ESRA: Suomalaisten tieliikenteen riskikäyttäytyminen ja asenteet ...

Liikenneturvan selvityksiä 2/2016

ESRA: Suomalaisten tieliikenteen riskikäyttäytyminen ja asenteet kansallisessa ja eurooppalaisessa tarkastelussa

Leena Pöysti ja Anja Lohiniva-Parviainen

Leena Pöysti ja Anja Lohiniva-Parviainen

ESRA: Suomalaisten tieliikenteenriskikäyttäytyminen ja asenteetkansallisessa ja eurooppalaisessatarkastelussa

Kannen kuva: Nina Mönkkönen

Verkkojulkaisu pdf (www.liikenneturva.fi)

ISSN 2341-8052ISBN 978-951-560-223-7 (pdf)

Leena Pöysti ja Anja Lohiniva-Parviainen: ESRA: Suomalaisten tieliikenteen riskikäyttäytyminen ja asenteetkansallisessa ja eurooppalaisessa tarkastelussa

Avainsanat (asiasanat): ESRA, päihteet, turvalaitteet, ajonopeus, tarkkaamattomuus, asenteet

TIIVISTELMÄ

Tässä selvityksessä on analysoitu ESRA-kyselyn tuloksia Suomen osalta ja verrattu tuloksia muiden ESRA-hankkeessa mukana olleiden maiden tuloksiin. Selvityksessä on keskitytty tarkastelemaan seuraaviateemoja: 1) ajaminen alkoholin ja/tai huumeiden/ lääkkeiden vaikutuksen alaisena 2) turvalaitteidenkäyttö, 3) ajonopeus sekä 4) tarkkaamattomuutta aiheuttavat häiriötekijät.

Suomessa suhtaudutaan kriittisesti rattijuopumukseen ja suomalaiset ovat ajaneet päihteiden vaikutuksenalaisena keskimääräistä vähemmän. Suomalaiset kertovat käyttäneensä auton turvalaitteita keskimääräistäenemmän. Suomalaisista suurempi osa kertoo ajaneensa ylinopeutta taajamassa, taajaman ulkopuolellasekä moottoritiellä verrattuna kaikkien kyselyssä mukana olleiden maiden keskiarvoon. Ylinopeuteenkoulualueella, asuinkaduilla ja kaupunkialueella suhtaudutaan selvästi kielteisemmin kuin ylinopeuteenmoottoritiellä. Matkapuhelimen käyttöön ajon aikana suhtaudutaan Suomessa selvästi sallivammin kuinmonissa muissa maissa Euroopassa. Suomalaiset ovat enemmän kuin keskimäärin kyselyyn osallistuneidenmaiden vastaajat käyttäneet matkapuhelinta ajaessaan.

Sukupuolten välinen vertailu osoittaa, että naisten asenteet liikenteen riskikäyttäytymistä kohtaan ovatyleisesti ottaen tiukemmat miesten asenteisiin verrattuna. Naiset ovat miehiä vähemmän itse syyllistyneetliikenteen vaarantamiseen ja liikennerikkomuksiin. Naiset myös arvioivat tieliikenteen riskit keskimäärinsuuremmiksi miehiin verrattuna. Miehet ovat tulosten valossa naisiin verrattuna valmiimpia itse ottamaanriskejä liikenteessä.

Eri ikäryhmien välinen vertailu kertoo, että vanhempien ikäryhmien asenteet liikenteen riskikäyttäytymistäkohtaan ovat yleisesti ottaen tiukemmat nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. He myös kertovat ottaneensavähemmän riskejä liikenteessä kuin nuoremmat vastaajat. Ikäryhmien välillä on eroja etenkintarkkaamattomuuden teemaan liittyvissä kysymyksissä ja erityisesti sosiaalisen median käytössä.

Vastaajat suhtautuvat henkilökohtaisesti kielteisemmin liikenteen riskikäyttäytymiseen kuin mitä hearvioivat ihmisten yleisesti ottaen suhtautuvan.

1

Sisällys

1 TAUSTA .......................................................................................................................................................... 2

2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT JA LIIKKUMISMUODOT ...................................................................................... 3

3 PÄIHTEET ....................................................................................................................................................... 4

3.1. Päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen – itseilmoitettu käyttäytyminen ............................................ 4

3.2. Päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen – päihteiden käytön hyväksyttävyys ..................................... 6

3.3. Suhtautuminen päihteiden käyttöön ajon aikana – väittämät ................................................................. 8

3.4. Suhtautuminen päihteiden käyttöä ajon aikana rajoittaviin toimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihin ...10

4 TURVALAITTEET ............................................................................................................................................14

4.1. Turvavyön käyttö ajon aikana, lasten turvalaitteet ja kypärän käyttö moottoripyörällä, mopolla taipyörällä ajettaessa – itseilmoitettu käyttäytyminen .....................................................................................14

4.2. Turvavyön ja lasten turvalaitteiden käyttämättömyys ajon aikana – hyväksyttävyys ..............................16

4.3. Suhtautuminen turvavyön ja lasten turvalaitteiden käyttöön ajon aikana – väittämät ...........................18

4.4. Suhtautuminen turvavyön, pyöräilykypärän sekä heijastinliivien käyttöön liittyviin toimenpiteisiin,sääntöihin ja sanktioihin ..............................................................................................................................19

5 YLINOPEUS....................................................................................................................................................21

5.1. Ylinopeuden ajaminen – itseilmoitettu käyttäytyminen .........................................................................21

5.2. Ylinopeutta ajaminen – hyväksyttävyys .................................................................................................22

5.3. Suhtautuminen ylinopeuteen – väittämät .............................................................................................25

5.4. Suhtautuminen ylinopeutta rajoittaviin toimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihin .................................27

6 – TARKKAAMATTOMUUS ..............................................................................................................................28

6.1. Matkapuhelimen käyttö ajon aikana, korvakuulokkeiden käyttö pyöräillessä tai jalankulkijana –itseilmoitettu käyttäytyminen ......................................................................................................................28

6.2. Matkapuhelimen käyttö ajon aikana – hyväksyttävyys ..........................................................................31

6.3. Suhtautuminen kädessä pidettävän sekä handsfree-matkapuhelimen käyttöön liikenteessä – väittämät ....................................................................................................................................................................33

6.4. Suhtautuminen matkapuhelimen ja korvakuulokkeiden käyttöä rajoittaviin toimenpiteisiin, sääntöihin jasanktioihin ...................................................................................................................................................34

7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET ..............................................................................................................35

2

1 TAUSTA

Belgian tieturvallisuusinstituutti (The Belgian Road Safety Institute) toteutti yhdessä useiden muidentieliikenneturvallisuusalan organisaatioiden kanssa vuonna 2015 ESRA1-kyselyn. Kyselyn avulla on kerättytietoa tieliikenteen riskeihin liittyvistä mielipiteistä, käyttäytymisestä ja asenteista eri Euroopan maissa.

ESRA-hankkeen tavoitteena on tukea Euroopan liikenneturvallisuuspolitiikkaa tuottamallaturvallisuusindikaattoreita, joita voidaan hyödyntää sekä eurooppalaisessa että hankkeessa mukana olevienmaiden kansallisessa tieliikenneturvallisuutta koskevassa päätöksenteossa. Lähtökohtana on näkemys, jonkamukaan tieliikenteen turvallisuuden tilaa ja politiikkatoimenpiteiden onnistumista voidaan seuratatienkäyttäjien käyttäytymiseen ja turvallisuuskulttuuriin liittyvien indikaattoreiden avulla.

Tässä selvityksessä keskitytään yleisiin tieliikenneturvallisuuden riskeihin. Käsiteltävät teemat ovat:1) ajaminen alkoholin ja/tai huumeiden/lääkkeiden vaikutuksen alaisena, 2) turvalaitteiden käyttö, 3)ajonopeus sekä 4) tarkkaamattomuutta aiheuttavat häiriötekijät (kuten matkapuhelimen käyttö ajon aikana).

ESRA-kyselyssä on hyödynnetty aikaisempaa samankaltaista eurooppalaista SARTRE-hanketta2. Lisäksi se sisäl-tää joitakin kysymyksiä AAAFTS-kyselystä (USA) “Traffic Safety Culture Index”. Tämä ensimmäinen ESRA-kyselytoteutettiin tietokoneavusteisena verkkokyselynä ja siinä käytettiin edustavia otoksia kansallisista aikuisväes-töistä (vastaajat ovat 18+ –vuotiaita) 17 Euroopan maassa. Yhteinen kyselylomake laadittiin englanniksi jakäännettiin 20 eri maakohtaiseksi kieliversioksi. Aineiston keruu toteutettiin samanaikaisesti eri maissa ke-sä/heinäkuussa 2015.3 Kyselyn toteuttamista koordinoi Belgian tieturvallisuusinstituutin palkkaamana Belgianmarkkinatutkimusyritys iVOX. Suomessa aineiston keruun toteutti markkinatutkimusyritys Norstat. Kysely to-teutettiin verkkokyselynä (online survey) ja vastaamiseen kului aikaa noin 20 min.

Kaiken kaikkiaan ESRA-kyselyssä on kerätty tietoa 17 767 tienkäyttäjältä. Heistä 11 179 kertoo ajavansahenkilö- tai pakettiautoa säännöllisesti. Tässä selvityksessä on tarkasteltu kyselyn tuloksia pääasiassa Suomenosalta. Suomen aineisto sisältää 1016 vastaajaa. Kansainväliset tulokset on eritelty omaksi osioksi kunkin luvunloppuun. Tuloksia löytyy runsaasti ESRA-sivustolta http://www.esranet.eu/

Kansainvälisessä vertailussa käytetyt maakoodit ovat:

1 ESRA-tulee sanoista European Survey of Road users’ safety Attitudes.2 Eurooppalainen tieturvallisuuskysely SARTRE4 oli viimeinen laaja tieliikenteen riskejä kartoittava sosiaalisten asenteidenmittausprojekti Euroopassa (kotisivut www.attitudes-roadsafety.eu). SARTRE- kyselyssä haastateltiin yli 20 000 tienkäyttäjää 19Euroopan maassa kasvokkain koskien heidän mielipiteitään, käyttäytymistään ja asenteitaan tieliikenteen riskeihin liittyen. SARTRE4-hankkeen viimeinen aineisto kerättiin vuonna 2010.3 Lisää aineiston keruusta ks. ESRA 2015 –raportti (Torfs, Meesmann, Van den Berghe, Trotta 2016). Aineiston keruutavan etunavoidaan pitää sitä, että vastaajan saadessa itse täyttää kysely syntyy vähemmän tarvetta antaa sosiaalisesti hyväksyttyjä vastauksia (vrt.puhelinhaastattelu tai kasvokkain tapahtuva haastattelu). Toisaalta tällainen aineiston keruutapa edellyttää kansalaisilta internetinkäyttötaitoa, mikä vaihtelee maasta toiseen.

3

2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT JA LIIKKUMISMUODOT

Suomalaisista vastaajista (N=1016) miehiä on 49 % ja naisia 51 %. Vastaajat ovat iältään 18–84 -vuotiaita.Aineistossa on yhteensä 933 vastaajaa, jolla on ajokortti. Naisista 91 %:lla on ajokortti, miehistä 93 %:lla.Ikäryhmistä 25–34-vuotiaiden ryhmässä 95 % omistaa ajokortin. Vähiten ajokortteja on 35–44-vuotiaidenryhmässä, 88 %.

Taulukko 1 osoittaa, että suomalaisista vastaajista yli puolet on vuoden aikana liikkunut jalankulkijana,henkilöautolla, joukkoliikenteen matkustajana ja polkupyörällä.

Taulukko 1 Vastaajien viimeisen 12 kk aikana käyttämät liikkumismuodot SUOMI ja ESRA-maiden painotettu KAMitä seuraavista liikkumismuodoista olet käyttänyt viimeksi kuluneiden 12kuukauden aikana?

FI/ SUOMI ESRA-maidenpainotettu KA

Kävely (jalankulku, mukaan lukien lenkkeily, potkulautailu, rullalautailu..) 96 % 77 %

Henkilöauto, kuljettajana (ei sähkö- tai hybridiauto) 85 % 84 %

Henkilöauto, matkustajana 85 % 66 %

Joukkoliikenteen matkustajana 65 % 61 %

Polkupyöräily (ei-sähköiset) 57 % 41 %

Pakettiauto, kuljettajana 17 % 9 %

Moottoripyörä, kuljettajana (> 50 cm) 5 % 7 %

Kuorma-auto, kuljettajana 4 % 2 %

Mopo, kuljettajana (<= 50 cm) 3 % 4 %

Sähköpyöräily 2 % 4 %

Hybridi- tai sähköauto, kuljettajana 2 % 4 %

Taulukosta 2 on nähtävissä, että käytetyin kulkumuoto Suomessa on kävely. Ikäryhmään 18–24-vuotiaatkuuluvista kaikki (100 %) kertovat käyttäneensä jalankulkua kulkumuotona vuoden aikana. Polkupyöräilyäkulkumuotona kertoo käyttäneensä 57 % vastaajista. Ikäryhmässä 18–24-vuotiaat 72 % kertookäyttäneensä polkupyörää kulkuvälineenä vuoden aikana, kun taas ikäryhmässä 65+-vuotiaat vastaavaosuus on vain 43 %.

85 % vastaajista kertoo ajaneensa autoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Samoin matkustajanahenkilöautossa kertoo vuoden aikana olleensa 85 %. Naiset ilmoittavat olleensa matkustajana enemmänkuin miehet: naisista 92 % on ollut matkustajana ja miehistä 78 %. Matkustajana on 18–24-vuotiaista ollutlähes kaikki (98 %), kun taas 65+-vuotiaista matkustajana on ollut 74 % vastaajista.

Suomessa joukkoliikennettä kertoo käyttäneensä yhteensä 65 % vastaajista viimeisen vuoden aikana.Naisista julkista liikennettä kertoo käyttäneensä 68 % ja miehistä 62 %. 18–24-vuotiaista jopa 78 % onkäyttänyt joukkoliikennettä.

Taulukko 2 Yleisimmät viimeisen 12 kk aikana käyttämät liikkumismuodot iän mukaan. SUOMIKulkumuoto 18–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–64 v 65+ YhteensäKävely 100 % 97 % 99 % 95 % 92 % 97 % 96 %Polkupyöräily 72 % 65 % 63 % 56 % 57 % 43 % 57 %Henkilöauto, kuljettajana 89 % 92 % 81 % 82 % 81 % 85 % 85 %Henkilöauto, matkustajana 98 % 93 % 90 % 88 % 77 % 74 % 85 %Joukkoliikenne 78 % 71 % 72 % 65 % 56 % 59 % 65 %

4

3 PÄIHTEET

Luvussa 3.1. käsitellään sitä, ovatko vastaajat (kuljettajat) itse oman kertomansa mukaan ajaneetpäihteiden - alkoholin, huumeiden tai päihtymistarkoituksessa otettujen lääkkeiden – vaikutuksen alaisena.Luvussa 3.2. tarkastellaan sitä, miten vastaajat itse henkilökohtaisesti suhtautuvat päihtyneenä ajamiseenja sitä, miten he ajattelevat muiden suhtautuvan siihen (yleinen mielipide). Luvussa 3.3. käsitelläänkyselyssä esitettyjä päihteitä koskevia väitteitä. Luvussa 3.4. käsitellään sitä, miten vastaajat asennoituvaterilaisiin päihtyneenä ajamista rajoittaviin sanktioihin ja keinoihin estää kuljettajaa ajamasta päihteidenvaikutuksen alaisena.

3.1. Päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen – itseilmoitettu käyttäytyminen

Kysyttäessä, kuinka monta kertaa vastaajat ovat ajaneet viimeisen kuukauden aikana (30 pv) silloin kunovat saattaneet ylittää rattijuopumusrajan (0,5 ‰), 99 % suomalaista valitsi vastausvaihtoehdon ”0kertaa4”.

Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen on suomalaisten vastaajien keskuudessa yleisempää, kuntarkastelussa on vuoden mittainen aikajakso (12 kk) ja mukana ovat myös ne kerrat, jolloin alkoholia onennen ajoon lähtöä otettu sen verran ettei se ylitä rattijuopumusrajaa (0,5 ‰).

Taulukosta 3 on nähtävissä, että enemmistö (82 %) suomalaisista vastaajista ei ole kertomansa mukaanlainkaan ajanut alkoholin vaikutuksen alaisena viimeisen vuoden aikana. Naisista 87 % ja miehistä 76 %kertoo, etteivät lainkaan ole ajaneet alkoholin vaikutuksen alaisena viimeisen vuoden aikana.

Ikäryhmittäinen vertailu osoittaa, että 45—54-vuotiaiden joukossa on vähiten vastaajia, jotka kertovatajaneensa alkoholin vaikutuksen alaisena. Tähän ryhmään kuuluvista 90 % kertoo, etteivät he ole lainkaanajaneet alkoholin vaikutuksen alaisena viimeisen 12 kuukauden aikana.

Taulukko 3 Kuinka usein olet ajanut viimeisen 12 kuukauden aikana juotuasi alkoholia (Tässä mukana ovat myös ne, jotka ovatajaneet otettuaan pienen määrän alkoholia, mikä ei ylitä rattijuopumusrajaa.) iän mukaan N=836. SUOMIAjaminen viimeisen 12 kk aikana alkoholinjuomisen jälkeen 18–24 -v 25–34 -v 35–44 -v 45–54 -v 55–64 -v 65 + Yhteensä

1 – en koskaan 81 % 71 % 86 % 90 % 80 % 84 % 82 %2 15 % 20 % 13 % 9 % 16 % 13 % 14 %3 6 % 2 % 1 % 3 % 2 % 3 %4 2 % 2 % 1 % 1 %5 - (lähes) aina 2 % 1 % 1 % 1 % 1 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Lisäksi suurin osa (97 %) suomalaista vastaajista ilmoittaa, etteivät he ole ajaneet viimeisen vuoden aikanakäytettyään laittomia huumeita5. Enemmistö (80 %6) vastaajista kertoo myös, etteivät he ole kertaakaanajaneet viimeisen vuoden aikana silloin kun ovat ottaneet lääkettä, jolla voi olla vaikutusta ajokykyyn.Naisista 83 % ja miehistä 77 % kertoo, etteivät he ole kertaakaan ajaneet viimeisen vuoden aikana autoa,mikäli ovat ottaneet lääkettä, jossa on varoitus, että se voi vaikuttaa ajokykyyn.

Vertailu kyselyssä mukana olleiden maiden välillä kertoo, että suomalaiset ilmoittavat ajaneensapäihteiden (alkoholin, huumeiden, ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden) vaikutuksena alaisena keskimääräistävähemmän.

4 Kysymys: ”Kuinka monta kertaa olet viimeisen 30 päivän aikana ajanut autoa silloin kun olet voinut ylittää laillisenrattijuopumusrajan?”. Tässä kysymyksessä vastausvaihtoehdot olivat: 0, 1, 2, 10 tai 20 kertaa. Prosenttiosuus on laskettuvastaajista, jotka ovat ajaneet autoa viimeisen puolen vuoden aikana (N=861).5 N=757.6 N=790.

