Viranomaisen merkintöjä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan 2 Hakijan perustiedot Osatoteuttajat Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Saapumispäivämäärä 27.10.2017 Diaarinumero EURA 2014/5634/09 02 01 01/2017/ESAELY Käsittelijä Kirsi Komppa Puhelinnumero 029 502 4154 Hakemusnumero 103530 Hankekoodi Hakemustyyppi Uusi Tila Saapunut Viranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi I-S:n Sosiaalialan Osaamiskeskuksen kan.yhd.ry Organisaatiotyyppi Muu järjestö tai yhdistys Y-tunnus 1545056-5 Jakeluosoite Tulliportinkatu 34 A 2. krs Puhelinnumero 044-7543333 Postinumero 70100 Postitoimipaikka Kuopio Tilinumero (IBAN) FI06 8000 1971 2027 43 BIC DABAFIHH WWW-osoite http://www.isonet.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi Päivi Malinen Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Erityisasiantuntija, sosiaalityö Yhteyshenkilön sähköpostiosoite [email protected]Yhteyshenkilön puhelinnumero 044-0246415 Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ¨ Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) ¨ Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) 2496986-0 Kuntayhtymä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) 0825508-3 Kuntayhtymä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SOSTERI) 0215925-0 Kuntayhtymä Pieksämäen kaupunki 2048903-4 Kunta Tulostettu 27.10.2017 14:56:20 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 103530 Hankekoodi: Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä 1 (22)
66
Embed
Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 ... · Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ... Hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkein
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Viranomaisen merkintöjä
1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan
2 Hakijan perustiedot
Osatoteuttajat
HankehakemusKestävää kasvua ja työtä 2014–2020Suomen rakennerahasto-ohjelma
Saapumispäivämäärä
27.10.2017Diaarinumero
EURA 2014/5634/09 02 0101/2017/ESAELY
Käsittelijä
Kirsi KomppaPuhelinnumero
029 502 4154Hakemusnumero
103530Hankekoodi
Hakemustyyppi
UusiTila
Saapunut
Viranomainen
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
1 (22)
3 Hankkeen perustiedot
4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa)
4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset)
ISO SOS -hankkeen kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat, jotka
tarvitsevat sosiaalityön tukea oman elämäntilanteensa haltuun saamiseksi. Päätoteuttajana toimii ja hanketta hallinnoi
Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO). Hankkeen osatoteuttajina ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymä (Kainuun sote), Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Essote), Itä-Savon
sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri) ja Pieksämäen kaupunki.
Hankkeen tarve nousee erityisesti siitä, että Itä-Suomi on ollut jo pitkään erilaisilla huono-osaisuusmittareilla kuvattuna
heikosti toimeentulevaa aluetta. Ihmisten elämässä kuormitusta aiheuttavat sosioekonomiset ongelmat, kuten
pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, mielenterveydelliset ongelmat, päihteiden liikakäyttö, perheiden ongelmat ja
yksinäisyys. Näihin kytkeytyvät matala koulutustaso, heikko taloudellinen toimeentulo ja sosiaalinen syrjäytyminen.
Yhteiskunnallisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat usein haavoittuvaisimmassa asemassa myös
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Kaikki eivät kykene tai pysty hakemaan palveluja sähköisesti tai
oikealta luukulta, jolloin asiakkaiden avun saanti ja palveluihin pääsy vaikeutuu ja viivästyy etenkin paljon tukea
tarvitsevien ihmisten kohdalla. Toisaalta paljon palveluja käyttävät asiakkaat kuormittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmää.
Hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta
sekä vähentää ja ennaltaehkäistä huono-osaisuutta ja syrjäytymistä. Keskeisin tavoite on vahvistaa asiakkaiden
elämäntilanteiden hallintaa sekä heidän rooliaan ja osallistumistaan sosiaalityössä. Sosiaalityön uudistaminen
yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollisimman asiakaskeskeiseksi ja tulevaisuuden asiakastarpeisiin vaikuttavasti
vastaavaksi nähdään keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä edellyttää asiakasprosessien, työmenetelmien
ja monitoimijaisen yhteistyön uudenlaista tarkastelua, kokeiluja, kehittämistä ja arviointia. Asiakkailla on
kehittämistyössä vahva rooli, heidät otetaan mukaan kehittäjäasiakastoimintaan. Tavoitteena on vahvistaa myös
systemaattista rakenteellista sosiaalityötä, jossa asiakkaiden rooli on selkeä.
Nykyisillä keinoilla, työmenetelmillä ja toimintatavoilla ei ole päästy riittävän vaikuttaviin tuloksiin. Nyt on sosiaalityön
Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena.
Hankkeen hakija ISO on yhdistyspohjainen toimija, joka toimii hankkeen hallinnoijana. ISOn toiminta-alueeseenkuuluvat Kainuun, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Hankkeen pilotointi jakehittämistoiminta keskittyy kahteen maakuntaan, Kainuuseen ja Etelä-Savoon, joiden kunnat tai sosiaali- jaterveydenhuollon kuntayhtymät toimivat hankkeen osatoteuttajina. Hankkeessa tehdään kokeilevaa kehittämistyötäosahankkeissa, ja ISO koordinoi ja kokoaa tehtyä työtä ylimaakunnallisesti ja vastaa hankkeen tutkimuksellisistaosioista. Yhteishanke mahdollistaa sen, että kokonaisuus on päätoteuttajan hallussa ja pilotit voidaan toteuttaaketterästi todellisissa asiakasympäristöissä. Hankkeen toteuttajat ovat riippuvaisia toisistaan siten, ettei kukaanpystyisi toteuttamaan hanketta itsenäisesti. Piloteissa tehtävä kehittämistyö kahdessa maakunnassa mahdollistaalaajemman asiakastavoitettavuuden ja ISOn osuus mahdollistaa kehittämistyön tutkimus- ja tietoperusteisuudensekä osallistavan valmennuksen.
Hankkeen julkinen nimi
ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössäAlkamispäivämäärä
1.1.2018Päättymispäivämäärä
31.12.2019Toimintalinja
5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjuntaErityistavoite
10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminenHanketyyppi
Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
13 (22)
pilottiorganisaatioissa. Työntekijöiden osaaminen vahvistuu, moniammatillinen yhteistyö vahvistuu ja tiedonkulku
toimijoiden kesken paranee.
Pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät siinä, että hankkeen kokeilujen kautta tuotetut toimintamallit edistävät asiakkaiden
yhdenvertaisuutta palveluissa. Palvelut kohdentuvat paremmin ja oikea-aikaisesti, mikä näkyy
kustannusvaikuttavuutena. Tämän kaiken seurauksena asiakkaiden hyvinvointi kohenee. Pitkällä aikavälillä
rakenteellisen sosiaalityön tuottaman tiedon hyödyntäminen näkyy kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn
suunnittelussa ja kehittämisessä ja edelleen kuntalaisten hyvinvoinnissa.
Hankkeen tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan mm. prosessikaavion avulla. Hankkeen alussa kootaan nykytilanteen
kuvaus siitä, miten asiat on tehty tai miten ne ovat olleet ennen hanketta. Hankkeen loppuvaiheessa kerätään tietoa
siitä, miten vastaavat asiat toimivat siinä hetkessä. Arvioinnin pohjana käytettävää tietoa kerätään esimerkiksi
erilaisten kyselyjen tai haastattelujen avulla. Kyselyjä suunnataan hankkeen kohderyhmälle, toimijoille ja
yhteistyökumppaneille. Työpajoista ja muusta hankkeen aikana tehtävästä työstä saadaan myös kerättyä
väliaikatietoja koko hankkeen ajalta. Myös asiakkaiden kokemuksia palvelujen toimivuudesta ennen ja jälkeen
hankkeen kerätään arviointia varten.
6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään
hankkeen päättymisen jälkeen?
Hanketyön tuloksena syntyneet hyvät käytännöt, menetelmät, mallit ja prosessit otetaan käyttöön osana
organisaatioiden perustoimintaa hankeaikana. Piloteista ja kehittämistyön kokonaisuudesta saatavat tulokset eivät ole
organisaatiosidonnaisia, vaan ne ovat sovellettavissa ja levitettävissä laajemmin. Hanketyö toteutetaan samaan
aikaan, kun valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden muutokseen. Tämä työ helpottuu ja
vahvistuu, kun piloteista ja kehittämistyöstä saatava tieto on käytössä jo ennen kuin työtä aloitetaan uusissa sote-
rakenteissa.
Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä mukana olevien organisaatioiden lisäksi laajemmin sosiaali- ja
terveydenhuollossa ja myös muissa kuin julkisissa organisaatioissa.
Uuden tiedon ja toimintamallien juurtuminen lähtee innostuneista asiakkaista sekä motivoituneista ja osaavista
työntekijöistä, jotka ovat saaneet olla mukana kehittämistyössä. Kun on itse innostunut ja ollut mukana konkreettisesti
työpajoissa, verkostoissa ja seminaareissa, tuloksia pääsee heti hyödyntämään käytännössä. Näin juurruttaminen
tulee luontevaksi osaksi jo perustyön tasolla hankkeen aikana. ISOn monikanavaisella viestinnällä on tulosten
levittämisessä ja juurruttamisessa keskeinen merkitys.
7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä
A Hankkeen kustannukset ja rahoitus
Hankkeelle haetaan ennakkoa
ý Kyllä ¨ EiEnnakkoa haetaan (€)
25 000,00Perustele ennakon tarve
Hanke on tarkoitus käynnistää 1.1.2018. Tällöin huhtikuun loppuun mennessä hankekustannukset ovattekemämme kassavirtalaskelman mukaan yhteensä n. 25 600 euroa. Nämä ovat pääasiassa hankehenkilöstönpalkkakustannuksia eli hanketoiminnan muut kustannukset (viestintä, painatukset ym.) ovat tästä vain murto-osa.Jotta hankkeen käynnistyminen voidaan turvata, anotaan ennakkoa 25 000 euroa. Toivomme, että hankkeenmaksatus toteutetaan 3kk välein, jolloin ennakko toimii alkuvaiheessa puskurirahastona kassan turvaamiseksi.Kustannusmalli
Henkilöriskit, kuten hankepäällikön tai muidenhenkilöiden sairastuminen tai siirtyminen muihintehtäviin.
Osaamiskeskuksessa työskentelee asiantuntijoita, joidentyöpanosta voidaan tarvittaessa suunnata täydentämäänpuuttuvaa resurssia. Pienessä organisaatiossa riski onkohtalainen. Hankkeen aikana huolehditaan työnantajanriittävästä tuesta työn tekemiselle. Hankkeen aikanasyntyviä ja jo olemassa olevia verkostoja hyödynnetäänmahdollisissa poissaolotilanteissa. Hankkeessa tehtäväätyötä dokumentoidaan niin, että mahdollisesti vaihtuvillahenkilöillä on riittävät tiedot käytettävissään hanketyönjatkamiseksi.
Talousarvion ylittyminen
Suurin menoerä ovat henkilöstökustannukset, jotka ovathyvin ennakoitavissa ja arvioitavissa. Budjettia seurataanjatkuvasti ja menoja kerrytetään vain budjetin puitteissa.Ohjausryhmä valvoo taloutta ja hankepäällikkö valvoo myösbudjetin toteutumista.
