Perustettava KPK ICT Oy Liiketoimintasuunnitelma esitys (tiivistelmä) v2.0 8.4.2010
Dec 05, 2014
Perustettava KPK ICT Oy
Liiketoimintasuunnitelma esitys (tiivistelmä)v2.0 8.4.2010
© Sitra 2010
Sisällysluettelo
1. Johdanto
2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa
3. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä
4. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea
5. Toimintaympäristö ja toimintamalli
6. ICT Palvelumalli tuotteistetut palvelut
7. Salkunhallinnan malli ja sisältö
8. Kokonaisarkkitehtuuri
9. Organisaatio ja johtaminen
10. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous ja rahoitus
11. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä
2
© Sitra 2010
Kuntien ICT-palvelukeskus – johdanto
Vaikuttavuus kuntien toiminnan kehittämisessä
Kuntasektorilla on merkittävä tuottavuuden kehityspotentiaali. Paremmalla ICT:n hyödyntämisellä mahdollistetaan palvelujen tehostaminen ja sitä kautta toimintamenojen kasvun hillintä
Palvelukeskuksen neuvotteluasema ja ostovoima mahdollistavat tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen, joka helpottaa eläköitymisen aiheuttamaa rekrytointihaastetta, parantaa kuntatoimijan* kilpailukykyä sekä siirtää resursseja ylläpitävästä työstä kehittävään toimintaan
Palvelut
Palvelukeskus järjestää ICT-asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita omistajilleen
Palveluiden käyttöönotto pohjautuu suunnitelmalliseen palvelu-, kehitys- ja projektisalkun hallintaan ja se toteutetaan vuosille 2010-2014 määritellyn kehityspolun mukaisesti
Toimintamalli
Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä
Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita palveluita
3
*Kuntatoimijalla tarkoitetaan kuntia, kuntayhtymiä ja muita kuntakonsernien yksiköitä
1. Johdanto
© Sitra 2010
Kuntasektorin toimintaympäristön haasteet ja muutostrendit luovat painetta tuottavuuden ja laadun parantamiseen kunnissa
4
Markkinoiden
kehittymättömyys
Varallisuuden kasvu
lisää maksukykyä
Kunta-asiakkaiden tarpeiden
muuttuminen: palvelujen laatu ja määrä
Muuttoliike
kasvukeskuksiin kiihtyy
Väestön
ikääntyminen
Rahoitusongelmat
Kuntien palvelutuotannon
henkilöstön eläköityminen
Ikärakenteen muutos
muuttaa kysyntää ja tarpeita
Hankintaosaamisen
puutteet
Yksityisen sektorin
työvoimatarpeet,
yksityiset palvelut
kasvavat
Veropohjan
muutokset maan eri
osissa
Maaseudun tyhjeneminen,
taloudellisissa vaikeuksissa
olevat alueet
Tuotteistamisen ja
kustannuslaskennan puutteet
Laadun varmistamisen ja
vaikuttavuuden arvioinnin puutteet
Kuntien
taloudellinen
tilanne
ICT-kehityksen suomat
mahdollisuudet
2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa
© Sitra 2010
Menot 2010-2015 Säästöpotentiaali
Kuntien ja kuntayhtymienulkoiset menot
256,24 mrd. € 12,79 mrd. €
Menojen jakautuminen 2008
Uusiutuvat ICT-palvelut tarjoavat kuntasektorille keinoja ratkaista merkittävimpiä nykytilan haasteita sekä hyödyntää todettua tuottavuuden kehityspotentiaalia
5
Ulkoiset menot yhteensä 37,43 mrd. euroa
1. Lisääntyvät vaatimukset tuottavuuden kasvattamiselle ja toiminnan kehittämiselle:
• Paremmalla tuottavuudella voidaan hillitä kustannusten kasvua ja vähentää näin painetta kunnallisverojen korotuksiin
2. Väestön ikääntyminen ja vähenevät resurssit:
• Suurten ikäryhmien eläköityminen tuo lähivuosina lisääntyviä rekrytointihaasteita. Uudet, vähemmän resursseja sitovat palveluprosessit mahdollistavat resurssien uudelleenkohdentamisen kuntien ydintoimintoihin sekä vähentävät akuuttia työvoimatarvetta
3. Kasvava palvelutarve ja kuntatoimijan kilpailukyvyn varmistaminen:
• Tuottamalla enemmän ja parempia palveluita kuntatoimija muuttuu houkuttelevammaksi asiakkailleen (veronmaksajat, yritykset, matkailijat jne.)