5

Taulukko 4 osoittaa, että keskimäärin 69 % kyselyyn osallistuneiden maiden vastaajista ilmoittaa, etteivätole ajaneet alkoholin vaikutuksen alaisena viimeisen vuoden aikana.

Taulukko 4 Kuinka usein olet ajanut viimeisen 12 kuukauden aikana juotuasi alkoholia (Tässä mukana ovat myös ne, jotka ovatajaneet otettuaan pienen määrän alkoholia, mikä ei ylitä rattijuopumusrajaa), eri ESRA-maatAjaminen viimeisen 12 kk aikana alkoholin juomisen jälkeen

Maa 1 – en koskaan 2 3 4 5 - (lähes) aina)AT 70 % 20 % 8 % 2 % 1 %BE 57 % 29 % 11 % 2 % 0 %CH 62 % 25 % 11 % 2 % 1 %DE 70 % 18 % 7 % 3 % 2 %DK 68 % 23 % 7 % 2 % 1 %EL 69 % 20 % 7 % 3 % 1 %ES 65 % 21 % 7 % 5 % 2 %FI (SUOMI) 82 % 14 % 3 % 1 % 1 %FR 59 % 23 % 11 % 3 % 3 %IE 80 % 10 % 5 % 4 % 1 %IT 66 % 19 % 5 % 5 % 4 %NL 71 % 19 % 7 % 3 % 1 %PL 88 % 5 % 4 % 2 % 1 %PT 67 % 22 % 8 % 3 % 1 %SE 87 % 6 % 5 % 1 % 1 %SI 70 % 20 % 6 % 3 % 1 %UK 72 % 13 % 7 % 6 % 3 %Painotettu KA 69 % 18 % 7 % 4 % 2 %

Taulukko 5 kertoo, että keskimäärin kaikista kyselyyn osallistuneista vastaajista 89 % ilmoittaa, etteivät heole ajaneet viimeisen vuoden aikana käytettyään laittomia huumeita.

Taulukko 5 Ajaminen viimeisen 12 kk aikana laittomien huumeiden käytön jälkeen, eri ESRA-maatAjaminen viimeisen 12 kk aikana laittomien huumeiden käytön jälkeen

Maa 1 – en koskaan 2 3 4 5 - (lähes) ainaAT 93 % 2 % 3 % 1 % 1 %BE 97 % 0 % 1 % 1 % 1 %CH 90 % 4 % 3 % 3 % 1 %DE 90 % 3 % 4 % 2 % 1 %DK 94 % 4 % 1 % 1 % 0 %EL 90 % 4 % 3 % 2 % 1 %ES 88 % 3 % 4 % 4 % 2 %FI (SUOMI) 97 % 0 % 1 % 1 % 0 %FR 84 % 4 % 5 % 4 % 3 %IE 90 % 2 % 3 % 3 % 2 %IT 93 % 3 % 1 % 0 % 2 %NL 93 % 1 % 3 % 2 % 1 %PL 90 % 3 % 3 % 3 % 2 %PT 95 % 1 % 2 % 2 % 1 %SE 91 % 3 % 3 % 2 % 1 %SI 91 % 2 % 3 % 3 % 1 %UK 87 % 3 % 4 % 4 % 2 %Painotettu KA 89 % 3 % 4 % 3 % 2 %

Taulukko 6 osoittaa, että kysyttäessä, kuinka monta kertaa vastaajat ovat ajaneet viimeisen kuukaudenaikana silloin kun ovat saattaneet ylittää alkoholirattijuopumusrajan, kaikkien kyselyyn osallistuneidenmaiden vastaajista keskimäärin 88 % valitsi vastausvaihtoehdon ”0 kertaa”.

6

Taulukko 6 Viimeisen 30 päivän aikana, kuinka monta kertaa olet ajanut autoa niin, että rattijuopumusraja on ehkä ylittynyt, eriESRA-maat. % kuljettajista jotka ajaneet autoa viimeisen 6 kk aikanaMaa En koskaan 1 pvn:ä 2 + pvn:äAT 90 % 5 % 5 %BE 81 % 10 % 9 %CH 83 % 10 % 8 %DE 92 % 5 % 4 %DK 95 % 3 % 2 %EL 89 % 6 % 5 %ES 87 % 5 % 8 %FI (SUOMI) 99 % 1 % 0 %FR 78 % 9 % 13 %IE 92 % 2 % 6 %IT 86 % 9 % 5 %NL 94 % 4 % 3 %PL 96 % 2 % 2 %PT 93 % 4 % 4 %SE 98 % 1 % 1 %SI 93 % 3 % 4 %UK 91 % 2 % 7 %Painotettu KA 88 % 5 % 6 %

Taulukosta 7 näkyy, että eri ESRA maissa keskimäärin 78 % vastaajista ei ole kertomansa mukaankertaakaan ajanut otettuaan lääkettä, jossa on varoitus mahdollisesta vaikutuksesta ajokykyyn.

Taulukko 7 Ajaminen otettua lääkettä, jossa varoitus että voi vaikuttaa ajokykyyn, eri ESRA-maatAjaminen otettua lääkettä, jossa varoitus että voi vaikuttaa ajokykyyn

Maa 1 – en koskaan 2 3 4 5 - (lähes) ainaAT 79 % 12 % 5 % 2 % 2 %BE 81 % 11 % 5 % 2 % 1 %CH 77 % 10 % 7 % 3 % 3 %DE 78 % 10 % 6 % 3 % 2 %DK 88 % 5 % 4 % 2 % 2 %EL 83 % 9 % 6 % 2 % 1 %ES 76 % 11 % 8 % 4 % 2 %FI (SUOMI) 80 % 13 % 5 % 1 % 1 %FR 68 % 13 % 9 % 5 % 6 %IE 82 % 6 % 7 % 4 % 2 %IT 85 % 10 % 2 % 0 % 3 %NL 78 % 9 % 6 % 3 % 4 %PL 82 % 8 % 5 % 3 % 1 %PT 80 % 10 % 6 % 2 % 2 %SE 84 % 6 % 5 % 3 % 2 %SI 84 % 6 % 6 % 2 % 2 %UK 78 % 7 % 7 % 4 % 4 %Painotettu KA 78 % 10 % 6 % 3 % 3 %

3.2. Päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen – päihteiden käytön hyväksyttävyys

Suomalaisista vastaajista enemmistö suhtautuu kielteisesti päihteisiin liikenteessä. Taulukko 8 osoittaa, ettävastaajista 88 %7 ei itse pidä lainkaan hyväksyttävänä ajamista, mikäli kuljettaja ajattelee, että hän onvoinut juoda liikaa alkoholia. Naisista näin ajattelee 93 % ja miehistä 83 %.

Ikäryhmistä vanhin (65+- vuotiaat) suhtautuu tähän kriittisimmin: heistä 94 % ei pidä lainkaanhyväksyttävänä ajamista, mikäli kokee ottaneensa liikaa alkoholia. Nuorin ikäryhmä (18–24-vuotiaat)puolestaan suhtautuu vähemmän kriittisesti: heistä 83 % ei pidä tätä lainkaan hyväksyttävänä.

7 Tässä luvussa kaikkien kysymysten kohdalla N=1016.

7

Taulukko 8 Kuinka hyväksyttävänä itse pitää, että auton kuljettaja ajaa, vaikka arvioi, että on ehkä juonut liian paljon alkoholia, iänmukaan. SUOMI

Taulukko 9 kertoo, että kysyttäessä suhtautumista ajamiseen alkoholin vaikutuksen alaisenasuomalaisvastaajat ajattelevat yleisen mielipiteen olevan heidän omaa henkilökohtaista mielipidettäänsallivampi. Vastaajien arvion mukaan 73 % - naisten arvion mukaan 74 % ja miesten 72 % - suomalaisista eipidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että ajaa vaikka on voinut juoda liikaa alkoholia. Ikäryhmien välillä onjonkin verran eroja: 18–24-vuotiaat arvioivat, että 64 % suomalaisista ei pidä tätä hyväksyttävänä, kun taas65+-vuotiaiden arvion mukaan 79 % ei pidä tätä hyväksyttävänä.

Taulukko 9 Miten hyväksyttävänä useimmat ihmiset arvion mukaan pitävät sitä, että auton kuljettaja ajaa, vaikka arvioi että onehkä juonut liian paljon alkoholia, iän mukaan. SUOMIMiten hyväksyttävänä useimmat ihmiset arvion mu-kaan pitävät sitä, että auton kuljettaja ajaa, vaikkaarvioi että on ehkä juonut liian paljon alkoholia 18–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–64 v 65 + Yhteensä1 – mahdoton hyväksyä 64 % 67 % 71 % 72 % 79 % 79 % 73 %2 23 % 23 % 18 % 20 % 18 % 17 % 19 %3 11 % 7 % 8 % 6 % 2 % 4 % 6 %4 3 % 2 % 2 % 2 % 2 %5 – hyväksyttävää 2 % 1 % 0 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 100 %

Taulukosta 10 on nähtävissä, että suuri osa suomalaisista vastaajista (91 %) ei itse pidä lainkaanhyväksyttävänä sitä, että kuljettaja ajaa sekä lääkkeiden (muiden kuin hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden)että alkoholin vaikutuksen alaisena. Naisista näin ajattelee 94 % ja miehistä 89 %. Vastaajien arvion mukaan80 % muista suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä ajaa alkoholin ja lääkkeiden (muiden kuinhoitoon tarkoitettujen) vaikutuksen alaisena.

Taulukko 10 Miten hyväksyttävänä itse pitää /useimmat ihmiset arvion mukaan pitävät sitä, että auton kuljettaja ajaa käytettyäänsekä alkoholia että lääkkeitä. SUOMIMiten hyväksyttävää: ajaminen;sekakäyttö (alkoholi + lääke) Sekakäyttö; oma kanta ajamiseen Sekakäyttö; arvio muiden kannasta ajamiseen1 – mahdoton hyväksyä 91 % 80 %2 5 % 14 %3 3 % 6 %4 0 % 1 %5 - hyväksyttävää 0 % 0 %Yhteensä 1 100 %

Vertailu kyselyssä mukana olleiden maiden kesken kertoo, että Suomessa vastaajat suhtautuvatpäihteiden käyttöön liikenteessä yleisesti ottaen kriittisemmin kuin keskimäärin vastaajat selvityksessämukana olevissa maissa.

Taulukko 11 osoittaa, että kaikista vastaajista keskimäärin 80 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä ajamista,mikäli kuljettaja ajattelee, että hän on voinut juoda liikaa alkoholia. Kaikkien kyselyyn osallistuneidenmaiden vastaajista keskimäärin 83 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että kuljettaja ajaa sekälääkkeiden (muiden kuin hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden) että alkoholin vaikutuksen alaisena.

Kuinka hyväksyttävänä itse pitää sitä, että autonkuljettaja ajaa, vaikka arvioi, että on ehkä juo-nut liian paljon alkoholia 18–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–64 v 65 + Yhteensä1 – mahdoton hyväksyä 83 % 83 % 86 % 87 % 91 % 94 % 88 %2 13 % 9 % 11 % 11 % 7 % 5 % 9 %3 5 % 6 % 3 % 2 % 1 % 1 % 3 %4 1 % 1 % 1 % 1 % 1 %5 - hyväksyttävää 0 % 0 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

8

Taulukko 11 Kuinka hyväksyttävänä itse pitää sitä, että auton kuljettaja ajaa, vaikka arvioi, että on ehkä juonut liian paljonalkoholia, eri ESRA-maatKuinka hyväksyttävänä itse pitää sitä, että auton kuljettajaajaa, vaikka arvioi, että on ehkä juonut liian paljon alkoholia

1 – mahdotonhyväksyä

2 3 4 5 -hyväksyttävää

MaaAT 86 % 9 % 4 % 1 % 0 %BE 73 % 19 % 6 % 1 % 1 %CH 79 % 15 % 6 % 1 % 0 %DE 77 % 12 % 9 % 2 % 1 %DK 84 % 11 % 4 % 1 % 0 %EL 82 % 11 % 6 % 2 % 1 %ES 81 % 9 % 8 % 2 % 1 %FI (SUOMI) 88 % 9 % 3 % 1 % 0 %FR 72 % 14 % 9 % 3 % 2 %IE 86 % 6 % 5 % 2 % 1 %IT 86 % 6 % 2 % 2 % 3 %NL 80 % 12 % 6 % 2 % 1 %PL 76 % 11 % 10 % 2 % 2 %PT 80 % 14 % 5 % 1 % 0 %SE 86 % 4 % 8 % 1 % 1 %SI 85 % 7 % 6 % 1 % 1 %UK 83 % 7 % 7 % 3 % 1 %Painotettu KA 80 % 10 % 7 % 2 % 1 %

3.3. Suhtautuminen päihteiden käyttöön ajon aikana – väittämät

Taulukko 12 kertoo, että suuri osa suomalaisista (90 %8) arvioi alkoholin lisäävän selvästi onnettomuudenriskiä liikenteessä. Väitteen ”Ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena lisää vakavasti onnettomuusriskiä”,kanssa täysin samaa mieltä on 93 % naisista ja 86 % miehistä. 18–24-vuotiaista 83 % on täysin samaa mieltätämän väittämän kanssa, 65+-vuotiaista jopa 95 %. Väitteen ”Ajaminen huumeiden/lääkkeiden vaikutuksenalaisena lisää vakavasti onnettomuusriskiä”, kanssa täysin samaa mieltä on 91 %9; 94 % naisista ja 88 %miehistä.

89 %10 vastaajista arvioi, että alkoholi vaikeuttaa reagoimista oikealla tavalla liikenteen vaaratilanteissa.Naisista 93 % ja miehistä 85 % on täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: ”Jos ajat alkoholinvaikutuksen alaisena, sinun on vaikea reagoida oikealla tavalla vaarallisessa tilanteessa”. 18–24-vuotiaista81 % on samaa mieltä tämän väitteen kanssa ja 55–64-vuotiaista jopa 97 %.

Taulukko 12 Suhtautuminen päihteiden käyttöön ajon aikana. SUOMI

Väittämä1 erimieltä 2 3 4

5 samaamieltä

Ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena lisää vakavasti onnettomuusriskiä 0 % 1 % 3 % 6 % 90 %Alkoholi vaikeuttaa reagoimista oikealla tavalla liikenteen vaaratilanteissa. 0 % 0 % 5 % 6 % 89 %Ajaminen huumeiden/lääkkeiden vaikutuksen alaisena lisää vakavasti onnettomuusriskiä 1 % 0 % 3 % 5 % 91 %Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminenei ole hyväksyttävää 3 % 1 % 4 % 10 % 82 %Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että huumeiden/lääkkeiden vaikutuksenalaisena ajaminen ei ole hyväksyttävää 5 % 1 % 3 % 6 % 86 %

Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien arvioita siitä, miten heidän ystävänsä ja tuttavansa suhtautuvatpäihteiden käyttöön liikenteessä. Vastaajista 82 %11 on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa:”Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen ei ole

8 N=992.9 N=978.10 N=951.11 N=995.

9

hyväksyttävää”. Naisista 86 % ja miehistä 78 % on tätä mieltä. Väitteen kanssa samaa mieltä on 75 %ikäluokasta 18–24-vuotiaat ja 88 % ikäluokasta 65+-vuotiaat.

Vastaajista 86 %12 - naisista 88 % ja miehistä 83 % - on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa:”Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että huumeiden/lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajaminen eiole hyväksyttävää. Väitteen kanssa täysin eri mieltä on 5 % sekä miehistä että naisista. Väitteen kanssasamaa mieltä on 82 % ikäluokasta 25–34-vuotiaat ja 91 % ikäluokasta 65+-vuotiaat.

Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaiset vastaajat ajattelevat päihteiden käyttöön liittyvien riskienolevan suuremmat kuin keskimäärin kyselymaiden vastaajat. Taulukosta 13 näkyy, että kaikkien maidenvastaajista keskimäärin 78 % on täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: ”Jos ajat alkoholinvaikutuksen alaisena, sinun on vaikea reagoida oikealla tavalla vaarallisessa tilanteessa”.

Taulukko 13 Jos ajat alkoholin vaikutuksen alaisena, sinun on vaikea reagoida oikealla tavalla vaarallisessa tilanteessa, eri ESRA-maatJos ajat alkoholin vaikutuksen alaisena, sinun on vaikea reagoida oikealla tavalla vaarallisessa tilanteessa.Maa 1 – eri mieltä 2 3 4 5 – samaa mieltäAT 3 % 4 % 8 % 11 % 75 %BE 1 % 2 % 7 % 15 % 74 %CH 3 % 2 % 8 % 12 % 75 %DE 2 % 3 % 9 % 10 % 76 %DK 1 % 3 % 4 % 5 % 87 %EL 1 % 3 % 7 % 12 % 78 %ES 3 % 3 % 9 % 8 % 76 %FI (SUOMI) 0 % 0 % 5 % 6 % 89 %FR 4 % 4 % 9 % 12 % 70 %IE 3 % 2 % 9 % 8 % 78 %IT 3 % 1 % 2 % 6 % 88 %NL 5 % 3 % 6 % 11 % 75 %PL 3 % 2 % 7 % 6 % 82 %PT 3 % 2 % 5 % 8 % 82 %SE 4 % 2 % 8 % 5 % 81 %SI 4 % 3 % 8 % 8 % 77 %UK 3 % 3 % 9 % 9 % 76 %Painotettu KA 3 % 3 % 8 % 9 % 78 %

Lisäksi kaikkien maiden vastaajista keskimäärin 79 % on täysin samaa mieltä väitteen ”Ajaminen alkoholinvaikutuksen alaisena lisää vakavasti onnettomuusriskiä” kanssa. Kyselyyn osallistuneiden maidenvastaajista keskimäärin 82 % on täysin samaa mieltä väitteen ”Ajaminen huumeiden/lääkkeidenvaikutuksen alaisena lisää vakavasti onnettomuusriskiä” kanssa.

Taulukko 14 osoittaa, että kaikista vastaajista keskimäärin 62 % on täysin samaa mieltä seuraavan väitteenkanssa: ”Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen ei olehyväksyttävää.” Tämän väitteen kanssa täysin eri mieltä on 6 % kaikista vastaajista.

