ECHO - Metsä Fibre: pulp and bioproducts manufacturer · Tulevaisuuden tehtaat -toimintamalli. Tämän Metsä Fibren henkilöstön kehittä-män mallin avulla voimme vielä paremmin

ECHO 2 / 2016 SIDOSRYHMÄJULKAISU

FIBRE INTELLIGENCE

2 ECHO — 2 / 2016

FIBREFACT ÄÄNEKOSKIRASKAAN SARJAN KUITUOSAAMISTA

YLI 6 000 HENKILÖTYÖVUOTTA

2 500 TYÖPAIKKAA

KORKEAVARASTO KOHOAA ÄÄNEKOSKELLA OSAKSI MAAILMAN ENSIMMÄISTÄ AUTOMATISOITUA SELLUN JAKELUKESKUSTA.

Metsä Fibren uuden biotuotetehtaan mittava rakennushanke Äänekoskella on edennyt suunnitellusti. Menestyksekkään hankkeen ytimessä on asiantuntevan projektihenkilöstön ja työnjohdon osaaminen. Tehtaan koestukset alkavat keväällä 2017, ja se käynnistyy vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä.

Suurimmillaan työmaavahvuus on asennustöiden aikana loppuvuodesta 2016 kevääseen 2017. Tällä hetkellä Äänekosken tehdastyömaalla työskentelee noin 2 500 henkilöä. Suurin osa työvoimasta on asentajia, ja noin 300 henkeä on mukana rakennustöissä. Alihankkijat mukaan lukien työmaalla toimii yhteensä 600 yritystä.

Tämän vuoden alusta saakka kokeneet projektiammattilaiset ovat työskennelleet laiteasennusten parissa. Viimeisintä tekniikkaa edustavalla tehtaan kuitulinjalla jalostuu vuosittain 6,5 miljoonaa kuutiota puuta korkealaatuiseksi selluksi. Sellun lisäksi biotuotetehdas tuottaa monipuolisesti myös muita bio tuotteita. Kuitulinjan asennustyöt käynnistyivät viime kesäkuussa puunkäsittelyosasta, ja kuivaamon asennukset pääsivät kunnolla käyntiin tänä syksynä. Myös automaatiojärjestelmien testaus on alkanut.

Kuivaamon koekäytöt aloitetaan ensi vuoden toukokuussa nykyisen tehtaan massalla. Puunkäsittelyn osalta hakkeen valmistus käynnistyy heinäkuussa 2017.

Rakennusvaiheen työllisyysvaikutus:

YLI 6 000 HENKILÖTYÖVUOTTA

Henkilöstöä rakennustyömaalla keskimäärin:

2 500

2 500 TYÖPAIKKAAValmiin biotuotetehtaan työllisyysvaikutus Suomessa koko arvoketjussa:

4 ECHO — 2 / 2016

ECHO

2618

INNOVATION

ALLIANCE

METSÄ FIBRE ECHO. NUMERO 2/2016. METSÄ FIBRE, PL 30, 02020 METSÄ. WWW.METSAFIBRE.COM/FIJulkaisija: Metsä Fibre, Myynti ja Asiakkuus. Päätoimittaja: Saija Tuomikoski, Toimitusneuvosto: Ari Harmaala, Mikael Lagerblom, Ursula Lumme, Tom Nickull ja Saija Tuomikoski.

Tuotanto: Miltton Oy. Tuottaja: Minna Salama. Graafinen suunnittelu: Riina Walli. Paino: Erweko Oy. ISSN 2324-0199 (painettu) ISSN 2324-0202 (verkkojulkaisu)ECHO ilmestyy suomeksi, englanniksi, saksaksi ja kiinaksi.Kaikki lehdet ovat saatavilla osoitteesta: www.metsafibre.com/fi.Kansi: Carta Integra 190 g. Paperi: Galerie Art 130 g.

18 PARTNERS IN PULPVaativasta markkinatilanteesta huolimatta Sofidel on säilynyt kannattavana ja tähtää kasvuun.

12 GREEN GROWTH

26 FIBRE TECH

Metsä Day -tapahtumat esittelevät suomalaisten ainutlaatuista suhdetta metsään.

FIBRE INTELLIGENCE

2 / 2016 SIDOSRYHMÄJULKAISU

METSAFIBRE.COM/FI

Metsä Fibren tekniset palvelut auttavat asiakkaita saamaan kaiken hyödyn irti Botnia Nordic -sellusta.

ECHO 2 / 2016 SIDOSRYHMÄJULKAISU

FIBRE INTELLIGENCE

TERVEISET LONTOON SELLUVIIKOLTATänä vuonna Lontoon Pulp Weekilla Metsä Fibre tarjosi asiakkailleen tilaisuuden tutustua ainutlaatuiseen suomalaiseen metsään, keskellä Lontoota. Aihe kiinnosti ja jätti mukavan kuva-muiston kiireiseltä viikolta.

01 KANSI

PEFC/02-1-01

SISÄLTÖ2FIBRE FACTRASKAAN SARJAN KUITUOSAAMISTA

5EDITORIALOSAAMINEN TAKAA KILPAILUKYVYN

6–11PULP VISIONMENESTYSTÄ VAATIVILLA MARKKINOILLA

12–15 GREEN GROWTHKOSKETUS LUONTOON

16–17MARKET REVIEWPERINTEET VELVOITTAVAT

18–25PARTNERS IN PULPVIISI INNOVAATION VUOSIKYMMENTÄ

26–30FIBRE TECHKUITUOSAAMISTA KUMPPANEIDEN HYÖDYKSI

31COLUMNKAIKKIEN AIVOT KÄYTTÖÖN

32–33SEEDLINGSASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY, NIMITYKSIÄ SINGAPORESSA JA SAKSASSA, SAHALIIKETOIMINNAN SIIRTO

34–35BRANCHING OUTMULLISTAVA MATERIAALI

Metsä Fibrellä henkilöstön kor-kea osaamisen taso ja sen jatkuva parantaminen takaavat parhai-ten kilpailukykymme. Kehitämme osaamistamme systemaattisesti jatkuvan parantamisen periaattei-

den ja arvojemme mukaisesti. Tuloksena syntyy asiakaslaatua, kun yksilöiden osaaminen siirtyy yrityksen rakenteisiin ja toimin-tamalleihin. Tällä hetkellä kehittämisen painopistealueita ovat mm. asiakasosaamisen lisääminen ja tuotannon uusi toimintamalli.

Asiakasosaamisen kehittäminen tarkoittaa asiakkaan proses-sien, liiketoiminnan ja arvoketjun entistä parempaa ymmärtämis-tä, jolloin voimme omalta osaltamme tuottaa paremmin lisäarvoa asiakkaan liiketoiminnalle. Tätä tukee myös vuosittain toteutetta-va TUTKA-asiakastyytyväisyystutkimus, josta saamme arvokas-ta palautetta toimintamme kehittämiseksi.

Asiakasosaamisemme jatkuvan kehittymisen tueksi olemme nimenneet asiakasvastaavat yhteyshenkilöiksi viestimään asia-kastarpeista ja tukemaan asiakaslähtöisten ratkaisujen kehit-tämistä.

Osalla tehtaistamme on otettu käyttöön ns. Tulevaisuuden tehtaat -toimintamalli. Tämän Metsä Fibren henkilöstön kehittä-män mallin avulla voimme vielä paremmin hyödyntää tehtaillam-me olevaa syvällistä osaamista. Toimintamallissa henkilöstö voi aikaisempaa laajemmin vaikuttaa omaan työhönsä ja ottaa myös enemmän vastuuta prosessin ohjaamisesta, mikä tukee vuoros-taan työn mielekkyyttä ja työhyvinvointia. Asiakkaan näkökul-masta toimintamalli tarkoittaa entistä tasaisempaa laatua.

Tässä Echon numerossa kolumnistimme kertoo valmentavan johtamisen tuesta, jota tarjoamme myös Tulevaisuuden tehtaat -toimintamallin yhteydessä.

Osaamisen kehittäminen Metsä Fibressä on suunnitelmallista strategiaan perustuvaa toimintaa. Haastamme itsemme ja paran - namme jatkuvasti osaamistamme ja toimintamallejamme. Jokai-sella meistä on henkilökohtainen kehittämissuunnitelma, joka tar - kistetaan vuosittain. Näin varmistamme osaamisen jatkuvan ja järjestelmällisen kehittämisen.

Asiakkaan näkökulmasta osaamisen jatkuva kehittämi nen pa-rantaa Metsä Fibren kilpailukykyä kumppanina. Kilpai lukykyinen osaaminen tarkoittaa sekä yksilöiden osaamista että yrityksen toimintamalleja. Metsä Fibre on edelläkävijä tehokkaiden, korkea-laatuisen tuotannon varmistavien toimintamallien kehittämises-sä. Osaamisen kehittämistä tapahtuu myös hyvässä yhteistyössä teidän, asiakkaidemme, kanssa.