Sosiaali- ja terveystoimi 47,4 %, 17,74 mrd. €
Opetus- ja kulttuuritoimi 22,0%, 8,24 mrd. €
Yhdyskuntapalvelut 3,0%, 1,13 mrd. €
(vähennetty valmistus omaan käyttöön = 0,50
mrd. €)
Muut palvelut 1,3%,0,48 mrd. €
Liiketoiminta 6,8%, 2,55 mrd. €
Investoinnit 11,0%, 4,13 mrd. €
Lainanhoito 3,9%, 1,47 mrd. €
Muut menot 1,8%, 0,65 mrd. €
Yleishallinto 2,8%, 1,04 mrd. €
2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa
© Sitra 2010
Palvelukeskus luo vaikuttavuutta niin yhteiskunnan, kuntatoimijan kuin yksittäisen kunta-asiakkaan tasolla
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• Tuottavuuden kasvu: uudet kustannustehokkaat tavat toteuttaa parempia palveluita
• Toiminnan yhdenmukaistaminen: prosessien ja järjestelmien yhdenmukaistamisen mahdollistamat merkittävät rakennemuutokset
• Keskitetty kehityshankkeiden ohjaus: investointien kohdentaminen suurinta vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin
• Toimintavarmuuden ja valmiussuunnittelun paraneminen
Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta
• Palvelutuotannon rakenteellinen uudistaminen: kuntien kehitysvoimavarojen kohdistamisen kuntien ydintoimintaprosessien kehittämiseen ja kunta-asiakkaiden palveluiden parantamiseen
• Toiminnan tehostaminen: henkilöstösidonnaisen työn kohdentaminen kuntatoimijan ydintoimintaan
• Osaamisen ja jatkuvuuden varmistaminen: asiantuntijaverkosto tukee kuntatoimijan toimintaa ja minimoi ICT-osaamistarpeisiin liittyviä riskejä
• Neuvotteluaseman vahvistaminen: kuntasektorin neuvotteluaseman vahvistaminen suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin
• Välineiden ja työkalujen kehittäminen: laadukkaammat tuottavuustyökalut kuntatoimijan henkilöstölle
Vaikuttavuus kunta-asiakkaan näkökulmasta
• Edullisemmat, laadukkaammat ja läpinäkyvämmät palvelut: parempi hinta-laatusuhde sekä saatavuus
• Uudenlaisten palveluiden kehittäminen: joustava palvelutarjonta pienille ja erikoistuneemmille käyttäjäryhmille Tietosuojan ja -turvan paraneminen
62. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa
Palvelu-keskus
Kunta-toimija
Kunta-asiakas
Yhteis-kunta
© Sitra 2010
Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta palvelukeskuksen mahdollistamat hyödyt pohjautuvat keskitettyjen palveluiden käytöstä saataviin kustannussäästöihin
7
Palveluprosessit:• Vähemmän henkilötyötä sitovista
palveluprosesseista saatavat kustannussäästöt, jotka lisääntyvä sähköinen asiointi mahdollistaa
• Järjestelmäintegraatioista saatavat toiminnan tehostumisen säästöt (esim. asiointihistorian parempi saatavuus) sekä tiedon parempi käytettävyys
ICT:• ICT infrastruktuuripalveluiden keskittämisestä ja
kilpailutuksesta saatavat ostoihin liittyvät kustannussäästöt
• Ylläpito- ja tukikustannusten pieneneminen siirryttäessä standardoituihin ICT-ratkaisuihin
• Tietohallintoa johdetaan ammattimaisemmin• Kuntatoimijan järjestelmäkirjon vähentymisestä
saatavat kustannussäästöt• Tasaiset palvelumaksut ja vähentyvä tarve
investointipiikeille• Tietohallinnon kehittäminen
Palveluprosessit:• Viestintään ja koulutukseen liittyvät kustannukset• Uudistettavien palveluprosessien
kehittämiskustannukset• Uudistettavien palveluprosessien
käyttöönottokustannukset• Muutosjohtamisen sekä muutosten läpiviemisen
kustannukset
ICT:• KPK ICT:n asiakasomistajaksi liittymisen kustannus• ICT-kehityssuunnitteluun osallistumisen
kustannukset• Uusien sovelluspalveluiden
käyttöönottokustannukset ja palvelumaksut• Keskittämiseen liittyvät kustannukset
Hyödyt kuntatoimijalle Investoinnit kuntatoimijalle
2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa
© Sitra 2010
Tekninen ympäristötoimi 14%
Sivistystoimi16%
Hallinto ja talous 30% Sosiaali- ja
terveystoimi40%
Kuntien ICT-menojen kasvun pienentäminen ja järkevämpi kohdentaminen ylläpidosta kehittämiseen edellyttää ICT-ratkaisujen yhtenäistämistä
Nykytilan haasteet• Suuri järjestelmäkirjo
• runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita
• samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä
• tekniikka osin vanhaa• Toimialakohtaisuus
• toimialat ovat itsenäisiä ICT-ratkaisujensasuhteen (siilomaisuus)
• osaoptimoituja ICT-ratkaisuja• Kuntakohtaisuus
• erilaisia ratkaisuja samoilla toimialoilla tai toiminnoissa
• samoja toimialasovelluksia räätälöidään ja käytetään eri tavoin
• samoista toimialasovelluksista eri versioita• ohjelmalisenssien hankinta ja hallinta
• Kustannuskehitys• nykyisellä mallilla ICT-toimintojen kustannus-
kehitys jatkuu ongelmallisena eikä toiminnan kehittämistä kyetä täysimääräisesti toteuttaa
8
Kuntien ICT-menot
Menot 2010-2015 Säästöpotentiaali
6,30 mrd. € 0,64 mrd. €
Menojen jakautuminen 2007
Säästetyt ICT-resurssit
suunnataan ylläpidosta
kehitystyöhön
3. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä
© Sitra 2010
KPK ICT mahdollistaa merkittäviä hyötyjä kuntien tietohallinnon ja ICT-resurssien kohdentamiseen tulevaisuudessa
9
Infrastruktuuri-palvelut
työasemat- kapasiteetti- tietoliikenne
Tietohallinnon asiantuntijat
Ratkaisut ja sovellukset
ICT-menot
Infrastruktuuri-palvelut
työasemat- kapasiteetti- tietoliikenne
Tietohallinnon asiantuntijat
Ratkaisut ja sovellukset
Infrastruktuuri-palvelut
työasemat- kapasiteetti- tietoliikenne
Tietohallinnon asiantuntijat
Ratkaisut ja sovellukset
Nyt Vaihtoehto 2KPK ICT
Vaihtoehto 1Nykymalli
3. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä
Tietohallinnon vaikuttavuutta, ICT:n laatua ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa• Tietohallinnon asiantuntijatuen ja IT-hallinnan
kyvykkyyden vahvistamisen avulla
• Prosessien sähköistämisen aiheuttamaa resurssitarpeen kasvua voidaan hallita yhteiseen, avoimeen arkkitehtuuriin perustuvien ratkaisujen avulla
• Infrastruktuuripalvelujen palveluaika-vaatimuksien kasvuun (mm. 24/7) ja tehostamiseen voidaan vastata vakioinnilla, ICT-tuotannon kokoamisesta ja yhteishankinnasta saatavilla volyymieduilla.
