Digipolis Magazine 1/2013

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 1.2013

MagazineKaupungin

katolta näkee vahvuudet

s. 14 –15

Yhteistyömahdollisuuksia

Ranskasta s. 7

Kolumni”11 kilon

strategiaprosessi” s. 13

3

4

6

8

9

10

11

12

Partnerbook taipuu responsiiviseksi

Yle Perämeri saapuu Digipolikseen

Arctic Business Forum

Strategiatyö osaksi pk-yritystenkin arkea

Puhtaan ympäristön puolesta

Schneider Electric kasvaa Kemissä

Terästen tutkimusprojektit

Painovoimaperusteinen rikastaminen

SIJAINTI•2,5kmKeminkeskustastapohjoiseenTILAT•toimitilojan.27500m2,käyttöaste94%(04/2013).•uusiatoimitilojasuunnitteilla2670m2

•rakennusoikeutta13000m2

YRITYKSET•51yritystätaiyhteisöä•työllistävätvajaat500henkeä•toimialat:-teollisuuspalvelut-elektroniikka-tietotekniikka -ympäristöteknologia-yritys-jakoulutuspalvelut -kylmä-jatalviteknologiaPALVELUTToimitilapalvelut tarjoavat:-toimistotilatalkaen15m2-laboratorio-jatestaustilat-tuotanto-javarastotilat•siivous-Keminkaupungintilapalvelut•vartiointi-SecuritasOy•kiinteistöhuolto-ISSPalvelutOyKokous- ja kongressipalvelutauditorio(70hlöä),koulutusluokka(24hlöä),4neuvotteluhuonetta,(10–17hlöä),ravintola,sauna.Käytettävissämm.multimediapro-jektorit,videoneuvottelulaitteetjalangatoninternetyhteys.Ravin-tolaSensorissaT:miPynnönenMinnatarjoaalounaat,kokoustar-joilut,buffet-tarjoilutjajuhlatarjoilut.Aulapalvelusisältääpostipalvelut,infokeskuksenpalvelut,vieraidenvastaan-ottojaneuvonta,kulunvalvonnanseurantajaraportointi,kahvio-palvelut,sanoma-jaaikakauslehdet,kuntosalin.Yrityskehityspalvelut•Kemi-Tornioalueyrityspalvelut:startti,hautomo,kasvu•InnovaattoriYrityshautomo•WelCome-pakettiTutkimus- ja kehityspalvelut•Kemi-TornionammattikorkeakouluKoulutuspalvelut•Kemi-Tornionammattikorkeakoulu, Tekniikka,Liiketalousjatietojenkäsittely•AmmattiopistoLappia,Palvelu-jatekniikanala

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ•Tehtävänäonpalvellaalueenyrityksiätutkimus-jakehittämis- toiminnanavullayhteistyössätaustaorganisaatioidenkanssa•Vuosi2009:3,2milj.euroa,36htvTUTKIMUSRYHMÄTJA-LABORATORIOT•Optisenmittaustekniikanlaboratorio -Konenäkö,hahmontunnistus, -Tarkka2D-ja3D-mittausjavisuaalinenohjaus -Näkyvävalo,infrapunajaröntgen•Kunnossapito -Kunnossapidonprosessitjatiedonhallinta -Eriteknologioidensoveltaminenkunnossapitoon•Materiaalienkäytettävyys -Erilaistenmateriaalienkäytettävyys -Muovausjaliittäminen -Soveltuvuuserikäyttötarkoituksiin•Palvelutoiminta Testaus-jamikroelektroniikkalaboratorio -Sähköinentestausjakarakterisointi -Materiaalitestausjavika-analyysi -Luotettavuus -Asiantuntemukseenperustuvattoimeksiannot•Muutoiminta -Alueenyritystentarpeidenmukaantapauskohtaisesti toteutettavattutkimusjakehittämishankkeet

Lisätietoja: Tutkimustoiminta:Kehityspäällikkö,TkTSeppoSaariPuh.0405430249,[email protected]:SuunnittelupäällikköTapioKeskimaulaPuh.0400292386

Tietokatu 6, 94600 KemiPuh. 0207 691 990, fax 0207 691 999Palvelemme ma–pe klo 8–16www.digipolis.fi Lisää tuottavuutta

ja dynamiikkaa, kiitos!

Kuntien järjestämän elinkeinojen kehittämisen uudelleenorganisoi-minen nousee keskusteluun säännöllisen epäsäännöllisesti.

Itse olen pyrkinyt tarkastelemaan elinkeinojen kehittämistä entistä enemmän toiminnoittain. Huomioiden Kemi-Tor nion alueen ja yleisemmin Lapin tilanteen, pitäisi monet kehitystoiminnot järjestää maakunnallisesti.

Esimerkiksi toimialojen kehittäminen ja innovaatiotoiminta pitäisi olla Lappi-tason toimintaa ja yritysneuvonta seudullista. Haasteita asettavat muun muassa palvelujen tuottamisen erityisosaamisvaati-mukset ja toisaalta tehokkuusvaatimukset. Turhan pienelle asiakas-kunnalle ja yritysten joukolle ei ole mahdollista tuottaa erikois-tunutta palvelua.

Kiitos EU-rahoituksen monet kehittämisasiat ovatkin järjestyneet maakunnallisina tai vähintään seudullisina. Kirjava ja suuri joukko Lapin kehitysorganisaatioita kykenee pääsääntöisesti hyvään yhteistyöhön.

Silti on pakko todeta pitkällä kokemuksella, että maakuntatasolla kehittämistoiminnan järjestämisestä on tehokkuus ja tuottavuus kaukana. Erityisesti alkuvaihe – esimerkiksi hankkeiden suunnittelu, kokoaminen ja päätösten kerääminen yhdistettynä byrokratiaan – on tuskallisen hidasta ja kallista puuhaa. Dynamiikasta ei ole tietoakaan. Valitettavasti tilanne on sama usein seudullisessakin kehittämisen organisoinnissa.

Näin ollen vaakakupissa ovat toisaalta erityisosaamisvaatimukset ja tuottavuus sekä toisaalta yhteistyön tehottomuus ja kalleus. Nykymuotoisen kehittämistoiminnan ja yhteistyömallin niin sanotut transaktiokustannukset ovat korkeat.

Ainakin pitemmällä aikavälillä kuntien on pakko puuttua kustannus-tehokkuuteen. Kuntien, seutujen ja maakuntien näkökulmasta elinkeinojen kehittäminen on aivan välttämätöntä, mutta toimintaa on organisoitava uudelleen.

Parasta olisi, jos kullakin seudulla operoisi yksi alueellinen yhtiö ja maa-kunnallisesti operoisi yksi tai kaksi toimialakehittämi-seen ja innovaatiotoimin-taan erikoistunutta kehitys-yhtiötä. Lisää tuottavuutta ja dynamiikkaa, kiitos!

Pääkirjoitus | Kimmo Heikka

Julkaisija Digipolis – Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo HeikkaToimitus: Mika Kulju, Laura Hyle, Teemu Kytövuori, Johanna StillSuunnittelu ja toteutus Avalon OyPaino Erweko OyPaperi Galerie Art Silk 150 g/m2

Digipolis Magazine

ISSN 2323-8410 (painettu)ISSN 2323-8429 (verkkojulkaisu)

1 | 2013

3Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 1.2013

Kuva: LKAB | Teksti: Teemu Kytövuori

Klikkaapa osoitteeseen Partnerbook.fi, niin tiedät mistä tässä verkostoitumista ja markkinointia edistävässä palvelussa on kysymys.

Oli kyseessä sitten erikoisosaamisen haaliminen massiiviseen tai pieneen urakkaan tai vaikka oman asiantuntijuuden tarjoaminen, Partner-bookin avulla tämä onnistuu. Työkalu on myös omimmillaan, kun haetaan sopivia kumppaneita oman bisneksen kasvattamiseksi.

– Rekisteröityneet yritykset voivat luoda profiilin, jättää tarjouspyyn-töjä, osallistua keskusteluihin, hakea kumppaneita ideoiden ympärille ja tiedottaa tapahtumistaan, myyntipäällikkö Jari Kurri kertoo.

