gasumin 2014...4,2 Milj. euroa 7,0 Milj uroa GASUM VUONNA 2014 Vertailuhinnat Avainluvut 2014 bensiinille 2.2.2015 BIOKAASU 0,928 €/l (2014: 0,963) MAAKAASU 0,851 €/l (2014: …

gasumin vuosi 2014

SISÄLLYS

Julkaisutiedot 3

Gasum lyhyesti 4

Toimitusjohtajan katsaus 6

Gasum vuonna 2014 8

Vuoden merkittävimmät tapahtumat 10

Strategia 12

Liiketoiminta-alueet 14

Energiakauppa 15

Biokaasu- ja liikenneratkaisut 18

LNG 20

Energiapalvelut 24

Siirtopalvelut 26

Yritysvastuu 28

Innovaatiot ja tulevaisuus 30

Toimijana yhteiskunnassa 32

Vastuullinen työnantaja 34

Toimitusvarmuus ja turvallisuus 36

Arvoketju ja ympäristö 38

Johtoryhmä, hallitus ja hallintoneuvosto 40

Toimipisteet ja luonnonkaasu 42

6 Muutosta tukee uusi strategiamme

20 Gasum

osti enemmistön Skangassin

LNG-jakeluliike-toiminnasta

28

36

14Gasumin

liiketoiminnot

Edistämme kestävää kehitystä

Kaasun toimitusvarmuus erityisen hyvä vuonna 2014

32 Kehitämme kotimaista energiasektoria ja osallis tumme energia politiikkaan

Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomi sai

käyttöönsä uuden energian lähteen, maakaasun. Sitä käyte-

tään nykyään kotitalouksien, teollisuuden, sähkön- ja lämmön-

tuotannon lähteenä sekä maa- ja meriliikenteen poltto aineena.

Nestey tetty maakaasu (LNG) voidaan toimittaa myös kaasu-

verkoston ulkopuo lelle. LNG:n odotetaankin avaavan uusia

mahdolli suuksia Suomen kaasu markkinoiden kehittämiselle.

Maakaasun 40-vuotisen historian lisäksi vuonna 2014 on

juhlittu 20-vuotiasta Gasumia. Aikoinaan Nesteen maa-

kaasuyksiköksi syntynyt Gasum on nykyään 75-prosentti sesti

valtion omistama yhtiö. Maakaasun lisäksi Suomen kaasuputkis-

tossa kulkee nyt myös kotimainen ja uusiutuva biokaasu.

Julkaisusta löydät myös muut Gasumin vuoden 2014

merkittävät tapahtumat. Vuosikertomus on saatavilla suomeksi

ja englanniksi sekä yhtiön verkkosivuilta että painotuotteena.

Tilinpäätös ja yritysvastuu raporttimme löytyvät verkosta

suomeksi ja englanniksi. Siirryimme talous raportoinnissamme

noudattamaan IFRS-standardeja, ja yritysvastuuraportissa

otettiin käyttöön Global Reporting Initiativen (GRI) G4-ohjeisto.

LUE L ISÄÄ WWW.GASUM.F I

GASUMIN VUOSI 2014

Julkaisija

Gasum Oy

PL 21, Miestentie 1

02151 Espoo

Päätoimittaja

Anna Ailio

[email protected]

Toimitus ja taitto

Miltton Oy

Kuvat

Tomi Parkkonen

Petteri Vilkki

Gasum Oy

Getty Images

Gorilla

iStockphoto

Shutterstock

MCI Press

Painos

2 500 kpl

Painopaikka

Lönnberg, Helsinki

Paperi

Kansi

Cocoon Offset 300 g/m2

Sisäsivut

Cocoon Offset 120 g/m2

Osoitelähde

Gasumin asiakas-

ja sidosryhmärekisteri

JULK AISUTIEDOT

Maakaasua 40 vuotta Suomeen

GASUMIN VUOSI 20 14 3

Gasum – Puhtaasti

luonnonkaasullaGasum on suomalainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja.

Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää ja toimittaa

niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja

maa- ja meriliikenteelle. Yhtiöllä on kaasuputkiverkosto, biokaasulaitoksia

ja LNG-tuotantolaitoksia sekä LNG-terminaalihankkeita ja terminaaleja

Suomessa ja Pohjoismaissa. Yhtiössä työskentelee noin 300 henkeä.

GA SU M LY H Y E S T I

Toimitusketju

TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI

Kaasuinfrastruktuurin

moni puolistaminen ja aktiivinen

kehittäminen sekä kilpailukykyinen

kaasun tarjonta.

KÄYTTÖ

Monipuolinen maa- ja biokaasun

käyttö energian tuotannossa,

teollisuudessa, kotitalouksissa

sekä maa- ja meriliikenteessä.

SIIRTO JA JAKELU

Kaasun siirto ja jakelu

toimitus varmasti ja turvallisesti

asiakas huomioiden. Päästöjä

vähentävät ratkaisut.

LNGENERGIA KAUPPA ENERGIAPALVELUT SIIRTOPALVELUT

Liiketoiminnot

4 GASUMIN VUOSI 20 14

GASUM-KONSERNIN ORGANISAATIO 1.1.2015 LIIKEVAIHTO 2014

1 079milj. eur

LIIKEVOITTO 2014

5,1 milj. eur

GA SU M LY H Y E S T I

Suomen valtio nousi Gasumin enemmistö-

omistajaksi 3.11.2014 ostamalla Fortum

Oyj:n 31 prosentin ja E.ONin 20 prosentin

omistusosuudet yhtiöstä. Suomen valtion

omistusosuus Gasumissa ennen osake-

kauppojen toteutumista oli 24 prosenttia.

Valtioneuvoston kanslia siirsi omistukses-

saan olevat osakkeet omistus järjestelyn

toteuttamista varten perustettuun valtion

omistamaan Gasonia Oy:hyn. Järjestelyn

jälkeen Suomen valtio omistaa 75 pro-

senttia, joista Gasonia omistaa 48,5

prosenttia ja Huoltovarmuuskeskus 26,5

prosenttia. OAO Gaz prom omistaa Gasu-

mista 25 prosenttia.

"Kehitämme aktiivisesti LNG- ja bio-

kaasuinfrastruktuuria sekä -tuotantoa

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, jolloin

pystymme tarjoamaan entistä kilpailu-

kykyisempää energiaa asiakkaidemme

tarpeisiin", sanoo Gasumin toimitusjoh-

taja Johanna Lamminen.

75 %Suomen valtio

25 %OAO Gazprom

GASUMINOMISTUS

Omistajat ovat

sitou tuneet Gasumin

strategiaan ja yhtiön

pitkä jänteiseen

kehittämiseen.

Suomen valtio enemmistöomistajaksi

KunnossapitoJarko Alanko

Projektipalvelut, HSEQ

Ari Suomilammi

Strategia, yhteis-kuntasuhteetSari Siitonen

Viestintä, markkinointi Olga Väisänen

Lakiasiat, HRKristiina Vuori

TalousJussi Teijonsalo

TOIMITUSJOHTAJA Johanna Lamminen

LNG

Tor Morten Osmundsen

ENERGIA - PALVELUT

Jarko Alanko

ENERGIA - KAUPPA

Aleksei Novitsky

SIIRTO - PALVELUT

Ari Suomilammi

KaasupörssiPekka Karinen


Vaikka maakaasun käyttö viime vuonna väheni merkittävästi, LNG:n ja biokaasun volyymit kasvoivat. Pyrimme varmistamaan asiakkaillemme kilpailu kykyisen energian ja teemme töitä sen eteen jatkuvasti.

TO IM ITUS J O HTA JA N K AT S AUS


MUUTOS JATKUU – UUDELLA VAIHTEELLA

Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvin-

voinnin edistäminen edellyttää koh-

tuuhintaista energiaa, joka kuormittaa

ympäristöä mahdollisimman vähän.

Maakaasun hiilidioksidi- ja lähipääs-

töt ovat huomattavasti pienemmät

kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön energia-

ja ilmastotiekartassa 2050 maakaasulla

on merkittävä rooli.

Kaasun hintakilpailukyky on ollut

viime vuosina heikko muihin poltto-

aineisiin, kuten kivihiileen nähden.

Tähän ovat vaikuttaneet useat eri

tekijät kuten verotus sekä alhainen

päästöjen ja sähkön hinta.

Lämmöntuotannon polttoaineiden

veromuutos heikensi maakaasun kilpai-

lukykyä suhteessa muihin polttoaineisiin

vuonna 2010. Veronkorotus toteutettiin

portaittain vuosina 2011, 2013 ja 2015.

Veronkorotuksen yhteydessä valtioneu-

vosto lupasi seurata maakaasun kilpailu-

asetelman kehittymistä ja verouudistuk-

sen vaikutuksia. Tänä aikana kaasun ku-

lutus on laskenut suurissa kaupungeissa

lähes 8 TWh. Toisaalta kiinteiden poltto-

aineiden kulutus on noussut 6 TWh,

jonka seurauksena muun muassa Hel-

singin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja

Lahden energian tuotannon hiilidiok-

sidipäästöt olivat vuonna 2014 noin

miljoona tonnia (n. 20 %) korke ammat

kuin vuonna 2010. Määrä vastaa noin

2,7 prosenttia koko Suomen vuotuisista

kasvihuonekaasupäästöistä.

Hintakilpailukyvyn palauttaminen

on välttämätöntä, jotta kaasun kulutus

kasvaisi ja kaasu saataisiin takaisin

yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotan-

non suositumpien polttoaineiden

joukkoon. Olemme käynnistäneet han-

kintasopimuksen mukaisesti hintaneu-

vottelut Gazprom Exportin kanssa.

LNG-liiketoiminnassa etenimme isoin askelin

Skangass-yrityskaupan myötä kehi-

tämme Pohjoismaista LNG-markki-

naa palvelemaan alueen teollisuutta,

merenkulkua ja raskasta liikennettä.

Gasumin perinteisen markkina-alueen

laajentaminen takaa suuremman han-

kinnan ja toimivamman logistiikan,

jolloin voimme toimittaa energiaa

tehokkaammin asiakkaillemme.

Skangassin Etelä-Ruotsissa sijaitseva

Lysekilin LNG-terminaali aloitti toi-

mintansa. Myös Porin LNG-terminaalin

rakentaminen aloitettiin heti investoin-

tipäätöksen jälkeen. Sinetöimme myös

toisen investointipäätöksen Tornion

Manga LNG-terminaalin rakentami-

sesta yhdessä Outokummun, SSAB:n

ja EPV Energian kanssa.

Lisäksi LNG:n saatavuutta erityisesti

maa- ja meriliikenteen käyttöön Etelä-

Suomessa tulee parantaa. Selvitämme

edellytyksiä Etelä-Suomen LNG-termi-

naalihankkeen eteenpäin viemiseksi.

Hankkeen toteutumisen edellytyksenä

on, että se on liiketaloudellisesti kan-

nattava, kaasumarkkinat kehittyvät Itä-

meren alueella ja hankkeelle varmiste-

taan riittävä taloudellinen tuki. Suomen

ja Viron kaasumarkkinat yhdistävän

Balticconnector-kaasuputkihankkeen

suunnittelu jatkuu myös.

Etelä-Suomen terminaalihankkeen

toteutuminen ja merkittävien kaasuinf-

rastruktuurihankkeiden eteneminen

Baltian alueella ovat edellytyksiä

Balticconnec torin toteuttamiselle.

Vuonna 2015 kehitämme biokaasu- ja liikenneratkaisuja

Kolmas biokaasulaitoksemme käyn-

nistettiin loppuvuonna Lahdessa.

Näemme biokaasun tulevaisuuden

mahdollisuutena kaikille vastuullisille

yrityksille sekä kotitalouksille. Panos-

tammekin biokaasu- ja liikenneratkai-

suihimme, varmistamme biokaasu-

kapasiteetin lisäämisen sekä kehi-

tämme tapoja saada ympäristöystäväl-

liset kaasuajoneuvot liikenteeseen.

Uudistimme strategiamme

Kehityshankkeidemme ajurina toimii

vuoden 2015 alussa uudistettu strate-

giamme: tarjota asiakkaillemme kilpai-

lukykyisiä ja älykkäitä kaasuratkaisuja

sekä hyödyntää tehokkaasti olemassa ja

rakenteilla olevaa kaasuinfrastruktuuria.

Haluan kiittää asiakkaitamme ja

sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä.

Jatkamme aktiivista keskustelua kaasun

roolista tulevaisuuden energiaportfoli-

os sa varmistaaksemme asiakkaillemme

kilpailukyisen ja puhtaamman energian.

Viime vuodesta kuuluu myös iso

kiitos henkilöstöllemme siitä, että

olemme saaneet muutoshankkeemme

hyvin käyntiin.

JOHANNA LAMMINEN

toimitusjohtaja

Yhtiömme merkittävät panostukset ja nopeasti etenevät

LNG-investoinnit kaasuputkiverkoston ulkopuolisille

markkinoille toimivat uuden kasvun ajureina vuonna 2014.

TO IM ITUS J O HTA JA N K AT S AUS


33 877 MWh

BIOKAASUN VERKKOON SYÖTETTY MÄÄRÄ SUOMESSA

(2013: 3 1 72 1)

3,9TWh

LNG:N MYYNTI POHJOISMAISSA

(2013: 2 ,6)

29,3 TWh

MAAKAASUN MYYNTI SUOMESSA

(2013: 33, 2)

GA SU M V U O N N A 20 1 4

GASUMVUONNA 2014

Maakaasua on virrannut Suomeen

jo 40 vuotta keskeytyksettä.

CO2-PÄÄSTÖKERTOIMIA (T/TJ)

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110

KIVIHIILI 93,3

TURVE 105,9

BIOKAASU* 56,1

MAAKAASU 55,0

LNG 55,8

MOOTTORIBENSIINI 69,0

* biopolttoaine, jonka hiilidioksidipäästöjä ei lasketa Suomen kasvihuonekaasujen

kokonaispäästömäärään eikä huomioida päästökaupassa


307

1 515

2014 2013

LI IKEVAIHTO

1 079Milj. euroa

1 150Milj. euroa

LI IKEVOITTO

5,1Milj. euroa

40,5 Milj. euroa

TASEEN LOPPUSUMMA

1 621Milj. euroa

823Milj. euroa

INVESTOINNIT

51,5Milj. euroa

21,6 Milj. euroa

OMAVARAISUUSASTE

28,4prosenttia

51,8prosenttia

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

307 273

MAKSETUT VEROT

4,2Milj. euroa

7,0Milj. euroa

GA SU M V U O N N A 20 1 4

Avainluvut 2014Vertailuhinnat

bensiinille 2.2.2015

BIOKAASU

0,928€/l

(2014: 0,963)

MAAKAASU

0,851€/l

(2014: 0,899)

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ (2013: 273)

MEDIAOSUMAT(2013: 805)

Muutosten vuosi

kaasumarkkinoilla

Vaikka maakaasun myyntivolyymit

ja sen myötä konsernin liikevaihto

laskivat edellisvuoteen verrattuna,

kehitimme vuoden 2014 aikana

toimintaamme ja käynnistimme mer-

kittävän määrän kehityshankkeita.

