Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!

ELINVOIMAISET JA VETOVOIMAISET KUNNAT

NYT JA LÄHITULEVAISUUDESSA?

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

Elokuu 2016

Aluetalous-dynamiikka

Työllisyys-dynamiikka

Osaamis-dynamiikka

Yritys-dynamiikka

Vetovoima-dynamiikka

Muu

dynamiikka

Alueen mainekuva

Alueen ulkoinen elinvoima

Alueen sisäinen

elinvoima

Mistä me puhumme, kun puhumme elinvoimasta?

Alueen ulkoisen elinvoiman osatekijät

SISÄLTÖ

1. Alue- ja väestörakenteen muutos

2. Muuttoliike ja muuttajat muovaavat Suomen uusiksi

3. Vetovoimaisimmat kunnat nyt ja lähitule-vaisuudessa

Alue- ja väestö-

rakenteen muutos

Aluerakenteen isot muutosvoimat

1.Kaupungistuminen

2.Keskittyminen

3.Kasvukäytävät ja -vyöhykkeet

4.Alueellinen liikkuvuus ja nopeat (liikenne)yhteydet

5.Väestö- ja ikärakenteen demografinen muutospaine

6.Polarisoituminen

+ Villit kortit?

VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN SUHTEESSA HELSINKIIN (KM)

Joka kolmas asuu 100 kilo-metrin vyöhykkeellä Helsingistä

Yli puolet asuu 200 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä

Yhdeksän kymmenestä asuu linjan Kokkola-Joensuu alapuolella

5.403.974

5.295.963

4.771.341

3.772.423

3.051.075

1.800.527

1.088.883

VÄESTÖMÄÄRÄ ERI AJOETÄI-SYYKSILLÄ (KM) HELSINGISTÄ 20,1 % asuu max 20 km 33,3 % asuu max 100 km 56,5 % asuu max 200 km 69,8 % asuu max 300 km 88,3 % asuu max 500 km 98,0 % asuu max 800 km 99,9 % asuu max 1100 km

VÄESTÖMUUTOS VYÖHYKKEITTÄIN VUOSINA 1990-2015

Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyysvyöhykkeellä Helsin-gistä yhteensä noin 460.000 henkilöllä vuosina 1990-2015

Suurin määrällinen ja suhteel-linen kasvu kohdistui 20 kilo-metrin vyöhykkeen sisälle Helsingistä

A

B

C

D

E

F

G

A= +245.818 hlöä/+29,2 % B= +109.251 hlöä/+18,1% C= +105.369 hlöä/+9,2 % D= -20.929 hlöä/-2,8 % E= -36.517 hlöä/-3,8 % F= +33.194 hlöä/+6,8 % G= -9.476 hlöä/-8,1 %

SUOMEN RANNIKKOVYÖHYKE (20 KM VYÖHYKE)

Alueen pinta-ala on 8 % koko maan maa-pinta-alasta, mutta siellä asui yhteensä 42,3 % koko maan asukkaista ja 48,2 % työpaikoista vuonna 2015

Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi yhteensä noin 382 000 asukkaalla vuosina 1990-2015

Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maakuntien (8) osuus koko Suomen viennistä oli 73,6 % vuonna 2015

30 JA 45 MINUUTIN AJOAIKAVYÖ-

HYKKEET MAAKUNTIEN KESKUS-

KAUPUNGEISTA

30 minuutin ajoaikaetäisyydellä maa-kuntien (18) keskuskaupungeista asuu enemmän kuin seitsemän kymmenestä (72 %) suomalaisesta

Helsingin, Tampereen ja Turun 30 minuutin aikaetäisyydellä asuu noin 2 miljoonaa ja 45 minuutin aikaetäisyy-dellä 2,4 miljoonaa asukasta

Lähes koko Etelä- ja Lounais-Suomi jää 45 minuutin ajoaikaetäisyyden sisäpuo-lelle suhteessa alueella sijaitseviin maakuntien keskuskaupunkeihin

