Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2017 · ) = Alle 10 mikrometrin (1 mikrometri = 1/1000 mm) kokoiset hiukkaset. Kul-keutuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin asti. Peräisin enimmäkseen

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2017

Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori

Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut

Raportti

1/2018

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2017

Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori

21.3.2018

Mittausaineisto ja tulokset:

Suvi Pöyhönen, KVVY Tutkimus Oy

Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky

Jari Lagerroos, Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut

Raportointi:

Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut

Sisällysluettelo

Johdanto ........................................................................................................................................................... 9

1 Tiivistelmä mittaustuloksista ................................................................................................................ 10

1.1 Mittaustulokset .............................................................................................................................. 10

1.1.1 Harjavallan teolliset- ja liikenneperäiset päästöt .............................................................. 10

1.1.2 Porin teolliset- ja liikenneperäiset päästöt ......................................................................... 10

1.2 Rikkidioksidi SO2 ........................................................................................................................... 10

1.2.1 Harjavalta ............................................................................................................................... 10

1.2.2 Pori .......................................................................................................................................... 11

1.3 Hengitettävät hiukkaset PM10 ja pienhiukkaset PM2,5 .............................................................. 11

1.3.1 Harjavalta ............................................................................................................................... 11

1.3.2 Pori Paanakedonkatu ........................................................................................................... 11

1.3.3 Jatkuvatoimisille hiukkasanalysaattoreille uudet kalibrointikertoimet 2018 ................. 11

1.4 Metallianalyysit .............................................................................................................................. 11

1.4.1 Harjavalta Kaleva ja Pirkkala .............................................................................................. 11

1.5 Typpidioksidi NO2.......................................................................................................................... 11


1.6 Otsoni O3 ........................................................................................................................................ 12


1.7 Ilmanlaatuindeksi .......................................................................................................................... 12

1.7.1 Harjavalta Kaleva .................................................................................................................. 12

1.7.2 Harjavalta Pirkkala ................................................................................................................ 12


2 Ilmanlaatu 2017 ja ilmanlaadun arviointi ........................................................................................... 12

3 Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot ........................................................................................................... 12

3.1 Raja-arvot ....................................................................................................................................... 12

3.2 Tavoitearvot ................................................................................................................................... 13

3.3 Ohjearvot ........................................................................................................................................ 13

3.4 Kynnysarvot ................................................................................................................................... 13

3.5 Kasvillisuutta varten ...................................................................................................................... 14

4 Terveysvaikutuksia ............................................................................................................................... 14

5 Mittausverkko ja – järjestelmä............................................................................................................. 14

6 Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät ........................................................................................................... 18

7 Ilmanlaatuindeksi .................................................................................................................................. 18

8 Väestön tiedottaminen ja varoittaminen ............................................................................................ 19

9 Harjavallan tulokset .............................................................................................................................. 20

9.1 Ilmanlaatuindeksit ......................................................................................................................... 20

9.2 Kalevan sääaseman tulokset ...................................................................................................... 22

9.3 Kalevan ja Pirkkalan hiukkasmittauksien tulokset ................................................................... 24

9.4 Kalevan ja Pirkkalan rikkidioksidimittausten tulokset .............................................................. 26

9.5 Tuulen suunnan vaikutus rikkidioksidipitoisuuksiin.................................................................. 28

9.6 Hiukkasnäytteiden metallipitoisuudet ......................................................................................... 29

10 Porin tulokset ..................................................................................................................................... 31

10.1 Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu ........................................................................................... 32

10.2 Keskustan sääaseman tulokset .................................................................................................. 33

10.3 Paanakedonkadun mittausaseman tulokset ............................................................................. 35

10.4 Tuulen suunnan vaikutus pitoisuuksiin ...................................................................................... 40

10.5 Pastuskerin mittausaseman tulokset ......................................................................................... 41

11 Laitosten päästötiedot ...................................................................................................................... 43

11.1 Harjavalta ....................................................................................................................................... 43

11.2 Pori .................................................................................................................................................. 45

12 Liikenteen osuus päästöistä ............................................................................................................ 47

12.1 Harjavalta ....................................................................................................................................... 47

12.2 Pori .................................................................................................................................................. 47

13 Vinkkejä asukkaille ........................................................................................................................... 47

LIITTEET 1-6

Sanasto

AOT40 = AOT40-otsonialtistusindeksillä kuvataan otsonin kuormitusta, joka lasketaan 80 μg/m3 ylittävien ot-

sonin tuntipitoisuuksien ja 80 μg/m3 erotuksen kumulatiivisena summana määrätyltä ajanjaksolta laskettuna

päivittäisistä tuntiarvoista. Summa kertyy vuosittain 1.5.-31.7. välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioi-

daan klo 9.00 ja 21.00 välillä mitatut tuntipitoisuudet.

Hengitettävät hiukkaset (PM10) = Alle 10 mikrometrin (1 mikrometri = 1/1000 mm) kokoiset hiukkaset. Kul-

keutuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin asti. Peräisin enimmäkseen liikenteen levittämästä katupölystä

sekä pienpoltosta syntyneistä hiukkasista.

Ohjearvo = Ilmanlaadun mittaustuloksia verrataan ohje- ja raja-arvoihin. Kansalliset ohjearvot ovat pääosin

terveysperusteisia ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille.

Otsoni (O3) = Ei esiinny suoraan päästöissä vaan muodostuu auringon valon reagoidessa ilmansaasteiden

kanssa. Otsonin syntyminen on monimutkainen tapahtumaketju. Käytännössä otsonia on vähemmän kaupun-

kien keskustoissa ja enemmän maaseuduilla.

Pienhiukkaset (PM2.5) = Alle 2,5 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Kulkeutuvat hengitysilman mukana syvem-

mälle hengitystiehyihin. Peräisin lähinnä liikenteen pakokaasuista, puun pienpoltosta sekä katupölystä. Myös

kaukokulkeumat nostavat pitoisuuksia (mm. metsäpalot).

Raja-arvo = Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia ja ne perustuvat EU –direktiiveihin. Ilmansuojeluviran-

omaisten on pyrittävä estämään niiden ylittyminen käytettävissä olevin keinoin.

Rikkidioksidi (SO2) = Hapan kaasu, joka on haitallinen ekosysteemeille ja ihmisten terveydelle. Peräisin rik-

kipitoisten polttoaineiden poltosta ja teollisuusprosesseista.

Suhteellinen kosteus (RH) = Ilmaisee kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä

lämpötilassa voi enimmillään olla vesihöyryä.

Tavoitearvo = Tavoitearvolla tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, joka on mahdollisuuksien mukaan

alitettava määräajassa, ja jolla pyritään vähentämään haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia.

Tiedotuskynnys = Tiedotuskynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jonka ylittyessä lyhytai-

kainenkin altistuminen voi vaarantaa ilman epäpuhtauksille herkkien väestöryhmien terveyttä. Tiedotuskynnys

on annettu otsonille.

Typen oksidit (NOx) = Typen ja hapen muodostamat kaasumaiset yhdisteet typpidioksidi (NO2) ja typpimo-

noksidi (NO). Typen oksideja syntyy pääasiassa palamisessa, ja ne aiheuttavat happamoitumista, rehevöity-

mistä, korroosiota ja terveydellisiä ongelmia sekä osallistuvat alailmakehän otsonin muodostumiseen.

Typpidioksidi (NO2) = Kaasu, joka aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä ja luontoon päästessään rehevöitymistä

ja happamoitumista. Päästöistä 2/3 on peräisin energiantuotannosta ja teollisuusprosesseista, loppu 1/3 lii-

kenteestä. Vaikka liikenteen päästöt ovat pienempiä, niiden vaikutukset ovat haitallisempia ihmisille, koska

päästöt tapahtuvat suoraan hengitysilman tasolla.

Varoituskynnys = Varoituskynnys on pitoisuustaso, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen vaarantaa

väestön terveyden. Varoituskynnykset on annettu otsonille, rikkidioksidille ja typpidioksidille. Suomessa näin

korkeat pitoisuudet ovat erittäin harvinaisia.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmansaasteet

9

Johdanto Ilmansuojelun tarkoituksena on varmistaa ihmisen terveydelle ja luonnon hyvinvoinnille välttämätön puhdas

ilma. Suomessa on kaikkiaan noin 100 pysyväisluonteista ilmanlaadun mittausasemaa 30 mittausverkon alai-

suudessa noin 60 kunnan alueella.

Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut mittaa sopimusperusteisesti yhteistyössä Harjavallan ja Rauman

kaupunkien sekä alueen suurteollisuuden ja energiatuotantolaitosten kanssa ilmanlaatua. Teollisuuden part-

nerit ovat Aurubis Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy Meri-Porin voimalaitos,

Huntsman P&A Finland Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy, Suomen

Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy sekä PVO-Lämpövoima Oy Tahkoluodon voimalaitos. Harjavalta-

Pori-Rauma verkossa mittausasemia on yhteensä kahdeksan, joista viisi mittaa ilman epäpuhtauksia ja kolme

vallitsevaa säätä. Mittaustulokset ohjataan Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluille ja edelleen tunneittain

Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolle.

Pori-Harjavalta -sopimus on voimassa toistaiseksi ja sopimuksen yksityiskohdista sovitaan vuosittain sopija-

puolten yhteisellä päätöksellä. Rauman sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Käytännössä

tämä tarkoittaa Rauman Hallikadun mittaustulosten käsittelyä Porissa sekä tulosten välittämistä Ilmatieteen

laitoksen ilmanlaatusivustolle. Rauman kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö laatii Rauman mittaustuloksista

vuosiraportin. Porin ja Harjavallan ilmanlaadun mittaustuloksista laaditaan kalenterivuosittain raportti, joka hy-

väksytetään Harjavalta-Pori –ilmanlaatutyöryhmässä.

Harjavalta-Pori ilmanlaatutyöryhmän jäsenet vuonna 2017

Minna Eerola Aurubis Finland Oy

Hanna-Leena Heikkilä, pj. Boliden Harjavalta Oy

Katri Nyberg Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos

Reijo Roininen, varapj. Harjavallan kaupunki

Katriina Heikkilä Huntsman P&A Finland Oy, 19.3.2018 alkaen Venator P&A Finland Oy

Jari Hämäläinen Norilsk Nickel Harjavalta Oy

Ari Savola Pori Energia Oy

Porin Prosessivoima Oy

Suomen Teollisuuden Energiapalvelut-STEP Oy

Jari Lagerroos Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut

Riikka Jokiainen Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut

Jari Grönvall PVO-Lämpövoima Oy, Tahkoluodon voimalaitos

Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus

Elinor Slotte Varsinais-Suomen ELY-keskus

10

1 Tiivistelmä mittaustuloksista

1.1 Mittaustulokset Valtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaiset raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Harjavallassa ja

Porissa mitattavalla komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ylit-

tyivät hengitettävien hiukkasten PM10 osalta Porin Paanakedonkadun asemalla maaliskuussa. Vuoden mit-

tausjaksosta vähintään 75 % tuloksista pitää olla hyväksyttyjä, eli validoituja. Tämä ehto täyttyi kaikissa mit-

tauksissa.

Valtioneuvoston asetus ilmassa olevista arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aro-

maattisista hiilivedyistä (113/2017) määrittelee arseenin, kadmiumin ja nikkelin kalenterivuoden tavoitearvot

laskettuna vuosikeskiarvoina. Tavoitearvot ylittyivät nikkelin osalta Harjavallan Kalevan mittausasemalla.

1.1.1 Harjavallan teolliset- ja liikenneperäiset päästöt

Harjavallassa prosessiteollisuus ja energiantuotanto ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Harjaval-

lassa teolliset päästöt 2017 olivat rikkidioksidia 3102 t, typen oksideja 275 t, hiukkasia 14 t sekä hiilidioksidia

94 104 t. Päästölähteet on laskettu Boliden Harjavalta Oy:n, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n sekä

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n päästöistä. VTT:n LIISA -laskentajärjestelmä kertoo Harjavallan liikenteen ai-

heuttamiksi päästöiksi 2016 typen oksidien osalta 40 t, hiukkasten 1,3 t sekä hiilidioksidin osalta 13 922 t.

1.1.2 Porin teolliset- ja liikenneperäiset päästöt

Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömää-

rät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Suurteollisuuden sekä energiantuotantolaitosten päästöt

2017 olivat rikkidioksidia 715 t, typen oksideja 605 t, hiukkasia 20 t sekä hiilidioksidia 803 611 t. Tärkeimmät

päästölähteet ovat Fortum Power and Heat Oy, Boliden Harjavalta Oy, Huntsman P&A Finland Oy, Pori Ener-

gia Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä liikenne. Vuonna 2017 Porin teollisuusperäiset päästöt olivat huomatta-

vasti keskimääräistä pienemmät Huntsman P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehtaalla tammikuun lopussa

tapahtuneen tulipalon aiheuttaman tuotantoseisakin johdosta. VTT:n LIISA -laskentajärjestelmä kertoo Porin

liikenteen aiheuttamiksi päästöiksi 2016 typen oksidien osalta 408 t, hiukkasten 13 t sekä hiilidioksidin osalta

137 288 t.

1.2 Rikkidioksidi SO2

1.2.1 Harjavalta

Vuoden 2017 suurin rikkidioksidin 99 % tuntiarvo mitattiin Kalevan asemalla maaliskuussa ollen 102 g/m3,

joka oli 41 % tuntiohjearvosta 250 g/m3. Pirkkalan asemalla mitattiin maaliskuussa suurin 99 % tuntiarvo 48

g/m3, joka oli 19 % tuntiohjearvosta 250 g/m3. Ohjearvoissa toiseksi suurin vrk-arvo saa olla enintään 80

µg/m3. Se ei ylittynyt Harjavallan mittausasemilla. Korkein toiseksi suurin vuorokausiarvo, 34 µg/m3, mitattiin

Kalevan asemalla maaliskuussa. Arvo on 43 % vuorokausiohjearvosta.

Rikkidioksidipitoisuuksien talvikauden 1.10–31.3. kriittinen taso on 20 g/m3. Sekä Kalevassa, että Pirkkalassa

kriittiset tasot olivat 3 g/m3. Suurimmaksi vuorokausikeskiarvoksi on säädetty 125 g/m3, joka oli Kalevassa

heinäkuussa 39 g/m3 ja Pirkkalassa helmi- ja elokuussa 17 g/m3. Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuo-

dessa on 3 kpl.

Rikkidioksidin raja-arvo on 350 g/m3 tuntikeskiarvona. Enimmillään se oli 2.6.2017 Kalevassa, 248 g/m3.

Pirkkalassa vuoden suurin tuntikeskiarvo oli 10.7.2017, 109 g/m3. Ylityksiä ei siten ollut yhtään, korkein sallittu

ylitysten määrä on 24 kpl kalenterivuodessa. Rikkidioksidin varoituskynnys 500 µg/m3 mitattuna kolmen perät-

täisen tunnin aikana ei ylittynyt Harjavallan mittausasemilla.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170079

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960480

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170113

11

1.2.2 Pori

Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset Paanakedonkadun ja Pastuskerin mit-

tausasemilla. Vuoden 2017 suurin 99 %:n tuntiarvo 9 g/m3 mitattiin Paanakedonkadulla marraskuussa. Pitoi-

suus oli 4 % tuntiohjearvosta 250 g/m3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson

aikana.

1.3 Hengitettävät hiukkaset PM10 ja pienhiukkaset PM2,5

1.3.1 Harjavalta

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo 70 g/m3 ei ylittynyt Kalevassa eikä Pirkkalassa. Raja-arvon

lukuarvo 50 g/m3 ei ylittynyt Kalevassa eikä Pirkkalassa vuonna 2017. (Edelliset ylitykset olivat vuonna 2015,

Kalevassa 7 kpl). Raja-arvo kalenterivuodessa on 40 µg/m3. Kalevassa se oli 10 µg/m3 ja Pirkkalassa 8 µg/m3.

Pienhiukkasten PM2.5 kalenterivuoden raja-arvo on 25 µg/m3. Kalevassa kalenterivuoden keskiarvo oli 6 µg/m3.

1.3.2 Pori Paanakedonkatu

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo 70 g/m3 ylittyi maaliskuussa ollen 80 g/m3. Vuonna 2016 yli-

tyksiä ei ollut, vuonna 2015 oli 2 kpl, maaliskuussa ja joulukuussa. Raja-arvon lukuarvo 50 g/m3 ylittyi Paa-

nakedonkadulla seitsemänä (7) vuorokautena. Siten varsinaisen raja-arvon ylitystä ei tapahtunut, koska ylitys-

vuorokausia sallitaan 35 kpl kalenterivuodessa. Vuosiraja-arvo on 40 µg/m3, Paanakedonkadulla kalenterivuo-

den keskiarvo oli 13 µg/m3.

Pienhiukkasten PM2.5 kalenterivuoden raja-arvo on 25 µg/m3. Paanakedonkadulla kalenterivuoden keskiarvo

oli 6 µg/m3.

