Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Väliraportti 19.9.2016
Etelä-Pohjanmaan
sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
2
Sisällysluettelo
Aluksi ...................................................................................................................................................... 3
1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen muutos .................................................. 4
2 Etelä-Pohjanmaan SOTE ........................................................................................................ 9
2.1 Maakunta – SOTE-taustakatsaus ........................................................................................... 9
2.2 Projektin tarkoitus ja organisointi ........................................................................................ 19
3 Työryhmien väliraporttien koonta .................................................................................. 25
4 Työryhmien väliraportit ........................................................................................................ 39
4.1 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen ............................................................................... 39
4.2 Aikuisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ........................................................ 45
4.3 Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen ............................................................. 60
4.4 Digiloikka .................................................................................................................................... 71
4.5 ICT ................................................................................................................................................ 83
4.6 Taustatieto .................................................................................................................................. 96
4.7 Kiinteistöt-tila-talous ............................................................................................................. 102
4.8 Viestintä .................................................................................................................................... 117
4.9 Laatu .......................................................................................................................................... 123
5 Etelä-Pohjanmaan SOTE .................................................................................................... 124
5.1 Palvelurakenteen hahmoteltu kokonaisuus .................................................................... 124
5.2 Etelä-Pohjanmaan SOTE jatkotyöskentely ...................................................................... 125
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
3
Aluksi
Väliraportti on osa Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (Etelä-
Pohjanmaan SOTE) valmisteluprosessia. Väliraporttiin on koottu asetettujen työryhmien työn tulokset, ja se
on samalla ensimmäinen aihio Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta menossa
olevan kansallisen uudistuksen mukaisesti. Väliraportti vahvistaa ja tukee projektin jatkotyötä sekä toimii
laajemmin strategisen keskustelun aineistoalustana. Väliraportti esitetään ohjausryhmän kokouksessa
23.9.2016.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on edennyt projektin aikataulun ja
kansallisen uudistuksen linjausten mukaisesti. Pääpaino projektissa on kevään 2016 aikana ollut työryhmien
työssä. Väliraportissa tarkastellaan työryhmien työn tulosten lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakenneuudistuksen kannalta alueen kuntien taustatietoja, kansallista uudistusta sekä esitetään
tarvittavat alueelliset päätöksenteon linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen
etenemiselle.
Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisenä tarkoituksena on kaventaa ihmisten
hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.
Kevään 2016 aikana sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen uudistuksen rinnalla on edennyt
maakuntahallinnon uudistus. Nämä uudistukset muodostavat yhdessä merkittävän kansallisen uudistuksen
niin kuntien, aluehallinnon ja valtion vastuurakenteissa kuin myös palvelujen järjestämisen ja tuottamisen
organisoinnissa sekä erityisesti kansalaisten arjen sujuvuuden turvaamisessa ja toimintakyvyn
vahvistamisessa. Alueellisesti on välttämätöntä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen uudistus ja
maakuntahallinnon uudistus etenevät yhteisenä kokonaisuutena. Muodostuva uusi maakuntahallinto on
merkittävä toimija sekä palvelujen järjestäjänä ja tuottajana että alueellisena sosiaali- ja terveyspolitiikan
toimijana.
Menossa olevan kansallisen uudistuksen tärkeä kokonaisuus on kuntien tehtävien ja vastuiden uudelleen
muotoutuminen. Tulevaisuuden kuntaa rakentava muutos- ja kehittämistyö on kiinteä osa sosiaali- ja
terveydenhuollon toimintaympäristöä. Kun edellä oleviin kokonaisuuksiin lisätään kansalaisyhteiskunnan
(järjestöt ja kuntalaiset) roolin vahvistuminen, voidaan kokonaisuutta hahmottaa Etelä-Pohjanmaan
SOTE:ssa luodulla uudistusta kuvaavalla kokonaismallilla. Olennaista on, että sote-uudistuksen perusta –
tulevaisuuden kunta ja kansalaisyhteiskunta – on kokonaisuus, joka tukee kansallisen sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistuksen tavoitteita.
Väliraportti on kirjoitettu työryhmien ja mukana olevien toimijoiden yhteistyönä, mistä suuri kiitos!
Raportin kirjoittamisessa on pyritty esitysgrafiikkaa noudattelevaan tiivistettyyn esitystapaan.
Seinäjoki 19.9.2016 Harri Jokiranta, projektinjohtaja
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
4
1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen muutos
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen reformin tavoitteena on toteuttaa uudistus, jolla vastataan
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden muutokseen, väestörakenteen muutokseen sekä
palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden haasteisiin (lähde: Sote-uudistuksen ja
aluehallintouudistuksen tilannekatsaus, STM 18.4.2016).
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta käydyissä keskusteluissa uudistuksen lähtökohtina ja
perusteluina on esitetty tiivistetysti väestön ikääntymiseen liittyvät palvelutarpeen ja työvoimatarpeen
muutokset, heikon talouskehityksen vaatimus palvelurakenteen kustannustehokkuuden vahvistamiseksi ja
alueellisten tasa-arvon vahvistaminen (http://alueuudistus.fi/en/general-information/presentations, luettu
30.8.2016).
Lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen yksityiskohtaisissa perusteluissa lain tarkoituksen (§1)
osalta todetaan:
”Ensisijaisena tarkoituksena on väestön hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen ja tätä kautta
väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen. Lain tarkoituksena on myös luoda
asianmukaiset edellytykset hoitoon tai palvelujen piiriin pääsylle ja sille, että koko maassa on saatavilla
riittävästi ja yhdenvertaisesti palveluja sekä palveluja tarvitsevien ihmisten tarpeet ja niissä tapahtuvat
muutokset huomioon ottava palvelurakenne. Samalla palvelurakenteen tulee olla kustannusvaikuttava ja
tuottavuudeltaan hyvä siten, että käyttävissä olevilla voimavaroilla pystytään kantamaan vastuu sosiaali- ja
terveydenhuollon erityislakien mukaisten palvelujen järjestämisestä. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan
laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja näiden palvelujen asianmukaisesta järjestämisestä
vastaamaan kykeneviä organisaatioita.”
Hallituksen esitys eduskunnalle sisältäen sote- ja maakuntauudistuksen sekä niihin liittyvä lainsäädäntö on
lähtenyt lausuntokierrokselle 31.8.2016. Lausuntoaika on kymmenen viikkoa. Lausuntoon liittyvät asiakirjat
ovat luettavissa osoitteessa http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016. Tässä väliraportissa
esitetään kansallisen uudistuksen osalta joitakin Etelä-Pohjanmaan SOTE projektiin liittyviä näkökulmia.
Aineistossa olevassa tiivistelmässä on koottu lakiluonnosten keskeiset elementit.
”Hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden
hallinnosta ja taloudesta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu
kunnilta maakunnille 1.1.2019 alkaen sekä säätää maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämisen
veroperusteista, uudesta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä, uudistuksen
voimaanpanosta, henkilöstön asemasta ja omaisuusjärjestelyistä. Esitysluonnokseen sisältyvät myös
alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten kuntatalousvaikutuksista.” (Tiivistelmä sote- ja
maakuntauudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta 31.8.2016 http://alueuudistus.fi/ .)
Sote-uudistuksen keskeiset perustelut ja uudistukselle asetetut tavoitteet on kuvattu kuviossa 1.1.
Lähtökohtana on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, mikä kansallisena tavoitteena on perusteltu
niin kansalaisten yhdenvertaisuus kuin järjestelmän kustannuskehitys huomioiden.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
5
Kuvio 1.1. Miksi ja mitä tavoitellaan?
(Lähde: Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakunta-uudistuksen lainsäädännöksi 31.8.2016)
Tarkemmin sote-uudistuksen tavoitteiden kokonaisuutta on jäsennetty kuvioissa 1.2. Keskeiset tavoitteet
on jaoteltu integraation, kilpailun, rahoitusuudistuksen ja valinnanvapauden kokonaisuuksiin. Olennainen
koko uudistuksen läpikulkeva teema on digitalisaation monipuolinen hyödyntäminen. Uudistuksen kantava
teema on asiakaslähtöisyys niin palvelujen tarpeen muodostumisessa kuin palveluprosesseissa. Sote-
uudistus on vahvasti ankkuroitu maakuntauudistukseen, jonka näkymänä on uudet monialaiset maakunnat.
Sosiaali- ja terveydenhuollon, sote- ja maakuntauudistuksen sekä maakuntauudistuksen tavoitteet on
esitetty kuviossa 1.2 tiivistetysti.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
6
Kuvio 1.2. Sote- ja aluehallintouudistus sekä uudistusten tavoitteet
(Lähde: Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakunta-uudistuksen lainsäädännöksi 31.8.2016)
Aikataulullisesti kansallinen uudistus etenee siten, että vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden
järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle 1.1.2019 lukien (kuvio 1.3.).