LNG-liiketoimintamme merkitys

kasvoi Skangass-yrityskaupan myötä

ja bio kaasuliiketoimnta sai useita

uusia asiakkuuksia. Konsernin tulos

oli heikko. Vuoden aikana kirjasimme

alas taseemme keskeneräisistä

eristä kaiken kaikkiaan 10 miljoonaa

euroa hankintoja.

Lue lisää luvuista erillisestä

tilinpäätöksestämme: www.gasum.fi

LIIKEVOITTO (%)

10

8

6

4

2

02011 2012 2013 2014

LIIKEVAIHTO (MEUR)

1 500

1 200

900

600

300

02011 2012 2013 2014


Vuoden merkittävimmät tapahtumat

Helmikuu

Gasum ostaa enemmistön

(51 prosenttia) norjalaisen Skangassin

LNG-jakeluliiketoiminnasta

Lyse-konsernilta. Yhtiöstä tulee

Pohjoismaiden suurin LNG-toimija.

Maaliskuu

Uusi toimitusjohtaja

Johanna Lamminen aloittaa

tehtävässään 1.3.2014.

– SIVU 6

Suomen ensimmäisen

LNG-terminaalin sijoituspaikaksi

valitaan Porin Tahkoluoto.

— SIVU 22

Huhtikuu

Gasum ja Huntsman solmivat

sopimuksen maakaasun toimituksesta.

Kaasun toimitusta varten Gasum

rakentaa 12 kilometrin mittaisen

yhdysputken Porin LNG-terminaalista.

Juha Rantanen valitaan

Gasumin hallintoneuvoston

puheenjohtajaksi.

Toukokuu

Gasum ja LYSE-konserni saattavat

päätökseen Skangass-yritys kaupan

2.5.2014. Skangass täydentää

Gasumin LNG-tarjonnan ja

mahdollistaa LNG-infrastruktuurin

nopean kehityksen.

— SIVU 20

10 tutkijalle ja opiskelijalle

myönnetään kaasurahaston

apurahoja yhteensä lähes

100 000 euron arvosta.

Kesäkuu

Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva

TURVA aloittaa liikennöinnin

Suomen meriliikenteessä. Skangass

toimittaa LNG:tä TURVAn poltto-

aineeksi neljän vuoden sopimuksella.

Gasum liittyy Inspired in

Finland -yhteistyöohjelmaan,

Savonlinnan Oopperajuhlien

käynnistämään kulttuurin ja liike-

toiminnan yhteenliittymään.

Tammikuu

Kaasuvuoden

huippukulutus 24.1.2014

(185 GWh/vrk).

V U O D EN M ER K IT TÄV IM M ÄT TA PA HTU M AT 20 1 4


Elokuu

Gasumin Biokaasu liikenteen

poltto aineeksi -konsepti valitaan ehdolle

Tekniikka & Talous -lehden Vuoden

energiateko -tunnustuksen saajaksi.

Gasum myy Viron paikallis -

jakeluyhtiönsä Alexela Energialle.

Järjestely on osa Gasumin strategiaa

keskittyä kaasumarkkinoiden kehittämiseen

Suomessa ja Pohjoismaissa.

Ruotsin hallitus myöntää

Skangassille luvan rakentaa Gävlen

satamaan LNG-terminaalin.

— SIVU 22

Syyskuu

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)

antaa myöntävän investointitukipäätöksen

Porin LNG-tuontiterminaalille.

Skangass tekee investointipäätöksen ja

aloittaa Porin LNG-terminaalin ja maakaasun

logistiikkaketjun rakennustyöt.

— SIVU 22

Gasum liittyy suomalaisten

kärkiyritysten perustamaan

Climate Leadership Counciliin.

Helsinkiläisten kaasuliedet toimivat

kuukauden maakaasun sijaan biokaasulla.

Hiilidioksidipäästö vähennys kuukauden

aikana on yli 140 000 kiloa.

Tampereen Lielahteen avataan

bio- ja maakaasutankkausasema.

Marraskuu

Suomen valtio ostaa Fortumin ja

E.ONin osuudet Gasumista, nostaen

omistusosuutensa 75 prosenttiin.

Turkuun suunnitellun maakaasu-

putken (Länsi laajennuksen)

lunastusluvasta luovutaan.

Suomi ja Viro saavuttavat

yhteis ymmärryksen LNG-terminaalien

sijoitus paikoista.

Skangass tekee LNG:n

toimitus sopimuksen italialaisen

energiayhtiö Enin kanssa.

Heinäkuu

LNG-hankkeet ovat esillä

Porin SuomiAreenalla, muun

muassa LNG-terminaalihanke

ja Rajavartiolaitoksen uusi

LNG:llä kulkeva TURVA-alus.

Lokakuu

Gasum lanseeraaa Hyvän

ilman lintu -innovaatiokilpailun

puhtaamman maantieliikenteen

puolesta.

— SIVU 30

Skangass avaa LNG-terminaalin

Ruotsin Lysekilissä, ja samalla

Pohjoismaiden LNG-infra struktuuri

vahvistuu.

— SIVU 22

Joulukuu

Manga LNG Oy:n tytäryhtiö Manga

Terminal Oy tekee investointipäätöksen

Tornion LNG-terminaalista.

Hankkeessa ovat mukana Outokumpu,

SSAB, EPV Energia ja Skangass.

Skangass ja North European

Oil Trade (NEOT) solmivat sopimuksen

LNG:n toimittamisesta yhtiön käyttöön

tuleviin aikarahdattuihin aluksiin.

Markkinointikampanja Bensaa biokaasun

hinnalla voittaa European Excellence

Awards -kilpailussa energia kategorian

ainoana suomalaisena yhtiönä.

V U O D EN M ER K IT TÄV IM M ÄT TA PA HTU M AT 20 1 4

GASUMIN VUOSI 20 14 1 1

KESTÄVÄSTI KOHTI POHJOISMAISTA

KAASUEKOSYSTEEMIÄToimintaympäristömme on muuttunut viime vuosina merkittävästi.

Skangass-yrityskaupan myötä Gasumista on tullut ja tulossa

entistä merkittävämpi kaasualan toimija Pohjoismaissa. Jatkamme

muutostyötämme uudella strategialla, jonka keskiössä on tarjota

asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja.

STRATEG IA


Uuden strategian tarkoituksena

on edistää liiketoimintojen kasvua,

vahvistaa yhtiön tuloksentekokykyä

ja arvon kehittymistä sekä parantaa

kannattavuutta.

Missio ja visio kirkastettiinPystyäksemme vastaamaan toiminta-

ympäristöömme vaikuttavien mega-

trendien kuten resurssiviisauden,

kuluttajan vallan ja digimurroksen

muu tokseen, muotoilimme Gasumin

mission ja vision uudelleen sekä uu-

distimme strategiamme. Uusi strate-

giamme esiteltiin henkilöstölle

tammikuussa 2015.

Missiomme on ’Puhtaampaa

energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla’

ja visiomme ’Pohjoismainen kaasu-

ekosysteemi kestävän kehityksen

edistäjänä’.

Pohjoismainen kaasuekosysteemi

muodostuu kaasun ympärillä tapah-

tuvasta toiminnasta Norjassa, Ruot-

sissa ja Suomessa. Ekosysteemin

keskiössä on Gasum, mutta mukana

on myös toimijoita, jotka yhdessä te-

kemällä saavat aikaan enemmän kuin

kukaan yksin. Ekosysteemi muuttuu

ajan kuluessa ja synnyttää uusia mah-

dollisuuksia siinä mukana oleville

toimijoille.

Strategiamme koostuu neljästä osa-alueesta Visioomme pohjoismaisesta

kaasu ekosysteemistä tähtäämme

toteuttamalla strategiaamme

tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja

kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja.

Meidän on onnistuttava neljällä osa-

alueella, jotta strategiamme toteutuisi

käytännössä:

1. Edistämme kestävää kehitystä

2. Tarjoamme kilpailukykyisiä

kaasuratkaisuja

3. Kehitämme älykästä

kaasujärjestelmää

4. Rakennamme uutta Gasumia

Osa-alueet keskittyvät Gasumin

vaikuttamiseen, asiakastyöhön, kaasu-

järjestelmän rakentamiseen ja mah-

dollisimman tehokkaaseen hyödyn-

tämiseen sekä oman osaa misemme ja

hyvinvointimme kehittämiseen.

Arvot määriteltiin yhdessä henkilöstön kanssaUudistimme myös arvomme, jotka

muodostavat vahvan perustan strate-

gian toteuttamiselle uudessa toimin-

taympäristössä. Uudet arvot muotoil-

tiin koko henkilöstölle tehdyn kyselyn

perusteella yhteen arvo lauseeseen:

”Määrätietoisesti ja vastuullisesti

kohti uusia mahdollisuuksia.”

Pohjoismaisen kaasuekosysteemin

aikaansaaminen edellyttää uusien

mahdollisuuksien tunnistamista ja

määrätietoisuutta mahdollisuuksien

hyödyntä misessä. Vastuullisuus

pitää sisällään sekä yrityksen että

jokaisen yksittäisen työntekijän

vastuullisuuden.

Gasumin tahtotilana on olla esimer-

killinen toimija niin taloudel lisista,

sosiaalisista kuin turvallisuus- ja ym-

päristönäkökohdistakin katsoen. Yhti-

össämme jokaista kohdellaan oikeu-

denmukaisesti. Jokainen gasumlainen

myös toimii omassa työssään vastuul-

lisesti suhteessa asiakkaisiin, työkave-

reihin ja muihin sidosryhmiimme.

STRATEG IA

MEGATRENDIT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN

MUUTOS

Gasumin toimintaympäristön

muuttumista kuvaavat parhaiten

seuraavat kolme megatrendiä:

Kuluttajan valta

Yksittäiset ihmiset ja yhteisöt

haluavat ja voivat itse kuluttajina

päättää omasta energiantuotanto-

muodostaan ja ohjata energian-

kulutustaan, mikä johtaa energia-

teknologioiden määrän lisääntymiseen

ja energian tuotannon hajautumiseen.

Resurssiviisaus

Väestönkasvu ja ilmaston muutos

edellyttävät entistä tehokkaampaa

resurssien käyttöä. Energiatehok-

kuuden parantaminen ja kiertotalous

nousevat keskeiseen rooliin.

Digimurros

Mobiiliteknologia ja digi taalisten

palveluiden lisääntyminen muuttavat

energia-alaa.

Tarjoamme asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja.


GA SU M IN L I IK E TO IM IN N OT

Gasumin liiketoiminnot

LNG

Hankinta ja myynti

Varastointi

Jakelu

LNG-liiketoiminta eli Gasumin

tytäryhtiö Skangass hankkii, varastoi,

myy ja jakelee nesteytettyä maakaasua.

— SIVU 20

ENERGIA KAUPPA

Luonnonkaasun hankinta ja myynti

Biokaasu- ja liikenneratkaisut

Kaupankäynnin palvelut

Energiakauppa hankkii ja myy luonnon kaasua

sekä tarjoaa kaupankäynnin palveluita tukku-

asiakkaille. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös

biokaasu- ja liikenneratkaisut.

— SIVU 15

ENERGIAPALVELUT

Luonnonkaasun myynti ja kaasuratkaisut

Laitteiden myynti

Energiapalvelut tarjoaa maa- ja biokaasua

sekä kaasuratkaisuja kotitalouksille,

ravintoloille ja yrityksille lämmitykseen

ja ruoanlaittoon sekä myy kaasulaitteita.

— SIVU 24

SIIRTOPALVELUT

Kaasuverkon kehitys ja ylläpito

Biokaasun jalostus ja verkkoon syöttö

Siirtopalvelut vastaa kaasun siirrosta asiakkaille

siirtoverkostossa, verkoston kehittämisestä ja

ylläpidosta sekä verkoston turvallisuudesta.

Liiketoimintaan kuuluu myös biokaasun jalostus

sekä Finngulf- ja Balticconnector-hankkeet.

— SIVU 26

Gasum toimi vuonna 2014 neljällä liiketoiminta-

alueella, jotka edistivät luonnonkaasuratkaisujen

myyntiä eri asiakassegmenteissä.


ENERGIAKAUPPA PALVELEE

Luonnonkaasuvuosi 2014:

Lämmin sää, edullinen pörssisähkö, halpa kivihiili

ja päästöoikeudet vähensivät kaasun käyttöä.

EN ER GIA K AU P PA

Maakaasun kokonaiskäyttö vuonna

2014 oli 29,3 TWh, joka oli 12 prosent-

tia vähemmän kuin edellisenä vuonna

(33,2 TWh). Vuosi 2014 oli ilmastolli-

sesti Suomen mittaus historian toiseksi

lämpimin, mikä osaltaan vaikutti mer-

kittävästi maakaasun kulutukseen.

Sähkön hintataso pohjoismaisilla

sähkömarkkinoilla oli varsin edullinen

vähentäen maakaasuun perustuvaa

sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Sa-

maan aikaan myös päästöoikeuksien ja

kivihiilen alhaiset maailmanmarkkina-

hinnat sekä viimeisen viiden vuoden

aikana tapahtunut maakaasuverotuk-

sen moninkertaistuminen ovat heiken-

täneet maakaasun kilpailukykyä tällä

maakaasun perinteisellä käyttösegmen-

tillä. Maakaasu on kuitenkin edelleen

tärkeä kaukolämmön ja siihen liittyvän

sähköntuotannon polttoaine Suomessa

22 prosentin markkinaosuudella.

Maakaasun kilpailukykyyn vai-

kuttavia tekijöitä ovat vuoden 2013

syksyllä käynnisty neet monivaiheiset

maakaasun hankintasopimusneuvotte-

lut, kotimainen sääntely ja verotus.

Maakaasun hintakehitys kääntyi laskuun syksyllä

Maakaasun hinta on sidottu raskaan

polttoöljyn ja maahantuodun kivihii-

len hintaan sekä koti markkinoiden

energiahintaindeksiin. Voimakkaim-

min maakaasun hintakehitystä ohjaa

raskaan poltto öljyn hinta. Viime

kesänä käynnistynyt raakaöljyn maa-

ilmanmarkkinahinnan merkittävä

lasku näkyi loppuvuoden aikana myös

maakaasun hinnassa. Tammikuussa

2015 maakaasun energiamaksu oli jo

12 prosenttia vuodentakaista matalam-

malla tasolla. Yhtiön ennusteen mu-

kaan maakaasun energiamaksu jatkaa

selkeää laskua vielä koko vuoden 2015

alkupuoliskon ajan.

Gasum tekee aktiivisesti töitä maa-kaasun kilpailukyvyn parantamiseksi.