1.3.3 Jatkuvatoimisille hiukkasanalysaattoreille uudet kalibrointikertoimet 2018

Euroopan Yhteisön CAFÉ-direktiivin (2008/50/EY) määrittää mm. hiukkasmittausten vertailumenetelmän, mikä

perustuu hiukkasmassan gravimetriseen määritykseen. Jäsenmaa voi käyttää muuta menetelmää vertailume-

netelmän sijasta, mikäli se voi osoittaa, että tulokset ovat yhteneviä vertailumenetelmän antamien tulosten

kanssa. Tällaisella menetelmällä saatuja tuloksia on tarvittaessa korjattava, jotta saataisiin vertailumenetelmää

käyttämällä saatavia tuloksia vastaavat tulokset.

Ilmatieteen laitos teki Kuopiossa vuosina 2014-2015 vertailumittaukset PM10 –ja PM2.5-hiukkasanalysaatto-

reille. Vertailussa oli mukana 9 eri analysaattoria. Vertailun loppuraportti julkaistiin viime vuoden alussa. Ra-

portin tuloksena oli, että jatkuvatoimisille hiukkasanalysaattoreille määritettiin kalibrointikertoimet sekä PM2.5-

että PM10-mittauksille. Nämä kertoimet otetaan käyttöön koko Suomessa 1.1.2018 alkaen. Porin ja Harjaval-

lan osalta kertoimien käyttöönoton myötä hiukkaspitoisuudet tulevat alenemaan 6-30 % analysaattorista riip-

puen vuoden 2017 tasoon verrattuna.

1.4 Metallianalyysit

1.4.1 Harjavalta Kaleva ja Pirkkala

Metallinäytteet analysoitiin mittausasemilla viikoittain kerätyistä vuorokausinäytteistä KVVY Tutkimus Oy:n la-

boratoriossa Tampereella. Valtioneuvoston asetuksen (113/2017) mukaiset tavoitearvot ovat arseenille (As) 6

ng/m3, kadmiumille (Cd) 5 ng/m3 ja nikkelille (Ni) 20 ng/m3 vuosikeskiarvoina laskettuna. Vuosikeskiarvot Ka-

levassa olivat As 6 ng/m3, Cd 1 ng/m3 ja Ni 77 ng/m3 ja Pirkkalassa As 6 ng/m3, Cd 1 ng/m3 ja Ni 9 ng/m3.

Näytteiden tavoitearvot ylittyivät siten nikkelin osalta Kalevan mittausasemalla.

1.5 Typpidioksidi NO2


Typpidioksidipitoisuuksien suurin 99 % tuntipitoisuus oli tammikuussa, jolloin tuntiarvo 85 g/m3 oli 57 % oh-

jearvosta. Suurin vrk-pitoisuus mitattiin niin ikään tammikuussa ollen 51 g/m3. Tämä vrk-arvo oli 73 % ohjear-

vosta. Korkein mitattu tuntiarvo esiintyi helmikuussa ollen 100 µg/m3, kun terveyshaittojen ehkäisemiseksi an-


12

nettu raja-arvo on 200 µg/m3 (ylityksiä sallitaan 18 kpl vuodessa). Typpidioksidille annettu raja-arvo kalenteri-

vuodessa on 40 g/m3, Paanakedonkadun mittausasemalla kalenterivuoden keskiarvo oli 13 g/m3. Typpidi-

oksidin varoituskynnys 400 g/m3 mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana ei ylittynyt.

1.6 Otsoni O3


Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on asetettu tavoitearvo 120 g/m3, joka saa ylittyä enintään

25 vuorokautena kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tapahtuu 8 tunnin

liukuvaan keskiarvoon. Otsonin osalta 8 tunnin keskiarvopitoisuuden 120 μg/m3 ylityksiä ei ollut yhtään kappa-

letta. Suurin 8-tunnin keskiarvopitoisuus mitattiin toukokuussa 111 μg/m3, joka oli 93 % tavoitearvosta.

Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu pitkän tähtäimen tavoitearvo, joka on 6 000 g/m3 lasket-

tuna viiden vuoden keskiarvona 80 g/m3 ylittävien tuntiarvojen summana. Paanakedonkadun mittausase-

malla vuosien 2013-2017 keskiarvo 80 g/m3 ylittävien tuntiarvojen summana laskettuna oli 1 495 g/m3.

1.7 Ilmanlaatuindeksi

1.7.1 Harjavalta Kaleva

Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että Kalevassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittaus-

jaksolla vuonna 2017 oli hyvä 41 %, tyydyttävä 47 %, välttävä 11 %, huono 1 % sekä erittäin huono 0 %.

1.7.2 Harjavalta Pirkkala

Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että Pirkkalassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittaus-



Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittaus-


2 Ilmanlaatu 2017 ja ilmanlaadun arviointi Harjavalta-Pori mittausalueella vallitsee yleensä tyydyttävä ilmanlaatu. Suurimmat kaupunkien keskustoihin

vaikuttavat muutokset tulevat liikenteen päästöistä sekä katupölystä kuivempina ajanjaksoina. Harjavallan il-

manlaatuun vaikuttaa alueella sijaitseva suurteollisuus ja energiantuotanto. Näiden lisäksi talvikuukausina li-

sääntyvä pienpoltto heikentää ilmanlaatua mm. pienhiukkasten kautta.

3 Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot

3.1 Raja-arvot Muun muassa rikkidioksidille (SO2), typpidioksidille (NO2), hengitettäville hiukkasille (PM10) ja pienhiukkasille

(PM2.5) on säädetty pitoisuuksien raja-arvot sekä sallittujen ylityksien määrä vuodessa. Raja-arvot ovat aina

ehdottomia epäpuhtaudesta riippumatta.

Taulukko 1. Ilman epäpuhtauksien raja-arvot ja sallittujen ylityksien määrä vuodessa.

Raja-arvot

Yhdiste Aika Raja-arvo

Sallitut ylityk-set

µg/m3 vuodessa

Rikkidioksidi Tunti 350 24

Vuorokausi 125 3

Typpidioksidi Tunti 200 18

Vuosi 40 -

13

Hengitettävät hiukkaset Vuorokausi 50 35

Vuosi 40 -

Pienhiukkaset Vuosi 25 -

3.2 Tavoitearvot Tavoitearvot, joihin tulee pyrkiä kustannustehokkaita keinoja käyttäen, on annettu mm. otsonille (O3), arsee-

nille (As), kadmiumille (Cd) ja nikkelille (Ni).

Taulukko 2. Otsonin ja raskasmetallien tavoitearvot.

Tavoitearvot Yhdiste Aika Tavoitearvo Voimassa

µg/m3 alkaen

Otsoni 8 h liukuva ka. 120 µg/m3 saa ylittyä 25 krt/vuosi 1.1.2010

kolmen vuoden keskiarvona

Arseeni vuosikeskiarvo 0,006 1.1.2013

Kadmium vuosikeskiarvo 0,005 1.1.2013

Nikkeli vuosikeskiarvo 0,020 1.1.2013

3.3 Ohjearvot Ohjearvot on annettu mm. typpidioksidille (NO2), rikkidioksidille (SO2) ja hengitettäville hiukkasille (PM10). Oh-

jearvot ovat ensisijaisesti suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineinä. Tavoitteena on ehkäistä ohjearvojen

ylittyminen.

Taulukko 3. Ilman epäpuhtauksien ohjearvot ja tilastolliset määrittelyt.

Ohjearvot Yhdiste Aika Ohjearvo Tilastollinen määrittely

µg/m3

Rikkidioksidi Tunti 250 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste

Vuorokausi 80 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

Typpidioksidi Tunti 150 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste

Vuorokausi 70 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

Hengitettävät Vuorokausi 70 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

hiukkaset

3.4 Kynnysarvot Kynnysarvot on jaettu tiedotus- ja varoituskynnykseen. Tiedotuskynnys on säädetty otsonille ja varoituskynnys

otsonin lisäksi myös rikkidioksidille ja typpidioksidille.

Taulukko 4. Otsonin tiedotus- ja varoituskynnys sekä rikkidioksidin ja typpidioksidin varoituskynnys.

Kynnysarvot

Yhdiste Aika Tiedotuskyn-nys Varoituskynnys

µg/m3 µg/m3

Otsoni Tunti 180 240

Rikkidioksidi Kolme peräkkäistä - 500

tuntia Typpidioksidi Kolme peräkkäistä - 400

tuntia

14

3.5 Kasvillisuutta varten Kasvillisuuden suojelemiseksi on rikkidioksidille ja typen oksideille asetettu kriittiset rajat sekä tavoitearvo ot-

sonille.

Taulukko 5. Kriittiset rajat kasvillisuuden suojelemiseksi rikkidioksidille ja typen oksideille.

Kriittiset rajat

Yhdiste Aika Kriittinen taso

µg/m3

Rikkidioksidi Vuosi/ 20

Talvikausi

Typen oksidit Vuosi 30

(NO+NO2)

Taulukko 6. Tavoitearvot kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille.