Kaupunki-maaseutu-luokituksen tyyppi

Väestömäärän muutos abs. vuosina 1990-2013

Väestömäärän muutos % vuosina 1990-2013

KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8

Sisempi kaupunkialue 267 304 18,4

Ulompi kaupunkialue 257 368 21,9

Kaupungin kehysalue 120 517 25,6

MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4

Maaseudun paikalliskeskukset

-11 331 -3,4

Kaupungin läheinen maaseutu

27 385 7,4

Ydinmaaseutu -92 724 -13,0

Harvaan asuttu maaseutu -113 705 -27,3

Kaupunkialueiden väkiluku kasvanut noin 650 000 henkilöllä

neljännesvuosisadassa

250 km

Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmion kansallinen merkitys

Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista

BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista 47,1 % 50,5 % 53,6 %

54,4 % 68,7 % 58,0 %

Vai…?

Onko Suomen kasvukäytävä lyhyt ja pitkä oppimäärä alue-kehityksestä ja Suomen maan-tieteestä 2020-luvulla?

Kasvukäytävän vaikutusalueella (viisi kaupunkiseutua) asuu yh-teensä noin 2,1 miljoonaa asu-kasta eli enemmän kuin yhteensä 10 maakunnassa (Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomi sekä neljä Pohjan-maan maakuntaa)

Suomen kasvukäytävän osuus alu-eiden kehitykseen liittyvillä keskei-sillä tunnusluvuilla koko maan osuudesta vaihtelee 35-55 %:in välillä

Suomen

kasvukäytävä

Suomen kasvukäytävä

40,8 %

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti; Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2040

Vai onko tämä lyhyt ja pitkä oppimäärä aluekehi-tyksestä ja Suomen maan-tieteestä 2020-luvulla?

Toiminnallinen aluerakenne Suomessa vuonna 2030?

Helsinki

Turku

Tampere

Pori

Lahti Hämeenlinna

Kotka

YHDEN TUNNIN VYÖHYKKEET:

A: Pohjoisen Suomen

suuralue: 280 000 hlöä

B: Itäisen ja keskisen

Suomen suuralue: 695 000 hlöä

C: Pohjanmaiden

suuralue: 419 000 hlöä

D: Eteläisen ja lounaisen

Suomen suuralue: 2,6 miljoonaa henkilöä

A:

B: C:

D:

Aluerakenteen

tulevaisuusvaihtoehdot?

1. Helsinki ja laajenevan metropolialueen Suomi

2. Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmion laajenevaan vaikutusalueeseen perustuva Suomi

3. Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja vaikutusalueineen

4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua)

5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi, jossa kehitys-, kasvu- ja liikennekäytävät ohjaa-vassa roolissa

6. 18 kehittyvien maakuntien Suomi

7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi

Muuttoliike ja

muuttajat

muovaavat

Suomen uusiksi

-45000

-35000

-25000

-15000

-5000

5000

15000

25000

35000

45000

55000

65000

75000

19

45

19

47

19

49

19

51

19

53

19

55

19

57

19

59

19

61

19

63

19

65

19

67

19

69

19

71

19

73

19

75

19

77

19

79

19

81

19

83

19

85

19

87

19

89

19

91

19

93

19

95

19

97

19

99

20

01

20

03

20

05

20

07

20

09

20

11

20

13

20

15

Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus

Luonnollinen väestönlisäys ja nettomaahanmuutto pitkällä

aikavälillä (1945-2015)

Luonnollinen väestönlisäys suurimmillaan 1946-1948

Maahanmuuton osuus ylittänyt luonnollisen väestönlisäyksen vuodesta 2007 alkaen

Maahanmuuton osuus 80 % koko maan väestö- lisäyksestä vuonna 2015

Lähde: Tilastokeskus, väestö

Maastamuutto maahanmuuttoa suurempaa joka vuosi vuosina 1945-1970 sekä 1975-1980

Maahanmuutto maastamuuttoa suurempaa joka vuosi vuoden 1981 jälkeen

Luonnollinen väestönlisäys alhaisempi vuosina 2014-2015 kuin koskaan aikaisemmin

Väestönkehityksen osatekijät

kunnittain (313) vuosina 2010-2015

100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen

77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen

310 nettomaahanmuutto positiivinen

Väestönlisäys oli positiivinen yhteensä 100 kunnassa eli keskimäärin joka kolmannessa kunnassa vuosina 2010-2015