Jari Forss, henkilöstöjohtaja, Metsä Fibre

OSAAMINEN TAKAA KILPAILUKYVYN

6 ECHO — 2 / 2016

PULPVISION

Qu Xue on vuonna 2013 perustetun Euroeat Oy -startup-yrityksen perus-tajajäsen. Yritys keskittyy suomalaisten brändien, kuten Muumi-hahmojen myynninedistämiseen ja verkkokauppojen perustamiseen. Yleisesti Martyn- tai suomalaisittain ”Martti”-nimellä tunnettu Qu Xue on toiminut aiemmin Nokian ohjelmistokehityksen parissa.

”Tullessamme markkinoille olimme tietoisia siitä, että Kiina on maailman johtava verkko-kauppamaa, ja että sen nopean kasvun taustalla on ainakin kolme merkittävää tekijää: maailman edistynein verkkomaksamisen järjestelmä; koko maan kattavat, nopeat ja edulliset logistiset palvelut sekä monipuoliset verkkokauppapalvelut”, Martyn sanoo.

Martynin mukaan kiinalaisen verkkokauppayhtiö Alibaban kehittämä Alipay-järjestelmä ei ole pelkästään maksutapa vaan enemmänkin talousasioiden hallintaan tarkoitettu työkalu. Se

Kiinan nopeasti kasvava keskiluokka pitää yllä paikallista kysyntää haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Kysyimme kahdelta markkinoilla toimivalta asian­tuntijalta näkemyksiä brändien menestykseen vaikuttavista tekijöistä.

MENESTYSTÄ VAATIVILLA MARKKINOILLA

TEKSTI: TIMO NYKÄNEN & IAN FENTON KUVAT: QINGCHEN YANG, VATS GROUP,

VELHOT / JASON LEWIS, ZHAOLIANG70 / SHUTTERSTOCK.COM & METSÄ GROUP

Q

8 ECHO — 2 / 2016

PULPVISION

on pitkälti korvannut käteisen ja korttimaksut, etenkin suuremmissa kaupungeissa nuorten ja keskiluokkaisten kuluttajien piirissä.

”Paikallinen erityispiirre on myös QR-koodien laaja levinneisyys nopean verkko-osta-misen helpottamiseksi. Kuluttaja voi skannata tuotteen älypuhelimellaan, käyttää sormenjäl-kitunnistusta maksun hyväksymiseksi ja saada paketin kotiovelleen toimitettuna seuraavaksi päiväksi.”

Vilkas verkkokauppamarkkina kasvattaa myös tasaisesti pakkausten kysyntää:

”Nykyisin Kiinan pakkausmarkkinat kes - kittyvät lähinnä hintakilpailuun. Logistiikka-yritykset, kauppiaat ja myös kuluttajat kaipaavat kuitenkin selvästi muutosta. Koska työvoima-kustannukset ovat tällä hetkellä hyvin korkeat, on työvoimavaltaisen pakkausprosessin trendi ohitse. Tämä avaa varmastikin uusia mahdol-lisuuksia.”

OSTOSPOTENTIAALIAMartyn huomauttaa, että Kiinan keskiluok-kaisten kuluttajien määrän arvioidaan kasvavan 200 miljoonasta 600 miljoonaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Keskiluokka on luonnollisesti yksi Euroeatin pääkohderyhmistä, korkeasti koulutettujen, trenditietoisten nuorten kuluttajien uuden sukupolven ohella.

Alibaba Groupin tutkimuksen mukaan Kiinan vähittäiskaupan verkkomarkkinoiden arvon uskotaan olevan jopa 1,4 biljoonaa dolla-ria vuonna 2020, mikä tarkoittaa vuosittaisen kasvun nousevan 30 prosenttiin.

”Kiinassa on jo 620 miljoonaa älypuhelimen käyttäjää, joista lähes 500 miljoonaa on hyö-dyntänyt verkkokauppapalveluita. Potentiaali on todella valtava, ja markkinoiden odotetaan kasvavan nopeasti,” Martyn kertoo, ja jatkaa: ”Vaikka Kiinan taloudessa on ollut haasteita, esimerkiksi käynnissä olevien teollisuus- ja talousuudistusten osalta, on kotimainen kysyntä säilynyt vahvana. Kiinan viranomaiset ja isot paikalliset yritykset ovat olleet aktiivisia hyö-dyntäessään innovatiivisia keinoja talouskasvun vauhdittamiseksi.”

TIE ETEENPÄINToinen markkinoita läheltä seuraava ja kiinalais-ten kuluttajien käyttäytymisestä hyvin perillä oleva toimija on Leo Austin, Jinliufu Spirits -yhtiön toimitusjohtaja ja Vats Group -holding-yhtiön varapääjohtaja. Vats Group omistaa 11 alkoholiyritystä eri puolilla Kiinaa sekä maan suurimman luksusalkoholiliikkeiden ketjun.

”Kuluttajakysyntä säilyy vakaana,” hän kertoo. ”Emme ole kokeneet laskusuhdannetta. Kuluttajat ovat kuitenkin varovaisia. Etenkin

”KOTIMAINEN KYSYNTÄ KIINASSA ON SÄILYNYT VAHVANA.” QU XUE (MARTYN)TOIMITUSJOHTAJA,EUROEAT KIINA

teräksen ja hiilen tuotantoon keskittyvät maan-osat ovat kärsineet. Useimmat muut sektorit kasvavat edelleen, ja ihmiset suhtautuvat melko optimistisesti tulevaisuuteen”.

Austinin mukaan nyt on vallalla tasaisen, kes-tävän kasvun kausi ja talouden rakennemuutos.

”Emme odota laskukautta, mutta emme myöskään voimakasta kasvua lyhyellä tähtäi-mellä. Mikäli pankkien luotonanto supistuu, tilanne voi muuttua, mutta Kiinan kansallisen taseen tiedetään yleisesti olevan vahva – se kestää varmasti rasitteet”, Austin sanoo.

VALOISA TULEVAISUUSArvioidessaan Metsä Fibren asiakkaiden tulevia näkymiä Kiinassa Austin uskoo, että panostus pakkaamiseen säilyy suhteellisen korkealla tasolla, eikä hän odota tilanteen muuttuvan.

”Se on osa kuluttajakäyttäytymistä. Pakkausten merkityksen korostuminen on pohjoisaasialaisille kulttuureille yhteinen piirre, ja näkyy edelleen vahvasti esimerkiksi Japanin markkinoilla.”

Tämä on osuva huomio. Kiinan erityspiir-teisiin keskityttäessä unohtuu helposti, että sen markkinat ovat alttiita globaalin talouden vai-kutuksille, vaikkakin ne pyrkivät kehittämään kotimaista kasvua. Tästä syystä Kiinaan keskit-tyvät havainnoijat seuraavat niin Yhdysvaltain

MENESTYSTÄ VAATIVILLA

MARKKINOILLA

10 ECHO — 2 / 2016

PULPVISION

vaalitulosta kuin mahdollisia geopoliittisia konfliktejakin tarkasti.

”Vientiteollisuusalojen rakenne on muut-tunut”, Austin jatkaa. ”Kiinassa on alueita, jotka ovat edelleen hyvin keskittyneitä vientiin tähtäävään tuotantoon, esimerkiksi etelässä Guangdong ja idässä Zhejiang Shanghain lähellä. Vientiteollisuuden osuus on kuitenkin pienenty-nyt vuoden 2008 globaalin kriisin jälkeen.”

Laajemmassa maailman mittakaavassa Kiinan palkkatasoa ei enää pidetä alhaisena, ja maa pyrkii yhä enemmän viemään tuotteitaan työvoimansa sijaan. Austin huomauttaa, että Kiinan menestyneimmät vientiyritykset ovat nyt monesti maailman markkinajohtajia. Myös tällä on geopoliittisia vaikutuksia: ”Esimerkiksi yhdysvaltalaisyritykset saattavat vielä kaivata Kiinan vientiteollisuuden tuotantoa, mutta eivät niinkään kiinalaisia kilpailevia tuottei-ta. Paikallisen teollisuuden hiipuminen on kuitenkin ollut juuri USA:n presidentinvaalien keskeisiä teemoja.”

KULUTTAJATRENDIT MURROKSESSAKuluttajien osalta Austin arvioi korkean laadun merkityksen korostuvan ostopäätöksissä. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia.

”Vaikka keskimääräiset kuluttajat ovat edelleen varovaisia, ostavat varakkaat kuluttajat

PAKKAUS RATKAISEEKaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Kiinan markkinoilla kannattaa olla valppaana. Austinin mukaan myös vähittäiskaupat ovat varovaisia, koska tiukka kilpailu isompien ketjujen välillä aiheuttaa osalle tappioita. Tämä asettaa puolestaan kovempia paineita toimittajille.

”Kaikki kuluttajatuotteiden kategoriat tii-vistyvät, ja harvemmat brändit säilyvät hengissä. Monet taktiikat, joita yritykset käyttivät viisi vuotta sitten, eivät yksinkertaisesti enää toimi. Brändit ja markkinointikanavat ovat levittäyty-neet jo pienimpiinkin kaupunkeihin, joten hel-pon laajentumisen kausi on ohitse. Mediakenttä on valtavan pirstaloitunut, jolloin brändin on vaikea kasvaa nopeasti aggressiivisen mainonnan avulla. Kaikki vaatii kovaa työtä.”

