Finlayson Art Area

Aamulehti // Perjantaina 5. kesäkuuta 2015 IlmoItuslIIte // 1

FINLAYSON

ART AREA

Grafiikanpaja Himmelblau25 vuotta

Varma - Finlaysonin alueen kehittäjä

G R A F I I K A N L E H D E N E R I K O I S N U M E R O 2 0 1 5

Uutta Tampereella: Finlayson Art Area

2 // IlmoItuslIIte Aamulehti // Perjantaina 5. kesäkuuta 2015

2FAA

Grafiikanlehti

Päätoimittaja: Veikko Halmetoja

Kirjoittajat: Veikko Halmetoja, Tomi Moisio,

Katja Villemonteix

Graafinen suunnittelu ja taitto: Nalle Ritvola

Valokuvat: Mikaela Holmberg, Jouko Järvinen,

Nalle Ritvola

Kustantaja: Grafiikanpaja Himmelblau

Paino: Alma Manu Oy Tampere

Painosmäärä: 100 000

Ilmestymispäivä: 5.6.2015

2015

Juhlavuotena katsotaan eteenpäin

Grafiikanpaja Himmelblau täyttää tänä vuo-na 25 vuotta. Se on pitkä aika kulttuurityötä tekevälle taidealan yritykselle. Se on lyhyt aika, jos ajattelemme pajan saavuttamaa asemaa suomalaisen taidegrafiikan johta-

vana toimijana. Ja toiminta ei keskity vain Suomeen.Vuosi vuodelta Grafiikanpaja Himmelblau suuntaa

entistä enemmän myös kansainvälisille markkinoille. Suomalainen taidegrafiikka on maailmalla huipputasoa ja Himmelblaulla on ollut rohkeutta ja sisua esitellä sitä aina Ruotsista Kiinaan saakka.

Viime vuosina vienti on keskittynyt yhteen huipputa-pahtumaan. London Original Print Fair on maailman tärkeimpiä taidegrafiikan messuja, jossa huippupajat ja -galleriat kohtaavat ja esittelevät tuotantoaan. Himmel-blau on vuosittain saanut osallistumisestaan erinomais-ta palautetta ja kasvattanut markkinoitaan Suomen ul-kopuolelle. Tämä on tärkeää kaikilla aloilla, uusia mark-kinoita on löydyttävä, muuten resursseja toiminnan kehittämiseen ei löydy.

Tämä ei saa tarkoittaa ydintoiminnan ja kotimaisten asiakkaiden unohtamista. Grafiikanpaja Himmelblau tuottaa jatkuvasti uutta taidegrafiikkaa suomalaisten

huipputaiteilijoiden kanssa. Viime aikoina on syntynyt vedoksia värikkäistä maalauksistaan tunnetun Marika Mäkelän kanssa, mahtavista piirroksistaan tunnetun Stiina Saariston kanssa sekä designistaan tunnetun Klaus Haapaniemen kanssa.

Pajalla puurretaan edelleen myös klassikoiden paris-sa. Sieltä löytyy niin Outi Heiskasen kuin Inari Krohnin ja Elina Luukasen teoksia.

Tänä keväänä Himmelblau on keskittynyt Tampereen seudun kulttuuritarjonnan kehittämiseen. Uusi Finlay-son Art Area, tuttavallisemmin FAA, nostaa Finlaysonin alueen kuvataideprofiiliin uuteen nousuun tänä kesänä ja toivon mukaan myös jatkossa. Varma, Finlayson & Co ja Grafiikanpaja Himmelblau tekevät yhteistyössä Tampereelle uutta vetovoimatekijää, jossa kuvataiteella on keskeinen sijansa.

Tästä pääsevät nauttimaan niin asukkaat kuin turistitkin. Hyvää kuvataidekesää kaikille! Veikko Halmetoja päätoimittaja

ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 / 10/4¤ / WWW.VAPRIIKKI.FI

Yhdellä lipulla yli kymmenen

näyttelyä!Historiaa, luonnontieteitä ja

tekniikkaa –tervetuloa monipuoliseen museokeskukseen!

X X V1 9 9 0 – 2 0 1 5

Grafiikanpaja Himmelblau ylläpitää käden taitoja.


FAA3

Finlaysonin historiallinen teollisuus-alue on Tampereen vanha kaupunki. Se on tunnustettu osa kansallismai-semaa ja helposti saavutettavissa. Tampereen ydinkeskustassa sijaitse-va alue ja sinne järjestettävä uusi tai-detapahtuma FAA ovat kaikille mak-suttomat koko perheen taidekohteet.

Alueella on hienoa kansainvälistä nykytaidetta, monipuolinen Finlayson & Co:n kangasnäyttely sekä Himmelblaun 25-vuotisjuhlanäyttely. Koko-naisuus on avoinna kesäkuusta elokuuhun. Ohessa esittelyt FAA:n kesänäyttelyn taiteilijoista.

Osmo Rauhala ja mystinen luonto

Osmo Rauhala (s. 1957) toteuttaa alueen van-himpaan tehdasrakennukseen Kuusvoonin-kiseen suuren videoinstallaation. Vooninki-

salissa taas on esillä hänen maalauksiaan.Videoteos on tunnelmallinen ja mystinen koko-

naisinstallaatio, joka on elämyksellinen. Myös lap-set voivat nauttia sen luontotunnelmasta.