© Sitra 2010
Palvelukeskuksen strategisena tavoitteena on mahdollistaa kuntien tarjoamien palveluiden laadunparantaminen hilliten samalla kustannusten nousua
VISIO
KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun julkishallinnon toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita palveluita.
STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT1. Palvelukeskuksen palvelut ovat vuoteen 2014 mennessä mahdollistaneet merkittävän omistajakuntien
palveluiden vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena
2. Palvelukeskus mahdollistaa toimintamallien ja kuntapalveluiden uudistamisen
3. Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä toimittajien kanssa
104. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea
© Sitra 2010
Tavoitteisiin päästään kehittämällä ja automatisoimalla kuntien palveluprosesseja sekä tehokkaalla ICT:n hyödyntämisellä
TOIMINTA-AJATUS
1. Palvelukeskuksen toiminta-ajatus perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeidenymmärtämiseen
2. Palvelukeskus toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa kuntien toiminnan kehittäjänä ja ICT-ratkaisujen järjestäjänä omaa ostovoimaansa hyödyntäen
3. Palvelukeskus kehittää ICT-pohjaisia konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi
4. Palvelukeskus toimii kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan
LIIKEIDEA
1. Palvelukeskuksen asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja muut kuntakonsernien yksiköt, joista tässä esityksessä käytetään nimitystä kuntatoimija. Palvelukeskus palvelee asiakkaitaan kaksikielisesti.
2. Palvelukeskuksen keskeiset kilpailuedut ovat
• Kuntatoimijoiden ydintoimintojen ja prosessien tuntemus
• ICT alueen asiantuntemus ja palvelut, joiden avulla asiakkaat saavuttavat vaikuttavuutta ja tuottavuutta
• ICT markkinatuntemus ja toimittajariippumattomuus
• Ylivertainen ostovoima ja implementointikyky verrattuna yksittäiseen kuntatoimijaan
• ICT-toiminnan ja -palveluiden jatkuva strategia- ja toimintalähtöinen kehittäminen ja ohjaus
3. Palvelukeskuksen kehittämisen fokus on toiminnassa eikä järjestelmissä tai ratkaisuissa, joita se hankkii kustannustehokkaasti markkinoilta. Yhtiö toimii kaupallisin periaattein verkottaen toimittajia avoimesti keskenään.
114. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea
© Sitra 2010
Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa vaiheiden läpi
”Käynnistysvaihe”2010
”Sisäänottovaihe”2011
”Järjestäytymisvaihe”2012
”Rationalisointivaihe”2013–2014
Tuloksellisuus / palvelut
Toiminta painottuu asiantuntijapalveluihin
KPK ICT on ottanut vastuun tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista
Merkittävä määrä sähköisen asioinnin palveluita käytössä
Uudet palveluiden tuotantotavat ovat mahdollistanut merkittävät hyödyt kunnille
Asiakkaat ja asiakkaan prosessit
KPK ICTn ja julkisen sektorin sidosryhmien roolit selkeät
Asiakkailla olemassa palvelusopimukset, jotka ohjaavat toimintaa.
Omistaja-asiakkaat osallistuvat tulosohjaukseen ja seurantaan
Kunta-asiakkaan kehityssalkku on osa KPK ICT:n salkunhallintaa.
