EUROKOODIT BETONIVATMISOSARAKENTEIDEN SUUNNITTETUSSA · 2019. 8. 29. · SFS-EN 1168, Betonivalmisosat. 0ntelolaatat. SFS-EN 1 3747, Betonivalmisosal. Kuorilaatat. SFS-EN 13225, Belonivalmisosat.

EUROKOODIT BETONIVATMISOSARAKENTEIDEN SUUNNITTETUSSA

Harri lsoherrunen, tekni ikan I isensiaattiParna 0y

11Eurokoodien kdttt0kaavio.

Betonivalmisosiin l i i tyvat 0leell isesti seuraavateurokoodin maiairitelmat:. Betonielementtion betonikappale, joka 0n valet-

tu ja jalklhoidettu muualla kuin l0pull isessa srjaintipaikassaan.

. Valmisosa on betonielementti, joka on suunnitel-tu ja valmistettu kyseisen tuotestandardin jaSFS-EN 13369 Betonivalmis0sien yleiset sii i in-nbt- standardin mukaan.

Yll i i 0levan miii ir itelman mukainen valmisosa voi-daan CE merkitii.

Tehdasvalmisteisten elementtien piti i?i olla jokoCE-merkittyjit tai niiden valmistuksen pitiie viihin-tdiin 0lla tarkastettua. CE-merkitl^ elementil ovataina eurooppalaisen tu0leslandardin mukaisia.Tarkastetussa valmistuksessa v0i 0lla joko euroop-palaisen tu0testandardin mukaisia tai t0leutus-standardin EN 13670 ja uusitun BakMK B-sarjanmukaisia elementtejd.

EUROKOODIEN KAYTTtIKMVIOBetonirakenteiden suunnittelussa tarvittavat euro-koodiosat on esitetty kuvassa 1.

F, , rn lzn^d ;on n i i ^e . t

. EN 1990- Betonirakenteiden suunnlttelu-perusteet

. EN 1991- Fakenteiden kuormatja

. EN 1992- Betonirakenteiden suunnittelusisiiltaivat rakenleiden suunnitteluun ja mitoituk-seen liittyvie miiiiriiyksia ja 0hjeita, j0tka tulee hu0-mioida my0s betonivalmisosia suunniteltaessa.Varsinaiset betonielementtejii ja betonielementti-rakenteita koskevat tarkemmat ohjeet loytyvijl kui-tenkin EN- tu0testandardeista. Bet0nivalmisosienhierarkiassa tu0testandardit 0vat maairi iaivimmassiiasemassa. lviikAli tarvittavaa sAijntijij ei ldydy tuo-testandardista, niin tamijn jijlkeen katsotaan Beto-nivalmisosien yleisistd sildnn0ista (SFS-EN 1 3369),i0nka iailkeen tulee Eur0koodi 2 {SFS-EN 1s92).

. , , ! eBetonivalmisosien perusstandardi'on SFS-EN13369 Betonivalmis0sien yleiset saiinn0t. Siihen onkoottu sijiinndt, jotka ovat yhteisiii kaikille tavan-omaisil le betonivElmisosil le. Harmonisoidut tuote-standardit viittaai/st SFS'EN 13369 standardiin jasisiiltiiviit tuotekohtaiset tiiydentAvdt saajnntjt.Kantavien betonivalmisosien harm0nis0ituihin tuo-testandardeihin kuuluvat mm seuraavat elementti-standardit. SFS-EN 1168, Betonivalmisosat. 0ntelolaatat. SFS-EN 1 3747, Betonivalmisosal. Kuorilaatat. SFS-EN 13225, Belonivalmisosat. Pilati- ja

palkkielementit. SFS-EN 1 3224, Betonivalmisosat. Ripalaatta-

elementrt. SFS-EN 14843, Betonitu0tteet. Portaat. SFS-EN 1 2794, Bet0nivalmisosat. Perustuspaalul

sFs-EN 13369 BEToNtVATMTS0SIENYLEISET SiiANNtiT

M ater i aa I i va ati n uksetBetoniteresr Mikii l i standardia EN1992-11 kAyb-tdAn suunnittelussa, tulee kaytettevdn terdksentiiyttiie ko. standardin ja sen kansalllsen liitteenvaatimukset. CE merkinniin tul0 bet0niteriiksiin tu-lee vieli i vi ipymiian.