Uudistuksessa muodostuvan maakuntakonsernin toimielinten tehtäviä on esitetty kuviossa 1.4. Esitetyn
aikataulun mukaisesti lainsäädäntö vahvistuu kevään 2017 aikana ja ns. väliaikaishallinto on mahdollinen
aloittamaan toimintansa kesällä 2017. Maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018.
Kuvio 1.3. Uudistusten aikataulu
(Lähde: Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakunta-uudistuksen lainsäädännöksi 31.8.2016)
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
7
Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta osana maakuntakonsernia on kuvattu sosiaali- ja
terveysministeriön aineistossa kuvion 1.4. mukaisesti. Esitetty konsernirakenne jäsentää myös Etelä-
Pohjanmaan SOTE -projektin tehtävän erityisesti maakunnan palvelulaitoksen sote-osion mallintamiseen.
Maakuntavirastoon sijoittuvan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun ja toimintarakenteen osalta
valmistelu ja mallintaminen tehdään yhdessä maakuntauudistuksen kanssa.
Kuvio 1.4. Maakuntakonserni sote-tehtävissä
(Lähde: Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakunta-uudistuksen lainsäädännöksi 31.8.2016)
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) on arvioinut sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sote-
järjestämislakiluonnoksen vaikutuksia. Arviointi toteutettiin lakivalmistelun rinnalla 8.12.2015–27.6.2016 ja
arviointiraportti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-689-6.
Arvioinnin yhteenvedossa todetaan, että lakiluonnos sisältää aineksia, jotka luovat edellytyksiä uudistaa
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää syvällisesti. Uudistuksen toimeenpano siirtymävaiheessa
ja sen jälkeen sekä se, millaiseksi valinnanvapausmalli muodostuu, ratkaisevat, saavutetaanko lain
tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä yhdenvertaisista ja kustannusvaikuttavista
palveluista koko maassa. On tärkeää, että uudistuksen merkittävyys huomioiden käytettävissä on
arviointitietoa sekä alueellisen sote-alueen valmistelussa että lausuntomenettelyyn liittyen. Laajempi
tehtyjen arviointien kokonaisuus on osoitteessa: http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-
2016.
THL:n arvioinnin havainnot on koottu seuraavasti:
Järjestäjän koon kasvattaminen ja taloudellisen kantokyvyn vahvistaminen voi pitkällä aikavälillä
luoda edellytyksiä kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja.
Osa järjestämisvastuun kantavista maakunnista jää jo uudistuksen alkaessa voimavaroiltaan ja
järjestämisosaamiseltaan heikoiksi.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
8
Viiden yhteistyöalueen muodostaminen palvelutuotannon yhteensovittamiseksi ja keskittämiseksi
on perusteltua järjestäjien suuren määrän vuoksi. Epäselvää on, miten yhteistyöalue käytännössä
toteuttaa sille asetettavat lukuisat koordinointitehtävät ja sopimukselliset velvoitteet.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ohjaavien järjestäjätahojen määrä vähenee nykyisestä,
mutta kansallinen ja maakunnallinen ohjausjärjestelmä kokonaisuutena hahmottuu vielä vaikeasti.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on keskeinen keino saavuttaa uudistuksen tavoitteet,
mutta sen toteutuminen on epävarmaa.
Lakiluonnos saattaa johtaa olemassa olevien, käynnistyvien ja valmisteilla olevien integroitujen
sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden purkamiseen.
Lakiluonnos tarjoaa mahdollisuuden hillitä menojen kasvua ja tiukentaa sosiaali- ja
terveydenhuollon talousohjausta, mutta ei takaa hallituksen linjausten mukaisen säästötavoitteen
saavuttamista.
Valtion rahoituksen siirtymäajan säännökset ovat perusteltuja. Liian lyhyt siirtymäaika saattaisi
johtaa maakunnat nopeasti rahoitusvaikeuksiin ja liian pitkä sopeutumisaika puolestaan ylläpitäisi
tarpeettoman korkeaa kustannustasoa.
Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan maakunnan arviointimenettely voi osoittautua
tarpeettoman herkäksi.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut jäävät luonnoksessa epäselviksi.
Palvelujärjestelmän muutosprosessi on tietohallinnon näkökulmasta erittäin suuri ja kestää yli
vuosikymmenen. Monet vielä avoimet kysymykset tulevat vaikuttamaan käytännön toteutuksen
onnistumiseen ja siihen, missä määrin toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä syntyy.
Lainsäädäntökokonaisuuden vaikutukset ovat vielä vaikeasti ennakoitavissa, koska kokonaisuus on
olennaisilta osiltaan keskeneräinen.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
9
2 Etelä-Pohjanmaan SOTE
2.1 Maakunta – SOTE-taustakatsaus
Taustakatsauksessa tilastotietojen pohjalta luodaan lyhyt katsaus sote-uudistuksen lähtökohtiin ja
ennakointiin maakunnan tasolla. Sote-alueen kysymys kietoutuu monilta osin väestön määrälliseen
muutokseen sekä väestörakenteen muutoksiin. Kun tarkasteluun lisätään mm. sairastavuus, voidaan tätä
kysymystä lähestyä myös palvelutarpeen muodostumisen olennaisena taustatekijänä. Lyhyen tarkastelun
ulkopuolelle jäävät tässä kohdin mm. tarkempi väestötasoinen palkkasummien ja työllisyyden kehitys.
Palvelurakenteeseen liittyviä tekijöitä on tarkemmin kuvattu työryhmien väliraporteissa ja väliraportin
liitteissä. Tässä tarkastelussa palvelurakenteesta nostetaan esiin maantieteellinen palvelupisteiden
nykyinen sijainti ja vuodeosastojen määrät. Jatkotyöskentelyn aikana tätä kokonaisuutta tarkastellaan
laajemmin tulevan sote-alueen organisaatioon ja palvelutoimintaan liittyen ”palvelujen maantiede” –
näkymänä.
Väestömäärä ja ikärakenne
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien yhteenlaskettu väestö oli vuoden 2015 alussa 197 980
henkilöä (kuvio 2.1). Kuntien väestö vaihteli 2157 (Isojoki) asukkaasta 61 615 (Seinäjoki) asukkaaseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisen palvelurakenteen mukaiset yhteistoiminta-alueet muodostavat
väestöpohjaltaan tasaisemman kokonaisuuden; n. 15 000 asukasta (Lapuan kaupunki ja Järvi-Pohjanmaan
yhteistoiminta-alue), n. 20 000 asukasta (Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Kuntayhtymä
Kaksineuvoinen ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä), n. 35 000 asukasta (JIK
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä) ja n. 65 000 asukasta (Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus).
Kuvio 2.1. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden väestö 2015
(Lähde: Tilastokeskus, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ , ajettu 25.8.2016)
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
10
Kun tarkastellaan väestön suhteellista sijoittumista kuntien kesken vuonna 2015 (Kuvio 2.2), asui
maakunnan keskusalueella (Lapua, Seinäjoki ja Ilmajoki) n. 47 % väestöstä. Tämän alueen etelä-
länsipuolella (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Kurikka) asui n. 20 % ja pohjois-itäpuolella (Alajärvi, Alavus,
Evijärvi, Lappajärvi, Kauhava, Kuortane, Teuva, Soini, Vimpeli ja Ähtäri) n. 33 % asukkaista.
Kuvio 2.2. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien suhteellinen väestöosuus 2015 (%)
(Lähde: Tilastokeskus, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ , ajettu 25.8.2016)
Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteenlaskettu väestökehitys on ollut laskeva 2010 luvun alkupuolella.
Maakunnan keskusalueella väestö on määrällisesti kasvanut Ilmajoella 5 %, Lapualla 2,6 % ja Seinäjoella
21,8 %. Eniten väestö on määrällisesti vähentynyt Lappajärvellä (-22,7 %), Isojoella (-23,0 %) ja Soinissa (-
21,1 %). Väestökehityksen osatekijöitä tarkasteltaessa vuosilta 1980–2015 on yleispiirteenä havaittavissa
kuntien yhteenlaskettujen lukujen valossa luonnollisen väestökasvun hiipuminen (syntyvyyden enemmyys)
ja toisaalta nettosiirtolaisuuden roolin vahvistuminen (kuvio 2.3).
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
11
Kuvio 2.3. Etelä-Pohjanmaan väestökehitys ja sen osatekijät 1980–2015
(Lähde: http://epliitto.fi/images/vaestoseminaari_0404206_Aro.pdf)
Etelä-Pohjanmaan SOTE:n näkökulmasta merkittävä tekijä tulevan palvelurakenteen näkökulmasta on
tarkastella kuntien väestömuutoksen ennustetta. Perspektiivinä seuraavassa on vuosi 2040, mikä
aikajänteenä on tarkoituksenmukaisen pitkä ratkaisujen tekemiselle sote-uudistuksen kansallisten
tavoitteiden mukaisesti.