Maalauksissaan Rauhala pelkistää sanottavansa. Maalaukset ovat ajasta ja paikasta vapaita. Niiden symbolinen taso on selkeästi rakennettu ja ne ovat universaalisti ymmärrettäviä. Rauhala onkin kan-sainvälisesti tunnettu tekijä, joka pitää ulkomailla enemmän näyttelyitä kuin Suomessa.

Rauhalan teoksissa on selkeä ekologinen vies-ti, joka tuntuu ajankohtaiselta juuri nyt, vaikka se muistetaan jo hänen Vuoden nuori taiteilija -näytte-lystään Tampereen taidemuseosta.

Kaarina Kaikkosen takit palaavat Satakunnankadulle

Kaarina Kaikkonen (s. 1952) tunnetaan julkisiin tiloihin tehdyistä kierrätystekstiilipohjaisista installaatioista. Viime kesänä hänen paidoista

tehty installaationsa nähtiin Mäntän kuvataidevii-koilla Kirkon seiniä pitkin kipuamassa.

Vuonna 1999 Tampere järjesti kaupunkitaideta-pahtuman Taivas kattona. Tuosta näyttelystä ihmi-sille on parhaiten jäänyt mieleen Kaarina Kaikkosen installaatio Varjo. Satakunnankadun yllä roikkui 405 pikkutakkia.

Kauniisti Finlaysonin väreihin harmaan sävyissä sointunut teos herää tänä kesänä uudestaan eloon. Teos installoidaan alkuperäiselle paikalleen, mutta ainakin osa takeista vaihtuu. Kaikkonen ei aio jälji-tellä vanhaa värisommitelmaa vaan versioi uuden.

Kari Cavén kierrättää materiaaleja

Kari Cavén (s. 1954) tekee leikkisiä veistoksia kierrätysmateriaaleista. Hän kiertää romu-kauppoja, mutta myös tavarataloja, ostaa hal-

Finlaysonin alue on nytFinlayson Art Area on uusi kiinnostava kuvataidetapahtuma Tampereella

Richard Humann: The Songbird Sings of Home, 2015.

Kari Cavén: Auto Nro 41, 2007. 6.6.

–23

.8.2

015


4FAA

paa ja paljon ja alkaa rakentaa teoksia materiaalien pohjalta. Hän onkin sanonut tietävänsä mitä etsi, vasta löydettyään sen.

Cavén ohjasi tänä vuonna myös IHME-taideta-pahtuman ja Helsingin nuorisoasiainkeskuksen yh-teisprojektin. Valehtelijoiden Klubi oli nuorisotaloilla järjestetty ihmeellisten esineiden tunnistustapah-tuma. Tapahtuma kuvasti hyvin Cavénin suhdetta materiaaleihin ja esineiden käyttötarkoituksiin.

FAA esittelee Kari Cavénilta monipuolisen ko-konaisuuden teoksia TR5-näyttelytilassa. Teoksia tulee niin kattoon kuin lattialle. Mukana on muun muassa lelukoiria ja rikkinäisiä peilejä. Myös Cavé-

nin suositut fantasia-autot, kierrätysmateriaaleista rakennetut härvelit ovat näyttelyssä mukana.

Kaisu Koiviston teos kerää saasteita

Kaisu Koivisto (s. 1962) tunnetaan parhaiten eläinaiheisista veistoksista, joiden materiaa-lina on viime vuosina ollut metalli ja nahka.

Koivisto valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 1996. Tuohon aikaan hän käytti veistosinstallaatioissaan paljon eläinperäisiä materiaaleja, kuten sarvia. Tänä kesänä FAA esittelee Koivistolta yhden ins-tallaation tuolta aikakaudelta. Vuodelta 1998 oleva teos Saasteenkerääjä on aiemmin ollut esillä muun muassa New Yorkissa, Berliinissä, Brysselissä, Pirk-kalassa ja Turussa. ”Kun lehmänsarvista tehty teos lähti kiertämään maailmaa, olivat sarvet puhtoisen valkoisia. Aijan myötä huokoinen materiaali on ke-rännyt saasteita ja tummunnut sekä haurastunut”, Koivisto kertoo.

Uudempaa tuotantoa edustavat kaksi suurta me-tallista hitsattua sieniveistosta. Ne ovat olleet esillä aiemmin presidentin kesäasunnolla Kultarannassa.

Richard Humann rakentaa linnunpesiä

Richard Humann (s. 1961) on New Yorkissa asuva amerikkalainen taiteilija, jonka teoksia on muun muassa Sara Hildénin taidemuseon

kokoelmassa. Kesällä hänen teoksiaan nähdään eri puolilla Finlayson Art Areaa. Luvassa on videota, äänitaidetta ja myös taidegrafiikkaa, vaikka ei aivan tavallisimmassa mielessä.

