Energia ja asuminen1 • 2009 3 MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI kaukolämpö maakaasu jyrsinturve kivihiili Suomessa seurataan tätä kehitystä siten, et-tä tavoitteena on täälläkin

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTIwww.matinkylanhuolto.fi

1 • 2009

Rakennusten energiatehokkuus • Ilmastonmuutos ohjaa

energiantuotantoa ja -käyttöä • Kiinteistön omistaja energia- ja

ilmastotalkoissa • Energiansäästön 103 tapaa • Energiatodistus

• Korjausrakentaminen • Korjaushankkeiden avustukset •

Energia ja asuminen

1 • 2009

Matinkylän Huolto Oy:n asiakaslehti 1 • 2009

P Ä Ä K I R J O I T U S

2

M AT I N K Y L Ä N H U O LT O O Y: N A S I A K A S L E H T I

Syntyykö pakkomuutos kepillä vai porkkanoilla?

JulkaisijaMatinkylän Huolto Oy

Matinkatu 22

02230 ESPOO

Puhelin (09) 804 631

Faksi (09) 8046 3200

www.matinkylanhuolto.fi

Painos 22 000 kpl

Päätoimittaja: Mikko Peltokorpi

Toimitussihteeri, ilmoitukset:Sinikka Reinikka, puh. (09) 8046 3213

Sisältö, kuvaajat ja avustajat:Tekstien kirjoittajat, kuvaajat ja muut

avustajat mainintaan kunkin tekstin

lopussa tai alussa.

Ulkoasu: Anne Purho

Paino: Art-Print Oy, Kokkola 2009

103vinkkiäsäästääenergiaas. 11

Mikko Peltokorpi

toimitusjohtaja

Matinkylän Huolto Oy

02 Syntyykö pakkomuutos kepillä vai porkkanoilla?

03 Rakennusten energiatehokkuudelle tulossa suuria haasteita

05 Ilmastonmuutos ohjaa energian tuotantoa ja käyttöä

05 Lisää ympäristömyötäistä energiaa Suomenojan voimalaitokselta

06 Ympäristöministeriön energiatehokkuus-vaatimukset

07 Avustuksia korjausrakentamiseen

08 Korjaushankkeet ovat osa vanhan rakennuskannan huoltoa

10 Kiinteistön omistaja ilmasto- ja energiatalkoissa

11 Energiansäästön 103 tapaa

14 Energiatodistukset

15 Energian käyttö ja käytössämme olevat energian seuranta-menetelmät

16 Asiakastyytyväisyyskysely

17 Suunnitellusti kohti vuotta 2015

18 Puheenjohtajan näkökulmasta

19 Matinkylän Huollon uutisia

20 Kotitalousvähennys

20 Rakkauden äänet

Aloitin itse teknisenä isännöitsijänä Matinkylän Huollossa vuonna 1982. Tuolloin 1980-luvun puolivälissä aloitimme monet eri toimet asiakasyhtiöidemme kanssa energiakus-tannusten vähentämiseksi. Johdonmukaista työtä on tehty siis jo yli 25 vuotta.

Olen mukana suuressa Sitran rahoittamassa hanketyö-ryhmässä, joka pohtii CO2-päästöjen merkittävään alen-tamiseen tähtääviä toimia otsikon ”Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö” alla.

Me keskitymme omassa työssämme pelkästään raken-nusten energiansäästöasioihin. Pelkästään kiinteistöjen käyt-töä ja ylläpitoa koskevan osion visiotavoitteeksi 2020 pan-naan energiankulutuksen puolittaminen nykytasosta. Tällä tavoin halutaan herätellä kaikkia meitä aivan uuteen ajatte-luun. Millä käytännön toimenpiteillä tähän voidaan päästä onkin jo kokonaan toinen asia! Tavoitetta voitaneen pitää lähes mahdottomana, ellei elämänmenoa ja asenteita saada suunnattua välittömään muutokseen jo nyt.

Käytännön ongelmia voi jaotella monin eri tavoin. Kaik-kein vaikeimpana pidän nykytilanteessa yksilöiden käyttö-tottumuksia, jotka eivät monin osin millään tavoin tue ener-gian säästötoimia. Toinen tekijä ovat asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestykset sekä kiinteistöyhtiöiden vuokrankantoperi-aatteet, jotka nekään eivät millään tavoin tue energiansääs-tötavoitteita. Kolmantena päätekijänä näen LVIS-tekniikan heikon tason sekä valtakunnan tasolla käyttöhenkilöstön

osaamattomuuden ja kiinteistöomistukselta puuttuvan stra-tegisen suunnittelun ja kantaa ottavan omistajapolitiikan.

Mielestäni on vaikea löytää toimenpiteitä, joilla vanhas-sa rakennuskannassa voidaan kohtuullisilla investoinneilla saada nopeasti merkittäviä säästöjä asumisviihtyisyyttä hei-kentämättä. Asuminen on jo niin kallista, että siihen ei so-vi paleleminen!

Uudisrakentamisen suhteen rakentamismääräysten pikai-sella muuttamisella voidaan ohjata kulutuksia ratkaisevasti. Uusissa asunto-osakeyhtiöissä yhtiöjärjestykset on tehtävä aivan uudelta pohjalta siten, että kukin talous maksaa ku-lutuksensa. LVIS-tekninen toteutus on sitten tehtävä siten, että kaikki keskeiset kulutukset mitataan ja niistä makse-taan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Euro on ainut oi-kea ohjausväline! Käyttötottumusten merkitys jää varsin vähäiseksi tämän jälkeen.

Meidän kaikkien tulee varautua todella merkittäviin muu-toksiin energiankäyttöön liittyvissä asioissa. Asennemuutok-seen on lähdettävä välittömästi. Varmaa on se, että uudis-rakentamiseen tulee nopeasti merkittävää normiohjausta. Käytännössä se tarkoittanee matalaenergiahankkeita lähes pelkästään. Korjausrakentamisessa käynee niin, että kaikki pakkokorjauksetkin joudutaan toteuttamaan ns. energia-hankkeina, mikäli niihin aiotaan saada valtion tukea hank-keen jossain vaiheessa.

1 • 2009 3


kaukolämpömaakaasujyrsinturvekivihiili

Suomessa seurataan tätä kehitystä siten, et-tä tavoitteena on täälläkin rakentamismää-räysten vaatimustason kohottaminen jo vuonna 2010 noin 35 % säästötavoitteel-la ja vuoteen 2015 mennessä koko uudis-rakentamiskannassa matalaenergiatasolle, jolloin asuin- ja toimistorakennusten vuo-tuinen lämmön ominaiskulutus on enin-tään 50 kWh/m2a. Tämä tavoite on uu-disrakennuksissa taloudellisesti varsin edul-linen ja tekninen valmius sen toteuttami-seen on hyvä.

Energiataloudellisen korjauksen merki-tys energiansäästössä on pitkällä aikavälil-lä uudisrakentamisen energiansäästön kans-sa likimäärin saman suuruinen.

Rakennusten energiataloudellisessa kor-jauksessa ovat investoijan eli omistajan ta-loudelliset mahdollisuudet ja taloudellinen optimointi ratkaisevassa asemassa. Raken-nusten energiankäytön oleellinen vähentä-minen on siten mahdollista vain, jos myös omistajan taloudellinen mahdollisuus ja hyöty tukevat tätä.

Energiatehokkuuden optimoivaan hallintaanRakennuksen energiatalouden optimoiva hallinta edellyttää lämmitysenergian lisäksi myös rakennuksen lämpimän käyttöveden lämmitysenergian ja valaistusenergian ku-lutuksen huomioimista sekä energian tuo-tannon ja hankinnan kytkemistä mukaan päätöksentekoon ja suunnitteluun.

Tärkeää on myös kokonaisvaltaisen elin-kaarilaadun eli käytettävyyden, teknisen toi-mivuuden, elinkaaritalouden, ekologian eli luonnontalouden ja rakennuskulttuurin nä-kökohtien ja vaatimusten toteuttamista.

Tämä on tarpeen erityisesti siksi, että matalaenergiarakentaminen ja energiate-hokkuuskorjaus muuttavat monia totut-tuja ratkaisuja, jolloin vaarana on toimin-nallisten tai teknisten toimivuusvirheiden syntyminen. Tämä vaaran on erityisen suu-ri energiataloudellisessa korjausrakentami-sessa, jossa myös rakennuskulttuurin näkö-kulma on tärkeä.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry

on perustanut keväällä 2008 työryhmän val-mistamaan kokonaisvaltaiset ohjeet uusia matalaenergiarakennuksia ja energiatehok-kuuskorjauksia varten. Ohjeiden on mää-rä valmistua huhtikuussa 2009. Tämän ar-tikkelin kirjoittaja toimii toimituskunnan puheenjohtajana.

Uudisrakentamisessa siirtyminen matalaenergiarakennuksiin on taloudellistaEnergian hinnan viime vuosina tapahtunut oleellinen kohoaminen on herättänyt myös omistajien mielenkiinnon matalaenergiara-kentamiseen (kuva 1.). Samaan suuntaan on vaikuttanut myös elinkaariajattelun tie-dostaminen ja leviäminen, jolloin rakennus-ten taloutta tarkastellaan pitkällä, yleensä 20–50 vuoden aikavälillä.

Jo nykyisellä energian hintatasolla voi-daan matalaenergiarakennusten pienet kus-tannuslisäykset esimerkiksi asuntolainojen korkokannalla laskettuina kuolettaa energia-kustannusten säästöillä varsin lyhyessä ajas-sa, yleensä alle viidessä vuodessa.

Lisäsijoituksen korkotuottovaatimuksen ollessa sijoitusyritysten tuottovaatimusten mukaisia takaisinmaksuaika on yleensä välil-lä 5–10 vuotta. Lisäksi on syytä otaksua, että matalaenergiarakennusten tulevaisuusarvo kehittyy jopa oleellisestikin tavanomaisten normirakennusten arvoa korkeammalla ta-solla. Näin ollen matalaenergiarakennusten

käyttöönotolle huomattavasti normivaati-muksia alemmallakin energiankulutustasol-la on myös yksityistaloudelliset perusteet.

Matalaenergiarakennusten rakennuskon-septeja teknisine järjestelmäratkaisuineen ja avaintuotteineen on ollut saatavilla markki-noilla jo toistakymmentä vuotta. Näillä on muutamissa kymmenissä seuratuissa suoma-laisissa rakennuskohteissa saavutettu 2–4 %:n rakennuskustannusten lisäyksellä yleensä lämmitysenergian vuotuinen lämmitysener-gian kulutustaso 30–50 kWh/m2a.

Tätä alempaankin kulutustasoon on päästy, mutta silloin rakennuskustannuk-set ovat nousseet melko jyrkästi. Joissakin tutkimuksissa on jo 2000-luvun alkupuo-len kaukolämmön energian hinnoilla ja asuinlainkorkojen reaalikorkonannalla las-kien todettu eteläisessä Suomessa sijaitsevan kerrostalon lämmitysenergian kulutustason optimiarvoksi noin 30 kWh/m2a.

Pientalon optimiarvo on sen muodos-ta riippuen hiukan ylempänä, noin 35–40 kWh/m2a. Näiden ratkaisujen lisäkustan-nus nykyiseen normitaloon verrattuna on vain noin 2–3 % ja laajemman käyttöön-oton jälkeen voidaan edullisimmillaan pääs-tä tätäkin alempiin kustannuksiin.

Tarkoitus on lähivuosina rakentaa Es-poon Suurpeltoon VVO:n rakennuttamina tällaiset Espoon ensimmäiset matalenergia-

Rakennusten energiatehokkuuden oleellinen parantaminen on noussut erityisesti EU:n aktiivisen energiapolitiikan tavoitteiden ansiosta keskeiseen asemaan. Energian hinnan viime vuosina tapahtunut oleellinen kohoaminen on herättänyt myös omistajien mielenkiinnon matalaenergia- rakentamiseen ja energiatehokkuuskorjaukseen.

Rakennusten energiatehokkuudelle tulossa suuria haasteita

Kuva 1.

Eri energiamuotojen hintaindeksin

kehitys tällä vuosikymmenellä.

1 • 20094


kerrostalot. Espoon ensimmäiset matala-energiapientalot rakennettiin jo vuonna 1992–1993.

Ympäristöministeriössä on valmistumas-sa uusia rakennuksia koskevat uusitut ener-giatehokkuusmääräykset vuodelle 2010, jotka merkitsevät noin 35 % vähennystä lämmitysenergian kulutukseen.

Seuraava määräysten uusiminen on kaa-vailtu jo vuodeksi 2012, jolloin siirrytään jo matalaenergiatasolle. Tämä merkitsee si-tä, että uusien rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa kannattaa jo nyt siirtyä matalaenergiaratkaisuun.

Todellisena energiatehokkuuden haasteena ovat olemassa olevat rakennuksetKäytössä olevien rakennusten energiatehok-kuuden parantamisella korjaustoimenpiteil-lä eli energiakorjauksella alennetaan pysy-västi rakennuksen energiankulutusta. Ener-giakorjauksen taloudellisuutta voidaan ke-hittää seuraavilla toimenpiteillä:• yhdistetään energiakorjaus muuhun pe-

ruskorjaukseen, jolloin kustannukset jae-taan näiden kesken ja korjauksesta käytöl-le tuleva kokonaishaitta minimoidaan

• mikäli kiinteistössä on jäljellä rakennus-oikeutta, tehdään sen puitteissa sallittu hyötyalan lisäys, jonka tuotto voidaan käyttää korjauksen rahoitukseen

• peruskorjaukseen ja energiakorjaukseen käytettävissä olevat valtion rahoitusavus-tukset ja korkoavustukset toimivat osara-hoituksena.

Energiakorjausta voidaan peruskorjaus-ten yhteydessä toteuttaa lähinnä seuraavil-la toimenpiteillä:• ikkunoiden vaihtaminen energiatehok-

kaiksi (U-arvo 0,8–1,0 W/m2K)• ilmanvaihdon uusiminen tulo- ja pois-

toilman mekaanisella puhalluksella ja te-hokkaalla lämmön talteenotolla varuste-tuksi

• rakennuksen vaipan ilmanpitävyyden pa-rantaminen

• rakennuksen vaipan lämmöneristyksen li-sääminen ja kylmäsiltojen poistaminen

Näiden asuinkerrostalojen lämmitysener-gian kulutuksen osatekijöiden suhteellinen merkitys on esitetty kuvassa 2.

Ikkunoiden vaihtaminen on 30–40 vuoden ikäisissä rakennuksissa varsin ta-vallinen korjaustoimenpide, jolloin ener-giatehokkkuuden mukaanotto on halpa ja erittäin edullinen tehtävä.

Sopiva lämmöneristävyys eli U-arvo ik-kunoille on tällöin 0,8–1,0 W/m2K. Tästä saatava enrgiankulutuksen säästö on mer-kittävä, koska vamhojen ikkunoiden läm-pöhaviö on noin 20 % rakennuksen läm-mitysenergian kulutuksesta, ja se pienenee noin kolmannekseen.

Kun samalla rakennuksen vaipan tiivi-ys lisääntyy selvästi, on tarpeen huolehtia ilmanvaihdon riittävyydestä säätämällä il-manvaihto uudelleen.

Tästä aiheutuu taasen 1960–1990-luku-jen pelkkään poistoilmapuhallukseen perus-tuvissa taloissa haittojakin: Ensinnäkin lisät-ty ilmanvaihto aiheuttaa kylmänä kautena veto-ongelmia pienissä huoneistoissa.

Toiseksi lisääntyneen poistoilman muka-na menee energiaa niin paljon harakoille, että ikkunoiden parantuneesta lämmön-eristyksestä syntyvä hyöty pienen tai hävi-ää kokonaan.

Ilmanvaihdon uusiminen onkin ener-giatehokkuuskorjauksen tehokkain ja tu-loksekkain keino. Kun rakennukseen asen-netaan täydellinen koneellisella sisäänotolla, ulospuhalluksella ja tehokkaalla lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjes-telmä, saadaan korjauksen suurin ener-giansäästöpotentiaali käyttöön. Samalla sisäilman puhtaus, homeettomuus ja ve-dottomuus saadaan hyvälle tasolle.

Kuten kuvasta 2 nähdään, kuluu pois-toilmanvaihdolla varustetuissa rakennuk-sissa varsin tarkkaan puolet lämmitysener-giasta ilmanvaihtoon. Lämmönvaihtimella tästä voidaan saada talteen vanhoissa ker-rostaloissa noin 60 %.