Kuviossa 2.4 on esitetty lähtökohtana vuoden 2015 tiedot väestön sijoittumisesta kunnittain (%) 25 km, 50
km, 75 km ja yli 75 km etäisyydellä maakunnan keskuksesta (Seinäjoki). Kuvion kartassa olevat luvut
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
12
kuvaavat väestöennustetta 2040 ja karttaan merkitty alue yhden tunnin ajomatkaa maakunnan
keskukseen.
Kuvio 2.4. Väestömuutos kunnittain 2015–2040
(Lähde: Tilastokeskus, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/, ajettu 25.8.2016)
Väestöstä n. 40 % vuonna 2015 on asettunut 25 kilometrin etäisyydelle maakunnan keskuksesta ja
vastaavasti väestöennusteen mukaan väestömuutoksessa vähenevän väestön alueet sijoittuvat vuonna
2040 pääosin yli 25 km alueelle maakunnan keskuksesta.
Väestörakennetta ja sen muutosta kunnittain on tarkemmin esitetty kuviossa 2.5. Ikäryhmittäin
muodostuva kuva kertoo alueen väestön ikääntymisestä (yli 65- ja 75-vuotiaiden osuuden kasvu).
Huoltosuhteen ennusteen 2040 avulla tarkasteltuna (työikäisen väestön osuuden suhde alle 15 ja yli 65
vuotiaisiin) tilanne alueella muodostuu haastavammaksi. Kun alle 14-vuotiaiden osuuden muutos 2015–
2040 (kuvio 2.5) ei ole kovin dramaattinen, tämä tarkoittaa ikääntyvien osuuden vahvaa kasvua. Korkein
huoltosuhteen ennuste 2040 on Isojoella (106,8) ja matalain Seinäjoella (65,8).
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
13
Kuvio 2.5. Maakunnan väestörakenne 2015 ja 2040 ja väestöllinen huoltosuhde kunnittain 2040
(Lähde: Tilastokeskus, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/, ajettu 25.8.2016)
Kuviossa 2.6 on esitetty tarkemmin ikäryhmittäinen väestörakenteen muutos kunnittain 2015–2040.
Muutoksessa näkyy maakunnan väestön ikääntyminen, mikä noudattaa pääsääntöisesti väestön määrällistä
muutosta alueellisesti (ks. kuviot 2.3 ja 2.4). Vähenevän väestön alueet ovat myös ikääntyneempiä, kun
verrataan yli 75-vuotiaiden osuutta vuosina 2015 ja 2040. Yhteistoiminta-alueittaisessa tarkastelussa
ikääntyneimpiä alueita (yli 75 osuus) ovat Järvi-Pohjanmaan, Kuusiokuntien, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen
ja Suupohjan alueet. Vastaavasti työikäisten osuudet (15–64-vuotiaat) ovat edelleen suurimpia Lapuan ja
Seinäjoen alueilla.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
14
Kuvio 2.6. Väestön ikärakenne kunnat ja yhteistoiminta-alueet 2015 ja 2040
(Lähde: Tilastokeskus, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/, ajettu 25.8.2016)
Sairastavuus ja työllisyys palvelutarpeen taustalla
Etelä-Pohjanmaan tulevan sote-alueen palvelutarpeen hahmottamisessa tärkeä ulottuvuus on väestön
terveyteen liittyvät indikaattorit. KELA:n sairastavuusindeksin mukaan sairastavuus pääsääntöisesti on
korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Korkein sairastavuusindeksi on Soinissa (131,1) ja matalin Seinäjoella
(97,8).
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
15
Kuvio 2.7. Terveyspuntarin sairastavuusindeksi 2015
(Lähde: KELA, http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT079AL&YKIELI=S, ajettu 25.8.2016)
Sairastavuusindeksin ja sen osaindeksien muodostamaa kuvaa täydentää kansantauti-indeksi, jonka
mukaan kansantautien esiintyvyys on maan keskiarvoa korkeampi kaikissa kunnissa (kuvio 2.8). Korkein
kansantauti-indeksi on Evijärvellä (159,6) ja matalin Kuortaneella (105,6).
Kuvio 2.8. Terveyspuntarin kansantauti-indeksit kunnittain 2015
(Lähde: KELA, http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT079AL&YKIELI=S , ajettu 25.8.2016)
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
16
Väestön määrällisen ja ikärakennemuutosten sekä sairastavuutta kuvaavien indeksien lisäksi sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelujen tarpeen muodostumiseen vaikuttaa merkittävästi työllisyys ja sen
kehittyminen. Kuvion 2.11 kartassa on esitetty työllisyysaste kunnittain 2014. Korkein työllisyysaste 2014
on ollut Evijärvellä (71,9 %) ja matalain Soinissa (62,5 %). Kartan muodostama kuva noudattelee pitkälle
alueen kuntien elinkeinorakennetta. Kuvion taulukko-osassa on eritelty työllisyyteen liittyvät indikaattorit.
Korkein pitkäaikaistyöttömien osuus on ollut Soinissa (25,6 %) ja matalain (Kauhajoella 13,4 %).
Nuorisotyöttömien korkein osuus on ollut Seinäjoella (19,6 %) ja matalin Evijärvellä (8,3 %)
Kuvio 2.9. Työllisyysindikaattorit
(Lähde: TEM työnvälitystilasto, Tilastokeskus työssäkäyntitilasto)
Henkilöstö, toimintamenot ja tilat
Tilat-kiinteistöt-talous -työryhmän selvityksen mukaan (TA 2017 alustava) vakinaisen henkilötyövuosien
määrä olisi Etelä-Pohjanmaan SOTE alueella yhteensä n. 7 000 ja määräaikaisten henkilötyövuosien määrä
n. 1 200.
Taulukko 2.1. Henkilötyövuosien jakautuminen eri tehtäväkokonaisuuksittain
HTV
vakinainen määräaikainen yhteensä
Perheiden palvelut 332 31 363
Aikuisväestön palvelut 154 64 218
Ikäihmisten palvelut 1 742 228 1 970
Vammaispalvelut 574 120 694
Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut 2 728 572 3 300
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
17
Palvelutuotannon tukipalvelut 381 94 475
Työterveyshuolto 44 8 52
Ympäristöterveydenhuolto 57 4 61
Hallinto- ja tukipalvelut 754 119 873
Yhteensä 6 766 1 240 8 006
Henkilötyövuositarkastelussa terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen osuus oli n. 40 %, ikäihmisten
palvelujen osuus n. 26 % sekä perheiden ja aikuisväestön palvelujen yhteinen osuus 7 % (ks. liite x).
Kuvio 2.10. Henkilötyövuosien suhteellinen jakautuminen eri tehtäväkokonaisuuksittain
Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot yhteensä vuonna 2014 verrattuna kokomaan tasoon olivat
keskimääräistä korkeammat (106). Sosiaalitoimen nettomenot olivat hieman maan keskitasoa alhaisemmat
(98), kun taas terveydenhuollon menot yhteensä (112) ja perusterveydenhuollon menot (123) olivat maan
keskitasoon nähden selvästi korkeammat ja erikoissairaanhoidon menot (105) hieman maan keskitasoa
korkeammat (Kuvio 2.11. ja Taulukko 2.2.).
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
18
Taulukko 2.2. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset v. 2014 / koko maa = 100
Kunta
2014 kuntajako
Sosiaali-
toimi
Terveyden-
huolto
Perus-
terveydenhuolto
Erikois-
sairaanhoito
Alajärvi 86 123 165 97
Alavus 107 116 154 95
Evijärvi 126 122 136 114
Ilmajoki 73 104 108 101
Isojoki 151 129 177 101
Isokyrö 75 113 117 108
Jalasjärvi 112 125 140 115
Karijoki 133 121 115 123
Kauhajoki 120 107 106 104
Kauhava 103 116 126 109
Kuortane 116 115 153 93
Kurikka 110 116 125 110
Lappajärvi 119 122 145 109
Lapua 83 100 101 99
Seinäjoki 86 104 105 104
Soini 135 121 126 116
Teuva 127 130 158 114
Vimpeli 115 123 123 123
Ähtäri 114 125 164 103
Etelä-Pohjanmaan 98 112 123 105 (Lähde: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talous-
rahoitus/talous/nettokustannukset/2014/Sivut/default.aspx
Kuntien välillä tarkasteltuna korkeimmat sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset olivat; Isojoki,
Teuva, Karijoki, Soini ja Evijärvi. Vastaavasti matalimmat nettokustannukset olivat; Ilmajoki, Lapua,
Seinäjoki ja Isokyrö.
Kuvio 2.11. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset yhteensä v. 2014/ koko maa = 100
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
19
Tilat-kiiteistöt-talous -työryhmän selvityksen mukaan (TA 2016) Etelä-Pohjanmaan sote-alueella sosiaali- ja
terveydenhuollon bruttokustannukset (sis. vyörytykset) olisivat yhteensä n. 790 M€ ja nettokustannukset
(sis. vyörytykset) yhteensä n. 682 M€ (ks. liite x).
Kustannusten jakautumisessa bruttokustannuksista terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen osuus oli 45 %,
ikäihmisten palvelujen osuus 23 % sekä perheiden ja aikuisväestön palvelujen yhteinen osuus 13 %.