Käydessäsi Partnerbook.fi-sivuilla, näet todennäköisesti heti etusi-vulla vasemmassa osiossa muun muassa ruotsalaisen kaivosjätti LKAB:n tarjouspyyntöjä.

– Ne tulevat heiltä Partnerbookiin reaaliajassa. Tarkoitus on lisätä vaihe vaiheelta niiden yritysten lukumäärää, jotka toimittavat tarjouspyyntönsä palveluun RSS-syötteinä.

Julkisia tarjouspyyntöjä tällaisina syötteinä Partnerbookiin virtaa myös työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä HILMASTA. Itse asiassa jokai-sella yrityksellä on mahdollisuus toimittaa tarjouspyyntönsä syötteenä sivulle RSS-muodossa.

KuunTele, Palvele, KehiTä

Jonkinlainen universaali totuuden siemen lienee se, että netissä toimiva sovellus tai palvelu ei periaatteessa ole koskaan täysin valmis. Aina löy-tyy petrattavaa.

– Vuoden vaihteen tienoilla siirryimme Partnerbookissa versiosta 1.0 versioon 2.0. Kesään mennessä palvelun toiminnallisuuksia hiotaan, joten ikään kuin päivitämme Partnerbookin versioon kolme, Kurri sanoo.

Koko Partnerbookin taustalla on kymmeniä yrityksiä, joiden toiveiden pohjalta verkossa toimiva palvelu ylipäätään rakennettiin. Yksittäisistä toi-mijoista esimerkiksi Fennovoima oli vaikuttamassa merkittävästi sen syn-tyyn ja on luonnollisesti edelleen mukana toiminnassa.

Kurri uumoileekin, että Partnerbookin osalta yritykset pääsevät tulevai-suudessa vastaamaan järjestelmän toimivuuteen ja palvelun parantami-seen liittyviin asiakaskyselyihin. Niistä saatujen vastausten pohjalta työ-kalua parannetaan vastaamaan tämän päivän yritysten tarpeita.

Tällä hetkellä töitä tehdään sen eteen, että Partnerbook-palvelu saa-daan lähitulevaisuudessa toimimaan responsiivisesti eli se mukautuu ihanteellisesti aina sen laitteen näytölle, jolla Partnerbookia käytetään.

– Tabletit ja älypuhelimet ovat tätä päivää, joten meidänkin täytyy olla, Kurri summaa. •

ParTnerbooK soPii

• Kumppaneiden ja palvelujen hakemiseen ideasta liiketoimintaan

• Omien palvelujen tarjoamiseen• Yhteisiin markkinointiprojekteihin sekä näkyvyyteen• Tutkimus- ja kehitysprojektien toteuttamiseen• Monipuolisiin koulutushankkeisiin• Yhteisten palvelukonseptien tuottamiseen• Yhteismitalliseen tiedonhakuun kumppaneista avainsanojen

avulla (esimerkiksi laatu-/teollisuusstandardit ja osaamisalueet)

• Osaajien rekrytointiin ja kehittämiseen• Teollisten- ja innovaatiopalvelujen sekä arkipäivän

palvelujen löytämiseen tiedotuskanavaksi alueen yrityksille, osaajille ja opiskelijoille

• Lisätietoja: Partnerbook.fi

Partnerbook taipuu responsiiviseksi


4 Digipolis Magazine

Yle Perämeren uudet lähetykset käynnistyvät uusista toimitiloista maanantaina 6.5. kello 15.

Ylen Kyösti Vaara ja SR Norrbottenin Svea Laiti suorassa lähetyksessä.

Kuvat: Yle | Teksti: Teemu Kytövuori

Yle Perämeri saapuu

DigipolikseenDigipoliksessa voi pian nähdä esimerkiksi juttuaan editoivan toimittajan. Yle Perämeri toimii Tietokadulla toukokuusta alkaen.

Digipolis Magazine4


Suunnittelukuva 1: käytävä, jonka varrella neuvottelutiloja, editointi-studioita ja kahvio.

Suunnittelukuva 2: näkymä toimitussaliin.

Näkyvänä ja kuuluvana mediana Yle Perämeri tuo suoraan ja välillisesti kävijöitä Tietokadulle.

Odotettu vuokralainen

– Uskomme, että Yle Perämeri lisää huo-mattavasti vilinää Digipoliksessa ja tuo tänne mukavasti uutta elämää, Kemin Teolli-suuskylä Oy:n toimitusjohtaja Tarja Heikonen viestittää.

Heikonen uskoo, että yritysten näkökul-masta naapurissa toimiva Yle madaltaa kyn-nystä lähestyä mediatoimijaa ja toimittajia yri-tysten omissa tiedotettavissa ja uutisoitavissa asioissa.

Uudeksi toimipaikaksi valikoitui Sensori-rakennuksen toinen kerros, josta suomalaisten omistama julkisen palvelun mediayhtiö löysi itselleen mieluiset 390 m2:n tilat.

– Uudet tilat ja ympäristö tarjoavat meille innovatiivisen työkulttuurin. Ainoastaan parilla työntekijällä on omat työhuoneet. Muuten olemme yhdessä läsnä, ikään kuin torilla. Tie-donkulku ja vuorovaikutus toimii mallissa entis-täkin paremmin, Yle Perämeren päällikkö Eero Säily esittelee aluksi.

Pitkät perinteet Meri-Lapin alueella omaa-valle Yle Perämerelle Digipolikseen muutolla on myös imagollinen ulottuvuus. Yle huomioi rat-kaisulla klusteriajattelun, eli se asemoi itsensä ympäristöön, jossa on jo samankaltaisia toimi-joita. Tervetullutta on myös eteenpäin mene-mistä huokuva Ilmapiiri.

– Ympäristö on erittäin ammattimainen. Voimme hyödyntää uutta tekniikkaa ja työta-poja sekä omaksua innovatiivisia ajattelumal-leja, joihin Digipoliksessa ollaan totuttu.

Tämän päivän tilasuunnittelua alleviivaa myös se, että koko henkilöstö on ollut yhdessä luomassa itselleen viihtyisää työympäristöä.

Yle on hakeutunut uusiin ympäristöihin muu-allakin, esimerkiksi Oulussa Yle muutti keskus-tan Technopolikseen. Kemissä Yle Perämeren tie Lapin suurimpaan teknologiakeskittymään vei lopulta tarjouskilpailun kautta.

ei losT vaan los

Yle Perämerelle tämä arviolta 300 000 euron investointi tarkoittaa käyttömukavuuden maksi-moimista – niin henkilöstön, tekniikan ja laitteis-ton kuin tilojenkin osalta. Aiemmassa toimipai-kassa studion äänipöytä oli esimerkiksi pultattu pysyvästi kiinni niille sijoilleen. Digipoliksessa lähes kaikki on mobilisoitavissa.

– Ainoastaan studiossa on kiinteä laitteis to, muuten töitä tehdään kannettavilla tieto koneilla ja päätelaitteilla olinpaikasta riippumatta. Jokai-nen voi työskennellä niin halutessaan joko Digi-poliksessa tai muualla, Säily korostaa.

Langaton ohjelmansiirto (LOS) on ollut jo vuosia mediatoimijan arkea, mutta siinäkin otetaan varmoja askelia entistä modernim-

paan arkeen. Lähikuukausien aikana Yle Perä-meri siirtyy uuteen laajakaistaverkossa toimi-vaan langattomaan ohjelmansiirtoon.

Tähän asti arki on pelannut näin. Suoraa lähetystä uutispaikalle tekemään lähtenyt toi-mittaja on ottanut lähetysauton ja hurauttanut juttupaikalle. Siellä hän on veivannut lähetys-antennin ylös ja suunnannut sen päin lähimpää Digitan radiomastoa.

– Jatkossa pystymme hyödyntämään laa-jakaistaverkkoa sijainnista riippumatta. Uusien puhelinjärjestelmien myötä toimittaja voi hoi-taa lähetyksen puhelimensa kautta. Ulospäin se kuulostaa teknisesti aivan yhtä laadukkaalta kuin paikan päällä olisi lähetysauto.

