Hannu Känkäsen esitys

Sekaviljely maan kasvukunnon ja

kasvutekijöiden käytön

parantajana

Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta

25.11.2013 Huittinen

Hannu Känkänen

Yksipuolisuuden haitat näkyvät

Meillä ja maailmalla viime vuosisadalla:

• Viljelykiertojen lyhentyminen

• Yhden kasvin toistuva viljely

• Viherlannoituksen hylkääminen

• Eloperäisen aineksen väheneminen

• Maan rakenteen heikkeneminen

• Eroosion lisääntyminen

• Pellon tuottavuuden heikkeneminen

• Ympäristöhaittojen lisääntyminen

=

Sekaviljely on

monipuolinen

keino vähentää

yksipuolisuutta

Sekaviljely parantaa maan kasvukuntoa

MAA

- rakenne ja multavuus

- pieneliöstön ravinto

- murujen kestävyys

- vedenpidätyskyky

Viljan aluskasvit

Viherlannoitus, viherkesannot

(Seokset suositeltavia)

KASVIT

- ravinteiden saanti

- rikkakasvien,

tuhoeläinten ja

tautien väheneminen

Rooli maan parantamisessa

Oleellinen tavoite ”Sivutuote”

Lajit erilaisia

kasvuvaatimuksiltaan, kestävyydeltään, juuristoltaan, säilyvyydeltään

Rehunurmiseokset

Viljatilan kasvien seokset

Kokoviljasäilörehu

Nurmen suojavilja

Juuret parantavat maata

• Ottamalla vettä

• maa halkeilee

• Tunkeutumalla maahan

• huokosverkosto

• Sitomalla maata

• Ruokkimalla pieneliöitä

• eritteitä

• kuolleita juuria

Sekaviljely lisää juurten moninaisuutta syvyys, tunkeutuvuus, laajuus, tiheys, kesto, määrä

Sekaviljely hyödyntää

kasvien erilaisuutta

Kasvilajit täydentävät toisiaan

• Kasvutapa

• Kasvuaika

• Kasvurytmi

Lajeilla erilaiset tarpeet

• Ravinteet

• Valo

• Vesi

• Tila

Kasvutekijät

täydellisemmin

käyttöön

Tai

Toinen kasvi

auttaa toista

-typensidonta

-tukikasvit

Siemensadot keskimäärin 2009 - 2011

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

ei tukikasvia kaura kääpiökaura ohra kevätvehnä

herne

tukikasvi

yhteensä

kg/ha

Tuttu sekaviljelyn muoto: herneen tukikasvit

Sekaviljelyn sadontuoton teho

puhdaskasvustoon verrattuna

LER (land equivalent ratio)

• Sekaviljelyn satoa verrattaan puhdaskasvustojen satoon

Esimerkkinä edellisen dian herne-kaura:

• Herne sekaviljelyssä 4 t/ha / puhtaana 4,2 t/ha (0,95)

• Kaura sekaviljelyssä 0,9 t/ha / puhtaana 5 t/ha (0,18)

• Sekaviljelyn LER 0,95 + 0,18 = 1,13 (> 1)

Sekaviljelystä saatiin satoetua

(Jos LER < 1, sadontuotto on yksittäiskasvustoja heikompaa)

Toisin sanoen:

Sekaviljelystä on satohyötyä, jos kokonaissato

on suurempi kuin samalta pinta-alalta saatujen

yksittäisten lajien satojen keskiarvo

(4,9 t/ha > 4,6 t/ha)

LER (tai satoero) ei suoraan

osoita sekaviljelyn kannattavuutta

• Sadon eri osien hintasuhteet

• Viljelyn lisäkulut tai säästöt

• Maan kasvukunnon paraneminen

Monipalkohanke:

Kaura herneen tukikasvina

Katetuotto A oli suurempi kuin puhtaan herneen

Tanskalaistutkimus herne-ohrasta:

Taloudellisesti tuottoisampi kuin pelkkä ohra

Tasaa satoriskejä pelkkään herneeseen verrattuna

Suojaa rikkakasveilta

Sekaviljely ei tuo aina etua

• Kilpailu samoista resursseista voi olla liian kovaa

• Toinen laji voi häiritä toisen kasvua liikaa

• Esim. kemialliset yhdisteet (allelopatia)

• Yksi laji voi ottaa muista vallan

Kilpailua kasvutekijöistä voidaan säädellä

• Laji- ja lajikevalinnalla

• Siemenmäärillä

• Kylvötavalla (rivi-, haja-, ristiin kylvö, vuororivit tai -kaistat)