Väestönlisäystä saaneet kunnat keskittyivät Helsingin ja Tampereen välisen

kasvukäytävän vaikutusalueelle,

Muille suurille kaupunki-seuduille,

Pohjanmaiden rannikkolle,

Ahvenanmaalle ja

Pistemäisesti muihin yksittäisiin kuntiin

Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset

Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Väestönlisäys kunnittain promillea per vuosi vuosina 2010-2015

> 10 promillea (22 kuntaa)

5 – 9,9 promillea (33 kuntaa)

0,1 – 4,9 promillea (45 kuntaa)

-0,1 – 9,9 promillea (107 kuntaa)

> -10 promillea (106 kuntaa)

VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2015

1. Espoo

1,64 %

2. Oulu

1,39 %

3. Vantaa

1,35 %

4. Seinäjoki

1,27 %

5. Helsinki

1,24 %

6. Tampere

1,04 %

7. Jyväskylä

0,96 %

8. Vaasa

0,95%

9. Turku

0,90 %

10. Kuopio

0,85 %

11. Joensuu

0,64 %

12. Kokkola

0,60 %

13. Rova-niemi

0,54 %

14. H-linna

0,40 %

15. Lahti

0,39 %

16. L-ranta

0,25 %

17. Pori

0,10 %

.

.

Maakuntien keskuskaupunkien väestönlisäys

keskimäärin (%/v) vuosina 2010-2015

18.

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Mikkeli 0,07 %

Kajaani -0,27 %

Kouvola -0,44 %

19

10 suurimman kaupunkiseudun väestölisäys 2010-2015

Helsingin

103 132

Tampereen 23 715

Oulun 19 932 Turun

14 074

Jyväs-kylän 9317

Kuo-

pion 6 391

SJK

3281

J-suun 2276

L

P

2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa

1.Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt ja keskittynyt maantieteellisesti

2.Kasvavien kaupunkiseutujen sisäi-sessä dynamiikassa on tapahtunut muutoksia

3.Lisääntynyt maahanmuutto

+2 582

-2 016 +7 804

-2 057 -2 411

-1 175

-2 943

-4 182

-3 198

-1 298 -259

-973

-2 097

-1 389 -3 114

+228 -86

+16 244 +2 582

+7 804 -2 016

-86 +228

-3 114 -1 389

-973 -2 057

-2 411 -1 175

-2 943 -3 198

-4 182

-259 -1 298

-2 097

+17 109

+9 556

+4 538

+737

+3 650

+228

+470

+1 805

+2 697

+540

+104

+190

-2 118

-2 439

-1 659

-1 452

-1 455

-1 833

+470

Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain,

seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014

Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)

Muuttovoittoa

Muuttotappiota

Muuttovoittoa Muuttovoittoa

Muuttotappiota Muuttotappiota

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

+ 5 + 14 + 79

Helsinki saa muuttovoittoa Helsinki kärsii muuttotappiota

HELSINGIN KUNTIEN VÄLINEN NETTO- MUUTTO 2010-2015

HELSINGIN KUNTIEN VÄLINEN NETTO-

MUUTTO KUNNITTAIN 2010-2015

Muuttovoittoa 224 kunnasta: 1. Tampere +3 036 2. Turku +2 345 3. Jyväskylä +2 315 4. Oulu +2 203 5. Lahti +1 715 6. Vaasa +1 046 7. Joensuu +991 8. Kuopio +936 9. Lappeenranta +922 10. Kouvola +743

---

Muuttotappiota 89 kunnalle: 1. Vantaa -4 824 2. Espoo -2 677 3. Sipoo -722 4. Tuusula -383 5. Nurmijärvi -231 6. Mäntsälä -222 7. Orimattila -39 8. Askola -37 9. Loviisa -35 9. Inari -35