Kunnat investoivat merkittävästi toimintatapojen muutokseen
Elämänkaariajattelu ohjaa toimintaa: sektorikohtaiset sovellukset vähentyneet
Sisäiset prosessit
Tavoitetilan toimintamallit, -prosessit ja kokonaisarkkitehtuuri määritetty
ICT-toimitusprosessit kypsiä
Käyttäjälähtöinen innovaatio- ja kehitystoiminta tuottanut merkittäviä tuloksia
Kuntakentän ICT-osaamisverkosto täysimääräisesti toiminnassa
Osaaminen ja henkilöstö
Henkilöstö- ja osaamissuunnitelmat määritelty
Yleinen kuntakentän ICT-perus-osaaminenhyvällä tasolla
Henkilöstö- ja osaamissuunnitelmat täysimääräisesti käyttöönotettu
Tuotanto- ja kehitysresurssit kohdennettu optimaalisesti
124. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea
© Sitra 2010
KPK ICT:n palvelualueet muodostetaan verkoston tunnistettujen osaamisalueiden mukaisesti
• Operatiivisen toiminnan näkökulmasta jokainen osaamisverkoston toimija järjestää tietyt peruspalvelut omalle palvelualueelle
• Kehittämistoiminnan näkökulmasta osaamisverkoston toimijat erikoistuvat omien vahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaisesti sekä vastaavat oman erikoistumisalueen jatkuvasta kehittämisestä kansallisesti
13
OPERATIIVINEN TOIMINTAMALLI
ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA
KEHITTÄMISEN JA ERIKOISTUMISEN TOIMINTAMALLI
5. Toimintaympäristö ja toimintamalli
© Sitra 2010
Palvelukeskus integroi toimittajien tarjoamia sovelluksia ja asiantuntijuutta valmiiksi, kuntatoimijoiden toimintoja hyödyntäviksi konsepteiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi
14
KPK ICT
ASIAKKAAT
• Asiakkaiden palvelutarpeet ja-vaatimukset
• Palveluiden järjestämisen ohjaus ja seuranta palvelusopimuksen avulla
TOIMITTAJAT
• Uudet innovaatiot ja kehitysmahdollisuudet
• KPK ICT ostaa strategian mukaisia palveluita
SIDOSRYHMÄT
• Toiminnan ja palveluiden kehittämisen jatkuva läpinäkyvyys
AS
IAK
KU
UD
EN
HA
LLIN
TA
TO
IMIT
TA
JA
-JA
SID
OS
RY
HM
Ä-
SU
HT
EID
EN
HA
LLIN
TA
ICT-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
ICT-PALVELUIDEN SUUNNITTELU
ICT-PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN
HALLINTO
OMISTAJAOHJAUS
ASIAKASOHJAUSProsessin 1 ohjausryhmä
Prosessin 2 ohjausryhmä
Prosessin 3 ohjausryhmä
5. Toimintaympäristö ja toimintamalli
© Sitra 2010
KPK ICT:n palvelut ryhmitellään asiantuntija-, sovellus-ja infrastruktuuripalveluihin, joita kuntatoimijahyödyntää valitsemansa kehityspolun mukaisesti
15
* sisältyy KPK ICT:n Asiakkuudenhallinnan hoitomalliin
6. ICT Palvelumalli tuotteistetut palvelut
Ratkaisujen hallinta*Ratkaisujen hallinta käsittää KPK ICT:n yhdessä kuntatoimijan kanssa tekemän
palvelu- ja kehityssuunnittelun sekä palveluiden seurannan ja tuen.
ICT Asiantuntijapalvelut
Asiantuntijapalvelut sisältävät asiakastilanteeseen räätälöityjä kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoa kunnassa tai, jotka tarjotaan erillisinä palveluina
kuntakentän asiakkaille.
Sovelluspalvelut
Sovelluspalvelut jakautuvat toimialasovelluksiin, jotka tuottavat lisäarvoa kunnassa tapahtuvaan prosessiin / kansalaispalveluun sekä mahdollistaviin sovelluksiin, jotka tukevat toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla.
ICT Infrastruktuuripalvelut
ICT Infrastruktuuripalvelut sisältävät kunnille ja muille asiakkaille tarjottavia käyttäjä-, kapasiteetti-, tietoliikenne- ja toimistopalveluita.