Toisaalta täydellinen koneellinen ilman-vaihto ja tehokas lämmön talteenotto edel-lyttävät riittävän tiivistä vaippaa. Betoni-elementtirakennusten seinät ovat yleensä melko tiiviitä, joten tiiviiden ikkunoiden asentaminen ja tarvittaessa huoneiston ul-ko-ovien vaihtaminen ja mahdollisten mui-den paikallisten vuotokohtien tiivistäminen ovat riittäviä toimenpiteitä.

Rakennuksen vaipan seinien ja ylä- ja alapohjan lämmöneristyksen lisääminen tu-lee yleensä edulliseksi vain, jos näitä osia on tarpeen muuten peruskorjata. Onhan sei-nien, ylä- ja alapohjan osuus rakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta alle 20% eli vähän pienempi kuin ikkunoiden osuus. Seinien muun korjauksen tapauksessa voi-daan kyllä yhdessä ikkunoiden uusimisen

kanssa lähes koko energiatehokkuuden pa-rantamispotentiaali hyödynnetyksi.

Energiatehokkuuskorjausten rahoitus, suunnittelu ja päätöksenteko

Kerrostalo-asuinrakennusten taloushallin-ta on monitahoinen asia. Vastuun kantajia ovat isännöitsijät yhdessä taloyhtiön halli-tusten ja osakkeenomistajien kanssa. Talou-dellinen yhtälö on vaikea, koska taloyhtiön päätöksenteko on monipuolinen ja osak-kaiden taloudelliset intressit ja rahoitusmah-dollisuudet vaihtelevat. Valtion tukitoimet tuovat osa-apua tähän ongelmaan.

Paras rahoitustapa saattaa usein olla mel-ko pitkäaikaisen lainan ottaminen taloyh-tiölle. Tässä tapauksessa on edullista tehdä korjausinvestoinnin toimenpidevalinnat, kustannusarviot ja investointilaskelmat si-ten, että energiatehokkuuden lisäämistoi-menpiteiden kustannukset voidaan mahdol-lisimman pitkälle kuolettaa niistä saadusta energiansäästöstä. Tällöin yhtiövastiketta ei tarvitse korottaa merkitsevästi edes lainan kuoletusaikana. Energiansäästö jää sitten lai-nan kuoletusajan jälkeen taloyhtiön eduk-si, samoin kuin rakennuksen merkittävästi kohonnut tulevaisuusarvokin. Oheisetuna on sitten oleellisesti parantunut sisäilman mukavuus ja terveellisyys.

Taloyhtiön kannattaa käyttää parasta saatavilla olevaa teknistä asiantuntemus-ta korjaustoimenpiteiden suunnittelussa ja päätösten valmistelussa, vaikka se tuo-kin lisäkuluja.

...jatkuu ...

Kuva 2. Normien 2005 mukaisten ja matalaenergiatasoisten asuinkerrostalojen

ja pientalojen lämmitysenergian kulutuksen osatekijät. Kuva: Juhani Laine, VTT.

ASKO SARJA

TEKNIIKAN TOHTORI, PROFESSORI (EMERITUS)

Normikerrostalo 2005:n lämmitys 100 % MERA-kerrostalon lämmitys 31 %

1 • 2009 5


Espoon Suomenojalla sijaitseva voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukkaille sekä sähköä valtakunnan verkkoon.

Voimalaitoksen tuotanto kattaa nykyisin noin 60–70 % alueella tarvittavasta kauko-lämmöstä. Loput lämmöntarpeesta tuote-taan eri puolilla kaukolämpöverkkoa sijait-sevilla lämpökeskuksilla, jotka ovat käytössä lähinnä talviaikaan.

Kaukolämpö siirtyy asukkaille ja kiin-teistöille kaukolämpöverkossa, jota laajen-netaan jatkuvasti. Kaukolämpöverkko ulot-tuu Suomenojan laitoksesta linnuntietä pisimmillään noin 17 km päähän Kirkko-nummelle.

Maakaasu sopii kaupunkiolosuhteisiinUusi voimalaitos lisää yhteistuotetun läm-mön määrää merkittävästi ja yli kaksinker-taistaa Suomenojalla tuotetun sähkön vuo-tuisen määrän. Sen sähköntuotantoteho tu-lee olemaan 234 megawattia (MW) ja kau-kolämpöteho 214 MW.

Valmistumisen jälkeen vuosittainen kaukolämmöntuotanto Suomenojalla vas-taa noin 90 000 omakotitalon kaukoläm-mön tarvetta ja sähköntuotanto noin 100 000 sähkölämmitteisen omakotitalon säh-köntarvetta.

Rakennettava voimalaitos käyttää polt-toaineenaan maakaasua. Maakaasu valittiin polttoaineeksi, koska se on ympäristömyö-

TOMMY WIKSTRÖM

VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ

FORTUM MARKETS OY

IPCC:n arvion mukaan tämä edellyttää, että maailman kasvihuonepäästöt kääntyvät las-kuun kahden vuosikymmenen kuluessa. EU:n ilmastopaketin mukaan Suomen tu-lisi lisätä uusiutuvan energian käyttöä 9,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennes-sä. Vaatimukset ovat niin tiukat, että nii-den saavuttamiseksi tarvitaan toimenpitei-tä kaikilla elämän eri osa-alueilla.

Sähköntuottajat tuntevat vastuunsa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessäEnergiayhtiöt sijoittavat yhä enemmän re-sursseja sähköntuotannossa syntyvien kas-vihuonepäästöjen vähentämiseksi. Tällais-ta tuotantoa rakennetaan Suomessakin lä-hivuosina ennätyksellisen paljon.

Ydinvoima on yksi niistä hiilidioksidiva-paista tuotantomuodoista, joilla katetaan se-kä lisääntynyttä sähköntarvetta että korva-taan vanhaa käytöstä poistuvaa tuotantoa. Olkiluotoon rakennetaan parhaillaan Suo-men viidettä ydinvoimalaa. Sen lisäksi on useampikin sähköntuottaja ilmaissut haluk-kuutensa rakentaa uutta ydinvoimaan pe-rustuvaa sähköntuotantoa.

Tuulivoimaloita rakennetaan uusista säh-köntuotantolaitoksista kappalemääräisesti eniten sekä Suomessa että maailmalla. Halli-tuksen äskettäin julkaiseman laskelman mu-kaan tulisi Suomeen tulevina vuosina raken-taa noin 1000 uutta tuulivoimalaa.

Maailmalla on käynnissä myös runsaas-ti muita tutkimushankkeita, joissa selvi-tetään esimerkiksi aalto- ja aurinkoener-gian hyödyntämistä sähköntuotannossa. Sähköntuottajat odottavat kuitenkin eh-kä eniten tutkimushankkeilta, joissa tutki-

taan hiilidioksidin talteenottoa ja varastoin-tia. Suurin osa maailman sähköstä tuotetaan hiilellä. Hiilidioksidin talteenotto mahdol-listaisi hiilivoimalaitosten käytön myös tu-levaisuudessa.

Matala- ja nollaenergiaratkaisut yleistyvät rakentamisessaSamaan aikaan kun sähköntuottajat tutki-vat uusia sähköntuotantomuotoja, raken-tajat kehittävät uusia rakennustekniikko-ja. Yhä useampi uusi talo, myös kerrostalo, lämpiää ilma- tai maalämpöpumpulla. Ra-kentajat kehittävät parhaillaan myös ma-talaenergia- ja nollaenergiaratkaisuja. Ma-talaenergiataloissa kaukolämmön kulutus-ta on kyetty vähentämään jopa 70 pro-senttia. Nollaenergiaratkaisuissa ei taloon tai huoneistoon asenneta lämmitystä lain-kaan. Tarvittava lämpö otetaan tehokkaas-ti talteen asukkaista, valaistuksesta ja kodin sähkölaitteista.

Sähköyhtiöt tekevät energiansäästön helpoksiIlmastonmuutoskeskustelun ja kohonnei-den energiakustannusten myötä asukkai-den kiinnostus energiansäästöön on lisään-tynyt. Esimerkiksi energiayhtiö Fortum vas-taa asiakkaidensa tarpeisiin kehittämällä uu-sia kodin energiankäytön hallintaa helpot-tavia web-pohjaisia palveluita, joissa asia-kas voi virtuaalisesti kokeilla minkälaisen hyödyn hän saa energiansäästöinvestoin-nille omassa kodissaan.

Sähköyhtiöt tulevat lähivuosina vaihta-maan kaikkien asiakkaidensa sähkömittarit etäluettaviksi. Muutoksen myötä asiakkaan laskutus perustuu reaaliaikaiseen kulutuk-seen ja tarkkaan raportointiin. Näin asiakas näkee tekemiensä energiansäästötoimenpi-teiden vaikutuksen heti seuraavassa sähkö-laskussaan ja kulutusraporteissaan. Tarkka kulutuksen seuranta auttaa asiakasta säh-könkäytön suunnittelussa, ajoituksessa ja tehostamisessa.

Ilmastonmuutos ohjaa energiantuotantoa ja -käyttöä

täinen, helppokäyttöinen ja kaupunkiym-päristöön erittäin hyvin soveltuva polttoai-ne. Se tulee voimalaitokselle putkea pitkin, sen poltosta ei synny tuhkaa, pöly - tai rik-kipäästöjä ja myös typenoksidipäästöt ovat alhaiset.

Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat myös alhaisemmat verrattuna muihin fos-siilisiin polttoaineisiin. Biopolttoaineita ei Espoossa ja lähialueilla ole riittävästi saata-vissa, jotta vastaava määrä lämmöntuotan-toa voitaisiin toteuttaa täysin ilman hiilidi-oksidipäästöjä.

Päästöt alenevat entisestään Uuden voimalaitoksen ansiosta hiilen ja öl-jyn käyttö kaukolämmön tuotannossa alu-eella vähenee. Tämä merkitsee hiili- ja tuh-kakuljetusten sekä rikkidioksidi- ja hiukkas-päästöjen vähenemistä. Typenoksidipääs-töissä ei tapahdu olennaista muutosta. Hiilidioksidipäästöt tuotettua energiayk-sikköä kohden laskevat yli 10 %.

Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotan-to on tehokas ja ympäristömyötäinen tapa tuottaa energiaa. Kaukolämmön hintaan uudella voimalaitoksella ei ole välittömiä vaikutuksia. Fortumin tavoitteena on pi-tää kaukolämmön hinta kilpailukykyisenä myös jatkossa ja taata näin kaukolämmön kysynnän kasvu alueella.

Uusi siirtolinja rakenteillaSamanaikaisesti voimalaitosrakentamisen kanssa Fortum rakentaa uutta kaukoläm-mön siirtolinjaa Espooseen. Uutta kauko-lämmön siirtoverkkoa tarvitaan siirtämään Suomenojan uudelta voimalaitokselta syn-tyvä kaukolämpö kuluttajille.

Siirtolinjan rakennustyöt valmistuvat ke-sällä 2009. Linja kulkee Suomenojan voima-laitokselta Puolarmetsään, Olarin pohjois-puolitse Ylä-Mankkaalle ja sieltä Tapiolaan ja Leppävaaraan. Siirtolinjan ansiosta myös uudet asuntoalueet, kuten Suurpelto, voi-vat liittyä kaukolämpöverkkoon.

ANU SALONSAARI-POSTI

VIESTINTÄJOHTAJA

FORTUM HEAT

Lisää ympäristömyötäistä energiaa Suomenojan voimalaitokselta

Ilmastonmuutos on herättänyt meidät suomalaiset. Herääminen näkyy jo lähes kaikissa asumiseen liittyvissä päätöksissä, niin vi-ranomaisten kuin asukkaiden te-kemissä. EU on asettanut tavoit-teeksi, että maapallon lämpötila ei nousisi pitkällä aikavälillä yli kahta astetta.

Espoon, Kauniaisten ja Kirkko-nummen alueiden kaukolämmön tarpeen voimakas kasvu on tehnyt mahdolliseksi uuden, tehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotanto-laitoksen rakentamisen Suomen-ojan nykyisen voimalaitoksen yhteyteen. Voimalaitoksen rakentaminen on edennyt suunni-telmien mukaisesti ja se valmistuu tuotantoon vuoden 2009 lopussa. Fortum investoi Suomenojalle noin 220 miljoonaa euroa.

1 • 20096


Nyt tehdyn rakentamismääräysten uu-simisen taustana ovat Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan sitoumukset päästöjen vähentämiseksi ja energiatehok-kuuden parantamiseksi sekä valtioneuvos-ton syksyllä hyväksymä energia- ja ilmasto-poliittinen selonteko.

“Koska rakennuskannan osuus koko maan energiankulutuksesta on jopa 40 % ja kasvihuonekaasupäästöistäkin noin 30 %, sen paremmin kansallisten kuin kansainvä-listen ilmastositoumustemme täyttäminen on mahdotonta ilman olennaista parannus-ta rakennuskannassa. Hyväksytyn muutok-sen tavoitteena on siirtyminen kohti mata-laenergiarakentamista kuitenkin siten, että uusi tasonkiristys on odotettavissa jo lähi-vuosina. Rakentamismääräysten rakenteen muutos ja seuraavat tiukennukset onkin tar-koitus toteuttaa uusittavana olevan raken-nusten energiatehokkuusdirektiivin mukai-sesti viimeistään vuonna 2012, jolloin siir-ryttäisiin samalla kokonaisenergiankulutuk-seen perustuvaan sääntelyyn ja mahdollisesti primäärienergiakertoimien käyttöön”, tote-aa asuntoministeri Jan Vapaavuori.

Tiukennetut energiatehokkuusvaatimukset asettavat rakennusalan toimijoille haasteen. Pelkkä kustannustehokas energiatehokkuu-den parantaminen suunnittelussa ja raken-tamisessa ei riitä, vaan samalla on erityises-ti varmistettava, että käytettävät rakenteet ja suunnitteluratkaisut toimivat myös kos-teusteknisesti oikein.

Selvitysten mukaan mahdolliset kosteusris-kit eivät olennaisesti lisäänny matalaener-giatason rakenteissa verrattuna nykyisen määräystason mukaan tehtyihin rakentei-siin. Jos suunnittelun ja toteutuksen laatu paranee energiatehokkaita rakenteita käy-tettäessä, rakenteiden kosteusriskit voivat tätä kautta myös pienentyä.

Mahdollisten kosteusriskien suuren yhteis-kunnallisen merkityksen takia ympäristömi-nisteriö teetti määräysten taustaksi Tampe-reen teknillisellä yliopistolla selvityksen ma-talaenergiatason rakenteiden toimivuudes-ta. Raportissaan yliopisto esitti rakenteiden lämmönläpäisykertoimille lievempiä kiris-tyksiä suhteessa ministeriön lausuntokier-roksella olleeseen määräysluonnokseen.

Ministeriön VTT:llä teetättämän jatkoar-vioinnin mukaan rakenteiden kosteustek-ninen toimivuus ei kuitenkaan aseta rajoi-tuksia lämmöneristystason parantamiselle jopa 40 prosentilla.

“Uusien kosteusongelmien välttämiseksi olemme toteuttaneet rakennusten energia-tehokkuutta koskevat kiristystavoitteet ot-taen huomioon TTY:n selvityksen rakenne-kohtaiset suositukset. Tämän takia raken-nuksen ulkoseinää, alapohjaa ja ovia koske-vat uudet U-arvovaatimukset on hyväksy-

tyissä määräyksissä lievennetty alkuperäises-tä esityksestä. Olemme tältä osin pelanneet hieman varman päälle, minkä seuraukse-na määräysten energiatehokkuutta kiristä-vä taso asettuu aivan aiemmin määritellyn 30–40 %:n tavoitetason alarajalle”, toteaa Vapaavuori.

Nyt annetuissa määräyksissä rakentamis-määräysten rakennetta ei ole muutettu. Määräysten tiukentava vaikutus kohdistuu rakennuksen lämpöhäviöön, joka keskei-sesti vaikuttaa rakennuksen energiatehok-kuuteen. Rakennuksen lämpöhäviö muo-dostuu rakennuksen vaipan (seinät, yläpoh-ja, alapohja, ikkunat ja ovet), ilmanvaihdon ja vuotoilman lämpöhäviöiden yhteenlaske-tusta kokonaisuudesta.

Annetut määräykset tulevat arvioiden mu-kaan nostamaan rakennuskustannuksia 2–6 prosenttia. Lisäkustannukset tulevat ajan saatossa kuitenkin pienenemään, kun uu-sista menetelmistä tulee normaalikäytän-töjä. Rakennuksen käytön aikaiset alentu-neet energiakustannukset kattavat kuiten-kin ajan mittaan rakentamisvaiheen lisä-kustannukset.

