European Maritime Capabilities Projektipäällikkö Sakari Martimo, Euroopan alueen pohjoinen turvallisuus

Euroopan pohjoinen turvallisuus!

EU:n turvallisuuspolitiikan haasteet ja Suomi

Sakari Martimo

PJ, EDAn projekti :”European Maritime Capabilities in the Arctic” (PTEMCA)

”SUOMEN LAPPI v 20??”

“But the overall consideration should be that in the 21st

century, military security, environmental security and economic security interact. This is nowhere truer than in the maritime world, and even more clearly in the Arctic. “ Naval Challenges in the Arctic, Wise Pen Int Ltd

Kokonaisturvallisuus Pohjolassa

6.11.2015 4

POHJOINEN - SUOMI - EU

6.11.2015

Euroopan unioni

EU:n toimintaympäristö

6.11.2015 6

• Turvallisuustilanne Euroopassa

• Sotilaalliset uhkakuvat ja suoritus-

kykyvaatimukset

• Kustannuskehitys ja taloustilanne

• Integraatiokehitys

TOIMIJAT

6.11.2015 7

KORKEA EDUSTAJA

KOMISSION VARAPUHEENJOHTAJA

ULKOSUHDEHALLINTO

PUOLUSTUSVIRASTO

KOMISSIO

JÄSENMAAT

EUROOPPA-NEUVOSTO

NEUVOSTO

EU:n puolustusulottuvuuden kehittyminen

• Ennen: Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP)

• Nyt: puolustusulottuvuus

6.11.2015 8

Eurooppa-neuvosto 2013: klusterijako

Ulkoinen toiminta

Tuki jäsenmaiden omalle ja EU:n toiminnalle

Sisäiset politiikat/ yhteisömetodi

Neuvosto/ ulkosuhdehallinto

Neuvosto/ puolustusvirasto

Komissio

EU:n puolustusulottuvuus

6.11.2015 9 Meripolitiikka

Teollisuuspolitiikka

Sisämarkkinapolitiikka

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka

Työllisyyspolitiikka

Kilpailukykyasiat

Energiapolitiikka

Avaruuspolitiikka

Kyberpolitiikka

YUTP

YTPP

6.11.2015

- Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen

- Sisämarkkinoiden kehittäminen

- Synergiat - Eurooppalainen intressi

KOMISSION ROOLI

Huoltovarmuus: Toimitusvarmuus, strategiset suorituskyvyt, osaaminen ja teollinen pohja

Avaruus: satelliittiviestintä, satelliittipaikannus

Energia: Energiatehokkuus jäsenmaissa ja operaatioissa

Puolustusvälineiden

siirtodirektiivi Puolustushankintadirektiivi

Puolustustutkimus: valmisteleva toimi, H2020

PK-yritysten tukitoimet

Suorituskyky-hankkeet: - RPAS - Satelliitit - Kyber

- Päätöksentekokyky - Visiointikyky - Lainsäädäntökyky - Toimeenpanokyky - Raha

COMPREHENSIVE APPROACH

“The strength of the EU lies in the range of instruments at its disposal, including

political dialogue with international, regional and bilateral partners, engagement

in multilateral fora, development cooperation, human rights and justice, support

for regional maritime capacity building and civilian and military CSDP actions. “

EUMSS 2014

“In the field of capabilities, increased support to the development of dual-use

technologies and cooperation in standardisation and certification are key enablers

for European maritime capabilities, enhancing civil-military interoperability and

industrial competitiveness, bearing in mind that military capabilities are owned

and operated by Member States.“

EUMSS 2014

EU:n haasteita

• Poliittisten päätösten jalkauttaminen

• Eriävät intressit - puolustuksessa, teknologiassa, teollisuudessa

• Suhde Natoon

• Yhteisöbudjetin käyttöperiaatteet

• Institutionaaliset tekijät:

Puolustusvirasto - EUH - komissio ( - jäsenmaat)