12 N=975.

10

Taulukko 14 Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen ei ole hyväksyttävää, eriESRA-maatEnemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen ei ole hyväksyttävääMaa 1 – eri mieltä 2 3 4 5 – samaa mieltäAT 7 % 5 % 17 % 14 % 57 %BE 4 % 7 % 19 % 20 % 50 %CH 4 % 5 % 14 % 19 % 57 %DE 6 % 4 % 13 % 15 % 62 %DK 4 % 3 % 3 % 10 % 79 %EL 4 % 6 % 15 % 16 % 59 %ES 5 % 5 % 12 % 14 % 63 %FI (SUOMI) 3 % 1 % 4 % 10 % 82 %FR 7 % 5 % 15 % 18 % 56 %IE 9 % 4 % 12 % 11 % 64 %IT 5 % 3 % 10 % 22 % 60 %NL 11 % 3 % 10 % 14 % 62 %PL 4 % 3 % 10 % 11 % 73 %PT 7 % 5 % 13 % 14 % 62 %SE 7 % 3 % 8 % 6 % 75 %SI 8 % 5 % 13 % 15 % 59 %UK 9 % 5 % 12 % 13 % 63 %Painotettu KA 6 % 4 % 12 % 16 % 62 %

Lisäksi koko aineiston vastaajista keskimäärin 69 % on täysin samaa mieltä väitteen ”Enemmistötutuistani/ystävistäni ajattelee, että huumeiden/lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajaminen ei olehyväksyttävää. Vastaajista tämän lauseen kanssa täysin eri mieltä on 7 %.

3.4. Suhtautuminen päihteiden käyttöä ajon aikana rajoittaviin toimenpiteisiin, sääntöihinja sanktioihin

Alkolukon käyttöönottoa liikenneturvallisuutta parantavaa toimenpiteenä kannatetaan Suomessa laajasti.Taulukosta 15 on nähtävissä, että suomalaisista vastaajista suuri osa (94 %13) kannattaa ajatusta, jonkamukaan kuljettajille, jotka ovat useamman kuin yhden kerran jääneet kiinni rattijuopumuksesta,asennettaisiin autoon alkolukko. Naisista 96 % ja miehistä 92 % tukee tätä toimenpidettä. Alkolukonasentamista useamman kerran rattijuopumukseen syyllistyneiden ajoneuvoon kannatetaan tasaisesti eriikäluokissa.

Suomalaisvastaajista 71 % kannattaa alkoholin nollatoleranssia (0,0 ‰) uusille kuljettajille (ajo-oikeus ollutalle kaksi vuotta). Naisista 81 % kannattaa toimenpidettä ja miehistä 61 %. Nollarajaa uusille kuljettajillevastustaa 16 %. Nuorimman ikäluokan (18–24 –v.) keskuudessa toimenpide saa eniten kannatusta;ikäryhmästä 80 % tukee nollatoleranssia alkoholin suhteen uusille kuljettajille. Vähiten kannatusta tämä saa25–34-vuotiaiden ryhmässä, joista 66 % kannattaa nollatoleranssia uusille kuljettajille.

Puolet suomalaisista (52 %) kannattaa alkoholin nollatoleranssia liikenteessä kaikkien kuljettajien kohdalla.Naisista 64 % ja miehistä 40 % kannattaa promillerajan laskemista nollaan kaikkien kuljettajien osalta.Nollarajaa kaikille kuljettajille vastustaa 34 %. Eniten kannatusta kaikkia kuljettajia koskeva nollatoleranssiliikenteessä saa nuorimpien (18–24-v) vastaajien keskuudessa, joista 61 % kannattaa tätä. Vähitenkannatusta on 25–34 -vuotiaiden keskuudessa: heistä 47 % kannattaa tätä toimenpidettä.

13 Tässä luvussa 3.4 kaikkien kysymysten kohdalla N=1016.

11

Taulukko 15 Suhtautuminen päihteiden käyttöä ajon aikana rajoittaviin toimenpiteisiin. SUOMI

Suhtautuminen:Alkolukko rattijuopumuksestauseamman kerran kiinnijääneille

Alkoholin 0-toleranssi uusillekuljettajille

Alkoholin 0-toleranssikaikille kuljettajille

Kannattaa 94 % 71 % 52 %Vastustaa 2 % 16 % 34 %Ei kantaa 4 % 13 % 14 %Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Taulukko 16 osoittaa, että suurin osa (92 %) vastaajista on sitä mieltä, että alkoholirattijuopumustakoskevien liikennesääntöjen pitäisi olla nykyistä tiukemmat. Naisista 96 % ja miehistä 87 % on tätä mieltä.Samoin enemmistö (94 %) kokee, että liikennesäännöt koskien huume/lääkerattijuopumusta, eivät oleriittävän tiukkoja. Naisista 96 % ja miehistä 91 % on tätä mieltä. Ikäryhmien välillä ei ole eroja.

Enemmistö (71 %) vastaajista kokee, että alkoholirattijuopumusta koskevien liikennesääntöjennoudattamista ei valvota riittävästi. Naisista 73 % ja miehistä 69 % kokee näin. Ikäryhmittäinen vertailukertoo, että vanhemmissa ikäluokissa tähän kysymykseen suhtaudutaan kriittisemmin kuin nuoremmissa:18–24-vuotiaista 56 % arvioi, ettei alkoholirattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen noudattamistavalvota riittävästi, kun taas 65+-vuotiaiden vastaava osuus on 82 %.

Enemmistö (74 %) vastaajista on sitä mieltä, että lääke/huumerattijuopumusta koskevien liikennesääntöjennoudattamista ei valvota riittävästi. Naisista osuus on 74 % ja miehistä 73 %. Eri mieltä on 9 % vastaajista.Vähiten samaa mieltä tämän väittämän kanssa oltiin nuorimmassa ikäryhmässä (18–24-v., 61 %) ja enitenvanhimmassa ikäryhmässä (65+v. 82 %).

Lisäksi vastaajien mukaan rangaistukset koskien alkoholirattijuopumusta eivät ole liian ankaria: 86 % ontätä mieltä. Näin ajattelee 88 % naisista ja 84 % miehistä. Ikäryhmittäinen vertailu kertoo, että 25–34-vuotiaista 81 % ei pidä alkoholirattijuopumusta koskevia rangaistuksia liian ankarina ja vastaavasti 55–64-vuotiaista 90 % on tätä mieltä. 85 % on sitä mieltä että huume/lääkerattijuopumuksesta saadutrangaistukset eivät yleisesti ottaen ole liian ankaria. Liian ankarina näitä rangaistuksia pitää 5 % vastaajista.

Taulukko 16 Suhtautuminen päihteiden käyttöä ajon aikana rajoittaviin sääntöihin. SUOMIAlkoholirattijuopu-musta koskevienliikennesääntöjenpitäisi olla nykyistätiukemmat

Huumerattijuopumustakoskevien liikennesääntö-jen pitäisi olla nykyistätiukemmat

Alkoholirattijuopumustakoskevien liikennesääntö-jen noudattamista eivalvota riittävästi

Huumerattijuopumusta koske-vien liikennesääntöjen noudat-tamista ei valvota riittävästi

Samaa mieltä 92 % 94 % 71 % 74 %Eri mieltä 3 % 2 % 13 % 9 %Eos 5 % 4 % 16 % 17 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 %

Suomalaisista vastaajista puolet (51 %) vastustaa toimenpidettä, jonka mukaan kiellettäisiin alkoholinmyynti moottoriteiden (highway/motorway) varsilla olevilla huoltoasemilla. Tätä toimenpidettä kannattaa27 % vastaajista. Miehistä 59 % ja naisista 44 % vastustaa tätä toimenpidettä. Naisista 30 % kannattaatoimenpidettä ja miehistä sitä kannattaa 23 %. Ikäryhmittäinen vertailu osoittaa, että vanhemmissaikäryhmissä tätä toimenpidettä kannatetaan keskimäärin enemmän kuin nuoremmissa ikäryhmissä: vähitenkannatusta tämä toimenpide saa 25–34-vuotiaiden keskuudessa (14 % kannattaa ja 67 % vastustaa) jaeniten tätä toimenpidettä kannattaa ikäluokka 65+-vuotiaat (37 % kannattaa ja 36 % vastustaa).

Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaiset vastaajat suhtautuvat joihinkin päihteiden käyttöärajoittaviin toimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihin myönteisemmin ja kannattavat niitä enemmän kuinkeskimäärin vastaajat koko aineistossa. Taulukosta 17 näkyy, että alkolukon käyttöönottoaliikenneturvallisuutta parantavana toimenpiteenä kannatetaan Suomessa selvästi enemmän kuin kyselyynosallistuneissa maissa keskimäärin. Keskimäärin 76 % vastaajista kannattaa ajatusta, jonka mukaankuljettajille, jotka ovat useamman kuin yhden kerran jääneet kiinni rattijuopumuksesta, asennettaisiin

12

autoon alkolukko. Alkolukon käyttöönottoa vastustaa keskimäärin 13 % kaikkien osallistuneiden maidenvastaajista.

Taulukko 17 Mitä mieltä: Toistuvasti rattijuopumuksesta kiinnijääneille pakollinen "alkolukko", eri ESRA-maatMitä mieltä: Toistuvasti rattijuopumuksesta kiinnijääneille pakollinen "alkolukko"Maa Kannattaa (pro) Vastustaa (contra) Ei kantaaAT 64 % 24 % 11 %BE 80 % 11 % 10 %CH 64 % 26 % 11 %DE 63 % 23 % 13 %DK 84 % 9 % 7 %EL 84 % 11 % 5 %ES 80 % 9 % 11 %FI (SUOMI) 94 % 2 % 4 %FR 74 % 14 % 12 %IE 82 % 8 % 9 %IT 89 % 5 % 7 %NL 70 % 16 % 14 %PL 82 % 10 % 9 %PT 71 % 8 % 21 %SE 84 % 8 % 8 %SI 76 % 14 % 10 %UK 78 % 8 % 14 %Painotettu KA 76 % 13 % 11 %

Suomessa vastaajista suurempi osa kuin keskimäärin kaikista vastaajista on sitä mieltä, että sekä alkoholi-että huumerattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen pitäisi olla nykyistä tiukemmat. Keskimäärinvastaajista 80 % on tätä mieltä alkoholi- ja 87 % huumerattijuopumuksen osalta.

Taulukko 18 osoittaa, että suomalaiset vastaajat ovat lisäksi keskimääräistä kriittisempiä, kun kysytään,valvotaanko alkoholi- tai huumerattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen noudattamista riittävästi.

Taulukko 18 Mielipide alkoholi- ja huumevalvonnan määrästä liikenteessä, eri ESRA-maat Liikennesääntöjä ei valvota riittävästi: alkoholi Liikennesääntöjä ei valvota riittävästi: huumeet

Maa Kyllä Ei eos/ei vastausta Kyllä Ei eos/ei vastaustaAT 61 % 30 % 9 % 69 % 21 % 10 %BE 63 % 28 % 9 % 73 % 16 % 11 %CH 56 % 37 % 7 % 64 % 28 % 8 %DE 69 % 24 % 8 % 72 % 20 % 8 %DK 49 % 27 % 24 % 49 % 26 % 25 %EL 75 % 19 % 6 % 70 % 18 % 13 %ES 57 % 32 % 11 % 61 % 28 % 11 %FI (SUOMI) 71 % 13 % 16 % 74 % 9 % 17 %FR 65 % 28 % 7 % 74 % 18 % 8 %IE 68 % 22 % 10 % 70 % 19 % 11 %IT 65 % 25 % 11 % 65 % 24 % 11 %NL 66 % 22 % 12 % 73 % 14 % 14 %PL 76 % 18 % 6 % 77 % 16 % 8 %PT 57 % 32 % 11 % 61 % 27 % 12 %SE 53 % 20 % 27 % 54 % 19 % 27 %SI 69 % 24 % 7 % 76 % 17 % 7 %UK 58 % 22 % 20 % 62 % 18 % 20 %Painotettu KA 64 % 25 % 11 % 68 % 20 % 12 %

Keskimäärin kaikista vastaajista 64 % alkoholi- ja 68 % huumerattijuopumuksen osalta arvioi, ettärattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen noudattamista ei valvota riittävästi.

Taulukko 19 kertoo, että Suomessa keskimääräistä useammat kokevat, että rangaistuksetrattijuopumuksesta eivät ole liian ankaria. Kaikkiaan vastaajista keskimäärin 12 % kokee, että rangaistuksetalkoholirattijuopumuksesta ovat liian ankaria. Vastaava osuus huumerattijuopumuksen osalta on 10 %.

13

Taulukko 19 Mielipide alkoholi- ja huumerattijuopumuksesta seuraaviin rangaistuksiin, eri ESRA-maatRangaistukset ovat liian ankaria alkoholi Rangaistukset ovat liian ankaria huumeet

Maa Kyllä Ei Eos/ ei vastausta Kyllä Ei Eos/ ei vastaustaAT 8 % 84 % 8 % 7 % 83 % 10 %BE 9 % 81 % 10 % 3 % 86 % 11 %CH 15 % 79 % 6 % 11 % 82 % 7 %DE 9 % 84 % 7 % 9 % 84 % 7 %DK 5 % 83 % 12 % 6 % 82 % 12 %EL 24 % 62 % 14 % 15 % 61 % 24 %ES 17 % 74 % 9 % 15 % 77 % 9 %FI (SUOMI) 5 % 86 % 9 % 5 % 85 % 10 %FR 14 % 79 % 7 % 11 % 81 % 8 %IE 11 % 81 % 9 % 9 % 82 % 9 %IT 11 % 81 % 9 % 7 % 84 % 9 %NL 8 % 81 % 11 % 8 % 80 % 12 %PL 10 % 84 % 6 % 9 % 84 % 7 %PT 19 % 67 % 15 % 14 % 71 % 15 %SE 7 % 80 % 13 % 8 % 79 % 13 %SI 23 % 72 % 5 % 20 % 74 % 6 %UK 10 % 79 % 11 % 9 % 79 % 12 %Painotettu KA 12 % 80 % 9 % 10 % 81 % 9 %

Osa päihteiden käyttöä rajoittavista toimenpiteistä, säännöistä ja sanktioista saa Suomessa vähemmänkannatusta kuin keskimäärin muissa osallistuneissa maissa. Nollatoleranssia sekä uusille kuljettajille ettäkaikille kuljettajille suomalaiset vastaajat kannattavat vähemmän kuin keskimäärin vastaajat kyselyynosallistuneissa maissa.

Taulukko 20 kertoo, että uusille kuljettajille alkoholin nollatoleranssia kannattaa kyselyyn osallistuneissamaissa 80 % vastaajista ja vastustaa 13 %. Kaikista vastaajista keskimäärin 60 % kannattaa nollatoleranssiakaikille kuljettajille.

Taulukko 20 Mielipide nollatoleranssiin alkoholille, eri ESRA-maatAlkoholin nollaraja (0,0‰) uusille kuljettajille Alkoholin nollaraja (0,0‰) kaikille kuljettajille

Maa Kannattaa (pro) Vastustaa (contra) Ei kantaa Kannattaa (pro) Vastustaa (contra) Ei kantaaAT 86 % 11 % 3 % 52 % 41 % 8 %BE 83 % 12 % 5 % 58 % 35 % 8 %CH 79 % 16 % 5 % 49 % 43 % 8 %DE 87 % 9 % 4 % 63 % 29 % 8 %DK 68 % 22 % 10 % 48 % 42 % 11 %EL 77 % 19 % 4 % 58 % 38 % 4 %ES 82 % 10 % 8 % 71 % 21 % 8 %FI (SUOMI) 71 % 16 % 13 % 52 % 34 % 14 %FR 73 % 17 % 10 % 50 % 40 % 10 %IE 79 % 14 % 8 % 68 % 25 % 7 %IT 76 % 17 % 7 % 50 % 35 % 15 %NL 84 % 10 % 6 % 71 % 21 % 8 %PL 80 % 11 % 9 % 71 % 19 % 11 %PT 78 % 14 % 8 % 56 % 32 % 11 %SE 79 % 13 % 8 % 72 % 19 % 10 %SI 87 % 10 % 3 % 54 % 36 % 10 %UK 77 % 12 % 10 % 64 % 24 % 12 %Painotettu KA 80 % 13 % 8 % 60 % 30 % 10 %

Alkoholin myyntikieltoa moottoriteiden varsilla olevilla huoltoasemilla kannattaa selvästi suurempi osakaikista vastaajista kuin suomalaisista vastaajista. Keskimäärin kyselyyn vastanneista eri maissa tätäkannattaa 56 % vastaajista ja vastustaa 28 %.

14

4 TURVALAITTEET

Luvussa 4.1. käsitellään kysymystä, ovatko vastaajat itse käyttäneet turvalaitteita liikenteessä omankertomansa mukaan. Luvussa 4.2. käsitellään sitä, kuinka hyväksyttävänä vastaajat pitävät sitä, ettäturvalaitteita ei käytetä liikenteessä. Luku 4.3. kerrotaan miten vastaajat suhtautuvat turvalaitteidenkäyttöä koskeviin väittämiin. Luvussa 4.4. tarkastellaan vastaajien asennoitumista erilaisiin turvalaitteidenkäyttöä lisäämään pyrkiviin sanktioihin.

4.1. Turvavyön käyttö ajon aikana, lasten turvalaitteet ja kypärän käyttö moottoripyörällä,mopolla tai pyörällä ajettaessa – itseilmoitettu käyttäytyminen

Taulukko 21 osoittaa, että suurin osa (92 %) suomalaisista vastaajista kertoo käyttäneensä turvavyötä ainatai lähes aina ajaessaan autolla viimeisen vuoden aikana. Naisista 94 % ja miehistä 90 % kertookäyttäneensä turvavyötä aina tai lähes aina autoa ajaessaan viimeisen vuoden aikana. 93 % - naisista 94 %ja miehistä 92 % - kertoo käyttäneensä turvavyötä aina tai lähes aina matkustaessaan autossa etupenkilläviimeisen vuoden aikana. Enemmistö vastaajista (86 %) kertoo käyttäneensä aina tai lähes aina turvavyötämatkustaessaan autossa takapenkillä viimeisen vuoden aikana. Naisista 89 % ja miehistä 82 % kertootehneensä näin.

Taulukko 21 Turvavyön käyttö. SUOMITurvavyön käyttö Kuljettajana Etupenkin matkustajana Takapenkin matkustajanaN 854 851 8291 - ei koskaan 2 % 2 % 3 %2 2 % 1 % 2 %3 2 % 2 % 3 %4 3 % 2 % 6 %5 - (lähes) aina 92 % 93 % 86 %Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Enemmistö vastaajista (65 %14) kertoo käyttäneensä alle 135 cm pitkällä lapsella asianmukaistaturvalaitetta, lasten turvaistuinta tai istuinkoroketta, aina tai lähes aina matkustaessaan autolla lapsenkanssa viimeisen vuoden aikana. Naisista 71 % ja miehistä 58 % kertoo käyttäneensä alle 135 cm pitkällälapsella asianmukaista turvalaitetta aina tai lähes aina matkustaessaan autolla lapsen kanssa viimeisenvuoden aikana. Vastaajista 22 % - miehistä 25 % ja naisista 19 % - kertoo, etteivät he ole lainkaankäyttäneet lapsella (alle 135 cm) asianmukaista turvalaitetta (turvaistuinta tai istuinkoroketta).