Linkki: Suomen rakentamismääräyskokoel-ma <http://www.ymparisto.fi//default.asp?contentid=307733&lan=fi&clan=fi>

Kirjoitus on lyhennelmä Ympäristöministeriön asiaa koskevasta tiedotteesta 22.11.2008

Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö

ANTOI ENERGIATEHOKKUUTTA PARANTAVAT VAATIMUKSENSA 22.12.2008

Ympäristöministeriö on 22.12.2008 antanut uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset.

Uusien määräysten tiukentava vaikutus on noin 30 % nykyisestä määräystasosta. Perinteisen hirsirakentami-sen erityispiirteet on otettu huomioon muita seinära-kenteita lievemmällä lämmöneristysvaatimuksella siten, että hirsirakentamisen osalta määräykset tiukkenevat vajaalla 20 prosentilla.

Alan toimijoilla on vielä vuosi aikaa valmistautua uu-siin määräyksiin, jotka tulevat voimaan 1.1.2010.

1 • 2009 7


Esitys liittyy valtion vuoden 2009 ensim-mäiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tar-koitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdol-lisimman pian.

TAVOITTEENA TYÖLLISYYDEN LISÄYSEsityksen tavoitteena on elvyttää rakenta-mista ja lisätä rakennusalan työllisyyttä. Ta-voitteena on myös saada käyntiin tarpeelli-sia parannus- ja korjauskorjaustöitä asun-tokannan laadun parantamiseksi ja ylläpi-tämiseksi.

Korjausavustusten käyttämisestä onnis-tuneesti suhdannepoliittisena välineenä on kokemusta 1990-luvulta. Vuodesta 1992 myönnettiin suhdanneluonteisesti avustuk-sia asunto-osakeyhtiötalojen keskeisiin kor-jaustoimenpiteisiin. Avustuksen suuruus oli enimmillään tavallisimmin kymmenen pro-senttia kustannuksista.

Avustusta myönnettiin rakennuksen ul-kovaipan korjaamiseen ja parantamiseen vesi- ja kosteuseristyksen, lämmöneristyk-sen, tiiviyden sekä rakenteen kunnon osalta, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän paran-tamiseen, vesi- ja viemärilaitteiden raken-tamiseen tai parantamiseen, sähkö- ja tele-järjestelmien korjaamiseen tai uusimiseen, yhteistilojen parantamiseen tai rakentami-seen sekä piha-alueen parantamiseen.

KENELLE AVUSTUSTA MYÖNNETÄÄN?Avustaminen koskee 2 §:n mukaan vain asuinrakennuksia, joissa on vähintään kak-si asuinhuoneistoa. Vastuun toimenpitees-tä tulee kuulua yhteisölle, esimerkiksi asun-to-osakeyhtiölle.

Yksittäisiä kotitalouksia ei tueta määrä-aikaisella avustuksella. Avustusta voidaan myöntää myös silloin, kun samassa korjaus-hankkeessa korjattavissa rakennuksissa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa.

Avustettavan rakennuksen tulisi olla ym-pärivuotisessa asuinkäytössä. Rakennuksen lisäksi avustusta voisi saada toimille, joita tehdään rakennukseen liittyvään yhteistilaan ja piha-alueeseen. Liittyminen tarkoittaisi, että kyseessä olisivat toimet samalla tontil-la tai vastaava kiinteä liittyminen asuinra-kennukseen.

MIHIN TOIMENPITEISIINAVUSTUSTA MYÖNNETÄÄN?Avustuksia myönnettäneen pääasiallisesti samoille keskeisille parannus- ja korjaus-toimenpiteille, joille myönnettiin aikai-semmin niin kutsuttuja asunto-osakeyh-tiöavustuksia.

Myöntämiskäytännön helpottamisek-si avustusperusteet olisivat nyt väljemmät siten, että voitaisiin avustaa kaikkia paran-nus- ja korjaustoimenpiteitä, kunhan muut edellytykset täyttyisivät. Myöskään asetus-tasolla ei ole tarkoitus säätää luetteloa avus-tettavista toimenpiteistä.

Tavanomaista vähäistä rakennuksen huoltoon ja ylläpitoon liittyvää toimintaa ei ole tarkoitus tukea.

MILLOIN TYÖT TULEE ALOITTAA?Rakennustyöt tulee aloittaa vuoden 2009 helmikuun alun ja kyseisen vuoden lopun välisenä aikana. Tällä tarkoitetaan rakennus-paikalla tapahtuvia rakennustöitä.

Aloittamisajankohdaksi katsottaan urakkasopimuksessa tai muussa vastaavas-sa sopimuksessa määritelty aloittamispäi-vä. Työt tulee toteuttaa vuoden 2010 lop-puun mennessä.

Ajoittuminen osoitettaisiin loppukat-selmuksella, vastaanottotodistuksella tai muun luotettavan selvityksen perusteella, esimerkiksi kustannusten erääntymispäi-vän osoittavalla laskulla. Jos koko hanke ei jostain syystä valmistuisikaan määräaikana, olisi mahdollista myöntää avustus vain sille osalle toimenpiteistä tai niiden osista, jotka

on saatu toteutettua määräajassa. Avustus-ten maksaminen voisi jatkua vuoden 2010 lopun jälkeenkin.

Parannus- ja korjaustoimenpiteiden ar-vioitujen kustannusten tulee olla vähintään 5 000 euroa.

ENERGIATEHOKKUUTEEN SATSAAMISTA TARVITAANRakennuskannalla on keskeinen merkitys, kun tarkastellaan mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta, vähentää kasvihuone-kaasupäästöjä ja vaikuttaa uusiutuvien ener-gialähteiden käytön lisäämiseen. Tämä tu-lisi ottaa huomioon jokaisessa korjauskoh-teessa silloin, kun tehtävät toimenpiteet an-tavat tähän mahdollisuuksia.

Suhdanneluonteiseen avustukseen ei kui-tenkaan liittyisi samanlaisia pakollisia tek-nisiä edellytyksiä kuin energia-avustuksiin. On syytä pyrkiä parantamaan toimenpiteil-lä energiatehokkuutta siten, että energian-käyttö vähenisi ja myös kasvihuonekaasu-päästöt vähenisivät.

Myös lämmitystapa on merkittävä. Uu-siutuvien energialähteiden käyttöä tulisi suosia uusiutumattomien sijasta.

Avustusta myönnettäisiin 4 §:n mukaan kymmenen prosenttia hyväksyttävistä kus-tannuksista. Enimmäismäärä on sama, jota tavallisimmin käytettiin myönnettäessä vas-taavia avustuksia 1990-luvulla. Myös ener-gia-avustukset kerros- ja rivitaloille ovat ta-vallisimmin samaa suuruusluokkaa.

Avustus myönnettäisiin aina täysimää-räisenä, ellei olisi erityistä syytä myöntää pienempää avustusta. Hyväksyttävät kus-tannukset olisivat enintään toteutuneet kustannukset.

KIINTEISTÖN SIJAINTIKUNTA MYÖNTÄÄ AVUSTUKSENAvustuksen myöntää 6 §:n mukaan tavalli-simmin asuinrakennuksen sijaintikunta saa-tuaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskes-kukselta tiedon siitä avustusosuudesta, joka on kunnan käytettävissä.

Lain 7 § koskee rahoitustukien yhteenso-vitusta. Avustettavat hankkeet ovat osittain sellaisia, joille voidaan hakea myös muuta avustusta, erityisesti energia-avustusta. Sa-malle hankkeelle ei ole syytä myöntää ener-gia- tai korjausavustusta tässä laissa tarkoi-tettua avustusta samanaikaisesti.

On myös mahdollista, että samoihin hankkeisiin haetaan ja voitaisiin saada eri-tyisryhmien investointiavustusta. Tällöin-kään kumpaakin avustusta ei ole syytä myöntää samalle hankkeelle.

Jotta tehtävät työt saisivat sen mukaisen avustuksen, kuin on tarkoitettu, tulee yh-

deksi hankkeeksi tulkitseminen voida teh-dä suppeasti. Vaikka työt tehtäisiin saman-aikaisesti samassa rakennuksessa, pitäisi ne joissain tapauksessa katsoa eri hankkeik-si muun muassa niiden erilaisen tavoitteen perusteella.

Esimerkiksi jos samaan aikaan korjataan sekä talon ulkovaippaa ja asennetaan hissit-tömään taloon hissi liikuntaesteettömyyden parantamiseksi, ulkovaippakorjauksille voi-taisiin myöntää tämän lain mukaista avus-tusta enintään kymmenen prosenttia kus-tannuksista ja hissiasennuksille enintään 50 prosentin korjausavustus kustannuksista.

Samoin eri hankkeiksi voidaan katsoa työt, jotka tähtäävät samaan tavoitteeseen, mutta ajoittuvat eri ajankohtiin. Tämä tu-lee kyseeseen useimmiten silloin, kun tu-etaan ensin perusparannuksen suunnitte-lua ja myöhemmin korjausrakentamisen toteuttamista.

KETKÄ AVUSTUKSISTA HYÖTYVÄT?Avustuksista saavat parhaan hyödyn ne yh-tiöt, joissa on parhaillaan valmiiksi valmis-teltuna varsinaista urakkavaihetta odotta-massa olevia hankkeita.

Matinkylän Huolto Oy:n isännöinnissä olevat yhtiöt ovat poikkeuksellisen hyvässä asemassa, koska meillä on käytännöllisesti katsoen kaikissa isännöimissämme kohteis-sa 10 vuoden korjaustarpeet kartoitettuina ja priorisoituina.

Mikäli jonkun yhtiön yhtiökokous ha-luaa, voitaneen ”korjausputkessa” olevia hankkeita nopeuttaa haluttaessa päästä kor-jausavustusten piiriin. Avustuksien saan-timahdollisuus ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että harkitsemattomasti hankkeita käynnistettäisiin.

Tärkeää on myös muistaa, että varsinai-set hankkeet varustetaan asianmukaisilla projektiorganisaatioilla, joiden turvin taa-taan yksittäisten hankkeiden mahdollisim-man mutkaton läpimeno. Syytä on muistaa sekin, että isännöitsijällä on vain hallinnolli-nen rooli, eikä hän ole sovelias projektipääl-liköksi minkään kokoiseen hankkeeseen.

Isännöinnin perustehtävässä korjaus-hankkeen hallinnon yleistehtävissä on isännöitsijälle ihan riittämiin tekemisistä ja niistäkin suurin osa tavanomaisen isän-nöinnin piiriin kuulumatonta erillisveloi-tettavaa työtä.

Korjausrakentamiseen avustuksia

Hallitus on esittänyt Eduskunnan säädettäväksi lain, jolla myönnettäisiin suhdanneluonteisia avustuksia mm. asuinrakennusten korjaamiseen.

Avustusta myönnetään sekä asunto-osakeyhtiöille että vuokrataloyhteisöille. Avustuksen suuruus olisi kymmenen prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustuksilla tuettaisiin sellaisia korjausrakennustöitä, jotka toteutuvat vuoden 2009 helmikuun alun ja vuoden 2010 lopun välillä.

Laki olisi määräaikainen siten, että sen nojalla voitaisiin myöntää avustuksia vain vuonna 2009.

Lyhennelmä Hallituksen esityksestä

Eduskunnalle laiksi suhdanneluonteisista

avustuksista eräiden asuinrakennusten

korjauksiin. Jätetty käsittelyyn Helsingissä

3 päivänä helmikuuta 2009.

1 • 20098


Kaupungistuminen tapahtui Suo-messa nopeasti 1960-1970-lukujen vaihteessa. Asuinalueita rakennet-tiin suunnitelmallisesti, mutta hy-vin lyhyessä ajassa. Nyt rakennuskanta alkaa olla kor-jauksen tarpeessa. Rakennusten putket ja tekniikka vaativat päi-vitystä nykytasolle ja korjausten yhteydessä olisi hyvä huomioida myös energiansäästön näkökulma. Vanha rakennuskanta tulee koh-taamaan useita korjaushankkeita muun muassa julkisivukorjausten ja putkiremonttien tiimoilta.

Vahanen Yhtiöiden vanhempi asiantuntija Vesa Peltonen suosittelee suhtautumaan korjaustöihin kiinteistönhuollon näkökul-masta. "Vaikka korjaustyöt aiheuttavat kus-tannuksia, on hyvä muistaa, että remontit säilyttävät asunnon arvon ja asumistason tai parantavat sitä. Taloja pitäisi hoitaa, ei-kä korjata vain siksi, että on pakko. Käyte-täänhän autoakin huollossa, vaikka siinä ei olisi vikaa", hän kommentoi.

Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovatkin avaintekijöitä korjaustöiden teettämisessä. "Esimerkiksi putkien suhteen korjaustöis-sä ei voida odottaa. Jos putkissa on vuoto-ja, ne on korjattava saman tien tai muuten ne voivat aiheuttaa suuria vaurioita, joiden korjauskin on kallista", Vahanen Yhtiöiden arkkitehti Markku Malila kertoo.

Suunnitelmallisella kiinteistönhuollolla vältytään usein ikäviltä yllätyksiltä ja sääste-tään korjaustöiden kustannuksissa. Remont-tien ennakointi kannattaa myös asukkaiden näkökulmasta, kun isoihin korjaustöihin, kuten putkiremonttiin, voidaan valmis-tautua ajoissa.

Korjaustarpeet aina talokohtaisiaVaikka vanhan rakennuskannan kor-

jauksia voidaan yleisellä tasolla ennakoi-da, ovat korjaushankkeet aina talokohtai-sia. Näin ollen ei voida olettaa, että samana vuonna rakennettuihin ja rakenteeltaan sa-mantyyppisiin taloihin pätisivät samat kor-jausaikataulut.

"Vaikka saman asuinalueen talot saatta-vat olla samanikäisiä ja -näköisiä, niiden ra-kentamiseen on todennäköisesti käytetty eri materiaaleja ja niissä ovat tehneet töitä eri asentajat. Tällaisilla asioilla on suuri mer-kitys rakennuksen kuntoon", kertoo Kiin-teistön Tuottoanalyysit Oy:n toimitusjoh-taja, talotekniikka-alan asiantuntija Minna Launiainen.

Korjaussuunnitelmien teko tulisi aina aloittaa rakennuksen kuntoarviolla, jolla voidaan selvittää kiinteistön yleiskunto ja lähestyvät korjaustyöt.

"Tarkempia ajankohtia voidaan mää-rittää myöhemmin yksityiskohtaisemmilla kuntotutkimuksilla. Esimerkiksi putkien kunnon selvittäminen vaatii aina putkien kuntotutkimuksen teettämisen", Launiai-nen painottaa.

Hankesuunnittelusta korjaustyön toteutukseenIsompien korjaustöiden lähestyessä on syy-tä ottaa yhteyttä hankesuunnitelman teke-vään konsulttiin hyvissä ajoin. Hankesuun-nittelu on vaihe, jossa arvioidaan korjaus-työn erilaiset vaihtoehdot, työn kiireellisyys, kustannukset ja aikataulu.

"Hankesuunnittelu on hankkeen tär-kein vaihe, johon kannattaa panostaa. Isoilla hankkeilla tulisi aina olla omat hankesuun-nitelmansa, joita erilaiset kuntotutkimuk-set tukevat", Malila kertoo.

Kiinteistö tulisi nähdä hankesuunnit-teluvaiheessa kokonaisuutena, sillä samas-sa yhteydessä voidaan miettiä korjaustöi-den niputuksia.

"Putkiremontin yhteydessä voi olla edul-lisempi uusia esimerkiksi kiinteistön säh-köt, kuin korjata ne erillisenä myöhemmin. Myös ilmanvaihto korjataan usein putkire-montin yhteydessä", Launiainen kertoo.

Julkisivukorjauksiin voidaan puolestaan niputtaa ovien ja ikkunoiden uusiminen se-kä parvekkeiden lasitus.

"Julkisivujen yhteydessä kannattaa teet-tää myös antenni- ja tietoverkot, jotta ne saa asennettua ulkoseinille eikä niitä tarvitse ve-tää pintavetoina", Launiainen lisää.

Kun hankesuunnittelussa on päätetty korjaushankkeen tapa, laajuus ja kustan-nukset, on aika siirtyä toteutussuunnitte-luun ja sitä myöten korjaustyön teettämi-seen ja valvontaan. Isot korjaustyöt ovat kokonaisuudessaan haastavia ja pitkäkes-toisia hankkeita, joiden vetämiseen tarvi-taan usein ammattilainen.

