Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 197 2012
61
Embed
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 197tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_197.pdf · 2012-09-25 · GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010
Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
Yhteiskuntamme hyvinvointi ja vakaus perustuvat maa- ja kallioperästä saatavien raaka-aineiden hyödyntämiseen ja riittävyyteen. Näiden geologisten luonnonvarojen (metalli-malmit, teollisuusmineraalit, kiviaines, luonnonkivet, jaloki-vet, turve ja geoenergia) käytöstä on koottu tähän julkaisuun lupaviranomaisten sekä alan toimijoiden antamia tietoja. Jul-kaisussa luodaan kokonaiskatsaus toteutuneeseen tuotantoon ja toiminnan maantieteelliseen sijoittumiseen sekä arvioidaan alan kehitysnäkymiä. Tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta geologiasta sekä geologisten luonnonvarojen käytön merki-tyksestä suomalaiselle yhteiskunnalle.
To a large extent, the economic prosperity and stability of Finnish society is built on geological natural resources. In this publication, we compile production data on these resources (metallic ores, industrial minerals, rock aggregates, natural stones, gemstones, peat and geoenergy) from public authori-ties and industrial enterprises to produce an overall view of national production patterns. Our purpose here is to provide an overview of the output and locations of mineral and peat extraction operations, as well as current trends and impor-tant developments in the field. A further goal is to increase general awareness of geology and the significance that natural resources have in our society.
ISBN 978-952-217-204-4 (nid.)ISBN 978-952-217-203-7 (PDF)ISSN 0781-4240
paikka EAN-koodille
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 197 Report of Investigation 197
Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
GEOLOGISTEN LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA VUONNA 2010
Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010
Ne kuvat, joissa ei mainita tekijää, ovat julkaisun kirjoittajien tekemiä.
Kansikuva: Termisellä vastetestillä eli TRT-mittauksella selvitetään energiakaivon termisiä ominaisuuksia. Mittaustulosten perusteella voidaan suunnitella ja mitoittaa lämmitys- ja/tai
viilennyskäyttöön soveltuvia geoenergiajärjestelmiä.Front cover: The thermal qualities of an energy well are investigated by TRT measurements.
Based on these measurements, geoenergy systems can be planned and fitted.
Taitto: Elvi Turtiainen OyPainopaikka: Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy
Espoo 2012
Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. & Virtanen, K. 2012. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010. Summary: Geologi-cal resources in Finland, production data and annual report 2010. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 32 pages, 30 figures, 17 tables and 6 supplementary maps.
The ground has an enormous reserve of energy. In Finland, the utilization of geoenergy by ground heat pumps has increased rapidly in the 21st century. In 2010, the total number of heat pumps in the country was 47 190, and they produced 2532 GWh of energy. Around 40% of family house builders chose geoenergy.
Furthermore, extraction associated with metal mining in Finland rapidly increased in 2010. The total extraction was 45.8 Mt, of which 18.2 Mt consisted of ore. Ten metallic ore mines were active in 2010. In terms of ore extraction, Finland’s biggest metal mines were the Talvivaara Ni-Zn-Cu-Co-mine (13.3 Mt ore), the Pyhäsalmi copper-zinc mine (1.4 Mt), the Kemi chrome mine (1.4 Mt) and the Kittilä Suurikuusikko gold mine (1.1 Mt).
There is a high potential to find new high-tech metal deposits in Finland. The potential is especially high for platinum group metals and rare earth ele-ments. According to the EU, these are the most critical high-tech metals. For rare earth minerals, the most potential rock types are carbonatites and alkaline rocks. The Kevitsa nickel-copper-platinum mine will start operations in 2012. In the Kokkola region there are many promising lithium deposits, the most well known being Länttä.
The total extraction of industrial minerals in 2010 was 24.9 Mt, 15.6 Mt of which consisted of ore. The amount of ore was clearly greater than in 2009. In terms of ore extraction, the biggest industrial mineral mine was the Siilinjärvi phosphate mine (10.2 Mt ore). Around 1.5 Mt of carbonates were extracted from both the Ihalainen limestone mine in Lappeenranta and the Limberg-Skräbböle limestone mine in Parainen.
Most of the Ylämaa spectrolite was refined by local companies, as well as Luumäki beryllium and Luosto amethyst. Five companies have a diamond claim in Finland. Four of the claims were in Kuhmo and one in Kaavi. In ad-dition, rubies and sapphires were found in the Lemmenjoki gold panning area and the first emerald in Finland was found in Vuotso.
Natural stone production in Finland is dominated by granites and soap-stones. In 2010, the extraction of natural stones was at the same level as in the previous year. The total extraction was 2.8 Mt, of which 2.4 Mt was waste rock. The production of granites and shales totalled 258 000 t and that of soapstones 93 000 t.
In terms of both revenue and production, the extraction of aggregates is the largest branch of the mining industry in Finland. In 2010, the total extraction of aggregates was the same as in the previous year, i.e. 84 Mt. The recession in the construction sector ended in 2010, and this will hopefully be reflected in the extraction amounts.
In 2010, peat production was moderately successful. Production in East-ern Finland succeeded very well, but in Western Finland heavy thunderstorms made the production more difficult. The total production of peat was 25.4 Mm3. Of this, 23.4 Mm3 was energy peat and 2 Mm3 environmental peat.
Keywords (GeoRef Thesaurus, AGI): mining industry, metal ores, high-tech metals, industrial minerals, building stone, aggregate, peat, geothermal energy, production, foreign trade, statistics, Finland
Tapio Kananoja, Geological Survey of Finland, P.O. Box 96, FI-02151 Espoo, FINLAND
ISBN 978-952-217-203-7 (PDF)ISBN 978-952-217-204-4 (nid.)ISSN 0781-4240
Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. & Virtanen, K. 2012. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010. Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010. Geologian tut-kimuskeskus, Tutkimusraportti 197, 32 sivua, 30 kuvaa, 17 taulukkoa ja 6 liite-karttaa.
Maankamara on suunnaton energiapankki, jossa on valtava CO2-vapaa energiavaranto.
Maalämpöpumpuilla hyödynnetyn geoenergian määrä on lähtenyt voi-makkaaseen kasvuun vuosituhannen vaihteen jälkeen, ja vuonna 2010 maalämpöpumpuilla tuotetun lämpöenergian määrä oli noin 2 532 GWh; lämpöpumppuja oli kaikkiaan asennettu Suomessa 47 190 kappaletta. Pienta-lorakentamisessa jo 40 % uudisrakentajista ottaa geoenergian kiinteistöönsä. Geoenergiaa hyödynnetään myös entistä enemmän suurissa rakennuskohteis-sa. Tällöin geoenergian rinnalla käytetään yleensä jotain muuta uusiutuvaa energiamuotoa tai kaukolämpöä.
Metallimalmien louhintamäärät kasvoivat edelleen voimakkaasti. Vuonna 2010 kokonaislouhinta oli 45,8 miljoonaa tonnia (Mt), josta malmin osuus oli 18,2 Mt. Metallimalmikaivoksia oli toiminnassa kymmenen. Louhintamäärän perusteella suurin kaivos oli Talvivaaran monimetallikaivos Sotkamossa, josta louhittiin 13,3 Mt malmia. Yli miljoonan tonnin malminlouhintamääriin ylsi-vät myös Pyhäsalmen kupari-sinkkikaivos (1,4 Mt), Kemin kromikaivos (1,4 Mt) ja Kittilän Suurikuusikon kultakaivos (1,1 Mt). Maailmantalouden elpy-misen myötä useimpien metallimalmirikasteiden tuotanto kasvoi merkittävästi vuonna 2010.
Suomen kallioperässä on suuri potentiaali löytää uusia high-tech-metal-liesiintymiä, erityisesti platinaryhmän metalleja ja harvinaisia maametalleja. Nämä ovat myös EU:n kannalta kriittisimpiä high-tech-metalleja. Harvinais-ten maametallien löytymisen kannalta potentiaalisia kivilajeja ovat karbona-tiitit ja alkalikivet. Soklin ja Korsnäsin karbonatiitit ovat tutkimusten kohtei-na. Kevitsan nikkeli-kupari-platinakaivoksen tuotanto alkaa vuonna 2012, ja Ranuan Suhangon platinaesiintymän kaivospäätöstä odotellaan. Kokkolan seudulla on useita lupaavia litiumesiintymiä. Niistä tunnetuin on Läntän esiin-tymä.
Teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien kokonaislouhinta oli vuonna 2010 24,9 Mt, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuotena. Malmin ja hyötykiven osuus oli kuitenkin 15,6 Mt, mikä on reilusti enemmän kuin vuonna 2009 ja lähentelee jo taantumaa edeltäviä määriä. Suomen suurimmassa teollisuusmi-neraalikaivoksessa Siilinjärvellä louhittiin hyötykiveä 10,2 Mt. Karbonaattiki-veä louhittiin Lappeenrannan Ihalaisesta ja Paraisten Limberg-Skräbbölestä kummastakin noin 1,5 Mt.
Ylämaan spektroliittilouhoksilla toiminta on jatkunut edellisvuosien ta-paan, ja suurin osa kivestä on jalostettu koruiksi paikallisissa yrityksissä. Raakakiven vienti ulkomaille on ollut vähäistä. Sama koskee myös Luumäen jaloberylliä ja Luoston ametistia. Timanttivaltauksia on voimassa viidellä yh-tiöllä. Valtauksista neljä on Kuhmossa ja yksi Kaavilla. Lemmenjoen kullan-huuhdonta-alueelta on tunnistettu rubiineja ja safiireja. Lisäksi GTK:ssa on tunnistettu Suomen ensimmäinen smaragdi Vuotson Riestojoelta.
Suomessa eniten tuotetut luonnonkivet ovat graniitti ja vuolukivi. Vuonna 2010 luonnonkivien tuotanto pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Graniittisia kiviä ja liuskeita tuotettiin ennakkotietojen mukaan 258 000 t ja vuolukiviä 93 000 t. Luonnonkiven arvioitu kokonaislouhinta oli 2,8 Mt, josta sivukiven osuus oli 2,4 Mt.
Sekä liikevaihdon että tuotanto- ja henkilöstömäärien perusteella kiviai-nesala on selvästi suurin kaivannaisteollisuuden ala Suomessa. Vuonna 2010 kiviainesten kokonaiskäyttö oli 84 Mt, eli määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta jäi kuitenkin selvästi vuoden 2008 luvuista (113 Mt). Vuonna 2010 ra-kennusalan laskusuhdanne pysähtyi ja erityisesti talonrakennus kääntyi kas-vuun. Samaa odotetaan myös maa- ja vesirakentamisessa. Tämä todennäköi-sesti kääntää myös louhintamäärät kasvuun. Vuonna 2010 Suomessa oli 2 700 maa-ainesten ottopaikkaa ja 570 kalliokiviaineslouhosta.
Vuonna 2010 turpeen tuotanto onnistui kohtalaisesti. Itä-Suomessa turvet-ta saatiin korjattua erittäin hyvin, mutta Länsi-Suomessa tuotantoa haittasi-vat runsaat ukkossateet. Turvetta tuotettiin kaikkiaan 25,4 Mm3. Tuotannosta 23,4 Mm3 oli energiaturvetta ja 2 Mm3 ympäristö- ja kasvuturvetta.
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
5
SISÄLLYSLUETTELO –CONTENTS
1 JOHDANTO ....................................................................................................................7 Introduction ......................................................................................................................72 GEOENERGIA ...............................................................................................................7 2.1 Suomen maankamaran erityispiirteitä .....................................................................8 2.2 Kohdekohtainen tutkimus oleellisen tärkeää .............................................................8 2.3 Suurhanke Sipoossa ................................................................................................ 10 2.4 GTK lisää panostustaan geoenergian hyödyntämiseen ............................................. 103 METALLISET MALMIT JA METALLIT .................................................................... 104 HIGH-TECH-METALLIT ............................................................................................ 155 TEOLLISUUSMINERAALIT ...................................................................................... 176 JALO- JA KORUKIVET ................................................................................................ 207 LUONNONKIVET........................................................................................................ 238 KIVIAINEKSET ........................................................................................................... 259 TURVETUOTANTO ..................................................................................................... 2710 ULKOMAANKAUPPA ................................................................................................. 29LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO ....................................................................... 31
Liitekartta 1. Geoenergiatutkimukset SuomessaSupplementary map 1. Geoenergy research in Finland
Liitekartta 2. Suomen metallogeeniset vyöhykkeetSupplementary map 2. The main metallogenic zones in Finland
Liitekartta 3. Metallien rikastamot ja jalostamot SuomessaSupplementary map 3. Metal concentration mills and metal refineries in Finland
Liitekartta 4. Kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet Suomessa 2012Supplementary map 4. Mines and current projects in Finland in 2012
Liitekartta 5. Suomen teollisuusmineraalipotentiaaliset alueetSupplementary map 5. Potential areas for industrial minerals in Finland.
Liitekartta 6. Suurimmat turvetta energian tuotannossa hyödyntävät laitokset SuomessaSupplementary map 6. The most important energy producers using peat in Finland
Taulukko 1. Geoenergian hyödyntäminen Suomessa 1976−2010.Table 1. Utilization of geoenergy in Finland 1976−2010.
Taulukko 2. Suomessa vuonna 2010 toimineet kaivoslain alaiset kaivokset.Table 2. Mines operating under the Finnish Mining Act in 2010.
6
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
Taulukko 3. Metallimalmien louhinta sekä kromi-, rauta- ja titaanipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa 1969–2010.Table 3. Extraction of metallic ores and production of ferrous concentrates in Finland 1969–2010.
Taulukko 4. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa 1969–2010.Table 4. Production of base metal concentrates in Finland 1969–2010.
Taulukko 5a. Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet 1969–2010. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta.Table 5a. Metals and metallurgical products produced in Finland 1969–2010. Materials are partly im-ported.
Taulukko 5b. Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta.Table 5b. Metals and metallurgical products produced in Finland 1969–2010. Materials are partly imported.
Taulukko 6. EU:n tarkastelemat kriittiset ja muut merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kaivostoiminta ja löytymispotentiaali Suomessa. Table 6. Critical and other significant raw materials and metals defined by the EU, and associated mining production and discovery potential in Finland.
Taulukko 7. Teollisuusmineraalien kokonaislouhinta ja karbonaattikivien käyttö Suomessa 1969–2010. Louhinta sisältää karbonaattikivien, muiden teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien louhinnan.Table 7. Extraction of industrial minerals in Finland 1969–2010, and the use of limestones. Extraction includes extraction of limestones, other industrial minerals and industrial stones.