Tavoitearvot Yhdiste Määritetty Tavoitearvo Pitkän tähtäimen

vuodelle 2010 tavoite

Otsoni 80 µg/m3 ylittävien 18000 µg/m3h laskettuna 6000 µg/m3h

tuntiarvojen summa viiden vuoden keskiarvona

Lisätietoja:

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu


4 Terveysvaikutuksia

Ilmansaasteet voivat aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita tai terveyshaittoja, mm. yskää, nuhaa, hengenahdistusta,

toimintakyvyn heikkenemistä, hengityselinten tulehdus- ja ärsytysoireita, astmaoireiden pahenemista ja ast-

makohtausten lisääntymistä. Erityisen herkkiä väestöryhmiä ilmansaasteille ovat hengitys- ja sydänsairaat,

pienet lapset sekä vanhukset. Ilmansaasteille altistuminen voi lisätä myös hengitysteiden herkkyyttä mm. pak-

kasilmalle tai siitepölyille.

Lisätietoja:


Hengitysliiton www-sivut

5 Mittausverkko ja – järjestelmä Harjavalta-Pori mittausverkkoon kuuluu yhteensä viisi mittausasemaa. Harjavallassa mittausasemat ovat kes-

kustan Kalevassa ja joen pohjoispuolella Pirkkalassa. Molemmilla asemilla mitataan rikkidioksidia, hengitettä-

viä hiukkasia sekä hiukkasten metallipitoisuuksia. Kalevassa mitataan lisäksi pienhiukkasia ja siellä sijaitsee

sääasema.

Porin keskustassa ilman epäpuhtauksia mitataan Paanakedonkadun asemalla ja säätietoja ympäristöviraston

katolla olevalla sääasemalla Valtakadulla. Pastuskerin asema sijaitsee Meri-Porissa ja siellä mitataan rikkidi-

oksidin taustapitoisuuksia sekä säätietoja.

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ilmasto_ja_ilma/Ilmansuojelu/Ilmansuojelun_raja_ja_ohjearvot

http://ilmatieteenlaitos.fi/raja-arvot

http://ilmatieteenlaitos.fi/saasteet-ja-terveys

http://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/ulkoilma

15

Mittauslaitteiden huolloista ja kalibroinneista sekä mittaustulosten editoinneista vastaa JPP-Kalibrointi Ky. Har-

javallan osalta mittausjärjestelmä sisältää automaattiset hälytykset, mikäli rikkidioksidipitoisuudet ovat vaa-

rassa ylittyä. Tällöin järjestelmä lähettää tekstiviestin 18 matkapuhelimeen. Toinen tekstiviesti välitetään, kun

pitoisuus on laskenut takaisin alle säädetyn rajan. Lisäksi hiukkasnäytekeräimien järjestelmä lähettää teksti-

viestit ympäristö- ja lupapalveluiden hälytyspuhelimeen aina kun keräykset käynnistyvät ja päättyvät sekä

esim. sähkökatkotilanteessa.

Taulukko 7. Mittausasemat, mitattavat komponentit ja sääasemien paikat. Epäpuhtaus

Mittauspiste PM10 PM2.5 NO2 O3 SO2 PM10:n metallit Sääasema

Harjavalta, Kaleva x x x x x

Harjavalta, Pirkkala x x x

Pori, Paanakedonkatu x x x x x

Pori, Ympäristövirasto x

Pori, Pastuskeri x x

Rauma, Hallikatu x x

Kuva 1. Ilmanlaadun mittausjärjestelmä Harjavalta-Pori-Rauma. Mittausasemilla mittausohjelmana on Envi-das for Windows. Ympäristö- ja lupapalveluiden keskustietokoneilla mittaustulosten keräämiseen, käsittelyyn ja niiden välittämiseen käytetään Enview 2000 –ohjelmaa.

16

Taulukko 8. Porin mittauskomponentit, mittauspaikat ja analysaattorien mallit.

Parametri Paikka Mittaus-

aika Analysaattorin

malli

Rikkidioksidi (SO2) Pastuskeri jatkuva Thermo Electron

43 A

Rikkidioksidi (SO2) Paanakedonkatu jatkuva Thermo Electron

43 A

Typpidioksidi (NO2) Paanakedonkatu jatkuva AC 32M

Otsoni (O3) Paanakedonkatu jatkuva API 400 A

Hengitettävät hiukkaset (PM10) Paanakedonkatu jatkuva MP101M+CPM

Pienhiukkaset (PM2,5) Paanakedonkatu jatkuva MP101M+CPM

Säätiedot, tuulen suunta ja Pastuskeri jatkuva SMA-300

nopeus sekä lämpötila

Säätiedot, tuulen suunta ja nopeus

Ympäristövirasto jatkuva Vaisala WXT 520 sekä lämpötila, suhteellinen kosteus,

ilmanpaine ja sadanta

Taulukko 9. Harjavallan mittauskomponentit, mittauspaikat ja analysaattorien mallit.

Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin

malli

Rikkidioksidi (SO2) Kaleva jatkuva Thermo Scientific

43i

Hengitettävät hiukkaset Kaleva jatkuva TEOM 1400 A

Pienhiukkaset Kaleva jatkuva TEOM 1405

Hiukkaset Kaleva 1 vrk

näyte/viikko Leckel SEQ47/55

PM10-pölyn koostumus Kaleva viikkokeruunäyte TEOM Accu

Säätiedot, tuulen suunta ja nopeus

Kaleva jatkuva Vaisala WXT 520 sekä lämpötila, suhteellinen kosteus,

ilmanpaine ja sadanta

Rikkidioksidi (SO2) Pirkkala jatkuva Thermo Scientific

43i

Hengitettävät hiukkaset Pirkkala jatkuva TEOM 1400 A

Hiukkaset Pirkkala 1 vrk

näyte/viikko Leckel SEQ47/55

PM10-pölyn koostumus Pirkkala viikkokeruunäyte TEOM Accu

17

Kuva 2. Mittausasemien sijainnit seutukartalla.

Ilmanlaadun valvonnan mittaustulokset saadaan reaaliajassa (laboratorioissa analysoitavia metallipitoisuus-

näytteitä lukuun ottamatta). Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilta tulokset saadaan laajakaistayh-

teydellä minuutin päivitysajalla. Porin Paanakedonkadun, Pastuskerin ja Rauman Hallikadun mittausasemilta

tulokset päivittyvät Porin ympäristöviraston ilmanlaatuvalvonnan tietokoneelle kerran tunnissa mobiiliyhteyden

välityksellä. Tiedot välitetään tunneittain Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolle, mistä ilmanlaatua voi seu-

rata tunnin viiveellä.

Harjavalta-Pori mittausasemilla mitataan erilaisia ilman epäpuhtauksia ennakkoon tehdyn mittaussuunnitel-

man mukaisesti. Porin Paanakedonkadun liikenneperäisten epäpuhtauksien mittausasemalla analysoidaan

typpidioksidia (NO2), rikkidioksidia (SO2), otsonia (O3), hengitettäviä hiukkasia (PM10) sekä pienhiukkasia

(PM2.5). Porin keskustan säätietoja mitataan ympäristövirastolla.

Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla analysaattorien määrä on suppeampi, koska mittaustarve on

suunniteltu välittömässä läheisyydessä sijaitsevan suurteollisuuden päästökomponenttien mukaan. Pirkkalan

asemalla mitataan rikkidioksidia (SO2) ja hengitettäviä hiukkasia (PM10). Kalevan asemalla mitataan rikkidiok-

sidin ja hengitettävien hiukkasten lisäksi pienhiukkasia (PM2.5) sekä säätietoja. Molemmilla asemilla kerätään

myös hiukkasnäytteitä, joiden sisältämät metallipitoisuudet tutkitaan KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Tam-

pereella. Mittausasemat esitellään tarkemmin liitteissä 1-6.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu

18

6 Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Ilmanlaatuun vaikuttavat useat tekijät ja ne voidaan karkeasti lajitella ihmisten aiheuttamiin ja luonnollisiin osa-

alueisiin. Ihmisten aiheuttamia ovat mm. liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden aiheuttamat epäpuhtaudet.

Luonnollisia vaikuttajia ovat taas sateet, matala- ja korkeapaineet sekä tuulet. Varsinkin kaupunkien keskus-

tojen alueella liikenne aiheuttaa suurimmat ongelmat. Polttomoottoriautojen typen oksidien päästöt sekä katu-

ja rengaspöly ovat erityisen haitallisia, koska epäpuhtaudet sijaitsevat hengityskorkeudella. Energiantuotan-

non ja teollisuuden prosessien päästöt taas kulkeutuvat laajemmalle alueelle päästökorkeuden ollessa huo-

mattavasti suurempi. Nämä päästöt eivät ole kuitenkaan yhtään turvallisempia, mutta niiden vaikutukset ovat

vähemmän välittömiä ihmisten terveyteen.