Jdnneteras: CE merkintd on tul0ssa.Betoni: l\.4aiairittely tapahluu SFS-EN 206:n mu-

kaan. SiinA 0n ohjeita mm. jelkih0idosta, lAmpiikii-sittelysta ja bet0nin lujuusluokasta.

3s l)elgni r zoos

Va I n i i n tu otteen vaati n u kset. kantavien elementtien p0ikkileikkausten ja bet0-

nipeitteen sall itut p0ikkeamat 0n esitetty kuvissa2 ja 3. Namii vaatimukset meneviit SFS-EN 1992-1-1 ja sen kansall isen l i i tteen edelle.

. Tu0testandardeissa voidaan annettuja arvojamuultaa.

B a ke nte e n kantokyvyn tod enta n i n en. Kant0kyvylle on suoritettava tarkastelu sekd

murto- ettii kayttdrajatilassa.. Laskemalla saadut kantoky\,yn mitoitusarvot tu-

lee todentaa standardin EN1992-1-1, tuotestan-dardin sAiintdjen tai kljyndpaikalla olevien kan-sallisten siiiintdjen mukaisesti.

. Mikeil i suunnifielusii i inndi p0ikkeavat y0. sddn-ndista, vaaditaan alkutestaus. Alkutestaus onsu0ritettava ku0rmituskokeil la, j0tka tehdaanmun00n asfl.

f i I a pA i s et n i to i tu st i I a nte etDynaamiset pystysuorat rasitukset noston, k6sitte-lyn, kuljetuksen ja asentamisen aikana tulee ottaahuomtoon.

Pal1nkestijvws ja pa lokliftEwninenStandardipal0nkesriivvyden todentamiseen v0i.daan valita jokin seuraavista menettelyista:1. Luokittelu testaamalla2. Luokittelu taulukkomitoituksen perusteella stan-

dardia SFS-EN 1992-1,2 kijyttaien tai3. Luokittelu laskemalla standardia SFS-EN 1gg2-1-

2 kiiFtaen

Ra u d 0 itte i de n koff 0 os i okestltvyy sRaudoitteiden korroosioriski eliminoidaan seuraa-vil la toimenpiteil l i i .. K0rroosiokestdvyys saadaan aikaan standardin

SfS-tN 1992-1-1 ja sen kansali isen l i i tteen peri-aatteiden avulla.

. Kuormista tulevaa halkeilua rajoitetaan standar-din SFS-EN 1992-1-1 ja sen kansall isen l i i tteenmukaisten kriteerien mukaisesti.

. Korroosionkestdvyys voidaan saada aikaan mydssuojaamalla raudoite esim. kaiyftamiil l i i ruostu-matonta terdstd.

TyyppitestausTyyppitestaus (alkutestaus tai uusittu alkutestaus)on sita, ettd tuotteen edustavalle niiytteelle jaltaiedustavil le k0ekappaleil le suoritetaan tutkittavia

Poikldleikkaukson sallitut lnithiooikkeamat

Polrldl.[kuks lmy.l rott.u! lnmt

Botonipsifis€n ssllitrt poikkoamat

Polkklbfi*4t*n lov6y3, kortsE ltnml

2CE me rtyn valm sosan poikkile kkaukser sa| tutmittapoikkeamat.

E

6

a

t

0minaisuuksia koskevia testauksia jaltai laskelmia.Muuta fysikaalisten ominaisuuksien tyyppitesta-

usta ei vaadita niiden tuotteen 0minaisuuksil le, j0t-ka on arvioitu hyvaksyttylen suunnittelumenetelmi-en mukaisesti (slandardi EN 1992'1-1 taitu0resran-dardin suunnittelusedntojen mukaisesti).

Alkutestaus su0ritetaan vaatimuksenmukaisuu-den 0soittamiseksi ennen kuin JUs;tuotetyyppi saa-tetaan markkinoil le. Alkutestaus tulee myijs suorit-taa tuotteil le, j0tka 0vat tuotannossa kyseisen stan-dardin tullessa saatavil le. Ennen tati i p?1ivaei samal-le tu0tteelle suoritetut tyyppitestit voidaan ottaahuomi00n, jos ne ovat k0. tuotestandardin vaatimusten mukaisia.

fe htaa n s i s ii i ne n I a a d u nva lva ntaValmistajan, jolla 0n standardin EN lS0 9001 mu-kainen laatujarjestelma ja j0ka n0udattaa standardin EN 13369 vaatimuksia. k6ts0taan tailttavantehtaan sisAista laadunvalvontaa k0skevat vaati-mukset.

