Cramon 1|2016

11 04 01 | 2016HUHTIKUU | CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

LÖYDÄ LAITTEET ❯ Trackunit paikantaa kadonneet koneet

VUOKRAAMO LIIKKUU❯ Niittykummun vuokraamo etsii asiakkaat

JESSE PULJUJÄRVI:

HUOLTOJOUKKOJEN ANSIOSTA SAAN

KESKITTYÄ PELIIN

ASIAKASPALVELU- KESKUS UUDISTUI:Apua saa entistä nopeammin

PALUU PULPETTIIN! Cramo Koulussa

päivitetään osaaminen

5KEVÄÄN KOVINTA VUOKRALAITETTA

OSALLISTAVA JOHTAMINEN

nostaa ideat esiin

pääkirjoitus

Vastataan omistautuneesti asiakkaiden tarpeisiinTATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

TATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OYKalliosolantie 2, 01740 Vantaa,puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi [email protected] www.facebook.com/cramofinland

PÄÄTOIMITTAJATatu Hauhio

TOIMITUSOS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

TOIMITUSKUNTAMaiju Nupponen, Jaana Suomi, Ismo Vainio, Marko Ohtonen, Kai Korhonen, Joni Ihalainen, Jaakko Hakula ja Mikko Yläjääski

TOIMITUSSIHTEERIOS/G Viestintä, Ruut Tolonen

TAITTOOS/G Viestintä, Henna Pöllä

KANNEN KUVAAntti Leinonen

PAINOGravity Nordic

PAPERIGalerie Art Silk

PAINOSMÄÄRÄ6 800 kpl

[email protected] Nupponen, Cramo Finland

TUOTTEET JA PALVELUTCramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

tatapojamme niin, että ihmiset pystyvät luottamaan toisiinsa ja yhteiseen tekemiseen. Otamme työnteki-jöitä eri tehtävistä mukaan hankkeisiin ja pidämme koko henkilöstön ajan tasalla siitä, mitä on meneil-lään. Suuressa yrityksessä kaikkia työntekijöitä ei va-litettavasti ehdi tapaamaan kasvokkain. Tämän vuok-si olemmekin aloittaneet Skypen kautta toteutettavat johdon kyselytunnit, joiden kautta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan vuoropuheluun.

LEHDEN KANSIJUTUSSA (s. 28) tavataan jääkiekko-lupaus Jesse Puljujärvi. Nuoren miehen menestyk-sekäs ura osoittaa, että kun asialleen omistautuu ja tekemisessä on aitoa intohimoa, seuraa väistämättä myös tulosta. Jesse on meille hieno esimerkki siitä, millä asenteella myös Cramolla halutaan tehdä töitä.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

C ramon strategiassa keskitymme parhaillaan varmistamaan, että yrityskulttuurissamme

asiakas olisi aina keskiössä. Cramo Storyn mu-kaisesti lupaamme, että tarjoamme aina mainion päivän työmaalla. Tämän taustalla on usko sii-hen, että kun sekä työntekijät että asiakkaat ovat tyytyväisiä, syntyy tuloksekasta liiketoimintaa.

TÄSSÄ LEHDESSÄ kerrotaan useammasta ta-pauksesta, jossa Cramon työntekijät ovat kuun-nelleet asiakkaitaan, kirjanneet muistiin näiden tarpeet ja etsineet niihin ratkaisut. Esimerkik-si Espoon Niittykummussa (s. 4) vuokraus ja myynti ideoivat yhdessä liikkuvan vuokrauspis-teen, joka jalkautuu kahdesti viikossa potenti-aalisten asiakkaiden luo. Cramo Koulun turval-lisuuskoulutus (s. 8) ja Trackunit-palvelu (s. 11) puolestaan auttavat asiakasta varmistamaan työmaan turvallisuuden ja paikantamaan vuok-raamansa koneet.