Taulukko 8. Teollisuusmineraalirikasteiden ja tuotteiden tuotanto Suomessa 1969–2010.Table 8. Industrial minerals: production of industrial mineral concentrates and products in Finland 1969–2010.
Taulukko 9. Luonnonkivien louhinta ja käyttö Suomessa 1979–2010.Table 9. Extraction and use of natural stones in Finland 1979–2010.
Taulukko 10. Kiviainesten arvioitu kokonaiskäyttö Suomessa 1990–2010. Table 10. Estimated total use of aggregates in Finland 1990–2010.
Taulukko 11. Turpeen tuotanto ja käyttö Suomessa 1970–2010.Table 11. Extraction and use of peat in Finland 1970–2010.
Taulukko 12. Metallisten malmien ja rikasteiden tuonti Suomeen 1995–2010 käypään hintaan.Table 12. Imports of metallic ores and concentrates in Finland during 1995−2010 at market prices.
Taulukko 13. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen tuonti Suomeen 1995–2010.Table 13. Imports of metallic ores and concentrates in Finland during 1995−2010.
Taulukko 14. Metallisten malmien ja rikasteiden vienti Suomesta 1995–2010 käypään hintaan. Table 14. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during 1995−2010 at market prices.
Taulukko 15. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen vienti Suomesta 1995–2010.Table 15. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during 1995−2010.
Taulukko 16. Muiden kaivannaisten tuonti Suomeen 1995–2010.Table 16. Imports of industrial minerals, coal, aggregates and natural stones in Finland during 1995−2010.
Taulukko 17. Muiden kaivannaisten vienti Suomesta 1995–2010. 1 000 euron käypään hintaan ja 1 000 t.Table 17. Exports of industrial minerals, coal, aggregates and natural stones from Finland during 1995−2010.
7
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
1 JOHDANTO
Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 -julkaisussa luodaan kat-saus suomalaisen kaivannaisalan toteutuneisiin tuotantolukuihin, tuotannon alueelliseen sijoittu-miseen ja ulkomaankauppaan. Lisäksi julkaisus-sa arvioidaan alan kehitysnäkymiä.
Vuoden 2010 julkaisussa tarkastellaan ensin geoenergiaa ja sen hyödyntämismahdollisuuksia ja sen jälkeen esitetään yleiskatsaukset muista geologisista luonnonvaroista. Varsinaiset tilasto-tiedot sekä osa karttatiedoista on esitetty teksti-
osuuksien jälkeen liitteissä.Tilastotietoja on kerätty pääasiassa Tilasto-
keskuksesta, Tullihallituksesta, työ- ja elinkei-noministeriöstä (TEM) sekä Suomen ympäris-tökeskuksesta (SYKE) mutta myös muilta alan toimijoilta. Tämän Geologian tutkimuskeskuk-sen (GTK) toimesta tehtävän vuosittaisen julkai-sun tavoitteena on omalta osaltaan lisätä myös tietoisuutta geologiasta sekä geologisten luon-nonvarojen käytöstä Suomessa.
INTRODUCTION
“Geological resources in Finland, production data and annual report 2010” is a publication in which we review the production figures, trade and the location of production in the Finnish extrac-tion industry in 2010. The publication is part of an annual report series compiled by the Geologi-cal Survey of Finland (GTK).
Our purpose here is to provide an overview of the output and locations of all significant mining and mineral extraction operations, as well as cur-rent trends and important developments in the field.
The main part of this volume comprises over-views of production and supplementary informa-
tion about each production group in 2010, with an extended review of the use and production of geoenergy in Finland. Statistics and supplemen-tary maps are presented in appendices at the end of the volume.
The statistical information presented here was mainly collected by Statistics Finland, Finnish Customs, the Ministry of Employment and the Economy (TEM), and the Finnish Environment Institute (SYKE).
This volume is mainly written in Finnish, but the summary, introduction, captions and most of the statistics are also presented in English.
2 GEOENERGIA
Maankamaraan ja vesistöihin varastoitunutta, uusiutuvaa geoenergiaa käytetään lämpöpumpun avulla kaikenkokoisten rakennusten lämmittämi-seen ja viilentämiseen. Maankamara on suunna-ton energiapankki, jossa on valtava CO2-vapaa energiavaranto. Sen hyödyntäminen on kuitenkin vielä potentiaaliin nähden varsin vähäistä. Suo-men lämmöntuotannosta geoenergian osuus on
vain 2–3 % (tiedonanto J. Kallio 2011).Kiinnostus geoenergiaa kohtaan on selvästi li-
sääntynyt ja maalämpöpumpuilla tuotetun läm-pöenergian määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuosituhannen vaihteen jälkeen (kuva 1, taulukko 1). Pientalorakentamisessa jo yli 40 % uudisrakentajista ottaa geoenergian kiinteistöön-sä. Vuonna 2010 lämpöpumppuja asennettiin 8
8
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
500 kappaletta ja vuonna 2011 määrän odotetaan kaksinkertaistuvan. Vuonna 2010 lämpöpump-
puja oli kaikkiaan käytössä 47 190 kappaletta.
2.1 Suomen maankamaran erityispiirteitä
Suomessa maankamaran keskilämpötila on suh-teellisen alhainen, ja se vaihtelee ilmastovyöhyk-keitä seuraillen kuvan 2 mukaisesti mutta on kuitenkin kaksi astetta korkeampi kuin ilman keskilämpötila vastaavalla vyöhykkeellä. Huo-mattavaa on, että maanpinnan keskilämpötila on jatkuvasti lämpöasteiden puolella, etelässä 6–8 °C ja pohjoisessa 2–3 °C. Maanpinnan keskilämpöti-la on yksi tärkeä tekijä suunniteltaessa geoener-gian hyödyntämistä. Vaikka pintamaan lämpöti-la vaihtelee vuoden aikana paljonkin, lämpötila tasoittuu ja vakiintuu 14–16 metrin syvyydessä ja on vuoden ympäri maanpinnan keskilämpö-tilan luokkaa. Käytännössä geoenergiaa voidaan hyödyntää koko maassa, etelässä kuitenkin pa-remmalla hyötysuhteella kuin Pohjois-Suomessa. Koska maankamara on Suomessa viileähkö ja sen
lämpötila on yleensä alle 10 °C, tarjoaa se hyvät edellytykset myös viilennysenergian saannille ns. vapaalla viilennyksellä ilman lämpöpumppua.
Suomessa geoenergian hyödyntämisessä läm-mitykseen tarvitaan aina maalämpöpumppu, ja siitä saatavasta lämpöenergiasta keskimäärin 2/3 on ilmaisenergiaa, parhaissa tapauksissa jopa 4/5. Parhaita geoenergian lähteitä ovat hyvin lämpöä johtavat, kvartsipitoiset kivilajit, kuten graniitti-set kivet ja kvartsiitit, mutta muunkin tyyppisistä kivilajeista, kuten kiillegneisseistä ja myös koste-asta irtomaasta (sedimentistä) sekä vesimassois-ta, geoenergiaa saadaan varsin kohtuullisesti. Pohjavesiolosuhteet saattavat vaikuttaa huomat-tavasti koostumukseltaan samanlaisten kivilajien energiatuotto-ominaisuuksiin.
2.2 Kohdekohtainen tutkimus oleellisen tärkeää
Varsinkin suurissa kohteissa, kuten liikerakennuk-sissa, ostoskeskuksissa tai asuinalueilla geoener-giakentän kapasiteetin selvittäminen on tärkeää. On tehtävä tietyt mittaukset ja geologis-geofysi-kaaliset paikkatutkimukset, joiden perusteella voidaan päätellä ensinnäkin suurtuotantokentän eli energiakaivokokonaisuuden perustamisen jär-kevyys sekä mitoittaa ja mallintaa tarvittava geo-energian tuotantokenttä. Tutkimuksilla varmis-tetaan, että energiaa tullaan saamaan tarpeeksi
ja kestävästi aiotulla energian ottomäärällä ja -profiililla. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on geoenergiatutkimuksen edelläkävijä Suomessa, ja sillä on käytössä runsaasti paikkakohtaisia, geologiseen ympäristöön sidottuja, empiirisiä tutkimuksia ja mittaustuloksia eri puolilta maata (liitekartta 1). Kohteen maankamaran geologian tuntemus on ensiarvoisen tärkeä lähtötieto mi-toitukselle ja kentän sijoittamiselle mutta myös arvioitaessa energiakaivojen porattavuutta.
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008
Maalämpöpumpuilla tuotettu lämpö GWh
Kuva 1. Maalämpöpumpuilla Suomessa vuosina 1976–2010 tuotetun lämpöenergian määrä.Fig. 1. The heat energy generated by heat pumps in Finland during 1976–2010.Lähde/Source: Suomen lämpöpumppuyhdistys ry. (2011).
9
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
Kuva 2. Maanpinnan (A) ja ilman (B) keskilämpötilat Suomessa.Fig. 2. Mean temperatures of the ground (A) and air (B) in Finland.Lähde/Source: Drebs ym. (2002) ja/and Leppäharju (2008).
A) B)
10
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
2.3 Suurhanke Sipoossa
Sipooseen vuonna 2012 valmistuva S-ryhmän logistiikkakeskus on kansainvälisestikin merkit-tävä, geoenergiaa hyödyntävä kohde. Kohteeseen tulevaan geoenergian suurkenttään tulee 150 energiakaivoa ja lisäksi 15 tuotantokentän mo-nitorointiin liittyvää mittaus- ja seurantakaivoa. Kaivot ovat 300 metriä syviä. GTK on vastannut geoenergiakentän ja siihen liittyvän monitoroin-ti- ja seurantajärjestelmän ideoinnista, suunnitte-lusta ja toteuttamisesta. GTK on voinut toteuttaa kohteessa myös tutkimuksellisia mittausjärjeste-lyjä, ja kenttä tuleekin olemaan merkittävä tutki-muskohde toimintansa aikana.
Tähänastiset suurkohteet ovat olleet poik-keuksetta hybridiratkaisuja, joissa geoenergian rinnalla on käytössä jokin toinen uusiutuva ener-
giamuoto tai kaukolämpö. Sipoon kohteessa geo-energian rinnalla käytetään puupellettiä. Kentän lataukseen käytetään aurinkoenergiaa. Latauk-sessa kallioperään johdetaan energiaa, jota voi-daan käyttää jälleen lämmitykseen. Yleistyvänä trendinä on myös geoenergian ja kaukolämmön yhdistäminen, varsinkin taajamissa.
Muita merkittäviä, meneillään olevia, geoener-giaa hyödyntäviä suurkohteita, joissa GTK on mu-kana, ovat Itellan logistiikkakeskus Orimattilassa sekä Rakennusosakeyhtiö Hartelan pientaloalue Helsingin Konalassa. Ensimmäinen ruutukaava-alueen keskustakohde on tulossa Kokkolan kes-kustaan (Atomon kortteli). Se on hybridiratkaisu, jossa yhdistyvät geoenergia ja kaukolämpö.
2.4 GTK lisää panostustaan geoenergian hyödyntämiseen
GTK on lisännyt panostustaan geoenergian hyö-dyntämiseen ja sitä tukevien liiketoimintamah-dollisuuksien kehittämiseen Suomessa. Toimintaa vauhdittavat EU:n ja Suomen hallituksen linjauk-set ilmastotavoitteista ja niihin liittyvästä uusiu-tuvien energiamuotojen käytön huomattavasta lisäämisestä tulevaisuudessa. Myös kasvava ener-giaomavaraisuuden vaatimus lisää geoenergian kiinnostavuutta.
Yksi ajankohtaisista teemoista geoenergian
hyödyntämisessä on geoenergiasta ja jostain toi- sesta energiamuodosta koostuvien hybridijärjes-telmien edelleen kehittäminen. Myös energiaoma-varaisuuden lisääminen ja lähienergian hyödyntä-misen lisääminen ovat ajankohtaisia aiheita. Näin tuontienergian määrää voidaan vähentää etenkin lämmityksessä. Lisäksi suurtuotantokenttien käy- tön aikainen monitorointi tulee olemaan yksi merkittävä tutkimuskohde.
3 METALLISET MALMIT JA METALLIT
Metallien valmistus perustuu maankama-rasta löydettyjen metallipitoisten kivila-jien hyödyntämiseen. Metallien rikastumaa kallioperässä kutsutaan malmiutumaksi tai malmiaiheeksi. Jos rikastuma on taloudel-lisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä voidaan käyttää termiä malmiesiintymä. Metalliesiintymien kannattavaan hyödyn-tämiseen vaikuttavat erilaiset seikat, kuten malmin määrä ja metallisisältö, metallin irrottamisen kustannukset, energian hinta, esiintymän sijainti, lupa-asiat sekä tärkeim-pänä metallien maailmanmarkkinahinta. Metallien hintojen muutosten vuoksi kal-lioperässä havaittu metallien rikastuma voi myös muuttua takaisin malmiesiintymästä malmiaiheeksi.
Vuonna 2010 suomalaisista metallimalmikaivok-sista louhittiin ja rikastettiin kromia, nikkeliä, kuparia, sinkkiä, kobolttia, kultaa, hopeaa ja rik-kiä (rikkikiisua). Lisäksi Suomesta on todennettu useita metallogeenisia vyöhykkeitä, joilla uusien malmiesiintymien löytyminen on todennäköistä tai erittäin todennäköistä (liitekartta 2). Suomen osuus koko EU:n kullan, nikkelin ja koboltin kai-vostuotannosta oli varsin merkittävä, ja Suomi oli ainoa kromin tuottajamaa EU:ssa. Suomen kai-vosten, malmien ja malmiaiheiden merkittävyyt-tä korostaa se, että vuonna 2007 EU:n kaivokset tuottivat vain 15 % EU:n metallien kulutuksesta eikä tuotannon ja kulutuksen suhde ole sen jäl-keen merkittävästi muuttunut.