© Sitra 2010
KPK ICT:n palvelutarjonta käynnistetäänkuntatoimijoiden tarpeisiin kohdennetuillaICT-asiantuntijapalveluilla
Kä
yn
nis
tysva
ihe
Tietohallinnon johtamisen palvelut
Tietoturvan asiantuntijapalvelut
ICT-Arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut
Hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut
ICT-projektipalvelut
Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut S
isä
än
ott
ova
ihe
Palveluseteliportaali
Sähk. palveluseteli
THH-järjestelmät palveluna
Asianhallinnan palvelut
Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu
Tiedolla ohjaamisen palvelu
SOTE-järjestelmäpalvelut
Keskitetty käyttövaltuushallinta
Yhteisölliset työkalut
Integraatiopalvelu
Maksaminen
VRK Liittymä
Suostumus ja Valtuutus
LDAP integraatio
Vetuma tunnistus
Lokitietojen hallinta
Prosessipankki
Komponenttipankki
16
Ensimmäiset tarjottavat sovelluspalvelut
6. ICT Palvelumalli tuotteistetut palvelut
© Sitra 2010
Palvelusalkku ja sen sisältämä palveluiden tuotteistus-prosessi linkittyy KPK ICT:n kehityshankkeiden ja projektien hallintamalliin
17
Salkunhallinta*
Kehityssalkku Projektisalkku
Palvelusalkku
Palvelusalkku:
• Palvelusalkku sisältää KPK ICT palvelukeskuksen palvelutuoteportfolion sovelluspalveluiden, asiantuntijapalveluiden sekä infrastruktuuripalveluiden osalta
• Palvelusalkun sisältämät palvelut on tuotteistettu ja tarjolla kuntien hyödynnettäviksi
Kehityssalkku:
• Kehityssalkku sisältää KPK ICT:n omien kehityshankkeiden lisäksi näkyvyyden muissa organisaatioissa käynnissä oleviin KPK ICT:n kannalta relevantteihin hankkeisiin
• Kehityshanke-ehdotukset valmistellaan asiaankuuluvan prosessin mukaisesti kehityshanke-esityksiksi, joiden pohjalta niiden eteenpäin viemisestä tehdään päätökset
• Kehityshankkeet ryhmitellään strategisten ohjelmien alle
Projektisalkku:
• Projektisalkku sisältää KPK ICT:n hankehallinnan piiriin kuuluvat hankekokonaisuuksien alle ryhmittyvät toteutusprojektit. Projektisalkussa seurattavat projektit hyödyntävät KPK ICT:n projektihallintametodologiaa
* KPK ICT salkunhallinta perustuu soveltuvin osin KuntaIT:ssä rakennettuihin hankehallinnan käytäntöihin
7. Salkunhallinnan malli ja sisältö
© Sitra 2010
Kuntien ICT-arkkitehtuurin nykytilanne on siiloutunut jatoteutettu kuntatoimijakohtaisesti
• Kunnan tietotekniikka tukee toimialaa hyvin, mutta erillisenä
• Arkkitehtuuri ja sovellusvalikoima eroavat merkittävästi kunnittain
• Kunnan yhteisten toimialueriippumattomien järjestelmien käyttö työllistää integraation puutteiden takia
• Kunnissa on käytössä lukuisia järjestelmiä, joihin tallennetaan esimerkiksi reskontratietoja. Näitä tietoja siirretään useiden järjestelmien välillä
• Laskutukseen liittyviä tietoja kerätään toimialan järjestelmissä ja siirretään taloushallinnon järjestelmiin
• Nykytilassa liittymät esimerkiksi kirjanpitoon ja laskutukseen vaativat yleisesti useita yksittäisiä sovellusintegraatiorajapintoja
18
Laskutus
Kirjanpito
Reskontra
Pankit
Laskutus
Kirjanpito
ReskontraSovellus
Sovellus
Sovellus
Sovellus
Sovellus
Sovellus
Sovellus
Sovellus
Kuntatoimija
Johtaminen
Muut
tukitoimet
Talous, HR
Työntekijä (virastot)
Kunnan asiakkaat
Kumppanit
Sosiaali- ja
terveystoimi
Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto-
palvelut
Yhteydet sidosryhmiin: VRK, Kela, Vero…
Toimialuee
n sovellusToimialueen
sovellus
Toimialuee
n sovellusToimialueen
sovellus
Toimialuee
n sovellusToimialueen
sovellus
Toimialuee
n sovellusToimialueen
sovellus
Tietorekisteri
Tietorekisteri
Tietorekisteri
Tietorekisteri
Tietorekisteri
Tietorekisteri
Tietorekisteri
Tietorekisteri
8. Kokonaisarkkitehtuuri
© Sitra 2010
ICT-arkkitehtuurin tavoitteet
• Tavoitetilassa kuntien ICT-toiminta ja järjestelmäkehitys pohjautuu julkishallinnon yhteiseen ja KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuuriin
• Elämänkaarimallia tuetaan ”rikkomalla” nykyiset siiloutuneet rakenteet uudistetulla palvelurakenteella, standardoituja avoimia rajapintoja toteuttavilla integraatioratkaisuilla ja master datan hallinnalla
• Uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä kiihdytetään järjestämällä avoin pääsy tietoon alati uudistuvien kansallisen lainsäädännön ja EU:n asettamien rajoitteiden puitteissa
• Arkkitehtuuriratkaisujen tulee tukea sähköistä asiointia ja optimoitujen prosessien automaatiota kuntakentällä soveltuviksi todistettujen ratkaisujen avulla
• Ratkaisujen uudelleenkäyttöön ohjataan arkkitehtuuristandardeilla, uudelleen käytettävillä komponenteilla (ml. SaaS-palvelut) ja avoimen lähdekoodin periaatteilla (ml. kuntien ja toimittajien avoimuusjulistus), joita käytetään kilpailutusten arviointikriteereinä
• Arkkitehtuurit mahdollistavat tehokkaan palvelukehityksen aidosti kilpailutetussa monitoimittajaympäristössä
198. Kokonaisarkkitehtuuri
Jakelukanavat asiakkaille,
kumppaneille, luottamus-
henkilöille ja työntekijöille
Uudet palvelut ja käyttöliittymät
Uudet työkalut ja alustat
Vanhat ja kehitettävät
sovellukset sekä yhteydet muihin
palveluihin
KPK I
CT /
TH
HKunta
Kuntatoimija, kaupallinen
palveluntarjoaja tai poikkeustapauksessa
KPK ICT
© Sitra 2010
Kuntatoimijoiden käyttämät tavoitetilan tietovarannot ja omistajuus
20
KPK I
CT/T
HH Palvelu-
tuotteet
Kunta
CRM-perustiedot
KANTA-arkisto Koodistot
Kansa
llinen t
oim
ija
Kansalliset toimijat: VIP, VRK, Vero, Kela,
VM, STM, OPM
Standardit tietomallit ja rajapinnat
Toimittajat
Sähköinen arkisto
Paikka-tieto
KRYSP Tilikartta Työntekijät Tilastot
KPK ICT KPK THH
Oppilas-rekisteri
Kansalainen (ml. perhesuhteet)Yritykset (ml. konsernirakenteet)
Yhteisöt
Operatiivinen asiakastieto
Operatiiviset järjestelmät ml.