7 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaadun tiedotuksessa käytetään ilmanlaatuindeksiä, jolla voidaan tiivistää kunkin mittausaseman mittaus-

arvot yhteen havainnollistavaan väriasteikkoon ja laatusanoihin: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin

huono. Mittausasemilla lasketaan tunneittain vertailuluku eli indeksi, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua alu-

eella suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin.

Ilmanlaatuindeksiä laskettaessa muuttujiksi voidaan ottaa mm. rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO2), hen-

gitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2.5), otsonin (O3) pitoisuudet. Jokaisella epäpuhtaudella on

oma kerroinlukunsa, jota käytetään indeksin laskemiseen. Millään asemalla ei mitata kaikkia edellä mainittuja

yhdisteitä ja siksi ilmanlaatuindeksi lasketaan aina vain osasta yhdisteitä. Tästä syystä eri asemien indeksit

eivät välttämättä ole vertailukelpoisia keskenään. Indeksi voidaan myös jättää kokonaan laskematta, mikäli

asemalla mitataan vain yhtä tai kahta yhdistettä kuten esimerkiksi Porin Pastuskerissa.

Lisätietoja:


Taulukko 10. Epäpuhtauksien tuntipitoisuutta vastaavat indeksiarvot.

Pitoisuudet mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m³)

Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3

Hyvä <20 <40 <20 <10 <60

Tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100

Välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140

Huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180

Erittäin huono >350 >200 >200 >75 >180

Taulukko 11. Indeksiarvojen mahdolliset vaikutukset terveyteen, luontoon ja materiaaleihin.

Indeksiluokitus Terveysvaikutukset Muut vaikutukset

Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä

Tyydyttävä Hyvin

epätodennäköistä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä

Välttävä Epätodennäköistä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia

pitkällä aikavälillä

Huono Mahdollista herkillä

ihmisillä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia


Erittäin huono Mahdollista herkillä

väestöryhmillä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia


http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatuindeksi

19

8 Väestön tiedottaminen ja varoittaminen Ilmanlaatu voi heikentyä hetkellisesti mm. katupölyn, mahdollisten laitevikojen tai teollisuuslaitosten häiriöti-

lanteiden vuoksi. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluilla on vastuu varoittaa ja tiedottaa Harjavallan ja

Porin kaupunkien asukkaita ilman epäpuhtauksien aiheuttamasta vaarasta. Kunnan tiedottamisvastuu perus-

tuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/2017) sekä ympäristönsuojelulakiin (527/2014). Harjavallan

ja Porin kaupungeissa on käytössä tiedotus- ja toimintaohje, joka tehostaa tiedottamista ilman epäpuhtauksien

aiheuttamasta vaarasta.

Rikkidioksidin raja-arvojen lähestyessä tai ylittyessä Harjavallan ilmanlaadun mittausasemat lähettävät auto-

maattisesti hälytystekstiviestin ympäristö- ja lupapalveluille sekä suurteollisuuden edustajille. Ilman epäpuh-

tauksia voidaan tarkkailla reaaliaikaisesti ympäristöviraston päätteiltä ja raja-arvojen ylittyessä tiedotetaan ja

varoitetaan asukkaita mm. radion ja verkkosivujen välityksellä. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut tie-

dottaa tai varoittaa väestöä rikkidioksidin, typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylit-

tyessä tai lähestyessä. Yleisölle on myös tiedotettava, mikäli PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- tai

nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (113/2017) asetetut tavoitearvot.

Ilmanlaadun heikkenemisestä kertovat tiedotteet ja varoitukset sisältävät tiedot epäpuhtauden laadusta, pitoi-

suudesta, koska ja missä ylitys on tapahtunut, mille alueelle sen vaikutukset ulottuvat, miten tilanteen ennus-

tetaan muuttuvan, riskiryhmä sekä mahdolliset terveysvaikutukset ja neuvoja niiden ehkäisemiseen.

Vuoden 2017 aikana lähetettiin alueellisille tiedotusvälineille kaksi tiedotetta heikentyneen ilmanlaadun joh-

dosta: hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon lukuarvon 50 µg/m3 ylitykset Porin Paanakedonkadulla

helmi- ja maaliskuussa, jolloin ilmanlaatu oli hetkellisesti erittäin huono. Maaliskuussa laadittiin myös erillinen

tiedote Porin alueen kiinteistönhuoltoyhtiöille, taloyhtiöille sekä Porin kaupungin tekniselle palvelukeskukselle

ja palveluliikelaitokselle koskien hiekotushiekan asianmukaista poistamista kaduilta ja kiinteistöjen piha-alu-

eilta. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelujen internet –sivujen kautta tiedotettiin Porin Paanakedonka-

dulla mitatuista seitsemästä hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon lukuarvon 50 µg/m3 ylityksestä.

Varoituskynnys ei ylittynyt yhdenkään mitatun komponentin osalta vuonna 2017.

Lisätietoja:


https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170079

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140527


http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaadun-uusimmat-ylitykset

20

9 Harjavallan tulokset

Kuva 3. Harjavallan Pirkkalan ja Kalevan mittausasemien sekä suurteollisuuspuiston sijainnit.

9.1 Ilmanlaatuindeksit

Kuvio 1. Kalevan ilmanlaatuindeksi 2017. Kuviosta on nähtävissä katupölyn aiheuttama ilmanlaadun heikke-neminen maaliskuussa.

0

50

100

150

200

Tunti-i

ndeks

i

Hyvä

Välttävä

Tyydyttävä

Huono

Erittäin huono

75

Ilmanlaatuindeksi Kaleva 2017

21 Taulukko 12. Ilmanlaatuindeksi Kalevan mittausasemalla 2017.

Ilmanlaatuindeksi Kaleva 2017 %

Hyvä 41

Tyydyttävä 47

Välttävä 11

Huono 1

Erittäin huono 0

Yhteensä 100

Kuvio 2. Pirkkalan ilmanlaatuindeksi 2017. Ilmanlaatuindeksi on pysynyt tasaisena läpi vuoden, pääosin hy-vänä ja tyydyttävänä. Pirkkalan mittausasema on etäämpänä suurteollisuusalueesta kuin Kaleva, minkä vuoksi pitoisuudet ovat matalampia. Sijaintinsa vuoksi myös liikenteen aiheuttamat pitoisuuksien kohoamiset ovat epätodennäköisiä.

Taulukko 13. Ilmanlaatuindeksi Pirkkalan mittausasemalla 2017.

Ilmanlaatuindeksi Pirkkala 2017 %

Hyvä 71

Tyydyttävä 27

Välttävä 2

Huono 0

Erittäin huono 0

Yhteensä 100

0

50

100

150

200

Tunti-

indeksi

Hyvä

Välttävä

Tyydyttävä

Huono

Erittäin huono

75

Ilmanlaatuindeksi Pirkkala 2017

22

9.2 Kalevan sääaseman tulokset

Kuvio 3. Tuulen suunta Kalevan sääasemalla 2017. Pääsääntöisesti tuulet ovat puhaltaneet etelän, idän ja lännen suunnilta.

Kuvio 4. Viikottainen keskilämpötila Kalevan sääasemalla 2017. Vuoden keskilämpötila oli 5,8 °C.

0

10

20

30

40

50

60

70

Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Tuulen suuntajakauma Kaleva 2017 [vrk]

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

1 3 5 7 9

11

13

15

17

19

21

23

25

27

29

31

33

35

37

39

41

43

45

47

49

51

Lämpötila viikkokeskiarvo Kaleva 2017 [°C]

Lämpötila

ka.

23

Kuvio 5. Kuukausittainen sademäärä Kalevan mittausasemalla 2017. Koko vuoden sademäärä oli 366 mm.

Kuvio 6. Suhteellisen kosteusprosentin viikkokeskiarvot Kalevan sääasemalla 2017. Koko vuoden keskiarvo oli 74,8 %.

0

20

40

60

80

100

120

140

Sademäärä Kaleva 2017 [mm]

Sademäärä

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1 3 5 7 9 111315171921232527293133353739414345474951

Suhteellinen kosteusprosentti

viikkokeskiarvot Kaleva 2017 [%]

Kosteusprosentti ka.

24

Kuvio 7. Ilmanpaineen viikkokeskiarvot Kalevan sääasemalla 2017. Koko vuoden keskiarvo oli 1005 hPa.