Mielenkiintoinen on myös avajaisten yhteydessä järjestettävä linnunpesätyöpaja, joka on Galleria Himmelblaussa 6.6. klo 14. Työpajassa tehdään tai-teilijan johdolla yhteisöllisiä installaatioita. Ihmisten lähettämistä lapsuusmuistoista leikataan lauseet paperisuikaleiksi, joista punotaan linnunpesän nä-köisiä veistoksia. Teoksen nimi on Songbird Sings of Home. Syntyneet teokset sijoitetaan näyttely-alueelle.

Työpajaan on rajattu osanotto ja se edellyttää etukäteisilmoittautumista osoitteeseen: himmel [email protected].

Kaarina Kaikkonen: Varjo, 1999.

Alla:Richard Humann: Live Every Day in Truth, 2011.

Kari Cavén: Kokoelma teoksia.

Kaisu Koivisto: Saasteenkerääjä, 1998.

www.finlaysonartarea.fi

facebook.com/finlaysonartarea


FAA5

Osmo Rauhala: Metsän salaisuus (havainnekuva), 2015.

1. Milloin Finlayson Art Area järjestetään?6.6.-23.8.2015 ja se on avoinna ti–pe klo 11–17, la-su klo 12–17.

2. Mitä näyttelyitä näemme FAA:ssa ja ketkä ovat tapahtuman taiteilijat? Isommilla teoskokonaisuuksilla ovat mukana Kari Cavén, Richard Humann, Kaarina Kaikkonen, Kaisu Koivisto ja Osmo Rauhala. Finlayson & Co:lta tulee oma tekstiilinäyttely sekä Grafiikan-paja Himmelblaun galleriassa ja pajalla ovat esillä omat taidenäyttelyt.

3. Missä kaikkialla Finlaysonin alueella on näyttelykohteita?Näyttelyt ovat useassa kohteessa sisä- ja ulko-tiloissa. Sisänäyttelyt ovat Kuusvooninkisessa TR1:n, Vooninkisalin ja TR5:n tiloissa sekä Him-melblaun galleriassa ja pajalla. Ulkona taide tulee kulkijaa vastaan ympäri aluetta yllättävissäkin paikoissa.

4. Kuka organisoi tapahtuman?Järjestäjänä toimii Grafiikanpaja Himmelblau. Tapahtuman mahdollistaa Varma, joka omistaa Finlaysonin kiinteistöt.

5. Mistä idea sai alkunsa?Idea syntyi Grafiikanpaja Himmelblaun yrittäjän Pertti Ketosen juteltua alueen yrittäjien ja Var-man edustajien kanssa. Varma päätti lähteä mu-kaan, koska kokee taiteen elävöittävän hienosti Finlaysonin aluetta.

6. Onko tapahtumalla muita yhteistyö-kumppaneita?Finlayson & Co. antoi arvokkaan nimensä tapah-tuman käyttöön, ja he järjestävät oman tekstii-linäyttelyn TR5:n tiloihin. Tampereen kaupunki avustaa tapahtumaa työllistämällä nuoria näytte-lyn rakennus- ja valvontatehtäviin. Saimme myös Tampereen ammattikorkeakoulusta harjoitteli-joita.

7. Onko näyttelyillä jokin yhteinen teema?Alkuperäisenä ajatuksena oli Inside – Outside - teema; teosten sijoittaminen ulko- ja sisätiloihin. Oikeastaan vahingossa yhteiseksi vapaamuotoi-seksi teemaksi muotoutui metsä. Meillä on Osmo Rauhalan videoteos Metsän salaisuus ja Itäisen kadun yllä seikkailevat eläinhahmot sekä Fin-layson & Co:n kangasnäyttely Muistojen metsä. Kävijä saa kulkea kuin sieniretkellä bongatessaan Kaisu Koiviston metallisia sieniveistoksia ulkoti-loissa. Alueelta löytää myös Richard Humannin linnunpesäinstallaatioita. Kaarina Kaikkosen Var-jo muodostaa eräänlaisen metsän katveen.

8. Mikä tekee tapahtumasta erityisen?Perinteikkään tehdasmiljöön yhdistäminen nyky-aikaan taiteen keinoin. Finlaysonin 1820-luvulta alkanut historia ei ole vain menneisyyttä, vaan elää tätä päivää uuden luovuuden ja innovaati-oiden siivin. Teokset houkuttelevat kiertelemään aluetta ja etsimään lisää taidekohteita.

9. Mitkä ovat Finlayson Art Arean tavoitteet?Taiteen toivotaan houkuttelevan niin tampere-laisia kuin turisteja seikkailemaan Finlaysonin alueelle. Tavoitteena ovat monipuoliset elämyk-set kaikille. Tapahtuman yksi tarkoitus on myös yhdistää alueen toimijoita positiivisella kortteli-hengellä.

10. Järjestetäänkö tapahtuma toistekin?Kesä 2015 on pilottivuosi. Syksyllä päätetään järjestetäänkö tapahtuma uudelleen seuraavana vuonna.

10 kysymystä – Mikä on Finlayson Art Area eli FAA?