• Typpilannoituksella

• Niitolla

Esim. kaura kilpailee hernettä voimakkaammin valosta

Tukikasvikäytössä kauran siemenmäärä hyvin pieni

Herneen siemenmäärä sama kuin puhdaskasvustona

Viljan kilpailu ja typpilannoitus

vähentävät palkokasvien kasvua

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

puhdas alus-

kasvi

0 N 30 N 60 N 90 N

versot

juuret

kg ka./ha

kilpailu kilpailu + typpilannoitus

Typpilannoituksen

lisääminen suosii viljaa

-> Palkoviljan ja viljan

seokselle vähän

typpilannoitetta

Puna-apilan kuiva-ainesato yksin (puhdas) ja aluskasvina

Siemenseos 15 kg/ha

1000 siemenen

paino ja itävyys

Taimettuminen maan laatu

kylvötapa

sääolot

Kilpailu

Säilyvyys

Kuvitteellinen monivuotinen viherkesanto

Timotei 8 kg/ha

Puna-apila 5 kg/ha

Valkoapila 2 kg/ha

Siemenmääristä biomassaan

Timotei 1100 kpl/m2

Puna-apila 250 kpl/m2

Valkoapila 300 kpl/m2

Timotei 400 kpl/m2

Puna-apila 130 kpl/m2

Valkoapila 120 kpl/m2

Biomassasta, %

1.v 2.v 3.v

timotei 10 5 80

puna-apila 55 65 5

valkoapila 40 40 15

=

=

=

Sato-osuuden ennustettavuus

viljan sekaviljelyssä

Kevätviljojen seos

Vilja ja palkovilja

Kevät- ja syysvilja

Siemenmääristä siemensatoon

Esimerkkejä sekaviljelyn

mahdollisuuksista

• Hyviksi koetut

• Ongelmalliset

• Tutkimisen tarpeessa olevat

Kaura piti hernettä pystyssä lakovuonna 2011

Tukikasvi on toisinaan

herneelle tarpeen

Herneen laon kehittyminen neljän viimeisen viikon aikana Jokioinen 2011

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

26.7. 28.7. 1.8. 4.8. 8.8. 10.8. 12.8. 15.8. 17.8. 19.8. 22.8.

Ei tukikasviaKauraKääpiökauraOhraKevätvehnä

Lako, % ruudun alasta

Lisäksi lakoisten kohtien laon voimakkuus oli kauran kohdalla pienin.

Herneen tukikasvit

Kesäkuun loppu

valkoapila

Valkoapila

syksyllä

Syyskuu

valkoapila

Syyskuu

italianraiheinä

Aluskasvit tukevat

monin tavoin viljanviljelyä

Aluskasvit keräävät typpeä

eri määriä ja erilaisilla rytmeillä

0

10

20

30

40

50

60

syksy

kevät

Maan NO3-N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen

18

Känkänen H./MTT 2011

maasta keräävät

ilmasta tuottavat eroosion esto

monimuotoisuus

juuribiomassa

maan elävyys

kasvukunto

Viljelyvuoden ja

Seuraavan vuoden

väkilannoitesäästö

N kg/ha

110

Rehunurmet

(apila ja heinä)

60

80 0

Palkoviljat (ja tukivilja)

Aluskasvit

(apila ja heinä) Viherkesantoseokset

RaHa -hanke

H. Känkänen, MTT

H. Känkänen, MTT

K. Raiskio, MTT

Palkokasvit kumppaneina monessa

30 25

20 70

+20

energian säästö

maan hiilen lisäys

Päällekkäisviljely teoriassa isot hyödyt, käytännössä epävarma

Päällekkäisviljelyssä normaalisti syyskylvöinen kasvi kylvetään

keväällä, kasvamaan yhdessä kevätkylvöisen kasvin kanssa

20

Tuloksia MTT:n kokeista

Ohran jyväsato pieneni 1000 kg/ha

Syysviljojen jyväsadot vaihtelivat suuresti Hyvät vuodet: sadon alenema n. 500 kg/ha

Syysvehnä joskus: täydellinen kato

Rukiin jyväsato n. 50 % syyskylvetystä

Ongelmat

Syysviljat tarkoitettu syyskylvöisiksi kasvu alussa liian samankaltaista kuin kevätviljan

Epävarma talvehtiminen rehevyys, ikä, kahukärpänen, hesseninsääski

Silti mahdollinen?

Ruotsalaistutkimus pitää menetelmää edelleen lupaavana

Tutkimisen ja kokeilujen arvoisia

• Palkoviljojen ja kevätviljojen seokset

• Puitavat ja säilörehuksi korjattavat

• Laji- ja siemensuhteiden optimointi

• Herneen päätteettömän kasvutavan lajikkeet (kokovilja)

• Härkäpavun ja viljojen erilaisuuden hyödyntäminen?

• Viljojen lajiseokset • Kasvutekijöiden parempi hyödyntäminen?

• Kasvintuhoojien parempi välttäminen?

• Puitaviin ja kokoviljasäilörehuihin eri seokset

• Viljojen lajikeseokset • Sadontuoton ja laadun varmistus eri oloissa

• Palkoviljojen tai öljykasvien laji- ja lajikeseokset?

• Rehunurmiseosten hienosäätö • Rehun laatu, korjuuteknologia

• Korjuu ja kuivaus eri tapauksissa

Kiitos!