VUOSI 2014

• Maakaasun 40 vuotta Suomessa

juhlittiin asiakkaiden kanssa helmi-

kuussa. Vuoden 2014 loppuun men-

nessä Suomeen tuodun maakaasun

kokonaismäärä oli 109,5 miljardia

kuutiometriä.

• Työ- ja elinkeinoministeriön aset-

tama työryhmä alkoi valmistella

maakaasumarkkinalain uudistamista

sekä maakaasun tukku- ja vähittäis-

markkinoiden avaamista.

• Maakaasun kokonaiskäyttö oli

29,3 TWh, noin 12 prosenttia vähem-

män kuin vuonna 2013 (33,2 TWh).

• Biokaasun tuotantokapasiteetti

kasvoi, ja verkkoon syötettiin

33,9 GWh biokaasua.


Laskeva hintakehitys on saanut

myös entistä useamman maakaasu-

asiakkaan pohtimaan tilanteen

hyödyntämistä ja tulevan maakaasu-

hankintansa hinnan suojaamista Gasu-

min tähän tarkoitukseen sovel tuvilla

hintasuojaus tuotteilla. Vuoden 2014

aikana käytiinkin erityisen aktiivisesti

suojauskauppaa tuleville vuosille.

Moni maakaasuasiakas on ottanut

myös käyttöönsä Gasumin oman

Raporttipalvelun, josta löytyy ajankoh-

taista tietoa maakaasun hintaan vai-

kuttavista tekijöistä markkina-analyy-

sien ja hintaennusteiden muodossa.

Gasumin toiminnan keihäänkärkenä kaasumarkkinan kehittäminen

Lokakuussa julkistetun energia- ja

ilmasto tiekartta 2050:n esityksessä lin-

jattiin, että maakaasun käyttöä

puoltaa infrastruktuurin säilyttämi-

nen muun muassa biokaasun siirtä-

mistä varten. Myös biopolttoaineiden

tuotannossa tarvitaan maakaasusta

valmistettavaa vetyä.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti

työryhmän valmistelemaan maakaasu-

markkinalain uudistamista sekä maa-

kaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden

avaamista kilpailulle. Gasum on aktii-

visesti mukana vaikuttamassa uuden

maakaasumarkkinalain valmisteluun.

Luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa

Gasum teetti syksyllä laajan asiakas-

suhde tutkimuksen. Yhtiön toimin-

Luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa.

MAAKAASU OSANA BIOPOLTTOAINEIDEN VALMISTUSKETJUA

Perinteisemmän maakaasun energiakäytön rinnalle on kehittynyt

merkittä vää maakaasun raaka-ainekäyttöä. Maakaasusta tuote-

taan vetyä neljällä paikka kunnalla Suomessa. Näissä tuotantopro-

sesseissa käytetään maakaasua vuosittain noin 4 TWh, ja tämän

kaasunkäyttösegmentin odotetaan edelleen jatkavan kasvuaan.

Vedyn kysyntää on lisännyt erityisesti korkealaatuisten liikenne-

polttoaineiden valmistus.

Tästä uusimpana esimerkkinä on UPM-Kymmenen biojalos-

tamo Lappeenrannassa, jossa biodieselin valmistus käynnistyi

loppuvuodesta 2014. Bio dieselin raaka-aineena käytetään sellun-

tuotannon yhteydessä syntyvää raakamäntyöljyä.

nassa arvostetaan luotettavuutta,

yhteistyön helppoutta ja henkilöstön

ammattitaitoa. Kiitosta saivat ajankoh-

tainen tiedottaminen ja asiakassuhteen

hoito. Kriittisinä tekijöinä tulivat esiin

maakaasun korkea hinta sekä mo-

ninkertaiseksi kiristynyt maakaasun

energia verotus. Asiakkaat pitävät

tärkeänä yhtiön panostusta LNG- ja

biokaasumarkkinan kehittämiseksi ja

toivovat yhtiön jatkavan aktiivista tie-

dottamista näistä asioista.

ENERGIAKAUPPA


EN ER GIA K AU P PA

Maakaasun kuukausikäyttö (TWh)

5

4

3

2

1

0

tam

mi

he

lmi

ma

alis

hu

hti

tou

ko

ke

sä

he

inä

elo

syys

loka

ma

rra

s

jou

lu

2013 (Yhteensä 33,2 TWh)

2014 (Yhteensä 29,3 TWh)

Lähde: Gasum

Sähköntuotanto energialähteittäin 2014

Maakaasu 8 % (2013: 10 %)

Ydinvoima 35 % (33 %)

Vesivoima 20 % (19 %)

Biomassa 17 % (17 %)

Kivihiili 13 % (15 %)

Turve 5 % (5 %)

Tuulivoima 2 % (1 %)

Jäte 1 % (1 %)

Lähde: Energiateollisuus

Kaukolämmön tuotanto energialähteittäin 2014

Maakaasu 22 % (2013: 26 %)

Puu ja muu bio 31 % (29 %)

Kivihiili 24 % (26 %)

Turve 13 % (13 %)

Sekundäärilämpö 3 % (2 %)

Öljy 3 % (2 %)

Muut 4 % (4 %)

Lähde: Energiateollisuus

Maakaasun käyttö Suomessa (TWh)

50

40

30

20

10

0

199

8

199

7

199

6

199

5

199

4

199

3

199

2

199

1

199

0

198

9

198

8

198

7

198

6

198

5

198

4

198

3

198

2

198

1

198

0

1979

1978

197

7

1976

1975

1974

Kaukolämpö

ja sähköntuotanto

Teollisuus

Lähde: Gasum

199

9

20

13

20

12

20

11

20

10

20

09

20

08

20

07

20

06

20

05

20

04

20

03

20

02

20

01

20

00

20

14

Maakaasun myynnin jakautuminen tuotteittain 2014*

Vuosi- ja kuukausituote 89 %

Pienkulutustarifi sis. Gasumin

oman kulutuksen 1 %

Gasum Plussa ja

jälkimarkkinakauppa 6 %

Avoin toimitus 4 %

*Raportointimuutoksen vuoksi vuoden

2013 vertailudataa ei ole saatavilla

Lähde: Gasum


Tankkausasemaverkoston kehit tä-

minen on yksi Gasumin keskeisistä

tavoitteista. Vuonna 2014 Tampere

sai toisen tankkausaseman Lie-

lahteen alkusyksystä. Tällä hetkellä

Suomessa on yhteensä 24 kaasu-

tankkausasemaa, joista 18 on

Gasumin omistamia.

Loppuvuodesta asemien maksu-

järjestelmä uudistui. Nyt yhtiön tank-

kausasemilla on mahdollista maksaa

GasCardin lisäksi kotimaisilla pankki-

ja Visa Electron -korteilla sekä Mas-

tercard- ja Visa-luotto korteilla.

Gasumin tavoitteena on laajen-

taa verkostoa merkittävästi tulevina

vuosina: suunnitteilla on tiekartta 35

uudelle tankkausasemalle, jotka si-

jaitsevat liikenteellisesti keskeisillä

paikoilla Suomessa. Biokaasun ja tule-

vaisuudessa nesteytetyn maakaasun

eli LNG:n infrastruktuuri ratkaisut aut-

tavat tankkausasemaverkoston kas-

vattamista kaasu verkon ulkopuolella.

Tätä kehitystä tukee myös tavoite

biokaasun yleistymisestä kaupunkien

joukkoliikenteen käyttövoimana.

GASUM PANOSTAA

TANKKAUS ASEMA VERKOSTOON

Biokaasu kasvuvauhdissa

Biokaasu saavutti monta merkki-

paalua vuonna 2014. Vuoden aikana

biokaasu tuli osaksi jokaisen 24

kaasutankkausaseman valikoi maa

Suomessa. Biokaasun volyymi Gasu-

min asemilla kasvoi 50 prosenttia

edellisvuodesta – jo kaksi viidesosaa

Gasumin julkisilla tankkausasemilla

myydystä liikennekaasusta oli bio-

kaasua 2014.

Biokaasua on nyt mahdollista hyö-

dyntää erilaisissa teollisuuden pro-

sesseissa, kiinteistöjen lämmityksessä

ja kotitalouskäytössä kaasuliesissä.

Muutos näkyy myös yhtiön sisällä.

Biokaasu- ja liikenneratkaisut yhdis-

tyivät yhdeksi liiketoimintayksiköksi

syksyllä 2014.

Kuluttajien syventynyt ympäristö-

tietoisuus ja tiukkenevat päästö-

tavoitteet kasvattavat kiinnostusta

kustannustehokkaita biokaasuratkai-

suja kohtaan. Syyskuun ajaksi Gasum

vaihtoi kaikki helsinkiläiset kaasulie-

det biokaasulle. Kampanjasta saatu

palaute oli erittäin positiivista.

Tuotantokapasiteetti kasvaa

Loppuvuodesta Gasum-biokaasun

tuotantokapasiteetti kasvoi merkit-

tävästi, kun Lahden Kujalassa avat-

tiin Gasumin ja LABIO Oy:n uusi

biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos.

Kujalan vuotuinen 50 gigawattitunnin

tuotantopotentiaali on huomattava

lisäys, sillä Gasumin verkkoon syöte-

tyn biokaasun määrä vuonna 2014 oli

yhteensä noin 34 gigawattituntia.

Kujalan lisäksi Gasum tuottaa bio-

kaasua Kouvolan Mäkikylässä ja

Espoon Suomenojalla, missä tehtiin

biokaasun tuotantoennätys 2014.

Biokaasumarkkinoiden kehittymi-

nen avaa tulevaisuudessa mahdol-

lisuuksia uusien tuotantotapojen

käyttöönotolle. Biohajoavien jätteiden

lisäksi biokaasua on mahdollista tuot-

taa esimerkiksi kesantopellolla kasva-

vasta nurmesta tai metsäteollisuuden

sivuvirroista kertyvästä puusta. Gasu-

milla on suunnitelmat kesantonurmea

raaka-aineena käyttävälle laitokselle,

jonka vuosituotanto olisi noin kaksin-

kertainen Lahden Kujalaan verrattuna.

Gasum on myös selvittänyt puu-

pohjaista biokaasua eli bio-SNG:tä

valmistavan biojalostamon rakenta-

mista Joutse noon yhdessä Helenin

ja Metsä Fibren kanssa. Valmistettua

bio-SNG:tä olisi mahdollista siirtää

kaasuverkossa esimerkiksi Helenin

Vuosaaren voimalaitokselle. Biojalos-

tamon vuotuiseksi kapasiteetiksi on

kaavailtu 1 600 gigawattituntia.

Biokaasu tekee tuloaan maanteille. Biokaasun osuus Gasumin

julkisilla tankkausasemilla myydystä kaasusta oli jo 40 prosenttia

vuonna 2014. Samaan aikaan biokaasuratkaisut yleistyvät

lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa.

Suunnitelmissa on 35 uutta tankkaus-asemaa liikenteellisesti keskeisille paikoille.

EN ER GIA K AU P PA : B I O K A A SU - JA L I IK EN N ER ATK A ISU T


IMATRA

KOTKA

TAMPERE

LOHJA

HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ

LEMPÄÄLÄ

KOUVOLA

SUOMI

PÄÄKAUPUNKISEUTU

FORSSA

LAHTI

JOUTSA

LEPPÄVESI

HAMINA

JEPUA

KITEE

LIMINKA

VAASA

PIETARSAARI

62

2

LAPPEENRANTA

PORVOO

RIIHIMÄKI

TURKU

7.JOUTSENO

8.1.

6.

3.

4.

2.

VEHMAA5.

GASUMIN BIOKAASUPROJEKTIT

JA YHTEISTYÖKUMPPANIT

1. KSS Energia

ja Kymen Bioenergia

2. Helsingin seudun

ympäristöpalvelut (HSY)

3. LABIO

4.—5. Biovakka Suomi

6. Joutsan Ekokaasu

7. MetsäFibre ja Helen

8. KSS Energia

KAASUAUTOJEN TANKKAUSASEMAT

Gasumin tankkausasema (kpl)

Muun toimijan tankkausasema

Suunnitteilla/rakenteilla

muun toimijan tankkausasema

Sain tarttua syksyllä 2014 hienoon haas-

teeseen: vastaan Gasumilla biokaasu- ja lii-

kenneratkaisuista. Tehtävä ei voisi olla mie-

leisempi. Bio- ja liikennekaasun kasvulle on

luotu aiempina vuosina tukeva kivijalka, nyt

on aika muurata vauhdilla ylöspäin.

Kuluttaja on liiketoimintamme ydin. Bio-

kaasuratkaisujen tulee olla ympäristöys-

tävällisiä, monipuolisia, helppoja ja kus-

tannustehokkaita. Tämän tulee toteutua

sekä maantieliikenteessä, teollisuudessa

että kotitalouksissa. Osin olemme jo onnis-

tuneetkin: monissa tapauksissa kuluttaja

ei huomaa muutosta maakaasusta bio-

kaasuun siirryttäessä — ei edes laskusta.

Gasum on sitoutunut kaasuautoilun pit-

käjänteiseen kehittämiseen. Yhä useam-

mista henkilöautomalleista on tullut mark-

kinoille kaasuversio, eikä hinta-eroa bensa-

ja kaasuautojen välillä enää juurikaan ole.

Lisäksi Gasumin julkisilla tankkausasemilla

yksityisautoihin tankatun kaasun määrä

kasvoi 20 prosentilla edellisvuoteen ver-

rattuna. Tällä tiellä on hyvä jatkaa.

JUKKA METSÄLÄ

liiketoimintayksikön päällikkö,

Biokaasu- ja liikenneratkaisut

Toiminnassa olevat laitokset

Suunnitteluvaiheessa

Kivijalka on tehty – nyt muurataan ylöspäin

EN ER GIA K AU P PA : B I O K A A SU - JA L I IK EN N ER ATK A ISU T


SKANGASS LNG-KEHITYKSEN

KÄRKEEN

Gasum jatkoi pitkäjänteistä nesteyte-tyn maakaasun strategiaansa ostamalla 51 prosentin osuuden Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta norja-laiselta Lyse-konsernilta. Energia-, infrastruktuuri- ja tietoliikennealoilla toimiva Lyse jäi Skangassin osakkaaksi 49 prosentin osuudella.

Gasumilla ja Skangassilla on vankka kokemus LNG:n markkinoista. Gasum on ollut mukana LNG-liiketoiminnassa vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2007 perustettu Skangass käynnisti LNG-toi-mintansa vuonna 2011.

Kaupan myötä Gasumin LNG-lii-ketoiminnot, kuten Porvoon tuotanto-laitos siirtyi Skangassille. Skangassin tuotantolaitos Norjan Risavikassa on Lysen omistuksessa, mutta Skan-gassilla on pitkäaikainen toimitus-sopimus laitoksen käytöstä. Yhtiön Norjassa sijaitseva Öran terminaali ja Ruotsin Lysekilin terminaali sekä suunnitteilla oleva Gävlen terminaali siirtyivät uuteen yhtiöön. Lisäksi Skangassilla on rakenteilla LNG-ter-minaali Porin Tahkoluotoon. Tämän lisäksi yhtiöllä on rakenteilla oleva LNG-terminaalihanke Tornion Röy-tässä yhdessä Outokummun, SSAB:n ja EPV Energian kanssa.

