Miten järjestöt näkevät hyvinvointitalouden? Esa Iivonen SOSTEtalk! 7.10.2015
Jan 24, 2017
Miten järjestöt näkevät
hyvinvointitalouden?
Esa Iivonen
SOSTEtalk! 7.10.2015
Hyvinvointi taloudellisen kasvun perustana
• Sosiaalinen kestävyys taloudellisen kestävyyden edellytyksenä
• Sosiaalinen pääoma, osallisuus, luottamus
• Hyvinvointipalvelut sekä tulonsiirrot investointeina
• Hyvinvointi-investoinneilla on ollut Suomen menestyksessä
keskeinen merkitys.
• Hyvinvointitaloudellinen näkökulma - lapsiin, nuoriin ja
perheisiin investoiminen – on tärkeä osa MLL:n vaikuttamistyötä.
2
Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa
• Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat koko elämän terveyteen ja
hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle
muodostuu lapsuudessa.
• Universaalit, kaikki lapset ja perheet tavoittavat, toimet ovat
keskeisessä asemassa hyvinvoinnin rakentamisessa.
• Lyhytnäköinen talousajattelu haastaa pitkäjänteisen
investointiajattelun.
3
Palvelut ja tulonsiirrot kasvua luovina investointeina
• Lapsi- ja perhepolitiikka priorisoitiin sodan jälkeisenä
taloudellisesti vaikeana aikana.
• Heti sodan jälkeen tehtiin useita suuria uudistuksia.
Neuvolatoiminta ja kodinhoitajatoiminta siirrettiin kuntien vastuulle,
kaikki lapsiperheet tulivat lapsilisien piiriin, koululaiset saivat
maksuttoman kouluruuan ja kaikki synnyttäjät äitiysavustuksen.
• Investointiajattelu jatkui vahvana seuraavina vuosikymmeninä.
1970-luvulla toteutettiin peruskoulu-uudistus sekä säädettiin
päivähoitolaki ja kansanterveyslaki.
4
1990-luvun lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset tulivat kalliiksi (1)
• 1990-luvun lama oli käännekohta. Ajattelutapa muuttui.
Investointien sijaan hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin alettiin
suhtautua kuluerinä.
•Lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kohdistettiin leikkauksia,
jotka vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.
• Lasten ja nuorten palveluiden leikkaaminen oli myös julkisen
talouden näkökulmasta kallista, koska leikkaukset lisäsivät kalliiden
erityispalveluiden tarvetta ja kustannuksia.
5
1990-luvun lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset tulivat kalliiksi (2)
• Peruspalvelujen leikkausten myötä lastensuojelun ja
erikoissairaanhoidon sekä muiden vahvasti korjaavien palveluiden
asiakkuudet ovat kasvaneet jyrkästi 1990-luvun alusta 2010-luvulle.
• Esimerkiksi psykiatrisessa laitoshoidossa olevien ja kodin ulkopuolelle
sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokastaan on kasvanut 150
prosenttia (THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden hyvinvoinnista).
6
1990-luvun lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset tulivat kalliiksi (3)
• Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden leikkaukset voivat tuoda
lyhytaikaista säästöä, mutta lasku julkiselle taloudelle on
pidemmällä aikavälillä moninkertainen.
•Tarja Paakkosen väitöstutkimuksessa (Itä-Suomen yliopisto 2012)
todettiin lasten ja nuorten tarpeen psykiatriseen laitoshoitoon
lisääntyneen 1990-luvulla, kun kouluterveydenhuollosta ja perhe-
ja kasvatusneuvoloista säästettiin.
7
Leikkauksista kärsivät eniten heikossa asemassa olevat lapset ja nuoret
• Leikkaukset lisäävät lasten ja nuorten keskinäistä eriarvoisuutta.
• Esimerkiksi varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen, ryhmäkokojen
kasvattaminen päiväkodeissa ja kouluissa tai vapaa-ajan palvelujen
leikkaaminen vaikuttavat eniten heikossa asemassa olevien lasten
tilanteeseen.
8
Hyvinvointi eriytyy (1)
• Vuonna 1987 syntynyttä ikäluokkaa koskeva THL:n tutkimus:
Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän
vanhempiensa koulutuksen, työmarkkina-aseman ja taloudellisen
tilanteen mukaan.
• Vanhempien heikko koulutus ja matala sosioekonominen asema
ovat yhteydessä heidän lastensa hyvinvointiongelmien yleisyyteen.
• Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat
nuorten hyvinvointiin.
9
Hyvinvointi eriytyy (2)
• Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien universaalien palveluiden
merkitys korostuu ylisukupolvisen ongelmien katkaisemisessa ja
syrjäytymisen ehkäisemisessä.
• Toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulevat liian myöhään.
• Aikuispalveluissa olisi aina selvitettävä lasten tilanne
ja vanhempien mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen.
Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö,
Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti
1987 tutkimusaineiston valossa; THL 2012
10
Lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen taloudellisesti kannattavaa
• Kansainvälisen tutkimuksen valossa lasten ja nuorten ongelmien
ehkäiseminen on miltei aina tuloksellista ja taloudellisti kannattavaa.
• Ongelmien ehkäisemisen keinoista lasten kouluvalmiuksien
tukeminen nousee vahvasti esille.
• Varhaiskasvatuksen kustannusvaikuttavuus on hyvin korkea
erityisesti huono-osaisten perheiden kohdalla. (mm. James Heckman)
Jorma Sipilän ja Eva Österbackan selvitys: Enemmän ongelmien
ehkäisyä, vähemmän korjailua? (VM:n julkaisu 2013)
11
Ennalta ehkäisyyn panostaminen jäänyt tavoitteeksi
• 2000-luvulla palveluiden valtiollista ohjausta on lisätty kansallisilla
suosituksilla ja säännöksillä, joilla palveluiden painopistettä on yritetty
siirtää ongelmien ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.
• Ei-sitovien suositusten ohjausvaikutukset ovat kuitenkin osoittautuneet
vähäisiksi. Sitovat säännökset pyritään usein täyttämään liian vähäisillä
resursseilla.
Ristolainen, Varjonen ja Vuori: Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn
politiikkatoimien tieto- ja arviointikatsaus (VNK:n julkaisu 2013)
12
Ehkäisevä työ edullista korjaavaan työhön verrattuna • Ehkäisevän työn palvelut ovat kustannuksiltaan hyvin alhaisia
verrattuna kodin ulkopuolisiin sijoituksiin.
• Tarvitaan toimia, joilla palvelujen painopistettä muutetaan
korjaavasta työstä ehkäisevän työn suuntaan. Peruspalvelujen
saatavuutta tulee parantaa.
• Korjaavien palvelujen asiantuntijoita mukaan ehkäisevien
palvelujen toteutukseen.
Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp: Miten lastensuojelun
kustannukset kertyvät? Lastensuojelun Keskusliitto & THL 2012
13
Investoidaan lapsiin - EU-komission suositus (2013) (1)
• Ihmisarvon kunnioittaminen ja lasten oikeuksien suojelu
• Lasten köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen
• Huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ehkäiseminen
• Ennaltaehkäisy olennainen tekijä
• Kasvuolosuhteiden epäkohtien torjuminen varhaisvuosina,
varhaiskasvatuksen merkitys
• Universaalien toimien merkitys
• Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän
torjuminen
14
Investoidaan lapsiin - EU-komission suositus (2013) (2)
• Talouskriisillä vakavat vaikutukset lapsiin ja perheisiin
• Talouden vakautustoimet heikentäneet hyvinvointipolitiikkaa
***
• Riittävien resurssien saanti tuetaan vanhempien osallistumista
työmarkkinoille ja perheiden kohtuullisen elintason turvaaminen
15
Investoidaan lapsiin - EU-komission suositus (2013) (3)
• Laadukkaiden ja kohtuuhintaisten palvelujen saanti
Varhaiskasvatus, koulutuksen yhdenvertaisuus,
terveydenhuoltojärjestelmän valmiudet, turvallinen, terveellinen ja
lapsiystävällinen asuin- ja elinympäristö ja perheiden tuen
vahvistaminen
• Lasten oikeus osallistua lasten osallistumisen tukeminen
harrastus-, liikunta – ja kulttuuritoimintaan sekä lasten
vaikutusmahdollisuudet omaan elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin
16
Vapaaehtoistoiminta investointina
• HY:n tutkimuksessa tarkasteltu vapaaehtoistyön rahallista arvoa.
Juhani Laasanen: Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset
vaikutukset. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 2011.
• Tutkimuksessa oli mukana neljän järjestön vapaaehtoistyö.
• Vapaaehtoistyöhön sijoitetulla yhdellä eurolla saatiin
keskimäärin 6,5-kertainen tuotos.
• Vapaaehtoistyön koordinaatioon, kehittämiseen, tukeen ja
koulutukseen kannattaa sijoittaa. Vapaaehtoistoiminnan
ammatillisesta ohjauksesta on hyvät kokemukset MLL:ssa.
17
MLL:n visio 2024
Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta,
jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja
jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.
www.mll.fi
Twitter @MLL_fi