Kuvio 2.12. Bruttomenojen suhteellinen jakautuminen eri tehtäväkokonaisuuksittain
Kuntien ja kuntayhtymien omistamien sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevien kiinteistöjen
neliömäärä on kiinteistöt-tilat-talous työryhmän arvion mukaan yhteensä n. 277 772 m2. Kunnittain
tarkasteltuna suurimmat neliömäärät ovat Seinäjolla (n. 39 000 m2), Kurikassa (n. 31 000 m2), Alavudella
(n. 22 000 m2) ja Kauhavalla (n. 21 000 m2). Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osuus tiloista on arvion
mukaan n. 104 000 m2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnoittain käytössä olevat tilat muodostavat
yhteensä n. 373 000 m2. Tarkemmin tilojen jakautumista kunnittain ja toiminnoittain on esitetty ao.
työryhmän väliraportissa (ks. s. 97).
2.2 Projektin tarkoitus ja organisointi
Etelä-Pohjanmaan SOTE-projektin tarkoituksena on laatia kustannustehokas ja vaikuttava sekä asiakas- ja
käyttäjälähtöinen sote-alueen toimintamalli osana kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.
Projekti on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirialueen kuntien yhteinen projekti, jota hallinnoi Seinäjoen
kaupunki. Projektia ovat edeltäneet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima "Sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestäminen Etelä-Pohjanmaalla – maakunnallinen selvitys" (2012) ja Etelä-Pohjanmaan
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
20
liiton hallinnoima hanke "Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa" (2013–2014). Edellisten projektien aikana
kertynyttä materiaalia hyödynnetään käynnissä olevassa projektissa.
EPSOTE:n projektisuunnitelma on hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 20.5.2016
(https://sote.ep2019.fi/aineistot). Projektin aikana on muodostettu näkemys sosiaali- ja terveydenhuollon
reformista suhteessa menossa oleviin kansallisiin muutoksiin sekä kuntien ja kansalaisyhteiskunnan rooliin
(kuvio 2.13).
Kuvio 2.13. Reformin kokonaisuus
Ajatusmallin mukaisesti olennaista on se, että sote-uudistus on vain yksi kokonaisuuden osa ja että
erityisesti kunnat ja kansalaisyhteiskunta muodostavat myös tulevaisuudessa keskeisen alustan sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelukokonaisuudelle ja sen toiminnalle. Tulevan sote-uudistuksen kannalta näiden
toimijoiden rooli on ratkaisevan tärkeä ja siksi myös Etelä-Pohjanmaan SOTE -projektin aikana on
tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota kuntien tehtäviin ja toimintaedellytyksiin sekä
kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden vastuisiin. Kuntien tulevassa roolissa ja tehtävissä on uudistuksen
valmistelussa kiinnitetty erityistä huomiota hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuteen
(Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-uudistuksessa 31.8.2016). On välttämätöntä, että osana
uudistusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkittävää näkökulmaa laajennetaan kuntien sosiaali- ja
terveyspolitiikan vastuuseen.
Sote-uudistus ja maakuntahallinnon uudistus liittyvät niin toiminnallisesti kuin erityisesti hallinnon ja
ohjausjärjestelmän osalta toisiinsa niin tiivisti, että uudistusta kokonaisuudessa on tehtävä kiinteästi
yhdessä.
Etelä-Pohjanmaa SOTE -projektisuunnitelma ja aikataulu on esitetty tiivistetty kuviossa 2.14.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
21
Kuvio 2.14. Projektisuunnitelma ja aikataulu 2016–2018
Projektin aikataulu ja eri toimijat on koottu kuvioon 2.14. Aikataulullisesti tavoitteena on esittää
ohjausryhmälle hyväksyttäväksi vuoden 2016 lopussa Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakenteen aihio jatkotyöskentelyä varten. Väliraportti valmistuu syyskuussa 2016. Projektin
työaikataulu on sovitettavissa kansallisen uudistuksen etenemiseen.
Projektisuunnitelman mukaisesti projekti on organisoitunut kuviossa 2.15 esitetyllä tavalla.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
22
Kuvio 2.15. EPSOTE-projektin organisoituminen
Etelä-Pohjanmaan SOTE projektin eri toimintoihin on osallistunut yhteensä n. 250 henkilöä. Projektin
työryhmät ja niiden osallistujat on esitelty projektin verkkosivuilla https://sote.ep2019.fi/tyoryhmat/ .
Verkkosivuilta löytyy myös työryhmien kokousmateriaalit ja muu projektissa tuotettu aineisto.
Projektissa toimii tällä hetkellä yhdeksän työryhmää:
Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen
Digiloikka
ICT
Taustatieto
Kiinteistöt-tila-talous
Viestintä
Laatu
Hallintorakenne
Henkilöstö
Työryhmien työskentelyn aikataulu muodostuu siten, että EPSOTE-projektin väliraportti voidaan käsitellä
ohjausryhmän kokouksessa syyskuussa 2016. Valtaosa työryhmistä on aloittanut kevään 2016 aikana.
Kuitenkin hallintorakenne- ja henkilöstötyöryhmät käynnistyvät vasta syksyllä 2016, kun kansallinen
lainsäädäntö on näiltä osin käytettävissä. Näiden työryhmien osalta on myös tarkennettava yhteistyö
maakuntauudistuksen kanssa liittyen kansallisten palvelukeskusten organisoitumiseen.
Työryhmistä kolme ensimmäistä (Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen, Aikuisten terveyden ja
toimintakyvyn edistäminen sekä Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen) ovat ns.
ydinprosessityöryhmiä, jotka on koottu elämänkaariperiaatteen mukaisesti. Muut työryhmät ovat
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
23
ydinprosesseja tukevien toimintojen asiantuntijatyöryhmiä. Matriisiajattelun mukaisesti
työryhmärakennetta voidaan kuvata kuvion 2.16 mukaisesti.
Kuvio 2.16. Työryhmärakenne
Työryhmien jäsenet muodostavat ammatillisen toimijakokonaisuuden niin, että yhdessä työryhmässä on
noin 12 työntekijää, osaajaa ja ammattilaista. Lisäksi päätyöryhmät ovat tarpeen mukaan jakautuneet
alatyöryhmiin. Päätyöryhmissä ja hallinnossa työskentelee yli 150 henkilöä, jonka lisäksi alatyöryhmissä
toimii noin 90 henkilöä. Projektiin on palkattu kolme henkilöä: projektinjohtaja Harri Jokiranta, sosiaali- ja
terveydenhuollon asiantuntija Päivi Saukko ja asiantuntija-assistentti Miska Kaihlamäki. Yhteensä
projektissa on mukana noin 250 henkilöä, joten projektia tehdään yhteistyössä useiden asiantuntijoiden
voimin. Päätyöryhmät on muodostettu siten, että työryhmän vetovastuuhenkilönä toimii työvaliokunnan
jäsen ja työryhmien jäsenet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Työryhmien kokoonpanossa
on huomioitu alueellinen edustavuus yhteistoiminta-alueiden mukaisesti.
Työryhmien työskentelyn periaatteiksi on määritelty: 1) palvelurakenteen matala kynnys ja
peruspalveluiden vahvistaminen, 2) kuntarajapintojen huomioiminen osana palvelurakennetta ja
toimijoiden vastuita, 3) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä 4) toiminnan verkostoitunut luonne.
Työryhmien tehtävänä on ollut nykytilanteen kartoitus sekä tulevan palvelurakenteen tarkastelu.
Palvelurakenteen tulevaisuusperspektiivinä on ollut tarkastelu useamman vuosikymmenen päähän (vuosi
2040).
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen
kokonaisuutta toimipisteittäin tällä hetkellä on hahmotettu kuviossa 2.17. Olennaista on muodostaa kuva
nykyisen toiminnan rakenteellisista lähtökohdista suhteessa tulevaan palvelurakenteeseen. Kuviossa 2.17
on esitetty myös laskelma perusterveydenhuollon sairaansijojen määrällisestä kehityksestä 2013–2016.
Esitetystä laskelmasta voidaan todeta, että määrällisesti sairaansijat ovat vähentyneet ja että arvioitaessa
tarveperustaisesti (75 täyttäneet) sairaansijojen määrä olisi edelleen vähenevä.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
24
Kuvio 2.17. Palvelurakenne ja perusterveydenhuollon sairaansijat
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
25
3 Työryhmien väliraporttien koonta
Työryhmien työn lähtökohtana on ollut näkemys yhdestä maakunnallisesta palvelualueesta. Sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelurakenteen perspektiivi on tarkoituksellisesti asetettu riittävän pitkälle
tulevaisuuteen, aina vuoteen 2040 saakka. Perspektiivin asettaminen tulevaisuuteen on välttämätöntä, että
tulevan palvelurakenteen osalta tehtäviä ratkaisuja voidaan jäsentää riittävän pitkälle aikajanalle. Vuoden
2019 alusta käynnistyvän maakuntahallinnon osana sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne
toteutunee vaiheittain siten, että rakenteen kehittäminen jatkuu aloittamisvaiheesta käytännön
toimintojen kautta.