Enemmistö vastaajista (76 %15) kertoo käyttäneensä turvavyötä aina tai lähes aina yli 135 cm pitkällälapsella lapsen matkustaessa hänen kanssaan autossa viimeisen vuoden aikana. Naisista 82 % ja miehistä 69% kertoo käyttäneensä aina tai lähes aina yli 135 cm pitkällä lapsella turvavyötä lapsen matkustaessa hänenkanssaan autossa viimeisen vuoden aikana. Vastaajista 16 % -miehistä 20 % ja naisista 12 % - kertoo,etteivät he ole lainkaan käyttäneet yli 135 cm pitkällä lapsella turvavyötä viimeisen vuoden aikana.

Pyöräilevistä vastaajista 82 %16 kertoo pyöräilleensä ainakin kerran ilman kypärää viimeisen vuoden aikana.Pyöräilijöistä 40 % kertoo pyöräilleensä viimeisen vuoden aikana aina tai lähes aina ilman kypärää. Miehistä46 % ja naisista 34 % kertoo viimeisen vuoden aikana pyöräilleensä aina tai lähes aina ilman kypärää. 19 %naisista ja 18 % miehistä – kertoo, etteivät he ole lainkaan pyöräilleet ilman kypärää viimeisen vuodenaikana – eli he ovat aina käyttäneet kypärää pyöräillessään.

14 N=533. Alle 135 cm pituista lasta autossa kuljettaneet vastaajat15 N=539. Yli 135 cm pituista lasta autossa kuljettaneet vastaajat16 N=581.

15

Kyselyssä on tiedusteltu myös kypärän käyttöä mopolla tai moottoripyörällä ajettaessa. Näilläkulkumuodoilla liikkuneista vastaajista (N=68) 73 % kertoo, ettei ole kertaakaan viimeisen vuoden aikanaajanut mopolla tai moottoripyörällä ilman kypärää.

Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaiset kertovat käyttäneensä auton turvalaitteita enemmän kuinkeskimäärin kyselymaiden vastaajat.

Taulukko 22 osoittaa, että kaikkien maiden vastaajista keskimäärin 80 % kertoo käyttäneensä turvavyötäkuljettajana ollessaan aina tai lähes aina viimeisen vuoden aikana. Kaikkien maiden vastaajista keskimäärin84 % on käyttänyt turvavyötä etupenkillä matkustaessaan.

Taulukko 22 Turvavyön käyttö kuljettajana ja etupenkin matkustajana, eri ESRA-maatTurvavyön käyttö kuljettajana Turvavyön käyttö etuistuimen matkustajana

Maa 1 – en koskaan 2 3 4 5 - (lähes) aina 1 – en koskaan 2 3 4 5 - (lähes) ainaAT 7 % 2 % 5 % 4 % 82 % 6 % 3 % 3 % 2 % 87 %BE 6 % 2 % 1 % 2 % 89 % 4 % 1 % 1 % 2 % 92 %CH 8 % 3 % 5 % 5 % 79 % 4 % 2 % 3 % 4 % 86 %DE 8 % 4 % 4 % 4 % 79 % 5 % 3 % 3 % 4 % 85 %DK 5 % 3 % 2 % 2 % 88 % 4 % 2 % 2 % 3 % 90 %EL 5 % 4 % 6 % 8 % 77 % 4 % 5 % 9 % 8 % 75 %ES 8 % 3 % 4 % 5 % 80 % 7 % 2 % 4 % 6 % 81 %FI (SUOMI) 2 % 2 % 2 % 3 % 92 % 2 % 1 % 2 % 2 % 93 %FR 11 % 5 % 4 % 5 % 76 % 8 % 3 % 3 % 3 % 83 %IE 11 % 1 % 3 % 4 % 80 % 7 % 1 % 3 % 4 % 84 %IT 1 % 2 % 4 % 6 % 87 % 1 % 1 % 1 % 11 % 85 %NL 9 % 2 % 3 % 3 % 84 % 8 % 1 % 2 % 3 % 86 %PL 8 % 4 % 5 % 6 % 77 % 6 % 3 % 4 % 5 % 82 %PT 8 % 1 % 3 % 4 % 85 % 6 % 2 % 2 % 5 % 86 %SE 5 % 2 % 5 % 4 % 84 % 4 % 2 % 4 % 3 % 87 %SI 13 % 4 % 5 % 6 % 72 % 7 % 2 % 4 % 5 % 83 %UK 11 % 2 % 5 % 6 % 77 % 7 % 2 % 3 % 3 % 86 %Painotettu KA 8 % 3 % 4 % 5 % 80 % 6 % 2 % 3 % 5 % 84 %

Taulukosta 23 on nähtävissä, että keskimäärin eri ESRA maissa 62 % vastaajista kertoo käyttäneensä lähesaina turvavyötä takapenkillä matkustaessaan.

Taulukko 23 Turvavyön käyttö takapenkin matkustajana, eri ESRA-maatTurvavyön käyttö takapenkin matkustajanaMaa 1 –en koskaan 2 3 4 5 - (lähes) ainaAT 10 % 8 % 10 % 6 % 66 %BE 10 % 4 % 6 % 5 % 75 %CH 10 % 6 % 15 % 8 % 60 %DE 9 % 5 % 7 % 8 % 72 %DK 6 % 4 % 3 % 6 % 82 %EL 41 % 18 % 14 % 10 % 17 %ES 8 % 6 % 8 % 8 % 70 %FI (SUOMI) 3 % 2 % 3 % 6 % 86 %FR 10 % 4 % 8 % 8 % 70 %IE 9 % 3 % 8 % 9 % 71 %IT 30 % 15 % 15 % 16 % 24 %NL 12 % 7 % 9 % 9 % 64 %PL 13 % 12 % 12 % 11 % 53 %PT 11 % 9 % 14 % 11 % 55 %SE 5 % 4 % 5 % 6 % 81 %SI 13 % 9 % 16 % 7 % 55 %UK 9 % 4 % 7 % 6 % 75 %Painotettu KA 13 % 7 % 9 % 9 % 62 %

Suomessa vastaajat kertovat käyttäneensä pyöräilykypärää samassa määrin kuin vastaajat muissavertailukohteina olevissa maissa.

16

4.2. Turvavyön ja lasten turvalaitteiden käyttämättömyys ajon aikana – hyväksyttävyys

Taulukko 24 kertoo, että vastaajista 57 %17 - naisista 66 % ja miehistä 49 % - ei pidä lainkaan hyväksyttävänäolla käyttämättä turvavyötä etupenkillä. 25–34-vuotiaiden ryhmässä 42 % ei pidä hyväksyttävänä ollakäyttämättä turvavyötä etupenkillä, kun taas 65+-vuotiaiden keskuudessa vastaava prosenttiosuus on 74 %.

Taulukko 24 Turvavyön käyttämättömyys etupenkillä, oma asenne iän mukaan. SUOMIKuinka hyväksyttävänä itse pitää turva-vyön käyttämättömyyttä etupenkillä 18–24 -v 25–34 -v 35–44 -v 45–54 -v 55–64 -v 65 + Yhteensä1 –mahdoton hyväksyä 48 % 42 % 52 % 57 % 64 % 74 % 57 %2 37 % 30 % 26 % 25 % 21 % 20 % 25 %3 14 % 18 % 15 % 14 % 10 % 2 % 12 %4 8 % 4 % 2 % 4 % 4 % 4 %5 – hyväksyttävää 2 % 3 % 3 % 2 % 2 % 1 % 2 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Vastaajat arvioivat, että yleisesti ottaen 37 % suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että eikäytä turvavyötä etupenkillä (taulukko 25). Naisten arvion mukaan 40 % ja miesten arvion mukaan 34 % ontätä mieltä. 25–34-vuotiaiden mukaan 21 % ja 65+-vuotiaiden mukaan 63 % muista suomalaisista ei pidälainkaan hyväksyttävänä olla käyttämättä turvavyötä auton takapenkillä.

Taulukko 25 Turvavyön käyttämättömyys etupenkillä, arvio muiden asenteesta iän mukaan. SUOMIKuinka hyväksyttävänä useimmat ihmiset pitääturvavyön käyttämättömyyttä etupenkillä 18–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–64 v 65+ Yhteensä1 – mahdoton hyväksyä 27 % 21 % 22 % 30 % 50 % 63 % 37 %2 38 % 32 % 43 % 40 % 31 % 23 % 33 %3 28 % 35 % 24 % 23 % 16 % 11 % 22 %4 6 % 10 % 8 % 5 % 4 % 3 % 6 %5 – hyväksyttävää 2 % 3 % 3 % 3 % 2 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Taulukko 26 osoittaa, että vastaajista 39 % - naisista 46 % ja miehistä 32 % - ei itse pidä lainkaanhyväksyttävänä olla käyttämättä turvavyötä auton takaosassa. Vastaajien arvion mukaan muistasuomalaisista 21 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä olla käyttämättä turvavyötä auton takaosassa. Naistenarvion mukaan 23 % ja miesten arvion mukaan 19 % toisista ihmisisistä ei pidä tätä hyväksyttävänä.Vastaavasti miesten arvion mukaan 6 % muista ihmisistä ja naisten arvion mukaan 3 % muista ihmisistähyväksyy täysin sen, ettei käytä turvavyötä auton takapenkillä. 25–34-vuotiaiden arvion mukaan 13 % ja65+-vuotiaiden arvion mukaan 30 % muista suomalaisista ei pidä tätä hyväksyttävänä.

Vastaajista 65 % - naisista 73 % ja miehistä 57 % - ei pidä itse lainkaan hyväksyttynä kuljettaa lasta autossailman että käyttää turvalaitteita (lastenistuinta, turvavyötä tms.). 25–34-vuotiaista 55 % ja 65+-vuotiaista 75% ei pidä hyväksyttävänä lapsen kuljettamista ilman asianmukaista turvalaitetta. Vastaajien arvion mukaanpuolet (51 %) muista suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä kuljettaa lasta autossa ilmanturvalaitetta. 25–34-vuotiaiden arvion mukaan 40 % on tätä mieltä, 55–64-vuotiaiden arvion mukaan 64 %.

Taulukko 26 Turvavyön ja lasten turvalaitteiden käyttämättömyys oma asenne vs. arvio muiden asenteesta. SUOMITurvavyön käyttämät-tömyys takapenkillä;oma asenne

Turvavyön käyttämät-tömyys takapenkillä,muiden asenteet

Turvalaitteen käyt-tämättömyys lapsel-la; oma asenne

Turvalaitteen käyttämät-tömyys lapsella; muidenasenteet

1 – mahdoton hyväksyä 39 % 21 % 65 % 51 %2 33 % 32 % 24 % 33 %3 19 % 27 % 9 % 14 %4 6 % 15 % 2 % 2 %5 – hyväksyttävää 2 % 5 % 1 % 1 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 %


17

Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaiset vastaajat suhtautuvat keskimäärin hyväksyvämmin siihen,että autossa matkustettaessa ei käytetä turvavyötä tai lasta kuljetetaan ilman turvalaitetta.

Taulukosta 27 on nähtävissä, että kaikkien maiden vastaajista 79 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänäkuljettaa lasta autossa ilman asianmukaista turvalaitetta (lastenistuinta, turvavyötä tms.).

Taulukko 27 Miten hyväksyttävänä pitää /muut pitävät, että kuljettaa lasta autossa ilman että käyttää turvalaitteita, eri ESRA-maat

Miten hyväksyttävänä itse pitää, että kuljettaa lastaautossa ilman että käyttää turvalaitteita

Miten hyväksyttävänä muut ihmiset pitävät, että kul-jettaa lasta autossa ilman että käyttää turvalaitteita

Maa

1 -mahdotonhyväksyä 2 3 4

5 - hyväksyttä-vää

1 –mahdotonhyväksyä 2 3 4

5 - hyväksyttä-vää

AT 86 % 8 % 5 % 1 % 0 % 80 % 12 % 6 % 2 % 1 %BE 89 % 7 % 2 % 1 % 1 % 77 % 15 % 5 % 1 % 1 %CH 77 % 13 % 7 % 3 % 1 % 69 % 19 % 9 % 3 % 1 %DE 79 % 10 % 7 % 2 % 1 % 57 % 20 % 15 % 6 % 2 %DK 87 % 9 % 4 % 1 % 0 % 81 % 13 % 5 % 1 % 0 %EL 79 % 13 % 6 % 2 % 0 % 46 % 22 % 18 % 8 % 5 %ES 74 % 13 % 10 % 3 % 1 % 59 % 21 % 13 % 5 % 2 %FI (SUOMI) 65 % 24 % 9 % 2 % 1 % 51 % 33 % 14 % 2 % 0 %FR 78 % 9 % 8 % 2 % 2 % 70 % 14 % 9 % 4 % 3 %IE 86 % 6 % 5 % 2 % 1 % 73 % 11 % 10 % 4 % 2 %IT 89 % 7 % 4 % 0 % 0 % 51 % 17 % 12 % 14 % 6 %NL 77 % 12 % 9 % 2 % 1 % 71 % 17 % 8 % 3 % 1 %PL 64 % 17 % 13 % 5 % 3 % 61 % 18 % 13 % 5 % 3 %PT 82 % 12 % 5 % 1 % 1 % 71 % 17 % 8 % 3 % 1 %SE 79 % 9 % 9 % 2 % 2 % 68 % 16 % 12 % 4 % 1 %SI 83 % 9 % 7 % 2 % 1 % 70 % 13 % 12 % 3 % 1 %UK 81 % 8 % 8 % 3 % 1 % 70 % 15 % 10 % 3 % 2 %painotettu KA 79 % 10 % 8 % 2 % 1 % 63 % 18 % 12 % 6 % 3 %

Taulukko 28 kertoo, että 48 % kyselyyn osallistuneiden maiden vastaajista ei pidä lainkaan hyväksyttävänäolla käyttämättä turvavyötä auton takaosassa. Täysin hyväksyttävänä tätä pitää 5 % vastaajista. Vastaajista69 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä olla käyttämättä turvavyötä etupenkillä. 2 % vastaajista pitää tätätäysin hyväksyttävänä.

Taulukko 28 Miten hyväksyttävänä itse pitää turvavyön käyttämättömyyttä, eri ESRA-maat

Turvavyön käyttämätttömyys takapenkillä Turvavyön käyttämättömyys etupenkillä

Maa


5 –hyväksyttä-vää



AT 47 % 22 % 19 % 7 % 5 % 70 % 14 % 10 % 3 % 2 %BE 56 % 24 % 12 % 4 % 3 % 74 % 15 % 8 % 2 % 2 %CH 35 % 26 % 24 % 9 % 7 % 58 % 22 % 13 % 4 % 3 %DE 50 % 24 % 18 % 6 % 3 % 69 % 15 % 11 % 3 % 2 %DK 63 % 23 % 10 % 3 % 2 % 75 % 16 % 8 % 1 % 0 %EL 28 % 23 % 26 % 14 % 10 % 60 % 23 % 11 % 5 % 1 %ES 56 % 22 % 15 % 5 % 2 % 71 % 16 % 10 % 3 % 1 %FI (SUOMI) 39 % 33 % 19 % 6 % 2 % 57 % 25 % 12 % 4 % 2 %FR 53 % 23 % 16 % 5 % 4 % 64 % 18 % 12 % 4 % 2 %IE 71 % 14 % 8 % 4 % 2 % 84 % 7 % 7 % 2 % 1 %IT 31 % 25 % 19 % 11 % 14 % 78 % 11 % 5 % 3 % 4 %NL 46 % 23 % 20 % 7 % 4 % 63 % 20 % 12 % 3 % 2 %PL 37 % 23 % 21 % 11 % 9 % 57 % 20 % 14 % 6 % 4 %PT 43 % 29 % 18 % 6 % 4 % 80 % 13 % 6 % 1 % 1 %SE 61 % 18 % 14 % 5 % 3 % 72 % 12 % 12 % 3 % 2 %SI 63 % 19 % 12 % 3 % 3 % 66 % 16 % 11 % 3 % 3 %UK 62 % 18 % 14 % 3 % 3 % 75 % 12 % 9 % 3 % 2 %Painotettu KA 48 % 23 % 17 % 7 % 5 % 69 % 15 % 10 % 4 % 2 %

18

4.3. Suhtautuminen turvavyön ja lasten turvalaitteiden käyttöön ajon aikana – väittämät

Suomalaisvastaajista 88 %18 on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”On vaarallista, mikäli lapsetjotka matkustavat kanssasi eivät käytä turvavyötä tai asianmukaista turvalaitetta (turvaistuinta tai istuin-koroketta)”. Naisista 93 % ja miehistä 82 % on tätä mieltä. 55–64-vuotiaista 94 % ja 25–34-vuotiaista 81 %on samaa mieltä väittämän kanssa.

79 %19 suomalaisista vastaajista - naisista 85 % ja miehistä 73 % - on täysin eri mieltä seuraavan väitteenkanssa: ”Ei ole välttämätöntä kiinnittää turvavyötä auton takaistuimella”. 72 %20 suomalaisista - naisista 82% ja miehistä 63 % - on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Pyydän aina matkustajianilaittamaan turvavyönsä kiinni”. 65+-vuotiaista 84 % ja 25–34-vuotiaista 57 % kertoo tekevänsä näin.

Vastaajista 76 %21 on täysin eri mieltä seuraavan väittämän kanssa: ”Lyhyillä matkoilla ei ole välttämätöntäkäyttää asianmukaista lasten turvalaitetta”. Naisista 81 % ja miehistä 70 % on täysin eri mieltä väitteenkanssa. 55–64-vuotiaista 88 % ja 25–34-vuotiaista 68 % on eri mieltä tämän väitteen kanssa.

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että vaikka suomalaiset suhtautuvatkin keskimääräistä sallivamminturvavyön käyttämättömyyteen yleisellä tasolla, he arvioivat tässä luvussa esitettyjen turvalaitteidenpuutteelliseen käyttöön liittyvien riskien olevan suuremmat kuin keskimäärin kyselymaiden vastaajat.

Keskimäärin 79 % kaikkien maiden vastaajista on täysin samaa mieltä väitteen ”On vaarallista, mikäli lapsetjotka matkustavat kanssasi eivät käytä turvavyötä tai asianmukaista turvalaitetta (turvaistuinta taiistuinkoroketta)” kanssa.

Taulukko 29 osoittaa, että 61 % kyselyyn osallistuneiden maiden vastaajista on täysin eri mieltä seuraavanväitteen kanssa: ”Ei ole välttämätöntä kiinnittää turvavyötä auton takaistuimella”. Täysin samaa mieltätämän väitteen kanssa on 8 % vastaajista. Kaikkien kyselymaiden vastaajista keskimäärin 68 % on täysinsamaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Pyydän aina matkustajiani laittamaan turvavyönsä kiinni”. Täysineri mieltä tämän väitteen kanssa on 5 % vastaajista.