Kuulolla 6.5.

Aikanaan radiotoiminta Pohjois-Suomessa alkoi 1930-luvulla ja nimenomaan Kemissä. Yleisradio on ehtinyt toimia nykyisen Kemin kaupunginta-lon valtuustosalissa, Hotelli Palomestarin raken-nuksessa, Junneliuksen talossa ja Torikadulla.

– Toisaalta myös Yle Perämeren toimittajien on helpompi osallistua tilaisuuksiin, joita järjes-tetään täällä meillä. Yhteydenpito helpottuu siis puolin ja toisin.

Näillä näkymin Yle Perämeri viihtyy Digipo-liksessa aina seuraavan vuosikymmenen puo-lelle, sillä Kemin Teollisuuskylä Oy ja Yle allekir-joittivat 10-vuotisen vuokrasopimuksen.

– Olemme iloisia siitä, että Yle valitsi Digipo-liksen sijaintipaikakseen. Muiden syiden ohella myös Ylellä arvostettiin sitä, että Kemin Teolli-suuskylä on Kemin kaupungin 100-prosentti-sesti omistama yhtiö ja päätäntävalta toimintaan liittyen on aidosti paikallinen. Meillä oli tarjota myös hyvät oheispalvelut, Heikonen pohtii.

Digipoliksessa olevat yritykset voivat myös hyödyntää Ylen mediaympäristöä – esimerkiksi studioaikaa on mahdollista vuokrata! •

Yle Perämeri on yksi 18:sta Ylen maakunta-radiosta. Radiosapluunaa toteutetaan siten, että toimituksellista ohjelmavirtaa on radion osalta päivittäin välillä 6.30–17.00. Uusissa tiloissa toi-mii parisenkymmentä viestintä- ja media-alan ammattilaista.

– Radio on edelleen tavallaan syömäham-paamme, mutta television ja monipuolisten verk-kosisältöjen tekeminen lisääntyy kaiken aikaa, Säily sanoo.

Netin osalta Yle Perämeren visiona on se, että siellä ei pelkästään kerrota mitä on jo sanottu tai tullaan sanomaan esimerkiksi radio-ohjelmassa, vaan nettiympäristöön halutaan rakentaa oma sisällöllisesti rikas elämä.

– Sitä kautta ja tällä tyylillä löydämme ja pal-velemme myös uusia yleisöjä.

Yle Perämeren toiminta on viritetty sellaisella aikataululla, että uudet lähetykset käynnistyvät uusista toimitiloista maanantaina 6.5. kello 15. Kuluvan kevään aikana Yle Perämeri järjestää myös kiinnostuneille mahdollisuuden tulla tutus-tumaan Tietokadun toimitiloihin. •

Lapin kauppakamari järjesti maaliskuussa Rovaniemellä neljännen Arctic Business Forum -tapahtuman, joka kokosi yli 200 pohjoisen alueiden taloudellisesta kehityksestä kiinnostunutta yritysten tai organisaatioiden edustajaa päivittämään tietonsa Euroopan arktisen alueen hankkeista.

Valoisia tulevaisuudennäkymiä Arctic Business Forumissa

Yksi forumin mielenkiintoisimmista puhujista oli Kemin Ajoksen biodieseltehtaan suunnittelusta vastaavan Forest BtL Oy:n tek-nologiapäällikkö Mika Timonen.

Suunnitelman mukaisesti vuoden 2016 lopussa Kemin Ajoksessa toimii biodieselteh-das, joka jalostaa Pohjois-Suomen ensiharven-nusmetsien energiapuuta korkealuokkaisiksi lii-kennepolttonesteiksi.

Joulukuussa EU-komissio myönsi tehtaan rakentamiseen lähes 90 miljoonan euron tuen. Timosen mukaan laitoksen teknologiavalinnat on tehty ja investointipäätöstä edeltävä viimei-nen suunnitteluvaihe on meneillään. Kokonai-

suudessa hankkeen investointi on yli 500 mil-joonaa euroa. Investointipäätöksen jälkeen tehtaan rakentaminen ja käynnistäminen kes-tää noin kolme vuotta.

lumiKisTa oPiKsi

Kokonaisuudessaan Arctic Business Forum tar-josi valoisia näkymiä pohjoisen teollisuudelle. Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa sekä Venäjällä Murmanskin ja Arkan-gelin alueilla on käynnissä ja suunnitteilla inves-tointeja lähes 200 miljardin euron edestä.

– Norjalainen öljyjätti Statoil julkisti muu-tama viikko sitten aloittavansa valtavan Skru-gard /Havis -öljykentän hyödyntämisen. Ham-merfestin pohjoispuolella sijaitsevan kentän öljy johdetaan 280 kilometriä pitkää putkea pitkin Nordkappin lähistölle Veidnesiin, jonne raken-nettavan terminaalin kustannusarvio on 800 mil-joonaa euroa, totesi toimitusjohtaja Timo Rau-tajoki Lapin kauppakamarista.

– Kysymys on valtavasta projektista, joka tarjoaisi suomalaisille yrityksillekin todella suu-ria uusia vientimahdollisuuksia aivan naapuriin. Ongelmana on vain se, pystytäänkö tähän val-mistautumaan nyt paremmin kuin Lumikki-hank-keeseen, jatkoi Rautajoki.

Moni suomalainen yritys on jo päässyt mukaan Norrbottenin suuriin kaivoshankkei-siin. LKAB:n jätti-investointi kestää vielä vuo-sia ja tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille.

– Lisäksi Norrbotteniin on tulossa suuria lii-kenneinvestointeja. Ruotsin hallitus päätti syk-syllä vuoteen 2025 ulottuvasta tavoitteestaan rahoittaa kaivosteollisuuden liikennehankkeita jopa yli 12 miljardilla eurolla. Ensimmäisenä on käynnistymässä Pajalan ja Svappavaaran yli 100 kilometrin mittaisen tien rakentaminen, kertoi Rautajoki.

venäjä on edelleen suuri mahdollisuus

Murmanskissakin on kaivosteollisuus alkanut investoida ja ensimmäinen uusi kaivos avattiin Kirovskissa viime vuonna. Rovaniemeläinen Ahma insinöörit Oy on toimittamassa sinne usei-den miljoonien arvoisen lastausjärjestelmän.

Seuraavaa miljardiluokan investointia odotel-laan lähivuosina ja sillä välin jo olemassa olevat kaivokset uusivat teknologiaansa. •

Digipolis Magazine6

Kuva: Hayden Lloyd Photography | Teksti: Media-Arena

– Laitoksen teknologiavalinnat on tehty ja inves-tointipäätöstä edeltävä viimeinen suunnitteluvaihe on meneillään, kertoi Kemin Ajoksen biodieselteh-taan suunnittelusta vastaavan Forest BtL Oy:n tek-nologiapäällikkö Mika Timonen.


Lappi on nostanut viimeisen kymmenen vuoden aikana profii-liaan kansainvälisten autonvalmistajien silmissä, ja pohjoisessa testa-taan joka talvi arktisissa olosuhteissa autoja, jotka tulevat markkinoille 3–5 vuoden kuluttua.

Autojen talvitestaus on lappilaisille yrityksille jo kymmenien miljoonien eurojen arvoista bisnestä, mutta alueella on edelleen potentiaalia huo-mattavasti suurempaan liiketoimintaan.

Olennainen osa pohjoisen autotestauksen tulevaisuutta on tieteellisen tutkimuksen kehittäminen. Vauhtia toimintaympäristön kehittämiselle hae-taan muun muassa kansainvälisestä korkeakoulujen yhteistyöstä.

Helmikuussa professori Mauri Haataja ja projektipäällikkö Kari Aalto-nen Oulun yliopistosta, projektipäällikkö Sakari Nokela ammattikorkea-koulu Centriasta ja projektipäällikkö Seppo Ahola Digipoliksesta vierai-livat ranskalaisen Estaca ecole d´íngenieurs:in Pariisin hallinto-osastolla sekä Lavalin tutkimusyksikössä.