kannat
Paikallinen Data warehouse
Kunta, kuntayhtymä, kuntakonsernit ja
konserniyhtiöt
mm. terveystiedot, sosiaalitiedot, opetustiedot
Perus-tietovaranto
Asiakkaan palvelut
Muu tietovaranto
Standardit tietomallit ja rajapinnat
Laskenta-tunniste
8. Kokonaisarkkitehtuuri
© Sitra 2010
Uusi kuntatoimijoiden palveluarkkitehtuuri
21
KPK I
CT/T
HH
Lapsiperhei-den ja nuorten
palvelut
Terveyden-huolto
Asuminen jarakentaminen
Muut palvelutSeniori-palvelut
Palvelukanavat asiakkaille(virastot, palvelupisteet, internet, mobiili jne.)
Asiakkaat (internet)Kumppanit (extranet)
Tietovarasto
Hallinto-palvelut
Yhteydet VRK, Kela, Vero …
Kuntatoimijoiden työntekijät ja luottamushenkilöt
Integroitu palveluympäristö
Kunta
Yhteiset palvelut
Palvelukanava kunnan työntekijöille jaluottamushenkilöille
NykyjärjestelmätKunnan
tietovarastotUudet järjestelmät
Jakelukanavat asiakkaille,
kumppaneille, luottamus-
henkilöille ja työntekijöille
Uudet palvelut ja käyttöliittymät
Uudet työkalut ja alustat
Vanhat ja kehitettävät
sovellukset sekä yhteydet muihin
palveluihin
Standardit tietomallit ja rajapinnat
Standardit tietomallit ja rajapinnat
*Tuetaan yksilön ja organisaation tunnistamista 3. osapuolten menetelmillä (Vetuma, pankit, teleoperaattorit,...)
KPK ICT
TaloushallintoHenkilöstö-
hallintoTyövoima-vuokraus
Tukipalvelut
KPK THH
Kuntatoimija, kaupallinen palveluntarjoaja tai
poikkeustapauksessa KPK ICT
8. Kokonaisarkkitehtuuri
© Sitra 2010
Integroitu palveluympäristö
22
Asiakkaat (internet)Kumppanit (extranet)
Tietovarasto
Yhteydet VRK, Kela, Vero …
Verkkopalvelualusta
Käyttövaltuushallinnan alusta (tunnistaminen*, globaali SSO, identiteetin federointi ja käyttöoikeuksien hallinta)
SOA-palvelu / Integraatioalusta
Palvelukanavat
NykyjärjestelmätKunnan
tietovarastotUudet järjestelmät
Jakelukanavat asiakkaille,
kumppaneille, luottamus-
henkilöille ja työntekijöille
Uudet palvelut ja käyttöliittymät
Uudet työkalut ja alustat
Vanhat ja kehitettävät
sovellukset sekä yhteydet muihin
palveluihin
Kuntatoimija, kaupallinen
palveluntarjoaja tai poikkeustapauksessa
KPK ICT
Standardit tietomallit ja rajapinnat
Standardit tietomallit ja rajapinnat
Master data-kone
Asianhallinta
Komponenttipankki
Henkilöstöhallintajärjestelmät
KPK ICT:n palvelut
KPK ICT KPK THH
KPK THH:n palvelut
Taloushallintojärjestelmät
Prosessipankki
Kuntatoimijoiden työntekijät ja luottamushenkilöt
KPK I
CT/T
HH
Kunta
*Tuetaan yksilön ja organisaation tunnistamista 3. osapuolten menetelmillä (Vetuma, pankit, teleoperaattorit,...)
8. Kokonaisarkkitehtuuri
© Sitra 2010
Palvelukeskuksen juridinen rakenne toteutetaan osakeyhtiömuotoisena, missä kuntatoimijat toimivat yhtiön perustajina ja omistajina
KPK ICT Oy
• On kuntatoimijoiden omistama osakeyhtiö
• Järjestää in house -palvelua vain omistajilleen, jolloin omistajatahojen ei tarvitse kilpailuttaa yhtiöltä hankittavia palveluita
• Ei voi osallistua avoimiin tarjouskilpailuihin, vaan se toimii ainoastaan in house -markkinalla tuottaen palveluita, jotka omistajatahot ovat strategisena päätöksenä päättäneet hankkia
• Alkupääomitus tapahtuu kuntien oman pääoman ehtoisella sijoituksella 1 €/kuntalainen. Myöhemmin toisessa vaiheessa mukaan tulevat kunnat sijoittavat 3 € ja vastaavasti kolmannen vaiheen kunnat 6 € per kuntalainen
• Kunnat merkitsevät (ostavat) yhden osakkeen kutakin kuntalaista kohden. Muut kuntatoimijat merkitsevät (ostavat) kukin yhden osakkeen.