6FAA

Grafiikanpaja Himmelblau sijaitsee Tampereen keskustassa, Finlaysonin historiallisella teollisuusalueella. Kuvataiteilija Tuula Lehtinen perusti pajan vuonna 1989. Nykyään pajan omistaa ja sen toimitusjohtaja on

Pertti Ketonen.Grafiikanpajassa työskentelee joukko Euroopan

parhaita taidevedostajia. Siellä syntyy sekä vanhempien mestarien teoksia että uuden sukupolven taidegrafiikkaa. Pajalle kutsutaan taiteilijoita, jotka tekevät uusia teoksia pajan henkilökunnan avustaessa. Himmelblau on keskittynyt monipuolisesti metalligrafiikan eri tekniikoihin, mutta siellä tehdään myös muuta grafiikkaa kuten puupiirroksia.

Pajalla on vaihtuvien näyttelyiden rinnalla valtava myyntikokoelma, jossa myydään teoksia Himmelblaussa vuosien varrella työskennelleiltä taiteilijoilta.

Monet Himmelblaun vedostajat ovat itse myös taiteilijoina menestyneitä kuten Janne Laine, jonka retrospektiivinen näyttely nähtiin Tampereen taidemuseossa talvella 2015. Pajalla ovat työskennelleet myös sellaiset kansainvälisen taiteen suurnimet kuten maalauksistaan tunnettu Sean Scully ja kuvanveistäjänä mainetta niittänyt Richard Deacon.

Suomalaisille varmasti tutuin Himmelblaun taiteilijoista on akateemikko Outi Heiskanen, jonka luoma pensastuulikansa jaksaa ihastuttaa ihmisiä sukupolvesta toiseen.

Grafiikanpaja Himmelblaun toimintaa on vuosien varrella esitelty Grafiikanlehdessä, jonka ensimmäinen päätoimittaja oli Marjaana Toiminen. ”Kun lehteä ensimmäistä kertaa tehtiin parikymmentä vuotta sitten, pidettiin tosi tärkeänä kertoa, mistä grafiikassa on oikein kysymys. Yhden taiteilijakunnan ääni ja toiminnan luonne piti saada esiin ja kuuluviin. Lehden perustamiselle oli siten aatteellinen syy”, hän muistelee. Sittemmin Himmelblau on hoitanut ison osan tiedon jakamisesta verkkosivuillaan ja lehden luonne on muuttunut enemmän ajankohtaisista asioista kertovaksi.

Grafiikan ääni nousi esiin myös Otavan kustantamassa vuonna 2003 ilmestyneessä kirjassa Vedostuksia. Siinä on Hannu Väisäsen esipuhe, ja Grafiikanlehden päätoimittajana toiminut Tiina Nyrhinen on tehnyt mittavan työn haastatellessaan suomalaisen taidegrafiikan tärkeimmät nimet. Edesmennyt professori Pentti Kaskipuro oli tuolloin vielä voimissaan. ”Kaskipuron kotona Korsossa sain leppoisasti tarjoiltuna annoksen grafiikan kentän juoruja, suomalaisten käyttöesineiden kulttuurihistoriaa ja maittavaa sienipiirakkaa”, Nyrhinen muistelee.

Himmelblaulla oli merkittävä rooli kirjan synnyssä ja se on edelleen hyvä opas monien Himmelblaun edustamien taiteilijoiden tuotantoon.

Tänä kesänä Grafiikanpaja Himmelblau on 25vuotisen historiansa kunniaksi lähtenyt aktiivisesti kegittämään kotiseutuaan, Tampereen keskustan vanhaa kaupunkia eli Finlaysonin aluetta. On syntynyt FAA, Finlayson Art Area. Tervetuloa tutustumaan grafiikanpajaan ja sitä ympäröivään elävään kulttuuriympäristöön!

Grafiikanpaja Himmelblau 25 vuotta

Han

nu

Hyr

ske:

Heu

reka

!, 20

15.

Jaakko Mattila: Iso värinä, 2015.

Janne Laine: Ikimetsä, 2014.

Taiteilijat Outi Heiskanen (kesk.), Inari Krohn (oik.) ja Janne Laine ahertavat grafiikanpajalla.


FAA7

Finlaysonin tehdasalueen lyhyt historia

1820 skotlantilainen James Finlayson perusti Finlaysonin tehtaan ja rakennutti sen Tammer kosken yläjuoksulle, rakennuksia tältä ajalta ei ole enää jäljellä. 1836 tehdas myytiin ja sitä alettiin laajentaa Nottbeckien omistuksessa.

1837 valmistui alueen vanhin säilynyt rakennus eli TR 1, jota kutsutaan myös Kuusvooninkiseksi rakennuksen kuuden kerroksen perusteella.

1839 alkoivat kudontatyöt Kuusvooninkisessa

1899 valmistui Siperia-tehdasrakennukseen tiilirakenteinen 60 metriä korkea piippu

1990 -luvun alussa Finlayson lopetti tekstiilituotan- non alueella, mutta alueella toimii yhä tehtaanmyymälä

1995 hyväksyttiin Tampereen valtuustossa alueen uusi asemakaava

2002 Varma siirtyi Finlaysonin alueen omistajaksi

2015 alueelle perustetaan kuvataidetapahtuma Finlayson Art Area eli FAA

Tämän on lapsuudenkodistani, tämä mummolasta, tällaiset verhot olivat koulun ruokalassa! Finlaysonin tekstii-likuosit vuosien varrelta ovat käytössä muovautuneita klassikoita. Ne eivät ole auktoriteettien tai yrityksen itsen-

sä retroklassikoiksi nostamia vaan meidän kaikkien omissa muistoissa asemansa hankkineita.