Gasum osti enemmistön norjalaisen Skangassin

LNG-jakeluliiketoiminnasta keväällä 2014. LNG mahdollistaa

merkittävät päästövähennykset kustannustehokkaasti.

Yhteispohjoismainen markkinaYrityskauppa yhdisti maantieteel-lisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin LNG-markkinat. Skangass kehittää aktiivisesti pohjoismaista LNG- infra struktuuria, ja yhtenäinen mark kina-alue edistää hankinta- ja jakelupalve luiden kehittämistä, parantaa logistiikkaketjun tehok-kuutta ja lisää LNG:n kokonaisvaras-tointikapasiteettia.

Muun muassa Itä- ja Pohjan merellä tammikuussa 2015 kiristyneet päästö-rajoitukset parantavat LNG:n kokonais-kilpailukykyä. LNG:tä käyttämällä hiilidioksidipäästöt alenevat noin 25 prosenttia raskaaseen poltto öljyyn verrattuna. LNG ei sisällä rikkiä tai ras-kasmetalleja, eikä sen käytöstä synny haitallisia pienhiukkaspäästöjä.

Energianlähteen vaihto perintei-sistä polttoaineista LNG:hen avaa myös mahdollisuuden tuleville kehi-tysaskelille: nesteytettyä biokaasua LBG:tä voidaan käyttää LNG:tä vas-taavalla tavalla.

Skangass kehittää aktiivisesti pohjoismaista LNG-markkinaa.

L N G

VUOSI 2014

• Gasumin tytäryhtiö Skangass

tarjoaa kilpailukykyistä ja ympäristö-

ystävällistä LNG:tä meriliikenteen,

teollisuuden ja raskaan maantie-

liikenteen tarpeisiin.

• Skangassin toimitusjohtajana toimii

Tor Morten Osmundsen ja hallituksen

puheenjohtajana Gasumin toimitus-

johtaja Johanna Lamminen.

• Yhtiö työllisti 44 henkilöä.

• Skangass toimitti Suomessa,

Ruotsissa ja Norjassa LNG:tä

284 000 tonnia (eli 3,9 TWh),

35 prosenttia enemmän kuin

vuonna 2013.


LNG

Skangass on johtava toimija Pohjoismaiden

LNG-markkinoilla. Yhtiö toimittaa LNG:tä

merenkulun, teollisuuden ja raskaan maa-

liikenteen tarpeisiin. Autamme asiakkai-

tamme vastaamaan ympäristöön liittyviin

ja operatiivisiin tavoitteisiin tarjoamalla te-

hokkaita ja vakaita LNG-toimituksia. LNG:tä

käyttämällä teollisuudessa ja liikenteessä

saavutetaan huomattavia hiilidioksidi-,

rikki-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöjen vä-

hennyksiä EU:n tavoitteiden mukaisesti.

Pyrimme johdonmukaisesti parantamaan

nesteytetyn maakaasun houkuttelevuutta

kehittämällä aktiivisesti Pohjoismaiden

LNG-infrastruktuuriamme.

LNG on tapa ulottaa kaasun ympäristö-

edut myös kaasuputkiverkoston ulkopuo-

lelle, ja investoimmekin tulevina vuosina

voimakkaasti LNG-terminaaliverkoston

ja saumattomien LNG-toimitusratkaisujen

kehittämiseen Pohjoismaissa.

Infrastruktuurin vahvistuminen mahdol-

listaa LNG:tä käyttävien rahti- ja matkustaja-

alusten yleistymisen Itä- ja Pohjanmerillä,

mikä vähentää päästöjä erityisesti merilii-

kenteessä. Lisäksi uskomme vahvasti siihen,

että ympäristönäkökulmat nostavat päätään

myös raskaan maantieliikenteen polttoaine-

valinnoissa. Useat kuorma-auto valmistajat

ovat jo reagoineet uuteen markkinatilantee-

seen tuomalla markkinoille kaasukäyttöistä

raskasta kalustoa.

LNG:tä käyttämällä yritys tekee valinnan,

josta on hyötyä heti ja myös tulevaisudessa,

sillä kaasualan seuraava mullistus, nestey-

tet ty biokaasu eli LBG, on jo nurkan takana.

LNG tarjoaa vaihtoehdon puhtaampaan meriliikenteeseen

SKANGASS TOIMITTAA LNG:TÄ TURVALLISESTI

Skangass toimittaa LNG:tä merenkulun asiakkailleen joko rekasta lai-

vaan, terminaalista laivaan tai laivasta laivaan riippuen siitä, mikä toimi-

tustavoista on asiakkaalle sujuvin ja paras ratkaisu. Skangassilla on nyt

charter-sopimukset kolmeen LNG-tankkeriin. Lisäksi yhtiöllä on käytös-

sään yli 20 LNG-säiliöautoa, ja kalustoa lisätään tarpeen mukaan.

Tankkeri voi bunkrata eli tankata LNG:tä suoraan toiseen aluk-

seen merellä. Bunkrausalus Coralius tulee käyttöön vuonna 2017.

Bunkraus alukset helpottavat LNG:n saatavuutta asiakkaille ja vähen-

tävät laivojen käyntejä satamassa. Laivasta laivaan -toimitusmah-

dollisuus on olennainen osa LNG:n jakeluinfrastruktuurin kehitystä.

Skangassin käytössä olevat alukset toimittavat LNG:tä asiakkaille

merellä joustavasti ja turvallisesti.

TOR MORTEN OSMUNDSEN

toimitusjohtaja, Skangass AS


L N G - IN F R A S TRU K TU U RI

Manga Terminal Oy rakentaa Tornion

Röyttään LNG- tuontiterminaalin, jonka

ympärille luodaan tehokas logistiikka-

ketju. Manga LNG Oy:n osakkaina ovat

Outokumpu Oyj, SSAB Oy, Skangass Oy

ja EPV Energia Oy.

Valmistuessaan terminaali tarjoaa

LNG:tä alueellisesti sekä Pohjois-Suomen

että Pohjois-Ruotsin teollisuuden ja

meriliikenteen tarpeisiin moni puolistaen

samalla Suomen kaasu- ja polttoaine-

markkinoita myös Pohjois-Suomessa.

Terminaalin säiliön koko on 50 000 kuu-

tiota ja kustannusarvio noin 100 miljoo-

naa euroa. Yhtiö on saanut työ- ja elin-

keinoministeriön LNG-terminaalien in-

vestointitukea noin 33 miljoonaa euroa

terminaalin rakentamiseen. Terminaalin

toimittaa Wärtsilä Oyj.

Rakennushankkeen arvioitu työllis tä-

mis vaikutus on 260 henkilötyövuotta. Val-

mistuttuaan terminaali työllistää suoraan

7 henkeä ja välillisesti noin 30 henkeä.

YHTEISHANKE TORNION

MANGA LNG-TERMINAALI

Toimin projektipäällikkönä Suomen ensimmäi-

sen LNG-terminaalin rakennushankkeessa,

joka rakentuu kovaa vauhtia Satakuntaan, Po-

rin Tahkoluodon öljy- ja kemikaalisatamaan.

Samassa yhteydessä toteutamme tehokkaan

logistiikkaketjun sekä maakaasun yhdysputken

terminaalilta teollisuusalueelle. Yhdysputki

palvelee sataman lähistöllä olevaa M20-teolli-

suusaluetta ja Skangassin asiakkaita.

Hankkeen kokonaisinvestointi on yhteensä

noin 80 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinomi-

nisteriö myönsi terminaalihankkeelle energia-

tukea 23 miljoonaa euroa. Tuen avulla Skan-

gass rakentaa terminaalin, jonka kautta saa-

daan laivaliikenteen ja teollisuuden käyttöön

pääosin poltto öljyjä ja nestekaasua korvaavaa

ympäristö ystävällistä ja rikitöntä energiaa.

Samalla Skangass luo vaihtoehtoisia hankin-

taväyliä kaasua käyttävälle teollisuudelle.

LNG:n käytölle sekä meriliikenteessä että

teollisuudessa arvioidaan olevan erityisen suuri

markkina potentiaali Satakunnassa. Terminaa-

lista käsin voidaan palvella koko Länsi-Suomen

aluetta. Suomen ensimmäisen terminaalin arvi-

oitu valmistumisajankohta on syksy 2016.

Skangassin ”Safety irst” -ajattelutapa

on nostettu tärkeään rooliin projektin läpi-

viennissä. Turvallisuus on huomioitu suunnit-

telussa, eri rakennusvaiheiden työnsuunnit-

telussa ja huomioidaan rakennusvaiheessa,

käyttöön otossa ja käytössä. Turvallisuusvaa-

timukset ovat tiukat, ja tavoitteena on nolla

työtapaturmaa. Terminaali työmaalla työs-

kentelee päivittäin noin 40—200 henkeä.

Terminaalin valmistuttua käyttöä ohjataan ja

valvotaan keskusvalvomosta.

Rakennushankkeen arvioitu työl listämis-

vaikutus on 250 henkilötyövuotta. Valmis-

tuttuaan terminaali työllistää suoraan 10

henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä.

Rakennamme Suomen ensimmäistä LNG-terminaalia Poriin

STANISLAV LYSAK

projektipäällikkö,

Porin LNG-terminaali

Skangassilla vireillä useita terminaali hankkeita Pohjoismaissa

Skangass kehittää aktiivisesti Pohjois-

maiden ja Suomen LNG-infrastruk-

tuuria. Porin Tahkoluodon LNG-ter-

minaali on jo Skangassin kolmas

terminaali Pohjoismaissa. Vastaavan

kokoinen Lysekilin terminaali avattiin

Ruotsissa 2014. Skangass toimittaa

maakaasua suoraan asiakkaalle Lyseki-

lin terminaalista yhdysputken kautta.

Terminaalista toimitetaan LNG:tä myös

lähialueella toimivalle teollisuudelle

LNG-säiliöautokuljetuksilla sekä me-

riliikenteelle. Skangass on investoinut

terminaaliin reilut 85 miljoonaa euroa.

Øran LNG-terminaali Norjassa

Etelä-Norjassa sijaitseva Øran ter-

minaali on varastointikapasiteetiltaan

6 500 kuutiota. Terminaali on suun-

niteltu noin 100 000 tonnille LNG:tä

vuosittain. Yhtiö jakelee suurimman

osan kaasusta LNG-säiliö autoilla asiak-

kaille pisimmillään noin 350 kilomet-

rin päähän. Kolmannes kaasusta jael-

laan suoraan yhdysputken välityksellä

lähialueen teollisuusasiakkaille.

Gävleen suunnitteilla LNG-terminaali

Skangass sai luvan Ruotsin halli-

tukselta (Taalainmaan lääninhalli-

tus) elokuussa 2014 LNG-terminaa-

lin rakentamiseen Gävleen. Suun-

niteltu terminaali on tärkeä osa

LNG-infrastruktuurin laajentamista

Ruotsissa. Investointi päätös teh-

dään näillä näkymin vuonna 2015.

Terminaalia kehitetään yhteistyössä

Gävlen sataman kanssa, joka inves-

toi satama-alueen infrastruktuurin

rakentamiseen.

Tuotantolaitokset tehostavat yhtiön LNG-toimituksia

Skangassilla on myös pitkäaikainen

toimitussopimus Lysen kanssa Norjan

Risa vikassa sijaitsevan LNG-tuotanto-

laitoksen käytöstä. Vuonna 2011 käyn-

nistetyn laitoksen varastointikapasi-

teetti on 30 000 kuutiota ja tuotanto-

kapasitteetti 300 kilo tonnia. Lisäksi

Skangassilla on vuonna 2010 käynnis-

tetty 20 kilo tonnin LNG-tuotantolaitos

Porvoossa, jonka varastointikapasi-

teetti on 2 000 kuutiota.


L N G - IN F R A S TRU K TU U RI

SKANGASSIN

LNG-INFRASTRUKTUURI

POHJOISMAISSA

LYSEKIL LNG-TERMINAALI

• Varastointikapasiteetti 30 000 m3

• Käynnistetty 2014

GÄVLE LNG-TERMINAALI


• Suunniteltu

ØRA LNG-TERMINAALI



PORVOO LNG-TUOTANTOLAITOS


• 20 kilotonnin tuotantokapasiteetti


TORNIO LNG-TERMINAALI

• Yhteishanke ManGa LNG Oy, Outokumpu,

SSAB, EPV Energia ja Skangass


• Rakenteilla

• Tavoiteltu valmistumisajankohta 2018

RISAVIKA LNG-TUOTANTO LAITOS, LYSE-KONSERNIN OMISTUKSESSA


• 300 kilotonnin tuotantokapasiteetti


PORI LNG-TERMINAALI


• Rakenteilla

• Tavoiteltu valmistumis ajankohta 2016

RUOTSI

SUOMI

NORJA


EDISTYKSELLISIÄ ENERGIARATKAISUJA

EN ER GIA PA LV ELU T

Energiapalvelut tarjoaa energiatehokkaita kaasuratkaisuja.

Puhtaasti palava maakaasu, kotimainen biokaasu ja LNG

mahdollistavat uudenlaisten teknisten konseptien kehityksen

ja käyttöönoton päästötavoitteiden kiristyessä.

Energiapalvelut tarjoaa kaasuratkai-

suja eri tyyppisille yrityksille, teolli-

suudesta ravintoloihin, kotitalouksille

ja asunto-osakeyhtiöille.

Liiketoiminta-alueen rooli on

muuttunut viime vuosina energiate-

hokkaiden ja resurssiviisaiden rat-

kaisujen kehittäjäksi ja tarjoajaksi.

Kaasuputki verkostokaan ei enää

rajoita liiketoimintaa: LNG avaa uusia

mahdollisuuksia Länsi-Suomen ener-

giasektorille, kun LNG-tuontitermi-

naali avataan Poriin 2016. Energialajin

vaihto kaasuun, laitteiden asennus,

huolto ja kunnossapito sekä uusien

jakeluverkkojen rakentaminen ovat lii-

ketoiminta-alueen vahvuuksia uudella

markkina-alueella.

Biokaasun jakelumyynti käyntiinBiokaasu mahdollistaa uusien mark-

kinoiden kehittymisen. Vuonna 2014

biokaasun jakelumyynti tuli mahdol-

liseksi kaikille jakeluverkkoon liite-

tyille asiakkaille. Syksyllä toteutettiin

biokaasukampanja, jonka aikana

30 000 helsinkiläisliettä kokkasi puh-

taasti biokaasulla. Taloyhtiöt voivat

siirtyä käyttämään biokaasua taloyh-

tiökohtaisesti. Tällöin Gasum asentaa

omalla kustannuksellaan etäluettavan

taloyhtiö kohtaisen mittarin. Myöhem-

min julkaistavassa verkkosovelluk-

sessa taloyhtiö voi seurata kaasunku-

lutustaan lähes reaaliajassa.