JOTTA TÄLLAISIA uusia palveluita voi syntyä, täytyy tietysti myös oman väkemme viihtyä työs-sään ja tuntea, että heistä välitetään. Oikean-laisella johtamisella onnistumme jatkossakin pitämään parhaat ihmiset Cramolla ja houkutte-lemaan uusia. Nykyisin käytämme johtamisessa monenlaisia osallistavan johtamisen keinoja (s. 14). Cramo Storyn avulla vahvistamme toimin-

21 |

2016

13

28”Rakentamisen

laatu lähtee asenteista. Juha Metsälä, konsernijohtaja,

Pohjola Rakennus

EKOVOIMALAITOS HYÖDYNTÄÄ UUTTA TEKNIIKKAA

KUOPION MOPOILIJAT SAIVAT CRAMOLTA UUDET TILAT

CRAMON ASIKASPALVELU KESKITETTIIN TUUSULAAN

CHL-LIIGASSA JÄNNITETTIIN KÄRPPIEN TAIVALTA

VUODEN VUOKRAAMOSSA TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ27

18

06

10

24

CRAMON PALVELUT KATTAVAT KOKO MAAN 12

08

JOHTAMISTAVAN MUUTOS AVAA TIEN MENESTYKSEEN

14LAADUKAS RAKENTAMINEN VAATII SITOUTUMISTA 2827

3117 23 SORVIN ÄÄRESSÄ❯ Konsernin tuore toimitusjohtaja esittäytyy

PULMA&RATKAISU❯ Huollot tehdään suunnitellusti

PELIT&VEHKEET❯ Kevään koneissa riittää valinnanvaraa

26 31 |

2016

Nousussa

TEKSTI: RUUT TOLONEN | KUVA: KIMMO BRANDT

Espoon Niittykumpuun nousee pian tuliterä metrokeskus. Cramo tukee metrokorttelin rakennuttajia uudenlaisen liikkuvan vuokrauspisteen avulla.

E spoon Niittykummun metrokorttelissa rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa,

sillä elokuussa juhlitaan länsimetron uuden aseman avajaisia. Alkuvuodesta 2017 val-miina pitäisi olla myös metroaseman päälle nouseva kauppakeskus, jonka yhteyteen ra-kennetaan muun muassa kaupungin korkein rakennus, 24-kerroksinen asuintalo.

Metrokorttelissa on noin kymmenen työ-maata, joiden pääurakoitsijoina työskentele-vät SRV, Lemminkäinen ja Graniittirakennus Kallio sekä noin parikymmentä aliurakoit-sijaa. Jotta rakennushankkeiden tiukat ai-kataulut saadaan pitämään, Cramo aloitti helmikuussa uudenlaisen liikkuvan vuok-rauspisteen mallin metrokorttelin työmailla.

– Asiakkaan toivomuksena oli, että pää-urakoitsijat ja alihankkijat pystyisivät nope-

asti, paikan päällä tilaamaan tarvitsemansa koneet ja laitteet. Näin asiakkaan ei tarvitse joka kerta miettiä ja kilpailuttaa, keneltä ko-neet tilataan, kertoo alueen myynnistä vas-taava asiakaspäällikkö Eerik Viljanen.

VIIME LOKAKUUSSA esitetyn toiveen konk-retisoituminen ideaksi vei muutaman kuu-kauden. Viljanen ja Espoon vuokraamoesi-mies Tomi Ringman laativat suunnitelman ratkaisusta ja neuvottelivat kaikkien pääura-koitsijoiden kanssa.

Käytännössä liikkuvan vuokrauspisteen toiminnasta hankkeessa vastaa Ringman. Hän jalkautuu työmaalle kahdesti viikossa Cramo tilauspiste -kyltti mukanaan.

– Olemme sopineet eri työmaiden mes-tareiden kanssa tarkat paikat ja kellonajat,

Vuokraamo tulee asiakkaan luo

joiden mukaisesti kierrän alueen kaksi ker-taa viikossa. Helpon lähestyttävyyden ansi-osta olemme tämän avulla löytäneet luon-tevasti myös uusia aliurakoitsijakontakteja, Ringman sanoo.

LIIKKUVA VUOKRAUSPISTE varmistaa, et-tä Cramo on työmaalla ennen kilpailijoita ja saa itselleen näkyvyyttä. Viljanen uskoo, et-tä vastaavalle palvelulle voisi olla kysyntää myös muilla työmailla.

– Koska haluamme olla alan esikuva ja erottautua kilpailijoistamme, tarvitsemme lisää tällaisia uusia, out of the box -bisnes-malleja saadaksemme lisää kauppaa ja uu-sia asiakkaita. Tämänkaltainen malli sopii hienosti laajalle alueelle, jossa on monia työ-maita vierekkäin. ■

41 |

2016

Vuokraamoesimies Tomi Ringman ja myynnin asiakaspäällikkö Eerik Viljanen tekevät yhteistyötä sään-nöllisesti. ”Tämänkaltainen malli

sopii hienosti alueelle, jossa on monia työmaita

vierekkäin.