Taulukko 29 Ei ole välttämätöntä kiinnittää turvavyötä takaistuimella /Pyydän matkustajia kiinnittämään turvavyön, eri ESRA-maatEi ole välttämätöntä kiinnittää turvavyötäauton takaistuimella Pyydän matkustajia kiinnittämään turvavyön

Maa 1 – eri mieltä 2 3 45 – samaamieltä 1 – eri mieltä 2 3 4

5 – samaamieltä


18N=979.19 N=997.20 N=950.21 N=944.

19

4.4. Suhtautuminen turvavyön, pyöräilykypärän sekä heijastinliivien käyttöön liittyviintoimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihin

Taulukko 30 kertoo, että puolet (52 %22) suomalaisista vastaajista on sitä mieltä, että turvavyön käyttöäkoskevien liikennesääntöjen tulisi olla tiukemmat. Tätä mieltä on 56 % naisista ja 47 % miehistä. Ikäluokkienmukainen vertailu kertoo, että nuorimmista vastaajista (18–24-v.) 44 % tukee tätä väitettä, kun taasvanhimmasta ikäluokasta (65+-v) 61 % on sitä mieltä, että turvavyön käyttöä koskevien sääntöjen tulisi ollanykyistä tiukemmat.

Puolet (52 %) vastaajista kokee, että turvavyön käyttöä koskevien liikennesääntöjen noudattamista eivalvota riittävästi. Naisista 55 % ja miehistä 49 % kokee näin. Täysin eri mieltä on 22 % vastaajista.Ikäryhmittäinen vertailu kertoo, että kriittisimmin tähän kysymykseen suhtaudutaan 65-vuotiaiden ja sitävanhempien vastaajien keskuudessa: heistä 62 % on samaa mieltä tästä. Keskimäärin vähiten kannatustatämä näkemys saa ikäryhmistä 25–34-vuotiaiden keskuudessa, joista 42 % on samaa mieltä.

Yli puolet vastaajista (61 % naisista ja 51 % miehistä) ei pidä turvavyön käyttämättömyyttä koskeviarangaistuksia liian ankarina.

Taulukko 30 Suhtautuminen turvavyön käyttöön. SUOMI

Suhtautuminen

Turvavyön käyttöä koske-vien liikennesääntöjentulisi olla tiukemmat

Turvavyön käyttöä ei valvotariittävästi

Rangaistukset turvavyönkäyttämättömyydestä ovatliian ankaria

Samaa mieltä 52 % 52 % 15 %Eri mieltä 27 % 22 % 56 %Ei kantaa tai ei vastausta 22 % 26 % 29 %Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Taulukosta 31 on nähtävissä, että hieman alle puolet (45 %) vastaajista tukee toimenpidettä, jonka mukaanpyöräilykypärän käyttöpakko kaikille polkupyöräilijöille kirjattaisiin lakiin. Naisista 53 % ja miehistä 37 % ontätä mieltä. Pyöräilykypärän käyttöpakon kirjaamista lakiin vastustaa 34 % vastaajista. Ikäluokkienmukainen tarkastelu kertoo, että vähiten tämä toimenpide saa kannatusta nuorimpien vastaajienkeskuudessa.

Hieman alle puolet (45 %) vastaajista tukee toimenpidettä, jonka mukaan jalankulkijoille ja pyöräilijöillesäädettäisiin pakko käyttää heijastavia turvaliivejä pimeällä liikkuessaan. Naisista 51 % ja miehistä 38 %tukee tätä toimenpidettä. Tätä toimenpidettä vastustaa 33 % vastaajista.

Taulukko 31 Pyöräilykypärän ja heijastavien liivien käyttöpakon kannatus eri ikäryhmissä. SUOMISuhtautuminen 18–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–64 v 65 + Yhteensä

Pyöräilykypärän käyttöpakko kaikille pyöräilijöille lakiin

Kannattaa 32 % 45 % 43 % 38 % 51 % 51 % 45 %Vastustaa 46 % 37 % 36 % 40 % 29 % 25 % 34 %Ei kantaa 22 % 19 % 21 % 22 % 19 % 24 % 21 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Jalankulkijoille ja pyöräilijöille pakko käyt-tää heijastavia turvaliivejä pimeällä liikku-essa

Kannattaa 41 % 27 % 39 % 45 % 53 % 61 % 45 %Vastustaa 36 % 45 % 37 % 38 % 25 % 18 % 33 %Ei kantaa 23 % 29 % 25 % 17 % 22 % 21 % 23 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Kansainvälisen vertailun perusteella voidaan sanoa, että tässä luvussa esitetyt turvalaitteiden käytönlisäämistä koskevat toimenpiteet, säännöt ja sanktiot saavat suomalaisten vastaajien keskuudessavähemmän kannatusta kuin keskimäärin selvitykseen osallistuneissa maissa. Toisaalta osaa toimenpiteistävastustetaan vähemmän Suomessa kuin keskimäärin selvitykseen osallistuneissa maissa.


20

Taulukko 32 kertoo, että hieman yli puolet (54 %) kaikista vastaajista on sitä mieltä, että turvavyön käyttöäkoskevien liikennesääntöjen noudattamista ei valvota riittävästi. Keskimäärin 63 % kyselyyn osallistuneidenmaiden vastaajista ei pidä turvavyön käyttämättömyyttä koskevia rangaistuksia liian ankarina.

Taulukko 32 Turvavyön käyttöä koskevien liikennesääntöjen noudattamista ei valvota riittävästi/ Turvavyön käyttämättömyydestäseuraavat rangaistukset ovat liian ankaria, eri ESRA-maat

Turvavyön käyttöä koskevien liikennesääntöjen noudattamista ei valvotariittävästi

Turvavyön käyttämättömyydestä seuraavat rangais-tukset ovat liian ankaria

Maa Samaa mieltä Eri mieltä eos/ei vastausta Samaa mieltä Eri mieltä eos/ ei vastaustaAT 48 % 40 % 11 % 27 % 61 % 12 %BE 61 % 26 % 13 % 21 % 63 % 15 %CH 42 % 48 % 10 % 31 % 60 % 9 %DE 56 % 33 % 10 % 21 % 68 % 11 %DK 43 % 30 % 28 % 18 % 67 % 15 %EL 71 % 23 % 6 % 32 % 55 % 13 %ES 53 % 33 % 14 % 31 % 58 % 11 %FI (SUOMI) 52 % 22 % 26 % 15 % 56 % 29 %FR 54 % 36 % 10 % 30 % 58 % 12 %IE 64 % 24 % 12 % 16 % 72 % 11 %IT 54 % 34 % 12 % 13 % 73 % 14 %NL 46 % 38 % 17 % 32 % 51 % 17 %PL 51 % 33 % 17 % 30 % 56 % 14 %PT 54 % 33 % 13 % 34 % 51 % 15 %SE 41 % 26 % 33 % 20 % 60 % 20 %SI 45 % 45 % 10 % 52 % 39 % 10 %UK 56 % 23 % 22 % 18 % 64 % 19 %Painotettu KA 54 % 32 % 14 % 24 % 63 % 14 %

Lisäksi enemmistö (61 %) kaikkien maiden vastaajista on sitä mieltä, että turvavyön käyttöä koskevienliikennesääntöjen tulisi olla tiukemmat.

Keskimäärin 59 % kyselymaiden vastaajista tukee toimenpidettä, jonka mukaan pyöräilykypäränkäyttöpakko kaikille polkupyöräilijöille kirjattaisiin lakiin (taulukko 33). Tätä toimenpidettä vastustaa 26 %.Keskimäärin 62 % kaikista vastaajista kannattaa toimenpidettä, jonka mukaan jalankulkijoille ja pyöräilijöillesäädettäisiin pakko käyttää heijastavia turvaliivejä pimeällä. Tätä toimenpidettä vastustaa keskimäärin 23 %vastaajista. Erot eri maiden välillä ovat suuria. Alankomaissa kypärälakia kannattaa 19 %, Italiassa 81 %.

Taulukko 33 Kypäräpakko ja jalankulkijoille ja pyöräilijöille pakko käyttää heijastavia turvaliivejä pimeällä, kannatus, eri ESRA-maat

Kypäräpakko pyöräilijöilleJalankulkijoille ja pyöräilijöille pakko käyttää heijasta-via turvaliivejä pimeällä liikkuessa

Maa Kannattaa (pro) Vastustaa (contra) Ei kantaa Kannattaa (pro) Vastustaa (contra) Ei kantaaAT 51 % 37 % 13 % 61 % 28 % 12 %BE 46 % 35 % 19 % 68 % 19 % 13 %CH 61 % 29 % 11 % 56 % 32 % 12 %DE 44 % 42 % 14 % 50 % 36 % 14 %DK 44 % 40 % 16 % 36 % 44 % 21 %EL 78 % 13 % 9 % 70 % 22 % 9 %ES 71 % 17 % 12 % 76 % 13 % 11 %FI 45 % 34 % 21 % 45 % 33 % 23 %FR 53 % 28 % 19 % 68 % 16 % 16 %IE 75 % 14 % 10 % 82 % 11 % 7 %IT 81 % 12 % 7 % 61 % 20 % 19 %NL 19 % 61 % 21 % 43 % 40 % 17 %PL 50 % 27 % 23 % 80 % 10 % 10 %PT 77 % 11 % 12 % 77 % 11 % 12 %SE 50 % 33 % 17 % 51 % 30 % 19 %SI 54 % 29 % 17 % 76 % 15 % 9 %UK 72 % 13 % 15 % 59 % 21 % 20 %Painotettu KA 59 % 26 % 15 % 62 % 23 % 15 %

21

5 YLINOPEUS

Luvussa 5.1. käsitellään sitä, ovatko vastaajat itse oman kertomansa mukaan ajaneet ylinopeutta. Luvussa5.2. tarkastellaan sitä, kuinka hyväksyttävänä tai ei-hyväksyttävänä vastaajat pitävät sitä, että ajaaylinopeutta. Tässä käsitellään sekä sitä, miten vastaajat itse henkilökohtaisesti suhtautuvat ylinopeuttaajamiseen, että sitä, miten he ajattelevat muiden suhtautuvan siihen. Luvussa 5.3. käsitellään kyselyssäesitettyjä ylinopeutta koskevia väitteitä. Luvussa 5.4. käsitellään sitä, miten vastaajat asennoituvat erilaisiinylinopeutta rajoittaviin sanktioihin ja keinoihin estää kuljettajaa ajamasta ylinopeutta.

5.1. Ylinopeuden ajaminen – itseilmoitettu käyttäytyminen

Taulukosta 34 on nähtävissä, että 85 %23 vastaajista ilmoittaa ajaneensa ylinopeutta ainakin kerrantaajama-alueella viimeisen vuoden aikana. Vastaajista 15 % - naisista 16 % ja miehistä 14 % - kertoo,etteivät he itse ole kertaakaan viimeisen vuoden aikana ajaneet nopeusrajoitusta kovempaa taajama-alueen sisällä. Vastaajista 3 % -miehistä 5 % ja naisista 1 % - kertoo, että ovat ajaneet ylinopeutta aina tailähes aina viimeisen vuoden aikana taajama-alueen sisällä. Ikäluokkien mukainen vertailu osoittaa, että65+-vuotiaista 21 % ja 25–34-vuotiaista 10 % ei ole lainkaan ajanut ylinopeutta taajama-alueen sisälläviimeisen vuoden aikana.

91 %24 vastaajista kertoo ajaneensa ylinopeutta ainakin kerran taajama-alueen ulkopuolella viimeisenvuoden aikana. Naisista 8 % ja miehistä 9 % kertoo, etteivät he ole kertaakaan viimeisen vuoden aikanaajaneet ylinopeutta taajama-alueen ulkopuolella. Vastaajista 7 % - miehistä 10 % ja naisista 4 % - kertooajaneensa aina tai lähes aina ylinopeutta taajaman ulkopuolella viimeisen vuoden aikana. 55–64-vuotiaista15 % kertoo etteivät ole viimeisen vuoden aikana ajaneet lainkaan ylinopeutta taajama-alueen ulkopuolella.25–34-vuotiaista 5 % ilmoittaa näin. 35–44-vuotiaista 11 % kertoo ajaneensa viimeisen vuoden aikana ainatai lähes aina ylinopeutta taajama-alueen ulkopuolella, kun taas 65+-vuotiailla vastaava osuus on 3 %.

Vastanneista 84 %25 kertoo ajaneensa ylinopeutta moottoritiellä ainakin kerran viimeisen vuoden aikana.Vastaajista 10 % -miehistä 14 % ja naisista 6 % - kertoo ajaneensa ylinopeutta aina tai lähes ainamoottoritiellä viimeisen vuoden aikana. Ikäryhmittäinen vertailu kertoo, että ikäluokkaan 55–64-vuotiaatkuuluvista 24 % ei ole lainkaan viimeisen vuoden aikana ajanut ylinopeutta moottoritiellä. 25–34-vuotiaista8 % kertoo ettei ole lainkaan ajanut ylinopeutta moottoritiellä viimeisen vuoden aikana. Eniten ylinopeuttaon ajettu ikäluokassa 35–44-vuotiaat, joista 19 % kertoo ajaneensa ylinopeutta moottoritiellä aina tai lähesaina viimeisen vuoden aikana, kun taas 65+-vuotiaista näin kertoo tehneensä vain 1 % vastaajista.

Taulukko 34 Ylinopeuden ajaminen – itseilmoitettu käyttäytyminen. SUOMI12 kk aikana kuinka usein oletylittänyt nopeusrajoituksentaajamassa

12 kk aikana kuinka usein olet ylittä-nyt nopeusrajoituksen taajamanulkopuolella (pl. moottoritiet)

12 kk aikana kuinka usein oletylittänyt nopeusrajoituksen moottoritiellä

1 –en koskaan 15 % 9 % 16 %2 43 % 33 % 25 %3 27 % 34 % 28 %4 12 % 17 % 21 %5 - (lähes) aina 3 % 7 % 10 %Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että suurempi osa suomalaisista vastaajista kertoo ajaneensa ylinopeuttaverrattuna kaikkien kyselyssä mukana olleiden maiden vastaajien keskiarvoon.

Taulukko 35 kertoo, että taajama-alueella kertoo ajaneensa ylinopeutta viimeisen vuoden aikana 68 %kaikkien maiden vastaajista, taajaman ulkopuolella 73 %. Vastaajista 32 % kertoo, etteivät he itse ole

23 N=851.24 N=854.25 N=840.

22

kertaakaan viimeisen vuoden aikana ajaneet nopeusrajoitusta kovempaa taajamassa. Kaikkien maidenvastaajista keskimäärin 27 % ilmoittaa, etteivät he ole ajaneet lainkaan ylinopeutta viimeisen vuodenaikana taajaman ulkopuolella.

Taulukko 35 Nopeusrajoituksen ylittäminen taajamassa ja taajaman ulkopuolella, eri ESRA-maatYlittänyt nopeusrajoituksen taajamassa Ylittänyt nopeusrajoituksen taajama-alueen

ulkopuolella (pl. moottoritiet)

Maa1 –en koskaan 2 3 4

5 - (lähes) aina

1 –en koskaan 2 3 4

5 - (lähes) aina


Moottoritiellä ylinopeutta ei ole oman kertomansa mukaan ajanut lainkaan viimeisen vuoden aikana 27 %eri maiden vastaajista. Aina tai lähes aina ylinopeutta moottoritiellä kertoo ajaneensa 9 % vastaajista.

5.2. Ylinopeutta ajaminen – hyväksyttävyys

Enemmistö suomalaisista vastaajista ei pidä hyväksyttävänä ajaa suuria ylinopeuksia (20 km/h) koulujenlähettyvillä tai ylipäänsä asuinalueilla tai kaupunkialueilla. Suuriin ylinopeuksiin moottoritiellä (20 km/h)suhtaudutaan vastaajien keskuudessa sallivammin. Myös lieviin ylinopeuksiin (10 km/h) suhtaudutaanselvästi sallivammin.

Taulukko 36 kertoo, että vastaajista 76 %26 - naisista 81 % ja miehistä 72 % - ajattelee, ettei olehyväksyttävää ajaa 20 km/h:ssa ylinopeutta koulualueella. 65+-vuotiaista vastaajista 87 % ei pidä tätälainkaan hyväksyttävänä, kun taas vastaava osuus 18–24-vuotiaiden vastaajien keskuudessa on 65 %.Vastaajien arvion mukaan 59 % muista suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä ajaa 20 km/hylinopeutta koulualueella. Tässäkin on havaittavissa ikäryhmittäisiä eroja: 25–34-vuotiaat vastaajatarvioivat, että noin puolet (52 %) suomalaisista ei pidä tätä lainkaan hyväksyttävänä, kun taas 65- ja yli 65-vuotiaiden vastaajien arvion mukaan 70 % suomalaisista ei pidä tätä lainkaan hyväksyttävänä.

Vastaajista 70 % - naisista 76 % ja miehistä 64 % - ajattelee, ettei ole lainkaan hyväksyttyä ajaa asuinkadulla20 km/h ylinopeutta. Ikäryhmittäisen vertailun mukaan ikäryhmä 55–64-vuotiaat suhtautuu tähänkriittisimmin: heistä 84 % ei pidä hyväksyttävänä ajaa asuinkadulla 20 km/h ylinopeutta, kun taas 25–34-vuotiaista tätä ei pidä hyväksyttävänä 58 %.

Vastaajien arvion mukaan puolet (50 %) muista suomalaisista ei pidä hyväksyttävänä ajaa 20 km/hylinopeutta asuinkadulla. 25–34-vuotiaiden arvion mukaan 35 % muista suomalaisista ei pidä tätähyväksyttävänä, kun taas 65+-vuotiaiden arvion mukaan 63 % suomalaisista ei pidä tätä hyväksyttävänä.


23

Vastaajista 65 % ei pidä hyväksyttävänä ajaa kaupunkialueella 20 km/h ylinopeutta. Naisista 71 % jamiehistä 59 % on sitä mieltä, ettei ole lainkaan hyväksyttyä ajaa kaupunkialueella 20 km/h ylinopeutta. 55–64-vuotiaista 78 % on tätä mieltä, 25–34-vuotiaista 55 % ei lainkaan hyväksy tätä.

Vastaajien arvion mukaan 43 % muista suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä ajaa kaupunkialueella20 km/h ylinopeutta. Naisten arvion mukaan 45 % ja miesten arvion mukaan 42 % muista ihmisistä on tätämieltä. 25–34-vuotiaiden arvion mukaan 29 % muista suomalaisista ei pidä hyväksyttävänä ajaa 20 km/hylinopeutta kaupunkialueella, 65+-vuotiaiden arvion mukaan tämä osuus on 60 %.

Vastaajista 28 % on sitä mieltä, ettei ole lainkaan hyväksyttävää ajaa 20 km/h ylinopeutta moottoritiellä.Naisista 32 % ja miehistä 24 % on tätä mieltä. Täysin hyväksyttävänä tätä pitää 8 % vastaajista. Miehistä 11% ja naisista 4 % pitää tätä hyväksyttävänä. 65+-vuotiaista 41 % ja 25–34-vuotiaista 14 % on sitä mieltä,ettei tämä ole lainkaan hyväksyttävää.