Estaca ecole d´íngenieurs kouluttaa insinöörejä esimerkiksi tulevai-suuden autoteollisuuden palvelukseen. Perinteikkään korkeakoulun kas-vatit työskentelevät pääasiassa ranskalaisessa autoteollisuudessa, jolla on vahvat perinteet.

– Ranskalaiset olivat kiinnostuneita muun muassa tutkija- ja opiskeli-javaihtomahdollisuuksista Oulun yliopiston ja Centrian kanssa. Yhteen-vetona Estacan väki kehotti meitä esittämään Lavalin tutkimusyksikölle konkreettista yhteistyöehdotusta, kertoo Digipoliksen Seppo Ahola.

GooGle-KuvausauTo ja lanGaTon ohjaus KiinnosTivaT

Pariisin neuvotteluissa Estacalta olivat osallistujina kansainvälisen osas-ton johtaja Nazima Canda, dekaani Herve Lemoussu, Estacan uuden campus-rakennushankkeen vetäjä Thierry Fourdrain ja pääsihteeri Alain Van Kote.

– Tapasimme myös rehtori Pascale Ribonin molempina päivinä, Ahola sanoo.

Lavalin yksikössä neuvottelujen aiheena olivat esimerkiksi sulaute-tut järjestelmät.

– Tapasimme kaikkien tutkimuslaboratorioiden vetäjät ja tutustuimme tutkimushankkeisiin, joissa pääasiallisesti keskitytään menetelmäkehityk-seen teollisuuden tutkimushankkeissa, Ahola kertoo.

Vierailijoiden mielenkiinnon herätti muun muassa miehittämätön Google-kuvausauto, jossa oli paljon videokameroita ja langatonta sen-soritekniikkaa.

– Lisäksi erittäin mielenkiintoisia olivat langattoman ohjauksen projekti PSA:lle (Peugeot), Renaultille valmisteilla oleva menetelmä tuotekehi-tyksen kustannusten ennakointiin sekä sähköisiin ajoneuvoihin kehite-tyt hankkeet, kuten adaptiivinen kuljettajaa opastava järjestelmä, Ahola sanoo. •

Yhteistyö-mahdollisuuksia Ranskasta

Kuvat: Test World Oy | Teksti: Mika Kulju

Estaca kouluttaa insinöörejä tulevaisuuden autoteollisuudelle.


Pk-yrityksen on kiristyvässä kilpailussa ja talouden epävarmuuden jatkuessa pärjättävä varsin niukoilla resursseilla. Tämä johtaa vää-jäämättä paukkujen laittamiseen päivittäiseen yrityksen pyörittämiseen. Aikaa pitkäjänteiseen kehittämistyöhön ja yrityksen ympäristössä tapahtuvan muutoksen miettimiseen ja siihen ajoissa reagointiin, jää usein aivan liian vähän.

Onko pysähdytty miettimään tapahtuvaa muutosta ja tämän ajan vaatimuksia? Mitä esi-merkiksi yhteistoiminta voisi meille merkitä? Oli-siko meistä suurempien kokonaisuuksien toi-mittajaksi? Voisiko se tuoda mahdollisuuden myös kansainvälistyä? Millä tavalla voimme aidosti erottua kilpailijoistamme? Pitäisikö asi-oita miettiä yhdessä muiden yritysten kanssa?

sTraTeGiaTyö lähemmäKsi TeKemisTä

Strategia koetaan yhä usein kaukaiseksi ja juh-lavaksi asiaksi, joka ei tuota rahallista hyötyä. Sitä mietitään vanhoista tutuista lähtökohdista tai se on tehty viisi vuotta sitten, mutta ”epä-määräisyydessään” yhä kuitenkin ohjaa yritystä eteenpäin.

Mitäpä jos strategiatyö olisi säännöllistä yhteistä tekemistä ja mietintää, jossa katsot-taisiin mitä muutoksia ympärillämme tapahtuu, pyrittäisiin ehkä kurkkaamaan vähän kauem-maksikin tulevaisuuteen? Voisimmeko aset-taa selkeitä tavoitteita tahtotilallemme johon pyrimme? Konkretisoituisiko strategiatyö käy-tännön toimenpiteiksi, joita vietäisiin myös kurin-alaisesti eteenpäin?

Miltä kuulostaisi, jos pystyisimme myös rea-goimaan muutokseen toimenpiteitä arvioimalla ja ohjaamalla, säätäisimme kurssiamme tar-peen mukaan? Emme voi estää muutosta, mutta voimme pyrkiä ja oppia sitä hallitsemaan. Siirty-mällä tulipalojen sammuttamisesta ja yksittäis-ten asioiden korjaamisesta systemaattisempaan ennakointia ja varautumista korostavaan toimin-tatapaan, alkaa myös aikaa löytyä oikeiden asi-oiden miettimiseen ja tekemiseen.

Tänä päivänä puhutaan paljon elävästä stra-tegiasta. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että strategista pohdintaa tehdään yhdessä poru-kalla ja osana arkea. Tarkastellaan asioita kriitti-sesti, ollaan valmiita muuttamaan suunnitelmia, mutta sitoudutaan myös sovittujen toimenpitei-den pitkäjänteiseen maaliin vientiin. Eletään ajan hermolla.

analyysin KauTTa ToimenPiTeisiin

Strategiatyö jaetaan kolmeen eri vaiheeseen: analyysiin, strategian luomiseen ja strategisen toimenpideohjelman tekemiseen.

Analyysivaiheessa kerätään tietoa yrityksen sisältä ja ulkopuolelta esimerkiksi asiakas- ja henkilöstökyselyn muodossa. Analyysivaiheessa selvitetään myös mikä on liiketoiminnan eri osa-alueiden nyky- ja tahtotila. Tarkoituksena on tun-nistaa muutostarpeita, joihin suunnitelmissa pitää reagoida. Tärkeänä lähtökohtana on ymmärtää taloudellinen asema ja kustannusrakenne.

Luomisvaiheessa luodaan tahtotila valit-tuna ajankohtana valituilta osa-alueilta. Osa-

alueita voivat olla esim. asiakkaat, talous, tuot-teet ja palvelut ja kumppanuudet. Strategiahan on yksinkertaisesti valittu reitti tahtotilaa kohti ja suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä sinne uskotaan päästävän.

Toimenpideohjelma sisältää pitkän tähtäi-men toimenpiteet tahtotilan saavuttamiseksi. Jokainen toimenpide aikataulutetaan ja vastuu-tetaan. Toimenpideohjelma kannattaa usein tar-kentaa edelleen kehittämisohjelmaksi, jota voi-daan seurata ja ohjata. Se myös muuttuu jos tarve vaatii. Näin strategiatyö oikeasti jalkau-tuu käytännön tekemiseksi.

Kun strategiatyö on läpinäkyvää ja sen tulok-set näkyvät kaikille selkeinä toimenpiteinä, se kasvaa osaksi myös pk-yrityksen arkea. •

Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa tänä vuonna näyttääkin jo aivan toisenlaiselta. Tutut toimintatapamme ja perinteinen suhtautumisemme asioihin joutuvat koetukselle yhä useammin.

Pysyykö yrityksemme muutoksessa mukana?

Digipolis Magazine8

Strategiatyö osaksi pk-yrityksenkin arkea

Kuva: Shutterstock

Timo Jylhä

Kirjoittaja on Tulosto Oy:n toimitusjohtaja ja yrityskehittäjä, joka toimii TrioPlus-hankkeessa strategia- ja kehittämispalvelujen toteuttajana.