Osaamisen puutteet
Hankkeen osaaminen löytyy asiantuntijatiimeistä, jotka eivätole niin haavoittuvia kuin yksittäiset osaajat.Erityisosaamisen tarpeisiin on varattu resurssiaasiantuntijapalvelujen ostamiseksi.
Kumppaneiden sitoutumattomuus
Avainkumppaneiden kanssa on tehty yhteistyötä pitkään japerusluottamus on olemassa. Yhteistyötä tarkennetaanrahoituksen varmistuttua ja tehdään sitovatyhteistyösopimukset.
Viestintä, tieto ei kulje
ISOlla on vuosien hyvä kokemus monipuolisesta jamonikanavaisesta viestinnästä. Hankkeen viestinnästätehdään suunnitelmallinen kokonaisuus. Hankkeeseen onvarattu viestintään työpanosta.
Asiakkaat jäävät kehittämistyössä sivurooliin
Pilottien toteutuksen tarkemmassa suunnittelussa otetaanasiakasnäkökulma erityisesti huomioon. Asiakkaiden roolejaja toimijuuksia (kokemusasiakas, asiakastutkija,yhteisöreportteri) kehitetään ja tämän toteutukseenvarataan asiantuntijaresurssia. Asiakkaat motivoidaan jasitoutetaan hankkeeseen mukaan.
Aikataulun pettäminen ja tavoitteidensaavuttamattomuus
Hankkeen toimenpiteet aikataulutetaan ja vastuutetaan,tarvittaessa tehdään korjausliikkeitä, jotta tuloksetsaavutetaan. Hankkeen ohjausryhmä valvoo sitoutuneestihankkeen toimintaa.
Yhteistyön toimimattomuus
Sovitaan selkeästi yhteisistä toimintatavoista, tehtävistä,vastuista ym. asioista. Keskusteluilmapiiri pyritään pitämäänavoimena, vuorovaikutteisena, kaikkia osapuolia kuulevanaja arvostavana. Ristiriitoihin puututaan ja ratkaisuja etsitäänvälittömästi.
Kokemukse ajan puutteesta käytännön työkentällä
Työntekijöille kerrotaan selvästi, että heillä on lupa käyttäätyöaikaansa hankkeessa tehtäviin kokeiluihin omanasiakaskuntansa kanssa.
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
18 (22)
12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta
12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta,
naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden
lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
19 (22)
13.2 Kestävä kehitys
Kyllä Ei Perustelu
Hankkeessa on tehty toimintaympäristönanalyysi sukupuolinäkökulmasta ý ¨
Laajamittaista toimintaympäristön analyysiäsukupuolinäkökulmasta ei ole tehty, muttasuuntaa antavaa kartoitusta on tehty. Hankkeenkohderyhmä on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat työikäiset. Tämä tarkoittaatyöttömiä, usein toimeentulotukea saaneitahenkilöitä. Kainuussa miestentyöttömyysprosentti oli v. 2016 17,5 prosenttia janaisten 12,6 prosenttia. Etelä-Savossavastaavat luvut ovat 16,3 prosenttia ja 11,9prosenttia, Itä-Savossa 18,4 prosenttia ja 13,3prosenttia sekä Pieksämäellä 13,7 prosenttia ja11 prosenttia. Päihdehoidossa miehiä on ollutselvästi naisia enemmän.Työkyvyttömyyseläkkeen ja toimeentulotuensaajissa on myös enemmän miehiä kuin naisia.Naisten osuus on puolestaan suurempisairauspäivärahaa saaneiden, erityiskorvattaviinlääkkeisiin oikeutettujen sekä harkinnanvaraistapsykoterapiaa saaneiden kohdalla.Potentiaalisilla hankkeen miespuolisillaasiakkailla on todennäköisesti päihteidenkäyttöön liittyviä ongelmia ja naispuolisillaasiakkailla puolestaan psyykkiseen jaksamiseenliittyviä pulmia. Nämä huomioidaan työpakettientoteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioituhankkeen toiminnassa(valtavirtaistaminen) ý ¨
Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuuhankkeessa siten, että sukupuolisensitiivinenorientaatio on mukana kehittämisessä jakaikessa toiminnassa huomioidaan sukupuoltennäkökulmat. Hankkeeseen osallistuvat asiakkaatedustavat molempia sukupuolia. Piloteissakehitettävät mallit, menetelmät, rakenteet tm.vaikuttavat tasaisesti eri sukupuoliin jakehittämistyötä tehdään huomioidensukupuolten näkökulmat. Toiminnassatiedostetaan, että asiakkaista suurempi osa onmiehiä ja työntekijöistä suurempi osa on naisia.Pyritään siihen, että hankkeeseen saataisiinpalkattua eri sukupuolia. Tärkeintäsukupuolinäkökulmassa on, että hankkeentoimenpiteet kohdistuvat sekä naisiin ettämiehiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuoltentasa-arvon edistäminen ¨ ý
Hanke palvelee molempia sukupuoliatasapuolisesti ja hankkeen luonteesta johtuentasa-arvon edistäminen ei ole päätavoitteena.
Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksenmukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnonmonimuotoisuus -Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma(ja kasvihuonekaasujen väheneminen) -Natura 2000 -ohjelman kohteet -Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa pyritään minimoimaan esimerkiksipaperitulosteiden määrää. Materiaalientuottamisessa painotetaan sähköistä toteutusta.Painettavat materiaalit pyritään tuottamaanuusiomateriaaleista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö -
Paikallisen elinkeinorakenteen kestäväkehittäminen 2 2
Hankkeen toteutuksessa hyödynnetäänpaikallisia resursseja ja palveluja (huomioidenkilpailulainsäädäntö).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujenkehittäminen 6 4
Hanke kehittää aineettomia tuotteita ja palveluja(esim. uudet palveluprosessit, työskentely- jatoimintamallit), jotka kohentavat työelämänulkopuolella tai muuten haastavissa tilanteissaolevien asiakkaiden tilannetta. Hanke vahvistaatyöntekijöiden osaamista ja aineetontapääomaa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hanketoimijoiden turhaa liikennöintiä vältetäänottamalla käyttöön sähköinen ja mobiilipohjainenviestintä ja yhteydenpito.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 6
Hankkeen tavoitteet liittyvät asiakkaidenvoimaantumiseen ja toimiviin palveluihin.Hankkeessa edistetään sosiaalityöntoimintatapoja, joiden avulla ihmiset oppivatlöytämään ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviäratkaisuja elämässään. Hanke vastaatoimintaympäristön muutoksiin siten, ettähankkeen toimenpiteet edistävät osallistujienhyvinvointia. Sosiaalisen hyvinvoinnintukemisessa tuodaan esiin hyvinvoinnin erilaisiaulottuvuuksia kuten vuorovaikutusta,yhdessäoloa, mielekästä toimintaa ja tekemistä,ei pelkästään palkkatyöhön pohjautuvaataloudellista hyvinvointia. Laajemminhankkeessa tehtävä verkostojen rakentaminentukee kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyötä ja sen myötä kuntalaistenhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 5
Hankkeessa kehitetään palveluprosesseja, jotkaedistävät asiakkaiden tasa-arvoistamahdollisuutta olla osallisena omassa elämässäja yhteiskunnassa. Hanke vähentääeriarvoisuutta, koska se kohdistaatoimenpiteensä kaikkein heikoimmassaasemassa oleviin henkilöihin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinenyhdenvertaisuus 5 5
Hanketyössä huomioidaan erilaisistalähtökohdista tulevien osallistujien osaaminen jatieto. Asiakkaiden, työntekijöiden jayhteistyökumppaneiden osaaminen palveluistaja tieto oikeuksista vahvistuu, mikä edistääyhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 1 2Yhteys kulttuuriympäristöön huomioidaansosiaalityön uusien toimintamallien
Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo?
Ks. hankkeen tarve, taustat ja tavoitteet hankehakemuksen kohdasta 5.
ISO on hankkeen päätoteuttaja. ISO vastaa kokonaisuuden johtamisesta, suunnittelusta, koordinoinnista, valmennusten, työpajojen, seminaarien ja muiden tilaisuuksienorganisoinnista, hankkeen tutkimuksellisista osioista, oman toiminta-alueensa laajuisesta sekä valtakunnallisesta yhteistyöstä. ISO vastaa hankkeen viestinnästä,arvioinnista ja raportoinnista. ISO tuo oman asiantuntemuksensa pilottiorganisaatioissa tehtävän käytännön kehittämistyön tueksi. Tutkijapanos hankkeeseen edistääkehittämistyön laadukasta toteutusta.
Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?
Ks. hankkeen toteutus ja tulokset hankehakemuksen kohdasta 6.
ISO vastaa päätoteuttajana hankkeen työpakettien suunnittelusta, koordinoinnista ja käytännön toteutuksen tuesta. Työpakettien asiakastyössä tehtävä kehittämistyö onpilottiorganisaatioiden työntekijöiden vastuulla, mutta ISOn hanketyöntekijät osallistuvat konkreettisesti kehittämistyöhön kokoamalla verkostoja ja järjestämällävalmennukset, työpajat, kokoukset, seminaarit ym. tilaisuudet osatoteuttajien kumppanina hankkeen aikana.
Työnjako toteuttajien kesken on, että pilottiorganisaatioissa toteutetaan kehittämistyön kokeiluja, joiden asiantuntija- ja tutkimuksellinen arviointi ja tuki tulee ISOsta. IlmanISOn työpanosta työpakettien toteutus jää puutteelliseksi, eikä käytännön kehittämistyötä voi tehdä ilman pilottiorganisaatioissa tehtäviä kokeiluja. Hankkeen päätoteuttajanja osatoteuttajien roolit ovat siis toisistaan riippuvaisia, eikä mikään toteudu ilman toisia toteuttajia.
Projektipäällikkö työskentelee kokoaikaisesti koko hankeajan 1.1.2018-31.12.2019. Työntekijän palkka 3600 €/kk + sivukulut 25 % + lomarahat laskettu 5 % mukaan.Projektipäällikkö vastaa hankekokonaisuuden johtamisesta, koordinoinnista, suunnittelusta, toteutuksesta ja viestinnästä. Hän vastaa valmennusten, työpajojen, kokousten,seminaarien ym. tilaisuuksien suunnittelusta ja järjestämisestä sekä ylimaakunnallisen yhteistyön organisoinnista. Projektipäällikkö toimii pilottiorganisaatioidenkehittäjätyöntekijöiden työn tukena ja osallistuu Kainuun sotessa, ESSOTEssa, SOSTERIssa ja Pieksämäellä tehtävään kehittämistyöhön.
Projektitutkija työskentelee kokoaikaisesti ajalla 1.5.2018-31.12.2019. Tutkijan palkka 3600 €/kk + sivukulut 25 % + lomarahat laskettu 5 % mukaan. Tutkijan tehtäviinkuuluu hanketyön tutkimuksellinen tuki, tutkimusaineistojen ja -asetelmien suunnittelu ja toteutus, arviointi, materiaalien tuottaminen ym. tehtävät. Projektitutkija välittäämyös muuta tutkimustietoa hankkeen tueksi ja käyttöön. Projektitutkijan työpanos on välttämätöntä, jotta hankkeen tavoitteet tietoon pohjautuvasta kehittämisestä voidaantoteuttaa.
2 Ostopalvelut
Kustannus 2018 2019 YhteensäViestintä, painatus, esitteet, mainokset ja muut materiaalit 1 500 1 500 3 000Asiantuntijapalvelut 5 000 5 000 10 0002 Yhteensä 6 500 6 500 13 000
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
2 (6)
B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta)
Kustannusten perustelut
Budjettiin on varattu asiantuntijapalveluresurssi, joka on tarkoitettu mm. mittarikokeilujen toteuttamisen tueksi (esim. AVAIN-mittari ja tätä varten koulutusten ym. osto) jaasiakasroolien ostojen mahdollistamiseksi (esim. asiakastutkija, yhteisöreportteri). Hankkeeseen osallistuville kuntien/kuntayhtymien asiakastyötä tekeville työntekijöilleostetaan asiantuntijapalveluina muutosta tukevaa valmennusta (esim. lean-valmennus), ja tähän valmennusprosessiin otetaan mukaan myös kehittäjäasiakkaita.
Viestinnällä edistetään hanketyön etenemistä tavoitteiden suuntaan ja tulosten levittämistä, ja hankkeessa tuotetaan erilaisia viestinnällisiä ja koulutuksellisia materiaaleja,sähköisiä ja painettuja.
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
1 (38)
2 Toteutus ja tulokset
Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo?
Kainuun sote järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut, myös erikoissairaanhoito mukaan lukien, seitsemälle Kainuun kunnalle (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo,Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi). Pienissä kunnissa toteutetaan maaseutumaista sosiaalityötä, jossa asukkaiden kanssa työskentelee 1-2 sosiaalityön ammattilaista.
Sosiaalityötä leimaa kokonaisvaltaisuus ja sen saavutettavuus on varmistettava lähelle asiakkaan arkea. Maaseutumaisissa kunnissa eri toimijat työskentelevät luontevastiyhdessä riippumatta siitä työskentelevätkö he kunta- tai järjestösektorilla. Isoimmassa kunnassa Kajaanissa monitoimijuus vaatii enemmän yhteisiä sopimuksia jayhteistyöstä sopimista. Kuntien sosiaalityöntekijöiden työnkuvaa leimaa monialaisuus. Työntekijät tulevat pääsääntöisesti työskentelemään hanketyöntekijän työparina.
Tulevat organisaatiouudistukset sote-alueiden muodostamisessa ja toimeentulotuen siirtyminen KELAan haastavat sosiaalityön uudenlaisten toimintamallien kehittämiseen.
Erityisenä huolenaiheena on asiakkaiden tavoitettavuus, kun luonnollista asiointia toimeentulotuen hakemiseksi ei sosiaalitoimeen enää välttämättä ole. Muutokset luovatuudenlaisen mahdollisuuden lähteä rakentamaan asiakasosallisuutta korostavia monitoimijaisia palveluja, jossa asiakas ei ole enää palvelujen vastaanottaja, vaan niidenosatoteuttaja. Toisaalta tämän hetken ongelmana on se, ettei kaikkein heikoimmille, syrjäytyneille ja usein alkoholisoituneille yksinäisille miehille löydy enää palveluja. Heovat polttaneet siltansa esim. aggressiivisen käytöksen vuoksi tai eivät ole sitoutuneet hoitoon mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Aikuissosiaalityön odotetaan kuitenkinauttavan ja tukevan heitä, mutta mitkä ovat aikuissosiaalityön keinot tässä tilanteessa?
Yhteiskunnan ulkopuolelle putoamassa olevat asiakkaat, joiden osallisuus on kaikkein uhatuimpana, löytyy jokaisen sosiaalityön osa-alueen asiakkaista. Sosiaalityönerityinen tavoite on tukea ihmisten hyvinvointia ja hänen osallisuuttaan yhteiskuntaan ja työelämään. Aikuissosiaalityössä korostuvat erityisesti psykososiaalinen tuki,työllistymiseen liittyvät palvelut sekä kuntoutuksellinen työote. Yhtenä erityisistä kehittämistarpeista esille on noussut sosiaalityön ryhmämuotoisen työn ja tuen luominensekä asiakkaiden osallisuutta tukevien työmuotojen löytyminen sekä asiakastiedon vieminen päätöksentekoprosessiin. Nämä työmuodot eivät kuitenkaan välttämättä oleriittäviä tai oikeita juuri em. vaikeimman väestöryhmän osalle.
Kainuussa on toteutettu STM:n Kaste ohjelman mukainen Virta II -hanke. Hankkeessa on kehitetty mm. ESY toimintakykymittari nuorille, jota on tarkoitus testata myöstässä hankkeessa.
Kainuun soten osahankkeessa toteutetaan koko hankkeen yhteisiä tavoitteita.
Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan?
Hankkeessa luodaan uusia asiakastyömuotoja ja asiakkaiden lähestymistapoja sosiaalityöhön. Kokeilut toteutetaan yhdessä asiakkaiden kanssa käyttäen erilaisia luoviayhdessä toimimisen ja ajattelun muotoja. Uusia työmuotoja voidaan hyödyntää sosiaalityön muutoksessa, kun toimeentulotuki siirtyi Kelaan. Sosiaalityö onresurssipaineiden alla mennyt viimevuosina asiantuntijakeskeiseksi toiminnaksi mutta nyt olisi mahdollisuus muuttaa työtapoja enemmän asiakaslähtöisiksi jaasiakasymmärrystä hyödyntäväksi.
Asiakkaiden näkemysten vieminen päätöksentekoon asti ei ole ollut käytäntönä aikaisemmin. Toisaalta sosiaalityö ei vastaa kaikkiin asiakkaiden tarpeisiin, vaan tukiasiakkaalle pitäisi tulla muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Sosiaalityöllä pitää olla vahvuutta olla asiakkaan asianajaja ja vaatia palveluja yhä uudelleenkaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa oleville asiakkailleen. Sosiaalityössä tarvitaan myös tapauskohtaisen työryhmätyön työotetta / verkostotyön toimintatapaaasiakkaan tueksi.
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
2 (38)
Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?
ISO SOS -hankkeessa luodaan, kokeillaan ja kehitetään sellaisia lupaavia sosiaalityön toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttavasti ja näyttöön perustuen vahvistaaheikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työikäisten henkilöiden osallisuutta, sosiaalista asemaa ja toimintakykyä sekä torjua syrjäytymisriskiä.
Palvelujen toteutumista ja vaikuttavuutta ohjataan, seurataan ja vahvistetaan systemaattisesti. Hankkeessa sosiaalityön kehittämistehtävät toteutetaan kolmen työpaketinavulla:
1. Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä2. Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot3. Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö
Kaikkiin työpaketteihin sisältyy asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden toimijuutta ja osaamista vahvistavaa valmennusta, johon voivat soveltuvin osin osallistua myös muutkeskeiset toimijat ja sidosryhmät.
Työpakettien tarkempi toteutus, sisällöt ja aikataulutus suunnitellaan yhteistyössä ISOn ja muiden osatoteuttajien kanssa hankkeen rahoituspäätöksen varmistuttua.Hanketyö kestää Kainuun sotessa 1.1.2018-30.11.2019.
TavoiteTyöpaketin tavoitteena on kehittää ja uudistaa aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosesseja ja palveluja asiakkaan osallisuutta edistäviksi ja vaikuttaviksi siten,että asiakkaan oma prosessi ja palveluntarve ovat toiminnan ytimessä. Tavoitteena on myös tukea asiakkaan asemaa perustoimeentulotuen Kela-siirrossa ja varmistaaasiakkaan hyvinvoinnin jatkuvuus prosessien toimivuuden avulla.
ToteutusTyöpaketin toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon asiakkaiden osallisuus prosessien ja palvelujen kehittämisessä ja niiden arvioinnissa. Kehittämistyöhön haetaanmukaan kokemusasiantuntijoita ja asiakkaille järjestetään osallisuutta tukevaa valmennusta. Kehittämistyön avuksi kootaan yhteen asiakkaiden kokemuksia siitä, mikäerilaisissa tilanteissa on auttanut tai auttaisi ja olisi vaikuttavaa. Asiakasprosessien kehittäminen linkittyy palvelutarpeen arviointiin ja omasosiaalityöntekijä -mallinluomiseen. Asiakas motivoituu toimintaan paremmin, kun se vastaa hänen tarpeitaan, ja toisaalta tietää keneen ottaa yhteyttä tarvittaessa. Asiakas tarvitsee myösomasosiaalityöntekijää puolustamaan oikeuttaan muihin (sote) palveluihin.
Aikuissosiaalityön asiakasryhmä ei ole homogeeninen, vaan sen sisällä on hyvinkin erilaisia elämäntilanteita ja ongelmissa olevia ihmisiä. Jotta aikuissosiaalityöllä olisiaikaa kaikkein vaikeimpien ja aikaa vaativien palveluun, tarvitaan tietoa ja tapoja auttaa ns. helpommin autettavissa olevia asiakkaita. Työpaketissa kehitetään yleistäpalveluohjausta sekä palveluista ja prosesseista tiedottamista. Tähän liittyy viestinnän kehittämistä ja erilaisia viestinnän kokeiluja, kuten liikkuvan kuvan hyödyntämistä.Sosiaalisen median mahdollisuuksia sosiaalityön prosessien ja palvelujen välineenä kokeillaan (”somesossu”).
Osana kokeiluissa ovat muut aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosessit ja niiden kehittäminen. Piloteissa kokeillaan ja kehitetään malleja ja käytäntöjä, joissatarvitaan sosiaalityöntekijän asiantuntemusta asiakkaan prosessin tukena ja asiakkaan asianajajana esim. muiden palvelujen saamiseksi. Kokeilujen kautta saatavaa tietoa,kokemuksia ja tuloksia kootaan ja työstetään kehittäjätiimeissä, verkostoissa ja työpajatyöskentelyssä.
Kainuun soten alueella toteutetaan ensimmäisen työpaketin tavoitteita osana organisaatiossa tapahtuvaa Sote Lean Master -koulutusta, jossa aikuissosiaalipalvelujenvastuualuepäällikkö on mukana. (Tapahtuu hallinnollisesti erillään tästä hankkeesta, mutta hyödyttäen tämän hankkeen toteutusta osaamisen tasolla.) Toteutuksessa
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
3 (38)
asiakastarpeet ja niihin vastaaminen tässä ja nyt ovat lähtökohtana perussosiaalityön käytännön uudelleen organisoinnille. Kehittämistyön aihiona on toimintaympäristönmuutos ja toteutuksella vahvistetaan asiakasohjautuvuutta ja -virtaavuutta sekä asiakkaan otolliseen muutoshetkeen vastaamista.
TuotoksetTyöpaketin tuloksena aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosessit on mallinnettu ja prosessi toimii asiakaslähtöisesti. Asiakas saa oikea-aikaiset ja vaikuttavatpalvelut tarpeensa mukaisesti. Asiakkaan rooli omassa prosessissaan, sen suunnittelussa ja arvioinnissa on vahvistunut.