• Suunnitelman mukaan Sitra ja muut markkinaehtoiset rahoittajat myöntävät käynnistämisvaiheessa tarvittavan rahoituksen yhtiölle. Omistajakunnat antavat rahoitusjärjestelyn edellyttämän takauksen tai muun vakuuden
• Omistamisen periaatteet määritellään yhtiöjärjestyksessä ja tarvittaessa osakassopimuksessa
23
KPK ICT Oy –perustettava
yhtiö
Kuntasektori
100 % omistus
Sitra
Markkinaehtoiset rahoittajat
9. Organisaatio ja johtaminen
Oman/vieraan pääoman
ehtoinen rahoitus
© Sitra 2010
Omistajaohjausta toteuttavat yhtiön toimielimet ja niiden toiminnan taustalla oleva yhtiöjärjestys (ja mahdollisesti osakassopimus), joka sisältää omistajaohjauksen periaatteet
24
Strategian kehittäminen
Hankesalkun hallinta
Yhtiökokous
Hallitus
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Hallituksen nimeäminen
Vastuuvapauden myöntäminen
Vision viestintä hallitukselle
Toiminnan suunnittelu
Suorituksen ohjaus
Toiminnan laillisuuden valvonta
Riskien hallinta
Tulosten seurantaprosessi jaraportointi
Strategian toteutus ja raportointi
ASIAKKUUDEN HOITOMALLI
Tuotetarjooman hallinta- ja kehitysprosessi
Uusien asiakkaiden hankintaprosessi
Toimitusprosessi
Asiakassuhteen-hoitoprosessi
Asiakaspalvelu-prosessi
Ohjaus-
ryhmät
9. Organisaatio ja johtaminen
9. Organisaatio ja johtaminen
© Sitra 2010
P
AsiakasvastaavatAsiakasvastaavat
KPK ICT:n organisaatio on linjassa määritetyn prosessikartan kanssa
25
Hallinto
Asiakasvastaavat, ratkaisupäälliköt
Hallitus
Toimitusjohtaja
Palveluidenjohtaminen
Hallinto & kehittäminen
Palveluvastaavat* Menetelmävastaava
Asiantuntijat**
Ohjelmavastaavat*
Innovaatiot ja teknologiat
Aluevastaavat
Yhtökokous
Asiakkuuden hoito
* Osa kehitysvastuista ja palveluvastuista hoidetaan alueissa** Asiantuntijapalveluiden palveluvastaava on asiantuntijoiden esimies
9. Organisaatio ja johtaminen
Voidaan hankkia myös ostopalveluna
Raportointi
© Sitra 2010
KPK ICT ja Kuntien palvelukeskus talous- ja henkilöstöhallinto (THH) järjestävät molemmat THH-alueen palveluita asiakasomistajilleen
THH-alueen ICT-palveluita järjestetään (KPK ICT) ja tuotetaan (KPK THH) omistaja-asiakaskunnille kahdella eri tavalla:
1. KPK THH tuottaa asiakkaalle THH-alueen kokonaispalvelun sisältäen THH ICT-palvelut. Tässä vaihtoehdossa KPK ICT järjestää THH ICT -palvelut sisäisesti yhtiöiden välillä
2. KPK ICT järjestää asiakkaalle THH-alueen ICT-palvelut, jolloin asiakas operoi omalla organisaatiollaan ja toimintamalleillaan hyödyntäen THH ICT -palveluita
Lisäksi KPK ICT ja perustettava KPK THH suunnittelevat ja konseptoivat yhteisen asiakkuuden hallinnan hoitomallin, jonka avulla luodaan yhteiset näkemykset ja toimintatavat asiakkuuden hallinnan sekä asiakaspalvelun osalta.