Kuva: Ahma ympäristö | Teksti: Johanna Still

Lapin Vesitutkimuksena aiemmin tunnettu ympäristö- ja yhdys-kuntatekniikka-alan osaaja muutti nimensä Ahma ympäristö Oy:ksi vuo-denvaihteessa. Nimenvaihdoksen takana on toiminnan muuttuminen ja laajentuminen, muun muassa Oulussa ja Ilma-joella yrityskauppojen myötä. – Vanhan nimen vesitutkimus-termi ei anta-nut riittävää kuvaa yrityksen toimikentästä, johon kuuluvat muun muassa ympäristötarkkailu ja -konsultointi sekä yhdyskuntatekniikan suunnit-telu, toimitusjohtaja Jari Hietala kertoo. Yritys on ollut vuodesta 2008 Ahma insinöö-rit Oy:n tytäryhtiö ja vastaa konsernin ympäris-töliiketoiminnasta. Ahma ympäristön liiketoiminnan kasvuvauhti on ollut vahvaa noin 20–30 % vuodessa jo usean vuoden ajan. – Koko toimiala on ollut voimakkaassa kas-vussa ja olemme lisäksi valinneet kasvun oman toimintamme linjaksi. Haluamme panostaa sekä palveluiden että toimis-toverkoston laajentamiseen. Toimistoverkosto onkin laajentunut. Kun yritys perusti Kemiin toimipis-teen vuonna 2008, oli se toinen laatuaan. Nyt toimipisteitä on seitsemän, ja Ahma ympäristö työllistää 85 työntekijää.

TarKKuus on valTTia

Ympäristöalaa kuvaa se, että suuri osa töistä on tavalla tai toisella lain-säädännön määrittämää. Eri toimijoilta edellytetään esimerkiksi lupien anomista, ympäristövaikutusten arviointeja ja tutkimuksia. Yksi Ahma ympäristön tärkeistä toimikentistä onkin ympäristötarkkailu, joka käsit-tää ympäristöstä tehtävän näytteenoton, näytteiden laboratorioanalysoin-nin sekä tulosten asiantuntija-arvioinnin. Etenkin yritysmaailmassa ollaan enenevissä määrin myös omaehtoi-sia – oman ymmärryksen lisäämiseksi teetetään tutkimus- ja selvitystyötä

toiminnan ympäristövaikutuksista. Erilaiset ympäristökonsultoinnin palve-lut ovat siis yhä kysytympiä. – Meidän vahvuutenamme kilpailussa on vuosikymmenten koke-

mus. Lapin Vesitutkimuksen nimi on 35 vuotta vanha. Olemme vakiintunut alan toimija, jolla on laajat referenssit ja kyky toteuttaa erilaisia toimeksian-toja, Hietala toteaa.

Ympäristöalalla toimiminen on eräänlaista kilpajuoksua alan kiris-tyvien vaatimusten ja tarkkuustason kanssa.

– Mitä tarkemmin pystytään teke-mään, sitä tarkemmin vaaditaan, Hie-tala havainnollistaa tilannetta.

Henkilökunnan osaamiseen ja labo-ratorioiden laatuun sekä analysointiva-likoimaan satsaaminen on merkittävä

kilpailutekijä Ahma ympäristölle, ja esimerkiksi Oulun laboratoriossa on kaivoksille tärkeän metallianalytiikan huippuosaamista.

lähellä asiaKasTa

Digipoliksen palveluihin ja tiloihin on Ahma ympäristössä oltu erittäin tyytyväisiä. – Meillä on kokemuksia vastaavista teknologiakylistä ja meidän tyyp-piselle yritykselle ne sopivat oikein hyvin. Suuri osa Ahma ympäristön töistä tehdään tiimeissä, myös virtuaali-sesti useiden paikkakuntien välillä. Vaikka tulevaisuudessa kasvua hae-taan erityisesti Etelä-Suomesta, on pohjoisuus on kuitenkin vahvasti läsnä.

– Pohjoissuomalainen me lähtökohtaisesti olemme ja pääkonttorimme on edelleen Rovaniemellä. Kemi-Tornion alueen asiakkaillemme on pal-jon hyötyä siitä, että meillä on paikallistuntemusta ja tapaamiset voidaan sopia helposti Digipolikseen. •

Ympäristöalan kasvu jatkuu vahvana, kuten jatkuu Digipolikseen lokakuussa muuttaneen Ahma ympäristönkin.

Puhtaan ympäristön puolesta

On osa toimivan yhteiskunnan perus-

rakenteita, että juoma-vesi on puhdasta ja

ympäristössä uskaltaa kulkea



Kuva: Schneider Electric | Teksti: Laura Hyle

Toukokuussa Digipolikseen muuttava Schneider Electric on maailman johtava energianhallinnan asiantuntijayritys, joka näkee kasvun mahdollisuuden pohjoisen alueella. Kemin yksikköön yritys rekrytoi parasta aikaa lisää työvoimaa.

Schneider Electric kasvattaa toimintaansa Kemissä

Schneider Electricin Buildings-yksikön palvelupiste on sijainnut Kemissä jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien, vuoteen 2010 saakka tosin eri nimellä. Toukokuussa Schneider Electricin Kemin palvelupiste siirtyy uusiin tiloihin Digipo-likseen ja samaan aikaan yritys rekrytoi uutta jär-jestelmäasiantuntijaa huoltopäällikön ja huolto-asentajan rinnalle.

– Yrityksemme strategia on olla lähellä asi-akkaitamme, jotta voimme taata nopean palve-lun ja avun heidän arjessaan. Yhteensä meillä on Suomessa toimipisteitä yli 20. Kemin pal-velupisteen henkilökunta koostuu nimenomaan käytännön tekijöistä, jotka tarjoavat asiakkail-lemme konkreettista apua päivittäin, aluepääl-likkö Sami Perämäki kertoo.

Yrityksen Buildings-yksikkö koostuu talo-tekniikan ja energiahallinnan asiantuntijoista, ja asiakaskunnassa on paljon kuntia ja kuntien omistamia kiinteistöosakeyhtiöitä ja koulutus-kuntayhtymiä. Lisäksi Buildings-yksikkö pal-velee teollisuuden yrityksiä kiinteistötekniikan osalta, Kemissä esimerkiksi Metsä Fibrea.

– Toimintakenttämme on hyvin laaja, kattaen esimerkiksi kiinteistöjen ilmanvaihtoon, lämmi-tykseen, turvatekniikkaan, paloilmoittimiin sekä kulun- ja videovalvontaan liittyvät asiat, Perä-mäki avaa yrityksen toimintakenttää.

Kemi-Tornion alueella hyvää KasvuPoTenTiaalia

Sami Perämäki uskoo Schneider Electricin kas-vattavan toimintaansa Kemi-Tornion alueella tulevaisuudessa.

– Buildings-yksikkömme lisäksi voisin nähdä, että tulevaisuudessa palvelemme täällä myös Industry-asiakkaitamme ja samalla kattavam-min koko aluetta.

Industry-yksikön asiakkaat koostuvat teolli-suusyrityksistä, joita Schneider Electric palve-lee yleensä partnereiden kanssa, toimien itse tuotannon automatisointiin liittyvien projektien laitetoimittajana.

– Kemi-Tornio on virkeää aluetta, jossa on paljon teollisuutta ja meille hyvää asiakaspo-

tentiaalia. Alue on meille erinomainen kasvun mahdollisuus.

uusi osoiTe: diGiPolis

Toukokuusta eteenpäin Schneider Electricin osoite löytyy Digipoliksesta, jonne yritys muut-taa entisistä toimitiloistaan Kemin keskustasta.

– Tilat ovat hienot ja sopivat hyvin tarpei-siimme. Digipolis on myös sijainniltaan erin-omainen ja alueella on paljon alamme yrityksiä, joka helpottaa verkostoitumista. Mahdollisuus vuokrata kokoustilaa ja saunatiloja on hyvä lisä kokonaispakettiin, Sami Perämäki iloitsee.

Digipolis toivottaa Schneider Electricin läm-pimästi tervetulleeksi joukkoonsa! •

diGiPoliKsen uudeT yriTyKseT:

Andritz OyAino Health Management OyAvalon OyBionova OySchneider Electric OyTalouskonsultointi Forssi OyTKH Logistics OyYleisradio/YLE Perämeri (toukokuussa)


Tämän kevään aikana Compus-talon tutkimuslaboratorioissa on ollut tavallista vilkkaampaa.