”Olen vakuuttunut, että meillä on näitä klassikoi-ta enemmän kuin kellään muulla. Näyttely tarjoaa muistoja, mahdollisuuksia havahtua huomaamaan,

miten kivoja, mielenkiintoisia, kauniita ja tyylikkäitä kuoseja Finlayson on vuosine varrella luonut”, yhti-ön luova johtaja Petri Pesonen fiilistelee.

Näyttelyssä uudet ja vanhat kankaat lomittuvat metsäksi, jossa voi sukeltaa kuosien maailmaan. Kyseessä on installaatio, joka on elämyksellinen ja helppo kokea. Mitään erityisen syvällistä historial-lista katsausta ei haeta vaan luotetaan katsojien ja kokijoiden omiin kokemuksiin kankaista ja niiden muodoista ja väreistä.

”Finlayson on ollut luvattomankin vaatimaton vä-lillä, vaikka hienoja kuoseja on syntynyt koko ajan”, Pesonen sanoo. Niihin pääsee nyt tutustumaan yhtiön historiaan liittyvällä alueella Tampereen yti-messä.

Finlayson & Co rakentaa kuosimetsän


8FAA

Grafiikanpaja Himmelblaun gal-

leriatilassa on kesän ajan esillä

ajankohtaista nykytaidetta ja

taidegrafiikan klassikoita. Avoin-

na ovat sekä galleriatila että

paja, jossa pääsee seuraamaan

vedostajien työskentelyä arki-

päivisin. Näyttely on avoinna

tiistaista sunnuntaihin koko ke-

sän.

Himmelblaun näyttelyssä nähdään muun muassa keskipolven taidegraafikoiden ehdottomaan kärkeen kuuluvien Tiina Ki-visen ja Janne Laineen uusia teoksia. Mu-

kana on grafiikkaa myös Lontoon grafiikanmessuil-la mainetta saaneelta Juho Karjalaiselta. Maalarei-na paremmin tunnetut Jukka Mäkelä ja Susanne Gott berg tuovat näyttelyyn oman kiinnostavan lisänsä. Ja on joukossa myös kuvanveistäjänä tun-nettu Miina Äkkijyrkkä. Ohessa Tomi Moision kir-joittamat esittelyt kolmesta näyttelyn taiteilijasta.

Marika Mäkelän uutta grafiikkaa

Marika Mäkelä (s. 1947) kuuluu siihen vahvo-jen naistaiteilijoiden ryhmään, joka valloitti suomalaisen taidekentän 1980-luvun ku-

luessa. Läpilyönti tapahtui ekspressiivisillä maala-uksilla, mutta Mäkelän tuotantoa ei kannata sijoittaa minkään yksittäisen ismin alle. Hänen teoksissaan koristeellisuudella on keskeinen rooli. Mäkelän tai-de on pääosin ei-esittävää, mutta hänen maalauk-sissaan ja grafiikassaan on viittauksia myös esittä-viin aiheisiin. Useimmiten tämä toteutuu merkkien, symbolien ja ornamentiikan kautta. Viittaukset niin kirjallisuuteen ja elokuvaan kuin Aasian ja Afrikan-kin kulttuureihin kietoutuvat taiteilijan henkilökoh-taisiin kokemuksiin ja muistoihin. Luontokokemuk-

set ja erityisesti valon ilmentäminen ovat Mäkelälle tärkeitä. Myös yhteys käsityön traditioon on läsnä hänen teoksissaan. Marika Mäkelä on tehnyt tai-degrafiikkaa 1990-luvun alusta lähtien. Suurin osa sarjoista on vedostettu Grafiikanpaja Himmelb-laussa. Uusien värikkäiden vedosten tekniikkana on fotoetsaus ja akvatinta. Niissä on lisäksi taiteilijalle tyypilliseen tapaan käytetty kimalletta, mikä puo-lestaan on metalligrafiikalle hyvin epätavallista.

Klaus Haapaniemi astui taidegraafikon saappaisiin

Klaus Haapaniemi (s. 1970) on yksi tämän hetken kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia suunnittelijoita. Hänen luomuk-

sissaan yhdistyvät toisaalta japanilainen ja venä-läinen estetiikka, toisaalta kansansatujen maailma ja inhimillistetyt eläinhahmot. Hän on lisäksi suun-nitellut puvustuksen ja lavastuksen Suomen Kan-sallisoopperan ”Ovela kettu” -tulkintaan. Himmel-blaussa Haapaniemi on tehnyt ensimmäistä kertaa teoksia syväpainotekniikalla, jota taiteilija kuvaa meditatiiviseksi. Haapaniemen viiva on vedoksissa niin virtuoosimainen, että on vaikea uskoa hänen vasta ottavan metalligrafiikan tekniikkaa haltuun. Myös uusissa viivasyövytys- ja akvatintateoksissa esiintyy Haapaniemelle tärkeitä eläinhahmoja. Tai-teilija haluaa säilyttää tuttujenkin teemojen käsitte-

lyssä yllätyksellisyyden kuvaamalla farmieläinten rinnalla myös eksoot-tisempia otuksia. Kukko voi aivan hyvin esiintyä yhdessä mustekalan kanssa. Himmelblaussa toteutetut uudet teokset ovat asetelmia. Klas-sisessa aiheessa taiteilijaa kiinnos-taa erityisesti luonnollisuus ja geo-metrian hajoaminen. Haapaniemi hyödyntää myös art nouveaun or-namentiikan vaikutteita.