Toimivia metallikaivoksia oli Suomessa vuon-na 2010 kymmenen (kuva 3, taulukko 2). Lou-hintamäärät kasvoivat vuonna 2010 edelleen
11
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
LAIVAAu
KEVITSANi, Cu, Pd
KYLYLAHTICu, Co, Ni, Zn, Au
KEMICr
ORIVESIAu
JOKISIVUAu
PAHTAVAARAAu
HITURANi, Cu
TALVIVAARANi,Cu,Zn
PYHÄSALMICu,Zn,S,Ag,Au
PAMPALOAu
KITTILÄ (SUURIKUUSIKKO)Au
30°E20°E
70°N
60°N
0 50 100 km
METALLIMALMIKAIVOKSET Metallic ore mines
2010
Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland
Malmikaivokset, malmin louhintaOre mines, Ore production
10 000 - 99 999
100 000 - 499 999
500 000 - 1 500 000
> 8 000 000
Kaivos rakenteillaMine construction
Kuva 3. Metallimalmikaivokset Suomessa vuonna 2010.Fig. 3. Metallic ore mines in Finland in 2010.Lähde/Source: Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
12
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
voimakkaasti verrattuna edellisiin vuosiin. Tämä johtui pääasiassa Sotkamon Talvivaaran moni-metallikaivoksen (kuva 4) kasvaneista louhinta-määristä. Myös Kemin kaivoksen louhintamäärät kasvoivat merkittävästi. Vuonna 2010 metallimal-mikaivosten kokonaislouhinta oli 45,8 miljoonaa tonnia (Mt), josta malmin osuus oli 18,2 Mt ja sivukiven osuus 27,6 Mt (kuva 5, taulukko 3).
Malminlouhintamäärien perusteella (taulukko 2) suurin kaivos vuonna 2010 oli Sotkamon Talvi-vaaran monimetallikaivos (13,3 Mt malmia). Py-häsalmen kupari-sinkkikaivoksesta, Kemin kro-mikaivoksesta ja Suurikuusikon kultakaivoksesta (Kittilä) louhittiin jokaisesta yli miljoona tonnia malmia vuonna 2010.
Maailmantalouden elpymisen myötä lähes kaikkien metallimalmirikasteiden tuotanto kas-voi merkittävästi Suomessa vuonna 2010 edelli-sen vuoden tuotantoon verrattuna (kuvat 6 ja 7, taulukot 3 ja 4). Kuparirikasteen tuotanto pysyi samalla tasolla. Myös teräsaihioiden tuotanto kasvoi lähes taantumaa edeltäneelle tasolle (kuva 8, taulukko 5a).
Suomen metallikaivostoiminta kehittyi posi-tiivisesti vuonna 2010 (kuvat 9 ja 10, liitekartta
4). Uusina kaivoksina aloittivat toimintansa Ilo-mantsissa Endomines AB:n omistama Pampalon kultakaivos sekä Raahessa Nordic Mines Mark-nad AB:n Laivan kultakaivos (ei vielä malmin-louhintaa v. 2010). Belvedere Mining Oy aloitti uudelleen Hituran nikkelikaivoksen tuotannon heinäkuussa. Outokumpu Chrome Oy aikoo kaksinkertaistaa Kemin kaivostuotannon. Talvi-vaarassa kaivostuotannon ylösajo jatkui, ja kai-voksen tunnetut mineraalivarannot kasvoivat yli miljardiin tonniin (Talvivaaran kaivososakeyhtiö Oyj 2011). Talvivaara myös haki lupaa uraanituo-tannolle ja teki myyntisopimuksen uraanista Ca-meco Co:n kanssa.
Metallikaivoshankkeita oli vireillä useita. First Quantum Minerals Ltd:n Sodankylässä omistama Kevitsan nikkeli-kupari-jalometallikaivos tähtää tuotannon käynnistämiseen v. 2012. Altona Mi-ning Ltd aloitti Kylylahden kupari-kulta-sinkki-nikkeli-kobolttikaivoksen rakentamisen Polvi- järvellä, ja tuotannon suunnitellaan alkavan vuo-den 2012 alkupuolella. Sotkamo Silver AB suun-nittelee hopea-kulta-sinkki-lyijyesiintymän hyö-dyntämistä Taivaljärvellä. Kolarissa Northland Resources S.A. on jatkanut tutkimuksia Hannu-
Kuva 4. Talvivaaran kaivos oli louhintamäärän perusteella vuonna 2010 Suomen suurin kaivos. Fig. 4. Talvivaara mine was the largest mine in Finland in terms of ore extraction in 2010. Lähde/Source: Talvivaara Mining Company.
13
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
Kuva 5. Metallisten malmien ja sivukivien louhinta Suomessa 1969–2010.Fig. 5. Extraction of metallic ores and associated waste rock in Finland 1969–2010. Lähde/Source: 1969–1996 Puustinen (2003), 1997–2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Kuva 7. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa 1969–2010.Fig. 7. Production of base metal concentrates in Finland during 1969–2010. Lähde/Source: 1969–1996 Puustinen (2003), 1997–2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Kuva 6. Kromi-, rauta-, titaani- ja rikkipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa 1969–2010.Fig. 6. Production of ferrous concentrates and pyrite in Finland during 1969–2010. Lähde/Source: 1969–1996 Puustinen (2003), 1997–2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
14
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
Kuva 8. Suomessa vuosina 1969–2010 tuotetut teräsaihiot ja harkkorauta. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 8. Production of raw steel and pig iron in Finland during 1969–2010. Raw materials are partly imported.Lähde/Source: 1969–1996 Puustinen (2003), 1997–2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Kuva 9. Suomessa vuosina 1969–2010 tuotetut perusmetallit ja ferrokromi. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta.Fig. 9. Production of base metals and ferrochrome in Finland during 1969–2010. Raw materials are partly imported.Lähde/Source: 1969–1996 Puustinen (2003), 1997–2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Kuva 10. Suomessa vuosina 1969–2010 tuotetut jalometallit sekä metallinjalostuksen savukaasujen puhdistuksen yhteydessä saatu, myyntiin kelpaava elohopea, seleeni ja kadmium. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta.Fig. 10. Production of precious metals, and mercury, selenium and cadmium collected as by-products from combustion gases from metal refineries in Finland during 1969–2010. Raw materials are partly imported.Lähde/Source: 1969–1996 Puustinen (2003), 1997–2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
15
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
kaisen rauta-kupari-kultaesiintymällä. Mikäli luvitus- ja rahoitusprosessi sujuu suunnitelman mukaan, on raudan tuotanto Kolarissa mahdol-lista aloittaa vuonna 2014. Gold Fields Arctic Platinum (APP) jatkoi Suhangon kupari-nikke-li-platinametallitutkimuksia Ranualla. Anglo American Plc on jatkanut Sakatin kupari-nikkeli-platinametallikohteen tutkimuksia Sodankyläs-sä. Mustavaaran kaivos Oy:n päämäärä on avata Mustavaaran vanadiini-rauta-titaanikaivos Tai-valkoskella uudelleen tuotantoon. Nordic Mining
ASA:n litiumvarannot Pohjanmaalla ovat lisään-tyneet uuden esiintymän myötä.
Merkittäviä malminetsintähankkeita, joissa ei vielä suunnitella kaivoksen rakentamista, ovat mm. Kuusamon kulta-koboltti (Dragon Mining Ltd), Rompaksen kulta-uraani Yli-Torniossa (Mawson Resources Ltd), Rantasalmen kulta (Belvedere Resources Ltd), Rautavaaran nikkeli-sinkki-kupari-koboltti (Finnaust Mining Plc) ja Kaukuan nikkeli-platinametalli Posiolla (Nortec Minerals Corp.).
4 HIGH-TECH-METALLIT
High-tech-metalleilla tarkoitetaan metalli-sia alkuaineita, joita käytetään erityisesti ympäristöystävällisissä energiaratkaisuissa, kuten hybridi- ja sähköautoissa, tuulitur-biineissa ja aurinkopaneeleissa sekä lisäksi lentokoneteollisuudessa, tutkissa, aseteol-lisuudessa, lasereissa, tietotekniikassa ja viihde-elektroniikassa. High-tech-metallit ovat välttämättömiä kehittyneiden maiden talouden kasvulle.
High-tech-metalleista tärkeimpiä ovat antimoni (Sb), beryllium (Be), gallium (Ga), germanium (Ge), indium (In), koboltti (Co), litium (Li), mo-lybdeeni (Mo), niobium (Nb), platinaryhmän metallit (PGM), harvinaiset maametallit (REE), tantaali (Ta), titaani (Ti) ja volframi (W). Näistä kriittisimpiä ovat harvinaiset maametallit, joista tuotetaan tällä hetkellä 97 % Kiinassa. Erityisen kriittisiä ovat raskaat maametallit (HREE), joi-den tuotanto on kokonaan Kiinan hallussa. Kiina haluaa tuotteistaa itse metallinsa ja on rajoittanut vientiä ja pienentänyt tuotantoaan maan tarpei-den mukaiseksi. Tämä on johtanut harvinaisten maametallien maailmanmarkkinahintojen koho-amiseen lähes 30-kertaisiksi kahdessa vuodessa. Tällä hetkellä maailmassa Kiinan ulkopuolella on kuitenkin lähes 300 REE-projektia käynnissä. Silti esiintymien saattaminen kaivostuotantoon ja malmin jalostaminen metalleiksi on kallista ja ai-kaa vievää.
Fennoskandian kallioperä vaikuttaa tunnettu-jen esiintymien (kuva 11) valossa poikkeukselli-sen potentiaaliselta monien high-tech-metallien suhteen, jos sitä verrataan EU:n muihin alueisiin.
EU:n kannalta kaikkein kriittisimpiä ovat harvi-naiset maametallit ja platinametallit (European Commission 2010a, 2010b). EU:n määrittelemät merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kai-vostoiminta ja löytymispotentiaali on esitetty tau-lukossa 6 ja liitekartassa 2.
Kansainvälisesti huomattavien Ranuan Su-hangon platinametalliesiintymien kaivospäätöstä odotetaan, ja Kevitsan nikkeli-kupari-platina-metallikaivoksen tuotanto alkaa jo kesällä 2012. Suomessa on kuusi platinaesiintymää ja arviolta noin 50 löytymätöntä esiintymää, joten platina-metallien osalta tilanne on hyvä (Rasilainen ym. 2010).
Harvinaisten maametallien löytymisen kannal-ta potentiaalisia kivilajialueita ovat karbonatiitit ja alkalikivet, joista mm. Soklin ja Korsnäsin kar-bonatiitit sekä Otanmäen alkaligneissien esiinty-mät ovat tutkimusten kohteina. Karbonatiitteihin liittyy myös merkittävä niobiumpotentiaali eri-tyisesti Soklissa. REE-tutkimuksia tehdään So-dankylässä Tana-vyöhykkeellä ja Etelä-Suomen rapakivialueilla, joista kartoitetaan erityisesti ar-vokkaita raskaita harvinaisia maametalleja.
Litiumin osalta näkymät ovat hyvät, sillä Kok-kolan, Kaustisen ja Kruunupyyn alueella on toden-näköisesti kymmeniä spodumeenipegmatiittijuo-nia (kuva 12), joiden tutkimukset ovat käynnissä. Alueen esiintymien mahdolliset litium-malmiva-rannot ovat yhteensä noin 10–20 Mt, joissa Li2O-pitoisuus on keskimäärin noin 1 %. Parhaiten tun-nettu esiintymä on Läntän litiumesiintymä, jossa on voimassa oleva kaivospiiri ja tuotannon on suunniteltu alkavan lähivuosina. Kaivos tuotanto-laitoksineen tuottaisi litiumkarbonaattirikastetta akkuteollisuuden raaka-aineeksi.
Indiumin, galliumin, germaniumin sekä harvi-naisten maametallien, mukaan lukien yttriumin
16
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
YLI-PORTIMOPGM
VÄHÄJOKIFe,Co,Cu
KYLYLAHTICo,Cu,Ni
AHMAVAARAPGM,Ni,Cu
KOIVUSAARENNEVATi,V
KONTTIJÄRVIPGM,Ni,Cu
PAPPILANMÄKINi,Co,Zn
KEVITSANi,Cu,Co,PGM
ALA-PENIKKAVAARAPGM
TALVIVAARANi,Co,Zn
SOKLINb,Zr,Ta,REE
KATAJAKANGASREE,Nb
MUSTAVAARAV,Fe,Ti
SIIKA-KÄMÄPGM,Ni
KIETYÖNMÄKILi
OTANMÄKIV,Fe,Ti
KERETTICo,Ni,Cu
SOMPUJÄRVIPGM
PAASIVAARAPGM
HIRVIKALLIOLi
ROSENDALTa,Be
KORSNÄSREE,Pb
LUMIKANGASTi
PERÄNEVAV,Ti
HAARAKUMPUCo
KAUHAJÄRVITi
HITURANi,Co
PERÄMAATi
LÄNTTÄLi
EMMESLi
RAUTALAMPISc,Zr,Y
SYVÄJÄRVILi
LEVIÄKANGASLi
VARALAREE,Nb
PYÖRÖNMAAREE,Nb
KAIRENEVATi
KARHUKOSKIREE
KÄNNÄTSALOREE,Be,Nb
GETMOSSMALMENGa, ZnKOVELA
REE
KIVIMÄKIREE,Nb
VIITANIEMITa,Nb,Li
KAATIALANb,Ta,Li
HAAPALUOMALi,Ta,Nb
SNÄTTMOSSENIn
30°E20°E
70°N
60°N
0 50 100 km
Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland
TÄRKEIMMÄT TUNNETUT HI-TECH-METALLIEN ESIINTYMÄT The most important known deposits of high-tech metals
Esiintymän kokoDeposit size
Hyvin suuriVery large
SuuriLarge
KeskikokoinenMedium
PieniSmall
Hi-tech-metallitHi-tech metals
Erityismetallit: REE, Nb, Be, Ta, Sc, Zr, Y, InSpecial metals: REE, Nb, Be, Ta, Sc, Zr, Y, In
Platinaryhmän metallit (PGM)Platinum group metals (PGM)
TitaaniTitanium
KobolttiCobalt
LitiumLithium
Kuva 11. Tärkeimmät tunnetut high-tech-metallien esiintymät Suomessa.Fig.11. The most important known deposits of high-tech metals in Finland.Lähde/Source: Fennoscandian Ore Deposits Database (2009).
17
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
ja scandiumin, osalta Suomen kallioperää on tutkittu varsin vähän. Indiumin, galliumin ja germaniumin lupaavimmat kohteet sijoittuvat rapakivialueiden sulfidimalmeihin. Tantaalin ja berylliumin esiintyminen liittyy Lounais-Suomen kompleksipegmatiitteihin, kuten Rosendahlin beryllium-tantaaliesiintymään. Antimonin osal-ta Seinäjoen alue on herättänyt kaivosyhtiöiden kiinnostuksen.
Kobolttia on saatu aikaisemmin sivutuotteena Outokumpujakson massiivisista sulfidimalmeis-
ta, nyt Talvivaaran ja Hituran kaivoksista. Ko-boltti on sivutuotteena myös Kevitsan tulevan kaivoksen tuotannossa sekä Kylylahdella avatta-van nikkeli-kuparikaivoksen tuotannossa.