3 \ ,CE- me.kityn valmisosan betonipeitteen sallitutmittapoikkeamat.

sFs-EN 1168, BEToNtVAt MtS0SAT.ONTETOI.AATATontel0laat0il la 0n ollut kAytossri tyyppihyviiksyntai-menettely. Tamii kriytiintd piiiittyi pdaosin vuoden2008 l0Dussa. Nvttuotestandardissa EN 1l68 mdai-ritellaian tarkasti mitoitusmenetelmat, valmistus jatarkastusmenettely. NAin ontel0laatta voidaansuunnitella ja valmistaa v0rmassa0levien mdardys-ten mukaisesti.

ontel0laatoil le 0n julkaistu kansall inen sovelta-misstandardi SFS 7016, jossa 0n otettu kantaa nii-hin vaatimustas0- ja mitoitusasioihin, jotka voidaanpaiittijii kansallisesti. SFS 7016 sisiiltAA myds t!"yp-pihwaksyntdihin pohjautuvan pal0luokituksen, jotakAytetddn Suomessa, kunnes tuotestandardin kaut-ta tulee velvoittava eurooppalainen palomitoitus.

0ntelolaattojen leikkausmitoitus muutluu aikai-semmasta tyyppihyvaksyntaijn perustuvasta me-netelmastd. JdnneterAsten tartunnan ankkur0itu-misesta aiheutuva l isi i leikkausjeinnitys 0tetaanhu0mioon laatan paan leikkausji innityksii i miiari-

.i,"

i .

\

\

a\' ...\-

r=

S

4 . 6Kvarteton pysijkdintiaitos, Leppavaara, Espoo. Tasot ontehty Parma 0y:n kuorilaattarakenteena.

KANTOKYKY P5Okokoontumistilat, myymalet, liikenne

1 3L [m]

tettAessa. Tdma ndkyy hyvin kuvassa 5 esitetystaj500 rnm korkean 0ntel0laatan mitoituskayrasti i.Temdn lisaksi 500 mm korkeil la aatoil la otetaankaytti jdn leikkauskapasiteetti in l isdtdrrruuskerroin 0.9.

0ntel0laatoissa kayttdfajati lamitoit!s t! lee pit-kil l i i laatoil la t6y.sin mitoittamaan laatan. Td'mdn vuoksi 0n tehtry eri mitoituskzjyrAt eri hyd-tyku0rmatyypejl le. Uudet mit0ituskiiyret ldytyvatwww b eto n i. c o n'siv t )illa.

SFS.EN 13224, BETONIVALMISOSAT,RIPATAATTAETEMENTITStandardlsta ldytyy tijydentaviai s?iiintdjij TTlaatt0-jen mittat0leransseista, TTlaattojen pituussuuntai-sia saumoja k0skevia siiiintdjA sekA siiantdjtj eik-kausraud0ituksesta. Ripojen leikkausraud0itus voi-daan jdtta?i pois, jos vierekkii iset laatat 0n l i i tettytoisiinsa EN 1992-1-1 uvun 1 0 mukaisestl leikka!s-v0lmaa siidilvall i j tavalla. Jdnnepun0sten ankku-rointialJeelta ei

El e n e ntt ia ke ntan i see n I i iwiit e r ityi ste rm i tSuunniteltaessa betonielementteje ja eiementtira-kenteita yksityisk0htineen tulee erityisesti huomi0r,da ti lapziiset t i lanteet ja niihin l i i ttyviit dynaamisetvaikutukset, t i lapaliset ja pysyvajt tukipinnat sekdelementtien vii l iset l i i tokset ja saumat.

Tilapii inen ti lanne elementtirakentarnisessa sisaltad. mUotrsta ottamrsen. kuljetuksen varastoalueelle. varast0innin (tuenta- ja kuormitusehdot). kuljetuksen tydmaalle. pystytyksen (noston). rakentamisen (asennuksen)

BakenneanalyysiBetonielementtirakenteiden analyysissd t! lee huo-mioida rakenneosien toiminta rakenteen kaikissarakentamisvaiheissa kaltAmiil l i i kunkin vaiheenasianmukaista ge0metriaa ja 0minaisuuksia sekljosien yhteisvaikLtusta muden rakenteen osien,esim. paikallavalLrn kanssa.