9.3 Kalevan ja Pirkkalan hiukkasmittauksien tulokset

Kuvio 8. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. Mittaustulokset ovat ol-leet melko tasaisia läpi vuoden. Ainoastaan maaliskuussa mittaustulos on ollut hieman korkeampi, mikä johtuu kohonneesta katupölypitoisuudesta. Vuorokausiohjearvon tai raja-arvon lukuarvon ylityksiä ei ollut vuoden 2017 aikana.

950

960

970

980

990

1000

1010

1020

1030

1040

1050

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51

Ilmanpaine viikkokeskiarvot Kaleva 2017

[hPa]

Ilmanpaine ka.

0

20

40

60

80

100

Kaleva PM10 vuorokausiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

Raja-arvo

Ohjearvo

ka.

25

Kuvio 9. Pienhiukkasten (PM2.5) vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. PM2.5 -mittaus aloitettiin 1.8.2015 ja siksi vertailuarvot vuodelta 2015 näkyvät vain viideltä kuukaudelta. PM2.5 -pitoisuudet ovat olleet tarkastelu-vuosina pieniä.

Kuvio 10. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot Pirkkalan mittausasemalla. Pirkkalan asema sijaitsee sivussa vilkkaasti liikennöidyiltä alueilta, jolloin katupölyä esiintyy vähemmän. PM10 -pitoisuudet ovat olleet pieniä.

0

5

10

15

20

25

30

Kaleva PM2,5 vuorokausiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

Raja-arvo

ka.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Pirkkala PM10 vuorokausiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

Raja-arvo

Ohjearvo

ka.

26

9.4 Kalevan ja Pirkkalan rikkidioksidimittausten tulokset

Kuvio 11. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla ovat olleet pieniä.

Kuvio 12. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pirkkalan mittausasemalla. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pirkkalan asemalla ovat olleet pieniä.

0

20

40

60

80

100

120

140

Kaleva SO2 vuorokausiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

Raja-arvo

Ohjearvo

ka.

0

20

40

60

80

100

120

140

Pirkkala SO2 vuorokausiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

Raja-arvo

Ohjearvo

ka.

27

Kuvio 13. Rikkidioksidin tuntiarvot Kalevan mittausasemalla. Vuoden 2017 rikkidioksidin tuntiarvot Kale-vassa ovat olleet, alkuvuotta lukuun ottamatta, samalla tasolla tai pienempiä kuin vuonna 2016.

Kuvio 14. Rikkidioksidin tuntiarvot Pirkkalan mittausasemalta. Pirkkalan rikkidioksidin tuntiarvot ovat tarkas-telujakson ajalla selkeästi matalampia kuin säädetyt ohje- ja raja-arvot.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

Kaleva SO2 tuntiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

Raja-arvo

Ohjearvo

ka.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

Pirkkala SO2 tuntiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

Raja-arvo

Ohjearvo

ka.

28

9.5 Tuulen suunnan vaikutus rikkidioksidipitoisuuksiin

Harjavallan rikkidioksidipitoisuudet selittyvät suurimmilta osin Boliden Harjavalta Oy:n teollisuusprosessien

päästöistä. Päästöjen näkyminen mittaustuloksissa riippuu myös tuulen suunnasta. Kalevan asemalla länsi-

ja luodetuuli tuo suurimmat pitoisuudet ja Pirkkalan asemalle taas lounaasta puhaltavat ilmavirrat.

Kuvio 15. Kalevan mittausaseman rikkidioksidipitoisuusjakauma vuonna 2017 tuulen suunnan mukaan. Kale-van asema sijaitsee itä - kaakko –suunnassa suurteollisuuspuistoon nähden, mikä selittää pitoisuusjakauman.

Kuvio 16. Pirkkalan mittausaseman rikkidioksidipitoisuusjakauma vuonna 2017 tuulen suunnan mukaan. Pirk-kalan asema sijaitsee koilliseen suurteollisuuspuistoon nähden, mikä selittää pitoisuusjakauman. Välimatka päästölähteeseen on myös yli kaksinkertainen Kalevan asemaan verrattuna ja siksi pitoisuudet ovat alhaisem-mat.

0

5

10

15

20

25Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Kaleva tuulen suunta ja SO2

pitoisuusjakauma 2017 [µg/m3]

0

5

10

15

20

25Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Pirkkala tuulen suunta ja SO2

pitoisuusjakauma 2017 [µg/m3]

29

9.6 Hiukkasnäytteiden metallipitoisuudet

Kuva 4. Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla on Leckel SEQ 47/50 -hiukkaskeräimet PM10 -me-tallinäytteiden keruuta varten. Laite kerää vuorokausinäytteen kerran viikossa. Näytteet kerätään satunnais-otannalla eri viikonpäivinä. Automaatio hoitaa suodattimien siirron keräyskammiosta analysoitavien suodatti-mien säiliöön. Suodattimet analysoidaan KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Tampereella standardin EN 14902:2006 mukaisesti.

Taulukko 14. PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kalevan mittausasemalla vuosina 2007-2017. Vuodesta 2016 alkaen mittaukset on tehty standardin EN 12341:2014 vaatimukset täyttävällä Leckel SEQ 47/50 –hiukkaskeräimellä. Nikkelipitoisuudet ovat Valtioneuvoston ase-tuksen 113/2017 mukaisten tavoitearvojen yläpuolella ja arseenipitoisuudet tavoitearvojen tasolla. Yksittäiset pitoisuuspiikit nostavat olennaisesti vuosikeskiarvoa.

Kaleva Näytteenotto As Cd Ni

PM10 Keräysaika Ilmamäärä [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]

m3/vrk

Vuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5 20

Mittausten keskiarvot 2017 1 vrk/vko 55,15 6 1 77


Mittausten keskiarvot 2015 1 vko 19,7 10 2 8









30 Taulukko 15. PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien mediaani- ja vuosikeskiar-vot Kalevan mittausasemalla vuonna 2016-2017. Keskiarvo on arvojen summa jaettuna arvojen lukumäärällä, kun taas mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa suuruusjärjestykseen järjestettyjen arvojen keskimmäisen ar-von.

Kaleva As Cd Ni

PM10 [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]

Mittausten mediaanit 2017 2 0 10

Mittausten keskiarvot 2017 6 1 77



Taulukko 16. PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot Pirkkalan

mittausasemalla vuosina 2007-2017. Vuodesta 2016 alkaen mittaukset on tehty standardin EN 12341:2014 vaatimukset täyttävällä Leckel SEQ 47/50 –hiukkaskeräimellä. Arseenipitoisuudet ovat samalla tasolla kuin Valtioneuvoston asetuksen 113/2017 mukaiset tavoitearvot.

Pirkkala Näytteenotto As Cd Ni

PM10 Keräysaika Ilmamäärä [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]

m3/vrk

Vuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5 20












Taulukko 17. PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien mediaani- ja vuosikeskiar-

vot Pirkkalan mittausasemalla vuonna 2016-2017.

Pirkkala As Cd Ni

PM10 [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]





31 Taulukko 18. PM10 –hiukkasnäytteiden alumiini-, kupari-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvot

Kalevan mittausasemilla vuonna 2016-2017.

Kaleva Al Cu Fe Pb Zn

PM10 [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]

Mittausten keskiarvot 2017 161 99 352 8 23


Taulukko 19. PM10 –hiukkasnäytteiden alumiini-, kupari-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvot Pirkkalan mittausasemalla vuonna 2016-2017.

Pirkkala Al Cu Fe Pb Zn

PM10 [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]



10 Porin tulokset

Kuva 5. Porin Ympäristöviraston ja Paanakedonkadun mittausaseman sijainnit kartalla. Porin keskustan sää-asema sijaitsee ympäristövirastolla.

32

10.1 Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu

Kuvio 17. Paanakedonkadun ilmanlaatuindeksi 2017. Diagrammista ilmenevät mm. kevään ja loppusyksyn katupölypiikit.

Taulukko 20. Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkadun mittausasemalla 2017.

Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu 2017 %

Hyvä 5

Tyydyttävä 34

Välttävä 42

Huono 15

Erittäin huono 4

Yhteensä 100

0

50

100

150

200

Tu

nti

-In

deksi

Hyvä

Välttävä

Tyydyttävä

Huono

Erittäin huono

75

Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu 2017

33

10.2 Keskustan sääaseman tulokset

Kuvio 18. Tuulen suunta Porin ympäristöviraston sääasemalla 2017. Pääsääntöisesti ilmavirrat ovat puhalta-neet lännestä, etelästä ja idästä. Lukuarvot ovat määriä ja yksikkönä vuorokausi.

Kuvio 19. Viikottainen keskilämpötila Porin ympäristöviraston sääasemalla 2017. Vuoden keskilämpötila oli 6,0 °C.