"Hankkeelle on hyvä valita jo ennen han-kesuunnittelun aloittamista projektinjohta-ja, joka vie hankkeen alusta loppuun saak-ka", kertoo Launiainen.

Mikäli taloyhtiöstä ei löydy rakennutta-miskokemusta omaavaa henkilöä, jolla oli-si aikaa ja valmiudet vetää hanketta, suosi-tellaan tehtävään valittavaksi ulkopuolinen konsultti. Projektinjohtaja, joka konsultoi taloyhtiön hallitusta tai hankeryhmää se-kä isännöitsijää, helpottaa heidän tehtävi-ään hankkeessa.

"Isoissa korjaushankkeissa tehdään ta-loudellisesti merkittävien päätösten lisäksi monimutkaisia päätöksiä teknisistä asiois-ta. Näihin ratkaisuapua voivat antaa asian-tuntijat", Peltonen kertoo.

Asukkaat mukaan energian-säästötalkoisiinIlmaston lämpenemisen ja päästörajoit-teiden myötä myös korjausrakentamises-sa on tullut aika miettiä, kuinka rakennus-ten energiankulutusta voitaisiin vähentää. Useimmilta rakennuksilta vaaditaan ener-giatodistus, jonka voi teettää esimerkiksi kuntoarvion yhteydessä. Korjaustöillä on mahdollista parantaa todistuksen energi-aluokitusta.

"Kun asiantuntijamme laativat energia-todistuksia, mietitään samalla keinoja, joil-la energialuokkaa olisi mahdollista nostaa. Kun kiinteistön energiankulutus saadaan aisoihin, säästyy selvää rahaa ja kiinteistön arvo nousee", Launiainen kertoo.

Energiaa säästävien korjausratkaisujen kääntöpuoli on usein niiden hinta. Korjaus-ten takaisinmaksuajat saattavat olla pitkiä.

"Olennaiseen rooliin astuvat tässä vai-heessa kiinteistön käyttäjät. Hienoja, ener-giaa säästäviä systeemejä ei voida vain kytkeä päälle, vaan asukkaiden on otettava nämä huomioon omassa käytössä. Voidaan esi-merkiksi rakentaa energiaa säästävä ilman-vaihtojärjestelmä, mutta jos tätä ei huolleta ja säädetä oikein, energiankulutus ei laske", Peltonen kertoo.

Kaikkien energiaa säästävien korjausrat-kaisujen hinnat eivät kuitenkaan ole pää-tä huimaavia.

"Esimerkiksi parvekelasitukset vähentä-vät energiankulutusta, koska lasitetuilla par-vekkeilla on aina paria astetta lämpimäm-pi ilma kuin lasittamattomilla. Näin ollen parvekeoven avaaminen ei hukkaa niin pal-jon lämpöä", Malila sanoo.

"Putkiremontin yhteydessä voidaan vali-ta vesi- ja viemärikalusto, joka ei käytä pal-jon vettä, veden paineiden sekä virtaumien

KORJAUSHANKKEETovat osa vanhan rakennuskannan huoltoa

1 • 2009 9


säädöllä voidaan vaikuttaa vedenkulutuk-seen", luettelee puolestaan Launiainen.

Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat myös hyvä keino vähentää vedenkulutusta. Kun asukkaita laskutetaan vedenkulutukses-ta huoneistoittain, aletaan turhaan veden-käyttöön kiinnittää enemmän huomiota.

Korjaustyö mahdollisuus parantaa asumisen laatuaVanhan rakennuskannan korjaamisessa riit-tää tehtävää tuleviksi vuosikymmeniksi.

"Joku on laskenut, että rakennuskantam-me korjaamiseen menisi nykyvauhdilla 200 vuotta, eikä tässä ole vielä huomioitu tulevaa rakennuskantaa", Peltonen kertoo.

Korjausrakentamiseen kannattaakin suh-tautua pakon sijaan välttämättömyytenä.

"Remontit tulisi nähdä mahdollisuutena parantaa asumisen tasoa. Kiinteistönhuol-to edellyttää ajoittaisia korjaustöitä", Ma-lila kommentoi.

Hän suositteleekin asukkaita osallistu-maan korjaushankkeisiin. Esimerkiksi asu-kaskyselyihin vastaamalla ja ottamalla osaa asukasiltoihin voi vaikuttaa asuinkiinteis-tönsä korjaamiseen.

"Omaa ympäristöään kannattaa myös tarkkailla. Jos huomaa jonkin asian olevan pielessä, kannattaa asiasta ilmoittaa isän-nöitsijälle tai huoltomiehelle. Näin voi es-tää mahdollisten suurempien vaurioiden synnyn."

TEKSTI: RIIKKA LINNA, VAHANEN YHTIÖT

KUVAT: JARI KIPPOLA, IMAGOKUVA

JA VAHANEN-YHTIÖT

Taloja pitäisi hoitaa, eikä korjata vain siksi, että on pakko. Käytetäänhän autoakin huollossa, vaikka siinä ei olisi vikaa

Vaikka vanhan rakennuskannan korjauksia voidaan yleisellä tasolla ennakoida, ovat korjaushankkeet aina talokohtaisia.

Omaa ympäristöään tarkkailemalla ja vioista ilmoittamalla voi estää mahdollisten suurempien vaurioiden synnyn.

KORJAUSHANKKEISIIN KANNATTAA

SUHTAUTUA KIINTEISTÖNHUOLLON

NÄKÖKULMASTA.

REMONTIT SÄILYTTÄVÄT ASUNNON

ARVON JA ASUMISTASON TAI

PARANTAVAT SITÄ.

KORJAUSTÖIDEN NIPUTTAMINEN

TULEE USEIN EDULLISEMMAKSI

KUIN USEIDEN ERILLISTEN

REMONTTIEN TEETTÄMINEN.

JULKISIVUKORJAUKSEN

YHTEYDESSÄ KANNATTAA HARKITA

ESIMERKIKSI OVIEN JA IKKUNOIDEN

UUSIMISTA, PARVEKELASITUSTA

TAI ANTENNI- JA TIETOVERKKOJEN

KORJAUSTA.

Kuva: Jari Kippola, Imagokuva

1 • 200910


tehokkuuden parantaminen. Tietysti en-sin on hyödynnettävä kaikki käyttötekni-set toimet, joilla poistetaan turha energi-an kulutus.

Usein lämmitys- ja/tai ilmanvaih-tojärjestelmään on tehtävä korja-uksia, jotta rakennusta voidaan hoitaa ja käyttää suunnitellulla tavalla.

Jotta energiatehokkuutta voitaisiin edelleen parantaa, on poikkeuksetta tehtävä myös energiataloudellisia investointeja. Näitä on-kin jo pääsääntöisesti tehty valtaosassa ra-kennuskantaa.

Jatkossa energiatehokkuuden parantami-sessa on syytä käyttää kokonaistarkastelua, jolloin tavoitteisiin voidaan päästä monin eri toimenpitein.

Vaihtoehtoja punnittaessa on otettava huomioon, etteivät uudet korjaukset tee karhunpalvelusta jo aiemmin tehdyille toi-mille. Esimerkiksi ikkunoiden vaihtamisen seurauksena jo aiemmin kuntoon laitettu il-manvaihto joudutaan usein säätämään tai korjaamaan. Kokonaistarkastelu tarkoittaa myös sitä, ettei korjauksilla saa vaarantaa hyviä sisäoloja.

Energiatehokkuutta parantavien kor-jausvaihtoehtojen punnintaa tullee jatkos-sa vaikeuttamaan myös kasvihuonepäästö-jen mukaan ottaminen.

Tulevaisuudessa tultaneenkin kilowatti-tunteja enemmän kiinnittämään huomiota päästöihin - sekä korjausrakentamismateri-

aaleihin sitoutuneisiin että käytön aikaisiin päästöihin Näin samaan energiatehokkuu-den paranemiseen voidaan päästä esimerkik-si eri tyyppisillä eristeillä, joiden tuotanto-päästöt voivat vaihdella huomattavasti.

Se milloin rakennusten energiate-hokkuutta on syytä parantaa ilmenee tietysti kulutusseuranta-raporteista, mutta myös tulevista energiatodistuksista.

Niin tärkeitä kuin energiataloudelliset kor-jaustoimenpiteet ovatkin, niitä ei yleensä to-teuteta yksin energiatehokkuuden paranta-miseksi. Useimmiten halutaan samalla pois-taa vetoa ja kohentaa muutenkin rakentei-den kuntoa ja ulkonäköä.

Rakennusten energiatehokkuuden pa-rantamiselle on toisaalta tarvetta, mutta myös ns. sosiaalinen tilaus. Selvitysten mu-kaan suomalaisia kiinnostaa asumisen ener-giatehokkuus.

Etenkin miehet ja lapsiperheet ovat val-miita panostamaan parempaan energiate-hokkuuteen. Myös yhteiskunta on lisäämäs-sä porkkanoitaan. Niinpä asunto-osakeyhtiö voi hakea korkotukea lainaan, joka kattaa puolet energiatehokkuutta parantavista korjauskustannuksista. Energiatehokkuut-ta edistäviä korjauksia tullaan myös tuke-maan energia-avustuksin.

Kiinteistön omistaja energia- ja ilmastotalkoissa

TEKSTI: MAURI MARTTILA

Kiinteistö- ja rakennusalan osuus energian loppukäytöstä on kaksi viidennestä ja kasvihuonepäästöis-täkin noin 30 prosenttia. Näillä prosenteilla ala ei voi olla sivustakatsoja Suomen pyrkiessä täyttämään yhteisesti sovittuja ilmastotavoitteitaan.

Loppusuoralla olevassa valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa haasteet ovat suuremmat kuin koskaan. Koko-naisenergian kulutusta ollaan ensimmäis-tä kertaa absoluuttisesti vähentämässä vuo-teen 2020 mennessä. Ei siis enää riitä, että ominaiskulutuksia alennetaan tai kulutuk-sen kasvua hidastetaan.

Tämä tietää merkittävää energiatehok-kuuden parantamista kaikessa uudisraken-tamisessa. Elinkaarikustannuksia ajatellen onkin mielekästä panostaa energiatehok-kuuteen aiempaa enemmän.

Energian reaalihinnan noustessa lisä-panostusten takaisinmaksuajat lyhenevät oleellisesti.

Viimeaikaisen teknologisen kehi-tyksen myötä miltei kaikki uudet talot ovat rakennettavissa ns. ma-talaenergiataloiksi, jotka kulutta-vat energiaa vain runsaat puolet nykymääräysten mukaan rakenne-tuista taloista.

Uudisrakentamista haasteellisempaa on olemassa olevan rakennuskannan energia-

? Lämmitys

? Ilmanvaihto

? Energiakulutus

? Päästöt

? Eristykset

? Hiilijalanjälki

? Energiahinta

? Kustannussäästöt

? Korjausrakentaminen

? Lisäinvestoinnit

? Elinkaarikustannukset

? Matalarakentaminen

1 • 2009 11


103

TEKSTI: LIISA JOENSUU • KUVAT: ELVI RISTA

Energian kotitalousneuvojat ja kotitalous-myynnnin myyntineuvottelijat kokosivat koko joukon kannustavia vinkkejä, joiden avulla jokaisen on helppo vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa ja samalla yhteiseen parem-paan tulevaisuuteen. Nopeaa, vaivatonta ja vaikuttavaa!

Selvää säästöä lämmityksestä1. Entäpä jos laskisit huonelämpötilaa edes yhden asteen. Jo yksi aste merkitsee viittä prosenttia lämmitysenergiankulu-tuksessa. Huonelämpötilasuositus on 20–22 astetta. 2. Makuuhuoneen voi pitää muita huo-neita viileämpänä. Uni tulee helpommin ja energiaa säästyy.3. Tarkista, että pattereiden termostaatit toimivat moitteettomasti.Älä peitä termostaattia esimerkiksi ver-holla.4. Mitä tasalämpöisemmäksi huonetila saa-daan, sitä matalampaa huonelämpötilaa voi-daan käyttää. 5. Jos asunnossa on sekä sähkö- että kauko-lämmitys, anna kaukolämmön hoitaa varsi-nainen tilalämmitys.6. Pidä lattialämpö mahdollisimman alhai-sena. Paras anturi on paljas jalka. Lämpö on hyvä, kun se juuri ja juuri tuntuu. Mitä lämpimämpi lattia, sitä enemmän kahmai-set kukkarostasi.7. Jos lattialämmitys on kylpyhuoneessa, pi-dä ovi kiinni. Älä anna kylpyhuoneen latti-alämmityksen lämmittää koko asuntoa.8. Varaston tai autotallin lämpötilaksi riit-tää hyvin 5–12 astetta.9. Rakentajan kannattaa varustaa talonsa il-manvaihtojärjestelmä lämmön talteenotol-la, jottei energiaa katoa ilmanvaihdon mu-kana harakoille.

vaivatonta vinkkiä energiatehokkuuteen

10. Ilmanvaihtolaitteen tuloilman sähkö-käyttöinen lämmitysvastus kannattaa kau-kolämmitetyissä taloissa ja huoneistoissa säätää mahdollisimman pienelle. Tuloilman lämmitysvastuksen käyttö näkyy asukkaan sähkölaskussa.11. Mitä paremmat säätöominaisuudet lämmitysjärjestelmässä on, sitä paremmin järjestelmä tunnistaa tilaan tuotetun muun lämmön. Silloin et ylilämmitä tiloja.12. Oikein käytettyinä ulkoilmalämpö-pumput voivat säästää ison määrän energi-aa sähkölämmitystalossa. Varsinaisen läm-mitysjärjestelmän termostaatit kannattaa säätää astetta paria pienemmälle kuin ul-koilmalämpöpumpun termostaatti. Näin ilmalämpöpumppua pystytään hyödyntä-mään maksimaalisesti. Kesäaikana lämpö-pumppua voi käyttää viilentämiseen ja kos-teudenpoistoon.13. Ulkoilmalämpöpumppua ei kannata pitää automaattiasennossa lämmityskaudel-la. Muutoin lämpöpumppu saattaa kääntyä talvella jäähdytykselle puunkäytöstä aiheu-tuvan ”ylilämmön” seurauksena.14. Kesäasunnon ylläpitolämpötila on riit-tävä, kun sisäilma on noin viisi astetta läm-pimämpi kuin ulkolämpötila. Jos mökin lämmityksessä ei ole automatiikkaa, kan-nattaa käydä säätämässä lämpöä syksyn, tal-ven ja kevään aikana.

Lisälämpöä varauksellisesti15. Käytä lisälämmitintä vain äärimmäi-senä keinona. Jos kaukolämmitetyssä ta-lossa on kylmä, kannattaa jutella isännöit-sijälle, huoltoyhtiölle tai taloyhtiön halli-tukselle säädöistä lisälämmittimen hank-kimisen sijaan.16. Jos joudut hankkimaan lisälämmitti-men, kannattaa hankkia ns. täysin elekt-

ronisella termostaatilla varustettu säh-kölämmitin.17. Joutuessasi käyttämään lisälämmitin-tä sijoita se kauas varsinaisesta lämmitti-mestä. Lisälämmitin vaikuttaa kaukoläm-mityspatterien termostaatteihin ja veden kiertoon kaukolämpöpattereissa.18. Muista, että ilman on päästävä kulke-maan vapaasti. Lisälämmitintä ei tule lait-taa liian lähelle verhoja tai vaikkapa soh-vaa. Missään nimessä sitä ei saa peittää.19. Parvekkeelle tai terassille ei kanna-ta viedä lämpöpuhallinta tai lämpöpat-teria. Parempi vaihtoehto on infrapuna-lämmitin.20. Parvekkeelle tai terassille sijoitettu infrapunalämmitin jää helposti päälle ko-ko illaksi ja vielä yöksi. Käytä siksi ajas-tinta, joka katkaisee virran.