Kaikki tämä johtaa lähes varmasti kamp-pailuun brändiarvon lunastamiseksi ja tuote-laadun konkretisoimiseksi kauppojen hyllyillä. Brändinomistajan tarjonta tulee valjastaa kaikilta osin palvelemaan näitä tavoitteita, al-kaen luonnollisesti pakkauksesta, joka on usein kuluttajan ensikosketus tuotteeseen. Vaikka pidemmällä aikavälillä kenties vain vahvat sel-viytyvät Kiinan markkinoilla, voivat pakkaus ja esillepano olla keskeisimpiä erottumistekijöitä, joilla brändi nousee voittajaksi.

edelleen korkealuokkaisia tuotteita itselleen ja perheilleen. Kyse ei välttämättä ole luksus-tuotteista vaan premium-luokan hyödykkeistä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kuluttajat ovat yhä enemmän kiinnostuneita tuontituot-teista elintarvikesektorilla. Useat suuret vähit-täiskauppaketjut keskittyvät nyt tuotettuihin ruoka- ja juomatuotteisiin.”

Austin lisää, että talouden makrotason muutokset ovat voineet vauhdittaa tiettyjä muutoksia kuluttajien ja kauppiaiden toimin-nassa. Kuluttajat esimerkiksi kutsuvat kotiin vähemmän vieraita, kuluttavat vähemmän rahaa lahjoihin ja ovat muutenkin varovaisem-pia rahankäyttäjiä.

Väestörakenteen näkökulmasta hän mai-nitsee nuoremman sukupolven vaikuttavan vanhempiaan innokkaammilta kuluttajilta. Kaikki kuluttajaryhmät ovat kuitenkin Austinin mielestä kehittymässä.

”Ihmiset kaipaavat parempia brändejä. Heitä ei ole enää niin helppoa huijata jännittävillä tarinoilla. Suuremmissa kaupungeissa tämä oli tilanne jo muutama vuosi sitten, ja nyt myös pienemmät kaupungit seuraavat perässä.” Hän lisää, että verkkokauppa on hyvässä kasvuvauh-dissa, mikä on omiaan tarjoamaan mahdolli-suuksia niille, jotka ovat jo keränneet digitaalis-ta oppia kehittyneemmillä markkinoilla.

”PAKKAUSTEN MERKITYKSEN

KOROSTUMINEN ON POHJOIS-

AASIALAISILLE KULTTUUREILLE

YHTEINEN PIIRRE”, LEO AUSTIN SANOO.

LEO AUSTIN

TOIMITUSJOHTAJA,

JINLIUFU SPIRITS COMPANY

VARAPÄÄJOHTAJA, VATS GROUP

”Mielestäni on tavallaan harhaanjohtavaa puhua Kiinan hiipuvasta kasvusta ja selluliiketoiminnasta samassa yhteydessä”, sanoo Metsä Fibrellä Itä- ja Kaakkois-Aasian myynnistä vastaava johtaja Harri Vertanen.

Väittämä voi tuntua rohkealta, mutta se perus-tuu Metsä Fibren Kiinan toimintojen tukikohdasta Shanghaista saatuun ensikäden tietoon paikallisista markkinoista.

”Vaikka BKT:n kasvu on jonkin verran taittunut, sellumarkkinoilla tuonti on lisääntynyt – enemmän kuin kukaan olisi odottanut, ja ylittänyt itse BKT:n kasvun”, Vertanen selittää.

Vastatessaan kollegoidensa kysymyksiin maan hidastuvasta kasvusta Vertanen puhuu omasta nä-kökulmastaan: ”Kiinassa asuvana en koe, että kasvu olisi hidastumassa. Omat kokemukseni ovat yhtene-väiset tilastojen kanssa – en ole lainkaan huolissani.”

Vastuullisuuden osalta hän näkee Kiinan viran-omaisten päähuomion kiinnittyvän saasteisiin, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Taloudellisten paineiden lisäksi ympäristövaatimukset voivat ai-heuttaa sen, että tehottomia ja saastuttavia tehtaita suljetaan. Tämä tarjoaa Vertasen mukaan paremman aseman kokeneemmille paperintuottajille ja luo uusia mahdollisuuksia Metsä Fibrelle.

TUONTI KASVUSSA – PÄÄSTÖT LASKUSSA

”Vaikka BKT:n kasvu on jonkin verran taittunut, sellumarkkinoilla tuonti on lisääntynyt.”

MENESTYSTÄ VAATIVILLA MARKKINOILLA

HARRI VERTANEN JOHTAJA, ITÄ- JA KAAKKOIS-AASIA, METSÄ FIBRE

12 ECHO — 2 / 2016

GREEN GROWTH

KOSKETUS LUONTOON

TEKSTI: TIMO NYKÄNEN KUVAT: METSÄ FIBRE

Metsä Day on Metsä Fibren tapa tutustuttaa asiakkaat tuotteiden alkulähteeseen ja vastuulliseen metsänhoitoon. Kestävä kehitys on osa Metsä Fibren asiakaslupausta ja olennainen osa yhtiön jokapäiväistä toimintaa.

Suomalainen metsänhoito on niin taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti kuin kulttuurisesti-kin kestävällä pohjalla. Kaikki Metsä Fibren tuotteissaan

käyttämä puu tulee vastuullisesti hoidetuista metsistä, ja sen alkuperä on aina jäljitettävissä. Luonnonmukainen, uusiutuva raaka-aine vastaa jo nyt kasvaviin bio- ja kiertotalouden vaatimuksiin.

Metsä Fibre tarjoaa eri puolilta maailmaa tu-leville vierailleen ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua suomalaiseen metsään, joka on monelle aivan uusi ympäristö.

”Metsä Day on myynnin näkökulmasta erinomainen keino kertoa meidän suomalaisten ainutlaatuisesta suhteesta metsään tarjoa-malla mieleenpainuvan kokemuksen aidossa

ympäristössä. Metsä Day on korvannut meillä perinteiset tehdasvierailut, joilla on keskitytty tehtaan tekniseen ja ympäristösuorituskykyyn. Haluamme näyttää käytännössä, millaista nykyaikainen, kestävä metsänhoito on koko-naisuudessaan. Kerromme puuvarojen kasvun lisäksi myös metsäluonnon monimuotoisuu-desta ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisista jokamiehenoikeuksista”, sanoo Metsä Fibren myyntijohtaja Mikael Lagerblom.

Lagerblomin mukaan Metsä Fibren avain-asiakkaille on jo järjestetty useita Metsä Day -konseptin mukaisia tapahtumia viimeisen vuoden aikana. Päivän ohjelma koostetaan asiakkaan toiveiden mukaisesti erilaisista moduuleista, joiden aiheena voivat olla esimer-kiksi tekniset palvelut, innovaatiotoiminta tai logistiikka. Metsävierailuilla voidaan puolestaan

S

14 ECHO — 2 / 2016

GREEN GROWTH

Metsä Group toi vuonna 2014 metsäsuunnitelman eli metsäomaisuuden hallinnointitiedot omistajan älypu-helimeen. Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille tarkoitetussa Metsäverkko-palvelussa metsänomistaja pystyy esimerkiksi tarkastelemaan ja päivittämään omaa metsäsuunnitelmaansa, tekemään tarjouspyyn-töjä ja metsänhoitotilauksia sekä käymään puukauppaa. Suomen ensimmäinen sähköinen puukauppa tehtiin Metsä Groupin palvelussa kesällä 2015.

Sovelluksen avulla on mahdollista suunnistaa tietylle metsäkuviolle katsomaan kiireelliset työt, selata kuvio-tietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä omia muistiinpa-noja ja kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Viimeisin päivitys Metsäverkko-palvelun mobiilisovellukseen julkaistiin tänä syksynä. Android-käyttäjille on tarjolla Trestima

SÄHKÖISTEN METSÄNHOITOPALVELUIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Oy:n sovellus, jolla voi mitata metsikkökuvioiden puusto-tiedot metsää valokuvaamalla.

Ajasta ja paikasta riippumattomat sähköiset palve-lut vastaavat hyvin Suomen metsänomistajakunnassa käynnissä olevaan sukupolvenvaihdokseen, kun yhä useampi urbaani metsänomistaja asuu kauempana met-sätiloista. Kaikkiaan metsänhoitopalveluiden kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja entistä enem-män kaivataan nimenomaan kokonaisvaltaista ja huole-tonta metsäomaisuuden hoitoa avaimet käteen -periaat-teella. Tähän sisältyvät myös metsän uudistamispalvelut eli tavallisesti maanmuokkaus ja taimikon istutus. Tiivis yhteistyö metsäomistajien kanssa ja heidän sitouttami-sensa kokonaisvaltaiseen metsänhoitoon onkin perusta kestävälle metsätaloudelle.

Metsä Fibren keskeisenä tavoitteena on ympäristö-tehokkuuden jatkuva kehittäminen. Yhtiön tuotteet auttavat minimoimaan ympäristövaikutuksia koko jalostusketjussa, sillä niiden tuotannossa käytetään raaka-aineita, energiaa ja vettä mahdollisimman tehokkaasti.