Stiina Saariston etsaukset ovat sukua hänen piirroksilleen

Stiina Saaristo (s. 1976) on lahjakas piirtäjä, joka tunne-taan suurikokoisista lyijy- ja

värikynäteoksistaan. Himmelb-laussa Saaristo on tehnyt metal-

ligrafiikkaa ensimmäistä kertaa opiskeluaikojen jälkeen. Teosten aiheet ovat tuttuja hänen muusta tuotannostaan. Saariston teokset ovat etäännytet-tyjä omakuvia. Omia piirteitään liioitellen, itseään naamioiden ja lisäämällä teoksiin mielikuvituksel-lisia elementtejä taiteilija tutkii sukupuolirooleihin, naiseuteen ja vallankäyttöön liittyviä kysymyksiä. Myös yhteiskunnan odotukset suoritus- ja ulkonä-köpaineineen joutuvat kriittisen tarkastelun koh-teeksi Saariston teoksissa. Tärkeistä ja vakavista teemoista huolimatta teokset ovat usein myös hu-moristisia. Saariston uusien teosten tekniikkana on akvatintalle tehty mezzotinto. Kuparille syövytettyä akvatintaa kiillotetaan, jolloin kiillotusjälki piirtyy painettaessa vaaleansävyisenä jälkenä mustalle pohjalle. Taiteilija kokee tekniikan sattumanvarai-suuden sekä antoisana että vaativana kynällä piir-tämiseen verrattuna. Painettaessa muodostuvan valöörin astetta on vaikea arvioida kiillotuskohtia työstettäessä.

Grafiikanpaja Himmelblau esitteleekesällä huippunimiään

Klaus Haapaniemi: The Octopuss and the Cock, 2015.

Marika Mäkelä: Dianthus, 2014.

Stiina Saaristo: Protector, 2014.

Marika Mäkelä: Knight’s Templar, 2014.


FAA9

Finlaysonin alue on vilkas kaupunkikes-kus, jossa kulkee päivittäin kolmisen tuhatta ihmistä. Tiloissa toimii noin sata yritystä. Alueella on mm. Finnkinon elo-kuvateatteri, Euroopan ainoa Vakoilu-museo, panimoravintola Plevna, lukui-

sia muita ravintoloita ja kahviloita sekä yrityksiä media- ja it-alasta terveydenhoitoon ja taiteeseen. Alueen vanhin yhä toimiva yritys on 25-vuotisjuh-laansa viettävä Grafiikanpaja Himmelblau.

Aikoinaan Finlaysonin aluetta kutsuttiin valtioksi kaupungissa. Tehtaalla oli oma kirkko, kirjasto, kou-lu, palokunta, poliisi ja jonkin aikaa jopa oma raha. Nottbeckin mahtisuvulla oli Tampereella tärkeä asema ja läheiset suhteet Pietarin hoviin. Skotlanti-laisen James Finlaysonin 1820 perustamasta teh-taasta oli kasvanut Nottbeckien johdolla Pohjois-maiden suurin teollisuusyritys.

Alueen rakennukset on nimetty ykskantaan teh-dasrakennuksiksi; TR1, TR2 jne. Osa sai kuitenkin lempinimiä ajankohtaisten tapahtumien mukaan, esim. Plevna, Seelanti, Siperia. Nykyään Finlayso-nin alue on Tampereen Vanha kaupunki, oleellinen osa kansallismaisemaa Tammerkosken kuohujen partaalla.

Finlaysonin alue on yksi Varman merkittävimmistä kiinteistökohteista

Tampereen Kiinteistö Invest Oy on perustettu vuonna 1987, jolloin Finlaysonin rakennusten peruskorjaus- ja täydennysrakentaminen

aloitettiin. Finlaysonin alue siirtyi Keskinäinen työ-eläkevakuutusyhtiö Varman omistukseen vuonna

2002, ja Varman kiinteistöosasto vastaa sekä koh-teen vuokrauksesta että kehittämisestä.

Varman toimitilajohtaja Toni Pekonen näkee Fin-laysonin alueen vahvuuksina upean, tunnetun si-jainnin Tampereen keskustassa, tarinoita täynnä olevat kiinteistöt ja monipuolisuuden. Alueelle on kehittynyt mielenkiintoinen sekoitus erilaisia toimi-joita niin viihteen, kulttuurin kuin liike-elämän puo-lelta.

Pekonen kertoo Finlaysonin alueen olevan yksi Varman merkittävimmistä kiinteistökohteista.