Seuraavassa on koottu työryhmien väliraporteista tiivistetysti keskeiset huomiot ja havainnot. Luvussa 4
esitetään työryhmien väliraportit omina kokonaisuuksinaan.
3.1 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen
Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet ikääntyneiden palveluille
Työryhmä esittää lyhyen aikavälin tavoitteeksi, että vähintään 94 % kaikista 75 vuotta täyttäneistä asuu
kotona. Pitkän aikavälin tavoitteeksi (vuoteen 2025 mennessä) esitetään, että kotona asuvien osuus 75
vuotta täyttäneistä on 97 %. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi nykyistä palvelurakennetta muutetaan
siten, että painopiste palveluiden järjestämisessä siirretään tehostetusta palveluasumisesta kotona
asumista tukeviin palveluihin. Rakenteiden ohella myös toimintatapoja muutetaan nykyisestä, ja kuntoutus
ja toimintakyvyn ylläpito nousee keskeiseksi toiminnan lähtökohdaksi. Kotona asumista tukevissa
palveluissa otetaan käyttöön mm. digitaalisia palveluita ja uutta turvatekniikkaa sekä monipuolistetaan
ennalta ehkäiseviä palveluita ja kotiin annettavaa tukea. Keskeistä on, että iäkkäiden ihmisten
toimintakykyä ja itsenäistä elämää edistetään ja heille turvataan tarpeenmukaiset, laadukkaat ja oikea-
aikaiset palvelut. Keskeistä on myös asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn laskun syy selvittäminen ja
tarvittaessa asiakkaan ohjaaminen lääketieteellisiin selvittelyihin. Asiakkaan toimintakyvyn laskun taustalla
ovat usein sairaudet ja moninaiset geriatriset ongelmat, joten geriatrinen kokonaisarvio interventioineen
on tarpeen ja todistetusti vaikuttavaa toimintakyvyn ja avuntarpeen kannalta ja myös elämänlaadullisesti.
Keskeistä kotona pärjäämisen kannalta on myös sujuva ja turvallinen hoitopolku akuuttisairaalahoidosta
kotiin kuntoutuksineen.
Ikäihmisten palveluissa laatu ja taloudellisuus tulevat ikäihmisen yksilöllisestä kohtaamisesta, hänen
tarpeidensa kartoittamisesta ja sen mukaisesta palveluiden suunnittelusta, omaiset mukaan ottaen.
Tulevaisuudessa erilaiset asumismuodot mahdollistavat ehkä henkilöstönkin suhteen yhä enemmän
asiakkaiden tarpeista lähtevän ns. ”mitoituksen” ilman matemaattisia normituksia. Siinä tilanteessa
asumista ja asiakkaalle annettavaa palvelua ei enää tarkastella yhtenä palvelumuotona vaan ikäihminen eli
asiakas on palvelutoiminnan lähtökohta.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
26
3.2 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Aikuisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen -johtoryhmä on vastannut Aikuisten terveys ja
toimintakyky -ydinprosessiin kuuluvien asioiden valmistelusta. Ydinprosessi laajuudesta johtuen
perustettiin kaksi alatyöryhmää: 1) sairaanhoito (kiireetön sairaanhoito, kiireellinen sairaanhoito,
terveydenhuollon tukipalvelut) ja 2) terveys ja toimintakyky (aikuissosiaalityö, vammaispalvelu ml
kehitysvammahuolto ja päihde- ja mielenterveyspalvelut).
Työryhmät ovat rakentaneet osa-alueensa nykytilakuvauksen, joka perustuu indikaattoritietoihin ja
nykytila-analyysiin (SWOT). Tältä pohjalta on laadittu tavoitteet, keinot ja linjattavat asiat, huomioiden
myös sote-uudistukselle asetetut kansalliset tavoitteet.
Sairaanhoito
1. Kiireettömän sairaanhoidon tavoitteet
- Palvelujen koordinoinnin kehittäminen
- Korkealaatuisen sairaanhoidon turvaaminen
- Uudenalaisten kokonaisuuksien muodostaminen
- Hoidon prosessien uudistaminen järkeviksi ketjuiksi keskussairaalan ja terveyskeskusten väillä
2. Kiireellisen sairaanhoidon tavoitteet
- Seinäjoen keskussairaalan toimiminen korkealaatuisena täyden palvelun sairaalana
- Kiireellisen ajanvarausvastaanoton järjestäminen alueella
- Triagen toimivuuden varmistaminen
- Hoitoketjujen selkeyttäminen
- Ensihoidon toiminnan muuttaminen uusia tarpeita vastaavaksi
- Kiireellisen hoidon järjestäminen ikäihmisille
3. Sairaanhoidollisten tukipalvelujen tavoitteet
- Perustoiminnan tukeminen (kiireellinen/päivystys)
- Alueellinen kokonaisuus ja keskitetty hallinnointi
Terveys ja toimintakyky -tavoitteet
- Vahva perustaso, jota erityistason palvelut tukevat
- Kotona asumisen lisääminen ja sen mahdollistaminen
- Yhtenäisten käytäntöjen luominen
Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi
Laajan palvelun sote-keskusten (sisältää yleislääkäripalvelun ja kiirevastaanoton) / suppean palvelun sote-
asemien sijaintien ja sisältöjen määritteleminen, sairaalapaikat katsotaan maakunnallisena kokonaisuutena.
Alueellisten uusien palvelukokonaisuuksien rakentaminen. Päivystys keskittyy Seinäjoelle ja
erikoissairaanhoitotasoisten palvelujen järjestämisen ja koordinoinnin keskittäminen keskussairaalaan.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
27
Hoitoketjujen ja hoidon koordinointi.
Asiakkaille laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelmat. Ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen järjestetään
lääkäritakapäivystys, ensihoito kotihoidon ja asumispalveluiden tukena.
Digitalisaation ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen kaikilla palvelun tasoilla nykyistä paremmin.
Korostetaan asiakkaan/potilaan omaa vastuuta ja omahoitoa.
Jatkossa linjattavat asiat
Laajan päivystyksen keskussairaala Seinäjoelle
Laajan ja suppean palvelun sosiaali- ja terveyskeskukset /-asemat: sijainti, sisältö
sis. kiinteistöjen käyttö
uudenlaisten kokonaisuuksien muodostaminen
sairaalan sosiaalityön nivominen perustason sosiaalityöhön
Sairaansijojen määrä maakunnassa
Kotiin annettavien palvelujen monipuolistaminen, mahdollistaminen
Kotisairaalatoiminnan laajentaminen
Ikäihmisten tehostetun palvelun yksiköiden lääkäripalvelujen uudistaminen
Sairaanhoidollisten tukipalvelujen (mm. laboratorio, röntgen, apteekki) yhtenäistäminen alueella
Erikoissairaanhoidon tasoisten palvelujen järjestämisen ja koordinoinnin keskittäminen
keskussairaalaan
Digitalisaation ja sähköisten palvelujen laajempi käyttöönotto ja kehittäminen
Eskoon palvelujen asemoituminen suhteessa perustason ja erityistason palveluihin
3.3 Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen
Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen -työryhmä aloitti työskentelyn Lapsi- ja perhepalvelujen
muutosohjelma vahvana taustapaperinaan. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on yksi hallituksen
kärkihankkeista. Muutosohjelmalla on vahva sitovuus ja sen tavoitteet ulottuvat kuluvan hallituskauden yli.
Lopullinen hankesuunnitelma julkaistiin 14.4.2016, minkä jälkeen työryhmän työskentelyä tiivistettiin ja
kohdennettiin tarkemmin kohti valtakunnallisia tavoitteita. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma
kytkeytyy vahvasti sote-uudistukseen ja Tulevaisuuden kunta -hankkeeseen. Lasten ja perheiden palvelut
tulee sitoa ja integroida sujuviksi ja asiakaskeskeisiksi hoito- ja palveluketjuiksi uudessa maakunnassa.
Hyvän lapsuuden rakentaminen tulee olla keskiössä palveluja tuotettaessa ja kehitettäessä.
Työryhmiä Lape-palveluissa on kaksi: päivittäispalvelut ja kootut palvelut. Työryhmissä työstettiin kevään
aikana maakunnan nykytilaa ja käytänteitä, tulevaisuuden haasteita ja koottiin nykytilankartoitus 2015
vuoden osalta (liite).