Metsä Fibren tehtaiden aiheuttamat päästöt ovat Euroopan komission vahvistamien parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) päästötasojen mukaisia. Kun tehtaat käyvät tasaisesti ja ilman häiriöitä, pysyy ympäristökuormitus hallinnassa. Tehtailla on tehty järjestelmällistä kehitystyötä käytettävyyden nostamiseksi, mikä näkyy paitsi niiden tuotantotehokkuudessa myös ympäristö-suorituskyvyssä.

Äänekoskelle nousevan maailman moderneim-man biotuotetehtaan vesikierto on pitkälti suljettu, minkä vuoksi jätevesiä syntyy vähemmän kuin perinteisellä sellutehtaalla. Myös tehtaan jäteve-denpuhdistamo on nykyistä monivaiheisempi, ja sen moderni puhdistusteknologia minimoi vesistö-kuormituksen. Biotuotetehtaan energiaomavarai-suus on lisäksi ennätysluokkaa: se tuottaa sähköä 2,4-kertaisesti omaan kulutukseensa nähden, ja vieläpä kokonaan ilman fossiilisia polttoaineita, kun meesauunilla perinteisesti käytetty fossiilinen polttoaine korvataan puunkuoresta valmistetulla tuotekaasulla.

Metsä Fibren tavoitteena on hyödyntää sellunval-mistuksen sivuvirrat mahdollisimman tehokkaasti. Energiakäytön ulkopuolelle jäävät puuperäiset sivuvirrat käytetään lannoitteina, maanparannus- ja maanrakennusmateriaaleina, viherrakentamisessa tai teollisuuden raaka-aineina. Teolliset symbioosit ja sivuvirtojen resurssiviisas hyödyntäminen ovat merkittävä osa kiertotaloutta.

KORKEA YMPÄRISTÖ- JA MATERIAALITEHOKKUUS

tutustua erilaisissa kasvuvaiheissa oleviin metsiin, käydä taimitarhalla tai perehtyä puunkorjuun di-gitaalisiin työkaluihin. Vastuullisuusteema kulkee aina vahvasti mukana.

”Kerromme asiakkaille omista hyvistä käytän-nöistämme ja arvoistamme, ja olemme valmiita tarjoamaan vastuullisuuteen liittyvää asiantun-temustamme asiakasorganisaatioiden hyödyksi. Tarjoamme myös benchmarkingia parhaista vastuullisuutta edistävistä toimintatavoista”, Lagerblom kertoo.

DIGITALISAATIO EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ METSÄNHOITOAMetsä Day välittää viestiä myös suomalaisen metsänomistuksen erityispiirteistä. Suomessa suurin osa metsistä on yksityismetsänomistajien, useimmiten perheiden hallussa. Keskimääräinen metsätilan koko on vain hieman yli 30 hehtaaria. Metsä Group -konsernin emoyhtiöön Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 116 000 suomalaista metsäomistajaa, joilta hankitaan valtaosa konsernin käyttämästä puusta.

Digitaalisuus tukee osaltaan puunhankinnan läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Metsänomistajille kehitetyt sähköiset palvelut tukevat metsänhoidon kestävyyttä, kun metsäomaisuuden hallinta ja metsänhoitopalveluiden tilaaminen on mahdolli-simman vaivatonta.

Lagerblomin mukaan metsävierailuilla asiakkai-siin on tehnyt vaikutuksen etenkin nykyaikaisen metsänkorjuukoneen tehokkuus ja automaation taso sekä tarkkojen korjuutietojen reaaliaikainen siirtyminen tietojärjestelmissä.

”Myös esimerkiksi tulevan biotuotetehtaan 240 prosentin sähköomavaraisuusaste, täysin fossiiliton toiminta ja tieto siitä, että koko tehtaan päivässä käyttämä puumäärä kasvaa Suomen metsissä takai-sin noin 40 minuutissa, ovat olleet tapaamisissam-me positiivista huomiota herättäviä asioita.”

Lagerblom sanoo, että yleinen tietoisuus sellu-teollisuuden ympäristövaikutuksista ja metsävaran-tojen vastuullisesta hyödyntämisestä ja uusiutumi-sesta on noussut viime vuosina selvästi paremmalle tasolle. Myös Metsä Group on panostanut ilmaston-muutoksen huomioimiseen sekä investoinneilla että toimintatapojaan kehittämällä. Konsernin fossiili-set CO2-päästöt ovatkin vähentyneet 34 prosentilla tuotettua tonnia kohden vuoden 2009 jälkeen.

”On ilo kertoa asiakkaille uusiutuvasta raaka-ai-neesta ja kierrätettävästä tuotteestamme, ja toimis-tamme ympäristövaikutusten vähentämiseksi. On selvää, että tällä teollisuudenalalla on tulevaisuuden kannalta jo valmiiksi selkeä etumatka verrattuna fossiilisia raaka-aineita hyödyntäviin aloihin.”

16 ECHO — 2 / 2016

MARKET REVIEWMETSAFIBRE.COM/FI

TEKSTI: IAN FENTON KUVAT: VELHOT / MICHELE SEGHIERI & METSÄ FIBRE

PERINTEET VELVOITTAVATTietyt historialliset tekijät, kuten perheyhtiöiden omistussuhteet ja vahvat alueelliset juuret vaikuttavat edelleen Italian sellumarkkinoihin. Paikallisten paperinvalmistajien pitää kuitenkin huomioida globaalin kilpailutilanteen realiteetit pärjätäkseen myös tulevaisuudessa.

heikoista olosuhteista huolimatta Di Spigna näkee huomattavaa sinnikkyyttä Metsä Fibren asiakas-kunnassa, Italian paperiyhtiöiden parissa.

”Vaikka painopaperikategoriassa on ollut isoja haasteita, ovat suurimmat asiakkaamme yhä kuivilla taloudellisen myllerryksen jäljiltä. Toisaalta, erikois-

paperien valmistajat ovat pärjänneet melko hyvin viime vuosina, ja vahvasti vientiin panostavat yritykset ovat tehneet kohtuullista tulosta”, Di Spigna sanoo.

Hän näkee pehmopaperissa vieläkin suurempaa potentiaalia, mikäli teol-lisuudenala pystyy ylittämään tietyt haasteet.

”Luccan alueella Toscanassa on merkittävä pehmopaperituotannon keskittymä. Siellä teollisuus on synnyt-tänyt monia uusia erikoistumisalueita.”

Sukuperinnön vaalimisen ohella toi-nen tärkeä tekijä Italian markkinoilla on alueellinen historia. Tietyt paikkakunnat

Perheen merkityksen korostuminen on tekijä, joka erottaa Italian paperiliiketoi-minnan selkeästi muista, sanoo Metsä Fibre S.r.l:n toimitusjohtaja Paolo Di Spigna.

”Jopa 95 prosenttia yrityksistä, joiden kanssa täällä toimimme, on perheiden omistamia ja johtamia. On myös helppoa listata eräitä yleisiä omi-naisuuksia, jotka erottavat ne muista”, Di Spigna kertoo. Hänen mukaansa perheyritysten omistajat ovat ensinnä-kin vaativia ihmisiä.

”Neuvottelut ovat vaikeampia, mikä on täysin ymmärrettävää, koska jokainen sentti tulee heidän omista taskuistaan.”

Tällä vaativuudella on kuitenkin positiivinen puolensa: ”Ei ole olemas-sa mitään epäselviä alueita. Heidän tavoitteensa, kiinnostuksen kohteensa ja odotuksensa meitä kohtaan ovat tarkalleen tiedossa.”

Tästä on huomattavaa etua toimit-taja-asiakas -suhteessa. ”Kun toimitaan omistajien kanssa, ei mitään outoa tai yllättävää ilmene. Ainoastaan tuotteen laadulla, tarjotulla palvelulla ja lopulta hinnalla on merkitystä. Huomio kiin-nittyy hyvän toimittajan perusomi-naisuuksiin, joten luottamus omaan tuotteeseemme on tietenkin erinomai-nen perusta”, Di Spigna sanoo.

PAPERIALA SINNITTELEEItalian talous kärsii taantumasta, jossa noin kolmasosa sen teollises-ta perustasta on kadonnut. Näinkin

”Suurimmat asiakkaamme

ovat yhä kuivilla taloudellisen myllerryksen

jäljiltä.”

voivat olla erikoistuneita esimerkiksi nahka- tai lasituotteisiin, kun taas Luccan alue erottuu pehmopaperi-osaamisellaan.

”Pehmopaperia valmistavien asiak-kaidemme lisäksi täällä on kone- ja laitevalmistajia, ja monia muita pehmo-paperin tuotantoon liittyviä toimijoita. Tämä on aito ekosysteemi, joka on tietyllä tapaa verrattavissa Äänekosken tehtaamme ympärille kehittyvään verkostoon.”

RAJANSA KAIKELLAVaikka olosuhteet paperintuotannolle ovatkin erinomaiset, on ylituotannon vaara olemassa. Di Spignan mukaan kysymys on ollut Italiassa tapetilla jo jonkin aikaa.

”Tässä maassa tuotetaan vuosittain 1,5 miljoonaa tonnia pehmopaperia. Se on jättiläismäinen määrä.”

”Ne pehmopaperinvalmistajat, jotka ovat onnistuneet kasvamaan, ovat riippuvaisia viennistä esimerkiksi Isoon-Britanniaan, Espanjaan ja Saksaan. Kilpailu on kuitenkin rajua, kun muutkin maat ovat suuntautuneet vientiin.”