Terästen tutkimusprojektit ongelmanratkaisun oppimisalustana

Tuotantotekniikan materiaalit -opinto-jakson valinneet 15 insinööriopiskelijaa ovat tehneet joka maanantai oppimisprojektiinsa liit-tyvää tutkimustyötä. Opintojakson taustalla on CDIO-opetusmenetelmä ja ongelmalähtöinen oppiminen (PBL).

Vuoden 2013 ensimmäisenä maanantaina kolmannen vuosikurssin opiskelijat täyttivät hil-jalleen luokkatilan – kuten aina ennenkin, taka-rivistä aloittaen. Viimeinen taisi saapua akatee-misen vartin myöhässä.

Avasin kurssin suurin piirtein tähän tapaan: ”Tervetuloa oppimaan miten opitaan. Sääntö numero yksi: maanantai on kurssin työpäivä kello 8–14, jokaisesta poissaolosta pitää olla kirjallinen selvitys tai etukäteen neuvoteltu lupa! Ei oikeista töistäkään voi myöhästyä ilman päte-vää syytä.”

miTä ihmeTTä?

Jollakulla saattoi käydä nanosekunnin ajan mie-lessä, olikohan tullut tehtyä oikea valinta kurs-sien suhteen. Uskallan väittää, että oli.

Päätavoite opintojaksolla on ollut projekti-työn ja ongelmanratkaisutaitojen oppiminen. Tämä on mahdollista antamalla ryhmille aito, yrityksestä saatu tutkimusongelma ratkotta-vaksi. Näiden kerääminen yrityk-siltä onnistui helposti, kun hyödynsimme materiaa-lien käytettävyyden -tut-kimusryhmän yhteis-työkumppaneita ja verkostoa.

Pienen karsinnan jälkeen aiheita oli sopivasti jäljellä neljä. Seuraavaksi niitä ratkomaan muo-dostettiin opiskelijatutkimusryhmät: Oulun Ener-gia, Talvivaara, Ruukki ja ADC.

maTeriaaliTuTKimus oPeTusmeTodina

Jokaisen ryhmän tekemä tutkimus on tyypilli-nen materiaalitutkimus – niissä tutkitaan teräs-ten ominaisuuksia, käytössä ilmenneiden ongel-mien syitä, materiaalinvalintaa ja niin edelleen.

Aiheiksi valittiin esimerkiksi voimalaitosma-teriaalin viruminen, porauskaluston materiaali-ongelmat ja -valinta, lämmönvaihtimen materi-aaliongelmat ja -valinta sekä kuumavalssatun teräksen muovattavuus.

Tällainen perusmateriaalitutkimus on erin-omainen opetusmetodi. Se noudattaa aina suurin piirtein samanlaista kaavaa, perustuu luonnontieteiden soveltamiseen, opettaa ongel-manratkaisukykyä, tiedonhakua ja sen hyödyn-tämistä sekä tietysti tässä muodossa myös ryh-mätyöskentelyä.

Epäonnistumisen pelkoa ei siis juurikaan ole, joten lopussa tekijää odottaa ansaittu kii-tos. Luonnollisesti virheitä tehdään, mutta niistä myös opitaan.

oPeTTajasTa valmenTajaKsi

Opettajalle opiskelumuoto tarkoittaa roolin muuttumista opettajasta ennemminkin valmen-

tajaksi ja projektin vas-

tuulliseksi johtajaksi. Ainakin tällaiselle TKI-taus-taiselle pedagogille tämä käy mainosti!

Loppukevään aikana ryhmillä on tavoitteena saada vietyä käytännön tutkimusosio läpi. Eli tehdä tarvittavat testaukset (esimerkiksi veto- ja iskukokeet, kovuusmittaukset, Erichsen-kokeet, reiänlaajennustestit, FLR-kokeet) ja mikrorakennetutkimukset (optinen- ja elektro-nimikroskopia).

Käytössään opiskelijoilla on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun maailman kärkeä olevat tutkimuslaitteet, jotka näin hyödyttävät suoraan käytännönläheistä opetusta.

Syksyllä jatketaan kurssin II-osiolla, jossa keskitytään nyt saatavien tulosten syvällisem-pään analysointiin ja raportointiin. Tämä on erit-täin hyvää harjoitusta myös opinnäytetyötä sil-mällä pitäen. •

oPeTusmeneTelmän hyödyT

• Yrityksiltä saadaan kiitosta heidän toimin-taansa hyödyttävistä tutkimustuloksista

• Haastava ja yrityslähtöinen aihe motivoi – kannustaa opiskelijaa tekemiseen syväl-lisemmin kuin ”kirjasta saatu” -aihe

• Oppiminen perustuu aktiiviseen tiedonha-kuun, tekemiseen ja ryhmätyöhön

• Opiskelijat ja yritykset tutustuvat toisiinsa aidon tekemisen kautta

• Opettaja astuu perinteisen opetusmallin ulkopuolelle ja toimii valmentajana

Timo Kauppi, tutkijayliopettaja, TkL

Kauppi toimii Kemi-Tornion ammattikorkeakou-lussa materiaalien käytettävyyden tutkimusryh-män vetäjänä sekä kone- ja tuotantotekniikan aineopettajana, erikoisalueenaan terästen omi-naisuudet ja käyttösovellukset sekä fysikaali-nen metallurgia.

Noora Piisilä ja Sari Välimaa Ruukki-ryhmästä

tekemässä Erichsen-testiä ohutlevyn muovauksen

testauslaitteistolla.



Kirjallisuutta aiheesta löytyy, mutta mistä löytyvät käytännön esimerkit ja alkujuuret? Tähän löytyi vastaus kun Lapin kullankaivaja-liiton toiminnanjohtaja, geologi Antti Peronius esitti allekirjoittaneelle kutsun tulla vierailulle Lapin kultamaille.

lemmenjoKi

Lemmenjoen kulta löydettiin 1945, jonka jälkeen parissa vuodessa kaivu eteni Morgamilta

lähialueen puroille (Miessijoelle, Puskuojalle ja Jäkälä-äytsille). Nykypäivän kone-

kaivu tapah-

Kadonneen kultahipun jäljillä

Painovoima-perusteinen rikastaminenRikastusmenetelmänä mineraalien ominaispainoon perustuva menetelmä lienee yksi vanhimmista. Ominaispainoerotus perustuu mineraalien välisiin ominaispainoeroihin, jolloin ne saatetaan erilleen painovoiman avustuksella. Tähän rikastamismenetelmään perustuvia tekniikoita ovat esimerkiksi erilaiset vaskoolit, tärypöy-dät, keskipakoiserottimet sekä spiraali- ja virtausputkierottimet.

tuu täsmälleen samoilla puroilla. Kulta-alue ei ole näin ollen laajentunut enää alkuvuosien jäl-keen.

Suomen Lappi on Euroopan ainoa alue, josta on löydetty maaperästä irtokultaa siinä määrin että pienimuotoinen kullankaivu on taloudelli-sesti kannattavaa. Ilman Lemmenjokea ja sen kultaa ammattimaista kullankaivua tuskin Euroo-passa olisi olemassa.

Sekä koneellinen kullankaivu että käsin (tai lapion avustuksella) tapahtuva kaivu tuottavat Lapin irtokultaa vuosittain kokonaisuudessaan noin 25 kiloa, mistä Lemmenjoen konekaivajien osuus on erittäin merkittävä: arviolta 20 kiloa.

Viikon matkan aikana ehdimme kävellä kultamaita läpi Sotajoella, Miessillä, Jäkälä-äytsillä sekä Morgam-ojalla. Käve-lyä kertyi reippaat kolmekymmentä kilomet-riä, vaikka siirtymisiin meni Oulusta mat-kapäivä molempiin suuntiin. Mutta mikä oli matkan hyöty?

maTKan TuTKimuKsellinen anTi

Matkan aikana Antti Peronius kertoili alueen geologista taustaa, Suomen kallioperä kun on yksi maailman vanhimmista. Matkan jälkeen tapasimme kahden yritysosapuolen kanssa Kemissä, jossa pohdimme mikropartikkelien merkitystä syvällisemmin.