– Alueella on hieno historia ja merkittävä rooli pir-

kanmaalaisten elämässä. Edessä on loistava tule-vaisuus. Panostamalla pitkäjänteisesti Finlaysonin kiinteistöihin voimme olla alueesta ylpeitä jatkos-sakin.

Varma haluaa entisestään vahvistaa monipuolis-ta toimintaa ja kehittää tilatarjontaa vastaamaan alueella toimivien yritysten ja siellä vierailevien ih-misten tarpeita. Pekosen mukaan alueen kiinteis-töissä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.

– Haastamme itseämme miettimään uusia toi-mintoja, jotka luovat lisää elämyksiä Finlaysonin alueelle.

Finlaysonin alue on oleellinen osa kansallismaisemaa


10FAA

Alueen kokonaispinta-alaan nähden toimitilo-jen vuokrausaste on hyvä. Pekosen mukaan tällä hetkellä eniten työllistää ammattikorkeakoululta vapautunut TR9, entinen kutomorakennus See-lanti (1865). Sen pinta-ala on noin 6000 m2 yhden kerroksen vuokrattavan alan ollessa noin 1200 m2. Sopivan käyttäjän löytyessä tilojen muutostyöt on mahdollista aloittaa nopealla aikataululla. Tilat voi-sivat olla vuokralaisen käytössä 6–12 kuukauden kuluttua muutostöiden laajuudesta riippuen, Peko-nen lupaa.

Toinen mielenkiintoinen vuokrattavissa oleva tila on Tampereen kaupungilta syksyllä vapautuva entinen museotila, noin 600 m2, joka sopisi esim. luovien alojen toimistoiksi. Kohde sijaitsee alueen vanhimman ja arvokkaimman rakennuksen, Kuus-vooninkisen (1837) alakerroksessa (kuva yllä). Kiin-teistön upeana erikoisuutena on alkuperäinen, Fis-karsin konepajalla tehty valurautapylväikkö. Muista Varman omistamista historiallisesti tärkeistä koh-teista Pekonen mainitsee Pyynikin Trikoon kiinnos-tavana kokonaisuutena.

Varma omistaa Finlaysonin alueeseen läheisesti liittyvän asuinkerrostalokorttelin Puuvillatehtaan-kadun ja Näsilinnankadun välissä. Varman raken-nuttajapäällikkö Tuomas Vaarasalo kertoo, että kortteliin on haettu asemakaavamuutosta. Tulokse-na pääosa korttelin nykyisistä 1970-luvulla raken-netuista asuinkerrostaloista purettaisiin ja niiden tilalle rakennettaisiin tiiviimpi, kaupunkimaisempi asuntokortteli. Kaavamuutoksen jälkeen korttelis-sa voisi olla noin 300 nykyaikaista asuntoa, joiden autopaikat sijoitettaisiin maan alle, Vaarasalo kuvai-lee.

Vaarasalo kokee Tampereen tulevaisuuden näky-mät hyvin positiivisiksi.

– Kaupunki kasvaa, ja sen kehittämiseen panos-tetaan paljon niin kaupungin taholta kuin yksityis-ten toimijoiden puolesta. Tampereella on poikkeuk-sellisen hieno ja monipuolinen kaupunkikeskusta, joka varmasti houkuttelee toimitilojen ja palvelujen käyttäjiä sekä asukkaita myös jatkossa.

Varma on mukana tukemassa kulttuuria ja urhei-lua monin tavoin. Yhteen kohteeseen kohdistuvas-sa taidealan yhteistyössä Varma ei ole ollut tässä muodossa aiemmin mukana. Toni Pekosen mie-lestä Finlayson Art Area sopii hienosti Finlaysonille ja tuo esille alueella toimivia merkittäviä taidealan ammattilaisia.

– Tapahtuma antaa mukavaa piristystä niin Fin-laysonin alueen kuin Tampereen kesäturismille.

Vuokralaiset viihtyvät Finlaysonin alueella

Finnkinon elokuvateatteri Plevnan paikalla jyli-sivät ennen kutomokoneet. Plevna oli Pohjois-maiden suurin kutomosali, ja se valaistiin en-

simmäisenä Pohjoismaissa hehkulampuilla vuonna 1882. Finnkino toteutti elokuvateatterin suunnitte-lutyön Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy:n kans-sa. Finnkinon Plevna avasi yleisölle ovensa vuon-na 1999. Vuosittainen kävijämäärä on 500 000–700 000 elokuvavuodesta riippuen.

Teatteripäällikkö Anu Leppilampi kertoo finn-kinolaisten pitävän paljon alueesta. Viehättävää miljöötä on mieluisaa esitellä myös vieraille.

– Alueella yhdistyy perinnemaisema ja tämän päivän vapaa-ajan vietto. Erityisesti yritysasiakkaat ovat kiinnostuneita alueen historiasta.

Parkkeerausmahdollisuudet ovat hyvät, ja sijainti keskeinen myös julkisilla liikennevälineillä kulkevil-le.

Fujitsu on toiminut Finlaysonin alueella vuodesta 1998, työntekijöitä on noin 200. Toimitilat sijaitse-vat vanhassa kehräämörakennuksessa, jota kut-suttiin Puutarhatehtaaksi. Fujitsun aluejohtaja Pasi Lehmus kertoo sekä fujitsulaisten että asiakkaiden viihtyvän Finlaysonin alueella erinomaisesti.