Di Spigna pohtii, voisiko yhteenliit-tymissä olla tulevaisuutta, jos lukui-sat tuottajat yhdistäisivät voimansa tehostaakseen tuotantoa, karsiakseen kuluja ja pystyäkseen keskittymään paremmin valittuihin markkinoihin? Aika näyttää, mutta tämä erityisen sitkeä, sisukkaiden ja määrätietoisten toimijoiden markkina saattaa hyvinkin vielä yllättää.

18 ECHO — 2 / 2016

PARTNERSIN PULP

”Vakiintuneilla markkina-alueilla, joilla Sofidel on aktiivinen, on odotettavissa kasvua.”

ANDREA PIAZZOLLAHANKINTAJOHTAJA, SOFIDEL

Italialainen, Toscanan seudulla Luccassa sijaitseva pehmopaperivalmistaja Sofidel viettää tänä vuonna 50­vuotisjuhlaansa. Vaativasta markkinatilanteesta huolimatta yhtiö on säilynyt kannattavana ja tähtää kasvuun. Menestyksen tekijöitä ovat ainutlaatuinen yhtiörakenne, alueellisten markkinoiden asiantuntemus ja rajat ylittävä yhteistyö.

VIISI INNOVAATION VUOSI­KYMMENTÄ

TEKSTI: TIMO NYKÄNEN KUVAT: VELHOT / MICHELE SEGHIERI

20 ECHO — 2 / 2016

PARTNERSIN PULP

Millä keinoin Sofidel on kasvanut yritykseksi, joka toimii 13 maassa, tuottaa yli miljoona pehmopaperi-tonnia vuodessa ja työllistää

runsaat 5 300 ihmistä? Kaiken taustalla on kertomisen arvoinen tarina. Sofidelin han-kintajohtaja Andrea Piazzolla selittää, että yhtiön historia voidaan jakaa neljään selkeään ajanjaksoon:

”Ensimmäisessä, 1960-luvulta 90-luvulle ulottuvassa vaiheessa, kun Sofidel tutustui markkinoihin, sijoitimme Italiaan ja käyn-nistimme yhteistyön vähittäiskaupan kanssa. Toisessa vaiheessa, 90-luvun ja 2000-luvun puolivälin välisellä ajanjaksolla oli kansain-välistymisen kausi, jolloin Sofidel investoi uudishankkeisiin Ranskassa, Puolassa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa ja Saksassa. Sen jatkoksi kehitimme yhteistyösuhteita euroop-palaisten jälleenmyyjiemme kanssa. Kolmas vaihe, 2000-luvun puolivälistä aina vuoteen 2015, oli yrityskauppojen aikaa. Ostimme tiettyjä yrityksiä ja brändejä, joiden ansiosta saimme arvokasta näkemystä markkinoista.”

”Kolmannen vaiheen lopussa saavutimme koko historiamme kannalta merkittävän eta-pin. Päätimme laajentaa maailman suurimmil-le markkinoille Pohjois-Amerikkaan. Cellynne Tissue Company -yhtiön hankinnan myötä vuonna 2012 pääsimme markkinoille seitse-mässä USA:n osavaltiossa”, Piazzolla kertoo.

M ”OLEMME SATA-PROSENT-TISESTI PERHE-YHTIÖ.”

Viimeisin Sofidelin historian rakennusvaihe on parhaillaan käynnissä: ”Vuodesta 2015 eteen-päin olemme olleet orgaanisen kasvun polulla. Kasvatamme nykyisten Euroopan tuotanto-laitostemme kapasiteettia”, Piazzolla sanoo. Vuoden 2018 loppuun mennessä Sofidelin pehmopaperin vuotuinen kokonaistuotanto kasvaa arviolta noin 200 000 tonnilla.

KASVUA PERHEPIIRISTÄHuolimatta yrityksen kansainvälistymisestä ja monikansallisten markkinoiden valtaamisesta, on Sofidelin toimintatavalla vahva perhetausta. ”Olemme sataprosenttisesti perheomisteinen yhtiö”, Piazzolla sanoo ylpeänä. Päivittäisessä toiminnassa yhdistyvät perheyhtiön käytännön-läheinen lähestymistapa sekä monikansallisen yhtiön henkinen ilmapiiri ja kunnianhimo. Sisäinen päätöksenteko ja viestintä osakkaiden kanssa on nopeaa ja määrätietoista.

”Yhtiön perustajajäsen Emi Stefani on toi-mistolla joka ikinen päivä. Toinen perustajista, Giuseppe Lazzareschi, menehtyi 1993, jolloin hänen pojastaan Luigi Lazzareschista tuli toimitusjohtaja. Molemmat ovat hyvin aktiivisia päivittäisessä liiketoiminnassamme. Herra Stefani on nyt 86-vuotias, mutta vierailee silti toimistossani joka päivä tiedustelemassa mark-kinatilanteesta”, Piazzolla kertoo. Kuten suurin osa Sofidelin johtoportaasta, myös Piazzolla on ollut yhtiössä jo pari vuosikymmentä, vuodesta 1996 lähtien.

Vaikka Sofidel on hyötynyt merkittävästi ulkomaanmarkkinoista, ei Italian talousti-lanne ole juurikaan parantunut vuonna 2009 alkaneesta lamasta lähtien. Sofidelin onneksi sen teollisuudenalan oma ”saareke” ei ole alt-tiina syklisille vaihteluille. Siltikin ainoastaan 20 % yhtiön kokonaistuotannosta on Italiassa. Arviolta 1–1,5 prosentin vuotuisen kasvun turvin Sofidel voi tehdä uusia laitehankintoja joka vuosi.

”On mahdollista tehdä voittoa ja hyötyä tämän kaltaisesta kasvuprosentista tuotteiden laadun ja markkinoiden valtaamisen kautta. Siten voimme saavuttaa huipputuloksia myös tulevaisuudessa”, Piazzolla sanoo.

Sofidel on sitoutunut kehittämään kilpailu-kykyään keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja suoriutumaan entistä paremmin niin ympäris-tö- ja taloudellisilla mittareilla tarkasteltuna kuin sosiaaliselta ja teknologiseltakin kannalta. Sofidel pystyy lisäksi tuottamaan arvoa sijoit-tamalla aineelliseen omaisuuteen. Fyysisellä varallisuudella on toisin sanoen merkittävä taloudellinen vaikutusaika. Tämä tarjoaa epäi-lemättä Sofidelille etua kilpailijoihin nähden ja tekee yrityksestä houkuttelevan Metsä Fibren kaltaisille pitkäaikaisille kumppaneille.

KAHDEN KAUPPAPaolo di Spigna, Metsä Fibre S.r.l:n toimi-tusjohtaja Italiassa, on vuonna 1995 alkaneen Sofidelin ja Metsä Fibren välisen suhteen

VIISI INNOVAATION VUOSI­KYMMENTÄ

22 ECHO — 2 / 2016

PARTNERSIN PULP

ARVIOLTA 1–1,5 PROSENTIN VUOTUISEN KASVUN TURVIN SOFIDEL VOI TEHDÄ UUSIA LAITEHANKINTOJA JOKA VUOSI.

VIISI INNOVAATION VUOSI­KYMMENTÄ

24 ECHO — 2 / 2016

PARTNERSIN PULP

ytimessä. Sillä on suuri merkitys Piazzollalle ja hänen kollegoilleen, että Di Spignan asemapaik-kana on Italia.

”Metsä Fibre on yksi harvoista selluyhti-öistä, joilla on tytäryhtiöitä italiassa. Italian markkina on hyvin pirstaloitunut. Tyypillisesti asiat tapahtuvat sellumarkkinoilla ensin Italiassa ja sen jälkeen muualla Euroopassa”, Piazzolla sanoo. ”Monet havainnoijat ym-märtävät kyllä varsin hyvin markkinoiden teoriaa, mutta me tarvitsemme niitä, joilla on syvempi ymmärrys markkinoista. Paololla on tällainen ymmärrys – hän pystyy ennustamaan paikallisten markkinoiden liikkeet. Se on vahvistanut entisestään suhdettamme Metsä Fibren kanssa.”

Osana 50-vuotisjuhlallisuuksiaan Sofidel palkitsee kumppaneitaan ja toimittajiaan näiden vastuullisuusteoista. Metsä Fibre on ehdolla Paras toimittaja- ja Paras vastuullinen tuote -kategorioissa. On selvää, että samalla kun sekä Metsä Fibre että Sofidel ovat kasvaneet, on mo-lempien sitoutuminen vastuullisuuteen osaltaan määritellyt yhtiöiden välistä suhdetta.

”Haluamme tämän palkinnon avulla nostaa esiin parhaita ympäristö- ja sosiaaliseen vastuu-seen liittyviä käytäntöjä. Sijoitamme Sofidelilla huomattavia summia vastuullisuuteen, ja haluamme haastaa myös sidosryhmiämme tekemään samoin. Haluamme kiinnittää toimit-tajiemme huomion vastuullisuuteen, sillä emme pysty kasvamaan vastuullisesti ilman heidän apuaan”, Piazzolla sanoo.