Magnetiittigabroihin liittyviä titaanivaran-toja on mm. Kälviän, Kauhajoen, Otanmäen, Taivalkosken, Kolarin ja Oijärven alueilla. Vielä 1980-luvun alkupuolella Porin pigmenttitehtailla titaanidioksidin raaka-aineena käytettiin Otan-mäen rauta-titaani-vanadiinikaivoksen ilmeniitti-rikastetta.
5 TEOLLISUUSMINERAALIT
Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ot-taen kaikki sellaiset mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja ja mineraalisia polttoai-neita. Yleisimmin Suomessa käytettyjä ja tuotettuja teollisuusmineraaleja ovat karbo-naattimineraalit, apatiitti, talkki, kvartsi ja maasälvät. Lisäksi tuotetaan wollastoniittia ja kiillettä. Myös vuorivillan raaka-aineeksi louhittavat teollisuuskivet sekä osa semen-tinvalmistukseen käytetyistä kivistä luoki-tellaan teollisuusmineraaleiksi.
Vuonna 2010 Suomen teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien louhinnassa päästiin taantumaa edeltävälle vuoden 2007 tasolle. Teollisuusmine-raalien kokonaislouhinta oli yhteensä 24,9 Mt, josta malmin ja hyötykiven osuus oli 15,6 Mt (kuva 13, taulukko 7). Teollisuusmineraaleja ja -kiviä louhittiin yhteensä 35:stä eri esiintymästä (kuva 14, taulukko 2). Näistä 17:ssä louhittiin karbonaattikiviä, käytännössä kalsiittia ja/tai dolomiittia. Muita teollisuusmineraaleja (apatiit-ti, talkki, maasälpä, kvartsi, kiille, wollastoniitti ja erilaiset korukivet) louhittiin 18 louhoksesta. Vuorivillan raaka-aineeksi käytettäviä teollisuus-
Kuva 12. Spodumeenia Kaustisten Rapa- saarilta. Kiteen pituus 4 cm. Fig. 12. Spodumen from Rapasaret, Kausti-nen. The length of the crystal is 4 cm.Kuva/Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.
18
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
Sivukiven louhinta / Leftover rocksMalmin louhinta / Extraction of ore
Kuva 13. Teollisuusmineraalimalmien ja sivukivien louhinta Suomessa 1969–2010.Figure 13. Extraction of industrial mineral ores and associated waste rock in Finland during 1969–2010.Lähde/Source: 1969–1996 Puustinen (2003), 1997–2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
kiviä louhittiin viidestä eri louhoksesta. Suomesta on tunnistettu useita teollisuusmineraalipotenti-aalisia vyöhykkeitä, joille uusien esiintymien et-sintä on keskittynyt (liitekartta 5).
Karbonaattikiviä (kalsiitti ja dolomiitti) tuo-tettiin vuonna 2010 yhteensä noin 4 Mt. Tästä suurin osa, noin 3 Mt, tuli Nordkalk Oyj Abp:n Lappeenrannan Ihalaisen ja Paraisten Limberg-Skräbbölen kalsiittilouhoksista. Karbonaatti-kiviä käytettiin vuonna 2010 sementin valmis-tukseen 1,5 Mt, erilaisiin teknisiin rouheisiin ja jauheisiin 684 000 t, maanparannuskalkiksi 646 000 t ja kalkin polttoon 234 000 t (kuvat 15 ja 16, taulukko 7).
Talkkia (kuva 15, taulukko 8) tuotettiin vuon-na 2010 yhteensä 419 000 t viidestä Mondo Mine-rals B.V:n louhoksesta Sotkamossa, Puolangalla ja Polvijärvellä. Sotkamon Lahnaslammella lou-hinta päättyi, mutta viereen avattiin uusi Puna-suon kaivos.
Louhintamäärältään Suomen suurimmassa teollisuusmineraalikaivoksessa Siilinjärvellä tuo-tettiin apatiittirikastetta vuonna 2010 noin 817 000 t paikallisen lannoiteteollisuuden valmista-man fosforihapon raaka-aineeksi. Sivutuotteena saatiin 38 000 t biotiittia sekä karbonaattituottei-ta maanparannusjauheiksi.
Kvartsirikastetta ja palakvartsia tuotettiin vuonna 2010 yhteensä 161 000 t Sibelco Nordic
Oy Ab:n (entinen SP Minerals Oy Ab) esiinty-mistä Nilsiässä ja Kemiönsaarella, sekä SMA Mineral Oy:n esiintymästä Torniossa. Maasäl-pärikastetta tuotettiin 28 000 t Kemiönsaarella sijaitsevista louhoksista ja wollastoniittirikastetta 12 000 t sivutuotteena Ihalaisen kalsiittilouhok-selta Lappeenrannassa. Rikaste käytetään pää-osin keraamisessa teollisuudessa.
Vuorivillakiviä tuotettiin Paroc Oy Ab:n esiin-tymistä yhteensä noin 162 000 t. Louhintamääräl-tään ylivoimaisesti suurin oli jälleen Lapinlahden Joutsenenlammen anortosiittiesiintymä, jossa ko-konaislouhinta oli vuonna 2010 yhteensä 214 000 t.
Suomessa oli vuonna 2010 käynnissä useita teollisuusmineraalien tuotantoon tähtääviä kai-voshankkeita (liitekartta 4). Mondo Minerals B.V. teki koelouhintaa Paltamon Mieslahden ja Puolangan Pihlajavaaran talkkiesiintymissä vuoden 2010 lopussa. Hankkeiden lupaprosessit ovat kesken. Yara Suomi Oy jatkaa valmistelu-ja fosfaattituotannon aloittamiseksi Savukosken Soklissa. Keliber Oy jatkaa valmisteluja käynnis-tää litiumin tuotanto Kokkolan (ent. Ullava) Län-tässä. Tuotanto alkaa aikaisintaan vuonna 2013. Nordkalk Oyj aikoo avata uudelleen 1980-luvulla suljetun Kolarin Ruonaojan kalkkikivilouhok-sen. Ympäristölupa louhintaan saatiin vuoden 2010 lopulla.
19
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
METSÄSIANNIEMI
PIHLAJAVAARA
SIILINJÄRVI
AHOLA
SÄLPÄ
SALLITTUSIPOO
MATARA
UUTELA
ANKELE
TYTYRI
KOSKELAKINAHMI
TULIKIVI
LEHLAMPI
YBBERNÄS
RISTIMAA
RYYTIMAAVESTERBACKA
IHALAINEN
KALKKIMAA
SIIKAINEN
KIVIKANGAS
PEHMYTKIVI
RUOKOJÄRVI
TEVALAINEN
ÄKASJOENSUU
PUTKINOTKOMATKUSJOKI
LAHNASLAMPIPUNASUO
REETINNIEMI
JOUTSENENLAMPI
LIMBERG-SKRÄBBÖLE
HYYPIÄMÄKI
NUNNANLAHTIVAARALAMPI
30°E20°E
70°N
60°N
0 50 100 km
Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland
KaivosMine
KarbonaattikaivoksetCarbonate quarriesApatiittiApatiteTalkkiTalcTeollisuuskivetIndustrial stonesKvartsi ja maasälpäQuartz and feldsparVuolukivetSoapstonesJalokivetGemstones
TEOLLISUUSMINERAALI-, JALOKIVI- JA VUOLUKIVIKAIVOKSET Industrial mineral, gemstone and soapstone mines
2010
Kuva 14. Teollisuusmineraali-, jalokivi- ja vuolukivikaivokset Suomessa vuonna 2010.Fig. 14. Industrial mineral, gemstone and soapstone mines in Finland in 2010. Lähde/Source: Työ- ja elinkeinoministeriö /Ministry of Employment and the Economy (2011).
20
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
Kuva 15. Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa 1969–2010.Fig. 15. Production of industrial mineral concentrates and products in Finland during 1969–2010. Lähde/Source: 1969–1996 Puustinen (2003), 1997–2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Kuva 16. Karbonaattikivien käyttö Suomessa 1969–2010.Fig. 16. Use of carbonate rocks in Finland during 1969–2010.Lähde/Source: 1969–1996 Puustinen (2003), 1997–2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Rouheet, tekniset jauheet ym. / Other end usesKalkin poltto / QuicklimeMaanparannuskalkki / Agricultural useSementin valmistus / Cement production
6 JALO- JA KORUKIVET
Jalokivet ja korukivet ovat harvinaisia, käy-tössä kestäviä ja kauniita arvomineraaleja ja -kivilajeja, joita voidaan hiottuna istuttaa jalometallikoruihin.
Suomesta on tavattu yli sataa erilaista korukäyt-töön soveltuvaa kivimateriaalia. Arvokkaimpien kotimaisten korumateriaalien kirjoon kuuluvat timantit, Luumäen jaloberyllit ja Lapin korukul-
tahiput. Korukiviä on löydetty Suomesta käyttö-kelpoisia määriä noin 50 paikasta, mutta esiinty-mät ovat tyypillisesti pieniä. Korukivikarttaan on merkitty keskeisimmät löytöpaikat (kuva 17).
Ylämaan spektroliittilouhoksilla toiminta on jatkunut vuonna 2010 edellisvuosien tapaan (kuva 18). Kivet on pyritty jalostamaan koruiksi paikal-lisissa yrityksissä. Yritysten yhteistyön ja tiedot-tamisen tehostamiseksi on perustettu kiviklusteri, Ylämaa Mystique (Timonen 2011). Spektroliitin vienti raakakivenä ulkomaille on ollut vähäistä.
21
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
Kuva 17. Suomen huomattavimmat korukiviesiintymät. Fig. 17. The most significant gemstone deposits in Finland. Lähde/Source: Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland.
22
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
Luumäen jaloberyllilouhoksen (kuva 19) ja Luos-ton ametistikaivoksen kiviä on jalostettu spekt-roliitin tavoin enimmäkseen paikallisesti. Lapin koruteollisuudelle on saatu korukiviä ja korukul-tahippuja kullanhuuhdonta-alueilta. Lemmen-
Kuva 18. Vuonna 2010 Ylämaalta louhittu poikkeuksellinen, lamellimainen spektroliitti on ollut tuotekehittelyn kohteena. Kuvan raakakivi on 7 cm pitkä. Löytäjä on Jarmo Hirvonen. Fig. 18. Lamelled spectrolite extracted from Ylämaa has been under product development. The length of the raw stone is 7 cm. Finder Jarmo Hirvonen. Kuva/Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.
joen konekaivajien toiminta on tuottanut kullan ohella jatkuvasti käyttökelpoisia määriä koruma-teriaaleja. Muualla Suomessa korukivien kerää-minen ja louhinta on ollut pienimuotoista.
Timanttivaltauksia oli vuonna 2010 voimassa viidellä yhtiöllä. Valtauksista neljä sijaitsi Kuh-mossa. Mantle Diamonds Finland Oy suunnitte-lee Kaavin Lahtojoella timanttipitoisen kimberlii-tin louhintaa ja rikastamista kahdeksan vuoden aikana. Louhoksen syvyys olisi 110 m maan pin-nasta. Tähän liittyvää ympäristövaikutusten arvi-ointimenettelyä ollaan käynnistämässä (Pääkkö-nen 2011).
Lemmenjoen kullanhuuhdonta-alueelta on tunnistettu rubiineja ja safiireja (Kinnunen 2011). Lisäksi GTK:ssa on tunnistettu Suomen ensim-mäinen smaragdi (Mutanen 2011), jonka löysi Teppo Mutanen kesällä 1982. Se on irtokivilöytö Vuotson Riestojoelta. Vasta syksyllä 2010 kemi-alliset mikroanalyysit osoittivat beryllin kromipi-toiseksi smaragdiksi. Sen kromioksidin pitoisuus, 0,36–0,88 %, on smaragdiksi riittävä (Mutanen 2011). Suurin kide on ohut, 10 mm pituinen prisma.
GTK:lle on lähetetty korukivilöydöksiä tut-kittavaksi yhä enemmän myös kansannäytteinä. Tämä osoittaa, että kiinnostus korukiviin on sel-västi lisääntynyt (tiedonanto Satu Hietala, GTK Kansannäytetoimisto, 2011). Aikaisemmin yhtey-denotot kansannäytetoimistoon koskivat lähes pelkästään malmikiviä ja malmiaiheita.
Kuva 19. Luumäen Kännätsalon jaloberylliä sisältävä RE (Rare Element) -pegmatiitti on Euroopan harvoja kaivosluokan jalokiviesiintymiä. Karelia Beryl Oy on selvittänyt loppuvuonna 2011 pegmatiitin mahdollisia jatkeita louhimalla ensim-mäisen kaivoksen eteläpuolta.Fig. 19. The pegmatite containing beryllium from Kännätsalo, Luumäki, is one of the few gemstone deposits of mining grade in Europe. Karelia Beryl Oy has investigated the extent of the pegmatite by quarrying to the south of the former quarry.Kuva/Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.
23
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
Luonnonkivellä tarkoitetaan rakentamiseen käytettävää kiveä, joka louhitaan kalliosta isoina kappaleina ja sen jälkeen jalostetaan mekaanisesti, esimerkiksi sahaamalla ja kiillottamalla lopputuotteiksi. Luonnonki-ven käyttökohteita ovat mm. rakennusten ulko- ja sisäverhoukset sekä lattiat, por-taikot ja tulisijat. Luonnonkiveä käytetään paljon myös ympäristörakentamisessa.
Suomessa eniten tuotetut luonnonkivet ovat gra-niitit (kuva 20), liuskeet ja vuolukivi. Myös mui-ta kivilajeja louhitaan, mutta niiden merkitys on vähäinen. Vuonna 2010 luonnonkivien tuotanto pysyi kokonaisuutena samalla tasolla edellisvuo-teen verrattuna (kuva 21, taulukko 9). Graniit-tisia kiviä ja liuskeita tuotettiin ennakkotietojen mukaan 285 000 t ja vuolukiviä 93 000 t. Vuonna 2010 luonnonkiven arvioitu kokonaislouhinta oli 2,8 Mt, josta sivukiven osuus oli 2,4 Mt. Tärkeim-mät graniittisten rakennuskivien tuotantoalueet ovat Lounais- ja Kaakkois-Suomen rapakivialu-eilla sekä Keski-Suomessa (kuva 22). Vuolukiven tuotanto keskittyy Pohjois-Karjalaan ja Kainuu-seen (kuva 14). Luonnonkivituotantoon tulee joitakin uusia kiviesiintymiä vuosittain. Kunkin kivityypin hyödyntäminen määräytyy senhetki-sen kysynnän ja ennustettavien markkinatrendien mukaan.