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
28
Lähtökohtana ja näkökulmana kehittämiseen valikoituivat seuraavat aiheet:
- ikään perustuva elämänkaariajattelu
- peruspalvelut / päivittäispalvelut
- erityispalvelut / kootut palvelut
- palvelujen yhteensovittaminen
- ennaltaehkäisy
- kumppanuus – sote, kunta, kolmas sektori, yrittäjät
- asiakkaan tarpeet ja osallisuus
Tavoitteet
Tavoitteena ovat yhteiset ja yhteisesti kehitetyt Etelä-Pohjanmaan lasten, nuorten ja perheiden sote-
palvelut, jotka vahvistavat lapsuuden rakentumista ja tukevat vanhemmuutta. Muutoksessa hyödynnetään
ja kehitetään maakunnan osaamista ja tehdään johtamiseen kulttuurinmuutos. Asiakkaan osallisuus ja
osaaminen ovat tulevaisuudessa arkipäivää ja digitalisaation avulla asiakas sekä muut toimijat voivat
tehostaa ja vahvistaa palveluketjun sujuvuutta. Palveluintegraation merkitys korostuu eniten
ennaltaehkäisyssä sekä vaativissa ja monimutkaisissa palvelutarpeissa.
Maakunnallisia tavoitteita
- päivittäispalvelujen vahvistaminen
- painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin palveluihin
- koottujen (erityistason) palvelujen tarjoaminen saumattomasti peruspalvelujen yhteydessä
- lapsia ”EI lähetetä pois”, vaan tuetaan tiimiä lapsen ympärillä, omassa toimintaympäristössään,
yhteistä työtä tekemällä
- jalkautuvien konsultaatiopalvelujen lisääminen ja kehittäminen
- todellisia digitaalisia konsultaatio- ja yhteistyömuotoja
- asiantuntemus lähelle arkea
- varhainen diagnostiikka
- tukea ja hoitoa oikea-aikaisesti
- uusia toimintamalleja ja menetelmiä käyttöön (mm. Hackney, Lapset puheeksi -toimintamalli,
Voimaperheet -malli)
Toimenpiteet ja suunnitelmat
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kaikilta osapuolilta sitoutumista palveluintegraatioon ja palveluiden
yhtenäistämiseen kaikilla tasoilla. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa kehittämistyö ja uusien toimintamallien
ja -tapojen käyttöönotto on vuosien varrella ollut tehokasta ja jatkuvaa. Lapsiperheiden palveluissa,
varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on tehty yhteistä työtä palveluketjujen toiminnan parantamiseksi.
Maakunnan kunnat ovat olleet mukana valtakunnallisissa Kaste-hankkeissa sekä tehneet yhteistyötä mm.
SONet Botnian kanssa. Lapsiperheiden palveluja maakunnassa on kehitetty suunnitelmallisesti ja
pitkäjänteisesti. Tehty kehittämistyö tulee olemaan pohjana uudelle maakunnan kehittämissuunnitelmalle.
Tälläkin hetkellä on useita lasten, nuorten ja perheiden palveluja tukevia hankkeita meneillään, kuten
esimerkiksi Parempi arki-, Nepsy-, Tutki-, Välittämisen koodi- ja Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen riskit
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
29
-hankkeet sekä lähiaikoina alkava Ohjaamo-hanke. Alla olevassa kaaviossa on kuvattuna vuoden 2009–2015
kehittämishankkeita.
Kuva 3.1. Anne Saarijärvi, kehittämissuunnittelija SoNet Botnia
Työryhmissä pohditut tavoitteet ja kehittämisehdotukset yhteisistä lasten, nuorten ja perheiden palveluista
Etelä-Pohjanmaalla ovat yhteneväisiä valtakunnallisten tavoitteiden kanssa, samoin kuin mahdollisuus
muutosagentin rekrytointiin. Syyskuussa haettavaksi tulevilla lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan
liittyvillä käynnistämisavustuksilla ja erityisillä hankekokeiluilla aletaan kehittää maakunnallista sote-mallia
Etelä-Pohjanmaalle. Tätä toimintaa tukee myös STM:n kustantaman muutosagentin palkkaus maakuntaan.
Tavoitteiden kirkastaminen ja niihin sitoutuminen koulutuksen ja yhdessä tekemisen avulla on
ensimmäinen lähtökohta ja toimenpide muutoksen onnistumiselle. Maakunnallisen ohjausryhmän sekä eri
organisaatioiden sitoutuminen integraatioon ja yhteiseen tekemiseen vievät muutoksia eteenpäin ja
käytäntöön. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden LAPE-ryhmien sekä yhteisen maakunnallisen LAPE-ryhmän
nimittäminen ovat ensimmäinen askel uudistustyössä. Lape-työhön sisältyvät kaikki palvelut yli
hallintorajojen sekä järjestöt, seurakunnat ja muut toimijat yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.
Tavoitteena on lapsen, nuoren ja perheen yksilöllisesti huomioiva ja asiakkaiden tarpeista lähtevä
suunnitelma, jossa vastuun kantavat työntekijät on selkeästi sovittu.
Maakunta tulee hyödyntämään lapsi- ja perhepalveluiden muutostukea yhteistyörakenteiden luomisessa ja
sote-palveluiden sitomisessa kuntien palveluihin ja verkostoihin. Muutostuella hankitaan koulutusta ja
valmennusta maakunnan ammattilaisille, esimiehille ja päättäjille vuosien 2017–2018 aikana. Koulutuksen
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
30
avulla on mahdollista tukea ja vahvistaa esimiehiä sekä perehdyttää maakunnan lape-henkilöstö
muutostyön tavoitteisiin ja sisältöihin.
Rahoitusten haku on syksyllä 2016. Maakunnalliset hankehakemukset laaditaan yhteistyössä eri toimijoiden
kanssa omien maakunnallisten tavoitteiden pohjalta Lape-kärkihankkeen toimeenpanosuunnitelman
tavoitteiden mukaiseen kehittämistyöhön.
3.4 Digiloikka
Digiloikkatyöryhmä tarkasteli soten yleisiä tavoitteita (hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden
kaventuminen sekä kustannustehokkuus) digitalisoitavien palvelujen osalta asiakkaan, työntekijän ja
organisaation näkökulmasta. Nykytilanteesta digitalisaation näkökulmasta tehtiin kartoitus.
Digitalisaation hyödyntäminen sosiaalipalveluissa on terveydenhuoltoa vähäisempää. Käytössä on useita eri
tietojärjestelmiä. Tästä johtuva haasteet tulevat esille jo mm. sosiaalipäivystyksessä.
Merkittävä kynnys digitalisaation tiellä on tietosuojan ja tietoturvan kysymysten ratkaiseminen.
Kansallinen palveluväylä ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot muuttavat merkittävästi palveluprosesseja
sotessa. Asiakas saa suuren osan palveluista ”itsepalveluna” sähköisen asioinnin kautta. Valinnanvapaus
edellyttää kattavaa sähköistä palvelutarjotinta. Hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään laajasti kotona.
Digitalisaatio mahdollistaa monin osin luopumisen paikkasidonnaisesta palvelusta. Mobiililaitteet ja
kehittyvät ohjelmistot sallivat yhteydenotot ja tietojen välittämisen hyvinkin laajasti. Big data / massadata
on hyvä työväline sekä asiakkaalle että ammattilaiselle, jolloin asiakas saa myös virheettömämpää ja
parempaa palvelua. Pilvipalvelut ovat asiakkaan prosessissa tukena. Niiden avulla asiakas voi tehdä itseään
koskevia seurantoja, jotka ovat ammattilaisen nähtävillä/saatavilla. Esineiden internet (IoT) tarkoittaa
fyysisiä laitteita, jotka pystyvät aistimaan ympäristöään ja viestimään tai toimimaan aistimansa perusteella
älykkäästi. Tähän tarvitaan antureita, ohjelmistoja sekä tietoliikenneyhteys, jolloin sensorit, koneet,
prosessit ja palvelut tuottavat jatkuvasti tietoa, jota jalostamalla voidaan mm. ennakoida ja automatisoida
työvaiheita.
Digitaalisia palveluja koskevat seuraavat periaatteet: yhden luukun periaate, asiakkaiden valinnanvapaus,
tietojen yhteiskäyttö ja tiedolla johtaminen. Osaamisessa/koulutuksessa digitalisaatio lisää palvelujen
”tasalaatuisuutta”.
Ryhmän työstä voidaan nostaa seuraavat ehdotukset:
1. Palvelujen digitalisointi tulee aloittaa välittömästi, investoinnit suunnataan digitalisointiin
2. Ensiksi on määriteltävä strateginen tavoite, jonka jälkeen on määriteltävä palveluittain
etenemisaskeleet. Teknologian nopea kehitys edellyttää jatkuvaa strategian tarkastelua.
3. Digitalisaatiota on johdettava ja se vaatii välitöntä koulutusta
4. Tarvitaan toiminnanohjausjärjestelmä: Tiedolla johtaminen ja ennakointi
5. Digitalisointi mullistaa erikoissairaanhoidon, nykyiset terveyskeskukset ja sosiaalipalvelut. Siksi
palveluprosessit muuttuvat, eikä nykyisiä prosesseja kannata sellaisenaan digitalisoida.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
31
6. Valtakunnallisia tuotoksia hyödynnetään (esim. ODA, Mielenterveystalo, Hyvis)
- Väliraporttiin kuuluvat osat: digitalisaation tavoitteet, digitalisaation nykytila, diaesitys
12.9.2016.