Vastaajien arvion mukaan 17 % muista suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä ajaa 20 km/hylinopeutta moottoritiellä. Naisten arvion mukaan 19 % muista ihmisistä ja miesten arvion mukaan 15 %muista ihmisistä on tätä mieltä. Miesten arvion mukaan 10 % ja naisten arvion mukaan 5 % pitää täysinhyväksyttävänä ajaa 20 km/h ylinopeutta moottoritiellä. 25–34-vuotiaiden arvion mukaan 7 % ja 65+-vuotiaiden arvion mukaan 29 % muista suomalaisista ei pidä tätä hyväksyttävänä.

Vastaajista 13 % - naisista 16 % ja miehistä 11 % - on itse sitä mieltä, ettei ole lainkaan hyväksyttävää ajaaylinopeutta 10 km/h:ssa. Vastaajista 15 % pitää tätä täysin hyväksyttävänä. 25–34-vuotiaista 6 % ei pidähyväksyttävänä ajaa 10 km/h ylinopeutta, 55–64-vuotiaista 17 %. Vastaavasti suurinta hyväksyntä on 25–34-vuotiaiden keskuudessa: heistä 26 % pitää tätä hyväksyttävänä, kun taas 65- ja yli 65-vuotiaista vain 3 %pitää tätä täysin hyväksyttävänä.

Taulukko 36 Ylinopeudella ajamisen koettu ja arvioitu hyväksyttävyys. SUOMI

Oma kanta: Kuinka hy-väksyttävänä itse pidät

20 km/h ylinopeut-ta moottoritiellä

20 km /h ylinopeut-ta asuinalueenkadulla

20 km /h ylinopeut-ta kaupunkialueella

20 km /h ylinopeut-ta koulun läheisyy-dessä

ajaa enintään 10km/h yli nopeusra-joituksen

1 – mahdoton hyväksyä 28 % 70 % 65 % 76 % 13 %2 32 % 22 % 25 % 19 % 25 %3 21 % 6 % 8 % 5 % 26 %4 12 % 2 % 1 % 1 % 21 %5 - hyväksyttävää 8 % 1 % 1 % 0 % 15 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Muiden kanta: Kuinkahyväksyttävänä yleisestipidetään

20 km/h ylinopeut-ta moottoritiellä

20 km /h ylinopeut-ta asuinalueenkadulla

20 km /h ylinopeut-ta kaupunkialueella

20 km /h ylinopeut-ta koulun läheisyy-dessä

ajaa enintään 10km/h yli nopeusra-joituksen

1 – mahdoton hyväksyä 17 % 50 % 43 % 59 % 7 %2 29 % 34 % 37 % 28 % 19 %3 28 % 12 % 14 % 10 % 26 %4 19 % 3 % 4 % 2 % 30 %5 - hyväksyttävää 7 % 1 % 1 % 1 % 18 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaisista keskimäärin suurempi osa verrattuna vastaajiin muissamaissa ei pidä hyväksyttävänä ajaa 20 km/h:ssa ylinopeutta koulujen lähettyvillä, asuinkadulla taikaupunkialueella.

Taulukko 37 osoittaa, että vertailussa mukana olevissa maissa keskimäärin 74 % vastaajista ei pidä lainkaanhyväksyttävänä ajaa 20 km/h:ssa ylinopeutta koulualueella. 57 % ei pidä hyväksyttävänä ajaa 20 km/h:ssaylinopeutta kaupunkialueella. Täysin hyväksyttävänä ylinopeutta ajamista koulualueella pitää 2 %vastaajista.

24

Taulukko 37 Kuinka hyväksyttävänä itse pidät 20 km /h ylinopeutta kaupunkialueella ja Kuinka hyväksyttävänä itse pidät 20 km /hylinopeutta koulun läheisyydessä, eri ESRA-maat.

Kuinka hyväksyttävänä itse pidät 20 km /h ylinopeuttakaupunkialueella

Kuinka hyväksyttävänä itse pidät 20 km /h ylinopeuttakoulun läheisyydessä

Maa






Kaikkien mukana olleiden maiden vastaajista 33 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä ajaa 20 km/h:ssaylinopeutta moottoritiellä. Täysin hyväksyttävänä tätä pitää 12 % vastaajista.

Vertailu muihin maihin myös osoittaa, että suomalaisista vastaajista suurempi osa pitää hyväksyttävänäajaa 10 km/h ylinopeutta verrattuna kaikkien kyselyssä mukana olleiden maiden keskiarvoon. Vertailukertoo, että suomalaisista pienempi osa kuin keskimäärin mukana olleiden maiden vastaajista ei pidä itselainkaan hyväksyttävänä ajaa 10 km/h:ssa ylinopeutta. Taulukko 38 osoittaa, että keskimäärin kaikistavastaajista 27 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä ajaa 10 km/h:ssa ylinopeutta. 13 % vastaajista pitää tätätäysin hyväksyttävänä. Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa lähes puolet vastaajista pitää enintään10 km ylinopeutta mahdottomana hyväksyä.

Taulukko 38 Ajo enintään 10 km/h yli nopeusrajoituksen, hyväksyttävyys, eri ESRA-maatAjo enintään 10 km/h yli nopeusrajoituksen on omasta mielestä…Maa 1 – mahdoton hyväksyä 2 3 4 5 -hyväksyttävääAT 13 % 21 % 20 % 18 % 28 %BE 21 % 27 % 21 % 16 % 15 %CH 20 % 28 % 25 % 15 % 13 %DE 18 % 22 % 26 % 20 % 14 %DK 26 % 28 % 22 % 15 % 9 %EL 32 % 23 % 22 % 13 % 10 %ES 25 % 25 % 24 % 12 % 13 %FI (SUOMI) 13 % 25 % 26 % 21 % 15 %FR 28 % 23 % 21 % 15 % 12 %IE 48 % 20 % 18 % 9 % 6 %IT 26 % 21 % 17 % 19 % 17 %NL 21 % 20 % 25 % 18 % 16 %PL 24 % 24 % 20 % 15 % 17 %PT 24 % 25 % 22 % 14 % 16 %SE 27 % 22 % 23 % 13 % 16 %SI 27 % 27 % 23 % 13 % 10 %UK 49 % 22 % 17 % 7 % 4 %Painotettu KA 27 % 23 % 21 % 15 % 13 %

25

5.3. Suhtautuminen ylinopeuteen – väittämät

Suomalaisista vastaajista 66 %27 - naisista 72 % ja miehistä 60 % - on täysin samaa mieltä seuraavan väitteenkanssa: ”Kovaa ajaminen tarkoittaa oman ja toisten elämän riskeeraamista”. Täysin eri mieltä tämänväitteen kanssa on 2 % vastaajista. Enemmistö kaikista ikäluokista on samaa mieltä tämän väitteen kanssa.Kuitenkin on myös jonkin verran ikäryhmittäisiä eroja: 35–44-vuotiaista 53 % on samaa mieltä tämänväitteen kanssa. 65+-vuotiaista vastaavasti 78 % on samaa mieltä tämän väitteen kanssa.

Vastaajista 57 %28 - naisista 67 % ja miehistä 46 % -on täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa:”Ylinopeutta ajaminen aiheuttaa sen, että on vaikeampi reagoida oikealla tavalla vaarallisessa tilanteessa”.Täysin eri mieltä tämän väitteen kanssa on 3 % vastaajista. Ikäryhmään 65 vuotta ja yli kuuluvista 69 % onsamaa mieltä väitteen kanssa, kun taas 25–34-vuotiaista 43 % on samaa mieltä väitteen kanssa.

Vastaajista 56 %29 - naisista 60 % ja miehistä 52 % - on täysin eri mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Minuntäytyy ajaa lujaa, muutoin minulla on tunne, että menetän aikaa”. Täysin samaa mieltä tämän väitteenkanssa on 2 % vastaajista. 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista vastaajista jopa 76 prosenttia on eri mieltätämän väitteen kanssa, 25–34-vuotiaista 33 %.

Vastaajista 42 %30 - naisista 48 % ja miehistä 36 % - on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa:”Enemmistö tutuistani ja ystävistäni kokee, että nopeusrajoituksia tulisi kunnioittaa (noudattaa)”. Täysin erimieltä tämän väitteen kanssa on 2 % vastaajista. 65+-vuotiaiden keskuudessa yli puolet (55 %) on samaamieltä tämän väitteen kanssa. Ikäryhmässä 25–34-vuotiaat 29 % on samaa mieltä väitteen kanssa.

Vastaajista 39 %31 - naisista 47 % ja miehistä 30 % - on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa:”Nopeusrajoitukset on yleensä asetettu hyväksyttävälle tasolle”. Täysin eri mieltä tämän väitteen kanssa on4 % vastaajista. Ikäluokassa 65- ja yli 65-vuotiaat samaa mieltä tämän väitteen kanssa on lähes puolet (48%) vastaajista. 25–34-vuotiaista puolestaan 30 % on samaa mieltä väitteen kanssa.

Vastaajista 29 %32 - naisista 32 % ja miehistä 27 % - on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Kunlisäät ajonopeutta 10 km/h:ssa sinulla on korkeampi riski joutua onnettomuuteen”. Tämän väitteen kanssatäysin eri mieltä on 5 % vastaajista – miehistä 7 % ja naisista 3 %.

Kansainvälisen vertailun mukaan Suomessa vastaajat arvioivat ylinopeuteen liittyvien riskien olevanhieman suuremmat kuin keskimäärin kyselyyn osallistuneiden maiden vastaajat.

Taulukko 39 osoittaa, että kaikkien maiden vastaajista 60 % on täysin samaa mieltä seuraavan väitteenkanssa: ”Kovaa ajaminen tarkoittaa oman ja toisten elämän riskeeraamista”. Täysin eri mieltä tämänväitteen kanssa on 4 % vastaajista.

27 N=994.28 N=988.29 N=962.30 N=981.31 N=986.32 N=982.

26

Taulukko 39 Kovaa ajaminen tarkoittaa oman ja toisten elämän riskeeraamista, eri ESRA-maatKovaa ajaminen tarkoittaa oman ja toisten elämän riskeeraamistaMaa 1 – eri mieltä 2 3 4 5 – samaa mieltäAT 4 % 5 % 15 % 18 % 58 %BE 4 % 6 % 15 % 18 % 58 %CH 5 % 6 % 16 % 18 % 55 %DE 3 % 5 % 19 % 21 % 52 %DK 2 % 7 % 16 % 21 % 55 %EL 2 % 5 % 10 % 15 % 69 %ES 5 % 5 % 15 % 17 % 59 %FI (SUOMI) 2 % 2 % 9 % 21 % 66 %FR 6 % 6 % 17 % 17 % 55 %IE 4 % 3 % 13 % 13 % 67 %IT 3 % 3 % 9 % 15 % 71 %NL 9 % 9 % 20 % 18 % 44 %PL 3 % 4 % 9 % 12 % 71 %PT 4 % 4 % 13 % 16 % 64 %SE 5 % 6 % 18 % 18 % 54 %SI 6 % 4 % 11 % 12 % 67 %UK 4 % 5 % 16 % 16 % 59 %Painotettu KA 4 % 5 % 15 % 17 % 60 %

Kaikkien maiden vastaajista puolet (51 %) on täysin samaa mieltä väitteen ”Ylinopeutta ajaminen aiheuttaasen, että on vaikeampi reagoida oikealla tavalla vaarallisessa tilanteessa”. Täysin eri mieltä tämän väitteenkanssa on 5 % vastaajista. Vastaajista puolet (52 %) on täysin eri mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Minuntäytyy ajaa lujaa, muutoin minulla on tunne, että menetän aikaa”. Täysin samaa mieltä tämän väitteenkanssa on 7 % vastaajista.

Taulukko 40 kertoo, että kaikkien ESRA-hankkeessa mukana olevien maiden vastaajista 40 % on samaamieltä seuraavan väitteen kanssa ”Enemmistö tutuistani ja ystävistäni kokee, että nopeusrajoituksia tulisikunnioittaa (noudattaa)”. Tämän väitteen kanssa täysin eri mieltä on 7 % vastaajista.

Taulukko 40 Enemmistö tutuistani ja ystävistäni kokee, että nopeusrajoituksia tulisi kunnioittaa (noudattaa), eri ESRA-maatEnemmistö tutuistani ja ystävistäni kokee, että nopeusrajoituksia tulisi kunnioittaa (noudattaa)Maa 1 – eri mieltä 2 3 4 5 – samaa mieltäAT 15 % 18 % 33 % 15 % 20 %BE 3 % 12 % 29 % 27 % 29 %CH 8 % 12 % 28 % 23 % 28 %DE 13 % 14 % 32 % 18 % 24 %DK 3 % 8 % 28 % 26 % 35 %EL 4 % 12 % 26 % 24 % 34 %ES 5 % 10 % 23 % 19 % 43 %FI (SUOMI) 2 % 6 % 20 % 31 % 42 %FR 5 % 9 % 27 % 21 % 38 %IE 5 % 8 % 26 % 19 % 43 %IT 7 % 5 % 8 % 16 % 65 %NL 6 % 10 % 25 % 24 % 36 %PL 7 % 9 % 21 % 20 % 43 %PT 6 % 10 % 24 % 21 % 40 %SE 5 % 7 % 29 % 24 % 35 %SI 6 % 8 % 22 % 18 % 46 %UK 5 % 6 % 27 % 23 % 40 %Painotettu KA 7 % 9 % 24 % 20 % 40 %

Taulukosta 41 on nähtävissä, että 29 % kaikista vastaajista on täysin samaa mieltä seuraavan väitteenkanssa: ”Nopeusrajoitukset on yleensä asetettu hyväksyttävälle tasolle”. Tämän väitteen kanssa täysin erimieltä on 12 % vastaajista.

27

Taulukko 41 Nopeusrajoitukset on yleensä asetettu hyväksyttävälle tasolle, eri ESRA-maatNopeusrajoitukset on yleensä asetettu hyväksyttävälle tasolle

Maa 1 – eri mieltä 2 3 4 5 – samaa mieltäAT 10 % 10 % 27 % 25 % 28 %BE 12 % 15 % 26 % 23 % 24 %CH 9 % 7 % 23 % 27 % 34 %DE 7 % 10 % 29 % 24 % 31 %DK 5 % 13 % 20 % 25 % 38 %EL 11 % 15 % 27 % 25 % 23 %ES 11 % 10 % 28 % 22 % 29 %FI (SUOMI) 4 % 7 % 20 % 31 % 39 %FR 16 % 14 % 25 % 22 % 24 %IE 17 % 11 % 23 % 20 % 30 %IT 13 % 15 % 22 % 20 % 30 %NL 11 % 11 % 26 % 21 % 31 %PL 21 % 14 % 25 % 17 % 23 %PT 13 % 13 % 23 % 22 % 29 %SE 8 % 10 % 25 % 24 % 34 %SI 15 % 11 % 24 % 17 % 32 %UK 8 % 10 % 25 % 23 % 35 %Painotettu KA 12 % 12 % 25 % 22 % 29 %

Lisäksi 26 % kaikista vastaajista on täysin samaa mieltä väitteen ”Kun lisäät ajonopeutta 10 km/h:ssa sinullaon korkeampi riski joutua onnettomuuteen.” Täysin eri mieltä tämän väitteen kanssa on 13 % vastaajista.

5.4. Suhtautuminen ylinopeutta rajoittaviin toimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihin

40 %33 suomalaisista vastaajista - 47 % miehistä ja 33 % naisista - on eri mieltä seuraavan väitteen kanssa:”Ylinopeutta koskevien liikennesääntöjen tulisi olla tiukemmat”. Samaa mieltä tämän väitteen kanssa on 38% vastaajista -42 % naisista ja 33 % miehistä. Ikäluokkien välinen vertailu kertoo, että samaa mieltä tämänväittämän kanssa on 24 % 25–34-vuotiaista, kun taas 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista samaa mieltätämän väitteen kanssa on lähes puolet (49 %) vastaajista.

45 % vastaajista - naisista 46 % ja miehistä 43 % - on samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Ylinopeuttakoskevien liikennesääntöjen noudattamista ei valvota riittävästi”. Eri mieltä tämän väitteen kanssa on 35 %vastaajista. Miehistä eri mieltä tämän väitteen kanssa on 39 % ja naisista 30 %. Ikäryhmittäinen vertailukertoo, että kriittisimmin tähän kysymykseen suhtaudutaan vanhemmissa ikäluokissa: 18–24-vuotiaista 34% on tätä mieltä, kun taas 65-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa tätä mieltä on 55 % vastaajista.

Enemmistö (56 %) vastaajista on eri mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Ylinopeudesta saadut rangaistuksetovat yleisesti ottaen liian ankaria”. Näin ajattelee 60 % naisista ja 52 % miehistä. Vastaavasti samaa mieltätämän väitteen kanssa on 24 % vastaajista- 32 % miehistä ja 16 % naisista. Ikäryhmittäinen vertailu kertoo,ettei eri ikäluokkiin kuuluvien välillä juurikaan ole eroja liittyen tähän kysymykseen.

Eurooppalainen vertailu kertoo, että Suomessa on keskimääräistä vähemmän kannatusta ylinopeuttakoskevien liikennesääntöjen tiukentamiseen. Rangaistuksia ei koeta erityisen ankariksi.

Taulukko 42 osoittaa, että keskimäärin vastaajista 47 % on samaa mieltä väitteen ”Ylinopeutta koskevienliikennesääntöjen tulisi olla tiukemmat” kanssa. Eri mieltä tämän väitteen kanssa on 44 % vastaajista. 46 %vastaajista on samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Ylinopeutta koskevien liikennesääntöjennoudattamista ei valvota riittävästi”. Eri mieltä tämän väitteen kanssa on 40 % vastaajista. Kyselyynosallistuneiden maiden vastaajista keskimäärin 56 % on eri mieltä seuraavan väitteen kanssa:”Ylinopeudesta saadut rangaistukset ovat yleisesti ottaen liian ankaria”. Tämän väitteen kanssa täysinsamaa mieltä on keskimäärin 33 % vastaajista.


28

Taulukko 42 Mielipiteitä ylinopeutta koskevista liikennesäännöistä, eri ESRA-maat

Ylinopeutta koskevien liikennesään-töjen tulisi olla tiukemmat

Ylinopeutta koskevien liikennesään-töjen noudattamista ei valvota riittävästi

Ylinopeudesta saadut rangaistuksetovat liian ankaria.