Hybridiratkaisut markkinoilleLiiketoiminta-alue kehittää aktiivi-

sesti erilaisia lämmitysrakaisuja kuten

hybridiratkaisuja, jotka yhdistävät

uusiutuvat energiamuodot kaasuun.

Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi

aurinkopaneeleista, -keräimistä tai

lämpöpumpuista jotka toimivat ensisi-

jaisena energianlähteenä. Kun uusiutu-

vaa energiaa ei ole tarpeeksi saatavilla,

kaasu tuo järjestelmään tarvittavan

lisäenergian. Hybridiratkaisut ovat

luonteeltaan skaalautuvia ja sopivat

myös teollisuuden energiantehosta-

mistarpeisiin. Vuoden 2015 aikana

tulee markkinoille uudentyyppinen,

erilaisia lämmönlähteitä hyödyntävä

ratkaisu, jonka avulla osto- ja hukka-

energian määrä saadaan minimoitua.

Riippuen asiakkaan tarpeesta kaikki

lämpöratkaisut ovat toteutettavissa

myös lämpöpalveluna, jolloin asiak-

kaan ei tarvitse tehdä investointia itse ja

kaikki lämmön tuotantoon liittyvät val-

vomopalvelut, huollot sekä kunnossa-

pito hoituvat automaattisesti Gasumin

toimesta. Esimerkkinä lämpöpalveluna

toimitetusta hybridiratkaisusta on Kirk-

konummen Sundsbergin rannan asun-

toalueelle rakennettu kaukolämpökes-

kus, jossa on kaksi kaasukäyttöistä maa-

lämpöpumppua ja kaasulla toimivia

kondenssikattiloita. Mikäli maalämmön

tuotanto jää talvella vajaaksi, lisälämpö

tulee automaattisesti kaasusta. Asuk-

kaat pääsevät nauttimaan energiatehok-

kaasta lämmitysratkaisusta vailla huolta

kunnossapito- tai huoltotarpeista. Myös

24/7 valvomo- ja varallaolopalvelu kuu-

luvat tuotteen etuihin.

VUOSI 2014

• Biokaasun jakelumyynti tuli mah-

dolliseksi kaikille jakelu verkkoon

liitetyille asiakkaille.

• Haastavasta markkinatilanteesta

huolimatta asiakasmäärät kasvoivat.

• Hybridiratkaisujen kehitystyö oli

toiminnan keskiössä.

• Energiapalvelut oli mukana rakenta-

massa Kirkkonummen Sundsbergiin

ekologista asuinaluetta.

Asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2014 talouden taantumasta ja kaasulle epäsuotui-sista veroratkaisuista huolimatta.


EN ER GIA PA LV ELU T

Kehitämme aktiivisesti hybridiratkaisuja,

jotka yhdistävät uu-siuvat energiamuodot

kaasuun.

Viime vuosina asiakkaidemme tarpeet

ovat monipuolistuneet selkeästi. Yksilöl-

liset, tarpeiden mukaan räätälöidyt ratkai-

sut ovat saapuneet myös energia-alalle.

Teemme Gasumin Energiapalveluissa kaik-

kemme, jotta tarjoamme jatkossakin en-

nakkoluulottomia energiaratkaisuja niin

teollisuuden, kiinteistöjen kuin kotitalouk-

sienkin tarpeisiin.

Panostamme asiakassuhteisiin entistä

enemmän ja haemme yhdessä sopivat rat-

kaisut jokaiseen tarpeeseen. Tavoitteen

tueksi muutimme toimintatapaamme 2014

ja toimme asiakasryhmäpäälliköt mukaan

organisaatioon palvelumme terävöittämi-

seksi. Nyt pystymme keskittymään kaasun-

Asiakkaidemme tarpeet monipuolistuvat – niin myös tarjoamamme ratkaisut

Juniorijalkapalloilijoiden talviharjoit-

telumahdollisuudet parantuivat kerta-

heitolla, kun Helsingin Töölöön pysty-

tettiin uusi ylipainehalli keväällä 2015.

Helsingin Jalkapalloklubin junioreille

pyhitetty kuplahalli lämpenee energia-

tehokkaasti ja ympäristö ystävällisesti

kotimaisella Gasum-biokaasulla.

Biokaasu soveltuu hyvin ison hallin

lämmitykseen. Lämmitysjärjestelmä an-

taa mahdollisuuden nopeaan lämmön-

säätelyyn ja kestää tarvittaessa myös pak-

kasta: tämä mahdollistaa hallin lämpö tilan

laskemisen matalalle esimerkiksi öisin,

mikä tarkoittaa säästöä energialaskussa.

HJK:n 2 500 juniorifutaajan lisäksi

uudesta harjoittelutilasta pääsevät

nautti maan HJK:n iltapäivätoiminnassa

mukana olevat alakouluikäiset lapset

sekä HJK:n jalkapallokoululaiset.

BIOKAASU LÄMMITTÄÄ HJK-JUNIOREIDEN TREENIHALLIN

käyttäjien toimintaympäristön ymmärtä-

miseen aiempaa paremmin.

Uskon, että toimiva resepti muodostuu

aktiivisesta kuuntelusta ja tuoreista ideoista.

Haluamme kehittää tuotteita ja palveluratkai-

suja, joita asiakkaamme tarvitsee ja arvostaa.

Energiatehokkuus, toimitusvarmuus, skaalau-

tuvuus ja vähäpäästöisyys ovat luonnonkaasu-

ratkaisujen määreitä. Kotimainen biokaasu tuo

puolestaan uusiutuvan ja resurssiviisaan vaih-

toehdon energiapalettiimme. Kaasun varaan

on kestävää rakentaa — tulevaisuudessakin.

PETRI NIKKANEN

asiakkuus- ja myyntiyksikön päällikkö,

Energiapalvelut

Kuvassa on Valion Vantaan tehtaan höyrykeskus, joka tuottaa maakaasun voimalla

energiaa 12 000 megawattia vuodessa.


ENERGIAA LIIKKEELLÄ

S I IR TO PA LV ELU T

Siirtopalvelut vastaa kaasun siirrosta asiakkaille sekä kaasuverkoston

ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Kehittämisen painopisteenä

oli toiminnan tehokkuuden parantaminen. Biokaasun syöttöön liittyviä

kehitystoimenpiteitä, kuten biokaasun tasehallintaa ja sertifikaatti-

järjestelmän ylläpitäjän tehtäviä kehitettiin.

VUOSI 2014

• Kaasun siirtoverkoston valvonta-

järjestelmä uudistettiin.

• Tampereella Santalahdessa toteutet-

tiin kaasuputken siirtohanke ja Tur-

kuun suunnitellun maakaasuputken

lunastusluvasta luovuttiin.

• Maakaasun toimitusvarmuuteen

liittyviä suunnitelmia päivitettiin ja

mahdollisten kaasun toimitushäiriöi-

den vaikutuksia analysoitiin laajasti.

• Balticconnector-kaasuputken ja

Etelä-Suomen LNG-terminaalin suun-

nittelu jatkui.

• Energiavirasto aloitti siirtoverkko-

toiminnan sääntelyn valmistelun

valvontajaksoille 2016—2023.

Gasum omistaa Suomen kaasun

siirto putkiston ja on järjestelmävas-

tuussa Suomen maakaasun siirto-

järjestelmästä. Putkisto on yhtiön

suurin omaisuuserä, ja merkittävä osa

henkilöstöstä työskentelee kunnossa-

pitotehtävissä.

Kaasuputkistoa huolletaan säännöllisestiImatran ja Kouvolan vuonna 1997

rakennettujen kompressoriasemien

automaatiojärjestelmän uusintaa sel-

vitettiin vuoden 2014 aikana ja sen

mahdollista toteutusta valmistellaan

vuonna 2015.

Biokaasun korkea laatuKaasuverkostoon syötetään biokaasua

kolmesta syöttöpisteestä, Kouvolasta,

Espoosta ja Lahdesta. Verkossa voi-

daan siirtää vain biokaasua, joka vastaa

ominaisuuksiltaan maakaasun siirto-

verkostoon syötettävän kaasun koostu-

misvaatimuksia. Biokaasun määrää ja

laatua sekä biokaasutasetta seurataan

tarkasti, jotta tarjolla olevan ja toimite-

tun biokaasun määrä on selvillä.

Biosertifikaattijärjestelmä käyttöönOsana kaasumarkkinoiden kehi-

tystoimintaa Gasum on kehittänyt

markkinoille biokaasusertifikaattijär-

jestelmän. Yhtiö on ottanut käyttöön

biokaasusertifikaattijärjestelmän maa-

kaasuverkoston alueella Suomessa.

Kaasunkäyttäjä voi hankkia sertifikaat-

tijärjestelmästä biokaasusertifikaat-

teja, joiden avulla voidaan kohdistaa

käytetty kaasu ympäristöystävälliseksi

biokaasuksi.

Turkuun suunnitellun maakaasu-putken lunastusluvasta luovutaanMaakaasuputkihankkeesta Mäntsä-

lästä Turun talousalueelle luovutaan.

Maakaasuputken rakentamisen edelly-

tyksenä olisi ollut riittävä maakaasun

käyttö reitin varrella. Potentiaaliset

asiakkaat ovat investoineet muihin

energiamuotoihin tai tehneet muita

tuotannollisia ratkaisuja. Alueiden

mahdollinen kaasun tarve pk-teolli-

suudessa ja energian lämmöntuotan-

nossa on mahdollista hoitaa tulevai-

suuden LNG-ratkaisuilla.


IMATRA

KOTKA

TAMPERE

LOHJA

HYVINKÄÄ

MÄNTSÄLÄ

HELSINKI

KOUVOLA

ESPOO

VENÄJÄ

SUOMI

TALLINNANARVA

VIRO

S I IRTOPALVELUT

Kaasun siirtoverkoston valvontajärjes-

telmä uudistettiin vaiheittain kesällä 2014.

Uusi järjestelmä tehostaa maakaasun

valvonnan ja siirtoliiketoiminnan toiminta-

edellytyksiä. Uusinnalla varmistetaan

kaasun siirron toimivuutta ja uusien tarpei-

den toteuttamista, ja siten se tukee Gasu-

min strategisia tavoitteita.

Järjestelmä oli kokonaisuudessaan

käytössä lokakuussa. Otimme myös käyt-

töömme online-simuloinnin, jolla voidaan

jäljittää kaasun laatu, valvoa verkoston

mahdollisia vuotoja entistä tehokkaammin

sekä laskea siirtokapasiteetit.

Keskusvalvomomme valvoo ja ohjaa

kaasuverkoston toimintaa keskeytykset-

tömästi ympäri vuorokauden. Valvomon

päätehtävänä on siirtää kaasua asiakkaille

toimitusvarmasti ja turvallisesti.

JANNE GRÖNLUND

valvomopäällikkö, Siirtopalvelut

Kaasun siirtoverkoston valvontajärjestelmä uudistettiin

KAASUN SIIRTOVERKOSTO SUOMESSA

Gasum omistaa Suomen kaasusiirtoputkiston ja vastaa kaasun siirrosta asiakkaille.

Maakaasu siirretään maan alaisissa putkissa, jotka asennetaan 1 —2 metrin syvyyteen.

Verkostoon kuuluu putkiston lisäksi venttiili- ja kompressori asemia sekä maakaasun

luovutus pisteissä sijaitsevia paineenvähennys asemia, joiden kautta kaasu luovu-

tetaan asiakkaiden verkkoon. Kaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta.

KOMPRESSORIASEMAT

Imatra, Kouvola ja Mäntsälä

Kompressoriyksiköt 9 kpl

SIIRTOPUTKISTO

Pituus 1 287 km

Tilavuus 289 202 m3

JAKELUPUTKISTO

Pituus 562 km

Gasumin tytäryhtiö Kaasupörssi Oy

on verkossa toimiva markkinapaikka

maakaasun jälkimarkkinoita ja yhtiön

lyhyen kaupan tuotteita varten.

Vuonna 2014 Kaasupörssin kau-

pankäynnin kokonaisvaihdoksi muo-

dostui 1 891 GWh (2013: 2 035 GWh).

Kaupan käyntivolyymi vastasi 6,4

prosentin osuutta koko maakaasun

käytöstä Suomessa (2013: 6,1 %).

Kauppoja syntyi 99 000 (2013:

101 000 kpl). Pääsyy vähentynee-

seen kaupankäynnin volyymiin oli

vuoden 2014 helmi- ja maaliskuussa

vallinnut lauha sää.

Gasumin osittain omistamassa

liettualaisessa GET Baltic kaasu-

pörssissä vuosivaihto oli 1 013 GWh,

89 prosenttia enemmän kuin en-

simmäisenä toiminta vuonna (2013:

536 GWh). Se vastasi 4,3 prosentin

osuutta koko Liettuan kaasun käy-

töstä. GET Baltic kaasupörssissä on

käytössä Kaasupörssin kehittämä

liiketoimintamalli ja Suomessa asiak-

kaiden kanssa yhteistyössä kehitetty

kaupankäyntijärjestelmä.

GET Baltic kaasupörssin omistavat

Gasum (34 %), Lietuvos Dujos (34 %)

ja Amber Grid (32 %).

KAASUPÖRSSI


Y RIT YS VA S TU U

Gasumin yritysvastuun painopisteet

Innovaatiot ja tulevaisuus

Kaasumarkkinan

laajenta minen ja aktiivinen

kehittäminen

Kaasun infra struktuurin

moni puolis taminen ja

käytön laajentaminen

Uudet liiketoimintamallit

ja kumppanuudet

Päästöjä vähentävät

ratkaisut

Toimijana yhteiskunnassa

Avoimuus,

läpinäkyvyys

ja aktiivinen

vuoropuhelu

Investoinnit

ja verojalanjälki

Vastuullinen

työnantaja

Toimitusvarmuus ja turvallisuus

Kaasun

turvallinen käyttö

Kaasun

toimitusvarmuus

ja valmius toimia

poikkeus tilanteissa

Henkilöstön

ja kumppaneiden

turvallisuus

Arvoketju

Teollisuuden

kilpailukyky

Toimitusketjun

tehokkuus ja

ympäristövaikutukset

Toimittajien

vastuullisuus

Gasum kehittää älykkäitä ja kilpailu-

kykyisiä energiaratkaisuja teollisuu-

delle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Energiaratkaisut ovat tehokas keino

liikenteen, teollisuuden tai läm-

mön ja voimantuotannon päästöjen

vähentämiseksi ja auttavat ilmas-

tonmuutoksen torjumisessa. Yhtiö

pyrkii pienentämään jatkuvasti myös

omasta toiminnasta aiheutuvia ympä-

ristövaikutuksia. Yhtiön toiminnan

monipuolistuessa ja markkinoiden

laajentuessa uusille Pohjoismaisille

markkinoille yritys vastuu ja turvalli-

suus korostuvat.

Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

Gasum on sitoutunut vastuullisuu-

teen taloudellisessa, yhteiskunnal-

lisessa ja ympäristöön liittyvässä

toiminnassaan. Yhtiössä uskomme,

Edistämme kestävää kehitystäYritysvastuu ja kestävä kehitys kytkeytyvät tiiviisti Gasumin

liiketoimintaan. Vastuullisuus pitää sisällään sekä yrityksen

että jokaisen yksittäisen työntekijän vastuullisuuden.

Luomme puhtaampaa energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla.

että teknologiainnovaatiot ovat yksi

tapa edistää kestävää kehitystä. Gasu-

min tavoitteena on luoda yhdessä

asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa

kumppanuuksia, joiden avulla uusia

luonnonkaasuratkaisuja voidaan ke-

hittää tehokkaasti.

Yhtiön vastuullisuustyön painopis-

tealueet on jaettu neljään eri avain-

alueeseen. Painopisteet määriteltiin ja

tarkennettiin vuonna 2014 uudelleen.


Y RIT YS VA S TU U

Yritysvastuumme lähtee uudistetusta

strategiastamme, jonka mukaan pyrimme

koko yhtiömme toiminnassa edistämään

kestävää kehitystä tehokkailla kaasurat-

kaisuilla. Yritysvastuu ja kestävä kehitys

nähdään yhtiössämme kokonaisvaltaisena

toimintana, joka on tiiviisti kytkettynä

myös yhtiön liiketoimintastrategiaan. Vas-

tuullisuusasiat siirtyivät vuoden alussa

vastuulleni. Vastuullisuus ja kestävä kehi-

tys linkittyvät vahvasti myös viestintään ja

markkinointiin.

Raportoimme yritysvastuustamme Glo-

bal Reporting Initiativen (GRI) -raportointi-

ohjeiston mukaisesti jo vuodesta 2010

lähtien. Määrittelimme viime vuonna yh-

tiömme yritysvastuun teemat uudelleen

kuuntelemalla sidosryhmiämme: asiakkai-

tamme, poliittisia päättäjiä, opiskelijoita ja

mediaa sekä henkilöstöä.

Esittelemme yritysvastuumme teemat

tiivistetysti vuosikertomukses samme, ja

voit syventää tietojasi tutustumalla GRI

G4-ohjeiston mukaan raportoi tuihin indi-

kaattoreihin yritysvastuuraportissamme.

Arvolauseemme mukaisesti: määrä-

tietoisesti ja vastuullisesti kohti uusia

mahdollisuuksia.

OLGA VÄISÄNEN

johtaja, viestintä, markkinonti

ja yritysvastuu

Metaanipäästöt siirretystä maakaasumäärästä (%)

0,020

0,015

0,010

0,005

0,00005 06 07 08 09 10 11 12 13 14

vuosiLähde: Gasum

02 03 04

Gasumin kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin 2014*

Siirto- ja jakelujärjestelmän

metaanipäästöt 46 % (2013: 49 %)

Kompressoriasemien

CO2 -päästöt 19 % (19 %)

Paineenvähennysasemien

CO2 -päästöt 5 % (6 %)

Maakaasun omakäyttö

CO2 -päästöt 1 % (1 %)

Lämpölaitosten

CO2 -päästöt 28 % (25 %)

* 2014: 59 378 t (2013: 64 370)

Lähde: Gasum

Yritysvastuu Gasumilla

Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.


TÄHTÄIMESSÄ HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN

VÄHENTÄMINEN

IN N OVA AT I OT JA TU L E VA ISU US

Gasumin tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkän tähtäimen tavoite on edesauttaa

hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Tulevaisuudessa yhtiö on mukana

ratkaisuissa, joilla on rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näitä ovat vähä-

hiilisiin polttoaineisiin siirtyminen, bio- ja jätepohjaisten polttoaineiden tuotanto

sekä energiatehokkaiden ratkaisuiden tarjoaminen asiakkaille.

Gasum on aktiivinen toimija monissa

kansallisissa tutkimusverkostoissa.

Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminnan

teemat voidaan jakaa kolmeen aihe-alueeseen:

UUSIUTUVA KAASU

Keskeisiä aiheita ovat mädättämällä

tuotettava biokaasu, sen raaka-aineet

ja esikäsittelyt sekä kaasuttamalla

tuotettava puupohjainen biokaasu

(bio-SNG) ja lisäksi vetykaasutalous.

ENERGIAJÄRJESTELMÄT JA

KAASUN UUDET MAHDOLLISUUDET

Keskeisiä aiheita ovat uusiutu van

energian käytön vaatima joustavuus,

kuten varastointikysymykset sekä

energiajärjestelmien muutokset, kuten

uuden tekniikan aiheuttama murros.

KAASUN KÄYTTÖKOHTEET

JA ENERGIATEHOKKUUS

Keskeisiä aiheita ovat kaasun toimitus-

ketjun energiatehokkuuskysymykset

ja ympäristövaikutukset sekä energian

loppukäytön energiatehokkuus.

Tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan Gasumin kaasurahastollaGasum tukee vuosittain kansallista

tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoi-

mintaa oman rahastonsa, Gasumin

kaasurahaston kautta. Kaasurahasto on

yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES)

erikoisrahastoista. Vuonna 2014 ra-

hastosta jaettiin kymmenen apurahaa,

yhteisarvoltaan 95 500 euroa.

Tutkimusverkostot väylä kansainväliseen tutkimukseen Gasum osallistuu kansainväliseen

tutkimustyöhön useiden järjestöjen

kanssa. Vuonna 2014 yhtiö on ollut

jäsenenä organisaatioissa: European

Gas Research Group (GERG) ja Euro-

pean Pipeline Research Group (EPRG).

Yhtiö osallistuu lisäksi International

Gas Unionin (IGU) työhön.

Yliopistoyhteistyö ja tulevaisuuden kaasuosaajien koulutusGasum kehittää suomalaista ja osin

kansainvälistäkin kaasualan osaamista

osallistumalla yliopisto-opetukseen.

Yhtiö järjestää joka toinen vuosi eng-

lanninkielisen Natural Gas Engineering

-kurssin yhteistyössä Aalto-yliopiston

kanssa. Syksyllä 2014 kurssi uudistet-

tiin kattamaan koko kaasualan arvo-

verkosto ja toimitusketju. Kurssilla

koulutetaan kansainvälisiä opiskelijoita

kaasualan uudella osaamisella muun

muassa liittyen nesteytetyn maakaasun

ja biokaasun teknologioihin.

Gasum tukee opinnäytetöitä ja

teettää kaasualaan liittyviä opinnäy-

tetöitä. Yhtiössä on vuosittain useita

lopputyöntekijöitä määräaikaisissa

työsuhteissa.

Innovaatioilla tulevaisuuteenGasum ylläpitää aktiivista innovaatio-

toimintaa. Vuoden 2014 aikana talon

sisällä ideoita kehitettiin neljässä

laajassa innovaatio työ pajassa ja lisäksi

kerättiin ja käsiteltiin useita sisäisiä

innovaatio alotteita. Yhtiön pitkäjän-

teinen työ biokaasu liiketoiminnan

kehittämisessä sai tunnustuksen, kun

biokaasu konseptin kehittäminen valit-


IN N OVA AT I OT JA TU L E VA ISU US

Innovaatioilla puhtaampaan

tulevaisuuteen.

tiin ehdolle Vuoden Energiateko -tun-

nustuksen saajaksi Tekniikka & Talous

-lehden kilpailussa.

Hyvän ilman lintu -innovaatio kilpailu

Gasum käynnisti syksyllä 2014 toista-

miseen Hyvän ilman lintu -innovaatio-

kilpailun, jossa haastettiin kehittämään

uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja

luonnonkaasun liikennekäyttöön.

Innovaatiokilpailun tavoitteena

on löytää ja edistää uusia luonnon-

kaasuratkaisuja, joiden avulla voidaan

vähentää päästöjä ja kasvattaa koti-

maisen ja uusiutuvan energian osuutta

maantieliikenteessä. Kilpailussa hae-

taan uusia projekti-ideoita, jotka ovat

toteutettavissa tulevien kahden vuo-

den aikana ja joilla on myös laajempaa

liiketoimintapotentiaalia.

Kilpailuun osallistuminen päättyi vuo-

denvaihteessa, ja määräaikaan mennessä

saapui 130 ideaa luonnonkaasun liiken-

nekäytön lisäämiseksi. Ideat ovat voineet

liittyä esimerkiksi teknisiin ratkaisuihin,

palvelukonsepteihin tai markkinointiin,

joilla voidaan lisätä luonnonkaasunkäyt-

töä tällä kertaa maantieliikenteessä.

Kilpailun arviointiraatiin kuuluvat

Gasumin hallintoneuvoston puheen-

johtaja, vuorineuvos Juha Rantanen,

professori Petri Parvinen (Helsingin

yliopisto ja Aalto-yliopiston tuotanto-

talouden laitos), professori Kalevi

Ekman (Aalto-yliopiston teknillinen

korkeakoulu), Mighty Eagle Peter

Vesterbacka (Rovio Entertainment),

Dodo ry:n hallituksen jäsen Jaakko

Lehtonen sekä Gasumin edustajina toi-

mitusjohtaja Johanna Lamminen, stra-

tegia- ja yhteiskuntasuhteista vastaava

johtaja Sari Siitonen ja liiketoiminnan

kehitys päällikkö Biokaasu- ja liikenne-

ratkaisuista vastaava Jussi Vainikka.

Kilpailu jatkuu kevään 2015 aikana

kahdella työpajalla, joissa jatkoon valit-

tuja ideoita syvennetään arviointiraadin

johdolla. Innovaatiokilpailun voittaja

ratkeaa kesäkuussa 2015, jolloin voitta-

jajoukkue voi saada jopa 100 000 euron

innovaatio palkinnon. Arviointiraadin

päätöksellä voitto voidaan myös jakaa

useammalle joukkueelle.


Vuonna 2014 Gasum pyrki osallistu-

maan aktiivisesti TEM:n energia-

ja ilmasto tiekartan 2050 laadintaan.

Tässä työssä onnistuttiin hyvin ja

tiekartassa tode taankin kaasun roo-

lista seuraavasti:

”Maakaasun käyttö tulee turvata

siirtymäkaudella kohti vähäpäästöi-

sempiä teknologioita. Maakaasun

poltosta syntyy vähemmän kasvihuo-

nekaasupäästöjä kuin hiilen tai öljyn

poltosta. Maakaasun käyttöä puoltaa

sen soveltuminen moniin tarkoituk-

siin ja infrastruktuurin säilyttäminen

biokaasun ja biopohjaisen synteettisen

maakaasun siirrolle ja käytölle. Sa-

malla tulee varmistaa, että maakaasun

ja kaikkien muidenkin fossiilisten

poltto aineiden koko elinkaaren aikai-

nen päästötase on hyvä.”

Hallitusohjelma vaikuttamisen pääviestit

Syksyllä edunvalvonnan pääpaino oli

valmistautumisessa hallitusohjelma-

vaikuttamiseen. Gasum määritteli

hallitusohjelmavaikuttamisensa pää-

viesteikseen:

1. Verotuksen kautta on luotava

kannustimet kaasun ja muiden

vähäpäästöisten polttoaineiden

käyttöön.

2. LNG- ja biokaasuinfrastruktuurin

ja -markkinan kehittämistä on tuet-

tava pitkäjänteisesti, jotta voidaan

monipuolistaa energiajärjestelmää

ja parantaa huoltovarmuutta.

3. Paikallisten ja kansallisten energia-

ja ilmastotavoitteiden yhteenso-

pivuus tulee varmistaa kansallista

koordinaatiota kehittämällä.

4. Kaasun potentiaali on otettava

täysi määräisesti käyttöön liiken-

teessä. On luotava kaasun liikenne-

käyttöä edistävä kansallinen

jakeluinfrastruktuuri. Ajoneuvo-

verotuksen tulee tukea vähäpäästöi-

siä polttoaineita.

Yllämainittuja viestejä olemme

nosta neet esille yhteiskunnallisten

toimijoiden kanssa käymissämme

Pyrimme varmistamaan, että kaasu on haluttu energiamuoto ja sen mahdollisuudet tunnetaan.

YHTEISKUNTASUHTEET JA EDUNVALVONTA

Gasum on mukana kehittämässä kotimaista energia sektoria ja

osallistumme aktiivisesti keskusteluun suomalaisesta energiapolitiikasta.

Edunvalvontatyömme tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen

päätöksentekoon, jotta yhtiön liiketoiminnan kannalta tärkeät yksityis-

kohdat otetaan huomioon toimintaympäristöä kehitettäessä.

TO IM I JA N A Y HTE ISKU N N A S S A

keskusteluissa. Tavoitteenamme on,

että seuraava hallitusohjelma turvaisi

kaasun aseman, sillä kaasulla ja kaasu-

infrastruktuurilla on keskeinen rooli

osana kansallista kestävää energia- ja

liikenne politiikkaa sekä kilpailukykyä.

Maa- ja biokaasu sekä LNG ovat keskeisessä roolissa

Maa- ja biokaasu sekä LNG ovat kes-

keisessä roolissa viime vuonna val-

mistuneessa EU:n vaihtoehtoisten

liikennepoltto aineiden infrastruk-

tuuridirektiivissä. Suomi on parhail-

laan kehittämästä liikenteen poltto-

aineiden jakeluverkostoa direktiivin

mukaisesti. Tukemalla tehokkain

kansallisin toimin vähäpäästöisiä

polttoaineita käyttävien ajoneuvojen

kysyntää sekä infrastruktuurin raken-

tamista, seuraava hallitus voi merkit-

tävästi vähentää liikenteen hiilidiok-

sidi- sekä erityisesti kaupunkiliiken-

teen kiusana olevia pienhiukkas- ja

lähipäästöjä.

Gasumin edunvalvonta on aktiivi-

sesti osallistunut uuden maakaasu-

markkinalain sekä sääntelykehyksen

valmisteluun. Tämä vaikuttamistyö

tulee jatkumaan aktiivisesti myös vuo-

den 2015 aikana.



Christer Paltschik: Edessä rakenne-muutos kohti kestävää kehitystäTutustuin kaasualaan jo opiskeluaikana, kun

pääsin mukaan Suomen kaasuverkon suun-

nittelutyöhön. Olin mukana myös verkon

laajennusvaiheessa 1980-luvulla. Vuosikym-

menen lopulla siirryin Nesteen kaasuryh-

mään ja lopulta Gasumille, joka perustettiin

Nesteen tytäryhtiöksi 1994.