Työpaketti 2: Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot
TavoiteTyöpaketin tavoitteena on kehittää sosiaalityötä byrokraattis-hallinnollisesta työstä jalkautuvaan suuntaan ja luoda uudenlaisia tapoja tehdä sosiaalityötä. Työpaketissakokeillaan perinteisestä sosiaalityöstä poikkeavia tapoja tehdä asiakas- tai asiakasryhmäkohtaista sosiaalityötä jalkautumalla erilaisiin ympäristöihin, esim. KajaanissaHuilitupa, Klubitalo Tönäri, Tutun tupa, Kajaanin Työvoimayhdistyksen Ruokala Eines sekä päihdeongelmaisten Päivätoimintakeskus, Kuhmossa Lähiötupa, SotkamossaOlohuone.
Kokeillaan erilaisia tapoja kohdata asiakas ja kokeillaan erilaisia sosiaalityön keinoja (esim. tavoitteelliset ja asumista tukevat kotikäynnit, kumppanuustapaamiset).Hankkeessa testataan, löydetäänkö ja tavoitetaanko jalkautuvan sosiaalityön keinoin juuri heikoimmassa asemassa olevat, usein muiden hyljeksimät asiakkaat.Työntekijöille ja työyhteisöille järjestetään valmennusta jalkautuvan työotteen käyttöönoton tueksi.
Asiakkaiden toiveita ja palautetta jalkautumiseen liittyen kerätään kehittäjäasiakastoiminnan avulla. Asiakkaille suunnattava tuki ja toiminta onnistuu parhaiten, kun seräätälöidään asiakaskohtaisesti palvelutarpeen arvioinnin kautta. Siksi tässä vaiheessa ei pystytä tarkkaan määrittelemään niitä konkreettisia toimintamuotoja, joilla kunkinasiakkaan palvelutarpeeseen vastataan. Käytännössä se voi olla joko yksilötyötä, harrastusten tukemista, ryhmätoimintaa, terveydentilan selvittelyä, asumisen tukemista,taloudellisen tilanteen selvittämistä, tukihenkilön hankkimista jne. Sosiaalityössä on haastavaa löytää kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ns. vain yhtä ”näyttöönperustuvaa hoitokeinoa”.
Yhtenä osana työpakettia on osallistuminen Kainuun sotessa Kuhmon kunnassa kokeiltavana olevaan osallistavaan yhdyskuntatyön malliin Piilolankankaan Karhunpolunlähiössä (Karhunpolku-pilotti).
Kerrostalolähiössä on 10 kerrostaloa, joissa asukkaita on yhteensä 237. Asukkaista vajaa 2/3 on miehiä ja suurin osa yksin asuvia. Alueella on aloitettu lähiötupatoiminnankehittäminen loppuvuodesta 2016 osana sosiaalityön opiskelijan kehittämistyötä. ISO SOS -hankkeessa lähiötuvan toimintaa ja mallia rakennetaan ja kehitetään eteenpäin.Asukkaat ovat vahvasti mukana ja osallisena toiminnassa. Kokeiluista nousevaa tietoa kootaan ja työstetään kehittäjätiimeissä ja työpajoissa. Tarve yhdyskuntatyölle onilmeinen, sillä Kuhmossa on viime kuukausien aikana tapahtunut useita nuorten miesten itsemurhia, mikä vaikuttaa koko kuntayhteisöön. Hankkeen aikana ei ehditäaloittamaan uutta yhdyskuntatyön kokeilua, mutta pystytään selvittämään toiminnan tarve muualla ja mahdollisesti määrittelemään vastuut toiminnan aloittamiseksi.
TuotoksetTyöpaketin tuloksena on syntynyt uusia sosiaalityön malleja ja systemaattisesti koordinoituja verkostoja, jotka edistävät ihmisten sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä.
Jalkautuvan työn avulla on tavoitettu sellaisia asiakkaita, jotka muuten olisivat voineet jäädä palvelujen ulkopuolelle. Asiakkaat ovat saaneet palvelutarpeen arvioinninmyötä tukea ja apua elämäänsä ja ratkaisuja ongelmiinsa. He ovat saaneet työntekijöiltä aikaa ja kokemuksia kuulemiseksi tulemisesta. Yhdyskuntatyö on vahvistanutpaikallisia verkostoja ja asukkaiden hyvinvointia.
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
4 (38)
Hankkeen kustannusarvio
Työpaketti 3: Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö
TavoiteTyöpaketin tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden asemaa vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön asiakkaita ja palvelujen käyttäjiäosallistavia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita. Tarkoitus on testata erilaisia mittareita, joita voidaan käyttää sosiaalityön asiakasprosessin ja interventioidenvaikuttavuuden arvioinnissa. Tavoitteena on löytää vastauksia siihen, miten kokeiltavat mittarit toimivat eri tilanteissa ja millaista vaikuttavuustietoa niiden avulla voidaansaada. Asiakkaiden näkemykset ja kokemukset mittarien toimivuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Toisaalta on huomattu, että asiakkaat voimaantuvat osallistuessaanpalvelujen kehittämiseen ja näkemystensä esille tuomiseen, joten tällainenkin kehittämisasiakkuus lisää asiakkaan hyvinvointia.
Tavoitteena on, että kunnat saavat käyttöönsä aidosti asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien tarpeita ja tilanteita vastaavia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita sekäosaamisen, jolla mittaritietoa käytetään sosiaalityön kehittämisessä ja hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa. Tavoitteena on, että vaikuttavuustiedon avullasosiaalityöstä tulee nykyistä asiakaslähtöisempää, vaikuttavampaa ja tietoon perustuvaa. Asiakkaita osallistavan vaikuttavuustiedon avulla sosiaalityö voi osoittaa olevansanykyistä paremmin asiakkaiden puolella ja aidosti heidän asioitaan ajavana toimijana. Mittaritiedon avulla sosiaalityö tuo vahvasti esille omat vahvuusalueensa myössoteuudistuksessa tarvittavissa moniammatillisissa yhteyksissä.
Tavoitteena on myös rakenteellisen sosiaalityön roolin ja merkityksen vahvistaminen vaikuttavuustiedon avulla.
ToteutusTyöpaketissa kokeillaan useita eri mittareita (AVAIN, Kykyviisari, ESY – elämäntilanteen selvittämisen ympyrä nuorille) ja niiden toimivuutta, aina jotakin mittaria kerrallaanosana palvelutarvearviointeja. Kainuun soten pilotissa panostetaan erityisesti ESY-menetelmän kokeiluihin ja jalkauttamiseen. Kokeiluissa kerätään systemaattisestiasiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä mittareiden käytöstä ja toimivuudesta. Työntekijöille järjestetään valmennusta (2-4 tuntia) mittareiden käytön tueksi.
Sosiaalityöntekijöille järjestetään valmennusta (1 pv) rakenteellisen sosiaalityön keinoista ja malleista, kuten mittaritiedon hyödyntämisestä ja sosiaalisesta raportoinnista.Tässä hyödynnetään Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kehittämää sosiaalisen raportoinnin mallia. Oleellista sosiaalisessa raportoinnissa on, miten tieto asiakkaidentarpeista viedään ja saadaan päätöksentekijöiden tietoon ja päätösten ja palvelujen perustaksi. Kainuussa huomionarvoista on, että meillä palveluntuotanto, päätöksentekoja resurssit ovat jakautuneet kuntiin ja toisaalta Kainuun sotelle. Yhtenä rakenteellisen työn tavoitteena on kuvata kohderyhmänä / väestöryhmänä kainuulaisen, yksinäisenja alkoholisoituneen miehen palvelutarvetta ja elämäntilannetta sekä miettiä, millä keinoin niihin palvelutarpeisiin voidaan vastata.
Kainuun sote valmentaa uuden ryhmän yhteisöreporttereja (n. 5 henkilöä). Yhteisöreportterit ovat tavallisia kansalaisia (hankkeen kohderyhmästä), jotka omallakamerallaan tai kännykällään kuvaavat videoita, joissa he tuovat esille yhteisöissään tai kunnissaan kohtaamiinsa yhteiskunnallisiin häiriöihin ja ongelmiin, palvelujentarpeisiin tai kokemuksiin palveluista. Videot viedään päättäjien tietoon ja tavoitteena on, että niillä voidaan vaikuttaa päätöksentekoon. Yhteisöreporttereiden valmennustapahtuu soten omana työnä, mutta hanke tukee yhteisöreporttereja heidän toimintansa alussa sekä verkottaa reportterit ja aikuissosiaalityön.
TuotoksetKuvaus rakenteellisen sosiaalityön mallista Kainuussa. Kuvaus kainuulaisen yksinäisen alkoholistimiehen/miesten palvelutarpeista. Kooste ja suositukset erilaistenmittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä aikuisten parissa tehtävässä sosiaalityössä. Ohjauspaketit tukemaan erilaisten mittareiden käyttöönottoa.Kehittäjäasiakastoiminta on juurtunut aikuissosiaalityöhön vakituiseksi työtavaksi.
Hanketyöntekijä työskentelee päätoimisesti hankkeessa ajalla 1.1.2018-30.11.2019. Työntekijän palkka 3400 €/kk + sivukulut 23,66 %, lomarahat laskettu 6 % mukaan.Hanketyöntekijä suunnittelee ja toteuttaa hankkeen kehittämistoimintaa Kainuun soten alueella sekä tekee yhteistyötä muiden hanketoimijoiden kanssa.
2 Ostopalvelut
Kustannus 2018 2019 YhteensäViestintä, painatus, esitteet, mainokset ja muut materiaalit 1 500 1 500 3 000Tukipalvelut asiakkaille 3 000 3 000 6 0002 Yhteensä 4 500 4 500 9 000
Kustannusten perustelut
Viestinnällä edistetään hanketyön etenemistä tavoitteiden suuntaan ja tulosten levittämistä, ja hankkeessa tuotetaan erilaisia viestinnällisiä ja koulutuksellisia materiaaleja,sähköisiä ja painettuja.
Tukipalveluilla edistetään asiakkaiden elämäntilanteiden paranemista ja osallisuutta, tukipalvelu voi olla esimerkiksi tukihenkilöpalvelua tai muuta arjen selviytymistätukevaa palvelua tai toimintaa.
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
11 (38)
Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo?
Mihin tarpeeseen tai ongelmaan haetaan ratkaisua?
Hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden jakautumisen valtakunnalliset ja maakunnalliset erot ovat suuria. Etelä- Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (ESSOTE)kunnat kamppailevat muiden Itä-Suomen kuntien tavoin ikääntyvän väestörakenteen ja työttömyyden kanssa. Etelä-Savon työttömyysaste on 12,9%, kun koko maankeskiarvo on 9,9% (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus II/2017). Työttömien osuus työvoimasta on myös koko maan keskiarvoa (14,2%) korkeampi, 15,6% (Tilastokeskus,Työssäkäyntitilasto 2015). Pitkäaikaistyöttömyyden ongelmat ja rakennetyöttömyys vaivaavat myös ESSOTEn aluetta. Väestörakenne on nopeasti ikääntyvä,alkoholikuolleisuus suurta ja psykiatrian erikoissairaanhoidon kustannukset ovat merkittävän suuret. Inhimillinen huono-osaisuus aiheuttaa suoraan tai välillisestimonenlaisia ongelmia yksilöiden ja perheiden elämään. Hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden hyvinvointia jaosallisuutta sekä vähentää ja ennaltaehkäistä huono-osaisuutta ja syrjäytymistä.