MaaSamaamieltä Eri mieltä

eos/ eivastausta

Samaamieltä Eri mieltä

eos/ eivastausta

Samaamieltä Eri mieltä

eos/ eivastausta

AT 31 % 61 % 9 % 38 % 53 % 9 % 40 % 52 % 8 %BE 41 % 51 % 8 % 46 % 44 % 10 % 29 % 59 % 12 %CH 32 % 62 % 5 % 32 % 60 % 7 % 41 % 53 % 6 %DE 38 % 52 % 10 % 44 % 46 % 10 % 25 % 66 % 9 %DK 22 % 61 % 17 % 42 % 31 % 27 % 23 % 63 % 14 %EL 76 % 20 % 4 % 74 % 20 % 6 % 31 % 56 % 13 %ES 48 % 44 % 8 % 45 % 41 % 15 % 47 % 44 % 9 %FI (SUOMI) 38 % 40 % 23 % 45 % 35 % 21 % 24 % 56 % 20 %FR 40 % 53 % 7 % 41 % 49 % 10 % 48 % 43 % 9 %IE 57 % 34 % 9 % 55 % 34 % 11 % 27 % 63 % 10 %IT 52 % 37 % 12 % 48 % 35 % 17 % 25 % 62 % 13 %NL 33 % 57 % 10 % 32 % 55 % 13 % 49 % 41 % 10 %PL 66 % 25 % 9 % 60 % 30 % 10 % 27 % 65 % 8 %PT 48 % 45 % 8 % 46 % 41 % 13 % 43 % 44 % 14 %SE 36 % 47 % 16 % 40 % 27 % 32 % 23 % 60 % 17 %SI 44 % 49 % 8 % 48 % 42 % 9 % 55 % 39 % 6 %UK 53 % 36 % 12 % 50 % 31 % 18 % 24 % 62 % 14 %Painotettu KA 47 % 44 % 10 % 46 % 40 % 13 % 33 % 56 % 11 %

6 – TARKKAAMATTOMUUS

Luvussa 6.1 käsitellään sitä, ovatko vastaajat itse oman kertomansa mukaan käyttäneet matkapuhelintaajon aikana. Tässä luvussa käsitellään myös sitä, ovatko vastaajat kuunnelleet musiikkia korvakuulokkeistakävellessään tai pyöräillessään. Luvussa 6.2. tarkastellaan sitä, kuinka hyväksyttävänä tai ei-hyväksyttävänävastaajat pitävät matkapuhelimen käyttöä ajon aikana. Luvussa 6.3. käsitellään väitteitä, jotka koskevatkädessä pidettävän matkapuhelimen sekä handsfree -puhelimen käyttöä ajon aikana. Luvussa 6.4.käsitellään sitä, miten vastaajat asennoituvat matkapuhelimen sekä korvakuulokkeiden käyttöä rajoittaviintoimenpiteisiin.

6.1. Matkapuhelimen käyttö ajon aikana, korvakuulokkeiden käyttö pyöräillessä taijalankulkijana – itseilmoitettu käyttäytyminen

Taulukko 43 kertoo, että Suomessa vastaajista 27 %34 ilmoittaa, etteivät he ole kertaakaan vuoden sisälläpuhuneet kädessä pidettävään matkapuhelimeen ajon aikana. 65+-vuotiaista 39 % ja 25–34-vuotiaista 15 %kertoo, etteivät he ole lainkaan puhuneet kädessä pidettävään matkapuhelimeen ajaessaan viimeisen 12kuukauden aikana.

Noin puolet (49 %35) vastaajista kertoo, etteivät he ole lainkaan puhuneet handsfree -laitteessa olevaanpuhelimeen ajon aikana viimeisen vuoden aikana. Naisista 52 % ja miehistä 45 % ilmoittaa, etteivät he olepuhuneet handsfree -matkapuhelimeen viimeiseen vuoteen ajon aikana. Vastaajista 9 % -miehistä 12 % janaisista 6 % - kertoo puhuneensa handsfree-puhelimeen ajon aikana aina tai lähes aina. 18–24-vuotiaista 62% ei ole lainkaan puhunut handsfree-puhelimeen ajon aikana, kun taas 35–44-vuotiaista osuus on 41 %.Yli puolet (56 %36) vastaajista ilmoittaa lukeneensa teksti- tai sähköpostiviestejä ajaessaan viimeisen vuodenaikana. 2 % vastaajista kertoo, että he ovat lukeneet teksti- tai sähköpostiviestejä ajaessaan aina tai lähes

34 N=853.35 N=756.36 N=842.

29

aina viimeisen vuoden aikana. 65+-vuotiaista 71 % ilmoittaa, etteivät he ole lainkaan lukeneet teksti- taisähköpostiviestejä ajaessaan viimeisen vuoden aikana, alle 35-vuotiaista noin joka neljäs vastaa näin.

Enemmistö vastaajista (59 %37) kertoo, etteivät he ole lähettäneet teksti- tai sähköpostiviestejä ajaessaanviimeisen vuoden aikana. 65+-vuotiaista 92 % kertoo, etteivät he ole lainkaan viimeisen vuoden aikanalähettäneet teksti- tai sähköpostiviestejä ajon aikana. Alle 35-vuotiaista noin kolmannes kertoo ettei olelähettänyt teksti- tai sähköpostiviestejä ajaessaan.

Taulukko 43 Puhelimen käyttö autoa ajaessa viimeisen 12 kk aikana. SUOMI12 kk aikana kuinka useinkuljettajana puhunut matka-puhelimeen (puhelin kädessä)

12 kk aikana kuinkausein kuljettajan puhu-nut hf puhelimeen

12 kk aikana kuinkausein lukenut viestejäajon aikana

12 kk kuinka useinlähettänyt viestejäajon aikana

1 –en koskaan 27 % 49 % 44 % 59 %2 33 % 16 % 30 % 26 %3 25 % 14 % 18 % 10 %4 11 % 13 % 6 % 5 %5 - (lähes) aina 4 % 9 % 2 % 0 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 %

Suomalaisista vastaajista 58 %38 ei ole lainkaan kuunnellut musiikkia korvakuulokkeista jalankulkijanaliikkuessaan viimeisen vuoden aikana. Ikäryhmittäinen vertailu osoittaa, että tässä ikäryhmittäiset erot ovatsuuria: 65+-vuotiaista vastaajista 88 % ei ole kertomansa mukaan lainkaan kuunnellut musiikkiajalankulkijana liikkuessaan viimeisen vuoden aikana, kun taas 18–24-vuotiaiden keskuudessa vastaavaosuus on 14 %. Vastaavasti nuorimmista vastaajista (18–24-vuotiaat) 24 % kertoo kuunnelleensa musiikkiaviimeisen vuoden aikana jalankulkijana liikkuessaan aina tai lähes aina, kun taas vanhimmista vastaajistaalle 2 % kertoo tehneensä näin.

Vastaajista 68 %39 ei ole lainkaan kuunnellut musiikkia korvakuulokkeista pyöräillessään viimeisen vuodenaikana. Ikäryhmittäinen vertailu osoittaa, että tässä on selvä ero nuorempien ja vanhempien vastaajienvälillä: 18–24-vuotiaista vastaajista 33 % ja 65- tai yli 65-vuotiaista vastaajista 90 % kertoo, etteivät he olelainkaan kuunnelleet musiikkia korvakuulokkeista viimeisen vuoden aikana pyöräillessään.

Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaiset vastaajat ovat enemmän kuin keskimäärin kyselyynosallistuneiden maiden vastaajat käyttäneet matkapuhelinta ajaessaan sekä lukeneet ja lähettäneet teksti-ja sähköpostiviestejä ajaessaan viimeisen vuoden aikana.

Kyselyssä mukana olleiden maiden vastaajista keskimäärin 62 % ilmoittaa, etteivät he ole puhuneetkertaakaan vuoden sisällä kädessä pidettävään matkapuhelimeen ajon aikana (taulukko 44). Keskimäärinkyselymaissa 37 % vastaajista on lukenut teksti- tai sähköpostiviestejä ajaessaan viimeisen vuoden aikana.28 % on lähettänyt viestejä ajon aikana.

37 N=845.38 N=874.39 N=544.

30

Taulukko 44 Puhelimen käyttö autoa ajaessa viimeisen 12 kk aikana, eri ESRA-maat12 kk aikana kuinka usein kuljettajana puhunut matka-puhelimeen (puhelin kädessä) 12 kk aikana kuinka usein lukenut viestejä ajon aikana

Maa1 – enkoskaan 2 3 4

5 - (lähes)aina

1 – enkoskaan 2 3 4

5 - (lähes)aina


Taulukko 45 osoittaa, että suomalaiset ovat lähes saman verran kuin keskimäärin vastaajat kyselyssämukana olleissa maissa kuunnelleet musiikkia korvakuulokkeilla sekä jalankulkijana että pyöräillessään.Tulokset kertovat, että keskimäärin 62 % ei maiden vastaajista ei ole lainkaan kuunnellut musiikkiakorvakuulokkeilla kävellessään viimeisen vuoden aikana. Aina tai lähes aina sitä vastoin on kuunnellutmusiikkia korvakuulokkeilla kävellessään 9 % vastaajista. Kyselyssä mukana olleiden maiden vastaajistakeskimäärin 71 % ei ole lainkaan kuunnellut musiikkia korvakuulokkeista pyöräillessään viimeisen vuodenaikana. Vastaajista keskimäärin 6 % kertoo tehneensä näin aina tai lähes aina pyöräillessään edellisen 12kuukauden aikana.

Taulukko 45 Musiikin kuuntelu korvakuulokkeilla jalankulkijana ja pyöräilijänä, eri ESRA-maatKuunnellut musiikkia korvakuulokkeilla jalankulkijana Kuunnellut musiikkia korvakuulokkeilla pyöräilijänä

Maa1 – enkoskaan 2 3 4 5 - (lähes) aina

1 – enkoskaan 2 3 4 5 - (lähes) aina


31

6.2. Matkapuhelimen käyttö ajon aikana – hyväksyttävyys

Kädessä pidettävään matkapuhelimeen puhumista sekä handsfree-puhelimeen puhumista pidetäänsuomalaisten keskuudessa selvästi hyväksyttävämpänä kuin teksti- tai sähköpostiviestien kirjoittamista taisosiaalisen median päivittämistä ajon aikana.

Taulukosta 46 on nähtävissä, että handsfree -puhelut hyväksyy 38 % suomalaista. 14 % ei pidä handsfree-puheluita lainkaan hyväksyttävinä. 18–24-vuotiaista 5 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä puhua handsfree-puhelimeen ajon aikana, 55–64-vuotiaista 25 %. Kysyttäessä vastaajilta, miten he arvioivat toisten ihmistensuhtautuvan tähän, 41 % arvioi toisten hyväksyvän puhumisen handsfree-matkapuhelimeen ajon aikana.18–24-vuotiaiden arvion mukaan 58 % muista ihmisistä pitää täysin hyväksyttävänä puhua handsfree-puhelimeen ajon aikana. Vastaavasti 65+-vuotiaiden arvion mukaan vastaava osuus on 22 %.

Vastaajista 36 %40 - naisista 40 % ja miehistä 32 % - ei pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että puhuu kädessäpidettävään matkapuhelimeen ajon aikana. Täysin hyväksyttävänä tätä pitää 4 % miehistä ja 2 % naisista.25–34-vuotiaista 14 % ei pidä tätä hyväksyttävänä, 65+-vuotiaista 55 %. 65+-vuotiaat vastaajat arvioivat,että 34 % muista suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä puhua kädessä pidettävään puhelimeenajon aikana, kun taas 25–34-vuotiaiden arvion mukaan 5 % muista suomalaisista ei pidä hyväksyttävänäpuhua kädessä pidettävään puhelimeen ajon aikana.

Suomalaisista 66 % ei itse pidä hyväksyttävänä sitä, että kirjoittaa teksti- tai sähköpostiviestejä ajaessa.Ikäryhmien välillä on suuria eroja siinä, miten tähän suhtaudutaan: 65+-vuotiaista 91 % ei pidähyväksyttävänä sitä, että kirjoittaa tekstiviestejä tai sähköpostiviestejä ajon aikana, 25–34-vuotiaista 41 %.Kysyttäessä arvioita yleisestä mielipiteestä 25–34-vuotiaiden arvion mukaan 28 % suomalaisista pitääviestien kirjoittamista ajon aikana sopimattomana, kun osuus 65+-vuotiaiden arvion mukaan on 74 %.

Vastaajista 71 % ei pidä hyväksyttävänä sitä, että päivittää sosiaalista mediaa (kuten Facebook, Twitter)ajaessa. Ikäryhmittäinen vertailu kertoo, että eri-ikäisten välillä on eroja: 25–34-vuotiaista 53 % ei pidä tätähyväksyttävänä, kun taas vanhimmassa ikäluokassa (65+) 90 % ei pidä tätä hyväksyttävänä.

Vastaajien arvion mukaan hieman yli puolet (52 %) muista suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänäpäivittää sosiaalista mediaa ajon aikana. 25–34-vuotiaat arvioivat, että 36 % muista ihmisistä ei pidälainkaan hyväksyttävänä päivittää sosiaalista mediaa ajon aikana. Vastaavasti 65+-vuotiaat arvioivat, että 72% muista suomalaisista ei pidä tätä lainkaan hyväksyttävänä.

Taulukko 46 Matkapuhelimen käyttö ajon aikana – hyväksyttävyys. SUOMIOma kanta: Kuinka hyväksyt-tävänä itse pidät sitä ettäkuljettaja

puhuu hf- matkapuhe-limeen ajon aikana

puhuu kädessä pidettä-vään matkapuhelimeenajon aikana

kirjoittaa viestejä ajonaikana

tarkistaa tai päivittääsosiaalisen median pal-veluita ajon aikana

1 – mahdoton hyväksyä 14 % 36 % 66 % 71 %2 12 % 31 % 22 % 20 %3 18 % 22 % 11 % 8 %4 19 % 8 % 1 % 1 %5 - hyväksyttävää 38 % 3 % 0 % 0 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 %Muiden kanta: Kuinka hyväk-syttävänä yleisesti pidetäänsitä että kuljettaja

puhuu hf- matkapuhe-limeen ajon aikana

puhuu kädessä pidettä-vään matkapuhelimeenajon aikana

kirjoittaa viestejä ajonaikana

tarkistaa tai päivittääsosiaalisen median pal-veluita (ajon aikana)

1 – mahdoton hyväksyä 7 % 20 % 48 % 52 %2 11 % 29 % 30 % 28 %3 19 % 27 % 17 % 15 %4 22 % 19 % 4 % 3 %5 - hyväksyttävää 41 % 5 % 1 % 1 %Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 %


32

Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaiset vastaajat suhtautuvat selkeästi sallivamminmatkapuhelimen käyttöön ajon aikana verrattuna keskimäärin vastaajiin kaikissa ESRA-hankkeessa mukanaolevissa maissa. Erityisesti kädessä pidettävän matkapuhelimen käyttöä ajon aikana pidetään selvästienemmän hyväksyttävänä kuin keskimäärin kyselyyn osallistuneissa maissa.

Taulukko 47 osoittaa, että kaikkien maiden vastaajista keskimäärin 64 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänäsitä, että puhuu kädessä pidettävään matkapuhelimeen ajon aikana. Täysin hyväksyttävänä tätä pitää 3 %vastaajista. Handsfree-puhelut sallii kaikista vastaajista keskimäärin 23 %, kun taas 30 % ei pidä handsfree-puheluita lainkaan hyväksyttävinä.

Taulukko 47 Kuinka hyväksyttävänä itse pidät sitä että kuljettaja puhuu kädessä pidettävään matkapuhelimeen ajon aikana, eriESRA-maatKuinka hyväksyttävänä itse pidät sitä että kuljettaja puhuu kädessä pidettävään matkapuhelimeen ajon aikana

Maa 1 – mahdoton hyväksyä 2 3 4 5 – hyväksyttävääAT 58 % 19 % 13 % 6 % 4 %BE 75 % 16 % 6 % 2 % 1 %CH 64 % 19 % 11 % 4 % 2 %DE 57 % 19 % 15 % 6 % 3 %DK 67 % 18 % 11 % 3 % 2 %EL 59 % 22 % 13 % 4 % 2 %ES 70 % 15 % 11 % 4 % 1 %FI (SUOMI) 36 % 31 % 22 % 8 % 3 %FR 66 % 16 % 11 % 4 % 3 %IE 77 % 10 % 8 % 4 % 2 %IT 63 % 21 % 8 % 4 % 4 %NL 63 % 18 % 12 % 4 % 2 %PL 53 % 19 % 14 % 9 % 5 %PT 68 % 20 % 9 % 2 % 1 %SE 50 % 19 % 20 % 7 % 4 %SI 35 % 15 % 19 % 12 % 19 %UK 77 % 10 % 9 % 3 % 1 %Painotettu KA 64 % 17 % 12 % 5 % 3 %

Taulukko 48 kertoo, että kyselyssä mukana olleiden maiden vastaajista keskimäärin 76 % ei pidä lainkaanhyväksyttävänä sitä, että kirjoittaa teksti- tai sähköpostiviestejä ajaessa. 2 % vastaajista pitää tätä täysinhyväksyttävänä. Keskimäärin kaikkien maiden vastaajista 78 % vastaajista ei pidä lainkaan hyväksyttävänäpäivittää sosiaalista mediaa ajaessa. Täysin hyväksyttävänä tätä pitää 2 % vastaajista.

33

Taulukko 48 Kuinka hyväksyttävänä itse pidät sitä että kuljettaja kirjoittaa viestejä /tarkistaa tai päivittää sosiaalisen medianpalveluita ajon aikana, eri ESRA-maat

Kuinka hyväksyttävänä itse pidät sitä että kul-jettaja kirjoittaa viestejä ajon aikana

Kuinka hyväksyttävänä itse pidät sitä että kuljettajatarkistaa tai päivittää sosiaalisen median palveluita ajonaikana

Maa


5 –hyväksyttävää


5 –hyväksyttävää


6.3. Suhtautuminen kädessä pidettävän sekä handsfree-matkapuhelimen käyttöönliikenteessä – väittämät

Suomalaisista vastaajista 62 %41 - naisista 66 % ja miehistä 57 % - on täysin samaa mieltä seuraavan väitteenkanssa: ”Kädessä pidettävään matkapuhelimeen puhuminen ajon aikana lisää onnettomuusriskiä”. Täysineri mieltä tämän väitteen kanssa on 2 % sekä miehistä että naisista. Ikäluokkien välillä on havaittavissaselviä eroja suhtautumisessa tähän väitteeseen: 25–34-vuotiaista vain 42 % on samaa mieltä väitteenkanssa, kun taas 65+-vuotiaiden keskuudessa vastaava osuus on 84 %.

Vastaajista 57 %42 on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Huomioin liikennettä vähemmänsilloin kun puhun kädessä pidettävään puhelimeen ajon aikana”. Ikäryhmien välillä on eroja tässä: 65+ -vuotiaista 74 % on samaa mieltä tämän väitteen kanssa, kun taas 25–34-vuotiaista vain 42 % on samaamieltä väitteen kanssa. 65- ja yli 65-vuotiaista 2 % on täysin eri mieltä tämän väitteen kanssa, 25–34-vuotiaista 9 %.