Tiivistys ja tuuletusilmanvaihdon a & o21. Energiankulutus kasvaa, kun ilman-vaihto lisääntyy. Säästät roimasti, kun tii-vistät ikkunat ja ovet sen sijaan että nos-taisit huonelämpötilaa. Muista kuitenkin, että ilman on vaihduttava. Huoneistosta ei tule tehdä hengittämätöntä pulloa.22. Jos tiivistystä on liioiteltu, huoneisto ei saa korvausilmaa. Se aiheuttaa alipai-netta, jonka merkkinä ovi ei tahdo aueta tai postiluukku viheltää huoneiston otta-essa korvausilmaa rappukäytävästä. Kysy huoltoyhtiöltä tai taloyhtiön hallitukselta tarvittaessa ohjeet tiivistykseen.23. Jos tuntuu, että happi loppuu ja ta-lossa on oikeasti puutteellinen ilman-vaihto, ota yhteys huoltoon tai isännöit-sijään.24. Jos räystäillä on paljon jääpuik-koja, talon yläpohjassa voi olla lämpö-

vuoto. Yläpohjan lisäeristäminen voi ol-la paikallaan.25. Tuuleta talvella ja viileinä vuodenai-koina nopeasti läpivedolla. Älä jätä ikku-naa raolleen pitkäksi aikaa.26. Kesällä tuuletus kannattaa tehdä var-jon puolelta. Saat viileää ilmaa ilman ko-neellista jäähdytystä.27. Käytä tekstiilejä hyväksesi. Talvella ver-hot estävät vetoa. Kesällä verhot suojaavat paahteelta, etkä ehkä tarvitsekaan sähköis-tä tuuletinta.

Joukolla saunaan28. Lämmitä sauna kerralla koko perheel-le. Käykää saunassa samaan aikaan tai ai-nakin perä perää. Saunaa ei kannata pitää lämpimänä tyhjillään, ja saunomisaika on syytä pitää lyhyenä.29. Lempeät löylyt ovat energiataloudelli-simmat, ja 70–80 asteen lämpötila riittää hyvin saunanautintoon. 100 asteeseen läm-mitetty sauna lisää energiankulutusta pari-kymmentä prosenttia.30. On hyvä antaa löylyhuoneen kuivah-taa hetken pienessä lämmössä, jotta lauteet eivät jää märiksi. 31. Hyvä ilmanvaihto saunassa pitää läm-pötilan tasaisena.32. Rivitalossa tai omakotitalossa saunan korvausilmaventtiili johtaa suoraan ulos. Se on usein kesät talvet auki kesät talvet, vaikka sen tulisi olla auki vain saunomis-tilanteessa.

Kiukaassa kivilläkin on merkitystä33. Kiuas kannattaa putsata aika ajoin, ja kiuaskivet vaihtaa parin vuoden välein. Kiu-kaan pohjalle rapautuneista kivistä tippunut muju hidastaa kiukaan lämpenemistä. Sil-loin sähköäkin kuluu enemmän. >>>

Pienelläkin teolla on merkitystä, kun haluat säästää energiaa. Arjen valinnat vaikuttavat heti omassa kukkarossa, mutta nopeasti myös yhteiskunnassa. Sinä todellakin voit hillitä ilmastonmuutosta, jopa mukavuudesta tinkimättä.

MYYNTINEUVOTTELIJA ERKKI PULKKISEN MIELIVINKKI:

PIDÄ LATTIALÄMPÖ MINIMIRAJALLA JA ANNA MUUN

LÄMMITYKSEN HUOLEHTIA HUONETILASTA.MYYNTINEUVOTTELIJA MARKKU MANNILA

MUISTUTTAA: LÄMMITTIMISSÄ TÄRKEINTÄ

OVAT HYVÄT SÄÄTÖOMINAISUUDET.

1 • 200912


ka katkaisevat veden tulon hetken kulut-tua automaattisesti.

Turhat valot pois!43. Jos huoneessa ei ole ketään, kukaan ei tarvitse valojakaan. Sammuta aina tur-hat valot.44. Nykyisiä loisteputkivaloja voi sytyttää ja sammuttaa huoleti. Aikaisemmin loiste-lamppujen elinikä lyheni virran katkomi-sesta, mutta se on historiaa. Sammuta myös loisteputkivalot.45. Vaihda hehkulamppujen tilalle ener-giansäästölamput. Erityisesti ulkovalai-simiin kannattaa vaihtaa energiansäästö-lamput tai led-valot. Valitse silloin pakkas-ta kestävä malli. 46. Investointi led-lamppuun kannattaa. Vaikka ledit ovat vielä toistaiseksi hintavia, käyttötunnit ovat moninkertaiset hehku-lamppuihin ja halogeenivaloihin verrattuna, ja tehoa tarvitaan vain murto-osa.47. Käytä kohdevalaisuun mieluummin le-dejä kuin halogeeneja. Jo yhden watin led riittää kohteen korostamiseen. Ledejä on saatavissa marketeissa kaikilla perinteisil-lä kannoilla.48. Käytä hyväksi hämäräkytkimiä, jotta ulkovalot syttyvät vasta, kun tarve on to-dellinen.49. Jalankulkualueet on hyvä pitää valais-tuina ja siten turvallisina, mutta valojen ei tarvitse palaa kaiken aikaa. Asenna liiketun-nistin sytyttämään valot.

50. Sydänyön tunteina pensasvalot ja muut visuaaliset efektit kuluttavat turhaan energi-aa. Ajastinkello sammuttaa ne puolestasi.51. Ajastinkello on hyvä ratkaisu myös sii-nä tapauksessa, ettet halua saapua pimeään kotiin. Valoja ei ainakaan kannata pitää pa-lamassa aamusta alkaen. 52. Kun valitset jouluvaloja, tarkista ener-giankulutus pakkauksesta ja valitse vähi-ten kuluttavat valot. Ledit ovat tulossa jou-luunkin.53. Myös jouluvalaistus kannattaa sam-muttaa sydänyön tunteina.

Harkintaa laitehankintoihin54. Mieti, onko uusi laite tarpeellinen, tar-vitsetko sitä varmasti ja jatkossakin useasti. Vai tulisitko toimeen ilman? Jokainen laite lisää energiankulutusta.55. Mieti tarkkaan tarpeesi, jotta hankit juuri sinun talouteesi sopivan laitteen etkä joudu pian ostamaan toisenlaista mallia.56. Osta kestävää ja laadukasta tavaraa. Hinta kertoo laadusta, ja hintava hankinta voi olla lopulta järkevämpi hankinta kuin halpa kone, joka ei kestä. 57. Mittaa tarkasti paikka, johon suunnit-telet sijoittavasi uuden hankinnan. Monet koneet ja laitteet tarvitsevat ympärilleen ti-laa ilmanvaihtoa varten, jotta laite toimii optimaalisesti.58. Monet koneet ja laitteet voisivat olla yhteishankinta naapuruston, suvun tai ys-tävien kesken.

59. Perehdy käyttöohjeeseen. Käyttämällä laitetta oikein pidennät sen ikää ja estät rik-koutumisen. Laitteessa voi myös olla omi-naisuuksia, joita et keksi käyttää, koska et lukenut ohjetta.60. Hoida koneita ja laitteita oikein. Ne vaativat ylläpitohuoltoa, olipa kyse sitten öl-jyämisestä, sulattamisesta, nukkasihdin put-saamisesta tai pölypussin vaihtamisesta.

Vaadi energiatehokkuutta

61. Hanki energiatehokkaita laitteita ja seuraa energiamerkintöjä. A-luokan ko-neet ovat energiatehokkaimpia. Erittäin energiatehokkaille laitteille on lisäksi luo-kat A+ ja A++. Huonoin vaihtoehto on G-luokan laite.62. Suosi EnergyStar-merkillä, Joutsen-merkillä tai EU-kukalla merkittyjä ympä-ristöystävällisiä tuotteita.63. Tietokonetta tai näyttöä hankittaessa kannattaa suosia laitteita, jotka ovat Ener-gyStar- ja TCO-merkittyjä. 64. Jos laitteissa ei ole energiamerkin-tää, tarkista laitteen käyttö- ja valmiusti-lakulutus. 65. Vaikka suuri taulutelevisio on komea, se vie huimasti enemmän energiaa kuin ku-vaputkitelevisio. Muista, että kulutus on sitä suurempi, mitä suurempi on kuvaruutu.

34. Valitse heti valmis kiuas vain, jos sau-not useammin kuin kolme kertaa viikossa. Tällöin heti valmis kiuas käyttää energiaa saman verran tai vähemmän kuin tavalli-nen sähkökiuas.

Saippua levittyy vaikkei vesi valu35. Älä juoksuta vettä turhaan. Laita suih-kussa hana kiinni saippuoinnin, hiustenpe-sun ja hoitoaineen hieromisen ajaksi. 36. Suihku voittaa ammekylvyn. Kylpy kuluttaa vettä viisinkertaisen määrän suih-kuun verrattuna. 37. Hampaita pestessä on turha valut-taa vettä. Hammasmukillinen vettä riit-tää mainiosti.

Vesikalusteet kuntoon38. Korjauta vuotavat hanat tai WC heti. Vesikalusteiden vikojen vuoksi syntyy tur-haa vedenkulutusta ja turhia kustannuksia. Tipoistakin muodostuu ajan mittaan kym-meniä kuutioita hukkaan heitettyä vettä.39. Kun vesikalusteiden ikä lähenee 15 vuotta, niiden kunto on syytä tarkastaa. 40. Vedenpaineen tarkastus sekä säätö vä-hentävät turhaa kulutusta. Käyttöveden tu-lojohtoon asennettava paineentasausventtiili auttaa säätämään paineen sopivaksi. 41. Virtaamamittari kertoo nopeasti ja edullisesti esimerkiksi suihkuveden vir-tausmäärän.42. Taloyhtiössä saunatilojen suihkuihin kannattaa asentaa painonappihanat, jot-

KOTITALOUSNEUVOJA EVA SPIEGEL

PITÄÄ YKSINKERTAISIMPANA

ENERGIANSÄÄSTÖVINKKINÄ VALOJEN

SAMMUTTAMISTA, KUN HUONEESTA

LÄHDETÄÄN POIS.

KOTITALOUSNEUVOJA

MARJA EINESALO LUKEE

KÄYTTÖOHJEET HUOLELLA

JA SÄILYTTÄÄ NE KANSIOSSA.

1 • 2009 13


Kirjoitus on julkaistu aiemmin

Helsingin Energian asiakaslehdessä,

Helenissä nro 4/2007.

Turhat virrat pois66. Monissa sähkölaitteissa on stand-by-toiminto, mutta tätä valmiusvirtaa ei tar-vitse pitää jatkuvasti päällä. Sammuta tv ja muu viihde-elektroniikka sekä tietokone näyttöineen kokonaan päivän päätteeksi. 67. Vedä turhat laturit pois pistokkeesta. Kun kännykkä, hammasharja, tietokone ja muut laitteet saavat jatkuvasti verkkovirtaa, sähkönlaskussa muhii iso potti usean lait-teen summana.68. Pane usean laitteen pistokkeet samaan, katkaisijalla varustettuun jatkojohtoon. Vir-ta katkeaa helposti kerralla kaikista yhdellä napinpainalluksella.

Ruoka muhimaan nollilla69. Käytä hyväksesi levyjen ja uunin jälki-lämmöt. Varsinkin uuni on pitkään lämmin sen jälkeen kun virta on katkaistu. Ruoka muhii, vetäytyy miellyttävästi ja maut ta-saantuvat70. Monet ruoat, leivonnaisia lukuun otta-matta, voi panna jo kylmään uuniin. Ruo-ka lämpiää samalla kuin uunikin.71. Lieden käyttöä voi korvata mikroaal-touunilla ja vedenkeittimellä.72. Pane kattilan päälle heti kansi, vesi tai ruoka lämpiää nopeammin.73. Kiertoilmauunia ei tarvitse esilämmit-tää, ja voit paistaa ruokaa kahdella tasolla samanaikaisesti.

Kylmää kohtelua kylmälaitteille

74. Jäähdytä ruoka nopeasti ja laita se jää-kaappiin tai pakastimeen vasta jäähtyneenä. Älä jäähdytä ruoka-astiaa pöydällä vaan tis-kialtaassa kylmässä vedessä.75. Pakkaa tuotteet huolellisesti ennen pa-kastamista, jottei niistä haihtuva kosteus li-sää pakastimen huurtumista. 76. Sulata pakastin säännöllisesti. Se on helpointa pakkasilla, kun voit siirtää sisäl-lön ulos tai parvekkeelle.

77. Pidä pakasteet järjestyksessä, avaa pa-kastinta harvakseltaan ja toimi nopeasti.78. Muista, että pakastin ja jääkaappi tar-vitsevat ympärilleen tilaa. Älä tunge niiden päälle jääviin rakoihin esimerkiksi tarjotti-mia, sillä ilman pitää kiertää.79. Imuroi kylmälaitteiden katto ja taus-ta säännöllisesti.

Kone täyteen astioita 80. Ethän turhaan pese astioita ennen ko-neeseen laittoa. Riipaise ruoantähteen pois vaikka kakkutaikinan nuolijalla ja anna ko-neen huolehtia lopusta.81. Käynnistä kone vasta, kun olet ladan-nut sen täyteen. Astiat voivat hyvin odot-taa koneessa pari päivää kuivumatta, koska putkistosta haihtuu kosteutta.82. Asettele astiat ylösalaisin siten, että ne varmasti puhdistuvat kerralla. Varmista, et-tä suihkuvarret pääsevät pyörimään83. Puhdista koneen pohjalla oleva roska-siivilä viikoittain.84. Puhdista itse kone sitruunahapol-la (2–3 rkl, 65 oC:n perusohjma il-man kuivausta) tai siihen tarkoitetul-la puhdistusaineella ohjeen mukaan.

Pese myös pesukone85. Pyykinpesukoneeseen kertyy kalkkia ja likaa, joten itse kone on puhdistettava pari kertaa vuodessa esimerkiksi apteekista saatavalla sitruunahapolla (100 g, 90 oC:n valkopesu) tai marketin pesukoneenpuh-distusaineella.86. Kuumat 90 asteen pesut huoltavat ko-netta irrottamalla likaa, joten voit hyvin sil-loin tällöin pestä näinkin kuumalla. 87. Vaikka 40 asteen pesu on 60 asteen pesua energiataloudellisempi, esimerkiksi pyyhkeet eivät alhaisessa lämpötilassa puh-distu vaan alkavat haista. Pese tekstiilit aina valmistajan ohjeen mukaan.88. Eri pesuohjelmissa on erilaiset täyttö-määrät, lue ohjeet jotta täytät koneen oikein

OPASTUSTALisää vinkkejä energian järkevään käyttöön saat Helsingin Energian Energiakeskuksesta:

Kampinkuja 2, (3. krs) Helsinki Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00Puhelin 617 [email protected] www.helen.fi

KOTITALOUSNEUVOJA

MARITA KULMALA

SUOSITTELEE KOKO

ATERIAN VALMISTAMISTA

KERRALLA KIERTOILMA-

UUNISSA.

KOTITALOUSNEUVOJA

HELI SILFVERBERG

HYÖDYNTÄÄ KEITTO-

LEVYN JÄLKILÄMMÖN

ESIMERKIKSI PUURON-

KEITOSSA. PUURO

HAUTUU EIKÄ

KIEHU YLI.

ja toimit energiataloudellisesti.89. Annostele pesuaine pyykkimäärän ja likaisuuden mukaan, jotta et tarvitse lisä-huuhteluita liian pesuaineen poistamiseksi90. Vanha pesukone on täysin käyttökel-poinen niin kauan kun tiivisteet ovat kun-nossa, ohjelmavalinnat toimivat ja kone poistaa veden asianmukaisesti.

Puhdista nukkasihti91. Jotta kuivausrumpu toimisi optimaa-lisesti, sen nukkasihti ja kosteuden tiivistin on puhdistettava huolellisesti.92. Vaikka kuivausrumpu vie energiaa, säästät energiaa jälkikäsittelyssä, kun tekstii-lejä ei tarvitse silittää. Myös siivouksen tarve vähenee, kun pölyt jäävät nukkasihtiin. 93. Lakanat voi hyvin jättää hieman nih-keiksi. Nihkeinä ne on helppo vetää ja man-keloida.94. Jotta rumpukuivaaminen olisi taloudel-lista, pesukoneen lingon on oltava tehokas. Hyvä linkous lyhentää kuivausaikaa.

Säästöä oikealla ajotyylillä95. Autoilun sijaan kannattaa kävellä tai pyöräillä.96. Käytä julkista liikennettä autoilun si-jaan. 97. Valitse taloudellinen ajopeli. Et välttä-mättä tarvitse city-maasturia.98. Jos autoilet, suosi kimppakyytejä.90. Auton esilämmitys kannattaa jo kun lämpötilat laskevat alle plus viiden asteen. Moottorin esilämmitys vähentää päästöjä ja polttoaineen kulutusta. 100. Käytä sisätilan lämmitintä, ilmas-tointilaitetta, istuinlämmittimiä ja takala-sin lämmitintä vain tarpeeseen.101. Lähde rivakasti liikkeelle, ennakoi ja vältä tyhjäkäyntiä.102. Vaihda suurille vaihteille mahdolli-simman nopeasti.103. Tarkista rengaspaineet.