Yhteiskunnan ulkopuolelle putoamassa olevat asiakkaat, joiden osallisuus on kaikkein uhatuimpana, löytyy jokaisen sosiaalityön osa-alueen asiakkaista. ESSOTEnaikuissosiaalityön arjessa kohdataan päivittäin asiakkaita, joiden elämänhallinnan vaikeudet ovat johtaneet esim. asunnottomuuteen, toimeentulotuen varassa elämiseen,kiinnittymättömyyteen työelämään tai koulutukseen ja syrjäytymiseen yhteiskunnasta ja sosiaalisista suhteista. Sosiaalityön erityinen tavoite on tukea ihmisten hyvinvointiaja heidän osallisuuttaan yhteiskuntaan ja työelämään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan nyt sosiaalityön työorientaation uudelleen suuntaamista ja uusientyöskentelymenetelmien rohkeaa kehittämistä ja käyttöön ottamista, jotta aikuissosiaalityö näyttäytyisi sitä tarvitseville asiakkailleen houkuttavana ja vaikuttavana palveluna.
Perustoimeentulotuen käsittely kuntien sosiaalitoimessa on aikaisemmin painottanut erityisesti aikuissosiaalityötä hallinnollis-byrokraattiseen, toimistossa tehtävän työnsuuntaan. Kuitenkin eri kentillä tuotetut kokemukset asiakaslähtöisistä ja asiakkaan omissa toimintaympäristöissä toteutuvista, asiakkaan omaa muutosprosessia tukevistatyöskentelymenetelmistä ovat rohkaisevia ja haastavat myös aikuissosiaalityötä yhä enemmän jalkautuvien ja asiakasta osallistavien työmenetelmien pariin.
Etelä- Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän toiminta on aloitettu vuoden 2017 alusta, jolloin seitsemän kunnan (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli,Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala) perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon (Erikoissairaanhoidon kautta jäseniä ovat myös Joroinen jaPieksämäki) palvelut yhdistettiin saman organisaation alle. Tavoitteena on luoda kuntayhtymän palveluista toiminnallinen kokonaisuus, jossa eri toimialueiden palvelutintegroituvat asiakkaan näkökulmasta jouhevaksi palvelukokonaisuudeksi. Johtuen valtiojohdon suunnitelmista koskien uutta maakunnallista sote-ratkaisua, ESSOTEnintresseissä on luonnollisesti osallistua myös uusien yhteisten toimintamallien kehittämiseen koko maakunnan tulevaisuutta silmällä pitäen. Nämä muutokset ja kehityskulkuluovat tarpeen pohtia sosiaalityön paikkaa muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudessa sekä kehittää uusia toimintatapoja asiakkaiden saumattomienpalvelupolkujen luomiseksi.
Sosiaalityön näkökulmasta haasteena on löytää muuttuvassa toimintaympäristössä oikeat verkostokumppanit ja tehokkaat yhteistyön muodot asiakkaan palvelujenvaikuttavuuden varmistamiseksi. Muutoksen tueksi tarvitaan lisäksi ajantasaista tietoa sosiaalityön asiakkaiden tilanteista ja palvelutarpeista sekä palvelujenvaikuttavuudesta. Tämän tiedon avulla on mahdollista vaikuttaa siihen, miten palvelujärjestelmiä tulevaisuudessa kehitetään asiakkaiden todellisia tarpeita vastaaviksi.
Vuoden 2017 alussa tapahtui toimeentulotuen käsittelyssä muutos, kun perustoimeentulotuen käsittely siirtyi kunnilta KELAn hoidettavaksi. Muutos on ollut merkittäväaikuissosiaalityön arjessa. Toisaalta muutos on vapauttanut perustoimeentulotuen käsittelyyn tarvittua resurssia muihin tehtäviin, mutta toisaalta ongelmaksi on koettu se,ettei perustoimeentulotuki ole enää käytettävissä yhtenä sosiaalityön työvälineenä. Erityisesti perustoimeentulotuen käsittelyn siirtyminen Kelalle on vaikeuttanut niidenasiakkaiden tavoittamista, joiden osalta toimeentulotukihakemuksen käsittely sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolla mahdollisti luonnollisen kontaktipinnanmyös muiden asioiden käsittelylle. Osa toimeentuloturvan varassa elävistä nuorista on erittäin vaikeasti tavoitettavissa, eikä heitä aina saada aktivoitua edes velvoittavintoimin ja toimeentuloturvan sanktioin. Muutokset toimeentulotuen käsittelyssä ovat näin myös omalta osaltaan luoneet sekä tilaa tarvetta sosiaalityönuudelleenorientaatiolle.
Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan?
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
12 (38)
2 Toteutus ja tulokset
Hankkeella tavoitellaan lisää vaikuttavuutta aikuissosiaalityön palveluihin. Vaikuttavuus muodostuu siitä, että asiakkaan palvelutarpeet pystytään arvioimaan oikein ja oikea-aikaisesti ja että muutoksen tueksi tarvittavia palveluja on saatavilla ja ne ovat sisällöltään ja vaikutuksiltaan tarvetta vastaavia. Vaikuttavuus koostuu paitsi konkreettisestitodennettavista muutoksista, myös ennen kaikkea asiakkaan itse kokemasta muutoksesta omassa elämäntilanteessaan.
Vaikuttavuuden todentamiseksi on luonnollisesti otettava käyttöön menetelmiä vaikuttavuuden mittaamiseksi. Vaikuttavuuden systemaattinen mittaaminen ei ole ollutkäytäntönä ESSOTEn aikuissosiaalityössä. Vaikuttavuuden mittari kertoo sen, miten hyvin ja tehokkaasti haluttu lopputulos saavutettiin vai saavutettiinko ollenkaan.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa vaikuttavuustietoa hankkeen puitteissa kokeilluista työmenetelmistä ja palveluista. Hankkeessa etsitään väyliä tämän tiedonhyödyntämiseksi ja saattamiseksi päätöksentekijöiden käyttöön.
Hankkeessa vaikuttavuutta tavoitellaan uudistamalla aikuissosiaalityön työorientaatiota ja -menetelmiä pois hallinnollis-byrokraattisuudesta kohti asiakkaita osallistavaa jaasiakkaan omaa toimijuutta korostavaa työtapaa, jossa asiakas ei ole enää palvelujen vastaanottaja, vaan niiden osatoteuttaja. Jalkautumalla pois sosiaalitoimistoistaasiakkaan omiin toimintaympäristöihin vahvistetaan asiakkaan roolia hänen omassa muutosprosessissaan ja samalla pyritään luomaan mahdollisuuksia uusien asiakkaidenkohtaamiselle.
Hankkeessa kehitetään paikallisiin toimintaympäristöihin soveltuvia tapoja ottaa asiakkaat mukaan työtapojen ja -menetelmien kehittämiseen sekä tuottamaan tietoasosiaalityön palvelujen vaikuttavuudesta. Asiakkaiden osallistaminen kehittäjäasiakastoimintaan toimii itsessään yhtenä osallistamiseen tähtäävän sosiaalityön työmuotona.
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
13 (38)
Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?
Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?
Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan sellaisia lupaavia sosiaalityön toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttavasti ja näyttöön perustuen vahvistaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työikäisten henkilöiden osallisuutta, sosiaalista asemaa ja toimintakykyä sekä torjua syrjäytymisriksiä. ESSOTEssa hankkeen toimenpiteet kohdistuvatpääasiallisesti niihin asiakkaisiin, joiden heikon työmarkkina-aseman tai muiden syrjäytymistä aiheuttavien ongelmien taustalla on vakavia elämänhallinnan haasteita.ESSOTEssa kokeillaan uusia työtapoja ja menetelmiä systemaattisesti ja dokumentoiden 40 asiakkaan suuruisen kohderyhmän kanssa. Hankkeen välilliset vaikutuksetkohdistuvat vielä tätäkin suurempaan asiakasryhmään, kun esimerkiksi uudistuneen asiakasprosessin työtapoja sovelletaan koko asiakaskuntaan, ja kun jalkautuvansosiaalityön kautta palvelut ovat helpommin saatavilla.
Hanketyöskentelyyn osallistuvat ESSOTEssa kaikki aikuissosiaalityön työntekijät, yhteensä noin 20 sosiaalityöntekijää ja sosiaaliohjaajaa perhe- ja sosiaalipalveluissa sekämielenterveys- ja päihdepalveluissa. Uudenlaisen, asiakasta osallistavan työorientaation omaksuminen ja asiakasprosessien ja työmenetelmien uudistaminen asiakkaannäkökulmasta saumattomaksi kokonaisuudeksi on kaikkien toimijoiden yhteinen ponnistus. Sosiaalityöntekijöillä ja sosiaaliohjaajilla on hankkeessa keskeinen rooliasiakastyön uudistajina ja uusien työmenetelmien kehittäjinä. Heidän lisäkseen hankkeen työskentelyyn osallistuvat myös työllistymistä edistävässä yhteispalvelussakunnan sosiaalitoimea edustavat työntekijät sekä toimeentulotuen etuuskäsittelijät.
Hankkeessa sosiaalityön kehittämistehtävät toteutetaan kolmen työpaketin avulla. Työpaketteihin on suunniteltu asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuutta ja osaamistavahvistavaa valmennusta. Työpakettien tarkempi toteutus, sisällöt ja aikataulutus suunnitellaan yhteistyössä ISO:n ja muiden osatoteuttajien kanssa hankkeenrahoituspäätöksen varmistuttua.
TavoiteTyöpaketin tavoitteena on kehittää ja uudistaa aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosesseja ja palveluja asiakkaan osallisuutta edistäviksi ja vaikuttaviksi siten,että asiakkaan oma prosessi ja palveluntarve ovat toiminnan ytimessä. Asiakasprosesseja tarkastellaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalityönasiakkaiden näkökulmasta.
ToteutusTyöpaketin ytimessä ovat aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosessit ja niiden kehittäminen. Sosiaalityön perusprosessia alkaen palvelutarpeen arvioinnista jaasiakassuunnitelmasta päätyen vaikuttavuuden arviointiin tarkastellaan asiakasnäkökulmasta ja kehitetään toimintatapoja asiakasta osallistaviksi, motivoiviksi jasitouttaviksi. Asiakasta osallistava vaikuttavuuden arviointi liitetään systemaattiseksi osaksi asiakasprosessia. Perusprosessin lisäksi tarkastellaan aikuissosiaalityönrakentumista sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja etuuskäsittelyn elementeistä sekä eri toimijoiden keskinäistä työnjakoa (esim. sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja -työparityöskentely) painottuen asiakkaan näkökulmaan. Myös muita asiakkaiden työ- ja toimintakykyä (esim. TYP, kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus) edistäviäpalveluja tarkastellaan osana aikuissosiaalityön asiakasprosesseja.