Tämän tuloksena syntyi hakemus K.H.Renlundin säätiöille nimellä: ”Mikropar-tikkelit malminetsinnässä”, mikä jätettiin säätiön arvioitavaksi 28.11.2012. Maanantaina 11.3.2013 saimme Kemi-Tornion ammattikor-keakoululle päätöksen, jossa lukee:

”Renlund-säätiön kokouksessa 28.2.2013, päätettiin myöntää Kemi-Tornion ammattikor-keakoululle 10 000 euron apuraha mineraa-lien rikastusmenetelmien tutkimiseen ja kehit-tämiseen.”

Renlund-säätiön apuraha on merkittävä tunnustus Kemi-Tornion ammattikorkeakou-lun kaivosalan tutkimus- ja koulutustoimin-nalle. Erityisesti tekniikan TKI-tutkimusryhmien yhteistyö sisältää nykyisin yhteistoimintaa kaik-kien Pohjois-Suomessa toimivien kaivosyhtiöi-den kanssa.

Apuraha ojennettiin 9.4.2013 Helsingin pörssitalolla Tekniikan Akatemia -säätiön jär-jestämässä teknistieteelliselle tutkimukselle ja kehitykselle myönnettävien apurahojen ja pal-kintojenjakotilaisuudessa.

KaivososaamisTa nuorille

Jos kadonnen kultahipun tai muun mine-raalin etsiminen kiinnostaa, niin Kemi- Tornion ammattikorkeakouluun pyrkivät ja insinööriopintojaan aloittavat opiskeli-jat saavatkin tuekseen yhden suurimmista kaivosalan kouluttajista Suomessa.

Lapin ELY-keskus on julkistanut 19.3.2013 työvoimatarpeesta raportin, jossa todetaan: ”Kaivosteollisuus tarvitsee osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Eri valtakunnallisten selvitysten mukaan puhu-taan tuhansista uusista työpaikoista Suo-messa, jos kaivoshankkeet toteutuvat. Eri-tyisesti korkeasti koulutetusta työvoimasta tulee pula. Myös työntekijätasolla on havait-tavissa sama ilmiö. Vapailla työmarkkinoilla

Kuvat: Rauno Toppila

13Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 1.2013 13

Lue lisää Arton ajatuksia

http://digimoguli.fi13

Huomasin jossakin vaiheessa alkutal-vesta tarvitsevani normaalin työpäivän jäl-keen aina pienet unet. Ne tuntuivat suo-rastaan välttämättömiltä, että jaksoin illan touhut perheen kanssa. Vaaka näytti ennä-tyslukemia. En pitänyt näkemästäni kat-soessani peiliin. Oli aika myöntää, että visio ja todel-lisuus omasta itsestäni olivat liukumassa yhä kauemmaksi toisistaan. Olin mennyt viime vuodet eteenpäin kaavamaisesti ja suunta oli väärä. Minun täytyi luoda itsel-leni hyvinvoinnin strategia. Analysoin suurimpia kilpailijoitani, omia tapojani ja ajankäyttöäni. Totesin, että voin pistää paremmaksi. Asetin tavoitteeksi saada painostani pois 15 kiloa toukokuun loppuun men-nessä ja yleisen energiatason noston. Valitsin taktiikaksi kokonaisvaltaisen elä-mäntapamuutoksen. Olisin voinut valita myös monesta erilaisesta dieettivaihtoeh-dosta, mutta en usko niiden pitkäkestoi-siin vaikutuksiin. Tarvitsin lisää energiaa, joten elämäntapamuutos oli perusteltu tak-tiikka tästäkin näkökulmasta. Se ei ole hel-poin tie, mutta uskon sen olevan toimivin minulle. Jotta asia ei jäisi vain sanahelinäksi, tarvitsin toimintasuunnitelman, jolla toteutan strategiaani ja saavutan tavoit-teeni. Suunnitelmani lyhykäisyydessään on kuluttaa enemmän kuin mitä syön. Jalkautin strategiani arjen tekemi-seen. Hankin kuntosalin vuosijäsenyy-den ja olen alkanut käymään siellä aktiivisesti. Aloin har-rastamaan liikunnallisten kavereideni kanssa pallo-pelejä, hiihtoa ja kävelyä. Kevään tullen hiihto vaihtuu maantiepyöräilyksi, johon on olemassa jo hiukan pohjia viime kesältä. Olen alkanut kiinnittämään huo-miota ruoka-aineiden tuo-teselosteisiin ja kalori-määriin. Pyrin syömään kevyesti ja monipuoli-sesti. Olen alkanut luke-maan tabletilla ter-veyteen, liikuntaan ja ruokailuun liittyviä sähköisiä lehtiä. Kaikki maailman merkittä-vimmät julkaisut ovat nykyään tilattavissa


Arto Remeskehitysjohtaja, Avalon Oy

tablettiin. Lukeminen auttaa pääsemään sisään haluttuun maailmaan ja sen kautta löytää paljon erilaisia virikkeitä. Painon pudotukseen on olemassa todella hyvä pidemmän aikavälin mit-tari, joka on vaaka. Edistymisen seuran-taan tarvitaan lisäksi lyhyen aikavälin mittareita. Itselläni sellainen on teknolo-giafriikkinä sykemittari ja iPhonen appli-kaatio, joilla voin seurata jokaisella tree-nikerralla kuluttamaani kalorimäärää ja sykearvoja. Voisin myös pitää yllä ruoka-päiväkirjaa, jossa vastaavasti laskisin tar-kasti syömäni kalorit. Tähän en ole lähte-nyt, koska ruokapäiväkirjan ylläpitäminen on mielestäni työlästä ja olen edistynyt ilman sitäkin. Oleelliset mittarit riittävät, joi-den avulla tavoite on päivä päivältä lähem-pänä. Luomani strategia, asettamani tavoite, valitsemani taktiikka, toimintasuunnitelma ja näiden jalkauttaminen mittaristoineen ovat tiputtaneet painoani 11 kiloa. Kai-paan jo liikuntahetkiä ja niiden tuomaa hyvän olon tunnetta. Olen oppinut nautti-maan kevyemmästä ruoasta. Energiataso on ihan eri kategoriassa kuin alkutalvesta. Muutos on käynnissä. Olipa kyse henkilökohtaisesta hyvin-voinnista tai liiketoiminnasta, molemmissa toiminnan tarkoitus on positiivinen tulos tavalla tai toisella. Sen saavuttamiseksi on mietittävä samankaltaisia perusasioita.

11 kilon strategiaprosessi

olevilla henkilöillä ei ole riittävästi teollisuuden ammattiosaamista. Samalla myös Pohjois-Ruotsi elää kaivosbuumia ja tarjoaa kielitaitoi-selle mahdollisuuden työllistyä.”

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu vastaa raportin antamaan haasteeseen monella tavalla, josta yksi esimerkki: ”Kemi-Tornion ammattikor-keakoulussa alkaa syksyllä 2013 aikuisille tar-koitettu insinööritutkintoon johtava kaivosalan muuntokoulutus, joka toteutetaan kone- ja tuo-tantotekniikan, sähkötekniikan ja tuotantotalou-den koulutus ohjelmissa. Kaivosalan opintoja opiskellaan 50 opintopisteen verran. Koulu-tukseen sisältyy myös harjoittelua 15 opinto-pisteen edestä ja opinnäytetyö, jonka laajuus on 15 opintopistettä”. •

DI Rauno Toppila

Kirjoittaja toimii Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan TKI:n Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmässä projektipäällikkönäja tiiminvetäjänä.

VIITTEET

1. www.tem.fi/files/20889/Lapin_Kullankaivajain_Liitto_ry.pdf

2. www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2013/Sivut/Kaivostenrekrytoinnintulevaisuudenhaasteetvaa-tivatlaajaaviranomaistenoppilaitostenjamuidentoi-mijoidenyhteistyota.aspx

3. www.tokem.fi/?DeptID=28042

”Ennen kaikkea Kemi on kiinnostava kaupunki, jossa on

mukava asua ja vierailla.”