• Visio

6.11.2015 12

6.11.2015

Suomi

www.turvallisuuskomitea.fi

Toimintaympäristön kuvaus - perinteinen näkökulma

Suunnitteluskenaariot

• strateginen isku

• hyökkäys alueiden valtaamiseksi

UHKA = Potentiaali x Taito x Tahto

Kansallinen puolustuskyky tarvitaan kaikissa tilanteissa

Alueellinen suurvalta

NATOn jäsenvaltiot

Venäjän Federaatio

LÄNSI

ITÄ

www.turvallisuuskomitea.fi 6.11.2015 15

Turvallisuustilannekäsityksen muutos

Rauhan aika Välitila Sotatila

Normaaliolot Harmaa vaihe Poikkeusolot Valmiuslaki Puolustustilalaki

Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot

Normaaliolot Häiriö-tilanteet

Poikkeusolot

-1980-l

1990-l

2000-l alku

Nyt

Valmiuslaki 1991

Valmiuslain uudistus

Normaaliolojen lainsäädäntö ja toimivaltuudet

Valmiuslaki Puolustustilalaki

www.turvallisuuskomitea.fi 6.11.2015 16

Globaalit muutostrendit

Talouden globalisaatio

Ilmastonmuutos

Arktinen sulaa

Rannikoituminen

Kaupungistuminen

Väestönkasvu

Muutosnopeus

Ennakoimattomuus

Epävarmuus

Toimintaympäristö laajenee

Uhkakuvat laajenevat

Sodan kuva laajenee

Konventionaalinen voimankäyttö säilyy

Puolustusyhteistyön lisääntyminen

Puolustusmenojen lasku

Sotilaalliset uhkat

Energiariippuvuus

Resurssikonfliktit

Teknologian kehitys

Informaatiosodankäynti

Painostus

Kyber CBRNE

Ei-sotilaalliset uhkat

Terrorismi ja kapinallistoiminta

Vaikuttaminen yhteiskuntaan

Ei-valtiolliset toimijat

Keskinäisriippuvuus

www.turvallisuuskomitea.fi

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot - esimerkkejä strategisista tehtävistä

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen (SM)

Kuljetusten jatkuvuuden turvaaminen (LVM)

Toimeentuloturvan järjestäminen (STM)

Tulvariskien hallinta ja patoturvallisuus (MMM)

Oikeusvaltion turvaaminen (OM)

Suomen sotilaallinen puolustaminen (PLM)

Kokonaisvaltainen kriisinhallinta (UM)

Muiden viranomaisten tukeminen (PLM)

Rahoitusjärjestelmä ja rahahuolto (VM)

Opetustoimen ylläpitäminen (OKM)

Valtioneuvoston tilannekuvan ylläpitäminen (VNK)

Asumisen ja rakentamisen turvaaminen (YM)

Työvoiman saannin turvaaminen (TEM)

Pelastus- ja meripelastustoimen ylläpitäminen (SM)

Valtion johtaminen

Henkinen kriisinkestävyys

Väestön toimeentulo-

turva ja toimintakyky

Talouden ja infrastruktuurin

toimivuus

Sisäinen turvallisuus

Suomen puolustuskyky

Kansainvälinen toiminta

Yht. 49 kpl

www.turvallisuuskomitea.fi

Strategian toimeenpano

Turvallisuuskomitea yhteensovittaa, seuraa ja kehittää sekä raportoi valtiojohdolle

VALTIONEUVOSTO

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Ministeriöt Kunnat Yritykset Järjestöt

Ohjaus, lainsäädäntö,

budjetointi

Toiminta, resursointi

Yhteistoiminta eri hallinnon ja toiminnan tasoilla

OHJAA YHTENÄISTÄÄ PERUSTEITA

Alainen ja ohjaus- vastuulla oleva hallinto

www.turvallisuuskomitea.fi

Kokonaisturvallisuus - esimerkkejä varautumisesta

Perusteet

Harjoittelu

Koulutus

Ennaltaehkäisevä toiminta

©p

uo

lust

usv

oim

at

©p

uo

lust

usv

oim

at |

Jer

ry R

iipin

en

www.turvallisuuskomitea.fi

Kokonaisturvallisuus - esimerkkejä toimeenpanosta

Myrskytuhot

Räjähdeturvallisuus

Ympäristönsuojelu

Merellinen yhteistoiminta

©Jo

uko

Pir

ttijä

rvi/

YHA

K

uva

pan

kki.

©p

uo

lust

usv

oim

at

6.11.2015

Suomen puolustus

Suomen toimintaympäristö – mikä meihin vaikuttaa?

NATO ja transatlanttinen linkki

Talous

Globaalit haasteet - Ilmastonmuutos - Ympäristö - Väestönkasvu - Ravinto ja vesi - Raaka-aineet - Energia ja infrastruktuuri

Keskinäisriippuvuus

Taloudellisen ja poliittisen painopisteen muutos - Kiina, Intia, venäjä

Teknologinen kehitys Kyberturvallisuus

Ei-valtiolliset toimijat Terrorismi

Sotilaalliset uhkat Ydinaseet

Yhteiset toimintaympäristöt Arktinen alue

Venäjä

Euroopan Unioni

Alueellinen yhteistyö

Suomen puolustuksen kolme ”fundamenttia”: 1. Koko maan kattava alueellinen puolustusjärjestelmä (SA-vahvuus 230 000)

2. Yleinen asevelvollisuus 3. Sotilaallinen liittoutumattomuus

Suomen Puolustusratkaisu “Strategiset valinnat”

Suomi on rakentanut itselleen kokonaisturvaa.

Samalla EU:n pohjoisen reunan turvallisuus on

kehittynyt, ja EU on saanut yhden mallin kokonaisvaltaisen turvallisuutensa

kehittämiseksi.

Kokonaisturvallisuuteen tarvitaan Potentiaalia x Osaamista x Tahtoa.

Euroopan pohjoinen turvallisuus!

EU:n turvallisuuspolitiikan haasteet ja Suomi

Suomi?

EU?

Kysymyksiä?