Asiakasprosessien muutoksen yhteydessä syntyneitä palveluideoita (mm. sosiaalisen median hyödyntäminen, työparityöskentelyn mallit) kokeillaan hankkeen pilotissa.Kokeilujen kautta saatavaa tietoa, kokemuksia ja tuloksia kootaan ja työstetään kehittäjätiimeissä, verkostoissa ja työpajatyöskentelyssä. Työntekijöille ja asiakkaillejärjestetään muutosta tukevaa valmennusta (esim. lean-periaatteeseen pohjautuva valmennus), joka tukee asiakasprosessien kehittämistyötä ja viestinnän osaamisenvahvistumista.
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
14 (38)
Työpaketin toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon asiakkaiden osallisuus prosessien ja palvelujen kehittämisessä ja niiden arvioinnissa. Kehittämistyöhön haetaanmukaan nk. kehittäjäasiakkaita, joiden kanssa kokeillaan erilaisia osallistamisen menetelmiä (esim. kehittäjäasiakasryhmät tai kehittäjäasiakastoiminta yksilökohtaisessaasiakastyössä). Kehittämistyön avuksi kootaan yhteen asiakkaiden kokemuksia siitä, mikä erilaisissa tilanteissa on auttanut tai auttaisi ja olisi vaikuttavaa.Kehittäjäasiakkaat osallistuvat aikuissosiaalityön asiakasprosessin, esim. palvelutarpeen arvioinnin sisältöjen ja eri tarpeista lähtevien asiointipolkujen kehittämiseen.
Työpaketissa kehitetään heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden yleistä palveluohjausta sekä palveluista ja prosesseista tiedottamista. Tähän liittyyviestinnän kehittämistä ja erilaisia viestinnän kokeiluja, kuten liikkuvan kuvan hyödyntämistä. Sosiaalisen median mahdollisuuksia sosiaalityön prosessien ja palvelujenvälineenä kokeillaan (”somesossu”).
TuotoksetTyöpaketin tuloksena aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosessit on mallinnettu ja prosessi toimii asiakaslähtöisesti. Asiakas saa oikea-aikaiset ja vaikuttavatpalvelut tarpeensa mukaisesti. Kehittäjäasiakastoiminta on otettu osaksi aikuissosiaalityön käytäntöjä. Erilaisia asiakasta osallistavia työmenetelmiä on ideoitu ja kokeiltukäytännössä.
Työpaketti 2: Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot
TavoiteTyöpaketin tavoitteena on kehittää sosiaalityötä byrokraattis-hallinnollisesta työstä asiakkaiden arkeen ja omiin toimintaympäristöihin jalkautuvaan suuntaan ja luodauudenlaisia tapoja tehdä aikuissosiaalityötä. Luodaan uusia verkostoyhteistyön malleja niillä alueilla ja asiakasryhmissä, joita on vaikea tavoittaa.
ToteutusTyöpaketissa kokeillaan perinteisestä sosiaalityöstä poikkeavia tapoja tehdä asiakas- tai asiakasryhmäkohtaista sosiaalityötä jalkautumalla erilaisiin ympäristöihin.Jalkautumista kokeillaan alueille, joilta asiakkaiden on vaikea saavuttaa nykyisiä palveluja sekä paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat, esim. kauppakeskuksiin, kirjastoon,järjestöjen ja muiden yhteistyökumppanien tiloihin, messuille ja tapahtumiin. Kokeillaan erilaisia tapoja kohdata asiakas ja erilaisia työmenetelmiä (esim.kumppanuustapaamiset, kotikäynnit). Hankkeessa toteutetaan jalkautuvin menetelmin etsivää sosiaalityötä ja pyritään tavoittamaan kaikkein heikoimmassa asemassaolevia asiakkaita, joilla ei ole kyvykkyyttä hoitaa asioitaan ja hakeutua oma-aloitteisesti palvelujen piiriin. Työntekijöille ja työyhteisöille järjestetään valmennusta jalkautuvantyöotteen käyttöönoton tueksi. Asiakkaiden toiveita ja palautetta jalkautumiseen liittyen kerätään kehittäjäasiakastoiminnan avulla.
Tiivistetään verkostoyhteistyötä muiden yhteistyötahojen kanssa hankalasti saavutettavilla alueilla ja vaikeasti tavoitettavien asiakasryhmien osalta.Luodaan jalkautuvan sosiaalityön toimintamalli asumisen vaikeuksissa olevien asiakkaiden tukemiseksi.
Hankkeessa kokeillaan jalkautuvia työmenetelmiä tukevien ostopalveluja työntekijöiden ja asiakkaiden työstämien ideoiden pohjalta. Ostopalvelu voi olla esimerkiksivertaistuellista tai ammatillista tukihenkilötoimintaa tai asumisen tukea. Kokeiltavien ostopalvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan hankkeessa.
TuotoksetTyöpaketin tuloksena on otettu käyttöön uusia sosiaalityön malleja ja verkostoja, jotka edistävät heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia jatoimintakykyä. Jalkautuvan työn avulla on tavoitettu asiakkaita, jotka muuten olisivat jääneet palvelujen ulkopuolelle.
Työpaketti 3. Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
15 (38)
Hankkeen kustannusarvio
Kustannusmalli
ý Flat rate 17 % palkkakustannuksista
¨ Flat rate 15 % palkkakustannuksista
¨ Flat rate 40 % palkkakustannuksista
¨ Kertakorvaus (lump sum)
¨ Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan
A Hankkeen kustannukset
¨ Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv.
ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.
Työpaketin tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden asemaa vaikuttavuustiedon tuottamisessa sekä ottaa käyttöön asiakkaita osallistavia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita.Tarkoitus on testata erilaisia jo olemassa olevia mittareita, joita käytetään sosiaalityön asiakasprosessien vaikuttavuuden arvioinnissa. Tavoitteena on löytää vastauksiasiihen, miten kokeiltavat mittarit toimivat eri tilanteissa ja millaista vaikuttavuustietoa niiden avulla saadaan.
Tavoitteena on, että aikuissosiaalityöstä saadaan mitattua tietoa, jota voidaan käyttää sosiaalityön kehittämisessä ja hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa. Tavoitteenaon, että vaikuttavuustiedon avulla aikuissosiaalityöstä tulee nykyistä asiakaslähtöisempää, vaikuttavampaa ja tietoon perustuvaa.
ToteutusTyöpaketissa kokeillaan erilaisia mittareita (mm. AVAIN, Kykyviisari) ja niiden toimivuutta eri asiakasryhmille. Kokeiluissa kerätään systemaattisesti asiakkaidenkokemuksia ja näkemyksiä mittareiden käytöstä ja toimivuudesta. Kohderyhmälle järjestetään valmennusta mittareiden käytön tueksi. Samalla kartoitetaan mittareidendigitalisointiin liittyviä toiveita ja tarpeita.
Mallinnetaan prosessia mitatun tiedon analysoimiseksi, käsittelemiseksi ja päätöksentekoon viemiseksi.
TuotoksetKooste ja suositukset erilaisten mittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä aikuisten parissa tehtävässä sosiaalityössä. Mittareiden käytön vakiinnuttaminen ESSOTEnaikuissosiaalityöhön sekä asiakaskohtaisen palvelun vaikuttavuuden arvioimiseksi että päätöksentekoa hyödyntävän tiedon tuottamiseksi. Malli mittaritiedonhyödyntämiseksi aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa ja päätöksenteossa.
1 Palkkakustannukset
TehtäväKokoaikainen/osa-aikainen Henkilötyökk 2018 2019 Yhteensä
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
16 (38)
Kustannusten perustelut
Hanketyöntekijä työskentelee päätoimisesti hankkeessa koko hankeajan (1.1.2018-31.12.2019). Työntekijän palkka 3400€/kk + sivukulut 25 %, lomarahat laskettu 5 %mukaan. Hanketyöntekijä suunnittelee ja toteuttaa hankkeen kehittämistoimintaa ESSOTEn alueella sekä tekee yhteistyötä muiden hanketoimijoiden kanssa.
Asiakkaille ostetaan jalkautuvia työmenetelmiä tukevia palveluja kokeiluluontoisesti 5-10 asiakkaalle vuodessa. Ostopalvelu voi olla esimerkiksi vertaistuellista taiammatillista tukihenkilötoimintaa. Palvelu edistää asiakkaiden elämänhallinnan paranemista ja osallisuutta.
Valmennuspalveluina hankkeeseen osallistuville kuntayhtymän asiakastyötä tekeville työntekijöille ostetaan mittareiden käyttöön liittyvää valmennusta sekä muutostatukevaa valmennusta (esim. lean-valmennus), ja tähän valmennusprosessiin otetaan mukaan myös kehittäjäasiakkaita.
Viestinnällä edistetään hanketyön etenemistä tavoitteiden suuntaan ja tulosten levittämistä, ja hankkeessa tuotetaan erilaisia viestinnällisiä ja koulutuksellisia materiaaleja,sähköisiä ja painettuja.
3 Muut kustannukset
Kustannus 2018 2019 YhteensäKohderyhmään liittyvät pienhankinnat 250 250 5003 Yhteensä 250 250 500
Kustannusten perustelut
Pienhankinnat aiheutuvat mm. ryhmien materiaalihankinnoista.
Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo?
Etelä-Savossa Sosterin toiminta-alueella asuu Etelä-Savon suurin vaikeasti työllistyvien ja pitkäaikaistyöttömien joukko. Työllistymisen vaikeuden kanssa painivienasiakkaiden ja palvelujen tuottajilta saatujen viestien kautta on ymmärrettävissä se, että alueella asuvien ns. huono-osaisten työvoiman ulkopuolelle jääneiden jasyrjäytymisvaarassa olevien määrä on myös suuri, ja he eivät päädy useissa tapauksissa lainkaan työllisyyttä edistävien palvelujen piiriin.
Tämän asiakasryhmän pulmina ovat elämänhallinnan ongelmat, arjen sujumisen ongelmat, päihdeongelmat, eritasoiset mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys,taloudelliset ongelmat ja huono-osaisuuden sukupolvien välinen jatkuvuus. Toisaalta tietoa niistä palveluista ja tukimuodoista, mistä asiakkaille olisi hyötyä, ei olesystemaattisesti työssä kehitetty tai perinteisestikään asiakaspalautteiden kautta kyselty. Aiemmin tämä asiakasryhmä tavoitettiin ainakin osittain aikuissosiaalityössätoimeentulotuen kautta, mutta tuolloin aikuissosiaalityön työaika painottui enemmän henkilöstöresurssisyistä toimeentulotuen laskennalliseen tehtävään ja vähemmänasiakkaiden kanssa tehtävään syrjäytymistä ennaltaehkäisevään ja yhteiskunnallista (yhteisöllistä) osallistumista kannustavaan työhön asiakkaiden kanssa heidän omissatoimintaympäristöissään. Perustoimeentulotuen siirryttyä Kelan vastuulle 1.1.2017 lukien, aikuissosiaalityön keinot tavoittaa tämä asiakasryhmä on entisestään kaventunut.