Kuva ja Teksti: Mika Kulju

Digipolis Magazine14


Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen valittiin tehtäväänsä joulukuussa 2011. Nissinen oli tehnyt pitkän uran kuntasektorilla, joten moni ihmetteli miehen innostusta muuttaa pohjoiseen. Nissinen itse ei ihmetellyt kiinnostustaan Kemiä kohtaan.

Kaupungin katolta näkee Kemin vahvuudet

Tero nissinen (s. 1970)

• Hallintotieteidenmaisteri(Tampereenyliopisto1998)• Työskennellytkuntasektorillavuodesta1997• Pyhäjärvenkaupunginjohtaja2002–2006• Ikaalistenkaupunginjohtaja2006–2012• Keminkaupunginjohtaja2012–• DigipolisOy:nhallituksenpuheenjohtaja2012–• LapinammattikorkeakouluOy:n

hallituksenpuheenjohtaja2013–

– Olen täältä nopeammin Helsingissä kuin esimerkiksi edellisestä työpaikastani Ikaalisista. Ruotsi on puolen tunnin päässä, ja tuntureille pääsee 2–3 tunnissa. Kemistä saavuttaa monia asioita todella helposti, Nissinen sanoo.

Kokemansa perusteella Nissinen kehuu kemiläisten ja yleensä peräpohjalaisten posi-tiivista elämänasennetta. Konkreettisia tyytyväi-syydenaiheitakaan ei tarvitse miettiä pitkään.

– Kaupungin talouteen on saatu selkeästi vakautta, mikä on kuntakentässä itse asiassa kova saavutus. Viime vuoden tilinpäätös oli yli-jäämäinen, ja laina vähenee absoluuttisesti. Kii-tos kuuluu tietenkin edeltäjälleni kaupunginjoh-dossa sekä valtuustolle, Nissinen toteaa.

Kuntatalouden positiivisesta kehityksestä huolimatta haasteita riittää jatkossakin.

– Demografinen kehitys näkyy väkiluvun vähäisenä laskuna, ja teollinen rakennemuu-tos tuntuu Kemin kaltaisessa kaupungissa, Nis-sinen sanoo.

– Vahvan teollisen perinteen näkee selke-ästi, kun kiipeää kaupungintalon panoraama-

kahvilaan. Leipä tulee edelleen puunjalostuste-ollisuudesta, mutta meidän pitää ruokkia myös yrittäjyyden ruohonjuuritasoa, kaupunginjoh-taja korostaa.

visio KuKoisTavasTa KemisTä

Usein muualta tulevan ihmisen on helpompi nähdä alueen vahvuudet kuin paikkakunnalla ikänsä asuneiden. Näin lienee myös Nissisen tapauksessa.

– Sampo ja Lumilinna ovat huipputuotteita, mutta matkailussa meillä on huomattavasti nykyistä enemmän potentiaalia. Tutustuessani Kemiin minulle oli suuri yllätys, että Meri-Lapin matkailun puhdas tulo on vuositasolla pienempi kuin Ikaalisten kylpylän vastaava.

– Matkailun seuraava suuri haaste on, kuinka vierailijat saadaan jäämään Kemiin pitemmäksi aikaa.

Keskustelussa Nissisen kanssa ei tietenkään voi olla sivuamatta kuntaliitoshankkeita. Nuo-ruudessaan hän pelasi tennistä Suomen huip-

putasolla, joten vertauskuva alueellisen yhteen hiileen puhaltamisen tärkeydestä löytyy urhei-lun maailmasta:

– Urheilussa kootaan jo menestyksellä jouk-kueita yli kuntarajo jen, mutta politiikassa ollaan edelleen melko tiukasti kiinni rajoissa. Seudun yhteisessä viestissä on kuntapolitiikan tasolla vielä paljon kirkastamista.

Kemin tulevaisuus näyttää sen sijaan Nis-sisen mielessä kirkkaalta. Hän odottaa paljon muun muassa tulevalta Lapin ammattikorkea-koululta ja kaivannaisteollisuuden avaamista näkymistä.

Minkälainen on kaupunginjohtajan visio Kemistä parinkymmenen vuoden päästä?

– Kemi on parhaassa tapauksessa edel-leen kukoistava teollisuuskaupunki, joka on saanut bioteollisuuden tukijalaksi perintei sen puunjalostuksen rinnalle. Lisäksi kaupunki on pohjoisen malmilogistiikan tärkeä solmu koh ta. Ennen kaikkea Kemi on kiinnostava kaupunki, jossa on mukava asua ja vierailla, Nissinen arvioi. •

16

Helmikuussa valtakunnallinen Elävät kau-punkikeskustat ry palkitsi Kemin parhaana keskustana. Perusteluina olivat muun muassa määrätietoi nen ilmeen kirkastaminen ja tunnelman hyväntuulisuus.

Kemin keskustan kehittäminen on ollut pitkä prosessi, joka juontaa alkujaan jo yli kymmenen vuo den päähän. Sisäsatamaa on rakennettu eri vaiheissa alkaen vuodesta 2000 ja viimeinen vaihe toteutettiin vuonna 2012 venesatama-altaan raken-tamisella.

– Ajankohtaiseksi Kävelykatu-hanke tuli vuonna 2009, kun sille oli mahdollista saada valtion rahoi-tusta. Kävelykatu avattiin syksyllä 2011, ja keskus-tan kehittämisprosessi jatkuu yhä, kertoo Kemin kaupungin kansliajohtaja Jukka Vilén.

Helmikuussa palkitussa kävelykadun ja Täikön-torin kokonaisuudessa toiminnot täydentävät toisi-aan. Alueella on väljä mitoitus, mikä mahdollistaa Kemitiimin ohjelmallisten tapahtumien järjestämisen.

Kemin kaupungin yhdyskuntatekniikan päälli-kön Mika Grönvallin mukaan suunnittelun suurim-pia haasteita olivat liikenne- ja paikoitusjärjestelyt sekä toritoimintojen siirtäminen ydinkeskustaan.

– Hanke liittyy laajempaan kaupungin kehittä-missuunnitelmaan, jossa muun muassa sisäsata-man alue, Coronan elinkeinoalue sekä ydinkeskusta liitetään saumattomasti toisiinsa. Kemin keskustan kehittämisen tavoitteena oli luoda viihtyisä ja veto-voimainen kaupunkikeskusta. Hankkeen tarkoitus oli uudistaa kaupunkikuvaa ja lisätä vetovoimaa esi-merkiksi asumiselle, liike-elämälle, palveluille ja mat-kailulle, kertoo Grönvall.

Keskustan kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä Kemin kaupunkikeskus ry:n eli Kemi-tiimin sekä alueen yrittäjien kanssa.

– Palkinto on Kemille osoitus siitä, että olemme kaupungin kehittämisessä oikealla tiellä. Toivotta-vasti tunnustuksella on myös kaupunkilaisten itse-tuntoon positiivinen vaikutus, sanoo Jukka Vilén. •

Kemin keskusta on kokenut viime vuosina kasvojen kohotuksen, joka on huomattu myös muualla Suomessa.

Kemin uusimmat tapahtumat löydät:

www.kemi.fi

Kemitiimi

Kemin kaupunkikeskusyhdistys ry eli Kemitiimi on sitoutumaton ja riip-pumaton yhdistys, joka kokoaa kemi-läisiä yrityksiä, kiinteistönomistajia, yhdistyksiä ja Kemin kaupungin yhdis-tämään voimansa tavoitteenaan lisätä Kemin kaupunkikeskustan viihtyvyyttä ja elinvoimaisuutta.

Kemitiimin yhteistyökumppaneita:

•Keminkaupunki•kemiläisiäyrityksiä•yrittäjäyhdistyksiä•muitayhdistyksiä•yksityisiähenkilöitä•Kemi-Tornionammattikorkeakoulu•AmmattiopistoLappia

Kuva: Janica Karasti Teksti: Mika Kulju

Suomen paras kaupunki-keskusta vetää puoleensa

Digipolis Magazine 1/2013

Documents