Vuosikymmenten mittaan ala on muuttu-

nut hurjasti. Energia on politisoitunut täysin:

ensin alkoi keskustelu energiapolitiikasta, ja

myöhemmin rinnalle on tullut muun muassa

ympäristöpoliittisia näkökulmia. Taustalla

on lisääntynyt ympäristötietoisuus, jonka

myötä on käynyt selväksi, että energian-

tuotannon rakennetta pitää muuttaa.

Kaasun tulevaisuuden suhteen olen

kuitenkin luottavainen: meillä on mahdolli-

suus lisätä biokaasun käyttöä. Tunnemme

teknologian, mutta biokaasumarkkina ot-

taa vielä alkuaskeliaan. Lisäksi puhtaasti

ja tehokkaasti palavalla maakaasulla on

tärkeä rooli siirtymäkaudella kohti hiili-

neutraalia yhteiskuntaa. Kaasuinfrastruk-

tuurin hyödyntäminen on suuri mahdolli-

suus rakennemuutoksessa kohti uusiutuvia

älykkäitä energiaratkaisuja.

Vuosikymmeniä kaasualalla vaikuttanut

ja Gasumissa yli 20 vuotta työskennellyt,

viimeisimmäksi yhteiskuntasuhteista ja

viestinnästä vastannut Gasumin hallituksen

vara puheenjohtaja Christer Paltschik jäi

eläkkeelle keväällä 2015.

Juha Ala-Huikku: Päästötavoitteet ja kilpailukyky sovitettavissa yhteenKaasualan tilanne on mielenkiitoinen:

kokonaisuutena katsottuna haasteita on

useita, jotka kaikki ovat omalta osaltaan

vaativia. Uskon, että energian politisoitu-

miskehitys tulee jatkumaan, mikä tarkoittaa

lisääntyvää työsarkaa yhteiskuntasuhteissa.

Ensimmäinen iso haaste on jo nurkan ta-

ka na: kevään 2015 eduskuntavaalit ja uuden

hallituksen muodostaminen nostavat ener-

giakysymykset tapetille. Esimerkiksi vero-

tusta olisi uudistettava siten, että se ohjaisi

nykyistä voimakkaammin vähäpäästöisten

polttoaineiden käyttöön ilman, että suoma-

laisen teollisuuden kilpailukyky kärsii.

Maakaasuratkaisut tarjoavat tähän yh-

tälöön monia mahdollisuuksia. Lisäksi LNG

vähärikkisenä poltto aineena ja kotimainen

biokaasu liikenteen käyttövoimana ovat esi-

merkkejä uusista vaihtoehdoista, jotka sovit-

tavat yhteen kunnianhimoiset päästötavoit-

teet ja teollisuuden toimintaedellytykset.

Juha Ala-Huikku on työskennellyt strategia- ja

yhteiskuntasuhteet -yksikössä syksystä 2014

lähtien. Hän siirtyi yksikköön Siirto palveluista.

Energia-alan murros tarkoittaa sitä, että yhteiskunnallista keskustelua on käytävä

aktiivisesti eri foorumeilla. Energian hinnalla on suora vaikutus suomalaisen teollisuuden

kilpailukykyyn, mutta toisaalta tiukentuvat päästö tavoitteet asettavat haasteita kustannus-

tehokkaalle energian tuotannolle. Miten tähän on tultu — ja mikä on seuraava askel?

YHTEISKUNNALLISEN DIALOGIN YLLÄPITÄJÄT



Vastuullinen työnantajaGasum haluaa olla arvostettu ja haluttu työnantaja. Yhtiö on niin

työympäristönä kuin liiketoiminnoidenkin osalta suurien muutosten

keskellä. Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten johdosta

organisaation on toimittava entistä tehokkaammin ja henkilöstön

osaamista tulee kehittää jatkuvasti.

Vuoden 2014 merkittävimpiä asioita

olivat toimitusjohtajan vaihdos,

Skangass-yritysjärjestelyt sekä Gasum

Tekniikan kehittämishanke. Vuo-

den alussa koko konsernissa otettiin

käyttöön uusi toiminnanohjausjärjes-

telmä, jonka myötä saavutettiin muun

muassa yhteisiä toimintatapoja tehos-

tavia malleja eri arjen prosesseihin.

Välittämistä ja vaikuttamista Henkilöstöjohtamisen tehtävänä on

huolehtia, että yhtiössä on osaavaa, vas-

tuullista ja aikaansaavaa henkilöstöä.

Henkilöstön työhyvinvointia seura-

taan ja kehitetään yhteistyössä työ-

terveyshuollon kanssa. Ennakoivalla

työterveyshuollolla varmistetaan ter-

veellinen ja turvallinen työympäristö

ja -yhteisö sekä edistetään henkilöstön

terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä.

Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti

on hyvin matala, vain 2,9. Työhyvin-

vointia seurataan säännöllisesti tehtä-

vällä työilmapiirikyselyllä.

Yhtiö työllistää noin 300 henkeä

sekä vuosittain huomattavan määrän

kesätyöntekijöitä eri mittaisiin työ-

suhteisiin. Kesätöissä vuonna 2014

oli 35 henkilöä.

Avoin viestintäkulttuuriYhtiön johto viestii henkilöstölle

avoimesti ja tiiviisti. Sisäiseen vies-

tintään panostetaan paljon hyvällä

"Gasum on vakavarainen

ja pitkä jänteistä toimintaa

harjoittava puhtaan energian

moniosaaja, jossa tulevai-

suuden haasteisiin on osattu

panostaa ajoissa. Yhtiöllä on

kyky hankkia palvelukseensa

motivoitunutta ja osaavaa

henkilöstöä, jonka kanssa

on mielekästä tehdä töitä."

JORMA PITKÄNENkompressoriaseman päällikkö

kunnossapito- ja asennuspalvelut,

Imatra

VUODEN GASUMLAINEN

esimiestyöllä, aktiivisella tiedotta-

misella laaja-alaisesti eri aiheista

johdon blogeissa, uutiskirjeillä sekä

tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Uusi

toimitusjohtaja tapaa henkilöstöä ak-

tiivisesti toimipistekäynneillä. Hen-

kilöstöä kannustetaan ja haastetaan

vuoropuheluun johdon kanssa. Intra-

net on vuorovaikutteinen viestinnän

ja johtamisen työkalu, jossa jokainen

voi kirjoittaa ajankohtaisista asioista

ja tapahtumista sekä kommentoida

blogeja ja uutisia.

Osaamisen kehittäminenGasum panostaa henkilöstön osaa-

misen kehittämiseen ja oppimiseen

pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.

Toimintaympäristössä tapahtuvien

muutosten johdosta organisaation

on toimittava entistä tehokkaam-

min ja henkilöstön osaaminen tulee

varmistaa myös pitkällä aikavälillä.

Kehityskeskusteluissa kartoitetaan

osaamistarpeita ja määritellään vuo-

den tavoitteet.

Koko henkilöstölle järjestetään

vuosittain yhteinen koulutustilai-

suus. Koulutus keräsi vuonna 2014

lähes kaksi sataa gasumlaista yhteen,

teemalla "Energisesti yhdessä". Henki-

löstö käyttää kouluttautumisiin keski-

määrin kolme päivää vuodessa. Suurin

osa koulutuksista on sisäisiä koulutuk-

sia ja työn ohella oppimista.



KAASUA ESIMIESTYÖHÖN

Esimiestyön kehittämishanke

toteutettiin Gasum Tekniikassa

vuoden 2014 aikana. Hankkeen

tavoitteet operatiivisen toimin-

nan tehostamiseksi olivat haasta-

via, koska esimiehille oli kertynyt

vaihtelevasti esimieskokemusta.

Lisäksi esimiehet ovat eri-ikäisiä

ja toimivat erilaisilla vastuu alueilla

kovilla tavoitteilla. Esimiehille rää-

tälöitiin oma erityinen valmennus,

jonka tavoitteena oli esimiestyön

yhtenäistäminen sekä uusien

yhteisten toimintatapojen luomi-

nen ja käyttöön ottaminen.

"Valmennus onnistui hyvin

tavoitteessaan, ja nyt esimiehillä

on yhteiset tavoitteet, työkalut ja

menetelmät, jotka tehostavat toi-

mintaa. Esimiehiltä saadun palaut-

teen mukaan valmennuksen pa-

rasta antia on ollut toimintatapo-

jen lisäksi kokemusten jakaminen

ja sparraus puolin ja toisin. Esi-

miesten yhteisiä työ pajoja tullaan-

kin edelleen jatkamaan muutaman

kerran vuodessa", kehityshank-

keen projektipäällikkö Timo Kyllö-

nen Gasum Tekniikasta kertoo. Vastuu työhyvin voinnista sekä hyvästä työilmapiiristä kuuluu koko henkilöstölle.

Henkilöstön määrä 31.12.2014

Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä

Gasum Oy, emoyhtiö 112 14 126

Gasum Energiapalvelut Oy 19 6 25

Gasum Paikallisjakelu Oy 5 2 7

Gasum Tekniikka Oy 99 12 111

Skangass AS 38

Yhteensä 307

Kesätyöntekijöiden määrä (hlö)

50

40

30

20

10

0201420132012

46

39

35

Ikäjakauma (vakituiset, %)

50

40

30

20

10

0

alle 25 26—40 41—55 56–vuotiaat ja vanhemmat

2012 2013 2014

Työssäolovuodet (vakituiset, %)

60

50

40

30

20

10

0

alle 10 11—20 21—30 31 vuotta ja enemmän

2012 2013 2014


HYVÄ TOIMITUSVARMUUS JA TURVALLISUUS

TO IM IT US VA RM U US JA TU RVA L L ISU US

Merkittävät toimitusvarmuutta edistä-

vät tekijät ovat hyvät ja toimivat suh-

teet maakaasun toimittajaan kaikilla ta-

soilla. Keskinäinen yhteistyömme luo

pohjan toimitusvarmuuden korkean

tason ylläpidolle. Häiriö- ja poikkeus-

tilanteisiin on varauduttu. Maakaasu-

verkkoon syötetään Suomessa tuotet-

tua biokaasua ja lisäksi maakaasuverk-

koon tai sen osaan voidaan syöttää

nesteytettyä maakaasua (LNG) siirrettä-

villä höyrystimillä LNG-rekasta.

Vuonna 2014 toimittamatta jäänyt

energia oli 0,00 GWh (2013: 0,88 GWh).

Puhdasta ja kotimaista biokaasua syötetään kaasuverkkoon kolmesta eri pisteestäKotimaisen biokaasun käyttö ja ja-

kelu kaasuverkoston kautta parantaa

toimitusvarmuuttamme ja vähentää

maakaasun tuontiriippuvaisuutta.

Biokaasu on turvallinen polttoaine ja

ominaisuuksiltaan maakaasun veroi-

nen. Kouvolan Mäkikylästä biokaasua

on syötetty verkkoon vuodesta 2011

lähtien. Espoon Suomenojan bio-

kaasun jalostus ja verkkoon syöttö

aloitettiin 2012. Viimeisin biokaasun

tuottaja liitettiin kaasuverkostoon

Lahdessa vuonna 2014. Kaikissa ny-

kyisissä biokaasulaitoksissa biokaasu

tuotetaan jätteistä. Etsimme jatkuvasti

uusia ratkaisuja biokaasutarjonnan

lisäämiseksi.

LNG on vaihtoehtoinen ja logistinen ratkaisuLNG:n käyttö tuo vaihtoehtoisen logis-

tisen ratkaisun ja toimituslähteen maa-

kaasulle. LNG:tä voidaan varastoida

ja käyttää meriliikenteessä tai kaasu-

verkoston ulkopuolisissa kohteissa.

Lisäksi LNG on mahdollista syöttää

höyrystimen avulla olemassa olevaan

kaasuverkostoon ja hyödyntää perin-

teisen putkikaasun tapaan.

Toimitusvarmuuden näkökulmasta

Maakaasun toimitusvarmuus on aina ollut erittäin hyvä,

kuten myös vuonna 2014. Gasumilla ei ollut siirto verkostossa

yhtään suunnittelematonta toimituskatkoa.

LNG-hankkeet mahdollistavat maa-

kaasun hankinnan monipuolistami-

sen. Polttoaineena LNG on turvallinen

varastoida ja käyttää. Käyttöominai-

suudet vastaavat maa- ja biokaasun

ominaisuuksia.

Työturvallisuustavoitteena nolla tapaturmaa Gasumin turvallisuustavoitteena

on nolla tapaturmaa, putkivauriota,

ympäristövahinkoa ja liikenneonnet-

tomuutta. Yhtiö ei saavuttanut tur-

vallisuustavoitteitaan. Työtapaturmia

sattui 11, joista viisi johti yli yhden

päivän poissaoloon.

Turvallisuus tavoitteet nostettiin

jokaisen henkilön tulostavoitteisiin.

Koko henkilöstö käyttää työturvalli-

suuden edistämiseksi hankittua

TAVA-järjestelmää. Järjestelmään

kirjattiin vuoden 2014 aikana 592.

Vuonna 2015 yhtiö panostaa turval-

lisuuskulttuurin kehittämiseen.


TO IM ITUS VA RM U US JA TU RVA L L ISU US

YHTEISTOIMINTAHARJOITUS

Vuosittainen yhteistoimintaharjoitus liittyy

yrityksemme turvallisuuteen, liiketoimin-

nan turvaamiseen ja kaasun toimitusvar-

muuteen. Harjoittelemme säännöllisesti

yhdessä sidosryhmien kanssa ja kehi-

tämme yhteistoimintavalmiuksia. Yhteis-

toimintaharjoituksia on järjestetty yhtiön

eri toimipisteissä eri teemojen ympärillä

vuodesta 2008 lähtien.

Tavoitteena yhteistoimintaharjoituk-

sissa on syventää sidosryhmien tunte-

musta kaasualasta sekä kehittää valmiuk-

sia erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin ja

niissä toimimiseen. Yksittäisen toimijan,

kuten Gasumin, voimavarat ja resurssit

ovat häiriötilanteessa rajalliset, mutta yh-

teistyöllä on saavutettavissa merkittäviä

yhteiskunnallisia hyötyjä. Oikealla toimin-

nalla voidaan pienentää häiriöstä aiheutu-

via seurauksia ja nopeuttaa toiminnan pa-

lauttamista normaalille tasolle.

Monipuolinen yhteistoimintaharjoitus

sidosryhmien kanssaHarjoituksissa toistuvat osa-alueet ovat

yhteistoiminta, johtaminen ja viestintä on-

nettomuustilanteissa sekä toiminnan pa-

lautuminen normaalitilanteeseen. Vuoden

2014 harjoituksessa valittuna painopiste-

alueena oli sisäinen ja ulkoinen viestintä.

Harjoituksessa harjoiteltiin kuvitteellista

vakavaa kaasuvuototilannetta, jossa putki-

rikko aiheutti kaasuvuodon ja samaan aikaan

liikenneonnettomuuden junaradan ja ostos-

keskuksen läheisyydessä. Onnettomuudessa

sattui kuvitteellisesti myös henkilövahinkoja.