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016

Helsingin muuttovoitto yhteensä 2010-2015

+17 187

Tulo- ja lähtömuuttajien määrä yhteensä (N=) vuosina 2010-2015

372 565

47,4 %

64,5 %

84, %4

85,9 %

99,8 %

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Helsinki Tampere Turku Oulu Jyväskylä

Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän kaupunkien osuus

(%) omien seutujensa väestönlisäyksestä (%) vuosina 2005-2015

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; Analyysi: Timo Aro 2016

Muuttajien rakenne (valikoivuus)

Määrällinen muuttoliike

Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa

2010-2015

65,3 %

Kuntien sisäisiä muuttoja

30 %

Kuntien välisiä muuttoja

4,7 %

Maahan- ja maastamuuttoja

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina 2010-2015

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

Nuorten nettomuutto kunnittain 2010-2014

muuttovoittoa (18 kuntaa)

muuttotappiota (299 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

Helsinki +25 009

Tampere +13 025

Turku +11 237

Oulu +6 505

Jyväskylä +6 200

NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2010-2014

Joka kolmas (35 %) kuntien välillä muuttanut henkilö kuului 15-24 –vuotiai-den ikäluokkaan vuosina 2010-2015

Nuorista sai muuttovoittoa vain 18 kun-taa eli 10 % kunnista vuosien 2010-2014 välisenä aikana.

Nuorista sai ylivoimaisesti eniten muutto-voittoa suuret ja monipuoliset koulutus-kaupungit

Nuorista kärsivät eniten muuttotappiota suurten kaupunkien kehys-kunnat ja yksittäiset maakunta- ja seutukeskukset.

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Työllisten nettomuutto kunnittain 2009-2013

>200 ( 32 kuntaa)

100-199 (22 kuntaa)

1-99 ( 61 kuntaa)

-1- -99 ( 122 kuntaa)

-100 - -199 ( 40 kuntaa)

>-200 ( 70 kuntaa)

Helsinki +10 503 Vantaa +1 611 Espoo +839 Nurmijärvi +757

Pirkkala +915

Seinäjoki +880

Tampere -1 994

Jyväskylä -1 797

Joensuu -1 680

Turku -1 552

Oulu -1 388

TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2009-2013

Työllisten nettomuutto on tärkein muuttoliikkeen indikaattori myön-teisten tai kielteisten kerrannais-vaikutusten vuoksi

Työllisistä sai muuttovoittoa mm. laajan metropolialueen kunnat, suurten ja keskisuurten kaupunki-seutujen kehyskunnat ja yksittäiset muut kunnat.

Työllisistä sai muuttovoittoa yhteensä 115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin noin joka kolmas kunta

Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa

7.700 €

Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa

29.000 €

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65-vuotiaat

Tulo

mu

utt

ajie

n k

esk

imää

räis

et

tulo

t Työlliset muuttajat Muut muuttajat

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

Muuttoliikkeen laskennal-linen tulokertymä euroa per asukas 2009-2013

Tulokertymä positiivinen (180 kuntaa) Tulokertymä negatiivinen (133 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Kauniainen +1597 €/as.

Pirkkala +569 €/as.

Kittilä 397 €/as.

Sipoo 379 €/as.

Kustavi 376 €/as.

Lieto 332 €/as.

MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLI-NEN TULOKERTYMÄ EUROA PER ASUKAS 2009-2013

Muuttoliikkeen laskennallinen tulo-kertymä kuvaa alueen tulo- ja lähtö-muuttajien kaikkien tulojen välistä erotusta: kartassa on tarkasteltu erotusta euroina asukasta kohden vuosina 2009-2013

Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen 180 kunnassa ja negatiivinen 133 kun-nassa