VASTUULLISIA AVAUKSIAToisin kuin monet sen kilpailijat, jotka hank-kivat omistukseensa olemassa olevia tehtaita, keskittyy Sofidel teknologiahankinnoissaan uusinvestointeihin. Tämä tarkoittaa, että kun Sofidel ostaa teollisuuskiinteistön, ei siinä ole valmiina mitään rajoittavia elementtejä, jotka voisivat estää yhtiötä toteuttamasta omaa näkemystään. Nämä investoinnit ja hankinnat varmistavat, että käytössä on viimeisin vas-tuullinen teknologia, ja että tuotanto täyttää kaikilta osin huipputason standardit. Piazzolla huomauttaa, että Sofidelille vastuullisuus on

”strategian kehitykseen liittyvä tekijä, jonka kautta voimme vaikuttaa kaikkien sidosryhmi-emme ja kuluttajien elämänlaatuun”.

Kaikesta päätellen vastuullisuus ei ole Sofidelille pelkästään suoraviivaisesti etenevä projekti, vaan enemmänkin menettelytapaan liittyvä toimintasuunnitelma, joka joustaa muutosten mukana ja jota toteutetaan nykyisen taloustilanteen ehdoilla. Sosiaalisten ja ympäris-töön liittyvien etujen lisäksi vastuullisuustekoi-hin liittyy myös taloudellisia hyötyjä.

”WWF Climate Saver -yrityksenä tavoittee-namme on vähentää suoria CO2-päästöjä 23 pro-sentilla, ja epäsuoria päästöjämme 13 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Toimintamme ytimessä on ’enemmän vähemmästä’ -tyyppinen ajattelu. Uskomme, että säästämällä luonnonvaroja ja alentamalla luonnonpääoman kulutusta voimme parantaa suorituskykyämme ja kasvaa kestävästi. Lisäksi, jos pääsemme näihin päästövähennys-tavoitteisiin, olemme oikeutettuja verohelpotuk-siin. Siten pystymme nostamaan vastuullisuuden osalta vaatimustasoa, mikä tekee markkinoille pyrkiville yrityksille muiden kilpailukeinojen käyttämi sestä vaikeampaa”, Piazzolla huomioi.

KATSE TULEVAANKuten liiketoiminnassa yleensä, ei pehmopape-rimarkkinoillakaan ole itsestäänselvyyksiä, eikä kaikki aina suju suunnitellusti. Käytettävissä on tietenkin markkina-arvioita ja sen kaltaisia paikallisia ennusteita, joihin Di Spigna on syvällisesti perehtynyt, mutta sen suurempaan tarkkuuteen ei päästä. Aina on olemassa tiettyä epävarmuutta, kuten kaikilla markkinoilla.

”Vakiintuneilla markkina-alueilla, joilla Sofidel on aktiivinen, on odotettavissa kasvua. Lisäksi, markkinoille on tulossa useita uusia projekteja ja lisää kapasiteettia. Itä-Euroopassa, jossa tuote on enemmänkin hinnan kuin laadun mukaan luokiteltava hyödyke, lisäkapasiteetti tasoittaa kokonaisuudessaan kasvua, ja luo yleisesti ylitarjontaa alueella. Se asettaa haasteita. Sillä välin Sofidelin täytyy jatkaa investointeja”, Piazzolla huomauttaa. Mutta nyt yhtiöllä on kuitenkin täysi syy nauttia vuosipäiväjuhlal-lisuuksista.

SOFIDE LILLE VASTUUL LISUUS ON STRATE GIAN KEHI TYK SEEN LIITTYVÄ TEKIJÄ.

”Haluamme kiinnittää toimittajiemme huomion vastuullisuuteen, sillä emme pysty kasvamaan vastuullisesti ilman heidän apuaan.”

VIISI INNOVAATION VUOSI­KYMMENTÄ

26 ECHO — 2 / 2016

FIBRE TECHFIBRE TECH

KUITUOSAAMISTA KUMPPANEIDEN HYÖDYKSISellun jauhatuksen optimointi ja tasalaatuisuuden varmistaminen tuottavat Metsä Fibren asiakkaille selkeää lisäarvoa.

TEKSTI: TIMO NYKÄNEN KUVAT: METSÄ GROUP

Metsä Fibren tarjoamat tekni-set palvelut auttavat saamaan kaiken hyödyn irti yhtiön tuottamasta Botnia Nordic -sellusta. Lopputuotteen

laatuun voidaan vaikuttaa hienosäätämällä asiakkaan tuotantoprosessia ja laitteistoja. Metsä Fibrellä on jo pitkälti yli vuosikymmenen kokemus esimerkiksi jauhatusselvityksistä, ja sitä myötä kymmeniä esimerkkitapauksia optimoinnin hyödyistä.

”Jauhatus on yksi pääkeinoista, joilla asiakas voi muokata kuitua. Kun puhutaan pitkäkui-tuisesta havusellusta, kyse on lopputuotteen lujuuden hallinnasta. Tekemiemme jauhatus-selvitysten tavoitteena on, että asiakkaan jauhatusprosessi toimii niin hyvin, että kaikki kuidussa oleva lujuuspotentiaali pystytään hyö-dyntämään. Normaalisti selvityksen perusteella syntyykin aina joitain kehitysehdotuksia”, sanoo Metsä Fibren tekninen myyntipäällikkö Tuomo Niemi, jonka asemapaikkana on yhtiön Wiesbadenin konttori Saksassa. Hän osallistuu asiakkaiden teknologiaprojekteihin ja tekee myös itse muun muassa jauhatusanalyysejä.

Niemen mukaan monesti käy niin, että kun vanhemmilla paperikoneilla vaikkapa nostetaan tuotantomääriä tai tehdään muita muutoksia, ei jauhatusprosessia oteta huomioon. Usein tässä

yhteydessä jauhatusanalyysillä on kuitenkin löydettävissä prosessista parantamisen varaa.

LUJUUTTA JA ENERGIANSÄÄSTÖÄMetsä Fibren Botnia FORE (Fibre Optimisation and Refining Evaluation) -konsepti auttaa juuri jauhatukseen liittyvissä haasteissa. Palvelua varten kehitetyn ohjelmiston avulla on mahdol-lista tarkastella vaihtoehtoisia jauhatustapoja ja jauhinteriä, ja löytää paras mahdollinen yhdistelmä kuhunkin tilanteeseen.

”Käytännössä teemme jauhatusanalyyse-jä kahdella tapaa. Voimme joko pelkästään kerätä asiakkaalta prosessitiedot laskennallista tarkastelua varten, tai lisäksi täydentää tätä selvitystä näytteenotolla. Tällöin otamme asiakkaan prosessista näytteitä, jotka analysoi-daan laboratoriossa. Sen pohjalta todennettua prosessin suorituskykyä verrataan laskelmiin, jolloin näemme, mikä on todellinen tilanne”, Niemi kertoo.

Hänen mukaansa tavallisimmin käytetyt keinot jauhatusprosessin parantamiseksi tuo-tantolinjalla ovat seoksen sakeuden tai jauhimen terien muutokset.

”Tyypillisesti asiakas voi haluta massasta pa-rempaa lujuustuottokykyä, ja myös säästää ener-giaa. Me tuemme palvelullamme näitä tavoit-teita eli tarkastelemme kokonaisuutta siten, että

M

KUITUOSAAMISTA KUMPPANEIDEN HYÖDYKSI

”TARKAS TE-LEMME KOKO-NAISUUTTA SITEN, ETTÄ MAHDOLLISIM-MAN PIENELLÄ ENERGIAN-KULUTUKSELLA SAA VU TETAAN OPTIMAA LI NEN SUORITUS-KYKY.”

28 ECHO — 2 / 2016

FIBRE TECH

mahdollisimman pienellä energiankulutuksella saavutetaan optimaalinen suorituskyky.”

Energiansäästön ohella Metsä Fibren asiakkaalle tarjoama lisäarvo syntyykin Niemen mukaan ennen kaikkea sen tavoitteen tukemisesta, että kuidusta saadaan sen koko potentiaali irti.

”Paperin tai kartongin valmistajalle pitkäkuituinen havusellu on kaikkein kallein raaka-ainekomponentti. On siis taloudellinen kysymys, että sitä voidaan käyttää seoksessa minimimäärä tinkimättä kuitenkaan loppu-tuotteen laadusta.”

TASALAATUISUUS RATKAISEEToinen keskeinen teknisen asiakaspalvelun työkalu on Botnia FOX (Fibre Online Index) -laatuindeksi, joka kuvaa sellun lujuuspo-tentiaalia. Menetelmään liittyy kiinteästi RFID-seurantateknologia, jossa jokainen selluyksikkö merkitään omalla tunnisteellaan. RFID-tunnisteen avulla asiakas voi tarkistaa erän käyttöönottoajankohdan ja Botnia FOX -arvon FibreOnline-työkalun avulla.

”On tärkeää, että meillä on toimiva tasalaa-tuisuusmittari, jonka avulla päästään aidosti ja reaaliaikaisesti kiinni todelliseen prosessiin. Aiemmin mittauksia tehtiin harvakseltaan ja tuloksia saatiin hitaasti. Asiakkaan näkökul-masta sellun tasalaatuisuus on kuitenkin aivan ykkösasia”, sanoo Metsä Fibren kuituteknolo-giapäällikkö Esko Pekuri Kemin tehtaalta.