Vastaajista 35 %43 on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Huomioni liikenteeseen vähenee,kun puhun ajon aikana handsfree-matkapuhelimeen”. Ikäryhmittäinen vertailu osoittaa, että ikäryhmienvälillä on eroja tässä: 65+-vuotiaista puolet (50 %) on samaa mieltä tämän väitteen kanssa, kun taas 25–34-vuotiaista vain 21 % on samaa mieltä väitteen kanssa.

Vastaajista 35 %44 on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Lähes kaikki kuljettajat puhuvatsilloin tällöin kädessä pidettävään matkapuhelimeen ajon aikana”. Täysin eri mieltä väitteen kanssa on 5 %.

Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaiset vastaajat arvioivat ajon aikaiseen matkapuhelimenkäyttöön liittyvät riskit hieman pienemmiksi kuin keskimäärin mukana olleiden maiden vastaajat.

41 N=989.42 N=948.43 N=875.44 N=980.

34

Keskimäärin kaikista vastaajista 68 % on täysin samaa mieltä väitteen ”Kädessä pidettäväänmatkapuhelimeen puhuminen ajon aikana lisää onnettomuusriskiä” kanssa. Täysin eri mieltä tämänväitteen kanssa on 4 % vastaajista.

Taulukko 49 kertoo, että kaikkien kyselymaiden vastaajista 60 % on täysin samaa mieltä väitteen ”Huomioinliikennettä vähemmän silloin kun puhun kädessä pidettävään puhelimeen ajon aikana” kanssa. Täysin erimieltä tämän väitteen kanssa on 7 % kaikista vastaajista. Lisäksi 39 % vastaajista on täysin samaa mieltäväitteen ”Huomioni liikenteeseen vähenee, kun puhun ajon aikana handsfree-puhelimeen” kanssa. Täysineri mieltä tämän väitteen kanssa on keskimäärin 13 % kaikista vastaajista.

Taulukko 49 Puhelimen käytön koettu vaikutus liikenteen huomioiseen ajon aikana, eri ESRA-maat

Keskimäärin 30 % kyselyssä mukana olleiden maiden vastaajista on täysiin samaa mieltä väitteen ”Läheskaikki kuljettajat puhuvat silloin tällöin kädessä pidettävään matkapuhelimeen ajon aikana” kanssa. Täysineri mieltä tämän väitteen kanssa on 13 % vastaajista.

6.4. Suhtautuminen matkapuhelimen ja korvakuulokkeiden käyttöä rajoittaviintoimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihin

Suomalaisista vastaajista 28 %45 tukee toimenpidettä, jonka mukaan kiellettäisiin puhelimen käyttö (sekäkädessä pidettävä että handsfree) ajon aikana kaikilta kuljettajilta. Toimenpidettä vastustaa puolet (50 %)vastaajista: 55 % miehistä ja 46 % naisista. Vanhemmassa ikäryhmässä tätä toimenpidettä kannatetaanenemmän kuin nuoremmissa ikäryhmissä: 65+-vuotiaista 35 % tukee toimenpidettä, 35–44-vuotiaistatoimenpidettä tukee 19 % vastaajista.

Vastaajista 28 % - naisista 30 % ja miehistä 27 % - kieltäisi korvakuulokkeiden käytön jalankulkijoilta japyöräilijöiltä. Lähes puolet (47 %) vastaajista vastustaa toimenpidettä, jonka mukaan korvakuulokkeidenkäyttö kiellettäisiin jalankulkijoilta ja pyöräilijöiltä. Ikäryhmittäinen vertailu kertoo, että 25–34-vuotiaista 15% tukee tätä toimenpidettä, 65+-vuotiaista 40 %. Vastaavasti 18–24-vuotiaista 69 % vastustaa tätätoimenpidettä, kun taas 65+-vuotiaista toimenpidettä vastustaa 32 %.

Kansainvälisen vertailun mukaan tässä luvussa esitetyt tarkkaamattomuutta liikenteessä vähentävättoimenpiteet saavat Suomessa keskimäärin vähemmän kannatusta.


Huomioni liikenteeseen vähenee puhuessanihandsfree puhelimeen ajaessani

Huomioni liikenteeseen vähenee puhuessani kädessäpidettävään matkapuhelimeen ajaessani

Maa1 eri mieltä 2 3 4 5 samaa

mieltä1 eri mieltä 2 3 4 5 samaa

mieltäAT 11 % 13 % 21 % 17 % 38 % 5 % 5 % 13 % 17 % 61 %BE 9 % 13 % 21 % 18 % 39 % 5 % 5 % 11 % 15 % 64 %CH 11 % 12 % 18 % 18 % 42 % 5 % 5 % 10 % 16 % 65 %DE 8 % 9 % 19 % 18 % 46 % 5 % 4 % 13 % 13 % 65 %DK 8 % 14 % 18 % 17 % 44 % 4 % 7 % 11 % 16 % 63 %EL 5 % 15 % 22 % 22 % 36 % 2 % 6 % 13 % 19 % 60 %ES 8 % 10 % 21 % 15 % 46 % 4 % 5 % 14 % 13 % 64 %FI (SUOMI) 7 % 13 % 22 % 24 % 35 % 4 % 5 % 13 % 21 % 57 %FR 12 % 8 % 22 % 15 % 43 % 10 % 7 % 15 % 15 % 53 %IE 11 % 9 % 22 % 16 % 43 % 7 % 5 % 15 % 13 % 60 %IT 20 % 14 % 23 % 16 % 27 % 6 % 4 % 11 % 17 % 63 %NL 12 % 11 % 20 % 19 % 38 % 9 % 5 % 14 % 15 % 57 %PL 25 % 11 % 20 % 16 % 29 % 14 % 6 % 14 % 14 % 51 %PT 11 % 14 % 20 % 18 % 38 % 4 % 5 % 11 % 16 % 65 %SE 8 % 13 % 24 % 17 % 37 % 6 % 5 % 18 % 15 % 56 %SI 11 % 10 % 16 % 16 % 47 % 6 % 5 % 11 % 12 % 66 %UK 12 % 10 % 22 % 16 % 41 % 9 % 5 % 18 % 14 % 54 %Painotettu KA 13 % 11 % 21 % 17 % 39 % 7 % 5 % 14 % 15 % 60 %

35

Taulukosta 50 on nähtävissä, että kyselymaiden vastaajista lähes puolet (47 %) kannattaa toimenpidettä,jonka mukaan kiellettäisiin puhuminen matkapuhelimeen (sekä kädessä pidettävään että handsfree-puhelimeen) ajon aikana. Tätä toimenpidettä vastustaa keskimäärin 39 % kyselyssä mukana olleidenmaiden vastaajista. Vastaajista yli puolet (56 %) kannattaa toimenpidettä, jolla kiellettäisiinkorvakuulokkeiden käyttö jalankulkijoilta ja pyöräilijöiltä. Tätä toimenpidettä sitä vastoin vastustaa 28 %vastaajista.

Taulukko 50 Kannatus: Kuljettajille täyskielto puhelimen käyttöön / Jalankulkijoille ja pyöräilijöille korvakuulokkeiden käyttökielto,eri ESRA-maat

Kuljettajille täyskielto puhelimen käyttöönJalankulkijoille ja pyöräilijöille korvakuulokkei-den käyttökielto

MaaKannattaa(pro)

Vastustaa(contra) ei kantaa

Kannattaa(pro)

Vastustaa(contra) ei kantaa

AT 36 % 54 % 10 % 54 % 32 % 13 %BE 45 % 43 % 12 % 59 % 28 % 13 %CH 41 % 49 % 10 % 57 % 33 % 11 %DE 43 % 47 % 11 % 58 % 30 % 12 %DK 38 % 47 % 15 % 38 % 43 % 19 %EL 53 % 41 % 6 % 49 % 42 % 10 %ES 54 % 32 % 14 % 53 % 30 % 17 %FI (SUOMI) 28 % 50 % 22 % 28 % 47 % 25 %FR 55 % 34 % 12 % 55 % 28 % 17 %IE 57 % 33 % 10 % 58 % 27 % 15 %IT 30 % 45 % 25 % 66 % 20 % 14 %NL 47 % 42 % 11 % 55 % 29 % 16 %PL 43 % 39 % 19 % 53 % 28 % 20 %PT 41 % 45 % 15 % 54 % 28 % 18 %SE 44 % 42 % 14 % 41 % 40 % 20 %SI 45 % 41 % 15 % 59 % 28 % 13 %UK 61 % 25 % 14 % 54 % 25 % 21 %Painotettu KA 47 % 39 % 15 % 56 % 28 % 16 %

7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Tässä selvityksessä on analysoitu ESRA (European Survey of Road users’ safety Attitudes) -kyselyn tuloksiaSuomen osalta sekä verrattu tuloksia muiden ESRA-kyselyssä mukana olleiden maiden tuloksiin. Suomenosalta vertailua on tehty miesten ja naisten välillä sekä ikäryhmittäin. Selvityksessä on tarkasteltu seuraaviateemoja: 1) ajamista alkoholin ja/tai huumeiden/ lääkkeiden vaikutuksen alaisena, 2) turvalaitteidenkäyttöä, 3) ajonopeutta sekä 4) tarkkaamattomuutta aiheuttavia häiriötekijöitä (kuten matkapuhelimenkäyttöä ajon aikana).

Suomen aineiston analysointi osoittaa, että naisten asenteet liikenteen riskikäyttäytymistä kohtaan ovatyleisesti ottaen tiukemmat miesten asenteisiin verrattuna. Naiset myös miehiä enemmän tuomitsevatliikenteen riskikäyttäytymisen sekä kannattavat miehiä enemmän liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Naisetlisäksi arvioivat liikenteen riskit keskimäärin suuremmiksi kuin miehet. Naiset ovat myös oman kertomansamukaan itse syyllistyneet liikenteen vaarantamiseen ja liikennerikkomuksiin miehiä vähemmän. Miehetovat tulosten valossa naisiin verrattuna valmiimpia itse ottamaan riskejä liikenteessä. Tämä sama ero tuleeesille myös eurooppalaisella tasolla, sillä ESRA 2015 –yhteenvetoraportissa (Torfs ym. 2016) todetaan, ettänaisten liikennekäyttäytyminen on heidän oman kertomansa mukaan vähemmän riskialtista verrattunamiesten itse ilmoittamaan liikennekäyttäytymiseen.

Eri ikäryhmien välinen vertailu kertoo, että vanhempien ikäryhmien asenteet liikenteen riskikäyttäytymistäkohtaan ovat keskimäärin tiukemmat nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Vanhemmat vastaajat myöskertovat ottaneensa keskimäärin vähemmän riskejä liikenteessä kuin nuorempiin verrattuna. Ikäryhmienvälillä on eroja etenkin tarkkaamattomuuden teemaan liittyvissä kysymyksissä ja erityisesti sosiaalisen

36

median käytössä. Nuoret kertovat käyttäneensä matkapuhelimia liikenteessä enemmän verrattunavanhempiin ikäryhmiin. He myös pitävät matkapuhelimen käyttöä liikenteessä hyväksyttävämpänä sekänäkevät matkapuhelimen käyttöön liikenteessä liittyvien riskien olevan pienemmät verrattuna vanhempiinikäryhmiin. Vanhemmissa ikäryhmissä käytetään selvästi vähemmän sosiaalista mediaa liikenteessä kuinnuoremmissa ikäryhmissä. Tämä sama trendi tulee esille myös Euroopan tasolla.

Suomalaiset vastaajat suhtautuvat henkilökohtaisesti kielteisemmin liikenteen riskikäyttäytymiseen kuinmitä he arvioivat muiden ihmisten suhtautuvan (yleinen mielipide). Tämä näkyy kaikkien raportissakäsiteltyjen teemojen kohdalla: Ero tulee esille niin päihteiden ja turvalaitteiden käytön kuin ylinopeuden jatarkkaamattomuudenkin osalta. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että tyypillisesti vastaajat kyselyynosallistuneissa maissa suhtautuvat henkilökohtaisesti kriittisemmin liikenteen riskikäyttäytymiseenverrattuna siihen, millaisen arvioivat yleisen mielipiteen olevan.

PÄIHTEET

Vertailu kyselyssä mukana olleiden maiden välillä kertoo, että suomalaiset ilmoittavat ajaneensa päihteiden(alkoholin, huumeiden, ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden) vaikutuksen alaisena keskimääräistä vähemmän.

Suomalaisista vastaajista enemmistö suhtautuu kielteisesti päihteisiin liikenteessä. Suomalaiset suhtautuvatpäihteiden käyttöön liikenteessä yleisesti ottaen hieman kriittisemmin kuin keskimäärin vastaajatselvityksessä mukana olevissa maissa. Kansainvälinen vertailu kertoo myös, että suomalaiset vastaajatajattelevat päihteiden käyttöön liittyvien riskien olevan suuremmat kuin keskimäärin kyselyynosallistuneiden maiden vastaajat.

Suomalaiset suhtautuvat joihinkin päihteiden käyttöä rajoittaviin toimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihinmyönteisemmin ja kannattavat niitä enemmän kuin keskimäärin vastaajat kyselymaissa. Yksi tällainentoimenpide on alkolukko: alkolukon käyttöönottoa liikenneturvallisuutta parantavana toimenpiteenä (niillekuljettajille, jota ovat useamman kuin yhden kerran jääneet kiinni rattijuopumuksesta) kannatetaanSuomessa selvästi enemmän kuin kyselyyn osallistuneissa maissa keskimäärin. Suomessa alkolukonkannatus on eurooppalaisittain korkeinta.

Kuitenkin osa päihteiden käyttöä rajoittavista toimenpiteistä, säännöistä ja sanktioista saa suomalaistenvastaajien keskuudessa vähemmän kannatusta kuin keskimäärin kyselyyn osallistuneissa maissa.Nollatoleranssia (0,0 ‰) sekä uusille kuljettajille että kaikille kuljettajille suomalaiset vastaajat kannattavatvähemmän kuin keskimäärin vastaajat kyselyyn osallistuneissa maissa. Alkoholin myyntikieltoamoottoriteiden varsilla olevilla huoltoasemilla kannatetaan Suomessa selvästi vähemmän kuin keskimäärinEuroopassa.

Maiden välinen vertailu kertoo, että Suomessa vastaajista suurempi osa kuin keskimäärin kyselymaidenvastaajista on sitä mieltä, että sekä alkoholi- että huumerattijuopumusta koskevien liikennesääntöjenpitäisi olla nykyistä tiukemmat. Suomalaiset vastaajat ovat lisäksi kriittisempiä, kun kysytään, valvotaankoalkoholi- tai huumerattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen noudattamista riittävästi. Tulokset myöskertovat, että Suomessa vastaajista suurempi osa kuin keskimäärin kyselyyn osallistuneiden maidenvastaajista on sitä mieltä, että rangaistukset sekä alkoholi- että huumerattijuopumuksesta eivät ole liianankaria.

TURVALAITTEET

Suomalaiset kertovat käyttäneensä auton turvalaitteita enemmän kuin keskimäärin kyselymaiden vastaajat.Suomalaiset vastaajat myös arvioivat turvalaitteiden puutteelliseen käyttöön liittyvien riskien olevansuuremmat. Suhtautuminen turvavyön käyttämättömyyteen yleisellä tasolla on kuitenkin löysempää kuinkyselyyn osallistuneissa maissa keskimäärin. Suomalaiset suhtautuvat keskimäärin hyväksyvämmin siihen,ettei autossa matkustettaessa käytetä turvalaitteita. Suomessa turvalaitteiden käytön lisäämistä koskevat

37

toimenpiteet, säännöt ja sanktiot saavat vähemmän kannatusta kuin keskimäärin selvitykseenosallistuneissa maissa. Toisaalta osaa toimenpiteistä vastustetaan Suomessa vähemmän kuin muissamaissa.

Eurooppalainen vertailu kertoo, että Suomessa vastaajat kannattavat pyöräilykypärän käyttöpakonkirjaamista lakiin selvästi vähemmän kuin keskimäärin kyselyyn osallistuneissa maissa ja vastaavastiSuomessa myös vastustetaan tätä toimenpidettä enemmän kuin keskimäärin kyselyyn osallistuneissamaissa. Erot eri ESRA-maiden välillä suhtautumisessa pyöräilykypärään olivat huomattavan suuret.

YLINOPEUS

Suurempi osa suomalaisista vastaajista kertoo ajaneensa ylinopeutta taajama-alueella, taajamanulkopuolella sekä moottoritiellä verrattuna kaikkien kyselyssä mukana olleiden maiden keskiarvoon.Suomessa pidettiin useammin nykyisten nopeusrajoitusten tasoa hyväksyttävänä kuin muualla.

Suomalaisista keskimäärin suurempi osa verrattuna vastaajiin muissa maissa ei pidä hyväksyttävänä ajaa 20km/h:ssa ylinopeutta koulujen lähettyvillä, asuinkadulla tai kaupunkialueella. Vertailu osoittaa, ettäsuomalaiset vastaajat pitävät keskimäärin yhtä hyväksyttävää ajaa 20 km/h:ssa ylinopeutta moottoritielläkuin keskimäärin vastaajat kyselyyn osallistuneissa maissa. Lisäksi suomalaisista suurempi osa pitäähyväksyttävänä ajaa 10 km/h:sa ylinopeutta verrattuna eurooppalaiseen keskiarvoon.

Suomessa vastaajat arvioivat ylinopeuteen liittyvien riskien olevan hieman suuremmat kuin keskimäärinkaikkien maiden vastaajat. Kuitenkin Suomessa on keskimääräistä vähemmän kannatusta sääntöjentiukentamiseen.

TARKKAAMATTOMUUS

Suomalaiset vastaajat ovat enemmän kuin keskimäärin kyselyyn osallistuneiden maiden vastaajatkäyttäneet matkapuhelinta ajaessaan sekä lukeneet ja lähettäneet teksti- ja sähköpostiviestejä ajaessaan.

Suomalaiset vastaajat suhtautuvat selkeästi sallivammin matkapuhelimen käyttöön ajon aikana verrattunavastaajiin muissa ESRA-hankkeessa mukana olevissa maissa. Erityisesti kädessä pidettävän matkapuhelimenkäyttöä ajon aikana pidetään meillä huomattavasti hyväksyttävämpänä kuin keskimäärin kyselyynosallistuneissa maissa.

Lisäksi suomalaiset arvioivat ajon aikaiseen matkapuhelimen käyttöön liittyvät riskit hieman pienemmiksi.Myös tarkkaamattomuutta liikenteessä vähentävät toimenpiteet saavat suomalaisten keskuudessakeskimäärin vähemmän kannatusta verrattuna kaikkien maiden vastaajien asenteisiin.

******

LÄHTEET

Torfs, K., Meesmann, U., Van den Berghe, W., & Trotta, M. (2016). ESRA 2015 – The results. Synthesis of themain findings from the ESRA survey in 17 countries. ESRA project (European Survey of Road users’ safetyAttitudes). Brussels, Belgium: Belgian Road Safety Institute.

www.esranet.eu

ESRA: Suomalaisten tieliikenteen riskikäyttäytyminen ja asenteet ...

Documents