Kivitaulusta digitaaliseen kulttuuriin, tiedontallentamisen 5000 vuotta Mikael Korhonen, Turun yliopisto arkistolinja 4.4.2011, Sisältö: Varhaiset tiedontallennusvälineet Tietokoneiden esimarssi Tiedon määrä maailmassa Digitaalisen kulttuurin haasteet ja tulevaisuus
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Kivitaulusta digitaaliseen kulttuuriin,
tiedontallentamisen 5000 vuottaMikael Korhonen,
Turun yliopisto arkistolinja 4.4.2011,
Sisältö:
Varhaiset tiedontallennusvälineet
Tietokoneiden esimarssi
Tiedon määrä maailmassa
Digitaalisen kulttuurin haasteet ja tulevaisuus
Nuolenpääkirjoitus, savitaulu 3200 en.ajanlask. – 100 jälkeen
Papyrus 2000 en.ajanlask. -1000 jälkeen
Pergamentti, keskiaika
Lumppupaperi1500 -1850
Paperi 100 jälkeen Kr.Teollisesti valmist.selluloosapaperi 1850 -
Disketti ja CD 1980 -
Tallennusvälineen kestävyys
● Kivi- ja savitaulu, enemmän kuin 5000 v.● Paperi, 20 – 1000 v.● Mikrofilmi, 50 – 500 v.● Magneettinen tallennus (videonauha), 2 – 20 v.● Optinen tallennus (CD, DVD), 10 – 100 v.● LTO-nauha, ? v. = migroiminen 20 v. jälkeen?
Maailman vanhin ”kovalevy”
Phaistos, Kreeta, noin 1 500 fr.kr
Tiedontallennus ennen tietokoneita
Ensimmäiset reikätietokoneet Suomessa 1922 Tilastokeskukseen. Käytössä kaikissa isoimmissa yrityksissä. IBM hallitsi markkinat.
”Elektrooninen tietojenkäsittely-kone” Postipankin Ensi 1958.Ensim. Suomessa rakennettu tieto-kone Esko 1960 (tekn.korkeakoulu)
Malli1981
Läppäri 2010”Tietokone on tänään tavallinen työväline perinnearkistossa”.SLS Arkiv 16/1987
Tiedon määrä maailmassa 1● Tietotekninen kehitys kasvanut räjähdysmäisesti sitten 1990-l.● Trendi on selkeä: prosessorien nopeus, tiedon tallennus-
kapasiteetti ja laajakaistaliitymät kasvavat yhä kiihtyvässä tahdissa.
● Tiedon kokonaismäärä maailmassa laskettiin lisääntyneen 12 miljardia gigabyte 1999 aina 57 miljardiin gigabyte 2003.
● Internet on yksi maailman nopeimpia kasvavia mediavälineitä: päivittäin syntyy 7,3 miljoonaa uusia webbisivuja.
● Asiantuntijat ennustivat: 2005 kaksinkertaistui digitaalinen tiedon määrä maailmassa joka 1100:s päivä, 2007 joka 11:a kuukausi ja 2010 joka 11:a tunti.
● Tiedon määrä ja tieto, joka skannataan ja kopioidaan kasvaa
vuoteen 2010 aina 988 miljardia tai 988 exabyte, kasvu enemmän kuin 50%. vuosittain.
Källa: http://www.europeanideasnetwork.com/files/2025_sv.pdf, Framtida utmaningar för EU.
Tiedon määrä maailmassa 2● Tiedon määrä jaettuna maailman väestön kesken on 46
gigabyte/yksilö.● Ensimmäinen kerta, kun totaalisen digitaalisen sisällön
kokonaismäärä ylittää totaalista säilytyskapasiteettia. Ainoasta puolet digimaailmasta pystytään varastoimaan.
● Kasva tiedon määrä selittyy liikkuvan kuvan (videoiden) ja digikameroiden suurella kysynnällä jotka ovat riippuvaisia digitaalisesta säilytyksestä.Vaativat paljon tilaa.
● Maailmassa yli miljaardi kameroita ja kännykkäkameroita.● Ainoastaan 10 % kameroista ns. ”filmi”kameroita.Källa: http://translate.google.fi/translate?hl=sv&langpair=en|sv&u=http://www.infoniac.com/hi-tech/
● Tiedon määrän voimakas kasvu.● Vaikuttaa muistiorganisaatioiden hankintaohjelmiin: mitä
säästetään, kuinka paljon ja sähköinen tieto on otettava talteen nopeasti (esim. sosiaaliset mediat, blogit yms.).
● Uudet mediat, sociaaliset mediat, Web 2.0, verkostot.● Tutkimuksen tarve.● Kehittää tehokkaita käyttöliittymiä, materiaali verkkoon.● Tietotekninen kehitys, uusia laitteita, ohjelmia.● Uusia stadardeja ja tallennusmuotoja, migraatio● Vaikuttavat pitkäaikaissäilytyksen ratkaisuihin.● Riittääkö tallennuskapasiteetti, entä kustannukset?