0

10

20

30

40

50

60

Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Tuulen suuntajakauma Pori 2017 [vrk]

-10

-5

0

5

10

15

20

1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52

Lämpötila viikkokeskiarvo Pori 2017

[°C]

Lämpötila

ka.

34

Kuvio 20. Kuukausittaiset sademäärät Porin ympäristöviraston sääasemalla 2017. Koko vuoden sademäärä oli 496 mm.

Kuvio 21. Suhteellisen kosteusprosentin viikkokeskiarvot Porin ympäristöviraston sääasemalla 2017. Vuoden keskimääräinen kosteusprosentti oli 71%.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Sademäärä Porin keskusta 2017 [mm]

Sademäärä

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51

Suhteellinen kosteus viikkokeskiarvot Pori 2017 [%]

Suhteellinen kosteus ka.

35

Kuvio 22. Ilmanpaineen viikkokeskiarvot Porin ympäristöviraston sääasemalla 2017. Vuoden keski-ilmanpaine oli 1006 hPa.

10.3 Paanakedonkadun mittausaseman tulokset

Huom. Vuodesta 2013 vuoden 2016 lokakuun puoliväliin saakka pitoisuudet on mitattu Mikonkadulla ja loka-

kuun 2016 lopulta alkaen Paanakedonkadulla.

Kuvio 23. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Helmi-maalis-

kuussa pitoisuudet olivat katujen pölyämisen vuoksi selkeästi korkeammat. Raja-arvon lukuarvon ylityksiä oli

yhteensä 7 kpl: helmikuussa 2, maaliskuussa 4 ja lokakuussa 1 kpl. Sallittu lukuarvojen ylitysmäärä on 35 kpl

vuodessa. Vuorokausiohjearvo 70 µg/m3 ylittyi maaliskuussa. Kalenterivuoden keskiarvo oli 13 µg/m3 raja-

arvon ollessa 40 µg/m3.

950

960

970

980

990

1000

1010

1020

1030

1040

1050

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51

Ilmanpaine viikkokeskiarvot Pori 2017 [hPa]

Ilmanpaine ka.

0

20

40

60

80

100

Paanakedonkatu PM10 vuorokausiarvot [µg/m3]

2013

2014

2015

2016

2017

ka.

Raja-arvo

Ohjearvo

36

Kuvio 24. Pienhiukkasten vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Vuoden korkeimmat pitoi-suudet olivat helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Kalenterivuoden keskiarvo oli 6 µg/m3 raja-arvon ollessa 25 µg/m3.

Kuvio 25. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. SO2 -pitoisuudet ovat Porin keskustan alueella hyvin matalia. Raja-arvo rikkidioksidin vuorokausiarvolle on 125 µg/m3 ja ohjearvo 80 µg/m3.

0

5

10

15

20

25

30

Paanakedonkatu PM2,5 vuorokausiarvot [µg/m3]

2013

2014

2015

2016

2017

ka.

Raja-arvo

0

2

4

6

8

10

Paanakedonkatu SO2 vuorokausiarvot [µg/m3]

2013

2014

2015

2016

2017

ka.

37

Kuvio 26. Rikkidioksidin tuntikeskiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Raja-arvo rikkidioksidin tuntikes-kiarvolle on 350 µg/m3 ja ohjearvo 250 µg/m3. Myös tuntikeskiarvojen pitoisuudet ovat huomattavasti mata-lampia kuin mitä raja- ja ohjearvo ovat.

Kuvio 27. Typpidioksidin vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Kuviosta erottuvat selkeästi talvikuukausien korkeammat pitoisuudet. Tämä selittyy lähinnä lämmityksessä poltettavan polttoöljyn- ja die-selajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Ohje- tai vuosikeskiarvojen ylityksiä ei mittausjaksolla esiintynyt.

0

5

10

15

20

25

Paanakedonkatu SO2 tuntikeskiarvot [µg/m3]

2013

2014

2015

2016

2017

ka.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Paanakedonkatu NO2 vuorokausiarvot [µg/m3]

2013

2014

2015

2016

2017

ka.

Raja-arvo

Ohjearvo

38

Kuvio 28. Typpidioksidin tuntiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Myös tuntiarvoissa erotettavissa tal-vikuukausien korkeammat pitoisuudet johtuen polttoöljyn ja dieselajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Ohje-, raja- tai kynnysarvojen ylityksiä ei mitattu.

Kuvio 29. Otsonin kahdeksan tunnin keskiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Otsonia muodostuu muista ilmansaasteista auringon valon säteilyn seurauksena. Tämän vuoksi otsonipitoisuudet ovat korkeam-mat kesäkuukausina. Kuvioita 27 ja 28 verrattaessa voidaan nähdä, että otsonin ja NO2 välinen suhde on miltei suoraan käänteinen. Tämä johtuu siitä, että typpidioksidin kanssa muodostuu myös typpioksidia (NO), mikä taas poistaa otsonia. Tästä syystä kaupunkien keskustoissa on yleisesti pienemmät otsonipitoisuudet kuin maaseudulla.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

Paanakedonkatu NO2 tuntiarvot [µg/m3]

2013

2014

2015

2016

2017

ka.

Raja-arvo

Ohjearvo

0

20

40

60

80

100

120

140

Paanakedonkatu O3 8 tunnin arvot [µg/m3]

2013

2014

2015

2016

2017

ka.

Tavoitearvo

39

Kuvio 30. Otsonin tuntiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Kuvio on hyvin samankaltainen kuin kah-deksan tunnin arvojen kohdalla.

Kuvio 31. Otsonin AOT40 –altistusindeksit Paanakedonkadun mittausasemalla. Otsonin haitallisuus kasvillisuu-

delle on riippuvainen kasvukauden aikaisista korkeista otsonipitoisuuksista ja niiden kestosta. Niinpä otsonin ta-

voitearvo perustuu altistusaikaan. AOT40 -otsonialtistusindeksi lasketaan 80 µg/m3 ylittävien otsonin tuntipitoi-

suuksien ja 80 µg/m3 erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain 1.5.-31.7. välisenä aikana, ja

sitä laskettaessa huomioidaan klo 9.00 ja 21.00 välillä mitatut tuntipitoisuudet. Porin keskustan otsonipitoisuus

viiden vuoden keskiarvona laskettuna on 1 495 µg/m3 h, mikä alittaa selvästi pitkän ajan tavoitearvon 6 000 µg/m3

h kalenterivuodessa.

0

50

100

150

200

250

Paanakedonkatu O3 tuntiarvot [µg/m3]

2013

2014

2015

2016

2017

ka.

Tiedotuskynnys

Varoituskynnys

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

2013 2014 2015 2016 2017

Paanakedonkatu O3 AOT40 -indeksivertailu (µg/m3

h)

Tavoitearvo

Keskiarvo

40

10.4 Tuulen suunnan vaikutus pitoisuuksiin

Kuvio 32. Paanakedonkadun mittausaseman hengitettävien hiukkasten pitoisuusjakauma tuulen suunnan mu-kaan. Koska katualue sijaitsee mittausaseman koillispuolella, katupölyn pitoisuuksia nostavat vaikutukset nä-kyvät etenkin koillisen puoleisilla tuulilla. Myös läheisen teollisuusrakennuksen ajoittain pölyävät purkutyöt vai-kuttivat helmi-maaliskuun hiukkaspitoisuuksiin.

Kuvio 33. Paanakedonkadun mittausaseman typpidioksidin pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Tuu-len suunnalla ei ole ollut suurta vaikutusta typpidioksidipitoisuudessa.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Paanakedonkatu tuulen suunta ja PM10 pitoisuusjakauma 2017 [µg/m3]

0

5

10

15Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Paanakedonkatu tuulen suunta ja NO2 pitoisuudet 2017 [µg/m3]

41

Kuvio 34. Paanakedonkadun mittausaseman otsonin pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Otsonipitoi-

suudet ovat olleet hieman korkeammat etelän ja luoteen -välisillä tuulilla.

10.5 Pastuskerin mittausaseman tulokset

Kuvio 35. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pastuskerin mittausasemalla. Vuoden 2017 vuorokausiarvot ovat olleet nollatasoa. Asema mittaa rikkidioksidipitoisuuden tausta-arvoa, eikä lähellä ole päästölähteitä. Raja-arvo rikkidioksidin vuorokausiarvolle on 125 µg/m3 ja ohjearvo 80 µg/m3.

0

10

20

30

40

50

60Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Paanakedonkatu tuulen suunta ja O3 pitoisuusjakauma 2017 [µg/m3]

0

5

10

Pastuskeri SO2 vuorokausiarvot [µg/m3]

2013

2014

2015

2016

2017

ka.