Luonnonkiviteollisuudessa työskentelee noin 1 800 henkeä, ja alan liikevaihto on noin 200 milj. euroa. Alalla toimii noin 200 yritystä, joista valta-osa on pieniä tai keskisuuria. Keskeisiä graniittis-
Kuva 20. Rapakivigraniittiblokkeja Husun rakennuskivi- louhimolla, Ylämaalla.Fig. 20. Rapakivi blocks in the Husu natural stone quarry, Ylämaa.Kuva/Photo: Jari Väätäinen, GTK.
ten kivien tuottajia Suomessa ovat mm. Palin Gra-nit Oy, LT Granit Oy, Suomen Kiviteollisuus Oy ja Taivassalon Graniitti Oy. Vuolukiven tuottajia ovat mm. Tulikivi Oyj ja Nunnanlahden Uuni Oy. Luonnonkiven viennin arvo on vähän alle puo-let koko alan liikevaihdosta. Kokonaisuudessaan luonnonkiven vienti Suomesta on huomattavasti suurempaa kuin sen tuonti maahamme. Luon-nonkivituotteiden, erityisesti graniittisten blokki- tuotteiden, vienti on lisääntynyt vuoden 2010 aikana.
Kuva 21. Graniittien, liuskeiden ja vuolukivien sekä niihin liittyvien sivukivien louhinta Suomessa vuosina 1979–2010. Fig. 21. Production of granites, shales and soapstones, and extraction of associated waste rock in Finland during 1979–2010. Lähde/Source: Graniitit ja liuskeet / Granites and shales: Suomen ympäristökeskus / Finnish Environment Institute (2011), Vuolukivet / Soapstones: 1979–1996 Puustinen (2003), 1997–2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
24
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
Kuva 22. Graniittisten luonnonkivien ja liuskeiden otto Suomessa 2010. Pisteet edustavat tietyn kunnan alueella vuonna 2010 tapahtunutta luonnonkivien kokonaisottoa. Luvut eivät sisällä louhittua sivukiveä.Fig. 22. Extraction of granitic rocks and shales in 2010 (excluding waste rock). Data points represent the total extraction in individual municipalities. Lähde/Source: Suomen ympäristokeskus / Finnish Environment Institute (2011).
25
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
8 KIVIAINEKSET
Kiviaineksilla tarkoitetaan maa-aineslain so-veltamisalaan kuuluvia maa- ja kallioperän mineraalisia aineksia, joita käytetään murs-kattuina tai murskaamattomina massoina pääasiassa erilaisiin rakentamistarkoituk-siin. Kiviainesten tyypillisiä käyttökohteita ovat teiden ja rautateiden rakennekerrokset sekä betonin valmistus. Lisäksi kiviaineksia tarvitaan monenlaisissa erikoistuotteissa, kuten mm. valuhiekoissa.
Sekä liikevaihdon että tuotanto- ja henkilöstö-määrien perusteella kiviainesala on selvästi suu-rin kaivannaisteollisuuden ala Suomessa. Vuonna 2010 kiviainesten kokonaiskäyttö oli 84 Mt (noin 15,5 t asukasta kohden), eli kulutus on sama kuin vuonna 2009 (kuva 24, taulukko 10). Määrä on edelleen kuitenkin merkittävästi pienempi kuin vielä vuonna 2008 (113 Mt). Pudotus johtui pää-asiassa rakennusalalla koetuista maailmanta-louden lamaan liittyvistä vaikeuksista. Vuonna 2010 rakennusalan laskusuhdanne pysähtyi ja erityisesti talonrakentaminen on kääntynyt kas-vuun. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan myös kääntyvän uudelleen kasvuun vuonna 2011 (Ra-kennusalan suhdanneryhmä 2010). Kehitys to-dennäköisesti kääntää myös kiviainesten louhin-tamäärät kasvuun tulevina vuosina.
Suomi on asukasta kohden suhteutettuna yksi EU:n suurimmista kiviaineksen käyttäjistä. Suu-reen käyttöasteeseen vaikuttavat monet tekijät, merkittävimpinä maamme suuri pinta-ala, pieni
väestöntiheys, laaja tieverkko sekä kasvukeskus-ten rakentamistarpeet. Toisaalta myös pohjoisen alueen erityispiirteet, kuten maapohjan routimi-nen ja päällysteiden nastarengaskulutus, lisäävät liikenneväylien ja -alueiden jatkuvaa kunnostus-tarvetta. Osaltaan näiden tekijöiden seurauksena infrarakentamisen osuus Suomen kiviainesten käytöstä on verrattain suuri, 60–70 % kokonais-käytöstä (Lahtinen ym. 2005).
Pitkät logistiset etäisyydet heijastuvat myös kiviainesalan yritysrakenteeseen: vuonna 2010 Suomessa oli toiminnassa 2 700 maa-ainesten ot-topaikkaa ja 570 kalliokiviaineslouhosta, ja niis-tä useimmat olivat pienten, paikallisten yritysten hallinnassa. Suurin osa ottamoista on sijoittunut kasvukeskusten ympäristöön (kuva 24). Kiviai-nesalalla toimivia yrityksiä on kaikkiaan yli 400, mutta alan kokonaistuotannosta noin 75 % oli kymmenen suurimman yrityksen vastuulla.
Yksi kiviaineshuollon tulevaisuuden haasteista koko Suomessa on lisätä sora- ja hiekkavarantoja korvaavien kiviainesten käyttöä, paitsi kalliokivi-aineksilla myös esimerkiksi moreenimurskeella, kaivannaisteollisuuden sivukivillä sekä erilaisilla uusiomateriaaleilla, kuten betonirakentamisen purkujätteillä.
GTK tekee lähivuosina tarkentavia tutkimuk-sia kiviainesten keskeisillä kulutusalueilla ja sel-vittää niiden käyttökelpoisia kiviainesvarantoja tilinpitoon riittävällä tarkkuudella. Lisäksi käyn-nissä on yleisluonteisempia kiviainesten inven-tointiprojekteja mm. Päijät-Hämeessa, Kainuus-sa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.
Arvioitu kokonaisotto / Total extractionKalliomurske
Jalostettu sora ja hiekka
Kuva 23. Kiviainesten arvioitu kokonaisotto Suomessa vuosina 1969–2010. Sisältää sekä ottoalueilta että rakentamisen yhtey-dessä otetun kiviaineksen. Fig. 23. Approximated total use of aggregates in Finland during 1960–2010. Includes extraction from extraction sites and extraction related to construction works. Lähde/Source: 1969–1989 Laine (1994), 1990–2010 Suomen ympäristokeskus / Finnish Environment Institute.
26
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
Kuva 24. Kiviainesten otto Suomessa vuonna 2010. Pisteet edustavat tietyn kunnan alueella tapahtunutta maa-aineslain alaista kiviainesten kokonaisottoa.Fig. 24. Extraction of aggregates in Finland in 2010 under the Land Extraction Act. Data points represent the total extraction in individual municipalities. Lähde/Source: Suomen ympäristokeskus / Finnish Environment Institute (2011).
27
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
9 TURVETUOTANTO
Turve on suokasvien jäänteistä epätäydelli-sen hajoamisen seurauksena kosteissa ja ha-pettomissa olosuhteissa muodostunut, elo-peräinen maalaji, joka on kerrostunut muodostumispaikalleen. Turpeen koostu-mus ja rakenne vaihtelevat suuresti kasvila-jikoostumuksen ja maatumisasteen mukaan. Turvekerrostuman laajuus, paksuus, maatu-neisuus ja turvelaji sekä turpeen fysikaaliset ominaisuudet ja rikkipitoisuus ovat määrää-viä tekijöitä arvioitaessa suon soveltuvuutta energiaturvetuotantoon. Arvioitaessa suon soveltuvuutta kasvu- ja ympäristöturvetuo-tantoon kiinnitetään huomiota erityisesti turpeen maatuneisuuteen, rahkasammal-tyyppiin ja kerrostuman paksuuteen.
Suomessa valmistui tammikuun 2011 lopulla maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöminis-teriön ja työ- ja elinkeinoministeriön vetämä ”Eh-dotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuul-lisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi” eli ”Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia” (Soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa val-mistellut työryhmä 2011).
Strategialla pyritään luomaan pelisäännöt soiden käytölle Suomessa. Työryhmä esittää ra-joituksia ojittamattomien suoalueiden käytöstä turvetuotantoon. Toisaalta strategia vahvistaa valtioneuvoston (2008, 2009) eduskunnalle an-tamissa selonteoissa ilmaistut periaatteet, joiden mukaan turpeen energiakäyttö jatkuu Suomessa tietyin edellytyksin ainakin vuoteen 2050 saakka (Virtanen 2011). Toisaalta ”tulevaisuusselonte-ossa” esitetään myös, että turpeen käytöstä luo-
vuttaisiin kokonaan, kun EU-alue siirtyy hiiliva-paaseen yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä (valtioneuvosto 2009).
Strategian mukaan tulevaisuudessa turve-tuotantoon voitaisiin ottaa vain luonnontilansa menettäneitä turvemaa-alueita. Strategiassa esi-tetään lisäksi soidensuojelualueiden lisäämistä 100 000 hehtaarilla jo suojeltujen 1,1 miljoonan hehtaarin lisäksi sekä laajoja ojitettujen soiden ennallistamisia. Kun strategian linjaukset aika-naan toteutuvat, arvio Suomen käyttökelpoisista turvevaroista tulee putoamaan suunnilleen puo-leen nykyisestä, teknisesti soveltuvasta 1,2 miljoo-nasta hehtaarista ja 29 miljardista suokuutiomet-ristä (Virtanen 2011).
EU:ssa jäsenvaltioiden energiaratkaisut ovat toistaiseksi jäsenvaltioiden kansallisen päätöksen-teon piiriin kuuluvia asioita. Toisaalta EU:lla on yhteinen ilmastopolitiikka, joka vaikuttaa myös Suomen energiaratkaisuihin. EU:lla on myös jäsenmaiden yhteinen energiapolitiikka, jonka tärkeimmät periaatteet ovat EU:n energiaoma-varaisuuden lisääminen ja tuontipolttoaineiden käytön asteittainen vähentäminen (Euroopan yh-teisöjen komissio 2008). Turve täyttää Suomessa erinomaisesti EU:n energiapolitiikan vaatimuk-set, sillä turpeen varantojen riittävyys on hyvä, turpeella on laaja alueellinen saatavuus, turpeen käyttö on riippumaton kansainvälisistä kuljetus-järjestelmistä, turve sopii käytettäväksi yhdessä muiden biopolttoaineiden kanssa, turpeella tuo-tettu energia on hajautettua energiantuotantoa, turveteknologia on valmista ja toimintavarmaa ja lisäksi turve toimii biopolttoaineiden lisä- ja varapolttoaineena. Suomessa turvetta käytetään taloudellisesti yhdistetyssä sähkön- ja lämmön-tuotannossa, ja turpeen käytöllä varmistetaan di-
Kuva 25. Turpeen tuotanto Suomessa vuosina 1970–2010. Fig. 25. Production of peat in Finland during 1970–2010. Lähde/Source: Tilastokeskus / Statistics Finland (2011), Turveteollisuusliitto ry. (2011).
28
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
30°E20°E
70°N
60°N
0 50 100 km
Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland
Turvetuotantoalueiden pinta-ala, km2
Area of peat extraction sites, km2
0,5 - 0,991 - 45 - 10
11 - 20
Kokonaisturvevarat, milj.m3/100 km2
Total peat reserves, mill.m3/100 km2
< 5 5 - 1010 - 2525 - 5050 - 75 > 75
Kuva 26. Turvetuotantoalueiden pinta-ala ja Suomen laskennalliset kokonaisturvevarat.Fig. 26. Area of peat extraction sites and estimated total amount of peat reserves in Finland.Lähde/Source: Turvetuotantoalueiden pinta-ala/Area of peat extraction sites: Corine Land Cover 2000, Kokonaisturvevarat/Total peat reserves: Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland.
29
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
rektiivin mukainen uusiutuvien biopolttoaineiden käytön kasvu, jota edellytetään EU:n ilmastota-voitteissa (Virtanen 2011).
Ilmastopolitiikka vaikuttaa Suomessa turpeen käyttöön. Turvetuotannon kasvihuonekaasu-päästöt olivat Suomessa vuonna 2008 noin 8,5 Mt CO2 (Tilastokeskus 2011). Tämän perusteella Suomalainen tiedeakatemia on päätynyt arvioon, että Suomen on luovuttava turvetuotannosta sen ilmastovaikutusten vuoksi (Vesala ym. 2010). Tie-deakatemia korostaa kannanottojensa edustavan kansallista näkökulmaa.
Kaikesta huolimatta turpeen käytön on en-nustettu Suomessa kasvavan edelleen (Flyktman 2007) tai pysyvän nykyisellä tasolla vuoteen 2020 (ja vuoteen 2050) asti (valtioneuvosto 2008). Suo-messa uusiutuvien polttoaineiden käyttöä aiotaan tulevaisuudessa suosia kahdella tavalla. Ensiksi fossiiliset polttoaineet ja turve ovat jo nykyisin EU:n päästökauppavelvoitteisia polttoaineita, jolloin voimalaitoksen (liitekartta 6) tai teollisuu-den pitää maksaa päästöoikeuksista näiden käy-töstä. Tämän lisäksi fossiilisia polttoaineita uhkaa energiavero, joka tulee perustumaan polttoaineen hiilidioksidipäästöjen suuruuteen. Energiavero tulee nostamaan fossiilisten polttoaineiden hin-toja noin 30 %. Energiavero ei kuitenkaan kos-ke turvetta täysimääräisesti, vaan turpeelle tulee oma noin 3,9 %:n vero. Verotus tulee muuttamaan fossiilisten polttoaineiden keskinäisiä kilpailuase-telmia. Turpeen tulevasta kilpailuasetelmasta ja lähiaikojen käyttömääristä on toistaiseksi esitetty hyvin ristiriitaisia näkemyksiä. Tuleva päästöoi-
keuksien hinta tulee paljolti määräämään turpeen kilpailukyvyn (Silpola 2010).
Sadekesien 2007 ja 2008 jälkeen, jolloin turve loppui varastoista ja sitä jouduttiin korvaamaan voimalaitoksissa mm. kivihiilellä, turpeen tuo-tanto onnistui hyvin vuonna 2009 ja kohtalaisesti 2010. Itä-Suomessa turvetta saatiin korjattua erit-täin hyvin. Länsi-Suomessa korjuu ei kesällä 2010 sujunut niin hyvin kuin idässä jatkuvien ukkossa-teiden vuoksi. Koska tuotantopinta-alat ovat liian pieniä turpeen kysynnän tyydyttämiseksi, turvet-ta ei kuitenkaan saatu tuotettua riittävästi energi-an tuotantoon ja keväällä 2011 turpeen varastot olivat taas lopussa. Turvetta tuotettiin vuonna 2010 kaikkiaan 25,4 Mm3 (kuva 25, taulukko 11), mikä jäi reilusti vuodelle 2010 asetetusta tuotan-totavoitteesta, 32,3 Mm3. Tuotannosta 23,4 Mm3 oli energiaturvetta ja 2 Mm3 ympäristö- ja kasvu-turvetta.