1 • 200914


Energiatodistus on yhtenäiseen lasken-taja arviointitapaan pohjautuva todis-tus rakennuksen energiankäytöstä ja si-tä voidaan muodollisesti verrata vaikka nykyaikaisten kodinkoneiden vastaavaan energiankulutusluokitukseen.

Tällä uudella todistuksella vertaillaan sa-man käyttötarkoituksen kiinteistöjä keske-nään valtakunnan sisällä. Energiatodistus on osa EU:n energiapalveludirektiiviä, jon-ka tavoitteena on jäsenvaltioiden kansalli-nen ohjeellinen 9 % energiankäytön koko-naissäästötavoite 2008–2016.

Mihin tarvitaan?Energiatodistuksella pyritään kiinnittämään huomiota rakennuksen energiankulutuk-seen ja sitä kautta vaikuttamaan systemaat-tiseen kiinteistönpitoon.

Tarkoituksena on kustannustehokkaiden toimenpiteiden suorittaminen ja energiata-louden parantaminen, tinkimättä esimer-kiksi asuintalojen asumisviihtyvyydestä.

Missä tarvitaan?Energiatodistus on jo nyt pakollinen uu-disrakennuksille rakennusluvan yhteydes-sä. Todistus on oltava 1.1.2009 alkaen kiin-teistökaupoissa yhtenä asiakirjana ostajal-le ja rakennuksen tai sen osan vuokraajalle vanhemmissakin rakennuksissa.

Energiatodistus voidaan antaa isännöit-sijätodistuksen osana tai erillisenä energia-todistuksena, jolloin jälkimmäisessä myös otetaan kantaa mahdollisiin energiansääs-töön suuntautuviin korjaustoimenpiteisiin kyseisen rakennuksen osalta.

Mitä todistus kertoo? Energiatodistuksessa on seitsemän niin sa-nottua ET-luokkaa: A-G. ET-luokka muo-dostuu energiatehokkuusluvusta, joka saa-daan käytetyn tai laskennallisen energianku-lutuksen ja bruttoneliöiden suhteesta, riip-pumatta siitä, mikä on tarkastettavan koh-

teen lämmitysmuoto. Käytännössä siis ET-luokka on sitä huo-

nompi mitä suurempi energiankulutus on suhteessa kiinteistön bruttoalaan. Tällä het-kellä Suomessa rakennusmääräystasona on luokka D, joten energiatehokkuudeltaan sen huonompia rakennuksia ei periaattees-sa voida enää rakentaa.

Vanhoissa olemassa olevissa rakennuk-sissa nykyinen ET-luokka tulee muodostu-maan vaihtelevasti G:stä ylöspäin ja useim-missa tapauksissa se asettuu oletettavasti suurin piirtein tasoon E.

Tällä hetkellä uusimpaan teknologiaan perustuvat matalaenergiatalot voivat saavut-taa A-luokan, mutta vanhoissa rakennuk-sissa joudutaan tekemään melko suuriakin korjauksia energiatehokkuuden parantami-seen, eikä silti välttämättä saavuteta A-, B- tai edes C-luokkaa.

Todistuksen tarkoituksena ei ole aset-taa kiinteistöjä mihinkään paremmuus-järjestykseen, vaan pikemminkin todis-tusta voidaan hyödyntää esimerkiksi korjaushankkeissa, jolloin kiinteistön energiansäästöön voidaan vaikuttaa eri-laisilla oikein suunnitelluilla ja kohdiste-tuilla perusparannustoimenpiteillä.

Mitä tietoja tarvitaan ja kuka sen tekee?Energiankulutus lasketaan olemassa olevis-sa yli kuuden asunnon asuinrakennuksissa edellisen täyden vuoden normeeratusta ku-lutuksesta ja siinä huomioidaan lämmitys-energian lisäksi kiinteistösähkön ja veden kulutuksen kautta saadut käytetyt ener-giamäärät. Tiedot saadaan yleensä kyseisen kiinteistön kulutusseurannasta.

Normeerauksella tarkoitetaan kertoimil-la korjattuja kulutuslukuja niin, että laskel-mat ovat vertailukelpoisia siitä huolimatta, sijaitseeko tarkasteltava rakennus esimer-kiksi Espoossa tai Rovaniemellä.

Bruttoneliöillä tarkoitetaan rakennuk-

sen laajuutta, jossa lasketaan yhteen kaikki-en kerrostasojen kerrosalojen summa. Las-kentamääräystä tarkennettiin joulukuussa 2008 niin, että kylmät varastotilat, autotal-lit tms. eivät kuulu tässä yhteydessä brutto-neliöihin mukaan.

Nämä kaikki edellä mainitut esitiedot on tarkasti huomioitava ja laskettava, jol-loin energiatodistuksesta saadaan myös luotettava. Energiatodistuksien laatijoina voivat toimia rakennuskohteen pääsuun-nittelija rakennuslupavaiheessa, yhtiön isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja isännöitsijätodistuksen liitteenä toimitet-tavassa energiatodistuksessa, sekä pätevöi-tyneet energiatodistuksen antajat erillises-sä energiatodistuksessa.

Huomioitavaa on, että isännöitsijätodis-tuksen liitteenä toimitettava todistus on voi-massa vuoden antopäivästä ja erillinen ener-giatodistus 10 vuotta.

Millainen kaavake?Energiatodistus siis perustuu lakiin raken-nusten energiatodistuksesta (487/2007) ja ympäristöministeriön asetukseen. Itse ener-giatodistus on vakiolomake, jossa on esitet-ty rakennuksen käyttötyyppi, osoitetiedot, valmistusvuosi ja rakennustunnus.

Lomakkeita on kolme erilaista, riippu-en siitä minkälaista rakennusta todistus kos-kee. Rakennusluvan yhteydessä tehtynä, tai pienillä rakennuksilla, energiatodistus on kaksisivuinen ja siinä laskentaan perustu-van ET-luokan lisäksi esitetään laskennan lähtötiedot.

Muille rakennuksille laadittu energiato-distus on nelisivuinen ja siinä esitetään mm. energiankulutuksen laskenta, kulutustiedot, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä. Lisäksi siinä on varattu tilaa myös todistuksen laa-tijan energiatalouteen tehtäviä huomioita ja toimenpide-ehdotuksia varten.

Kerrostalossa asuville yleisin todistus-tyyppi tulee olemaan isännöitsijätodistuk-

sen osana tehty energiatodistus, jossa ra-kennustietojen ja ET-luvun lisäksi esitetään rakennuksen energiakulutustiedot, tehok-kuusluvun laskenta ja todetaan rakennuk-sen sisäilmasto sekä ilmanvaihto- ja läm-mitysjärjestelmä. Lomakkeeseen merkitään lisäksi mm. ilmanvaihdon, lämmitysjärjes-telmän ja ilmastoinnin kylmälaitteiden vii-meisimmät puhdistus- ja huoltoajankohdat vuositasolla.

Keneltä todistuksen saa ja milloin?Energiatodistusten laatijoita koulutetaan esimerkiksi Kiinteistöalan Koulutuskes-kuksen kautta ja Matinkylän Huolto Oy:ltä koulutuksessa on tähän mennessä käy-nyt kaksi henkilöä.

Alkuvuodesta 2009 on odotettavissa ruuhkaa todistusten kysyntään, koska jo nyt asuntokaupan tai tilan vuokrasopimuk-sen yhteyteen todistus on liitettävä. Val-veutuneet isännöitsijät ovat alkaneet itse tekemään tai teettämään todistuksia jär-jestelmällisesti kaikkiin isännöimiinsä kiin-teistöihin, mutta ongelmana voidaan pitää sitä, että viimeisimmät koko vuoden kulu-tustiedot ovat vuodelta 2007 ja vasta joskus helmikuun lopussa on käytettävissä vuoden 2008 todelliset kulutustiedot.

Mistä saa lisätietoja?

Lisätietoa energiatodistuksesta saa esimer-kiksi Ympäristöministeriön nettisivulta: www.ymparisto.fi hakusanalla energiato-distus. Oman taloyhtiön isännöitsijältä voi myös asiaa tiedustella, mutta varsinaisesti Matinkylän Huolto Oy:n isännöimissä yh-tiöissä energiatodistuksiin erikoistuneet tek-niset isännöitsijät ovat Hemmo Päivärinne, Markku Kuusjoki ja huoltomestari Hannu Paajanen, joka myös vastaa kulutusseuran-nasta yhtiöittäin.

ENERGIATODISTUS? Mikä se on, missä sitä tarvitaan ja keneltä sen saa?

TEKSTI: MARKKU KUUSJOKI

KUVA: MARKKU HORTTANAINEN

1 • 2009 15


TEKSTI JA KUVAT: HANNU PAAJANEN

Energian käyttö ja käytössämme olevat energian seurantamenetelmät

Kulutustasojen seurantaOhjelmistot ovat kehittyneet vuosien aika-na paljon. Ohjelmistojen mahdollistamien raporttien avulla on kerrottu käyttäjille to-dellista tietoa yhtiön kulutustasoista. Myös vertailu vastaavien kohteiden kulutustasoi-hin on antanut hyvää tietoa käyttäjille.

Pelkät kulutustiedot eivät kerro maalli-kolle välttämättä, onko taso korkea tai ma-tala. Pitää olla vertailutietoa muualta kä-sityksen muodostamiseksi. Asukkaiden kiinnostus lisääntyy, kun kustannusten nou-su näkyy omassa kukkarossa.

EnergiankulutusEnergian kulutustasot vaihtelevat paljon eri aikaan rakennetuissa kiinteistöissä. Asu-mismukavuuteen vaikuttava huoneistoläm-pötila on yhtiöissä asettunut tasolle, jonka muuttaminen alaspäin on vaikeaa.

Kaukolämmityksellä lämmitetyn koh-teen kulutus mitataan keskitetysti yhdestä paikasta. Huoneistotasolta kulutuksen mit-

taaminen ei onnistu. Energiankulutuksen kustannukset eivät kiinnosta, koska käyt-täjä maksaa kuukausittaista kiinteää vas-tiketta tai vuokraa, joka sisältää energian-hinnan.

Sähkölämmitettyjä kiinteistöjä on alu-eellamme vain muutama. Näissä kohteis-sa asukas voi itse vaikuttaa kulutustasoon. Kustannussäästö tulee suoraan asukkaan hyödyksi pienemmän kulutuksen maksa-essa vähemmän.

Kiinteistöjen kulutusten pienentäminen voi olla vaikeaa nykytasosta, kun kaikki jär-jestelmät ja kiinteistö muutoin ovat hyväs-sä kunnossa. Ominaiskulutustaso ei muutu, mikäli ei tehdä merkittäviä muutoksia kiin-teistön rakenteisiin ja laitteisiin tai käyttö-tavat eivät muutu oleellisesti.

VedenkulutusYleisesti käytössä oleva vesimaksu, joka pe-rustuu huoneistossa asuvien henkilöiden lu-kumäärään, ei motivoi säästämään vettä.

Huoneistotasolla veden kulutuksen mit-tauksen yleistymistä moni kannattaa sääs-tön nimissä. Lukemien kerääminen ja eril-linen laskuttaminen maksaa, joten tämä-kään vaihtoehto ei tuo kaikille kustannus-säästöjä. Kustannukset vain jakautuvat eri-tavalla kuin nykyisin.

SähkönkulutusSähkön kokonaiskulutuksen pienentäminen voi olla myös vaikeaa. Nyt kulutuksen aihe-uttavat järjestelmät, joiden avulla luodaan asumisviihtyvyyttä. Kukaan ei halua tinkiä nykyisistä mukavuuksista, mitkä sähkökäyt-töisillä järjestelmillä aikaan saadaan.

Sähkönkulutuksen aiheuttamat kustan-nukset ovat pieniä verrattuna muihin kiin-teistön kuluihin. Kulutustason pienentämi-nen ei välttämättä pienennä kuukausittaista laskua asukkaalle.

Sähkölämmitteisissä kohteissa kulu-tustason pienentäminen tuo välittömän säästön käyttäjälle. Vain tieto pienemmis-

Energian, veden ja sähkön

kulutusta on seurattu

hoidossamme olevissa

yhtiöissä aktiivisesti jo

yli kaksikymmentä vuotta.

Kulutustasojen muutoksia

on analysoitu ja tiedotettu

poikkeamista isännöitsijöille

ja hallituksille.

Myös korjaus- ja säästämis-

mahdollisuuksista on tiedotettu,

mikäli on huomattu poikkeuk-

sellisen suuria kulutustasoja.

tä kustannuksista kiinnostaa vähentämään kulutusta.

Kun mittaaminen ja laskuttaminen saa-daan niin tarkaksi että jokainen maksaa vain sen, mitä kuluttaa, saadaan ehkä jonkinlaista säästöä kulutustasoissa.Nykyinen järjestel-mä ei kannusta pienentämään kulutusta.

1 • 200916


Asiakastyytyväisyyskyselyn palautetta

Asiakaslähtöinen ajattelu on yksi Matin-kylän Huolto Oy:n toiminnan perusteis-ta. Kiinteistöpalveluyritys on nimensäkin mukaisesti palveluyritys, joten asiakkaan tarpeen ymmärtäminen ja mielipiteen kuuleminen ovat todella tärkeitä.

Näiden selvittämiseksi ja palveluket-jun toiminnan parantamiseksi teetim-me kesällä 2008 huoltotoiminnan asu-kastyytyväisyyskyselyn, jossa mitattiin vastaajien mielipiteitä mm. huolto-toiminnasta, Matinkylän Huolto Oy:stä yrityksenä ja omasta asumisympä-ristöstä.

Kyselyn toteuttaminenTulosten luotettavuuden varmistamiseksi kysely toteutettiin yhteistyössä Promenade Research Oy:n kanssa. Yritys on kiinteistö-alalla paljon käytetty tutkimuslaitos, jolla on runsaasti kokemusta asukaskohderyh-missä toteutetuista tutkimuksista.

Vastauksia noin 5200 lähetettyyn ky-selylomakkeeseen saimme lähes 1200 kappaletta. Vastausprosentti jäi siis vali-tettavan alhaiseksi. Vaikka Suomessa on totuttu ottamaan vaikeneminen positii-visena merkkinä, olisimme toki toivo-neet runsaampaa vastausmäärää. Kysely tullaan toteuttamaan jatkossa säännölli-

sesti miltei samanmuotoisena, joten en-si kerralla nyt vastaamatta jättäneillä asi-akkaillamme on uusi mahdollisuus antaa äänensä kuulua.

Ruusut ja risutMatinkylän Huolto Oy:n omien palvelu-jen osalta parhaat arvosanat saivat huol-tomiesten sekä asiakaspalvelijoidemme ammattitaito. Tämä tulee ottaa jatkossa sekä kumarruksena, että haasteena, sil-lä työmarkkinoilta tulee olemaan entis-tä vaikeampi saada osaavaa ja palveluky-kyistä työvoimaa hoitamaan asiakkaidem-me tarpeita.

Kysytyistä osa-alueista selkeästi huo-noimmat arvostelut vastaajien silmissä sai siivous. Vaikka Matinkylän Huolto Oy ei itse tuota siivouspalveluja, toimim-me niiden osalta palvelujen välittäjänä ja kannamme myös oman vastuumme ket-jun toimivuudesta. Myös siivouspalvelu-jen suhteen osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saanti on haaste. Siivoustyös-sä tämä korostuu muita kiinteistöpalvelu-ja enemmän, koska yksittäisen työsuori-tuksen taso on täysin kiinni sen hetkisen työntekijän osaamisesta ja palveluhaluk-kuudesta. Tilojen siisteyttä arvostellessa on kuitenkin tärkeää muistaa, tilattujen

siivouskertojen määrä sekä sovittu siivo-uksen laajuus sekä tarkastelun ajankohta. Porraskäytävän siisteys on aivan varmas-ti eri tasolla juuri ennen siivouskierrosta, kuin sen jälkeen.

Matinkylä asuinalueena ja ympäristö-nä saivat kyselyssä hyvät arvioinnit. Tosin taloyhtiöiden yhteistoiminnassa ja yhtei-söllisyydessä sekä pysäköintijärjestelyissä ja lapsiperheiden viihtyvyydessä on vastaaji-en mielestä kehittämisen varaa.