Pekuri on ollut kollegansa Niemen tavoin mukana tekemässä laatuindeksin testauksia erilaisissa asiakasympäristöissä. Esimerkiksi tiettyjen erikoispapereiden tuotannossa sellua jauhetaan hyvin pitkälle verrattuna toiseen ääripäähän eli pehmopaperin tuotantoon. Tavoitteena on, että Botnia FOXia voitaisiin jatkossa hyödyntää entistä tarkemmin myös sel-lun jauhautuvuuden muutosten seuraamiseksi.

”Olemme jo pystyneet löytämään korre-laatiota laatuindeksin ja massan jauhautuvuu-den välillä. Toisin sanoen, mitä korkeampi FOX-arvo on, sitä vähemmän jauhatusenergiaa asiakas tarvitsee. Asiakkaalle laatuindeksistä syntyykin lisäarvoa paitsi tasalaatuisuudesta, myös siitä, että korkealla FOX-arvolla on lähtö-kohtaisesti positiiviset vaikutukset: sen avulla pystytään optimoimaan joko käytetyn sellun tai jauhatusenergian määrä”, Niemi tarkentaa.

KEHITYSTYÖ JATKUUPekurin mukaan Botnia FOX -indeksi toimii tällä hetkellä luotettavasti Metsä Fibren omassa

tuotantoprosessissa. Seuraava askel on rakentaa siitä aito asiakassovellus, jonka avulla säätöjä voitaisiin parhaimmillaan tehdä suoraan paperikoneella jauhatuksen optimoimiseksi.

Syksyn 2015 aikana ja viime keväänä tehtiin koeajoja erilaisilla paperitehtailla, joiden pohjalta saatiin lupaavia tuloksia siitä, miten hyvin laatuindeksi seuraa jauhautuvuudessa tapahtuvia muutoksia. Botnia FOXin ja pape-rin ajettavuuden välillä on löytynyt kaikissa tuotantoympäristöissä selkeä yhteys.

”Sellun käsittelyä säätämällä voitaisiin kom-pensoida mahdollista hajontaa lopputuotteessa, jos asiakas saisi suoraan tarkkaa tietoa jauhautu-vuudesta”, Pekuri sanoo.

Vaikka Niemen mukaan onkin jo mahdollis-ta kertoa Botnia FOXin tarjoamista hyödyistä yleisellä tasolla, on yhtiössä jatkettava edelleen asiakaskohtaisia tarkasteluja tarkempien korrelaa-tioiden löytämiseksi prosessikohtaisesti.

”Saamamme palaute on tietenkin olennais-ta järjestelmän kehittämisen kannalta. Kun

KUITUOSAAMISTA KUMPPANEIDEN HYÖDYKSI

”ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA SELLUN TASA-LAATUISUUS ON AIVAN YKKÖSASIA.”

TUOMO NIEMI TEKNINEN MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, METSÄ FIBRE

ESKO PEKURI KUITUTEKNOLOGIA-PÄÄLLIKKÖ, METSÄ FIBRE

kokemusta kertyy riittävästi, pystymme esimer-kiksi määrittämään, onko asiakkaalla jokin kriit-tinen minimiraja laatuindeksille, jonka jälkeen vaikutukset ovat negatiivisia”, Niemi lisää.

KATTAVAA KUITUOSAAMISTAAnalysoimalla tarkemmin asiakkaan tuotanto-prosessiin vaikuttavia tekijöitä ja niiden välistä suhdetta, voi tekninen asiakaspalvelu auttaa tehostamaan suorituskykyä huomattavastikin. Metsä Fibren erottaa kilpailijoistaan sekä Pekurin

että Niemen mielestä ennen kaikkea yhtiön syväl-linen kuituosaaminen. Aivan vastaavaa teknisten palveluiden palettiakaan ei kaikilta löydy.

”Tunnemme tietenkin sellunvalmistajana erittäin hyvin omien tuotteidemme ominai-suudet ja sen, miten erilaisia kuitutyyppejä tulee jauhaa ja käsitellä erilaisissa prosesseissa. Yhteistyössä asiakkaittemme kanssa pystymme virittämään seosten reseptit sellaisiksi, että sel-lusta saadaan sen maksimaalinen arvo ja suoritus-kyky irti”, Pekuri sanoo.

30 ECHO — 2 / 2016

FIBRE TECH

Metsä Fibren Äänekosken teh-taalla käyttöpäällikkönä toimivan Sami Ristiluoman mukaan Botnia FOX -laatuindeksi on keskeisessä roolissa päivittäisessä tuotannos-sa. Sellun tavoitetaso ja mahdol-liset laadun hetkelliset laskut ja nousut ovat helposti nähtävissä

TUOTANNON TÄRKEÄ TYÖKALU

havainnollisesti visuaalisessa muo-dossa.

”Erityisesti prosessinhoitajat hyödyntävät laatuindeksiä, jonka taso näkyy jatkuvasti reaaliajassa niin keitto-, happi- kuin valkaisuvaiheessa valvomon näytöissä. Klikkaamalla esimerkiksi trendikäyrästä haluttua kohtaa saadaan näkyviin parametrit, joista laatuindeksin lukuarvo koostuu. Mahdollisen laatuongelman syy on nopeasti selvitettävissä ja korjattavis-sa”, Ristiluoma kertoo.

Hänen mukaansa aiempaan laa-dunvarmistuskäytäntöön verrattuna selkeä parannus on, että häiriötilan-teessa pystytään poikkeava selluerä tarvittaessa ottamaan erilleen eikä se ehdi lähteä toimitukseen asiakkaalle. Kaikkiaan laatuindeksi on Ristiluoman mukaan oiva apuväline sellun tasalaa-tuisuuden parantamiseksi.

”Kun laatuindeksi on korkea, on prosessi silloin liki optimaalinen”, Ristiluoma summaa.

KAIKKIEN AIVOT KÄYTTÖÖN

COLUMN JARI TUULENMÄKI

TOIMITUSJOHTAJA, WISE/LEAN Oy

Valmentava johtamisote tukee yksilöi-den ja ryhmien kokemusta siitä, että työssä pääsee oppimaan ja onnis-tumaan. Selkeät, yhdessä asetetut tavoitteet luovat pohjan ja yhteisen suunnan tekemiselle, joka edistää näin työn virtausta. Keskeistä on se, että työvuorot ja henkilöstö voivat vai-kuttaa ja päättää, miten tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Keskinäinen luottamus, oikeudenmukaisuus sekä ihmisten kunnioittaminen ovat perus-edellytyksiä sille, että yhteistoiminta on mutkatonta ja keskinäinen yhteis-työ toimii.

Tärkeätä on oivaltaa myös se, että johdon roolin on muututtava hen-kilöstön onnistumista tukevaksi. Johtajana kehittyminen edellyttää itsensä kehittämisen lisäksi muiden oppimisen edistämistä – myönteistä haastamista.

Pitkän ajan tavoitteena on luoda yhdessä henkilöstön ja johdon kanssa kulttuuri, jossa sisäisen motivaation johtaminen on keskeisessä asemassa. Kun tämä ajattelutapa ohjaa johtami-sen valintoja, niin myös tuotannolliset sekä laadulliset tavoitteet on mahdol-lista saavuttaa ja jopa ylittää. Samalla luodaan jäljittelemätön kilpailuetu, joka ei perustu vain ja ainoastaan

koneisiin ja laitteisiin, vaan jatkuvaan oppimiseen sekä jokapäiväiseen toi-minnan asiakaslähtöiseen kehittämi-seen tuotantolaitoksen joka tasolla.

Hyvä esimerkki uudenlaisesta orga-nisoitumisesta ja johtamisesta, joka korostaa erityisesti energisoivaa oppi-mista, sisäisen motivaation merkityk-sen ymmärtämistä sekä sen sovelta-mista johtamiseen, on Metsä Fibressä käyttöön otettu ”Tulevaisuuden tehtaat” -malli. Siinä korostetaan, että koko henkilöstön tulee ymmärtää asiakaslähtöinen arvoketju – arvon tuottamisen arkkitehtuuri. Tämä mahdollistaa suunnitelmallisen ko-keilukulttuurin, jossa toimintatapojen kohdistettu ja systemaattinen kehit-täminen on jokaisen mahdollisuus sekä velvollisuus. Asiakkaille tämä näkyy yhä laadukkaimpina palveluko-konaisuuksina, uusina innovaatioina, vastuullisena toimintana ja ennen kaikkea luotettavana yhteistyökump-panuutena.

Itseohjautuvuus ei ole tavoite sinänsä, vaan keino, jolla työn mielekkyyttä ja tuottavuutta on mahdollista lisätä.

Uudistusten matka jatkuu – johtami-nen ei lopu, sen olemus vain uudis-tuu…

32 ECHO — 2 / 2016

SEEDLINGS

Kuluneen kesän aikana toteutettiin jälleen vuosittainen Metsä Fibren asiakastyytyväisyyskysely haastattelemalla sekä sellu- että biokemikaali-asiakkaita eri markkina-alueilla. Fenix Consulting -yhtiön Metsä Fibrelle laatimassa TUTKA-kyselyssä mitataan asiakkaiden tyytyväisyyttä Metsä Fibren luotettavuuteen, tuotteisiin ja tuotekehitykseen, asiakasosaamiseen, viestintään ja jatkuvaan parantamiseen.