Vanhoja tuotantoalueita poistuu jatkuvasti tuotannosta ja teollisuus pyrkii vastaavasti saa-maan ympäristölupia ja avaamaan uusia tuotan-toalueita eri puolille maata (kuva 26). Vuosina 2010–2020 tuotantoalaa poistuu 37 000 ha, joten uutta tuotantoalaa tarvitaan 50 000 ha. Ympä-ristöturpeen tuotantoala on nyt 5 100 ha. Tuo-tantoalan tarve vuonna 2020 on noin 10 400 ha. Poistuva ala huomioiden uutta ympäristöturpeen tuotantoalaa tarvitaan 8 300 ha vuoteen 2020 mennessä (Flyktman 2009). Uusien tuotantolu-pien saaminen on tällä hetkellä turveteollisuuden suurin haaste.
10 ULKOMAANKAUPPA
Suomen metalliteollisuus on raaka-aineiden-sa suhteen voimakkaasti riippuvainen tuon-nista, sillä kotimainen tuotanto vastaa vain noin 9 % raaka-aineina käytettyjen metalli-rikasteiden kokonaismäärästä. Kaikki Suo-messa jalostettavat rautarikasteet tuodaan ulkomailta, pääasiassa Ruotsista. Myös ku-pari-, sinkki- ja nikkelirikasteiden tuonnin osuus kattaa yli 90 % Suomessa jalostetuis-ta rikasteista.
Vuonna 2010 rautamalmia ja -rikasteita tuotiin 3,1 Mt (arvo 270 M€) pääasiassa Ruotsista (kuva 27, taulukot 12 ja 13). Sinkkirikasteita tuotiin
0,6 Mt (arvo 280 M€) pääasiassa Irlannista, Ruot-sista ja Yhdysvalloista. Kuparirikasteita tuotiin 0,5 Mt (arvo 660 M€) pääasiassa Perusta, Por-tugalista ja Chilestä. Nikkelirikasteita tuotiin 0,2 Mt (arvo 280 M€) pääasiassa Etelä-Afrikasta ja Australiasta.
Vuoteen 2009 verrattuna kaikkien metallirikas-teiden tuonnin arvo nousi selkeästi mutta erityisen paljon kuparirikasteiden. Arvon nousua selittävät metallien kohonneet maailmanmarkkinahinnat. Myös rikasteiden tonnimääräinen tuonti kasvoi jonkin verran edellisvuodesta.
Metallisten malmien ja rikasteiden viennin määrät jäivät selvästi pienemmiksi tuontiin näh-den (kuva 28, taulukot 14 ja 15) vuonna 2010, mutta viennin määrä kuitenkin kasvoi edelliseen
30
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
Muut malmit ja rikasteetSinkkimalmit ja -rikasteetNikkelimalmit ja -rikasteetKuparimalmit ja -rikasteetRautamalmit ja -rikasteet
0
5
10
15
20
25
30
35
40
1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009
Milj. €
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009
1000 tonnia / tonnes
Muut malmit ja rikasteetJalometallimalmit ja -rikasteetHopeamalmit ja -rikasteetKromimalmit ja -rikasteetNikkelimalmit ja -rikasteet
Kuva 27. Metallisten malmien ja rikasteiden tuonnin arvo (käypään hintaan) ja määrä vuosina 1995–2010.Fig. 27. Value at the market price and quantity of imports of metallic ores and concentrates in Finland during 1995–2010.Lähde/Source: Tulli, ULJAS-tietokanta, ulkomaankauppatilasto, tavaraluokitus CN8 / Customs, ULJAS database, statistics for foreign trade, classification CN8 (2011).
Kuva 28. Metallisten malmien ja rikasteiden viennin arvo (käypään hintaan) ja määrä vuosina 1995–2010.Fig. 28. Value at the market price and quantity of exports of metallic ores and concentrates in Finland during 1995–2010.Lähde/Source: Tulli, ULJAS-tietokanta, ulkomaankauppatilasto, tavaraluokitus CN8 / Customs, ULJAS database, statistics for foreign trade, classification CN8 (2011).
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009
Milj. €
0
2
4
6
8
10
12
14
16
1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009
1000 tonnia / tonnes
KaoliiniKalkkikivetKivihiiliMuut
Kuva 29. Muiden mineraalisten raaka-aineiden tuonnin arvo (käypään hintaan) ja määrä vuosina 1995–2010.Fig. 29. Value at the market price and quantity of imports of other mineral raw materials in Finland during 1995–2010.Lähde/Source: Tulli, ULJAS-tietokanta, ulkomaankauppatilasto, tavaraluokitus CN8 / Customs, ULJAS database, statistics for foreign trade, classification CN8 (2011).
31
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
vuoteen verrattuna. Jalometallirikasteet olivat tärkeä vientiartikkeli, sillä niitä vietiin Suomesta 13 M€:n arvosta (0,6 t). Myös kromi-, nikkeli- ja sinkkirikasteiden vienti lisääntyi selkeästi vuo-teen 2009 verrattuna.
Muiden kaivannaisten kuin metallirikasteiden tuonnin määrä lisääntyi jonkin verran vuonna 2010 (kuva 29, taulukko 16). Tärkein tuontiraa-ka-aine tässä ryhmässä oli pääasiassa Venäjältä ja Pohjois-Amerikasta tuotu kivihiili (5,9 Mt, 550 milj. euroa). Kivihiilen ohella kalkkikivet (1,9 Mt, 41 M€) ja kaoliini (0,9 Mt, 120 M€) olivat merkit-
täviä tuontiartikkeleita. Muiden kaivannaisten viennin määrä kasvoi
vuodesta 2009 (kuva 30, taulukko 17), lukuun ottamatta turvetta, jonka tuonti väheni. Mää-rällisesti eniten vietiin kiviaineksia (1,4 Mt, arvo 18 M€). Arvokkain vientiartikkeli oli talkki, jota vuonna 2010 vietiin 41 M€:n edestä.
Kiviainesten ja talkin lisäksi myös raaka-graniitti ja karkeasti lohkottu graniitti (0,3 Mt, 32 M€) sekä turve (0,1 Mt, 7,5 M€) olivat merkit-täviä vientiartikkeleita vuonna 2010.
LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO
Corine Land Cover 2000. Maankäyttö/maanpeite (25 m). Suomen ympäristökeskus (osittain maa- ja metsätalous-ministeriö, Maanmittauslaitos, Väestörekisterikeskus).
Drebs, A., Norlund, A., Karlsson, P., Helminen, J. & Rissanen, P. 2002. Tilastoja Suomen ilmastosta 1971–2000. Ilmatie-teen laitos, Ilmastotilastoja Suomesta 2002:1. 99 s.
Eilu, P., Bergman, T., Bjerkgård, T., Feoktistov, V., Hallberg, A., Korsakova, M., Krasotkin, S., Muradymov, G., Nurmi, P. A., Often, M., Perdahl, J.-A., Philippov, N., Sandstad, J. S., Stromov, V. & Tontti, M. (comp.) 2009. Metallogenic Map of the Fennoscandian Shield, 1:2 000 000. Geolo-gical Survey of Finland, Geological Survey of Norway, Geological Survey of Sweden, The Federal Agency of Use of Mineral Resources of the Ministry of Natural Resources and Ecology of the Russian Federation.
Euroopan yhteisöjen komissio 2008. Komission tiedonanto
Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Toinen stra-teginen energiakatsaus: Energian toimitusvarmuutta ja energia-alan solidaarisuutta koskeva EU:n toimintasuun-nitelma. SEC(2008) 2870, SEC(2008) 2871, SEC(2008) 2872. KOM(2008) 781 lopullinen. 22 s. Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52008DC0781:EN:HTML:NOT. Viitattu 30.5.2011.
European Commission 2010a. Critical raw materials for the EU. Report of the Ad-hoc Working Group on defining critical raw materials. Version of 30 July 2010. 85 s. Saa-tavissa: http://ec.europa.eu/enterprise/policies/raw-mate-rials/critical/index_en.htm. Viitattu 10.10.2011.
European Commission 2010b. Annex V to the Report of the Ad-hoc Working Group on defining critical raw mate-rials. 220 s. Saatavissa: http://ec.europa.eu/enterprise/
0
20
40
60
80
100
120
140
160
1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009
Milj. €
0
0,5
1
1,5
2
2,5
1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009
1000 tonnia / tonnes
MuutTurveTalkki*
KiviaineksetGraniitti
Kuva 30. Muiden mineraalisten raaka-aineiden viennin arvo (käypään hintaan) ja määrä vuosina 1995–2010. *Talkin osalta saatavissa vain euromääräinen tieto.Fig. 30. Value at the market price and quantity of exports of other mineral raw materials in Finland during 1995–2010.*Informa-tion is only available in monetary terms.Lähde/Source: Tulli, ULJAS-tietokanta, ulkomaankauppatilasto, tavaraluokitus CN8 / Customs, ULJAS database, statistics for foreign trade, classification CN8 (2011).
Fennoscandian Ore Deposit Database 2009. Geological Sur-vey of Finland (GTK), Geological Survey of Norway (NGU), Geological Survey of Russia (VSEGEI), Geo-logical Survey of Sweden (SGU), SC mineral. Saatavis-sa: http://en.gtk.fi /ExplorationFinland/fodd. Viitattu 11.10.2011.
Flyktman, M. 2007. Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 1. päivitys, 6/2007. Val-tion teknillinen tutkimuskeskus, tutkimusraportti VTT-R-03620-07. 37 s.
Flyktman, M. 2009. Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 2. päivitys, 11/2009. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, tutkimusraportti VTT-R-07128-09. 41 s.
Helynen, S. 2009. Turpeen ja tuotantopinta-alojen tarve vuonna 2009. Esitelmä turveteollisuusliiton seminaarissa 21.10.2009. Saatavissa: http://www.turveteollisuusliitto.fi/user_files/HelynenTurvep%C3%A4iv%C3%A421102009FINAL.pdf
Kinnunen, K. A. 2011. Vuoden 2010 jalokorundit ja Miessin tulevaisuuden näkymistä. Prospäkkäri 35, 12–17.
Lahtinen, P., Kolisoja, P., Kuula-Väisänen, P., Leppänen, M., Jyrävä, H., Maijala, A. & Ronkainen, M. 2005. UUMA-esiselvitys. Suomen ympäristö 805. Helsinki: Ympäris-töministeriö. 212 s. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/julkaisut. Viitattu 16.8.2011.
Laine, U. 1994. Luonnonvarojen käyttö Suomessa. Helsinki, VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Govern-ment Institute for Economic Research. 38 s.
Leppäharju, N. 2008. Kalliolämmön hyödyntämiseen vaikut-tavat geofysikaaliset ja geologiset tekijät. Pro gradu –tut-kielma, Oulun yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos, Geofysiikan osasto. 79 s.
Mutanen, T. 2011. Alkalikiviä ja appiniitteja. Raportti hank-keen ”Magmatismi ja malminmuodostus II” toiminnasta 2002–2005. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 9/2011. 568 s.
Paappanen, T. & Leinonen, A. (toim.) 2005. Fuel peat in-dustry in EU, Country reports – Finland, Ireland, Swe-den, Estonia, Latvia, Lithuania. VTT Project report PRO2/P2079/05.
Puustinen, K. 2003. Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530–2001, historialli-nen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa. Geologi-an tutkimuskeskus, arkistoraportti M10.1/2003/3. 578 s.
Pääkkönen, S. 2011. Lahtojoen timanttikaivos. Ympäristö-vaikutusten arviointiohjelma. Sito Oy, raportti 28.2.2100. 31 s. Saatavissa: http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pohjoissavonely/Ymparistonsuojelu/YVA/Vireill%C3%A4/luonnonvarat/lahtojoentimanttikaivos/Sivut/default.aspx. Viitattu 19.9..2011.
Rakennusalan suhdanneryhmä 2010. Rakentaminen 2010–2011. Valtiovarainministeriö, rakennusalan suhdanne-ryhmän raportti 17.8.2010. 14 s. Saatavissa: http://www.vm.fi/vm/fi/08_talousnakymat_ja-politiikka/01_talousnaky-mat/02_raksu/index.jsp. Viitattu 16.8.2011.
Rasilainen, K., Eilu, P., Halkoaho, T., Iljina, M. & Karinen, T. 2010. Quantitative mineral resource assessment of plati-num, palladium, gold, nickel, and copper in undiscovered PGE deposits in mafic-ultramafic layered intrusions in Finland. Geological Survey of Finland, Report of Inves-tigation 180. 338 s. (Suomenkielinen tiivistelmä)
Silpola, J. 2009. Turvetuotannon tarve 2020. Esitelmä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusse-minaarissa 21.2.2009. Saatavissa: http://www.mmm.fi/attachments/ympäristo/suojaturvemaat/5DXT1ZgKE/AP7_Silpola_Jaakko_21012009.pdf
Silpola, J. 2010. Turpeen verottaminen uhkaa voimalaitosin-vestointeja. Bioenergia 4, s. 47.
Soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa valmistellut työ-ryhmä 2011. Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi. Maa- ja metsätalousministeriö, työryhmämuistio MMM 2011:1. 160 s. + 18 liitettä. Saatavissa: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/suojaturvemaat.html. Viitattu 30.5.2011.
Suomen lämpöpumppuyhdistys ry. 2011. Geoenergian hyö-dyntäminen Suomessa 1976–2010. Tiedonanto pj. Petri Koivula 19.10.2011.
Suomen mineraalistrategia 2010. 19 s. Saatavissa: http://www.mineraalistrategia.fi. Viitattu 11.10.2011
Valtioneuvosto 2008. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energi-astrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008. 130 s. Saatavissa: http://www.tem.fi/files/20585/Selontekoehdotus_311008.pdf. Viitattu 30.5.2011.
Valtioneuvosto 2009. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suo-mea. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 28/ 2009. 180 s. Saatavissa: http://vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/jul-kaisu/fi.jsp?oid=273273. Viitattu 30.5.2011.
Vesala, T., Haila, Y., Korppi-Tommola, J., Kulmala, L., Lohi-la, A., Raivonen, M., Ruuhijärvi, R. & Savolainen, I. 2010. Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat. Suomalaisen tiedeakatemian kannanottoja 1. 54 s. Saatavissa: http://www.acadsci.fi/kannanottoja/turpeenenergiakaytto.htm. Viitattu 30.5.2011.