51 |

2016

NousussaTEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: ARI-PEKKA KERÄNEN

J oulukuusta alkaen itä- ja keskisuoma-laiset sekä kainuulaiset yhdyskuntajät-

teet poltetaan energiaksi, kaukolämmöksi ja sähköksi Riikinvoiman Ekovoimalaitoksessa Leppävirralla.

Laitos on valmistuessaan Suomen en-simmäinen, joka hyödyntää polttotekniik-kana modernia kiertopetitekniikkaa. Tällä tekniikalla saadaan talteen enemmän säh-köenergiaa kuin perinteisillä jätteenpoltto-tekniikoilla.

Jätteen käyttö kaukolämmön ja säh-kön tuotannossa tulee korvaamaan fossiili-sia polttoaineita, kuten kivihiiltä ja polttoöl-jyä. Kun jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle vähenee, pienenevät myös haitalliset metaa-nipäästöt.

RIIKINVOIMAN EKOVOIMALAITOS toteute-taan avaimet käteen -periaatteella. Toimituk-seen sisältyvät kaikki yhdyskuntajätteen kä-sittelyyn, polttamiseen, päästöjen hallintaan ja energian tuotantoon tarvittavat järjestel-mät. Ekovoimalaitoksen toimittaa Andritz Oy.

– Rakennushanke on talousalueen suu-rin investointi. Mukana on kahdeksan kun-nallisesti omistettua jäteyhtiötä sekä Var-kauden Aluelämpö, joiden kautta omistusta on 57 itäsuomalaisella kunnalla. Hanke on

meille myös siinä mielessä poikkeukselli-nen, että kyseessä on kokonaislaitostoimitus eli EPC. Työmaalla on hyvin selkeä vastuun-jako ja kaikki on toiminut täsmällisesti, ker-too Riikinvoiman kunnossapitopäällikkö Ja-ri Toivonen.

Kokonaislaitostoimitus sisältää kierto-petitekniikkaan perustuvan, polttoainetehol-taan noin 54 MW:n kattilalaitoksen, jätepolt-toaineen käsittely- ja varastointijärjestelmät, päästöjen hallintajärjestelmät sekä sähkön ja kaukolämmön tuotantojärjestelmät.

HUHTIKUUN PUOLESSA välissä rakennus-tekniset työt ovat jo loppusuoralla. Kone- ja laiteasennukset on pääosin tehty, putkistoa rakennetaan ja myös sähköistykset ja auto-maatioasennukset etenevät. Kattila on pon-nistettu ja turbiini asennettu.

Hanke on haastava, sillä jätteenpoltto-laitos rakentuu kauaksi toimivasta infrasta. Kaikki laitoksen tarvitsemat yhteydet kuten lämpötoimitus, vesi, viemäröinti ja sähkö, on pitänyt suunnitella huolellisesti.

– Myös hankkeen organisointi, aikataulu-tus ja eri vaiheiden aikatauluttaminen on ollut näin isossa hankkeessa haastavaa, kertoo ra-kennuttajana toimivan Andritzin työmaapääl-likkö Ari Mustalahti.

Leppävirralle valmistuu Suomen ensimmäinen ekovoimalaitos, joka hyödyntää polttotekniikkana modernia, tehokasta ja ympäristöystävällistä kiertopetitekniikkaa.

moderni ekovoimalaitos valmistuu Leppävirralle

CRAMO TOIMITTAA työmaalle kaiken vuok-rakaluston ja tarjoaa myös asennuspalvelut.

– Hankkeen alusta alkaen Cramon pa-nostus ja sitoutuminen on ollut esimerkil-listä. Riikinvoiman työmaalla projektijohta-minen ja yhteisistä asioista tiedottaminen on onnistunut erinomaisesti, unohtamat-ta itse asennusta ja toiminta-aikoja, Toi-vonen sanoo.

– Työmaan perustamisvaiheessa meillä oli pieniä käynnistysvaikeuksia, mutta Cra-mo on onneksi reagoinut asioihin kiitettä-västi, Mustalahti sanoo.

Työmaalla on Cramon projektipiste, jo-ka palvelee hanketta kokonaisvaltaisesti. Se toimii periaatteessa samalla tavalla kuin mikä tahansa Cramon kiinteä toimipiste.