Tulokertymä oli asukasta kohden las-kettuna yli 300 euroa yhteensä 15 kunnassa

Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN

TULO-KERTYMÄ MILJOONAA EUROA 2009-2013

1. Helsinki 249,2 2. Espoo 92,2 3. Kauniainen 70,5 4. Vantaa 55,6 5. Pirkkala 50,1 6. Hämeenlinna 43,3 7. Nurmijärvi 43,1 8. Lahti 42,6 9. Seinäjoki 37,8 10. Tuusula 37,4 11. Sipoo 35,0 12. Nokia 33,6 13. Kirkkonummi 31,8 14. Ylöjärvi 31,0 15. Lieto 30,9 16. Lempäälä 30,8 17. Kaarina 29,0 18. Kangasala 28,4 19. Mäntsälä 27,2 20. Vihti 27,2

SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKER-TYMÄ EUROA ASUKASTA KOHDEN 2009-2013

1. Kauniainen 1597,1 2. Lumparland 729,9 3. Kökar 576,4 4. Pirkkala 568,8 5. Jomala 537,2 6. Lemland 422,0 7. Kittilä 396,7 8. Sipoo 378,7 9. Kustavi 375,6 10. Lieto 332,1 11. Vesilahti 331,3 12. Siuntio 328,8 13. Toivakka 309,2 14. Luhanka 306,3 15. Vårdö 304,0 16. Lempäälä 293,7 17. Eckerö 284,0 18. Muurame 282,7 19. Mäntsälä 269,8 20. Uurainen 268,7

Muuttoliike on

pirullinen ilmiö,

sillä…

Väestö kasvaa yhteensä 111 kunnassa eli noin joka kolmannessa kunnassa vuosina 2015-2030

Väestö kasvaa eniten Helsingin metro-polialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalu-eella ja osassa Lappia

Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupun-kiseutujen reuna-alueilla

VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULE-VAAN VÄESTÖKEHITYKSEEN

Väestöennuste kunnittain vuosina 2015-2030 (%)

> 10 % (33 kuntaa)

5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)

0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)

-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)

> -10 % (106 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231

Oulu + 30 768

Tampere +26 431

Turku + 16 066

Jyväskylä +12 669

Kuopio + 10 281

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kartta ja data: Timo Aro 2016

Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030

Alle 55

55-64,9 65-74,9

75-84,9 85-94,9

Yli 95

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja data: Timo Aro 2016

2015 2030

1. Helsinki 44,0

2. Tampere 47,2

3. Vantaa 49,0

4. Turku 49,2

5. Jyväskylä 49,7

6. Espoo 50,2

Mediaani Kokemäki 71

Maksimi Kuhmoinen 102,8

1. Helsinki 50,0

2. Tampere 54,3

3. Turku 54,9 4. Espoo 56,2

5. Vantaa 56,4

6. Vaasa 57,6

Mediaani Vehmaa 89,9

Maksimi Salla 142,3

VÄESTÖLLINEN

HUOLTOSUHDE *1.1.2016 alueluokituksen mukaan

*1.1.2016 alueluokituksen mukaan

Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli keskimäärin alle joka kuudennessa kunnassa

Työikäisen väestön määrä kasvaa vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahve-nanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa

Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteellisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %)

JA ERITYISESTI TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYKSEEN

Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030

> 15 % (3 kuntaa)

5 - 14,9 % (17 kuntaa)

0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)

-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)

-5 - -14,9 % (68 kuntaa)

> -15 % ( 164 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Työikäisen 22-62 –vuotiaan väestön muutos% vuosina 2015-2030 SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS

MÄÄRÄLLISESTI VUOSINA 2015-30

1. Helsinki 34 477 2. Espoo 18 919 3. Vantaa 9 868 4. Oulu 9 326 5. Tampere 8 146 6. Turku 5 504 7. Jyväskylä 2 849 8. Vaasa 2 819 9. Seinäjoki 2 260 10. Pirkkala 1 786 11. Lempäälä 1 340 12. Kuopio 1 220 13. Nurmijärvi 882 14. Ylöjärvi 882 15. Lieto 847 16. Tuusula 733 17. Kirkkonummi 702 18. Sipoo 674 19. Liminka 650 20. Kauniainen 539

SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS SUHTEELLISESTI (%) VUOSINA 2015-2030

1. Jomala 20,3 2. Pirkkala 17,6 3. Luoto 15,8 4. Liminka 14,2 5. Lemland 13,6 6. Espoo 12,5 7. Kauniainen 11,9 8. Lempäälä 11,6 9. Helsinki 9,1 10. Oulu 8,6 11. Lieto 8,5 12. Vantaa 8,2 13. Hammarland 7,7 13. Vaasa 7,7 15. Seinäjoki 7 16. Sipoo 6,7 17. Tampere 6,3 18. Ylivieska 6 19. Turku 5,3 19. Ylöjärvi 5,3

Vetovoimaisimmat

kunnat nyt ja

lähitulevaisuudessa

KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA 2010-LUVULLA

Vetovoimaindeksi sisälsi 11 kuntien veto-voimaisuuteen ja houkuttelevuuteen liittyvää mittaria, jotka liittyivät sekä määrälliseen muuttoliikkeeseen että muuttajien rakenteeseen

Kaikki 313 kuntaa luokiteltiin viiteen vii-dennekseen muuttujakohtaisten sijoitus-ten perusteella eli jokaisessa viidenek-sessä oli yhteensä 62-63 kuntaa

Vetovoimaindeksiin valitut mittarit olivat painottomia

KUNTIEN MUUTTOVETO-VOIMAINDEKSI 2010-LUVULLA

Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

MUUTTOVETOVOIMATEKIJÖIDEN KASAUTUMINEN KUNNITTAIN

Analyysissä läpikäytiin positiivisen arvon saanei-den kuntien määrä eri muuttujissa (maksimi 11 positiivista arvoa ja minimi 0 positiivista arvoa)

Kaikilla 11 muuttujalla positiivisen arvon sai vain kolme kuntaa: Espoo, Kauniainen ja Seinä-joki

Positiiviset muuttovetovoimatekijät kasautuivat erityisesti viidennekseen kunnista (57 kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 9-11 analyysin muuttujassa

Muuttovetovoima oli kohtalaista noin joka neljännessä kunnassa (75 kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 6-8 muuttujassa

Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kuntaa) on heikon muuttovetovoiman kuntia. Ne saivat positiivisen arvon yhteensä 1-5 muuttujassa

Muuttovetovoimatekijöiden kasautuminen kunnittain (1-11 positiivista muuttujaa)

9-11 positiivista arvoa ( 57 kuntaa)

6-8 positiivista arvoa (75 kuntaa)

1-5 positiivista arvoa (181 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, tietokannat Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Valmistuneiden asuntojen määrä 10 000 asukasta kohden

keskuskaupungeissa vuosina 2010-2014

541,4

467,5 457,6 456,5

419,5 409,2 390,3 382,4

367,6 359,6

306,0 297,7 293,9 277,2

230,8 224,4 221,7 189,4

145,2 134,6 114,3

0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

250,0

300,0

350,0

400,0

450,0

500,0

550,0

600,0HUOM! - 21 keskuskaupunkiin valmistui yhteensä 95 700 uutta asuntoa

vuosien 2010-2014 välisenä aikana

- Neljä kymmenestä uudesta asunnosta (37 833) valmistui Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle ja 26 % (25 189) Ouluun,

1

2. 3

. 4.

5.

6.

Lähde: Tilastokeskus, asuminen (kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta; Analyysi Timo Aro 2015

1.Kovat vetovoimatekijät oltava kunnossa

2.Pehmeät vetovoimatekijät nousevat

3. Identiteettitekijät korostuvat

4. Sijainti, sijainti ja sijainti

5. Saavutettavuus ja yhteydet on oltava kunnossa

6.Mainekuva…hyvä tai huono, kunhan herättää jotain tunteita

7.Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet hyödyntämättä

(Muutto)vetovoimaisen

alueen 7 tunnusmerkkiä

Timo Aro @timoaro [email protected] 045 657 7890

Kiitos!

Lisätietoja