Matinkylän Huollon osalta vastaajat kokivat erityisen tärkeäksi sen, että yri-tys on lähellä asiakasta ja osallistuu aktii-visesti Matinkylän alueen kehittämiseen ja toimintaan.

Yleisesti ottaen vastauksista on näh-tävissä, ettei Matinkylä ole erityisen yh-tenäinen asuinalue. Eri alueiden vastaus-ten välillä oli selkeitä eroja, jotka pyritään jatkossa huomioimaan palveluja kehitet-täessä.

Tieto palvelujen sisällöstäVastauksista oli nähtävissä kokonaisuu-tena selvästi se, että taloyhtiöissä ei edel-leenkään tarkkaan tiedetä, mitä palveluja yhtiöön on tilattu ja mitä eri palveluko-konaisuudet pitävät sisällään. Tietämättö-myys ja väärä tieto voi johtaa vääriin odo-

tuksiin, jotka taas johtavat huonoihin ko-kemuksiin palveluista.

Riittävässä ja oikein hoidetussa vies-tinnässä ja vuorovaikutuksessa onkin yksi suurimmista kehittämisen kohteista koko kiinteistöpalvelualalla. Myös Matinkylän Huollossa tulemme panostamaan tähän yhtenä tärkeänä kehittämisen kohteena ja tavoitteemme on, että jokainen asiakas tie-tää ostamiensa palveluiden sisällön ja saa tarvittaessa tietoa suoritetuista töistä.

Loppuun kuuluu kiitosKiinteistöpalveluissa on koko Suomen laa-juudessa paljon kehitettävää ja sama työ on edessä myös Matinkylän Huollossa.

Tämä kysely antaa työllemme hy-vät lähtökohdat ja haluan kiittää kaikkia siihen osallistuneita, sekä ihmisiä, joil-ta olemme saaneet rakentavaa palautetta myös muuta kautta.

Jatkamme tästä arjen työn parissa ja pyritään yhdessä tekemään Matinkylästä entistä parempi paikka asua.

TEKSTI: AKI MOILANEN

1 • 2009 17


Matinkylän Huolto Oy:n hallitus asetti yritykselle vuonna 2008 tehtäväksi laatia toimintastrategian vuoteen 2015 saakka. Strategian laatimista varten perustettiin työryhmä, joka koostui yrityksen avainhenki-löistä sekä yrityksen hallituksen edustajista.

Strategian laatimisen lähtökohtana käytettiin yrityksen oman henkilökunnan tietoja, käsityksiä ja arvioita. Hen-kilökunta teki oman arvokkaan työnsä ja laati kuvauksen yrityksen nykytilasta, vahvuuksista, tulevaisuudesta se-kä ympäristön tulevista vaikutuksista Matinkylän Huolto Oy:n toimintaan. Tätä kautta koko huollon henkilökun-ta saatiin sitoutettua strategiatyöhön ja tänä vuonna alka-va tulevaan valmistava asioiden käytännön toteuttaminen on järkevää, mielekästä, perusteltua ja ennen kaikkea pal-jon sujuvampaa.

Yrityksen arvotTyöryhmä kävi läpi kovan luomistyön jonka etenemistä tah-ditettiin puolen vuoden aikana pidetyssä 9 kokouksessa. Läh-tötilanteen ja muutosvoimien arvioinnin jälkeen työryhmäs-sä määriteltiin Matinkylän Huollon ARVOT, joiksi kiteytyi

LUOTETTAVA YHTEISTYÖKYKYINEN KEHITTYVÄ

Näiden kolmen sanan taakse sisältyy paljon asioita ja lupa-uksia, joiden täyttämisessä meillä on yrityksenä kova työ.

• Olemme LUOTETTAVIA, eli avoimia ja tunnettuja paikallistoimijoita. Meillä on myös pitkä historia Matin-kylän alueella. Sen lisäksi olemme asiakkaiden omistama ja johtama yritys. • Matinkylän Huolto Oy on YHTEISTYÖKYKYINEN kumppani, eli olemme tottuneet toimimaan monenlais-ten asiakkaiden kanssa ja tulemme kehittymään tällä sek-torilla tulevaisuudessa entisestään. Yhteistyökykyisyys tu-lee esille eteenkin viestinnän kehittämisessä ja sen hoita-misessa hyvin. • Olemme myös KEHITTYVÄ yritys. Panostamme stra-tegiassa paljon toimintamme ja palveluidemme kehittämi-seen. Tärkeä asia meille on myös, että asiakasyhtiöiden hal-

SUUNNITELLUSTI KOHTI VUOTTA 2015

litukset pystyvät kehittämään osaamistaan ja toimimaan en-tistä paremmin ja ammattitaitoisemmin hoitaessaan omai-suuttaan. Näillä arvoilla Matinkylän Huolto Oy tähtää me-nestykselliseen ja hyvään tulokseen.

Lopullinen strategia julkaistiin 20.11.2008 pidetyssä hen-kilöstötilaisuudesta, jossa strategia käytiin läpi henkilös-tön kanssa ja julkistettiin konkreettiset toimenpiteet stra-tegian jalkauttamiseksi.

Tavoitteet ja asiakaslupausVuoteen 2015 olemme asettaneet itsellemme kovia ta-voitteita ja niiden seuraaminen vuosittain on yksi tärkeä tehtävä. Vuonna 2008 laajalle asiakaskunnalle kohdistet-tu huollon asiakastyytyväisyyskysely ja taloyhtiöiden hal-litusten jäsenille kohdistettu isännöinnin asiakastyytyväi-syyskysely tulevat toistumaan myös jatkossa ja näistä muo-kataan Matinkylän Huolto Oy:lle strategian toteutumisen seurannan välineet.

Strategian laatimisessa Matinkylän Huolto Oy:n ASIAKASLUPAUS kiteytettiin viiteen kohtaan:

TEKSTI: AKI MOILANEN

1) tilattu palvelu hoidetaan ripeästi ja kerralla oikein2) jokainen asiakas tietää, mitä on tilattu ja mitä toimitettu3) vuorovaikutus toimii asiakkaiden ja asukkaiden kanssa4) omaisuuden arvo ja kustannusten kehitys on keskimääräistä parempaa5) asukkaiden asumisviihtyisyyden kehitys on keskimääräistä parempaa

Laatimamme asiakaslupaus pitää sisällään paljon asioita, joiden toteuttamiseksi joudumme tekemään paljon töi-tä tulevina vuosina. On selvää, että jokaisessa suorituk-sessa ei voida onnistua täydellisesti, mutta tavoitteet tu-lee asettaa korkealle, jotta päästään hyviin tuloksiin. Täl-lä asiakaslupauksella haluammekin viestittää asiakkaillem-me toimintakulttuuristamme ja asenteestamme palvelui-den tuottamiseen.

Vikailmoitukset, ovenavauspyynnöt

ja muut kiinteistönhoidon työtilaukset

voit tehdä töiden vastaanottoon,

joka päivystää ympäri vuorokauden.

Tiesithän, että voit tehdä ilmoituksen myös

kotisivujemme kautta osoitteessa

www.matinkylanhuolto.fi /Vikailmoitukset.

Ohjeita töiden vastaanotossa asioimiselleSoittaessasi töiden vastaanottoon,

puhelin (09) 8046 3201

pyri kuvaamaan ongelma lyhyesti ja selkeästi.

Varmista pääsy huoneistoon

Mikäli et erikseen mainitse, oletetaan että

huoltomies pääsee ja saa mennä huoneistoon

yleisavaimella ja että työ voidaan suorittaa huolto-

organisaation ratkaisemana ajankohtana vian

kiireellisyys ja luonne huomioiden. Muista mainita

myös mahdollisesta turvalukosta ja kotieläimistä.

Ovenavauspyynnöt

Avaimen unohtuessa, huoneiston oven avaus

suoritetaan erillistä korvausta vastaan talonkirjaan

merkityille henkilöille. Avausta pyytävän on

pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Liputukset

Suru- ja juhlaliputukset voi tilata töiden vastaan-

ottopisteestä. Asiakkaan on syytä varmistua

mahdollisesta veloituksesta, sillä osa kiinteistöistä

ei maksa asukkaan tilaamia liputuksia. Asukkaalla

on myös mahdollisuus noutaa lippu käyttönsä.

ASIAKASPALVELUAvoinna ma–pe 9–16

1.4.2009 alkaen ma–to 8–16, pe 8–15

Puhelin (09) 8046 3211 ja 8046 3212

faksi (09) 8046 3303

Poikkeavista aukioloajoista tiedotamme kotisivuilla

www.matinkylanhuolto.fi sekä ovitiedotteilla ja

puhelinvastaajanauhalla.

Asiakaspalvelupisteemme palvelee

seuraavissa asioissa:

• avainpalvelu

• saunavuorojen varaukset

• isännöitsijätoimistolle tehtävät

muuttoilmoitukset ja

muuttoon liittyvät asiat

• nimenmuutokseen liittyvät asiat

• talonkirjaotteet

• asukkaiden neuvonta

Kiinteistösihteerit,

puh. 8046 3213 ja 8046 3216,

palvelevat seuraavissa asioissa:

• muutosmerkinnät osakeluetteloihin

• isännöitsijäntodistukset

• autopaikkavaraukset

HUOLTOPALVELUT JA PÄIVYSTYS

(09) 8046 3201

1 • 200918


Elämme hektistä aikaa. Kerrankin maa-ilman johtajilla on muutakin päätettävää kuin se, että soditaanko vai ei. Rahamark-kinat ovat sekaisin ja pankkeja menee maa-ilmalla nurin tai pelastetaan veronmaksaji-en varoilla. Osakemarkkinat ovat sekaisin ja kurssit ovat lähes kaikilla toimialoilla niin alhaalla, että kannattaisi ostaa jos olisi va-raa ja ymmärrystä ostaa oikein.

Kiinteistömarkkinat eivät ole sekaisin. On vain jonkin verran hiljaisempaa ja jotkut ulkomaiset ostajat ovat jo saaneet haluaman-sa ja vetäytyvät pois. Kun tarjonta vähenee niin markkinat hiljenevät.

Asuntomarkkinat hiljenevät myös ja se kup-la joka syntyi pikku hiljaa muutaman vii-me vuoden aikana on puhjennut. Asunto-jen hinnat ovat vuodessa halventuneet noin 5 %, mutta hintapyynnöt huomattavasti enemmän. Asuntorakentaminen hiljenee hintojen laskiessa ja samalla rakentamisen hinta putoaa tai ainakin pysyy ennallaan.

Hektisen ylirakentamisen aika on ohi. Se merkitsee tilaa korjausrakentamiselle. Alkaa kohta löytyä tekijöitä,urakoitsijoita ja kohtuul-lisempia hintoja.

Mitään merkittävää hintojen laskua tuskin on odotettavissa, koska rakentajat ovat suu-relta osin tulleet Virosta ja Puolasta, työsuh-teet ovat lyhytaikaisia ja näin yritysten on helppo keventää työvoimakustannuksiaan ja ylläpitää tuloskuntoa.

Samoin energiakustannukset ovat nous-seet ja kuten tiedämme niiden lasku suhdan-teidenkin muuttuessa on varsin näennäistä, varsinkin kun tämä näyttää tapahtuvan val-tiovallan ystävällisessä suojeluksessa.

Kiinteistöjen hoitoalalla tilanne ei ole läheskään niin kiivas. Kiinteistöt ovat ja pysyvät. Niitä on hoidettava ja kunnossa-pidettävä.

Ala on edelleen ns. matalapalkka-ala, jo-hon työntekijöitä on hankala saada. Osaa-jista olisi kysyntää niin huoltopuolella kuin isännöintipuolella. Alan koulutuskaan ei näytä takaavan riittävän osaavaa ja ammat-titaitoista henkilöstöä. Kiinteistöalan palk-karatkaisu noudatti yleistä linjaa. Tämä tarkoittaa,että paine hoitovastikkeen nos-toon inflaatiota vastaavasti on olemassa eli asumiskustannukset nousevat.

Korkeasuhdanteen muuttuessa lasku-suhdanteeksi on moni asia menossa huo-noon suuntaan. Hyvä puoli on se, kuten edellä totesin, että laskusuhdanne antaa tilaa korjausrakentamiselle ja niinpä ne hankkeet jotka ovat olleet korkeiden hin-tapyyntöjen takia jäissä, kannatta laskettaa uudelleen. Taloyhtiöiden on syytä hyödyn-tää suhdannemuutos. Nopeat syövät hitaat niinkuin sanotaan.

Näitä korjausratkaisuja mietittäessä on jatkossa entistä enemmän otettava kantaa energian säästöön.

Hallituksen asettamat tavoitteet ener-gian käytössä ja energian hinta sinänsä pa-kottavat taloyhtiöt ottamaan selvää ja etsi-mään energiaedullisia ratkaisuvaihtoehtoja. Tämä tulee olemaan pysyvä olotila meillä ja muualla.

Energiatodistus, joka astuu voi-maan ensi vuoden alusta, on pa-peri, joka pitää asian esillä koko ajan mitä tahansa ratkaisuja ol-laan tekemässä.

Sinällään se ei muuta mitään, mutta sen kautta on helpompi asukkaiden asuntoa vaihtaessaan verrata näitä kustannuksia eri yhtiöissä. Hallitusten on myös helpom-pi perustella korjaustarpeita ja – ratkaisu-ja huomioimalla energianäkökohdan tie-toon perustuen.

Kaavoitus on mielenkiintoa ja mielen-kuohuakin herättävä toiminto. Nyt kun aluerakentaminen on käytännössä ohi, on kysymys lähes aina täydennysrakentamises-ta vanhan asuntokannan viereen ja lähelle.

Ennen osapuolia oli käytännössä vain kaksi, kunta ja aluerakentaja. Nyt on lisäk-si kantaa ottamassa vanha asuntokanta ja-kautuen kymmeniin yhtiöihin ja tuhansiin mielipiteistiin.

Kaavamenettelyä on avattu ja tuotu lä-hemmäksi kansalaisia. Samalla demokrati-an lisääminen on tuonut mukanaan kaavoi-tusajan pitenemisen.

Pienikin kaavoitushanke vie yleensä vuosia. Aika maksaa ja näin kaavoituskustannukset nousevat. Lisäksi kaavoittaja ei enää tyydy asemakaa-vatasoiseen suunnitteluun, vaan vaatii lähes rakentamisvalmiit piirustukset vaihtoehtoi-neen. Se maksaa lisää ja senkin maksaa lo-pullinen käyttäjä; ostaja tai asukas.

Viimeinen kustannuksia nosta-va keksintö on ns. maankäyttö-maksu. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta leikkaa itselleen ton-tinomistajalta noin kolmannek-sen ns. kaavoituksen tuottamasta markkinahintaisesta hyödystä.

Tätä veronluonteista maksua perustellaan kunnallistekniikan rakentamisella, mut-ta yleensä vanhan asutuksen sisällä kaikki kunnallistekniikka on jo rakennettu edel-lisen sukupolven kustannuksella.

Espoossa on luvattu, että maankäyttö-maksut ovat korvamerkittyä rahaa ko. alu-een kehittämiseen. Teoriassa näin on, mut-ta veikkaan että käytännössä näiden varojen sijoittamisen seuraaminen tuottaa ylivoi-maisia vaikeuksia kunnille. Joka tapaukses-sa asukkaiden edustajien tulisi pitää näis-tä rahoista kiinni.

Kaikki edellä mainitut asiat nos-tavat ja ovat nostaneet asuntojen hintoja niin, ettei kaikilla ole va-raa asua kaupungissa ja varsin-kin lapsiperheet etsivät edullista tilaa kauempaa.

Tämä taas merkitsee lisää liikennettä asun-non ja työpaikan välillä, asunnon ja lasten koulun välillä, asunnon ja harrastuspaik-kojen välillä. Suo siellä vetelä täällä! Täs-tähän on keskusteltu viime aikoina ; tii-vis kaupunkirakenne vai väljä puutarha-kaupunki.

Vielä muutama sana Matinkylän Huolto Oy:stä. Olen nyt vuoden toiminut Matinkylän Huolto Oy:n hallituksen puheenjohtajana, joten voin näin harjoitteluajan lopulla lau-sua muutaman sanan yhtiön kehityksestä kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Tuloksellisesti vuosi 2008 näyttää me-nevän suunnitelman ja edellisen vuoden tason mukaisesti.