Virtanen, K. 2009. Suot, turvevarat ja soidenkäytön tilanne Suomessa. Vapolainen 8, 16–18.
Virtanen, K. 2011. Turvevarat, turvemaiden käyttö ja tur-peen energiakäyttö Suomessa (energianäkökulma). Sum-mary: Peatland resources and the use of energy peat in Finland. Geologi 63, 82–90.
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
33
LIITE 1: LIITEKARTAT
Appendix 1: Supplementary maps
Liitekartta 1. Geoenergiatutkimukset SuomessaSupplementary map 1. Geoenergy research in Fin-land
Liitekartta 2. Suomen metallogeeniset vyöhyk-keet Supplementary map 2. The main metallogenic zones in Finland
Liitekartta 3. Metallien rikastamot ja jalostamot Suomessa Supplementary map 3. Metal concentration mills and metal refineries in Finland
Liitekartta 4. Kaivokset ja ajankohtaiset tutki-muskohteet Suomessa 2012Supplementary map 4. Mines and current projects in Finland in 2012
Liitekartta 5. Suomen teollisuusmineraalipoten-tiaaliset alueet Supplementary map 5. Potential areas for indust-rial minerals in Finland.
Liitekartta 6. Suurimmat turvetta energian tuo-tannossa hyödyntävät laitokset Suomessa Supplementary map 6. The most important energy producers using peat in Finland
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
34
Liitekartta 1. Geoenergiatutkimukset Suomessa. TRT (musta x) = tutkimuskohteet, joissa on tehty kallioperän lämmön-johtavuustutkimuksia. Luku ilmoittaa tutkimusten määrän. Sediment (vihreä x) = tutkimuskohteet, joissa on tehty sediment-tien lämmönjohtavuustutkimuksia vesistöjen pohjasedimenteistä.Supplementary map 1. Geoenergy research in Finland. TRT (black x) = research sites at which thermal conductivity research on the bedrock has been carried out. Sediment (green x) = research sites at which thermal conductivity research on the sediments has been carried out.Lähde/Source: Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland.
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
35
Liitekartta 2. Suomen metallogeeniset vyöhykkeet.Supplementary map 2. The main metallogenic zones in Finland.Lähde/Source: Eilu ym. (2009).
Fe
NiAu
Zn
Zn
Cu
Co
Cu
Ag
Zn
Zn
Zn
Co
Co
Zn
Co
Co
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Fe
Cu
Au
Au
AuAu
Au
AuAg
Zn
Zn
Cu
Co
Zn
Cu
Co
Cu
Zn
Zn
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Ni
Fe
Ti
Cr
Ti
V
V
Fe
Fe
Fe
Fe
Fe
Cr
Au
Au
Au
Au
PGE
Au
PGE
Au
Au
Au
Au
PGEPGE
Li
Sn
Ta
REE
Ta
Li
REE
U
U
U
30°E20°E
70°N
60°N
0 50 100 km
SUOMEN METALLOGEENISET VYÖHYKKEETThe main metallogenic zones of Finland
Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland
Uudet esiintymät erittäin todennäköisiäArea of high potential of discoveries
Uudet esiintymät todennäköisiäArea of good exploration potential
PerusmetallitBase metals: Co, Cu, Pb, Zn
NikkeliBase metals: Ni
FerrometallitFerrous metals: Cr, Fe, Mn, Ti, V
JalometallitPrecious metals: Ag, Au, Pd, Pt, Rh
ErikoismetallitSpecial metals: Be, Li, Mo, Nb, REE, Sc, Sn, Ta, W, Zr
EnergiametallitEnergy metals: U, Th
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
36
Liitekartta 3. Metallien rikastamot ja jalostamot Suomessa.Supplementary map 3. Metal concentration mills and metal refineries in Finland.Lähde/Source: Metallinjalostajat ry (2011), Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland (2011).
Ruukki, Raahe
Ruukki, PulkkilaRuukki, Oulainen
Ruukki, Lappohja
Ruukki, Hämeenlinna
Boliden AB, Kokkola
Oy Ovako AB,Imatra
Oy Ovako AB, KoverharOy Ovako AB, Dalsbruk
Polar Mining Oy, Vammala
Outokumpu Chrome Oy, Kemi
Outokumpu Oyj, Kemi
Outokumpu Oyj, Pietarsaari
Pyhäsalmi Mine Oy,Pyhäjärvi
Boliden AB, PoriLuvata Pori Oy
Agnico Eagle Mines Ltd, Kittilä
Lapland Goldminers AB, Sodankylä
Boliden AB, HarjavaltaNorilsk Nickel Harjavalta Oy
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
37
Liitekartta 4. Kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet Suomessa 2012.Supplementary map 4. Mines and current projects in Finland in 2012.Lähde/Source: Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland.
Active Mines and Current ProjectsKaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUSGEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
www.gtk.fi
Valtaustilanne 28.10.2011Land Tenure 28 October 2011
Valtaus Claim
Kaivospiiri Mining Concession
Varaus Claim Reservation
Kaivos Mine
Tutkimuskohde Prospect
2
3
Tammikuu 2012 January 2012
DiamondTimantti
Other CommoditiesMuut
Base MetalsPerusmetallit
Precious MetalsJalometallit
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
38
Liitekartta 5. Suomen teollisuusmineraalipotentiaaliset alueet.Supplementary map 5. Potential areas for industrial minerals in Finland.Lähde/Source: Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland.
30°E20°E
70°N
60°N
0 50 100 km
TeollisuusmineraalitIndustrial minerals
KaoliiniKaolinKalkkikiviLimestoneIlmeniittiIlmeniteTalkkiTalcHigh tech -metallit (Ta, Li ja Nb)Rare elements (Ta, Li and Nb)
TEOLLISUUSMINERAALIPOTENTIAALISET ALUEETPotential areas for industrial minerals
Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland
P ApatiittiApatite
x WollastoniittiWollastonite
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
39
Liitekartta 6. Suurimmat turvetta energian tuotannossa hyödyntävät laitokset Suomessa.Supplementary map 6. The most important energy producers using peat in Finland.Lähde/Source: Paappanen & Leinonen (2005), Helynen (2009), Silpola (2009).
Oy Alholmens Kraft Ab, Pietarsaari
Vaskiluodon Voima Oy, Seinäjoki
Etelä-Savon Energia Oy, Mikkeli
Jyväskylän Energiantuotanto Oy
Kanteleen Voima Oy, Haapavesi
Kainuun Voima Oy, Kajaani
Tampereen Sähkölaitos Oy
Porin Prosessivoima Oy
Rovaniemen Energia Oy
Pohjolan Voima, Oulu
Oy Kokkola Power Ab
Porin Lämpövoima Oy
Tornion Voima Oy
Stora Enso, Kemi
Stora Enso, Oulu
Kuopion EnergiaFortum, Joensuu
Oulun Energia
30°E20°E
70°N
60°N
0 50 100 km
Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland
SUURIMMAT TURVETTA ENERGIAN TUOTANNOSSA HYÖDYNTÄVÄT LAITOKSET
Biggest energy producers using peat
Vuosittain energian tuotantoon käytetyn turpeen energiasisältö
Energy content of peat used annually for energy production
500 - 1000 GWh
1000 - 2000 GWh
2000 - 4000 GWh
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
40
LIITE 2: TILASTOT
Appendix 2: Statistics
Taulukko 1. Geoenergian hyödyntäminen Suomessa 1976−2010.Table 1. Utilization of geoenergy in Finland 1976−2010.
Taulukko 2. Suomessa vuonna 2010 toimineet kaivoslain alaiset kaivokset.Table 2. Mines operating under the Finnish Mining Act in 2010.
Taulukko 3. Metallimalmien louhinta sekä kro-mi-, rauta- ja titaanipitoisten rikasteiden tuotan-to Suomessa 1969–2010.Table 3. Extraction of metallic ores and production of ferrous concentrates in Finland 1969–2010.
Taulukko 4. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa 1969–2010.Table 4. Production of base metal concentrates in Finland 1969–2010.
Taulukko 5a. Suomessa tuotetut metallit ja me-tallurgiset tuotteet 1969–2010. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta.Table 5a. Metals and metallurgical products pro-duced in Finland 1969–2010. Materials are partly imported.
Taulukko 5b. Suomessa tuotetut metallit ja me-tallurgiset tuotteet 1969–2010. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta.Table 5b. Metals and metallurgical products pro-duced in Finland 1969–2010. Materials are partly imported.
Taulukko 6. EU:n tarkastelemat kriittiset ja muut merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kai-vostoiminta ja löytymispotentiaali Suomessa. Table 6. Critical and other significant raw materi-als and metals defined by the EU, and associated mining production and discovery potential in Fin-land. Taulukko 7. Teollisuusmineraalien kokonaislou-hinta ja karbonaattikivien käyttö Suomessa 1969–2010. Louhinta sisältää karbonaattikivien, muiden teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien louhinnan. Table 7. Extraction of industrial minerals in Fin-land 1969–2010, and the use of limestones. Ex-traction includes extraction of limestones, other industrial minerals and industrial stones.
Taulukko 8. Teollisuusmineraalirikasteiden ja tuotteiden tuotanto Suomessa 1969–2010. Table 8. Industrial minerals: production of indus-trial mineral concentrates and products in Finland 1969–2010. Taulukko 9. Luonnonkivien louhinta ja käyttö Suomessa 1979–2010. Table 9. Extraction and use of natural stones in Finland 1979–2010. Taulukko 10. Kiviainesten arvioitu kokonaiskäyt-tö Suomessa 1990–2010. Table 10. Estimated total use of aggregates in Fin-land 1990–2010. Taulukko 11. Turpeen tuotanto ja käyttö Suo-messa 1970–2010. Table 11. Extraction and use of peat in Finland 1970–2010. Taulukko 12. Metallisten malmien ja rikasteiden tuonti Suomeen 1995–2010 käypään hintaan. Table 12. Imports of metallic ores and concentrates in Finland during 1995−2010 at market prices. Taulukko 13. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen tuonti Suomeen 1995–2010. Table 13. Imports of metallic ores and concentrates in Finland during 1995−2010. Taulukko 14. Metallisten malmien ja rikasteiden vienti Suomesta 1995–2010 käypään hintaan. Table 14. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during 1995−2010 at market prices. Taulukko 15. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen vienti Suomesta 1995–2010. Table 15. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during 1995−2010. Taulukko 16. Muiden kaivannaisten tuonti Suo-meen 1995–2010. Table 16. Imports of industrial minerals, coal, aggregates and natural stones in Finland during 1995−2010. Taulukko 17. Muiden kaivannaisten vienti Suo-mesta 1995–2010. 1 000 euron käypään hintaan ja 1 000 t. Table 17. Exports of industrial minerals, coal, ag-gregates and natural stones from Finland during 1995−2010.
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
41
Taulukko 1. Geoenergian hyödyntäminen Suomessa 1976−2010.Table 1. Utilization of geoenergy in Finland 1976−2010.
Vuosi MLP määrä MLP kapasiteetti MLP tuottama lämpö MLP kuluttama sähkö Primäärisesti säästetty
Year Amount Capacity Produced heat Produced electricity Primary energy used
Hyypiämäki Salo Kals Salon Mineraali Oy 63 142 63 142 0
Ankele Pieksämäki Do SMA Saxo Mineral Oy 42 998 36 664 6 334
Kalkkimaa Tornio Do SMA Saxo Mineral Oy 41 533 41 533 0
Yhteensä 17 kpl 5 600 920 3 970 001 1 630 919
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
43
Taulukko 2. Suomessa vuonna 2010 toimineet kaivoslain alaiset kaivokset.Table 2. Mines operating under the Finnish Mining Act in 2010.
Kaivos/Louhos Kunta Tärkeimmät arvoaineet
Haltija Yhteensä nostettu (t)
Malmia tai hyötykiveä (t)
Sivukiveä (t)
Mine/Quarry Municipality Valuable substances
Operator Total extraction (t)
Ore (t) Waste rock (t)
Metallimalmit
Jokisivu Huittinen Au Polar Mining Oy 445 895 65 271 380 624
Kemi Keminmaa Cr Outokumpu Chrome Oy 2 052 901 1 382 509 670 392
Orivesi Orivesi Au Polar Mining Oy 257 082 171 003 86 079
Pahtavaara Sodankylä Au Lappland Goldminers Oy 660 000 465 000 195 000
Taulukko 3. Metallimalmien louhinta sekä kromi-, rauta- ja titaanipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa 1969–2010. Table 3. Extraction of metallic ores and production of ferrous concentrates in Finland 1969–2010.
Ei tuotannossa / Not in production
Lähde/Source: 1969−1996 Puustinen (2003), 1997−2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
45
Taulukko 4. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa 1969–2010.Table 4. Production of base metal concentrates in Finland 1969–2010.
Vuosi Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Rikkirikaste Muut rikasteetYear Zinc
Lähde/Source: 1969−1996 Puustinen (2003), 1997−2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
46
Taulukko 5a. Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet 1969–2010. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta.Table 5a. Metals and metallurgical products produced in Finland 1969–2010. Materials are partly imported.
Vuosi Teräsaihiot* Harkkorauta Ferrokromi Sinkki Katodikupari Nikkelituotteet **
Year Raw steel* Pig iron Ferro chrome Zinc Cathode copper Nickel products **
* Sisältää jaloteräsaihiot / Includes stainless steel
** Ennen vuotta 2003 luvut vastaavat katodinikkelin tuotantoa / Values before 2003 represent production of cathode nickel.- Ei tuotannossa / Not in production
.. Tietoa ei saatavilla / Information not availableLähde/Source: 1969−1996 Puustinen (2003), 1997−2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
47
Taulukko 5b. Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet 1969–2010. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta.Table 5b. Metals and metallurgical products produced in Finland 1969–2010. Materials are partly imported.