– Projektipiste on ollut erinomainen ratkaisu. Suosittelen sitä kaikille, joilla on käynnistymässä isompi rakennus- tai sa-neeraushanke, Toivonen sanoo.

Miehet ovat tyytyväisiä Cramon koko-naisvaltaiseen palveluun, mutta pieniä ke-hitystoiveitakin on.

– Uutuuksien esittely ja laitteiden tar-joaminen voisi olla järjestelmällisempää. Myös toimipisteiden ja työmaapisteen vä-listä tiedonkulkua voisi parantaa, miehet sanovat. ■

61 |

2016

”Cramon projektipiste on ollut erinomainen

ratkaisu.

– Voimalaitos tulee valmistuessaan tuottamaan sähköä 80 GWh ja lämpöä 180 GWh vuodessa. Kaukolämpö toimitetaan Varkauden Aluelämmön asiakkaille kaukolämpöverkon välityksellä ja sähkö myydään pohjoismaalaisille sähkö-markkinoille, kertovat Ari Mustalahti (vas.) ja Jari Toivonen.

71 |

2016

KOONNUT MATLEENA MERTA, RUUT TOLONEN, MAIJU NUPPONEN, MARI KUUSINEN JA TONI PEREZ | KUVAT: CRAMO, MIKKO YLIJÄÄSKI, JAAKKO NUOTIO JA DREAMSTIME

UUTISET

Kosteutta, myrskyjä, lumi- ja vesisadetta ja kireää pakkasta – päättyneen talven sää koetteli Suomea monin tavoin. Rakentajilla ei kuitenkaan ol-

lut hätäpäivää, sillä Cramon huoltoasentajat olivat varautuneet talveen huo-lellisesti ja hyvissä ajoin.

Viime talvena Cramon lämmityskaluston käyttöaste oli erittäin korkea, ja lämmityskohteita runsaasti koko maassa.

– Tiedämme mitä Suomen ankarat sääolosuhteet vaativat rakennus-aikaiselta lämmitykseltä, sanoo Cramon kehityspäällikkö Ismo Vainio.

Vaihteleva talvisää työllisti lämmityskalustoa

O S/G Viestinnän ja OS/G MarComin yhteistyössä luoma Cramo Story oli maaliskuussa ehdolla MTL Communication Awardseis-

sa vuoden muutosviestintäteoksi. MTL Communication Awards -kil-pailussa palkitaan vuosittain pitkäjänteistä ja tuloksellista viestintää useissa eri kategorioissa.

– Cramo kaipasi vahvaa yritystarinaa erottuakseen muista kone-vuokraamoista. Yrityksen tavoitteena on olla koko vuokrausalan esi-kuva Suomessa, Ruotsissa kuin muuallakin Euroopassa. Cramo Sto-ryn eli yhtiön yritystarinan tunnuslause on ”Mainio päivä työmaalla”, kertoo OS/G Viestinnän toimitusjohtaja Toni Perez.

Mainiot työpäivät toivat Cramolle ja OS/G:lle palkintoehdokkuuden

Cramo Storya tehtiin tunnetuksi tapahtumien, videon, digitaalis-ten kampanjoiden, CHL-sponsoroinnin ja PR:n kautta. Sosiaalises-sa mediassa kampanjaa tuotiin esiin muun muassa kansainvälisellä kuvahaasteella, jossa ihmiset saivat lähettää kuvia omista mainiois-ta työpäivistään.

– Vaikka toimimme niin sanotusti perinteisellä alalla, ei mark-kinointia tarvitse tehdä kuivasti. Asiakkaamme, kuten rakennusalan ammattilaiset ja kuntapäättäjät seuraavat aktiivisesti eri kanavia, jo-ten olemme vuorovaikutuksessa heidän kanssaan monikanavaises-ti ja luovasti, toteaa Cramon markkinointijohtaja Lasse Huuhka. ¢

Tuoteorganisaation, vuokraushenkilöstön ja asennuspalvelun pitkän kokemuksen ansiosta haastavista sääolosuhteista ja tukalistakin tilan-teista selvittiin jälleen voittajana. Lisäksi Cramo oli panostanut etukäteen erityisesti suunnittelu-resursseihin.