Kuten aikaisemmin totesin, on alalla henkilöstöongelma akuuttina olemassa ei-kä se ole jättänyt meitäkään koskettamat-ta. Monista syistä johtuen on henkilöstön vaihtuvuus liian suurta ja silti on paikkoja jäänyt täyttämättä osaajien puutteesta joh-tuen. Tämä ei voi olla tyydyttävä olotila, vaan siihen on löydettävä ratkaisu.

Silti voidaan asiakastyytyväisyystutki-mukseen vedoten todeta, että asiakkaiden käsitys yhtiön palvelutasosta on kehitty-

nyt positiivisesti. Matinkylän Huolto Oy:n palvelutaso on jo aikaisempienkin mittaus-ten pohjalta voitu todeta olevan keskimää-räistä parempi. Mutta parantamisen varaa on meilläkin.

Vuoden 2008 aikana on Matinkylän Huolto Oy:ssä mietitty yhtiön strategiaa vuoteen 2015 mennessä. Se on tärkeä asia, koska silloin kun omistajan, henkilöstön ja johdon tavoiteasetanta kohtaavat, on kaikil-la sama peruskäsitys kehityksen suunnasta, palvelun ja toiminnan tasosta ja näiden vaa-timista resursseista.

Strategian rakentaminen alkoi keskuste-luilla henkilöstön kanssa, kuten malli edel-lyttää. Sitä jatkettiin pienemmällä ryhmällä konsultin johdolla ja koko työn tulos käy-tiin läpi syksyllä henkilöstön koulutusti-laisuudessa..

Puheenjohtajana minulla on se käsitys, että keskustelu ja mielipiteiden vaihto on sujunut avoimessa ja vapaassa ilmapiirissä, joka lupaa hyvää myös lopputuloksen suh-teen. Strategiaehdotus on hyväksytty hal-lituksessa ja sitä viedään käytännön toteu-tukseen vuoden 2009 toiminnoissa laaditun sisällön mukaisesti. Matinkylän Huolto Oy on alueellinen kiinteistöpalveluyritys, joka täyttää tänä vuonna 40 vuotta, kuten ko-ko Matinkyläkin. Sitä on tarkoitus jotenkin juhlia, mutta miten se tapahtuu, nähdään tulevan kesän ja syksyn kuluessa.

Matinkylän alueen vanhan osan osalta elinkaari on jo jonkin aikaa edellyttänyt pe-ruskorjauksia kiinteistöissä. Monessa yhti-össä suunnitellaan mm. julkisivu-, ikkuna-, putkiremontteja tehtäväksi. Nyt näyttäsi sil-tä että suhdanteet suosivat tätä työtä.

Toisaalla Matinkylä kehittyy myös siten, että metron rakentaminen alkaa lähivuosi-na. Se vaikuttaa merkittävästi ihmisten joka-päiväiseen elämään ja merkitsee myös mui-ta muutoksia ympäristöön.

Tärkein täydennysrakennusalue on en-tinen ammattikoulun tontti, jota lähdettä-neen rakentamaan lähiaikoina.

Matinkylä ei ole valmis vaikka sitä on rakennettu jo 40 vuotta. Kaupungilla on asukkaiden palvelujen parantamiseksi tarve rakentaa lisää kouluja ja päiväkoteja, mut-ta ennen kaikkea Espoon on rakennettava Matinkylään uimahalli-kylpylä!

PUHEENJOHTAJAN NÄKÖKULMASTA

JORMA ÄIKÄÄ

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

MATINKYLÄN HUOLTO OY

1 • 2009 19


ENNAKKOILMOITUS KIRJOITUSKILPAILUSTA

UUSISSA ASEMISSA MATINKYLÄN HUOLLOSSA

Matinkylän Huollossa on henkilöstöä lisätty ja osa on siirtynyt vaativampiin tehtäviin.

Huoltopäällikkönä, vastuualueenaan koko huoltotoiminta, toimii Aki Moilanen.

Huollon työnjohtajiksi Kari Ruusukunnaksen rinnalle on nimitetty Tuula Liljendal ja Pekka Kärki.

Rakennuttamistehtäviin Aki Moilasen tilalle on nimitetty Timo Haapaviita.

Isännöitsijäjoukkoon on kuudenneksi isännöitsijäksi nimitetty Tapio Väre.

Kiinteistöpalvelut ry:ltä tunnustus Mikko Peltokorvelle

Kiinteistöpalvelut ry on kiinteistöalan työnantaja- ja toimialajärjestö, jonka tarkoituksena on olla kiinteis-töalan työnantajien työmarkkinapoliittinen edunval-voja ja neuvonantaja sekä kiinteistöpalveluita tuotta-vien yritysten ja yhteisöjen elinkeinopoliittinen edun-valvoja. Liiton tavoitteena on lisätä alan arvostusta ja vetovoimaisuutta.

Liitossa on 370 jäsentä, joiden palveluksessa on yli 30 000 alan työntekijää ja toimihenkilöä, joissa yleissi-tovien työehtosopimusten soveltamisalan piirissä on lähes 50 000 henkilöä.

Kiinteistöpalvelut ry:n jäsenet toimivat palveluntar-joajina kiinteistönhuollossa, puhdistus- ja siivousteh-tävissä, toimitilapalveluissa, teknisissä palveluissa, ta-lonmiestehtävissä, isännöinnissä ja kiinteistön hallin-nointitehtävissä. Jäseninä ovat myös kiinteistönomis-tajatyönantajat.

Kiinteistöpalvelut ry on Elinkeinoelämän keskusliit-to EK:n jäsenliitto ja European Federation of Clea-ning Industry EFCI -järjestön jäsen.

Työ ja tulevaisuus -seminaarissa syksyllä 2008 luo-vutettiin toimitusjohtaja Mauri Kivilaaksolle Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:stä Turusta ja toimitusjohtaja Mikko Peltokorvelle Matinkylän Huolto Oy:stä Es-poosta liiton ensimmäiset kultaiset ansiomerkit tun-nustuksena kiinteistöpalvelualan ja liiton hyväksi teh-dystä arvokkaasta työstä.

Toimitusjohtaja Mikko Peltokorvelle kiinteistöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti on myöntänyt Matinkylän Huolto Oy:n toimitusjohtajalle Mikko Peltokorvel-le kiinteistöneuvoksen arvonimen hänen ansiokkaas-ta toiminnastaan kiinteistöalan hyväksi.

Mikko Peltokorpi, 56, on valmistunut rakennus-insinööriksi vuonna 1980. Hän on lisäksi suorit-tanut isännöitsijöiden ammattitutkinnon (AIT) ja on auktorisoitu ISA-isännöitsijä.

Hän on tehnyt pitkän ja maineikkaan uran eritoten teknisen isännöinnin, kiinteistöalan koulutuksen ja kiinteistönpidon kehittämisessä. Toiminnallaan Peltokorpi on merkittävästi vaikuttanut kiinteistö-omaisuuden kunnon ja arvon kehittämiseen.

Peltokorpi on osallistunut asiantuntijana lukui-siin toimialan valtakunnallisiin kehityshankkei-siin ja toiminut kouluttajana alan oppilaitoksis-sa. Käytännönläheisenä puhujana hän ollut myös suosittu luennoitsija alan koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa.

Espoossa Peltokorpi on osallistunut työnantajan-sa Matinkylän Huolto Oy:n kautta koko kaupun-ginosan alueelliseen ja sosiaaliseen kehittämiseen. Hän on toiminut vuodesta 2001 lähtien Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä ja kau-punginvaltuuston varavaltuutettuna.

Peltokorpi on toiminut vuodesta 2006 alkaen Suomen Isännöintiliiton hallituksen puheenjoh-tajana.

TEKSTI: SEPPO KÄKELÄ

KUVA: MARKKU HORTTANAINEN

Matinkylän Huolto Oy ja Matinkylä täyttävät tänä vuonna kunniakkaat 40 vuotta. Juhlan kunniaksi Ma-tinkylän Huolto järjestää keväämmällä kirjoituskilpai-lun aiheena ”Minun Matinkyläni”.

Kirjoituskilpailun tarkemmat ohjeet ja muu lisätieto julkaistaan Matinkylän Huollon www-sivuilla osoit-teessa www.matinkylanhuolto.fi viimeistään 15.4.2009 mennessä.

Nyt on siis aika kaivella muistoja ja etsiä vaikkapa va-lokuvia vuosien varrelta, jotta sitten kilpailun julista-misen aikaan on kaikki valmiina. Parhaita kirjoitta-jia palkitaan ja kirjoituksia julkaistaan syksyn 2009 MASAssa.

Lisätietoa aiheesta myöhemmin kevättalvella.

TULOSSA SYKSYLLÄ

MASA 2-2009

PÄÄTEEMANA VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS SEKÄ 40-VUOTIAS MATINKYLÄ

1 • 2009

LISÄTIETOJA & LINKKEJÄ tämän lehden juttuihin: www.asuntotieto.comwww.espoo.fi www.helen.fiwww.isannointiliitto.fiwww.kiinteistoliitto.fiwww.lansimetro.infowww.rakli.fiwww.vero.fi www.ymparisto.fiwww.ytv.fi

MATINKYLÄN HUOLTO OY Matinkatu 22, 02230 ESPOOPuhelin (09) 804 631 Faksi (09) 8046 3200www.matinkylanhuolto.fiSähköposti: [email protected]

ASIAKASPALVELU www.matinkylanhuolto.fiMatinkatu 22, 02230 ESPOOAvoinna ma–pe 9–16 1.4.2009 alkaen ma–to 8–16, pe 8–15 Puh. (09) 8046 3211 ja 8046 3212Faksi (09) 8046 3303

HUOLTOPALVELUTJoosepinkuja 2, 02230 ESPOOTöiden vastaanotto ja päivystysPuh. (09) 8046 3201Faksi (09) 8046 3311 ja 8046 3205

TEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUTMatinkatu 20, 02230 ESPOO Faksi (09) 8046 3311Projektipäälliköt:Timo Haapaviita, puh. (09) 8046 3264Mia Kokkonen, puh. (09) 8046 3239 Markku Kuusjoki, puh. (09) 8046 3261Hemmo Päivärinne, puh. (09) 8046 3235

ISÄNNÖINTIPALVELUTMatinkatu 22, 02230 ESPOOPuh. (09) 804 631Faksi (09) 8046 3200Isännöitsijät:Kirsi Kivilaakso, puh. (09) 8046 3240 Tove Luukkonen, puh. (09) 8046 3243 Kari Liljendal, puh. (09) 8046 3231 Merja Nevanperä, puh. (09) 8046 3230Tellervo Parviainen, puh. (09) 8046 3283Tapio Väre, puh. (09) 8046 3233

Vuodesta 1997 Suomessa käytössä ol-leen kotitalousvähennyksen enimmäis-määrä nousee 1.1.2009 alkaen 3000 eu-roon. Myös kotitalousvähennyksen sisällä olleet käyttötarkoitusrajat poistuvat käy-töstä vuoden 2009 alusta, joten vähennyk-sen voi käyttää täysimääräisenä huoneiston korjaus- tai perusparannustyöhön. Vähen-nyksen määrä on edelleen 60 % yrityk-seltä ostetusta, arvonlisäverollisesta työn kustannuksesta tai 30 % kotitalouden

palkkaaman henkilön palkkakustannuksis-ta ja se on henkilökohtainen. Kotitalous-vähennystä ei saa sijoitusasuntoon, jota ve-rovelvollinen ei käytä omana asuntonaan. Kotitalousvähennyksen saa ainoastaan tee-tetyn työn osuudesta, eli materiaalit ja ka-lusteet yms. eivät ole vähennyskelpoisia. Tarjousta pyydettäessä onkin hyvä edellyt-tää urakoitsijaa erittelemään laskun siten, että työn osuus on näkyvissä.

Vähennyskelpoisia perusparannustöitä ovat esimerkiksi keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden remontit sähkö- ja putkitöineen sekä parvekelasien asennuk-set. Vähennykseen eivät oikeuta koneiden ja laitteiden, kuten liesien, pesukoneiden ja atk-laitteiden korjaustyöt

Lähteet ja lisätietoja:www.kotitalousvahennys.fiwww.vero.fi

Rakkauden ÄÄNET

Lääninkanslisti neiti Mäki asui kerrosta-lossa yksiössä läntisesssä rantakaupungis-sa. Hän oli keski-ikäinen itsellinen nainen. Yläpuolella kaksiossa asui nelikymppinen mies, matematiikan lehtori Köljänkä, jo-ka oli poikamies.

He olivat hyvänpäivän tuttuja; terveh-tivät toisiaan aina kohteliaasti, mutta eivät olleet muutoin missään tekemisissä.

Sitten tapahtui niin, että vanhapoika Köljänkä rakastui erääseen opettajatta-reen. Rakkaudesta oli luonnollisena seu-rauksena se, että opettajatar kyläili lehto-rin luona ja he rakastelivat.

Talon huonoista rakenteista johtuen kiihkeät rakkauden äänet kuuluivat ala-kertaan neiti Mäen yksiöön. Hyvin häirit-sevästi. Pahiten äänet kuuluivat aamuisin viiden kuuden aikoihin ja varsinkin vii-konloppuaamuina, kun kaduilla oli vä-hän liikennettä.

Neiti Mäki oli kiusaantunut tilanteesta. Se häiritsi hänen elämäänsä. Asia tiedos-tettiin neidin työpaikallakin. Kun tilan-ne kävi ahdistavaksi, niin neiti Mäki pyysi työtoveriaan tulemaan kotiinsa viikonlo-puksi, jotta arvioitaisiin tilannetta yhdes-sä. Viikonlopun aamut olivat työtoverille

järkytys; yläkerran sängyn jyrinä, rakaste-levaisten lemmen äänet ja tapahtuma ko-konaisuutena oli ajoittain kuin kaikki olisi tapahtunut neiti Mäen asunnossa.

Mikä neuvoksi?Neiti Mäki oli sitä mieltä, että hän ei

voi itse mitenkään ottaa yhteyttä Köljän-kään. Niinpä hän soitti isännöitsijälle. Isännöitsijä totesi, että hän ei voi pelkän puhelinsoiton perusteella tällaisessa asiassa lähestyä lehtori Köljänkää. Niinpä isänn-nöitsijä neuvoi, että on mahdollista tehdä kirjallinen valitus taloyhtiön hallituksel-le. Valitukseen neiti Mäki laittoi mukaan työtoverinsa lausunnon asiasta. Taloyhtiön hallitus käsitteli asiaa aikanaan.

Pitkällisen neuvonpidon jälkeen hal-litus päätti antaa Köljängälle asunto-osa-keyhtiön 86 §:n mukaisen varoituksen, jossa uhkana on, että ”jos häiritsevä käyt-täytymien ei korjaannu, niin asunto voi-daan ottaa yhtiön hallintaan enintään kol-meksi vuodeksi”.

Lehtori Köljängälle varoitus tuli täy-dellisenä yllätyksenä. Ensin hän järkyttyi ja suuttui. Puhuttuaan asiasta rakastajat-tarensa kanssa hän rauhoittui ja oli lopul-ta hieman huvittunutkin. Köljänkä oli to-

della rakastunut mies ja niinpä hän pani heti toimeksi; seuraavana päivänä hän tila-si isännöitsijätodistuksen ja pani huoneis-tonsa myyntiin, oli saatava sellainen asun-to, että naapurit eivät häiriinny rakkauden harjoittamisesta. Ja kuukauden kuluttua uusi huoneisto olikin jo hankittu.

Muuttoa seuraavana päivänä Köljänkä lähetti neiti Mäelle kukkia ja niiden mu-kana kirjelappusen: Arv. nti Mäki, rak-kauden äänet ovat lähteneet taloyhtiöstä. Olen pahoillani, syvästi pahoillani. Yst. terv. A. Köljänkä.

Parin viikon kuluttua neiti Mäki koh-tasi rappukäytävässä nuoren parin, joka oli muuttamassa Köljängältä ostamaan-sa huoneistoon.

Jo seuraavana yönä neiti Mäki sai ko-kea, että rakkauden äänet olivat palanneet taloon. Neiti Mäki soitti isännöitsijätoi-mistoon. Hän tilasi isännöitsijäntodistuk-sen huoneistostaan.

Kuukauden kuluttua hän muutti. Hän valitsi huoneiston erään hyvin äänieriste-tyn kerrostalon ylimmästä kerroksesta.

Kettis

Kotitalousvähennys nousee

Energia ja asuminen1 • 2009 3 MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI kaukolämpö maakaasu jyrsinturve kivihiili Suomessa seurataan tätä kehitystä siten, et-tä tavoitteena on täälläkin

Documents