Vuosi Kadmium Koboltti-tuotteet
Elohopea Seleeni Hopea Kulta
Year Cadmium Cobalt products
Mercury Selenium Silver Gold
t t Co kg kg kg kg1969 0 - ,, 6 197 19 438 587
1970 89 - ,, 6 946 20 857 888
1971 120 - 4 659 6 273 15 708 468
1972 175 - 7 309 5 069 14 774 442
1973 179 - 6 760 9 171 23 533 615
1974 156 - 6 320 9 690 23 600 645
1975 217 - 10 654 8 477 22 071 691
1976 344 - 13 186 9 931 24 279 861
1977 383 - 21 718 11 654 25 576 852
1978 489 - 39 477 16 830 35 701 905
1979 491 - 16 467 17 541 32 750 881
1980 503 - 74 819 17 250 51 470 1 303
1981 621 - 67 190 19 422 40 251 922
1982 566 - 71 273 10 020 39 830 1 144
1983 616 - 64 000 11 172 34 371 802
1984 614 - 79 000 16 975 39 994 972
1985 565 - 125 138 14 038 39 543 689
1986 532 - 146 138 5 693 44 931 1 384
1987 428 - 144 047 23 638 52 454 1 857
1988 808 - 130 204 25 073 33 186 2 021
1989 569 - 158 679 27 969 33 129 2 490
1990 484 - 140 972 31 160 29 760 2 813
1991 471 - 74 000 35 210 31 278 2 229
1992 580 - 85 000 30 040 28 484 1 575
1993 332 - 98 000 30 400 30 078 1 368
1994 876 - 89 000 29 200 26 098 1 372
1995 535 - 90 000 27 000 27 100 2 060
1996 648 - 88 000 41 000 33 800 3 070
1997 490 - 63 000 43 000 32 200 4 775
1998 520 - 54 000 43 200 29 700 4 980
1999 700 - 55 000 36 800 30 700 6 938
2000 680 - 76 100 36 900 23 600 4 960
2001 600 - 71 200 41 900 22 800 5 550
2002 400 - 50 600 37 100 29 900 4 670
2003 0 7 989 25 000 51 600 33 960 5 579
2004 .. 7 893 23 500 64 770 49 449 6 222
2005 .. 8 171 34 200 65 675 47 462 3 747
2006 .. 8 582 22 820 70 458 50 843 5 292
2007 .. 9 173 45 000 52 171 44 895 4 261
2008 .. 9 645 33 120 64 730 69 906 4 148
2009 .. 8 970 6 210 59 040 70 062 5 749
2010 .. 9 429 9 000 73 130 64 596 7 628
- Ei tuotannossa / Not in production
.. Tietoa ei saatavilla / Information not available
Lähde/Source: 1969−1996 Puustinen (2003), 1997−2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
48
Taulukko 6. EU:n tarkastelemat kriittiset ja muut merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kaivostoiminta ja löytymis- potentiaali Suomessa. Table 6. Critical and other significant raw materials and metals defined by the EU, and associated mining production and discovery potential in Finland.
Metalli/mineraali Kaivostuotanto Suomessa Löytymispotentiaali SuomessaMetal or mineral Mining production in Finland Discovery potential in Finland
Kriittiset/criticalAntimoni Esiintymiä Kohtalainen löytymispotentiaaliBeryllium Ei esiintymiä Kohtalainen löytymispotentiaaliFluorisälpä Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaaliGallium Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaaliGermanium Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaaliGrafiitti Esiintymiä Kohtalainen löytymispotentiaaliHarvinaiset maametallit Esiintymiä Hyvä löytymispotentiaaliIndium Ei esiintymiä Kohtalainen löytymispotentiaaliKoboltti Kaivostuotantoa Hyvä löytymispotentiaaliMagnesium Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaaliNiobium Kaivosprojekteja Hyvä löytymispotentiaaliPlatinaryhmän metallit Kaivosprojekteja Hyvä löytymispotentiaaliTantaali Esiintymiä Kohtalainen löytymispotentiaaliVolframi Esiintymiä Kohtalainen löytymispotentiaali
Taloudellisesti erittäin merkittävät/Economically very importantAlumiini Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaaliKromi Kaivostuotantoa Hyvä löytymispotentiaaliMagnesiitti Ei esiintymiä Kohtalainen löytymispotentiaaliMangaani Kaivosprojekteja Kohtalainen löytymispotentiaaliMolybdeeni Esiintymiä Kohtalainen löytymispotentiaaliNikkeli Kaivostuotantoa Hyvä löytymispotentiaaliRauta Kaivosprojekteja Kohtalainen löytymispotentiaaliRhenium Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaaliSinkki Kaivostuotantoa Hyvä löytymispotentiaaliTelluuri Esiintymiä Hyvä löytymispotentiaaliVanadiini Kaivosprojekteja Hyvä löytymispotentiaali
Merkittävät/Economically importantBaryytti Ei esiintymiä Kohtalainen löytymispotentiaaliBentoniitti Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaaliBoori Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaaliDiatomiitti Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaaliHopea Kaivosprojekteja Kohtalainen löytymispotentiaaliKalkkikivi Kaivostuotantoa Hyvä löytymispotentiaaliKipsi Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaaliKupari Kaivostuotantoa Hyvä löytymispotentiaaliKvartsi Kaivostuotantoa Hyvä löytymispotentiaaliLitium Kaivosprojekteja Hyvä löytymispotentiaaliMaasälpä Kaivostuotantoa Hyvä löytymispotentiaaliPerliitti Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaaliSavimineraalit Esiintymiä Kohtalainen löytymispotentiaaliTalkki Kaivostuotantoa Hyvä löytymispotentiaaliTitaani Kaivosprojekteja Hyvä löytymispotentiaali
Lähde/Source: European Commission 2010a, Suomen mineraalistrategia 2010.
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
49
Taulukko 7. Teollisuusmineraalien kokonaislouhinta ja karbonaattikivien käyttö Suomessa 1969–2010. Louhinta sisältää karbonaattikivien, muiden teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien louhinnan.Table 7. Extraction of industrial minerals in Finland 1969–2010, and the use of limestones. Extraction includes extraction of limestones, other industrial minerals and industrial stones.Teollisuusmineraalien louhinta / Industrial minerals
Lähde/Source: 1969−1996 Puustinen (2003), 1997−2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
50
Taulukko 8. Teollisuusmineraalirikasteiden ja tuotteiden tuotanto Suomessa 1969–2010.Table 8. Industrial minerals: production of industrial mineral concentrates and products in Finland 1969–2010.
- Ei tuotannossa / Not in production.. Tietoa ei saatavilla / Information not available
Lähde/Source: 1969−1996 Puustinen (2003) , 1997−2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
51
Taulukko 9. Luonnonkivien louhinta ja käyttö Suomessa 1979–2010.Table 9. Extraction and use of natural stones in Finland 1979–2010.
Vuosi Graniitit ja liuskeet
Sivukivi (graniitit ja liuskeet)
Vuolukivet Sivukivi (vuolukivi)
Vuolukivi-tuotteet
Year Granites and shales*
Waste rock (granites) and shales
Soapstone Waste rock (soapstone)
Soapstone products
t t t t t
1979 ,, ,, 1 450 3 650 ..
1980 ,, ,, 6 790 6 650 ..
1981 ,, ,, 1 630 10 750 ..
1982 ,, ,, 2 013 6 041 ..
1983 ,, ,, 8 385 8 547 3 700
1984 ,, ,, 1 010 11 200 7 200
1985 ,, ,, 21 015 61 077 10 400
1986 ,, ,, 45 616 94 837 10 035
1987 ,, ,, 45 097 121 890 14 768
1988 ,, ,, 52 163 154 247 20 225
1989 ,, ,, 78 812 237 774 31 857
1990 ,, ,, 84 240 284 635 33 570
1991 ,, ,, 95 363 275 697 30 583
1992 ,, ,, 66 283 165 540 31 932
1993 ,, ,, 92 802 558 646 34 533
1994 ,, ,, 110 004 462 530 38 105
1995 ,, ,, 75 451 315 046 46 036
1996 ,, ,, 90 686 358 484 35 915
1997 ,, ,, 111 595 504 251 55 589
1998 ,, ,, 180 023 695 684 39 544
1999 560 912 1 818 825 123 063 904 506 37 339
2000 441 785 2 191 825 135 655 927 986 38 010
2001 564 607 2 432 359 153 298 1 127 875 42 418
2002 507 124 1 499 033 111 463 941 156 40 304
2003 481 927 2 368 998 131 672 969 584 42 472
2004 565 446 2 053 050 145 113 969 262 40 314
2005 589 805 2 205 199 163 124 1 289 788 39 684
2006 620 366 2 433 617 184 511 1 092 289 50 282
2007 628 515 2 162 232 193 464 1 432 448 41 795
2008 407 878 2 844 155 157 452 945 864 50 323
2009 257 969 2 030 376 128 653 714 978 30 953
2010 285 198 1 606 057 92 518 794 919 31 930
.. Tietoa ei saatavilla / Information not availableGraniittien ja liuskeiden tonnimäärä on arvioitu k-m3 ottotiedoista kertoimella 2,8.
Lähde/Source: Graniitit ja liuskeet / Granites and shales: Suomen ympäristökeskus / Finland’s environmental administration (2011).
Vuolukivet / Soapstones: 1979−1996 Puustinen (2003), 1997−2010 Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011).
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
52
Taulukko 10. Kiviainesten arvioitu kokonaiskäyttö Suomessa 1990–2010. Table 10. Estimated total use of aggregates in Finland 1990–2010.
Vuosi Kokonaiskäyttö Kalliomurske Jalostettu sora ja hiekka
Jalostamaton sora ja hiekka
Year Total use Crushed rock Screened gra-vel and sand
Unscreened gra-vel and sand
Mt Mt Mt Mt1990 106 24 31 51
1991 94 24 26 44
1992 86 24 23 39
1993 73 24 18 31
1994 76 26 20 30
1995 76 28 20 28
1996 73 28 18 27
1997 78 30 20 28
1998 85 33 20 32
1999 92 36 21 35
2000 92 37 23 32
2001 91 38 23 30
2002 90 39 22 29
2003 92 40 21 31
2004 100 43 24 33
2005 98 45 24 29
2006 105 49 24 32
2007 113 54 26 33
2008 113 60 25 28
2009 84 47 16 21
2010 84 48 16 20
Lähde/Source: Suomen ympäristökeskus / Finland’s environmental administration (2011).
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
53
Taulukko 11. Turpeen tuotanto ja käyttö Suomessa 1970–2010.Table 11. Extraction and use of peat in Finland 1970–2010.
Vuosi Jyrsinturve Palaturve Yhteensä** Yhteensä Turve- pelletti
.. Tietoa ei ole saatu − Data not available** Sisältää polttoaineen käytön sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä lämmön erillistuotannossa / Includes the fuel used to make electricity and heat.*** Sisältää jyrsinturpeen, palaturpeen ja turvepelletit /Includes jyrsinturve, sod peat and peat pellets.
Lähteet: Tilastokeskus (Energiatilasto, Vuosikirja 2010), Turveteollisuusliitto ry.Sources: Statistics Finland (Energy statistics, Yearbook 2010), Turveteollisuusliitto ry.
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
54
Taulukko 12. Metallisten malmien ja rikasteiden tuonti Suomeen 1995–2010 käypään hintaan.Table 12. Imports of metallic ores and concentrates in Finland during 1995−2010 at market prices.
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
55
Taulukko 13. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen tuonti Suomeen 1995–2010.Table 13. Imports of metallic ores and concentrates in Finland during 1995−2010.
Rautamalmit ja -rikasteet / Iron ores and concentrates: CN8 (26011100, 26011200)
Kuparimalmit ja -rikasteet / Copper ores and concentrates: CN8 (26030000)
Nikkelimalmit ja -rikasteet / Nickel ores and concentrates: CN8 (26040000)
Sinkkimalmit ja -rikasteet / Zinc ores and concentrates: CN8 (26080000)
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
56
Taulukko 14. Metallisten malmien ja rikasteiden vienti Suomesta 1995–2010 käypään hintaan. Table 14. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during 1995−2010 at market prices.
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
57
Taulukko 15. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen vienti Suomesta 1995–2010.Table 15. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during 1995−2010.
Nikkelimalmit ja -rikasteet / Nickel ores and concentrates: CN8 (26040000)
Kromimalmit ja -rikasteet / Chrome ores and concentrates: CN8 (26100000)
Hopeamalmit ja -rikasteet / Silver ores and concentrates: CN8 (26161000)
Jalometallimalmit ja -rikasteet / Precious metal ores and concentrates: CN8 (26169000)
Muut malmit ja rikasteet / Other ores and concentrates: CN8 (26011100, 26030000, 26050000, 26060000, 26070000, 26090000, 26110000, 26121010, 26121090, 26122010, 26122090, 26131000, 26139000, 2614000, 26151000, 26159000, 26171000, 26179000)
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
58
Taulukko 16. Muiden kaivannaisten tuonti Suomeen 1995–2010.Table 16. Imports of industrial minerals, coal, aggregates and natural stones in Finland during 1995−2010.
Vuosi Kaoliini Kalkki-kivet
Kivihiili Muut Kaoliini Kalkki-kivet
Kivihiili Muut
Year Kaoline Limes-tones
Coal Other materials
Kaolin Carbo-nates
Coal Other materials
1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1000 t 1000 t 1000 t 1000 t
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
59
Taulukko 17. Muiden kaivannaisten vienti Suomesta 1995–2010. 1 000 euron käypään hintaan ja 1 000 t.Table 17. Exports of industrial minerals, coal, aggregates and natural stones from Finland during 1995−2010.
Vuosi Graniitti Kiviainekset Talkki* Turve Muut Graniitti Kiviainekset Turve Muut
Year Granite Aggregates Talc* Peat Others Granite Aggregates Peat Others
1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1000 t 1000 t 1000 t 1000 t
Yhteiskuntamme hyvinvointi ja vakaus perustuvat maa- ja kallioperästä saatavien raaka-aineiden hyödyntämiseen ja riittävyyteen. Näiden geologisten luonnonvarojen (metalli-malmit, teollisuusmineraalit, kiviaines, luonnonkivet, jaloki-vet, turve ja geoenergia) käytöstä on koottu tähän julkaisuun lupaviranomaisten sekä alan toimijoiden antamia tietoja. Jul-kaisussa luodaan kokonaiskatsaus toteutuneeseen tuotantoon ja toiminnan maantieteelliseen sijoittumiseen sekä arvioidaan alan kehitysnäkymiä. Tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta geologiasta sekä geologisten luonnonvarojen käytön merki-tyksestä suomalaiselle yhteiskunnalle.
To a large extent, the economic prosperity and stability of Finnish society is built on geological natural resources. In this publication, we compile production data on these resources (metallic ores, industrial minerals, rock aggregates, natural stones, gemstones, peat and geoenergy) from public authori-ties and industrial enterprises to produce an overall view of national production patterns. Our purpose here is to provide an overview of the output and locations of mineral and peat extraction operations, as well as current trends and impor-tant developments in the field. A further goal is to increase general awareness of geology and the significance that natural resources have in our society.
ISBN 978-952-217-203-7 (PDF)ISBN 978-952-217-204-4 (nid.)ISSN 0781-4240