ISO SOS -hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkien heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien hyvinvointia ja osallisuutta sekä vähentää jaennaltaehkäistä huono-osaisuutta. Sosiaalityön kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi on yksi keino tämän tavoitteen saavuttamisessa.SOSTERIn osahankkeessa toteutetaan koko hankkeen yhteisiä tavoitteita.
Hankkeen kautta pyritään kehittämään aikuissosiaalityön työmuotoja ja lähestymistapaa sekä uudistamaan asiakastyötä sellaiseksi, jolla syrjäytymisvaarassa oleviatyöelämän ulkopuolelle jääneitä asiakkaita tavoitetaan. Sosiaalityön näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi perinteisten asiakkaiden luokse tehtävien vainyksilön yksittäisistä ongelmista lähtevien kotikäyntien rinnalle otetaan käyttöön uudenlaisia työmenetelmiä jalkautumiseen ja asiakkaiden omissa elinympäristöissätapahtuvaan myös asiakkaiden ”kollektiiviseen” kohtaamiseen. Tarkoituksena on hankkeen aikana kokeilla erilaisia työmuotoja ja -menetelmiä, painottaa työskentelyäpalveluista tiedottamiseen ja neuvontaan sekä muuhun ennalta ehkäisevään työhön. Yksi tärkeä tavoite on saada asiakkaita osallistumaan sekä ottamaan kantaapalveluiden sisältöön ja saatavuuteen esim. kokemusasiantuntijoista koostuvan asiakasraadin perustamisen kautta. SOSTERIn osahankkeen toteuttamisessa on mukana3.sektorin toimijoita ja hankkeen aikana halutaan vahvistaa kolmannen sektorin roolia sosiaalityön kumppanina.
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
22 (38)
Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?
ISO SOS -hankkeessa luodaan, kokeillaan ja kehitetään - yhteistyössä asiakkaiden kanssa - sosiaalityön muotoja, joilla voitaisiin vahvistaa syrjäytymisvaarassa tai muutenheikommassa asemassa olevien omaan toimintaympäristöön tai -verkostoon liittyvää osallisuutta, heidän omaa sosiaalista asemaa (vrt. huono-osaisuuden sukupolvinenperiytyvyys) ja heidän toimintakykyä, ja näin ehkäistä ja vähentää syrjäytymisriskiä. Palvelujen toteutumista ja vaikuttavuutta ohjataan, seurataan ja vahvistetaansystemaattisesti.
Asiakaslähtöisempi sosiaalityön kehittäminen toteutetaan kolmen työpaketin avulla:
1. Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä
TavoiteAsiakkaalle löydetään häntä itseään voimaannuttava, tavoitteellinen ja elämänmuutoksen etenemisen suhteen realistinen polku paremmin jäsenneltyyn ja asiakkaalleitselleen mielekkäämpään elämään. Tähän kuuluu paremmalle tolalle saatu talous, riittävän hyvät asumisolosuhteet, fyysisen terveyden tarkastamiseen kannustaminen,voimaantumista edesauttava (mahdollisesti uusi) sosiaalinen verkosto, uudenlaiset harrastukset tai uusi tapa viettää vapaa-aikaa, jolloin myös asukkaan kokonaisvaltainenhyvinvointi paranee ja vastuu omasta elämästä lisääntyy. Aikuissosiaalityön uudistuvien työmuodoin ja yhteistyössä 3. sektorin järjestö- ym. toimijoiden kanssa tätäasiakkaan hyvinvointia lisäävää prosessia tuetaan ja vahvistetaan. Huollollisen sosiaalityön näkökulman mukaan asiakkaan polku ei välttämättä johda useinkaantyöllistymiseen, mutta hankkeessa saavutettu tavoite on jo se, että asiakkaan muu hyvinvointi ja sekä fyysinen terveys kohentuu verrattuna lähtötilanteeseen. Tällöin myösjatkopolkujen rakentaminen lähemmäs työllistymisen polkuja onnistuu paremmin.
ToteutusAikuissosiaalityön palveluiden neuvontaa, palveluohjausta ja tiedottamista lisätään ja asiakasprosessin suunnitteluun otetaan mukaan asiakkaiden omia kokemuksia janäkemyksiä. Sosiaalisen median käyttöä sekä 3. sektorin toimijoiden kautta tehtävää tiedotusta ja kontaktointia hyödynnetään. 3. sektori voi tarjota tukea sosiaalitoimenasiakkaiden aseman vahvistamiselle esimerkiksi toimimalla ammattityön (yksittäinen sosiaalityöntekijä/työpari/tiimi) apuna ja tarjoamalla mielekkäitä toimintoja asiakkaille.
TuotosAsiakasprosessien mallinnuksissa kuuluu asiakkaan ääni. Asiakasprosessit ovat rakennetut niin, että ehkäisevän työn osuus asiakkaan asioissa painottuu ja asiakas saaapua oikea-aikaisesti. Kolmannen sektorin rooli yhteistyökumppanina on rakentunut asiakkaiden tarpeista lähteväksi kumppanuudeksi.
2. Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot
TavoiteHankkeen aikana sosiaalityön työmenetelmiä ja -tapoja kehitetään asiakaslähtöisemmiksi, jolloin myös niiden asiakkaiden tavoittaminen on mahdollista, jotka eivät itsehakeudu perinteisiin sosiaalityön palveluihin eli sosiaalitoimistoihin. Sosiaalityön tarkoituksena on jalkautua Sosterin alueella 3. sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössävalittuihin kohtaamispaikkoihin ja aloittaa niissä viikoittaisia neuvontaa ja ohjausta tarjoavia vastaanottoja. Kohtaamispaikkoina toimivat ennen kaikkea erilaisten yhdistystenja muiden yhteisöjen ylläpitämät kohtaamispaikat (esimerkiksi Pysäkki ry, Savolaiset Selviytyjät, Kotilo ry:n Klubitalo ja Erkkeri, Linnalan Nuoret ry:n Hakankohtaamispaikka, Punkaharjun Ystäväntupa, Linnalan veteraanikeskus ja kansainvälinen kohtaamispaikka tai seurakuntien toimintaympäristöt). 3.sektorin lisäksi myösmuiden käynnissä olevien hankkeiden ja julkisten muiden kuin sote-toimijoiden kanssa mietitään vaihtoehtoisia asiakkaiden kohtaamispaikkoja. Tavoitteena on etsiä eritoimijoiden kanssa asiakkaita parhaiten palvelevia paikkoja.
Syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneiden asiakkaiden tavoittamisen kautta, asiakkaiden omien näkemysten kerääminen palveluiden kehittämiseksi asiakaslähtöisimmäksion hankkeen kannalta myös oleellinen tavoite.
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
23 (38)
Hankkeen kustannusarvio
Kustannusmalli
ý Flat rate 17 % palkkakustannuksista
¨ Flat rate 15 % palkkakustannuksista
¨ Flat rate 40 % palkkakustannuksista
¨ Kertakorvaus (lump sum)
¨ Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan
A Hankkeen kustannukset
¨ Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv.
ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.
TuotosSyrjäytymisvaarassa olevat asiakkaat ovat saaneet jalkautuvan sosiaalityön kautta oikeanaikaista ja ennalta ehkäisevää sekä tarpeenmukaista neuvontaa, tukea ja tietojasosiaalisen sekä fyysis-psyykkisen hyvinvointinsa lisäämiseksi omissa elinpiireissään. Asiakkaiden tavoittamisen kautta palvelujen kehittäminen niitä käyttävienavustuksella mahdollistuu.
3. Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö
TavoiteHankkeen tavoitteena on jalkautuvan sosiaalityön ja asiakasprosessien uudistamisen kautta hankkia myös tutkimustietoa sosiaalityön asiakaslähtöisen työorientaationvaikuttavuudesta. Hankkeen aikana tätä arvioidaan asiakkaiden ja työntekijöiden yhteistyönä. Myös 3. sektorin ja muiden toimijoiden näkemykset tuodaan näkyväksi.Tavoitteena on myös lisätä sosiaalitoimen asiakkaiden osallisuutta yhdistyksissä, joiden kohderyhmään asiakkaat kuuluvat (esimerkiksi Savolaiset Selviytyjät ry, Kotilo ry,Itä-Savon Puotti ry, MLL:n Savonlinnan alueen osastot, A-kilta ry, Savonlinnan Seudun Romanilähetys ry, Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan tuki ry tai Linnalan Nuoretry). Rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta arviointia ja mittareiden tuottamaa tietoa käytetään hyväksi sosiaalityön edelleen kehittämisessä ja se on myös tulenahyvinvointia koskevassa päätöksenteossa. Asiakkaita osallistavan vaikuttavuustiedon avulla sosiaalityö pystyy vahvistamaan rooliaan aidosti asiakkaiden asioita ajavanatahona ja heidän hyvinvointiaan ja osallistavuutta edesauttavana tahona.
ToteutusAsiakkaiden elämäntilanteiden kartoitusta käydään yhdessä läpi Kykyviisari-mittariston ja muiden mahdollisten mittarien (esim. AVAIN) avulla. 3. sektorin toimijoita ja muitahankkeen aikaisia toimijoita tavataan säännöllisesti. Siten arviointia ja uusien kokeilujen avauksia pystytään tekemään ketterästi koko hankkeen ajan.
TuotosHankkeen aikana käytetyn Kykyviisari-mittariston ja muiden mahdollisten mittareiden toimivuus ja käytettävyys sekä asiakaspalaute sen toimivuudesta on kerätty. 3.sektorin ja muiden hankkeen aikaisten yhteistyökumppaneiden ja toimijoiden avustuksella aloitettu hankkeen aikainen jalkautuva sosiaalityö sekä asiakaslähtöiset prosessitovat arvioidut vaikuttavaksi ja asiakkaiden hyvinvointia parantavaksi. Sosiaalityön uudet työmenetelmät asiakkaiden löytämiseksi ja heidän voimaannuttamiseksi ja 3.sektorin yhteistyö jäävät pysyviksi palvelumalleiksi sosiaalityöhön.
Hanketyöntekijä työskentelee osa-aikaisesti (50% työaika) hankkeessa koko hankeajan (1.1.2018-31.12.2019). Työntekijän palkka 1700 €/kk + sivukulut 25 % + lomarahatlaskettu 5 % mukaan. Työntekijä suunnittelee ja toteuttaa hankkeen kehittämistoimintaa Sosterin alueella sekä tekee yhteistyötä muiden hanketoimijoiden kanssa.
Tukipalvelut asiakkaille koostuvat mm. ohjauksellisesta pienryhmätoiminnasta, yksilökohtaisen tukityöskentelyn ostoista ja muista asiakkaan arkea ja elämänhallintaaedistävistä toiminnoista.
Valmennuspalveluina hankkeeseen osallistuville kuntayhtymän asiakastyötä tekeville työntekijöille ostetaan työn sisältöjen kehittämiseen liittyvää valmennusta (muutostatukevat valmennukset, esim. lean-valmennus) ja mittareiden käyttöön liittyvää valmennusta. Valmennusprosessiin otetaan mukaan myös kehittäjäasiakkaita.