42

Kuvio 36. Rikkidioksidin tuntiarvot Pastuskerin mittausasemalla. Tuntikeskiarvojen pitoisuudet ovat olleet lä-hellä nollaa. Raja-arvo rikkidioksidin tuntikeskiarvolle on 350 µg/m3 ja ohjearvo 250 µg/m3.

0

5

10

15

Pastuskeri SO2 tuntiarvot [µg/m3]

2013

2014

2015

2016

2017

ka.

43

11 Laitosten päästötiedot

11.1 Harjavalta

Kuvio 37. Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Päästöt on ilmoitettu kolmannen päästökauppa-kauden eli vuoden 2013 alusta alkaen. Hiilidioksidipäästöjen trendi on loivasti laskeva.

Kuvio 38. Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Vuoden 2017 hiukkaspäästöt olivat kymmenen vuoden tarkastelujakson matalimmat.

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästökaupan alaiset

päästöt Harjavalta [t/a]

Boliden Harjavalta Oy

Suomen TeollisuudenEnergiapalvelut - STEP

0

5

10

15

20

25

30

35

Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a]


Suomen TeollisuudenEnergiapalvelut - STEP

Norilsk Nickel Harjavalta Oy

44

Kuvio 39. Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Rikkidioksidipäästöt olivat edellisten vuosien tasolla.

Kuvio 40. Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Typen oksidien päästömäärä kasvoi edellis-vuodesta.

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a]


Suomen TeollisuuudenEnergiapalvelut -STEP

0

50

100

150

200

250

300

350

400

Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a]


Suomen TeollisuuudenEnergiapalvelut -STEP

45

11.2 Pori

Vuonna 2017 Porin teollisuusperäiset päästöt olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät Huntsman P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehtaalla tammikuun lopussa tapahtuneen tulipalon aiheuttaman tuotantoseisakin johdosta.

Kuvio 41. Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästöt Porissa. Päästöt on ilmoitettu kolmannen päästökauppakauden eli vuoden 2013 alusta alkaen. PVO-Lämpövoima lopetti Porin Tahkoluodon voimalaitoksen tuotannollisen toiminnan vuonna 2015.

Kuvio 42. Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Porissa. Hiukkaspäästöjen määrät ovat vähentyneet merkittä-västi edellisvuosista.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a]

Aurubis


PVO-Lämpövoima

Pori Energia Oy

PPV Oy

Huntsman P&A Finland Oy

Fortum Power and Heat Oyj

46

Kuvio 43. Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Porissa. Rikkidioksidin päästömäärät ovat selvässä lasku-suunnassa.

Kuvio 44. Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Porissa. Typen oksidien päästömäärät ovat myös selkeässä laskusuunnassa.

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a]

Aurubis


PVO-Lämpövoima Oy

Pori Energia Oy

PPV Oy



0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a]

Aurubis


PVO-Lämpövoima Oy

Pori Energia Oy

PPV Oy



47

12 Liikenteen osuus päästöistä

12.1 Harjavalta

Liikenteen päästömäärät Harjavallan mittausalueella olivat 13 922 t hiilidioksidia (CO2), 40 t typen oksideja

(NOX) ja 1,3 t hiukkasia (PM). Liikenteen osuudet on saatu VTT:n LIISA-laskentajärjestelmästä vuodelta 2016

(viimeisin laskenta).

12.2 Pori

Liikenteen päästömäärät Porin mittausalueella olivat 137 288 t hiilidioksidia (CO2), 408 t typen oksideja (NOX)

ja 13 t hiukkasia (PM). Liikenteen osuudet on saatu VTT:n LIISA-laskentajärjestelmästä vuodelta 2016 (viimei-

sin laskenta).

13 Vinkkejä asukkaille Ilmanlaatuun kaupunki- ja pientaloalueella vaikuttavat merkittävimmin ajoneuvoliikenteen päästöt, puun pien-

poltto sekä kevään katupöly. Teollisuuden päästöt ovat määrällisesti suuria, mutta niiden vaikutus hengitysil-

maan on huomattavasti vähäisempi, sillä ne vapautuvat korkeammalle ilmaan. Vähentämällä liikenteen ja puun

pienpolton terveydelle haitallisia päästöjä saadaan vähennettyä ilmansaasteille altistumista ja niistä aiheutuvia

terveyshaittoja. Arkipäiväisten valintojen avulla pystyt vaikuttamaan ilmanlaatuun.

Vinkkejä arkipäivän valintoihin:

Kulje työmatka kävellen tai pyörällä aina kun mahdollista.

Suosi julkista liikennettä.

Autoillessa muista noudattaa taloudellista ajotapaa.

Esilämmitä auton moottori kylmällä säällä.

Polta vain kuivaa puuta ja huolehdi riittävästä tuloilman saannista.

Huolehdi säännöllisesti hormien, polttimien ja tulisijojen nuohouksesta.

Poikkeustilanteissa ilmanlaatu voi heiketä huonoksi tai erittäin huonoksi. Ilmansaasteita voi kulkeutua ilmavir-

tojen mukana tai niitä voi kertyä hengitysilmaan katupölyn, liikenteen pakokaasujen, savun tai säätilan vuoksi.

Ilmansaasteille herkkiä ovat erityisesti astmaa tai muita keuhkosairauksia sairastavat ihmiset, pikkulapset sekä

raskaana olevat.

Näin vältät ilmansaasteille altistumista ja hillitset oireita:

Vältä ulkoilua ja voimakasta rasitusta.

Lääkitse oireitasi ja kuljeta mukanasi lääkkeitä hengitystieoireiden varalta.

Vältä kulkemista pölyisillä alueilla.

Vaihda tuloilman suodattimet säännöllisesti sekä asuntoon että autoon.

Ruuhka-aikaan käytä autossa ilmanvaihdon sisäkiertoa.

Sulkemalla ikkunat ja ilmanvaihto väliaikaisesti, voit vähentää savun kulkeutumista asuntoon.

Lisätietoja:


Hengitysliiton www-sivut

Polta puuta puhtaasti – vinkit puunpolttajalle. Nuohousalan keskusliitto, Hengitysliitto ja Ympäristöministeriö.

Taloudellinen ajotapa - älykäs ajotapa. Motiva.

http://ilmatieteenlaitos.fi/mita-voit-tehda

http://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/ulkoilma

http://www.nuohoojat.fi/binary/file/-/id/11/fid/37/

http://www.motiva.fi/files/2130/Taloudellinen_ajaminen_-_alykas_ajotapa.pdf

48

LIITE 1

PORI, KESKUSTA

Osoite: Valtakatu 11 Mittausparametrit: Sääasema (tuulen suunta ja nopeus, lämpötila, sadanta, ilman-

paine ja -kosteus) Näytteenottokorkeus maanpinnasta: 25 m Ympäristö: Kaupungin keskusta

49

LIITE 2

PORI, PASTUSKERI (Taustamittausasema)

Osoite: Vuohiniementie Mittausparametrit:

SO2 ja sääasema (tuulen suunta ja nopeus) Näytteenottokorkeus (maanpinnasta): SO2: 4 m Sääasema: 7 m Ympäristö: Haja-asutusalue Merkitykselliset päästölähteet: Meri-Porin tuotantolaitokset

50

LIITE 3

PORI, PAANAKEDONKATU

Osoite: Paanakedonkatu Mittausparametrit: SO2, NOx, O3, PM2.5 ja PM10 Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: PM2.5 ja PM10: 4 m SO2, NOx ja O3: 2,5 m Ympäristö: Kaupungin keskusta Merkitykselliset päästölähteet: Liikenne

51

LIITE 4

HARJAVALTA, PIRKKALA

Osoite: Ollilankatu Mittausparametrit: SO2, PM10 ja PM10 –hiukkasten metallipitoisuudet Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: 4 m Ympäristö: Esikaupunki Merkitykselliset päästölähteet: Suurteollisuuspuisto, asutus

52

LIITE 5

HARJAVALTA, KALEVA

Osoite: Ainonkatu Mittausparametrit: SO2, PM2.5, PM10 ja PM10 –hiukkasten metallipitoisuudet Sääasema Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: SO2, PM2.5, PM10 ja PM10 –hiukkasten metallipitoisuudet:

4 m Sääasema: 6,5 m Ympäristö: Kaupungin keskusta Merkitykselliset päästölähteet: Suurteollisuuspuisto, liikenne

53

LIITE 6

RAUMA, HALLIKATU

Osoite: Hallikatu Mittausparametrit: PM10 ja NOX Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: PM10: 4 m

NOX: 2,5 m Ympäristö: Kaupungin keskusta Merkitykselliset päästölähteet: Liikenne, asuminen

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2017 · ) = Alle 10 mikrometrin (1 mikrometri = 1/1000 mm) kokoiset hiukkaset. Kul-keutuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin asti. Peräisin enimmäkseen

Documents