Edellisvuoden kyselyn perusteella kehitystoimenpiteiksi kirjattiin asia-kasyhteistyön tiivistäminen, asiakasosaamisen lisääminen ja tuotelaadun parantaminen. Tuoreiden tulosten perusteella kehitystyö on onnistunut: ennätyskorkealle tasolle noussut asiakastyytyväisyys lisääntyi kaikilla markkinoilla. Asteikolla neljästä kymmeneen arvioitu asiakastyytyväisyy-den kokonaistaso nousi lukemaan 8,65.

”Uuden mittauksen perusteella keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat jatkuvan parantamisen konkretisoiminen asiakkaille, Metsä Fibren palvelukokonaisuuden selkeyttäminen ja uuden biotuotetehtaan herät-tämiin odotuksiin vastaaminen”, kertoo Fenix Consultingin tutkimus- ja kehityspäällikkö Jaana Ahervuo.

Metsä Fibren mukaan asiakasviestintää aiotaan tehostaa kehittämällä sähköisiä kanavia sekä panostamalla etenkin henkilökohtaisiin asiakas-tapaamisiin.

”Jatkamme työtä jo nyt korkealle arvostetun asiakasosaamisemme ja palveluiden kehittämiseksi. Haluamme jatkossakin olla johtava kuitu- ja jauhatusosaaja, ja tarjota palveluillamme lisäarvoa asiakkaille”, kertoo tutkimuksen toteutuksesta tänä vuonna vastannut Metsä Fibren tuote-kehitysjohtaja Ursula Lumme.

ASIAKASTYYTYVÄISYYS ENNÄTYSTASOLLAMetsä Fibren asiakkaiden tyytyväisyys parani tuoreen kyselyn mukaan kaikilla markkinoilla.

TEKSTIT: TIMO NYKÄNEN KUVAT: METSÄ FIBRE

Mikael Engman on nimitetty Metsä Fibren tekniseksi asiakaspalvelupääl-liköksi Singaporeen. Uudessa tehtä-vässään Engman avustaa teknisissä kysymyksissä Metsä Fibren asiakkaita Kaakkois-Aasiassa, työskentelee tiiviis-sä yhteistyössä myyntitiimin kanssa ja toimii linkkinä asiakkaiden ja Suomessa sijaitsevien tuotantoyksiköiden välillä.

Innokkaaksi sellu- ja paperialan tun-tijaksi tunnustautuvalla Engmanilla on pitkä kokemus Aasian markkinoista, ja etenkin Kaakkois-Aasiasta. Hän muuttaa Singaporeen entisestä asemapaikas-taan Thaimaan Bangkokista. Engmanille on kertynyt laaja näkemys toimialasta hänen työskenneltyään useissa tuotan-toon, teknologiaan, startup-vaiheeseen, designiin ja tekniseen asiakaspalveluun liittyvissä tehtävissä.

”Näen työuran jatkuvana oppimis-prosessina, jossa mielenkiintoiset haasteet edesauttavat kehittymistä ihmisenä ja ammattilaisena. Uudessa tehtävässä odotan erityisesti pääseväni työskentelemään osaavien ammatti-laisten tiimissä ja saavuttamaan yhtei-sesti asettamiamme tavoitteita asiak-kaiden hyödyksi”, Engman sanoo.

MIKAEL ENGMANISTA TEKNINEN ASIAKAS PALVELU­PÄÄLLIKKÖ SINGAPOREEN

Metsä Groupin suomalaiset sahat siirtyivät 1. marraskuuta 2016 sisäisellä järjestelyllä osaksi Metsä Fibreä. Jani Riissanen on nimitetty sahaliiketoi-minnan johtajaksi. Tähän asti sahat ovat kuuluneet konsernin puutuote-teollisuuteen eli Metsä Woodiin pois lukien jo aiemmin Metsä Fibreen kuulu-nut Svirin saha Venäjällä.

Siirto tehdään sellun ja sahatavaran teollisten synergioiden täysimittai-seksi hyödyntämiseksi. Tiiviissä kokonaisuudessa puuraaka-aineen käyttö sekä kuljetuskustannukset pystytään optimoimaan aiempaakin paremmin. Metsä Wood toimii jatkossakin Metsä Fibren sahatavaran myyntikanavana.

Siirron kohteena olevat sahat ovat Vilppula, Lappeenranta, Renko, Merikarvia, Kyrö ja Eskola. Niiden yhteenlaskettu vuotuinen sahatavaran tuotanto on noin 1,6 miljoonaa kuutiometriä.

METSÄ GROUPIN SUOMALAISET SAHAT OSAKSI METSÄ FIBREÄ

Laura Rotatori nimitettiin viime kesäkuussa myynnin tukitehtä-viin Metsä Fibren Wiesbadenin myyntikonttoriin. Hän palvelee pääosin Italian myyntikonttoria ja sen asiakkaita. Rotatori on aiemmin työskennellyt kulutta-jatuotteiden myynnin ja markki-noinnin tehtävissä kotimaassaan Italiassa, USA:ssa ja Saksassa.

Uudessa tehtävässään hän toimii suoraan asiakkaiden kanssa muun muassa tuotteiden saatavuuteen, toimitusten koor-dinointiin ja maksuihin liittyvissä kysymyksissä.

”Tavoitteenani on osana myyntituen tiimiä parantaa viestintää myynnin johdon ja suomalaisten kollegoideni välillä sekä auttaa myyntitiimiä kes-kittymään myyntiin. Pysymällä tarkasti perillä myyntitilanteesta toivon voivani sekä helpottaa kollegoideni työtä että tarjota asi-akkaille vastauksia ennen kuin he ehtivät edes esittää kysymyksiä”, Rotatori sanoo.

LAURA ROTATORI MYYNTITUEN TIIMIIN

34 ECHO — 2 / 2016

FIBRES OF SUCCESS

INNOVATIIVISIA TUOTTEITA SELLUKUIDUSTA

LÄHDE: SELLUSTA FINLAND 0Y / AKI SAARINEN

TEKSTI: TIMO NYKÄNEN

KUVAT: NIKI RUTANEN, COPYRIGHT: SELLUSTA FINLAND OY

BRANCHING OUT

INFOSukarwood-tuotemerkin

takana on vuonna 2015

perustettu Sellusta

Finland Oy. Yrityksen

toisella perustajajä-

senellä ja toimitusjoh-

tajalla Aki Saarisella

on pitkä metsäteolli-

suusalan työkokemus.

Sukarwood-tuotteet

valmistetaan suoma-

laisesta havusellusta ja

vanerista kokonaisuu-

dessaan Suomessa.

Sukarwoodin pääkont-

tori on Jyväskylässä,

ja se työllistää tällä

hetkellä viisi ihmistä.

Tuotemerkin nimi viittaa

selluloosan alkuperään

puusta erotettuna

sokerijakeena.

www.sukarwood.fi

KESTÄVÄ PAKETTI

Sukarwood näkee tulevaisuuden potentiaalia etenkin selluloosan käyttämisessä

uudenlaisissa luovissa pakkausratkaisuissa, joissa sillä voidaan korvata muovia,

lasia, metallia ja myös kartonkia. Kuvassa Metsä Fibren yhteistyökumppaneil-

leen London Pulp Weekillä lahjoittama sellusta valmistettu salkku.

Sukarwoodin kodin ja toimiston pienesineet tarjoavat ekologisen vaihtoehdon fossiilisiin raaka-aineisiin pohjautuville tuotteille.

Sukarwoodin ensimmäinen tuote oli sellusta tehty askartelumassa, jota on toimitettu päiväkoteihin ja kou-luihin. Yrityksen mukaan selluloosa soveltuu haptisten eli kosketusaistiin liittyvien ominaisuuksiensa vuoksi erinomaisesti monenlaisten kodin- ja toimistotarvikkeiden, kuten valai-simien, verhojen, henkareiden ja askartelutuotteiden materiaaliksi.

LUONNOLLINEN TUNTUMA

Selluloosa on maapallon ylei-sin orgaaninen yhdiste, jonka käyttömahdollisuudet ovat liki rajattomat. Suomalaisen Sellusta Finland Oy:n ja sen Sukarwood-brändin tavoitteena on avata uudenlaiset hiilineutraalit mark-kinat luonnonmukaiselle selluloo-sakuidulle ja tarjota vaihtoehtoja esimerkiksi öljypohjaisia muoveja hyödyntäville uusiutumattomille materiaaliratkaisuille. Yritys käyt-tää uudella tavalla muun muas-sa Metsä Fibren Botnia Nordic -havusellua designtuotteidensa materiaalina.

MULLISTAVA MATERIAALI

Ajankohtaista tietoa ja näkemystä kuidun ja biotuotteiden maailmasta.

www.metsafibre.com/fi/echo

ECHO ONLINE Kuituosaamisen uusi koti.

EDDIE & OZZIE AWARDS 2016 -VOITTAJA