– Läheltä löytyy useita edullisia sopimusruoka-loita ja asiakastapaamisia varten korkeatasoisia ravintoloita. Viereisen Plevnan parkkihallin käyttö-mahdollisuus viikonloppuisin on monelle mukava luontaisetu. Varma tarjoaa erinomaiset kokoustilat, ja Fujitsulla on tiloissaan päivittäin kokousemäntä huolehtimassa asiakastarjoiluista. Pikkujouluja on vietetty historiallisessa Kuusvooninkisessa.

Lehmus iloitsee taidetapahtuman pystyttämises-tä alueelle, hän uskoo Finlayson Art Arean saavan suosiota.

Persoonallisen kauniit tehdasrakennukset ja niiden ainutlaatuinen historia kiehtovat kävijää yhä. Vanhan teh-taan perintö elää ja kasvaa kohti uusia muotojaan.


FAA11

Menestys tulee niille, jotka uskaltavat

uudistua.

Finlaysonin rohkea uudistuminen näytti, että paikoilleen ei kannata jäädä polkemaan. Uudistu sinäkin kanssamme ja varmista yrityksesi kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Lue lisää: miksi.varma.fi.

Oletko sinä etsimämme KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ joka tulet vastaamaan Finlaysonin

loistavasta tulevaisuudesta?

Lue lisää varma.fi>Yhtiötietoa>Varma

työnantajana

ja laita hakemus sisään!

VAIKUTANyt voit vaikuttaa upean

Finlaysonin alueen

kehittämiseen!

Mikä ihastuttaa, mikä

vihastuttaa?

Kerro meille, miten aluetta

voisi mielestäsi

vielä kehittää – mitä siellä

pitäisi muuttaa,

mitä sieltä kenties puuttuu,

vai onko kaikki hyvin?

Osallistu keskusteluun

Varman Facebook-sivulla.

facebook.com/tyoelakevarma


MuseokeskusVapriikki

Vesivoimalaitos1926

Seelanti1865

1852

Kehräämö1891

Sairaala Mehiläinen2008

Koskitehdas1856

Värjäämö1928

Kuus-vooninkinen

1837-92

Vanha tehdas1837-95

Turbiini1878

Siperia1899

Piippu1899

Viimeistämö(Media 54)

1959

Siperianaukio

Lanka- värjäämö

1860

Katu-vap-

riikki1860Plevna

1877

Väinö Linnanaukio

Pääkonttori1895

Pakkavarasto1896-1934

Tehtaanmyymälä1923

1899

1879

1984

Finnkino

Panimoravintola Plevna

Aamulehti

Sato

TampereenTyöterveys

RavintolaBella Roma

TyöväenmuseoWerstas

Vakoilumuseo

Auri-faber

Reino-kauppa

Fujitsu Mainoskenttä

DimediaGrafiikanpajaHimmelblau

Mehiläinen

Arkkitehti-konttori Petri

Pussinen

Demola

BST-Arkkitehdit

Symbio

Finlay-sonin

Apteekki

KahvilaNostalgia

Bistro Fabric

Finlayson & Co

GalleriaNottbeck

ClassisAmerican

Diner

RavintolaTivoli Taj

Indian Restaurant

Pala Café Ravintola

Speakeasy

Megazone

Ravintola The Grill

Karkki-meri

RavintolaZiberia

Glohair

Western SaloonRodeo

RavintolaSelvi 14

Gelateria Italiana

BravoPlaza

DA-Design

Ideone

Maximatecc

Primetieto

SystematicFinland

Talenom

Filmaat-tiset

Aava Ohjelmistot

TampereenPysäköintitalo

CarlsonWagonlit

Travel

Punainen Risti

KunnonKlinikka

TraffFinland

Empore

11

34

5

1

1

Osmo Rauhala: Metsän salaisuus.

2

Galleria Himmelblau. 25-vuotisjuhlanäyttely ja Richard Humann.

2

Grafiikanpaja Himmelblau. Taidenäyttely ja vedostusnäytöksiä.

3

4 Osmo Rauhala: Game Theory.

6

8

5

6

Osmo Rauhala ja Richard Humann.

7

Finlayson & Co: kangasnäyttely Muistojen metsä.

7 Kari Cavén: veistoksia ja installaatioita.

9

8 Richard Humann: Transporter.

10

9

10

Kaisu Koivisto: Teknoluonto II jaObservatorio.

Kaarina Kaikkonen: Varjo.11

Kaisu Koivisto: Saasteenkerääjä.

LindorffMerit

ConsultingNecora

Systems

PetrasolBusiness

Center

SMT

PirkanmaanFysiocenter

AihioArkkitehdit

KuntoklubiJames’

FINLAYSONINALUE

• Historiallisten rakennusten lempinimet ja rakennusvuodet. • Osa vuokralais yrityksistä on merkitty suunnilleen sijaintinsa mukaan.• Sinivalkoiset numerot kertovat FAA:n vuoden 2015 teosten sijainnit.

Finlayson Art Area

Documents