3.5 ICT
Työryhmän tehtävät ja tavoitteet
ICT-työryhmän tehtävänä on luoda toimintamalleja ja suunnitelma, jolla varmistetaan tehokkaat sekä
asiakas- ja käyttäjälähtöiset ICT-palvelut uudessa palvelurakenteessa. ICT-palvelut ovat kriittinen tekijä
sote-palveluiden tuottamisessa. ICT-työryhmän tehtävänä on
- suunnitella operatiivisten järjestelmien, tietoliikenteen ja perustietotekniikan toteutusmalli alueelle
- suunnitella uuden organisaation tietohallinnon toimintaprosessit, arkkitehtuuri ja
tietojärjestelmärakenne
- varmistaa palvelurakenneuudistuksen toteutuksen yhteydessä asiakas- ja potilastietojen saatavuus
- tukea digitalisaation edistämistä ja vastata tietojohtamisen tarpeisiin tulevaisuuden sote-
ympäristössä
- seurata muista sote-valmistelun työryhmistä tulevia ICT-tarpeita, joiden toteutus tulee ICT:n avulla
suunnitella
Digitaalisaation tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tulevaisuudessa tietohallinnolta palveluja, jotka
tulevat muodostumaan toimialat ylittävistä asiakaslähtöisistä palvelumalleista. Palvelumallit muodostavat
arvoketjuja, joilla voidaan vaikuttaa palvelutoiminnan tuottavuuteen ja tehokkuuteen. ICT-työryhmän tulee
muodostaa tavoitetila digitaalisille palveluille ja siirtymäpolku tavoitetilaan pääsemiseksi.
Keskeiset riippuvuudet ja rajaukset
Etelä-Pohjanmaan sote:n ICT-toiminnan suunnitteluun valtakunnallisilla ohjausmekanismeilla on
merkittäviä vaikutuksia niin sote-ICT:n toimintaan kuin organisointiin. Tarkka tieto ohjausmekanismeista
puuttuu, mikä voi merkitä korjaavia toimenpiteitä suunnitelmaan, kun valtakunnallinen päätöksenteko
näiltä osin on toteutettu. Keskeisiä vaikuttavia ohjausmekanismeja ovat mm.
- Itsehallintoalueiden ja ICT:n valtakunnallisen sote-ICT -linjauksia on valmisteltu kansallisella tasolla
sote- ja aluehallintouudistuksen Digitalisaatio, ICT-palvelut ja tietohallintoryhmässä. Valmistelussa
on todettu, että itsehallintoalueiden tietohallinnon ja ICT-toiminnan ohjauksen tulee perustua
vahvaan valtion ohjaukseen. Etelä-Pohjanmaan sote:n ICT-toiminnan suunnittelutyöhön vaikuttavia
tarkempia kansallisia linjauksia tarvitaan. Ohjauksen vaikutusta huomioidaan Etelä-Pohjanmaan
sote:n suunnittelussa vain suunnittelun aikana saatavien tilannetietojen pohjalta.
- Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen tuleva toteutus ja tehtäväsisältö tarkentuvat syyskuussa
2016 ja tulevat linjaukset vaikuttavat myös merkittävästi itsehallintoalueen ja sen sote-alueen
tietohallinnon ja ICT-toiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen. Arvio toteutusaikataulusta
uudistuksen ja valtakunnallisen palvelukeskuksen käynnistymisen suhteen vaikuttavat työryhmän
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
32
suunnitteluun ja on mahdollista huomioida vain suunnittelun aikana saatavilla olevien
tilannetietojen pohjalta.
- Itsehallintoalueiden toimintaan siirrettäväksi suunnitellun muun toiminnan mm. ELY-, palo- ja
pelastustoimintoja ei tässä ICT-suunnittelun vaiheessa valmistella.
- Sote-hallintomallin suunnittelun yhteydessä joudutaan muuttamaan lukuisia eri lakeja. Etelä-
Pohjanmaan sote:n ICT-toimintojen suunnittelutyön aikana lakimuutokset eivät välttämättä vielä
ehdi valmistua. Ne kuitenkin tulevat vaikuttamaan sote-ICT:n organisointiin,
tietojärjestelmäratkaisuihin ja toimintaan voimakkaasti. Tähän on varauduttava suunnittelussa ja
huomioitava, että se voi merkitä korjaavia toimenpiteitä, kun lainsäädäntö tältä osin on toteutettu.
UNA-jatkohanke etenee asiakastietojärjestelmien uudistamiseksi yhteistyössä kansallisen tason kanssa.
Etelä-Pohjanmaan sote-ICT:n suunnittelussa huomioidaan UNA-hankkeen jatkoeteneminen.
Työryhmä on pyytänyt työvaliokunnalta tarkempia linjauksia, joiden nojalla suunnittelua voidaan tarkentaa.
Keskeiset kysymykset kohdistuvat mm.
- Olettamuksiin, miten järjestäjän ja tuottajan näkökulmat on huomioitava suunnittelussa
- Maakunnan tehtävät suhteessa sote-palveluihin ja niihin liittyvät ICT-palvelut
- Miten tulisi huomioida muut kunnille jäävät palvelut ICT-palveluiden järjestämiseksi?
Työryhmän toiminnan eteneminen ja aikataulu: alatyöryhmien työskentelyn eteneminen
Etenemisen suunnitelmat alatyöryhmien osalta on tehty. Alatyöryhmien tehtävät ja tavoitteet on kuvattu
tarkemmin väliraportissa. Suunnitelmiin on sisällytetty nykytilan kartoitus, tavoitetilan kartoitus ja
migraatiosuunnitelman laatiminen suhteutettuna sote-ICT:n työryhmän aikatauluun (päättyy joulukuun
alkupuolella).
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
33
Kuva 3.2. Sote-ICT:n työryhmän aikataulu
Työryhmän toiminnan eteneminen ja aikataulu: muut työryhmän tehtävät
Työryhmän muita tehtäviä on kuvattu seuraavasti
Työryhmän yhteistyö muiden sote-työryhmien kanssa on keskeinen keino tulevaisuuden
näkökulman huomioimiseksi ICT:n suunnittelussa. Yhteistyö on käynnistetty syksyllä 2016.
ICT-sopimustietojen kokoaminen alueella (erilaisten ohjelmistojen, tukipalvelusopimusten sekä
mm. leasing-sopimusten määrä on suuri)
ICT-kustannusten selvittäminen alueellisesti. Alustavasti arvioituna Etelä-Pohjanmaan sote-ICT:n
tukikustannukset (ilman henkilöstö-, investointi- ym. kustannuksia) vuosittain ovat noin 7 500 000-
7 800 000 euroa. Loppuvuonna pyritään laatimaan kustannushyöty-analyysia sote-palveluista niillä
oletuksilla, jotka ovat käytettävissä laatimishetkellä.