26
Omistaja-asiakas / Kuntatoimija
ASIAKKUUDEN HALLINNAN HOITOMALLI
2. ICT-alueen kokonaispalvelu(ml. THH ICT)
1. THH-alueenkokonaispalvelu
(ml. ICT-palvelut)
1. THH -alueen ICT-palvelut
KPK THHKPK ICT
9. Organisaatio ja johtaminen
© Sitra 2010
Tuloslaskelma
2710. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous ja rahoitus
• Pääomalainen korko 3%
Tuloslaskelma Käynnistysvaihe
2010
Sisäänottovaihe
2011
Järjestäymisvaihe
2012
Rationalisointi-
vaihe (1) 2013
Rationalisointi-
vaihe (2) 2014
Liikevaihto 1 117 927 25 059 333 47 866 220 64 007 355 76 663 950
Kulut -1 306 662 -21 566 856 -35 237 572 -47 574 699 -57 594 770
htv 44 97 148 190 191
Poistot -1 338 000 -5 031 725 -7 857 263 -9 832 613 -9 804 325
Liikevoitto -1 526 734 -1 539 249 4 771 385 6 600 043 9 264 855
Liikevoitto-% -6,1 % 10,0 % 10,3 % 12,1 %
Pääomalainan korot -540 000 -540 000 -540 000 -540 000 -540 000
Tulos ennen veroja -2 066 734 -2 079 249 4 231 385 6 060 043 8 724 855
Verot 0 0 -22 205 -1 575 611 -2 268 462
Tilikauden tulos -2 066 734 -2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393
Markkinaosuus noin 40 % vuonna 2014
© Sitra 2010
Tase Käynnistysvaihe
2010
Sisäänottovaihe
2011
Järjestäymisvaihe
2012
Rationalisointi-
vaihe (1) 2013
Rationalisointi-
vaihe (2) 2014
VASTAAVAA
Käyttöomaisuus 4 014 000 13 757 175 17 202 063 15 270 850 10 705 375
Myyntisaamiset 139 741 3 132 417 5 983 277 8 000 919 9 582 994
Kassa 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 18 000 000
VASTAAVAA YHTEENSÄ 16 701 598 17 759 874 24 247 894 30 454 467 38 288 369
VASTATTAVAA
Oma pääoma + pääomalainat 16 538 266 15 064 017 19 843 198 24 507 630 31 089 023
Oma pääoma
Sijoitettu vapaa oma pääoma 605 000 1 210 000 1 780 000 1 960 000 2 085 000
Edellisten tilikausien voitto/tappio 0 -2 066 734 -4 145 983 63 198 4 547 630
Tilikauden tulos -2 066 734 -2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393
Oma pääoma ilman pääomalainoja -1 461 734 -2 935 983 1 843 198 6 507 630 13 089 023
Vieras pääoma
Pääomalaina 18 000 000 18 000 000 18 000 000 18 000 000 18 000 000
Ostovelat 163 333 2 695 857 4 404 696 5 946 837 7 199 346
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 16 701 598 17 759 874 24 247 894 30 454 467 38 288 369
Tase
28
Pääomalainat 18 milj. €, korko 3 %
Sijoitus omaan pääomaan
1 € / kuntalainen
Kassa ja oma pääoma riittävät vuoden 2014
lopussa pääomalainojen takaisinmaksuun
• Pääomalainen korko 3%
10. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous ja rahoitus
© Sitra 2010
Kassavirta Käynnistysvaihe
2010
Sisäänottovaihe
2011
Järjestäymisvaihe
2012
Rationalisointi-
vaihe (1) 2013
Rationalisointi-
vaihe (2) 2014
Tilikauden tulos -2 066 734 -2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393
Poistot 1 338 000 5 031 725 7 857 263 9 832 613 9 804 325
Investoinnit -5 352 000 -14 774 900 -11 302 150 -7 901 400 -5 238 850
Käyttöpääoman muutos 23 592 -460 151 -1 142 021 -475 501 -329 566
Lainan nostot
Lainan lyhennykset
Pääomalainan nostot 18 000 000
Pääomalainan lyhennykset
Sijoitukset omaan pääomaan 605 000 605 000 570 000 180 000 125 000
Osingonmaksu
Kassavirta 12 547 857 -11 677 575 192 272 6 120 144 10 817 302
Kassa Käynnistysvaihe
2010
Sisäänottovaihe
2011
Järjestäymisvaihe
2012
Rationalisointi-
vaihe (1) 2013
Rationalisointi-
vaihe (2) 2014
Kassa alussa 0 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698
Kassan muutos 12 547 857 -11 677 575 192 272 6 120 144 10 817 302
Kassa lopussa 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 18 000 000
Kassavirta
29
Pääomalainat 18 milj. €
Omaa Pääomaa yhteensä 2,1 milj. €
• Pääomalainen korko 3%
10. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous ja rahoitus
© Sitra 2010
KPK ICT:n valmisteluprosessi
KPK ICT:n valmisteluprosessi jatkuu siten, että kunnille ja kuntayhtymille toimitetaan ehdotus 04/2010, minkä pohjalta kunnat käynnistävät omat päätöksentekoprosessinsa KPK ICT:n asiakasomistajuudesta. Tavoitteena on, että aiesopimukset allekirjoitettaisiin 06/2010, KPK ICT:n perustamiskokous järjestettäisiin 08/2010, jonka jälkeen toiminta käynnistettäisiin. Ensimmäiset ICT-alueen asiantuntijapalvelut käynnistetään suunnitelman mukaisesti 01/2011 mennessä.
30
10/09 08/10
Neuvottelu-sitoumus
11/09
Neuvottelu-sitoumusten käsittely ja päätökset
osallistumisesta neuvottelu-vaiheeseen
Sopimusneuvottelut Palvelukeskusten perustaminen
01/1106/1004/10
Kuntien päätöksenteko
palvelukeskusten asiakas-
omistajuudesta
Palvelu-keskusten
perustaminen
Palvelu-keskusten toiminnan
käynnistäminen
Kuntakohtaiset aloitus-
neuvottelut ja perustietojen kerääminen
Palveluiden läpikäynti,
perustamis-ehdotusten
valmistelut ja esittelyt
Sitoumukset pyydettiin 30.10 mennessä
Perustamis-ehdotuksetkunnille
Aiesopimus palvelukeskusten perustamisesta
Palvelukeskusten perustamiskokous
Ensimmäiset palvelut tuotannossa
11. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä