Euroopan unionin sisäasioiden rahastot
Euroopan unioninsisäasioiden rahastot
2
Euroopan unioninsisäasioiden rahastot
EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014–2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa.
Rahastojen kautta pyritään kehittämään EU:n vapauden, turvalli-suuden ja oikeuden aluetta. Suomen arvioidaan saavan rahasto-jen kautta rahoitusta ohjelmakaudella yhteensä noin 113 miljoonaa euroa.
Rahastoille on laadittu kansalliset ohjelmat, joissa kuvataan ylei-sesti kansalliset tarpeet, tavoitteet ja suunnitellut toimet rahaston toimialalla. Kansallisissa ohjelmissa kuvattuja tarpeita, toimia ja rahoituksen jakautumista tarkennetaan kansallisissa toimeenpano-ohjelmissa.
Suomessa rahastojen hallinnoinnista ja valvonnasta vastaa sisä-ministeriö.
Sisäasioiden EU-rahastot
Sisäisen turvallisuuden rahasto
Poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusväline
Ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto
3
KUVA: Rajavartiolaitos
KUVA: Shutterstock
Turvapaikka-, maahan-muutto- ja kotouttamis-rahaston tuella kehitetään kotouttamistoimia erityis-ryhmien palveluntarpeet huomioiden.
Sisäisen turvallisuuden rahaston tuella kehitetään ulkorajavalvontaa.
4
Rahastoja koskevat säädökset
Rahastoja ohjaavat Euroopan unionin säädökset ja kansallisetsäädökset.
Euroopan unionin säädöksetEuroopan unionin säädöksiä ovat sisäasioiden rahastoja koskeva yleisasetus (ns. horisontaaliasetus) sekä rahastokohtaiset erityis-asetukset. Horisontaaliasetuksella säädetään rahastojen yleisestä täytäntöönpanosta. Rahastokohtaisissa eritysasetuksissa määritel-lään rahastojen tarkoitus ja soveltamisala, rahoitus ja täytäntöön-panokeinot.
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto,AMIF (asetus N:o 516/2014)
Poliisiyhteistyö, rikollisuuden ehkäiseminen ja torjuminen sekä kriisinhallinta, ISF-Police (asetus N:o 513/2014)
Ulkorajat ja viisumipolitiikka, ISF-Borders(asetus N:o 515/2014)
Horisontaaliasetus (asetus N:o 514/2014)
5
Laki sisäasioiden rahastoista (903/2014)
Valtioneuvoston asetus sisäasioiden rahastoista(351/2015)
Kansalliset säädökset Kansallisia säädöksiä ovat laki sisäasioiden rahastoista (903/2014) ja valtioneuvoston asetus sisäasioiden rahastoista (351/2015).
Laki sisältää säännökset kansallisten ohjelmien ja niitä tarkenta-vien kansallisten toimeenpano-ohjelmien valmistelusta, hyväksy-misestä, hallinnoinnista, yhteensovittamisesta ja toimivaltaisista viranomaisista. Laissa säädetään sisäasioiden rahastojen varoista myönnettävän tuen edellytyksistä ja ehdoista, tuen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyvistä menettelyistä sekä tuen valvonnasta.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan lakia tarkentavia säännök-siä, kuten säännökset kustannusten tukikelpoisuudesta sekä tuen myöntämisestä ja maksatuksesta.
6
Pelastustoimen visio
Turvapaikka-, maahanmuutto-ja kotouttamisrahasto
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (Asylum, Migration and Integration Fund, AMIF) tukee yhteisen eurooppa-laisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä, kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista ja laillista maahanmuuttoa sekä paluuta.
Kehittää turvapaikka- ja vastaanottomenettelyitä • muun muassa parantamalla viranomaisprosesseja ja vastaanotto-olosuhteita sekä lisäämällä niihin liittyvää osaamista
• arvioimalla turvapaikkapolitiikkaa ja tekemällä uudelleensijoittamispolitiikasta sujuvampaa.
Tukea laillista maahanmuuttoa ja kotoutumista • jakamalla tietoa Suomesta maahanmuuton lähtömaissa • kehittämällä kotouttamistoimia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien osalta
• kehittämällä maahanmuuttohallinnon valmiuksia.
Tukea paluuta• kehittämällä vapaaehtoista paluuta
• kehittämällä paluuprosessia ja paluuseen liittyvää kansain- välistä ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
Rahastolla on kolme eritystavoitetta:
1
2
3
7
Suomen EU:lta saama rahoitusosuus Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ohjelmakaudella 2014–2020 on noin 23,5 miljoonaa euroa. Rahastoon sisältyy lisäksi erillinen uudelleensijoit-tamisohjelman määräraha, jota jäsenvaltiot voivat hakea sen perus-teella, kuinka monta uudelleensijoitettua kiintiöpakolaista se on ot-tanut vastaan.
Osana vastaanottojärjestelmän kehittämistä rahastosta tuetaan turvapaikanhakijoiden omaa toimintakykyä ja osallistamista turvapaikkamenettelyssä.
KUVA: © Euroopan unioni
Turvapaikka-, maahanmuutto-ja kotouttamisrahastosta tuetta-vien hankkeiden avulla pyritään edistämään kolmansista maista tulevien maahanmuuttajien ja vastaanottavan yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta.
KUVA: © Euroopan unioni
8
Sisäisen turvallisuuden rahasto
Sisäisen turvallisuuden rahastosta (Internal Security Fund, ISF) tue-taan toimia, jotka liittyvät unionin ulkorajoihin ja viisumipolitiik-kaan tai poliisiyhteistyöhön, rikollisuuden ehkäisemiseen ja torju-miseen sekä kriisien ja riskien hallintaan.
Pelastustoimen visioTukea yhteistä viisumipolitiikkaa, edistää laillistamaahantuloa ja ehkäistä laitonta maahanmuuttoakehittämällä kansallisia valmiuksia, toimeenpannaunionin säännöstöä ja kehittää konsuliyhteistyötä.
Tukea rajavalvontaa vastaamalla valvonnan haasteisiin ja parantamalla valvonnan suorituskykyä.
Tarjota operatiivista tukea mm. tietojärjestelmienylläpitoon, henkilöstöön sekä alusten ja muidenkulkuvälineiden huoltoon ja ylläpitoon liittyen.
123
Ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevallarahoitusvälineellä on 3 erityistavoitetta:
9
Tukea mm. terrorismin, järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden sekä radikalisoitumisen ehkäisemistä ja torjuntaa.
Suojella henkilöitä ja infrastruktuuria erilaisilta uhkilta, kehittää eri viranomaisten valmiustoimia.
12
Poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä jatorjumista sekä kriisinhallintaa koskevalla
rahoitusvälineellä on 2 erityistavoitetta:
Suomen perusrahoitusosuus sisäisen turvallisuuden rahastosta oh-jelmakaudella 2014–2020 on noin 52,6 miljoonaa euroa. Rahastoon sisältyy lisäksi erityistoimia, joiden rahoituksesta päättää Euroopan komissio.
Sisäisen turvallisuuden rahaston ohjelman tavoitteissa korostuu viranomaisyhteistyön kehittä-minen.
KUVA: Rajavartiolaitos
10
Tuen hakeminen
Rahastoista voi hakea rahoitusta vuosittain järjestettävien avoimien hakujen kautta. Hakukierroksista ilmoitetaan rahastojen verkkosi-vuilla, erilaisten jakelulistojen kautta sekä suurimmissa suomen- ja ruotsinkielisissä sanomalehdissä. Hakujen yhteydessä järjestetään koulutusta ja neuvontaa rahastojen sisällöistä ja hakumenettelyistä.
Rahastoista voidaan myöntää tukea pääsääntöisesti enintään 75 pro-senttia hankkeen tai toiminnan tukikelpoisista kustannuksista.Tietyissä erityistapauksissa myönnettävä rahoitus voi olla enintään 90 tai 100 prosenttia. Hakijana voivat olla julkis- tai yksityisoikeu-delliset oikeushenkilöt. Yksityishenkilöt eivät voi hakea rahoitusta.Hankkeen tulee saada rahoitusta rahaston lisäksi myös muualta.
Toiminnot, joihin rahoitusta voi hakea, on kuvattu rahastojen kan-sallisessa ohjelmassa ja toimeenpano-ohjelmassa. Valintaperusteet määritellään rahaston toimeenpano-ohjelmassa sekä hakuun liit-tyvässä ohjeistuksessa.
Rahoituksen hakeminen tapahtuu sähköisen EUSA-järjestelmän kautta. Myös hankkeiden ja toiminnan hallinnointi tapahtuu EUSA-järjestelmän avulla.
Rahoitusta myönnetään kerrallaan enintään kolmeksi vuodeksi. Tukea myönnetään joko hanketukena tai toimintatukena. Yleistä toiminta-avustusta rahastoista ei myönnetä.
11
Hankekohtainen tukipäätös
Pelastustoimen visio Hakemuksen käsittely sisäministeriössä • Hakemuksen tekninen ja sisällöllinen arviointi • Esitys tuen myöntämisestä • Tukipäätöksen valmistelu
Pelastustoimen visio Rahoituksen hakeminen EUSA-järjestelmässä Hakuaika 4–6 viikkoa
Lisätiedotwww.eusa-rahastot.fi
Hankkeen valmistelu • Hankkeen ideointi ja suunnittelu • Hankkeen yhteistyökumppanien kartoitus ja yhteisrahoituksen (kansallinen rahoitus) varmistaminen • Katso-tunnisteen hankkiminen
Hakuohjeisiin perehtyminen ja hakukoulutukset
Tuen hakuprosessi:
PL 26, 00023 Valtioneuvosto PB 26, 00023 Statsrådet
www.intermin.fi
www.eusa-rahastot.fi
KANNEN KUVAT:Lähde, kuvaaja - kuva-aihe
Shutterstock - EU-lippuRisto Silvola, Tulli - viranomaiset
Shutterstock - nainen ja passi