M it, ittan i se n y ks ity i s kohti e n er ityi s s A A nt)j eLaattojen kiinnitysmomentit voidaan ottaa vastaanpintabetonin raudoituksella, j0ka sij0itetaan pinta-betoniin tai ontel0laattojen avattuihin 0ntel0ihin.Vapaasti tuettujen laattojen tahattomien kiinnitys-rn0menttien vaikutukset huomi0idaan kdyttAmAlleieri l l ista raudoitusta. Tiimiln l isi iksi tai si jastaname vaikutukset v0idaan ottaa hu0mioon muulla-kin lavalla sLJnnittelemalla yksityiskohdat asian.mukaisesti.

Vail ipohjaji ir jestelmien yksityiskohtien tulee 0lla

s0pusoinnussa analyysissA ja mitoituksessa kiiytet,tyjen 0letusten kanssa. Asiaan li i ttyvAt tu0testan-dardit tulee ottaa hu0mi00n. Kun t0isiinsa l i i tt) r ' ienelementtien vAlinen kuormien p0ikittainen jakautu-m nen on otettu hrom oon, 0sien vS isten saumo-entulee 0lla ri i tt i ivi isti leikkausta kesti ivi i i . Elementti-en mahdoll isten kiinnitysasteiden vaikutukset tuleeottaa hu0mi00n, vaikka suunnittelussa 0letetaanvapaa tuenta.

Elementit, j0iden pintabetoni 0n viihintaajn 40 mmpaksu, voidaan suunnitella yhdistelmtirakenteina.Elementti tarkistetaan rakentamisen kaikkien vai-heiden varalta, ennen ja j i i lkeen yhdistelmAvaiku-tuksen.

Kun levyji iykistys saadaan aikaan laattaelernenftien vdlisten betoni- tai laastisaum0jen avurra, ra-j0itetaan pituussuuntainen keskimdiiri i inen leikka-usjdnnitys aryoon 0.1 l\ lPa pintojen ollessa hyvinsi eita ja arvo0n 0.'15 MPa pintojen ollessa sileitaitai karheita.

TukipinnatLiitoksiin kdytetti ivien materiaalien tulee olla sta-bii leja ja sii i lvvia koko rakenteen kiiy i j iain ajan.kemiall;sesti ja fysikaa isesU tarkoit,rkseel sop:v aja palonkesti ivia siten, ettd ne vastaavat faken-teen palonkesti ivyytta. Tasauslevyll i i tulee ollasuunnitteluoletusten mukaiset lujuus- ja kimm0-0minaisuudet. Kun verh0usten metall iki innikkeeteivAt 0le suojattuja ympdristdA vastaan, tulee nii-den 0lla korr00si0nkestdved materiaalia muissakuin rasituslu0kissa X0 ja XC1. J0s tarkistaminen0n mahd0ll ista, voidaan kiiyttaii myds pinn0itettuamateriaalia.

CE-MEBKITYT BAKENNUSKOHTEETBakennusteollisuus BT 0n osaltaan antanut ohjeis-tusta CE- merkittyjen tu0tteiden kiiytijsta.

Bakennustu0tteiden tu0tdhyvajksynniissii ollaansiinymiissa CE- merkinteen, jonka yhteydessa an-netaan uotettavaa tietoa tuotteen 0minaisuuksis-ta. Namii t ied0t ovat rakennuksen suunnittelun(eskeisi), l i ihri jr ietoja ja nri l la 0s0iretaal viran-0maisile tuotteen kelpoisuus kayttdk0hteessa.l\,4aahant!oja v0i hankkia CE- merkittyjei rakennus-tuotteita eri puoli lta maapall0a i lman kohdemaas-sa suoritettavia l isdtesteja.

Bakennustuotteeseen kiinnitetty CE- merkintaiei kuitenkaan automaattisesti takaa kiiyttok0h-teen viran0maisvaatimusten tiilttymystii. Tu0t-teen kii!.ttuijan tehtavanii on valita tarjotuisla tuot-teista se, joka parhaiten sovehuu aiottuun keyttd-kohteeseen. Valinta v0idaan tehdii vain niiden CE-mefkittyjen tuotteiden jouk0sta, jotka tiiyttiiviit vi-ran0maisen kannalta asetetut viihimmdisvaati-mustasot.

beloni s zoog 41