3.6 Taustatieto
Työryhmän tehtävänä on kartoittaa ja tuottaa taustatietoa Etelä-Pohjanmaan SOTE:n valmistelua varten
sekä mallintaa tietotuotannon rakenne- ja toimintamalli Etelä-Pohjanmaan SOTE:n varsinaiseen toimintaan
sekä valita mittarit ja avainindikaattorit tukemaan E-P:n sote-uudistusta.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
34
Taustatiedon tuottaminen nykytilanteesta – lähtökohtana jo kerätyn tiedon hyödyntäminen
1. Palvelutarpeen kehittyminen ja muutosten ennakointi suhteuttamalla kansallista ennakointia
alueellisesti; väestö, muuttoliike, ikääntyminen (http://www.epliitto.fi/tilastot)
- Etelä-Pohjanmaa aluekokonaisuutena, paikkatiedon hyödyntämiseen sairastavuusindeksit,
sairauskuorma
- Hyvinvointibarometri 2017 / E-P:n liitolle esitys
- E-P:n liiton sote-tilastoraportti tulossa
2. Palvelutuotantotieto, ydinprosessityöryhmät keränneet volyymitiedot, muut työryhmät resurssit
3. Palvelutoiminnan tehokkuus, laatu ja vaikuttavuus:
- Laatusuositukset (laatutyöryhmä, nykytilan vertailu suositukseen)
- Kustannukset (taloustyöryhmä tehnyt)
Tulevan sote-alueen tietotuotanto
1. Valtakunnallinen mittaristotyön seuranta; jossain määrin alueellisten indikaattorien suunnittelua
2. Yhteistyö ICT:n tietojohtamisen alaryhmän kanssa – toiminnanohjausjärjestelmä,
asiakastietojärjestelmien hyödyntäminen
3. Tietotuotannon benchmarkkaus muiden maakuntien ja toimijoiden kanssa
4. Yhteistyötahot ja verkostot
Tiedolla johtaminen
- Lähtökohtana on, että tieto on luotettavaa, relevanttia, ajantasaista, käytettävää ja saatavilla
- Hyvinvointitiedon tarkastelu eri näkökulmista muodostuvana kokonaisuutena (tilastot, kansalaiset,
palvelutuottajat, asiakasrekisterit)
- Tiedolla johtaminen ja ohjaaminen strategisella, operatiivisella ja asiakastasolla – tiedon tarpeen
erilaisuuden tunnistaminen
- Tiedontuotanto tukee sote-uudistuksen kansallisia tavoitteita alueellisella tasolla
- Sote-tietojen toissijainen käyttö mahdolliseksi
Sote-uudistuksen jälkeen maakuntien tietotarve
- Palvelujen tarve, ennakointi
- Alueen sote-palvelujen tuotantorakenne ja sen optimaalisuus – asiakaslähtöiset
palvelukokonaisuudet
- Palveluntuottajille vaatimukset sopimuksissa: kustannus-, laatu-, vaikuttavuus- ja tehokkuustiedot
- Järjestämispäätöksen velvoitteet
- Maakunnille velvollisuus vertailuun: oma alue, muut, kansallinen tilanne
Linjaukset
- Tavoitteena tiedolla johtaminen
- Hyvinvointitiedon tuottaminen ja kerääminen eri tietolähteistä ja tietovarannoista ja yhdistäminen
kokonaisuuksiksi mahdollisimman automaattisesti
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
35
- Maakunnallisen hyvinvointityöryhmän ja EPSHP:n ”Toiminnan ohjauksen kehittäminen” -
työryhmän työn hyödyntäminen
- Yhteys maakuntauudistuksen ja kuntien tiedontuotantoon
- Taustatiedosta tietotuotantoon ja tiedonhallintaan tulevaisuudessa
- Taustatietotyöryhmän ja tietojohtamisen alatyöryhmän (ICT) yhdistäminen/yhteistyö
- Tiedontuotannon kehittäminen yhdessä ict-järjestelmien osana
- Kansallisen mittaristotyön hyödyntäminen
- Keskitytään maakunnan, tuotannon ja asiakastason tietotuotantoon ja mittaristotyöhön
- Asiakasrekisteritietojen hyödyntäminen toiminnanohjaus- ja johdon tietojärjestelmissä henkilö- ja
asiakasryhmätasolla
- Kansa-hankkeen toteuttaminen, määrämuotoinen kirjaus sosiaalitoimeen
- Benchmarkkaus muiden maakuntien tietotuotantoon
- Hyvinvointibarometri 2017
3.7 Kiinteistöt-tila-talous
Projektisuunnitelma 4-8/2016
- Tekee yhteenvedon kuntien ja kuntayhtymien sote-kiinteistöistä
- Tekee yhteenvedon kuntien ja kuntayhtymien maakunnallisesta sote-talousarviosta
- Kokoaa tiedoston sote-henkilöstöstä
- Kokoaa tiedoston sote-ostopalvelusopimuksista ja niiden mukaisista taloudellisista sitoumuksista
- Tekee alustavan suunnitelman tukipalvelujen järjestämisestä (lukuun ottamatta ICT-palveluja)
Kiinteistötyöryhmä
- Toimitilatietojen keruu on valmistunut elokuun lopussa eikä tietojen kattavuutta ole vielä pystytty
varmistamaan. Osasta puuttuu vielä neliötietoja. Kerätyt kustannustiedot eivät ole yhdenmukaisia
eikä niitä sen vuoksi vielä raportoida.
- Kuntien ja kuntayhtymien omistamissa kiinteistöissä neliöitä 278 000 m2
- Sote-toimitiloissa neliöitä 373 000 m2
- Toimitila- ja kiinteistötietoja täydennettävä vielä ennen laajempaa jakelua
Budjettiorganisaatio/sote
- Talous- ja henkilöstötietojen keruuta varten muodostettiin tulevalle sote-organisaatiolle uusi
budjettiorganisaatiorakenne, jotta tiedot saadaan yhteismitallisiksi ja kokonaisuus hahmotettua.
- Ensimmäisessä vaiheessa pohjana on ns. fuusiomalli eli elämänkaarimallin ja tiettyjen
palvelukokonaisuuksien yhdistelmä, jossa terveyspalvelu pysyy yhtenäisenä kokonaisuutena, mutta
sosiaalipalvelut hajautettuna.
- Toiminnalliset kokonaisuudet on pyritty säilyttämään kokonaisuuksina, jotta luvut voidaan siirtää
tulevassa organisaatiorakenteessa oikeaan kohtaan ilman lisälaskentaa.
- Budjettiorganisaatio hyväksytty työskentelyn pohjaksi Kiinteistöt, tilat, talous -työryhmässä 6/2016
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
36
Taloustyöryhmä
- Sopimustiedot
Kerätty hoidollisia sopimuksia, täydennettävä ja analysoitava ennen laajempaa jakelua
- Tiedot henkilöstöstä
Kerätty nimiketasolla tehtävittäin uuden budjettiorganisaation mukaisesti TA 2017 elokuun
alun tilanteesta
Vakituisia 6767 htv, määräaikaisten määrä tässä vaiheessa 1240 htv
Tietoja vielä täydennettävä
- Taloustiedot
Kerätty TA 2016 tehtävätasolla uuden budjettiorganisaation mukaisesti
Sote-alueen nettokustannukset tässä vaiheessa 682 Meur (vrt. kuntien taloustilasto 2014 E-P
+ Isokyrö 686 Meur)
Tietoja täsmennettävä ja täydennettävä vielä mm. eliminointien osalta
- Alustava suunnitelma tukipalveluiden järjestämisestä
Maakunnan tarpeiden pohjalta yhtenäisten toimintamallien ja käytäntöjen varmistamiseksi
työryhmä näkee tässä vaiheessa hallinnollisten tukipalvelujen järjestämiseksi parhaana
vaihtoehtona maakunnallisen tukipalvelutuottajan, mikäli lainsäädäntö ei aseta esteitä
maakunnallisen tukipalveluyksikön/-yhtiön perustamiselle.
Jatkotyöskentely
- Kiinteistö-, sopimus-, henkilöstö- ja taloustietoja on vielä täydennettävä ennen mahdollista
laajempaa jakelua
- Henkilöstö- ja taloustiedot TA 2017 valmistuttua
Yhteenveto
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
37
3.8 Viestintä
Viestinnän lähtökohdat
- Muutos herättää kiinnostusta ja pelkoja, ja siksi siitä tiedottamiseen on paneuduttava huolellisesti.
- Epävarmassa muutostilanteessa tiedonsaantitarve on suuri. Kysymyksiä: mitä muutos merkitsee
minulle henkilökohtaisesti ja mitä se tarkoittaa organisaatiolle ja toiminnalle?
- Muutosviestinnän tavoitteena on pitää yhteisön jäsenet ja keskeiset sidosryhmät tietoisina
tilanteesta ja seuraavasta vaiheesta. Kun viestintä toimii ja tietoa on, arvailut ja spekulaatiot eivät
leviä.
- Osallistumis- ja keskustelumahdollisuudet auttavat onnistumaan muutoksen läpiviennissä.
Mitä arvoja viestimme?
- Yhdessä parempia ja tarkoituksenmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja eteläpohjalaisille
- Luotettavia, oikea-aikaisia sekä asukas- ja käyttäjälähtöisiä sote-palveluja
Viestinnän visiona on tukea sote-alueen syntyä asukaslähtöisesti.
Viestinnällä turvataan
- Oikea-aikaisen informaation riittävyys ja saatavuus
- Ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
- Luotettavaksi koetut tiedonjaon kanavat
- Sitoutuminen muutokseen
Sidosryhmät, joille ja joiden kanssa viestitään
- Hankkeessa mukana olevat henkilöt
- Kuntalaiset
- Henkilöstö
- Päättäjät
- Media
- Yritykset ja palveluntuottajat
- Järjestöt
- Oppilaitokset
Viestintää johtaa ohjausryhmä ja lausuntoja antavat ensisijaisesti ohjausryhmän puheenjohtaja ja sote-
projektijohtaja. Työryhmien puheenjohtajat antavat työryhmien työskentelyä koskevat lausunnot.
Viestintästrategia- ja suunnitelma (sis. kriisiviestintäsuunnitelma) sekä luonnos viestinnän
organisoitumisesta on laadittu osana väliraporttia.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Väliraportti 19.9.2016
38
3.9 Laatu
Laatutyöryhmä on kerännyt maakunnan alueelta tiedot jo tehdystä toiminnanohjauksesta ja laatutyöstä.
Prosessien kuvaukseen valittiin IMS-ohjelmisto työvaliokunnan alaisten työryhmien käyttöön, jonka avulla
voi rakentaa visuaalisen ja helposti ylläpidettävän toimintajärjestelmän organisaation koosta riippumatta.
Laatutyöryhmän työn pohjalta nousee esille se, että tulevalla maakunta-sotella pitää olla olemassa oma
toimintajärjestelmä, jonka luonti on syytä ottaa jo mukaan syksyn ohjelmaan ja järjestää siitä lyhyt
seminaari yhteisesti kaikille työvaliokunnan alaisille työryhmille.