Viestinnällä edistetään hanketyön etenemistä tavoitteiden suuntaan ja tulosten levittämistä, ja hankkeessa tuotetaan erilaisia viestinnällisiä ja koulutuksellisia materiaaleja,sähköisiä ja painettuja.
3 Muut kustannukset
Kustannus 2018 2019 YhteensäKohderyhmään liittyvät pienhankinnat 250 250 5003 Yhteensä 250 250 500
Kustannusten perustelut
Pienhankinnat aiheutuvat mm. ryhmien materiaalihankinnoista.
Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo?
Pieksämäen kaupungin perusturva osallistuu ISO SOS -hankkeeseen hankkeen osatoteuttajana. Hanke nähdään paikallisesti ensi sijaisesti asiakkaita hyödyntävänäaikuissosiaalityön kehittämishankkeena. Toisaalta hanke nivoutuu maakunnallisen SOTE –ratkaisun valmisteluun. Palveluprosessit ja toimintatavat yhdentyvät Essoten,Sosterin ja Pieksämäen alueilla ja muiden osatoteuttajien kokemuksia voidaan hyödyntää koko tulevan maakunnan alueella. Pieksämäen kaupunki järjestää sosiaali- jaterveydenhuollon palvelut itse, lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa, virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä ja perhehoidon erityisyksikön palveluita. Näissä Pieksämäkitekee yhteistyötä ESSOTEN kanssa.
Taustalomakkeen valmistelussa on hyödynnetty ESSOTE:n taustalomakkeen tietoja, lisäten mukaan Pieksämäen paikalliset painotukset.
Hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden jakautumisen valtakunnalliset ja maakunnalliset erot ovat suuria. Etelä-Savo on muun Itä Suomen kanssa kärkiasemassa huono-osaisuuden mittareilla katsottuna. Työttömyys on lähes 1,5 kertaa suurempaa kuin maassa keskimäärin. Väestörakenne on nopeasti ikääntyvä, alkoholikuolleisuus onsuurta ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat merkittävän suuret. Inhimillinen huono-osaisuus aiheuttaa suoraan tai välillisesti monenlaisia ongelmiayksilöiden ja perheiden elämään. Pieksämäen tilanne ei poikkea muusta Etelä-Savosta merkittävällä tavalla erilaisin huono-osaisuutta mittaavin tunnusluvuin tarkasteltuna.
Yhteiskunnan ulkopuolelle putoamassa olevia asiakkaita, joiden osallisuus on kaikkein uhatuimpana, löytyy jokaisen sosiaalityön osa-alueen asiakkaista. Sosiaalityönerityinen tavoite on tukea ihmisen hyvinvointia ja hänen osallisuuttaan yhteiskuntaan ja työelämään. Aikuissosiaalityössä korostuvat erityisesti psykososiaalinen tuki,työllistymiseen liittyvät palvelut sekä kuntoutuksellinen työote.
ISO SOS –hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia ja osallisuutta sekä vähentää ja ennaltaehkäistä huono-osaisuutta jasyrjäytymistä. Sosiaalityön uudistaminen mahdollisimman asiakaskeskeiseksi ja tulevaisuuden asiakastarpeisin vaikuttavasti vastaavaksi nähdään keinona tämäntavoitteen saavuttamiseksi. Pieksämäen osahankkeessa toteutetaan koko hankkeen yhteisiä tavoitteita ja Pieksämäen omia osatavoitteita.
Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan?
Hankkeessa luodaan uusia työmuotoja ja lähestymistapoja sosiaalityöhön. Kokeilut toteutetaan yhdessä asiakkaiden kanssa käyttäen erilaisia luovia yhdessä toimimisen jatyöskentelyn muotoja. Uusia työmuotoja voidaan hyödyntää sosiaalityön muutoksessa, perustoimeentulotuen siirryttyä Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Tavoitteena onmuuttaa aikuissosiaalityön työtapoja enemmän asiakaslähtöisiksi ja asiakkaita osallistavaksi asiakkuusprosessien eri vaiheissa.
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
31 (38)
Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?
ISO SOS –hankkeessa luodaan, kokeillaan ja kehitetään sellaisia lupaavia sosiaalityön toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttavasti ja näyttöön perustuen vahvistaaheikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työikäisten henkilöiden osallisuutta, sosiaalista asemaa ja toimintakykyä sekä torjua syrjäytymisriskiä.
Hankkeessa sosiaalityön kehittämistehtävät toteutetaan kolmen työpaketin avulla:1. Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä2. Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot3. Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö
Työpaketteihin on suunniteltu asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuutta ja osaamista vahvistavaa valmennusta, johon voivat soveltuvin osin osallistua myös muut keskeisettoimijat ja sidosryhmät. Työpakettien tarkempi toteutus, sisällöt ja aikataulutus suunnitellaan yhteistyössä ISO:n ja muiden osatoteuttajien kanssa hankkeenrahoituspäätöksen varmistuttua. Hanketyö kestää Pieksämäellä 1.1.2018-31.12.2019.
TavoiteTyöpaketin tavoitteena on kehittää ja uudistaa aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosesseja ja palveluja asiakkaan osallisuutta edistäviksi ja vaikuttaviksi siten,että asiakkaan palveluntarve ja oma näkemys ovat toiminnan ytimessä.
ToteutusProjektin aikana mallinnetaan aikuissosiaalityön ydinprosessit sekä parannetaan niiden laatua. Keskeisimpänä tässä on ns. TYP –asiakkaan asiakasprosessi (Työllisyyttäedistävä monialainen yhteispalvelu). TYP –asiakkaalle on tyypillistä erilaisten huono-osaisuustekijöiden kasaantuminen sekä monialaisen yhteistyön tarve(aikuissosiaalityö, KELA, TE –palvelut ja terveydenhuolto, työllisyydenhoito). Tässä prosessissa saadut kokemukset ovat siirrettävissä esimerkiksi aktivointisuunnitteluun japalvelutarpeen arviointi –asiakasprosessiin. TYP -prosessi on nykyisellään epätyydyttävä eikä se huomioi riittävästi asiakkaan elämän kokonaisuutta ja hyvinvoinnin osa-alueita. Integroidaan työskentelyyn ja asiakasprosessiin uusia arviointimenetelmiä kuten esimerkiksi Kykyviisari, Avain, PKS aikuisväestön hyvinvoinnin tilannearvio.Työntekijöille järjestetään valmennusta mittareiden käytön tueksi.
Työpaketin toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon asiakkaiden osallisuus prosessien ja palvelujen kehittämisessä ja niiden arvioinnissa. Kokemusperäistä tietoakerätään asiakasprosessiin osallistuvilta asiakkailta. Projektin tueksi pyritään kokoamaan myös kehittäjäasiakkaiden ryhmä. Työpaketissa kehitetään palveluohjausta sekäpalveluista ja prosesseista tiedottamista.
TYP-prosessin osana kokeillaan tukihenkilötoiminnan käyttöä, eläinavusteista valmennusta sekä liikuntakoordinaattorin palvelujen käyttöä asiakkaan sosiaalisessakuntoutuksessa.
TuotoksetMallinnettu TYP-asiakasprosessiMuut mahdolliset mallinnetut asiakasprosessit
Työpaketti 2: Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot
TavoiteTyöpaketin tavoitteena on kehittää sosiaalityötä toimistokeskeisestä työstä jalkautuvaan suuntaan ja luoda uudenlaisia tapoja tehdä asiakkaita hyödyttävää sosiaalityötä
Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä
32 (38)
Hankkeen kustannusarvio
Kustannusmalli
ý Flat rate 17 % palkkakustannuksista
¨ Flat rate 15 % palkkakustannuksista
¨ Flat rate 40 % palkkakustannuksista
¨ Kertakorvaus (lump sum)
¨ Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan
A Hankkeen kustannukset
¨ Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv.
ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.
asiakkaiden toimintaympäristöissä (ohjaamo, työtoimintayksiköt, koti, luonto). Kokeillaan myös aikuissosiaalityön ryhmätoimintoja yhteistyössä sidosryhmien kanssa (esim.opiskelijat, työllisyydenhoito, yhdistykset ja järjestöt). Kerätään asiakkaiden toiveita ja palautetta jalkautuvasta työtavasta.
Työpaketti 3: Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö
TavoiteTyöpaketin tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden asemaa vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Vaikuttavuutta arvioidaan sekä asiakkaan näkökulmasta että palvelunjärjestäjän näkökulmasta. (Esim. Moses et. Magura Case outcomes –ulottuvuus, Client outcomes –ulottuvuus sekä Satisfaction –ulottuvuus)Tavoitteena on, että palvelun järjestäjä saa käyttöönsä aidosti asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien tarpeita ja tilanteita vastaavia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita sekäosaamisen, jolla mittaritietoa käytetään sosiaalityön kehittämisessä ja hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa.
ToteutusVaikuttavuusarviointi tehdään hankkeeseen osallistuvien sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden sekä hanketyöntekijän yhteistyönä. Tämä osa-alue voisi olla myösjonkun sosiaalityön opiskelijan opinnäytetyön aihe. Kerätään vaikuttavuustietoa sen eri ulottuvuuksilla ja raportoidaan nämä tulokset sekä hyödynnetään näitä tuloksia työnjatkokehittämisessä ja päätöksenteossa. Järjestetään valmennusta mittareiden käytön tueksi.
TuotoksetKerätty vaikuttavuustieto ja siihen liittyvä raportti.
Hanketyöntekijä työskentelee kokoaikaisesti hankkeessa (50% työajalla) koko hankeajan (1.1.2018-31.12.2019). Työntekijän kokonaispalkka on 1700 euroa/kk + sivukulutja lomarahat. Hanketyöntekijä suunnittelee ja toteuttaa hankkeen kehittämistoimintaa Pieksämäellä sekä tekee yhteistyötä muiden hanketoimijoiden kanssa.
2 Ostopalvelut
Kustannus 2018 2019 YhteensäViestintä, painatus, esitteet, mainokset ja muut materiaalit 1 500 1 500 3 000Asiakas- ja asiantuntijapalvelujen ostot 11 750 11 750 23 5002 Yhteensä 13 250 13 250 26 500
Kustannusten perustelut
Asiakkaille ostetaan arjen hallinnan parantamiseksi esimerkiksi tukihenkilötyyppistä yksilöpalvelua. Asiantuntijapalveluina hankkeeseen osallistuville kunnan asiakastyötätekeville työntekijöille ostetaan työn sisältöjen kehittämiseen liittyvää valmennusta (muutosta tukevat valmennukset, esim. lean-valmennus) ja mittareiden käyttöön liittyväävalmennusta. Valmennusprosessiin otetaan mukaan myös kehittäjäasiakkaita.
Viestinnällä edistetään hanketyön etenemistä tavoitteiden suuntaan ja tulosten levittämistä, ja hankkeessa tuotetaan erilaisia viestinnällisiä ja koulutuksellisia materiaaleja,sähköisiä ja painettuja.
3 Muut kustannukset
Kustannus 2018 2019 YhteensäKohderyhmään liittyvät pienhankinnat 250 250 5003 Yhteensä 250 250 500
Kustannusten perustelut
Pienhankinnat aiheutuvat mm. ryhmien materiaalihankinnoista.