Onnettomuuspaikka sijaitsi vilkkaasti liiken-

nöidyn liikenneväylän ja junanradan riste-

yskohdassa sekä useiden ostoskeskusten ja

liikehuoneistojen läheisyydessä. Todentun-

tuisella onnettomuuskuvauksella on harjoi-

tusten onnistumisessa suuri osuus.

Harjoituspäivään osallistui 50 henki-

löä, ja edustettuina olivat yhtiön johdon

lisäksi Kymenlaakson pelastuslaitos, Kaak-

kois-Suomen poliisilaitos, Etelä-Suomen

aluehallintovirasto, Turvallisuus- ja kemi-

kaalivirasto, asiakasyritysten edustajia

ja viestintätoimiston edustajia.

Yhteistoimintaharjoitus osoitti, miten

hyvin Gasumin keskusvalvomon ja pelastus-

laitoksen yhteistyö toimii ja kuinka tärkeää

harjoittelu jatkossakin on taitojen ylläpitämi-

seksi. Tulevaisuudessa häiriötilanteiden hal-

linta on entistäkin paremmalla tasolla sään-

nöllisen harjoittelutoiminnan ansiosta. Onnis-

tuneen yhteistoimintaharjoittelun taustalla

on onnistunut sidosryhmäyhteistyö, jossa

harjoittelun keinoin on mahdollista parantaa

kaikkien osallistuvien osapuolten toimintaa.

Vuosittainen yhteistoimintaharjoitus sidosryhmien kanssa kehittää valmiuksia toimia mahdollisissa poikkeustilanteissa.

Gasum pyrkii varmistamaan energiatoimitusten

häiriöttömyyden jatkossakin ja varautuu säännöllisesti

mahdollisiin poikkeustilanteisiin harjoittelemalla.


LUONNONKAASUN ARVOKETJU

A RVO K E TJ U JA Y M PÄ RIS TÖ

Tarjoamme asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailu kykyisiä

kaasu ratkaisuja teollisuuteen, liikenteeseen ja kotitalouksille.

Lähiympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointi on lähtökohtana yhtiön

tuodessa puhtaampaa energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla.

Tuotanto ja hankinta

Gasum hankkii kaiken maakaasun

pitkäaikaisella hankintasopimuk-

sella Venäjältä. Biokaasu tuotetaan

mädättämällä jätteistä, jotka jalos-

tetaan maakaasun veroiseksi bio-

kaasuksi. Jalostettu biokaasu on

maakaasun tavoin suurimmaksi

osaksi metaania.

Tehokas siirto ja jakelu

Luonnonkaasujen putkilogistiikka on

tehokasta, taloudellista ja ympäris-

töystävällistä verrattuna esimerkiksi

kiinteiden polttoaineiden rekkakul-

jetuksiin. Kaasun siirtyessä loppu-

käyttäjälle syntyy siirrossa vähäisiä

ympäristövaikutuksia ja päästöjä.

Suurin osa päästöistä syntyy maa-

kaasun käyttövaiheessa, kuten muis-

sakin polttoaineisiin perustuvissa

energiaketjuissa. Putkia suunnitelta-

essa ja rakennettaessa huomioidaan

ympäristövaikutukset.

Maa- ja biokaasua on mahdollista

kuljettaa myös nesteytettynä rekka- ja

laivakuljetutuksilla kaasuverkoston

ulkopuolisiin kohteisiin.

Kaasun käyttö

Luonnonkaasu on monipuolinen

polttoaine, joka soveltuu erikokoisiin

ja -tyyppisiin käyttökohteisiin.

Lähes puolet Suomeen tuotavasta

maakaasusta käytetään polttoaineena

yhdyskuntien voimalaitoksissa yh-

distetyssä sähkön- ja lämmöntuotan-

nossa. Teollisuudessa kaasua käy-

tetään erilaisissa lämmitys- ja kui-

vausprosesseissa, raaka-aineena sekä

höyryntuotannossa. Kotitaloudet käyt-

tävät kaasua lämmityksessä ja kaasu-

liesissä ruoanlaitossa. Luonnonkaasu


A RVO K E TJ U JA Y M PÄ RIS TÖ

Luonnonkaasu soveltuu monipuolisesti eri käyttökohteisiin, teollisuuteen, liikentee-seen ja kotitalouksille.

soveltuu myös maa- ja meri liikenteen

polttoaineeksi.

Biokaasu on hiilidioksidineutraa-

lia, maakaasun CO2-päästöt taas ovat

selkeästi pienemmät kuin muilla

fossiilisilla polttoaineilla. Esimerkiksi

nykyisin henkilöautomallien kaasu-

autoversioiden hiilidioksipäästöt ovat

alle 100 g/100 km maakaasulla ajet-

taessa. Kaasuautoista ei käytännössä

koidu kaupunki-ilmaa huonontavia

pienhiukkas päästöjä, ja muutkin lähi-

päästöt ovat hyvin pienet. Gasum-

biokaasu on ainoa liikenteen poltto-

aine, joka on saanut Avainlippu- ja

Joutsenmerkin.

Innovaatioilla uusia käyttökohteita

Luonnonkaasun käyttöedellytyksiä

kehitetään tutkimuksella ja kehitys-

toiminnalla. Kaasualan tutkimustyön

resurssit ovatkin turvattava yliopis-

toissa ja muissa tutkimuslaitoksissa

niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Yhtiö pyrkii lisäämään kaasutietoutta

verkostoitumalla tutkimusverkostojen

kanssa sekä kouluttamalla tulevai-

suuden osaajia kaasuliiketoimintaan

liittyvistä turvallisuusasioista yhteis-

työssä muun muassa Aalto-yliopis-

ton kanssa, Natural Gas Engineering

-koulutus ohjelmassa. Yhtiö teettää

myös vuosittain useita lopputöitä alan

opiskelijoilla.

On tärkeää saada kaasualalle uu-

sia osaajia ja innovaatioita. Yhtiö on

järjestänyt Hyvän ilman lintu -inno-

vaatiokilpailua, jonka avulla etsitään

uudenlaisia ideoita kestävien luon-

nonkaasunratkaisujen edistämiseen

ja hyödyntämiseen liikenteessä. Li-

säksi yhtiö ylläpitää aktiivista sisäistä

innovaatiotoimintaa.


JOHTORYHMÄ 1 .1 .2015

J O HTO RY H M Ä , H A L L ITUS JA H A L L INTO N EU VO S TO

KRISTIINA VUORI

S. 1970

johtaja, sääntely ja

laki- ja henkilöstöasiat

OTK, LL.M. (Lontoo), varatuomari

Gasumilla vuodesta 2005

Hallituksen jäsen

JARKO ALANKO

S. 1965

johtaja, Energiapalvelut

DI


JOHANNA LAMMINEN

S. 1966

toimitusjohtaja

tekniikan lisensiaatti, MBA


Hallituksen puheenjohtaja

Skangassin hallituksen

puheenjohtaja

TOR MORTEN OSMUNDSEN

S. 1959

Skangassin toimitusjohtaja

Master of management

and business

Skangassilla vuodesta 2013


ARI SUOMILAMMI

S. 1962

johtaja, Siirtopalvelut

KTM, MBA, Ins.

Gasumilla vuodesta 1994,

kaasuliiketoiminnassa

vuodesta 1989

Hallituksen jäsen

SARI SIITONEN

S. 1969

johtaja, strategia

ja yhteiskuntasuhteet

tekniikan tohtori, MBA


ALEKSEI NOVITSKY

S. 1969

johtaja, Energiakauppa

KTM


Hallituksen jäsen

Skangassin hallituksen jäsenBiovakka Oy Hallituksen jäsen

CHRISTER PALTSCHICK

S. 1949

johtaja

DI

Gasumilla vuodesta 1994,

kaasuliiketoiminnassa

vuodesta 1988Hallituksen varapuheenjohtaja

JUSSI TEIJONSALO

S. 1965

johtaja, talous

DI


J O HTO RY H M Ä , H A L L ITUS JA H A L L INTO N EU VO S TO

GASUMIN HALLINTONEUVOSTO

Puheenjohtaja: Juha Rantanen Varapuheenjohtaja: Jarmo Väisänen, omistajaohjausosasto, valtioneuvoston kanslia Jäsenet: Pekka Hurtola, omistajaohjausosasto, valtioneuvoston kanslia; Minna Pajumaa, omistajaohjausosasto, valtioneuvoston kanslia; Pavel Oderov, OAO Gazprom; Igor Lipskiy, OAO Gazprom GASUMIN VUOSI 20 14 41

Luonnonkaasu

Maakaasu

Maakaasu (natural gas) on lähes koko-

naan metaanista koostuva kaasu, jota

saadaan maakaasu- ja öljy esiintymistä

sekä liuske kivestä. Sen tehollinen

lämpö arvo on 10 kWh/m3, mikä vastaa

lämpöarvoltaan yhtä litraa kevyttä

polttoöljyä. Suomessa tällä hetkellä

käytettävä maakaasu tuodaan Länsi-

Siperiasta Venäjältä putkiverkkoa

pitkin Imatran vastaanottoasemalle.

Mittauksen ja laaduntarkkailun jälkeen

maakaasu siirretään vastaanottoase-

malta asiak kaille Gasumin omistaman

siirto- ja jakeluverkoston kautta.

Maakaasun käyttömahdollisuudet ovat

monipuoliset. Suomalainen teollisuus

hyödyntää maakaasua sekä poltto- että

raaka-aineena, ja kaasulla on korkea

hyötysuhde sähkön ja lämmön yhteis-

tuotannossa. Monissa teollisuuden pro-

sesseissa maakaasulla voidaan korvata

sähköä. Kotitalouksissa maakaasua

hyödynnetään sekä lämmityksessä että

keittiöliesissä. Lisäksi maakaasu sopii

jalostettuna meri- ja maantieliikenteen

polttoaineeksi.

Liikennepolttoaineista maakaasu

on edullisin polttoaine (vertailuhinta

bensiinille 2.2.2015: 0,851 ¤/l).

Biokaasu

Biokaasu (biogas) on täysin

kotimaista uusiutuvaa energiaa.

Raakabiokaasun koostumus vaihtelee

tuotantomenetelmästä ja käytettävistä

raaka-aineista riippuen. Biokaasun uu-

siutuvia raaka-aineita ovat esimerkiksi

yhdyskuntien ja teollisuuden jätteet.

Raakabiokaasu jalostetaan maakaasua

vastaavaksi, ja se soveltuu kaikkiin

samoihin kohteisiin kuin maakaasu.

Tällä hetkellä sitä käytetään Suomessa

sähkön- ja lämmöntuotannossa, teol-

lisuudessa, kotitalouksien lämmitys-

polttoaineena ja ruoanlaitossa sekä

liikennepolttoaineena.

Biokaasun tehollinen lämpö arvo on noin

10 kWh/m3. Gasum-biokaasun siirtämi-

sessä tuotanto paikoilta asiakkaille hyö-

dynnetään olemassa olevaa kaasuput-

kiverkostoa. Biokaasua syötetään Gasu-

min verkkoon Kouvolassa, Espoossa ja

Lahdessa sijaitsevilta biokaasulaitok-

silta. Myös biokaasua voidaan nesteyt-

tää. Tällöin siitä puhutaan nesteytetystä

biokaasusta, LBG (Liquid Biogas).

Liikennepolttoaineista biokaasu on

uusiutuvista markkinoiden edullisin

polttoaine (vertailuhinta bensiinille

2.2.2015: 0,928 ¤/l).

LNG

LNG (liqueied natural gas) on

nesteytettyä maakaasua, joka on

jäähdytetty -162 asteeseen. LNG:llä on

polttoaineena käytettynä samanlaiset

ominai suudet kuin maakaasulla.

LNG:n tilavuus jää nestemäisenä vain

kuudessadas osaan normaali olotilassa

olevan kaasun tilavuudesta. Tämän ta-

kia LNG:tä voidaan varastoida, kuljettaa

ja käyttää poltto aineen tavoin kätevästi

ja kustannustehokkaasti. LNG:tä

käyttämällä hiilidioksidipäästöt ale-

nevat noin 25 prosenttia raskaaseen

poltto öljyyn verrattuna.

LNG on ympäristöystävällinen ener-

gianlähde, joka täyttää Itä merellä

tammikuussa 2015 voimaan astuneet

meriliikenteen päästö rajoitukset.

LNG on hajutonta, mautonta ja myrky-

töntä eikä se sisällä rikkiä, pienhiuk-

kasia tai raskasmetalleja.

'Luonnonkaasulla' tarkoitetaan maa- ja biokaasua.

Maakaasu ja jalostettu biokaasu ovat

koostumukseltaan samaa ainetta, metaania.


TANANGER

Skangass AS

Kontinentalvegen 31

N-4056 Tananger

Norja

Asiakaspalvelu +47 52 97 97 97

www.skangass.com

ESPOO

GÖTEBORG, RUOTSI

LYSEKIL, RUOTSI

ØRA, NORJA

1

1

2

3

4

5

2

3

4

5

1

1

3

2

4

5

6

7

8

2

3

4

5

6

7

8

9

9

ESPOO

Gasum Oy

Pääkonttori

PL 21 Miestentie 1

02151 Espoo

Asiakaspalvelu 0800 122 722

www.gasum.fi

HELSINKI

HYVINKÄÄ

IMATRA

KOTKA

KOUVOLA

LOHJA

MÄNTSÄLÄ

TAMPERE

RUOTSI

SUOMI

NORJA

GASUMIN TOIMIPISTEET SKANGASSIN TOIMIPISTEET

Gasum on suomalainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja.

Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää

ja toimittaa niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle,

kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle.

Yhtiö kehittää suomalaista ja pohjoismaista energiainfrastruktuuria

panostamalla nesteytetyn maakaasun (LNG) liiketoimintaan,

biokaasuliiketoimintaan ja liikennepalveluihin.

Gasum on Suomen johtava biokaasun tarjoaja Suomessa. Yhtiö

syöttää biokaasua kaasuverkostoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta.

Yhtiö osti enemmistöomistajuuden norjalaisen Skangassin LNG-

liiketoiminnasta toukokuussa 2014. Skangass jatkaa LNG:n aseman

ja infrastruktuurin vahvistamista ja uusien kaasuratkaisuiden

hyödyntämistä entistä laajemmin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Gasumissa työskentelee reilut 300 henkeä. Liikevaihto vuonna

2014 oli 1,1 mrd. euroa.

PUHTAASTI LUONNONKAASULLA – GASUM.FI

gasumin 2014...4,2 Milj. euroa 7,0 Milj uroa GASUM VUONNA 2014 Vertailuhinnat Avainluvut 2014 bensiinille 2.2.2015 BIOKAASU 0,928 €/l (2014: 0,963) MAAKAASU 0,851 €/l (2014: …

Documents