– Tästä saatiin paljon kiitosta asiakkailta ja asennusryhmiltä, Vainio kertoo. ¢

Metsä Fibren turvallisuuspäällikkö ja turvallisuuskoordinaattori Ilkka Karvonen on oppinut karvaimmalla mahdollisella tavalla, miten

tärkeää kunnollinen putoamissuojaus on rakennustyömaalla. Kun Karvo-nen työskenteli uruguaylaisella työmaalla turvallisuuspäällikkönä joku-nen vuosi sitten, yksi työntekijöistä putosi ja kuoli saamiinsa vammoihin.

– Olin se, joka joutui kertomaan perheelle, mitä oli tapahtunut. Vali-tettavasti tilastollisesti alallamme sattuu kuolemantapauksia useimmin silloin, kun jotain tipahtaa.

Karvonen onkin ottanut Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren bio-tuotetehtaan työmaalla Äänekoskella käyttöön Cramon tarjoaman kou-lutuksen, jossa ohjataan putoamissuojainten turvalliseen käyttöön. Kou-lutus on osa Cramo Koulun järjestämiä avoimia koulutuksia.

CRAMON TURVALLISUUSASIANTUNTIJA Mikko Yläjääski muistuttaa, että viime syksynä yrityksen valikoimaan tuotu putoamissuojainkoulutus sisältää paljon muutakin kuin vain opastusta valjaiden käyttöön.

– Koulutus pitää sisällään opastusta niin sanottuun kollektiiviseen putoamissuojukseen. Telineillä ja kaiteilla työmaasta voidaan tehdä hy-vin turvallinen, hän sanoo.

Metsä Fibre suunnittelee, että Cramon järjestämä koulutus pidetään

työmaalla kerran kuussa ainakin kuluvan vuoden ajan. – Työmaalle tulee joka kuukausi noin 100−200 uutta työntekijää. On

siis järkevää pyörittää koulutuksia säännöllisesti, Karvonen miettii.Ensimmäinen ryhmä Metsä Fibreltä on jo osallistunut Cramon kou-

lutukseen. Karvonen kehuu koulutusta erittäin tarpeelliseksi.– Todella moni työntekijä ei osaa ilman koulutusta pukea esimerkiksi

valjaita päälleen oikein, joten Cramon oppi tulee tarpeeseen. ¢

Yksikin onnettomuus on liikaa

Putoamissuojainten käyttö-koulutus sai kehuja käytän-nönläheisyydestään.

81 |

2016

T änä vuonna yhdeksättä kertaa järjestetty Cramo Hockey Cup -turna-us pelattiin helmikuussa Helsingissä Nordenskiöldinkadun jäähal-

lissa. Turnauksessa taistelivat Cramon lisäksi Firan, Lassila&Tikanojan, NCC:n, PEAB:n, Lemminkäisen, Caverionin ja Lujatalon joukkueet. Voi-ton nappasi jo kolmatta vuotta peräkkäin Lemminkäisen joukkue, joka rökitti vastustajansa kaikissa peleissään. Pronssiottelussa vastakkain olivat Lassila&Tikanoja ja Caverion, joista ensin mainittu vei mitalin maalein 4–2.

– Meillä oli hyvä joukkue ja loistava tiimihenki. Viimeisissä otteluis-sa Caverionia ja NCC:tä vastaan pelien syke nousi, ja fiilis oli jo ihan oikeiden jääkiekkopelien tasolla. Kaiken kaikkiaan turnaus oli todella hyvin järjestetty ja tunnelma oli oikein mukava, kiittelee Lemminkäi-sen joukkueessa pelannut Juha Luostarinen.

– Hockey Cup -turnaus kuvastaa mielestäni hienosti Cramon ja koko rakennusalan henkeä. Pelaamme tosissamme, mutta emme totisesti, kommentoi Cramon joukkueen hyökkääjänä pelannut Jaakko Hakula.

Hakulan mukaan Hockey Cup on joka vuosi odotettu tapahtuma, jonne olisi jo tarjolla toimitsijoiksi enemmän halukkaita vapaaehtoisia kuin mitä pystytään ottamaan.

– Ensi vuonna turnaus järjestetään kymmenettä kertaa, ja tiedos-sa on spesiaaliohjelmaa, hän paljastaa. Saatamme myös jättää Lem-minkäisen kutsumatta, jotta muillakin olisi mahdollisuus voittaa, Ha-kula vitsailee. ¢

Lemminkäinen vei voiton Cramo Hockey Cupissa

Cramo Hockey Cup pelataan ensi vuonna kymmenettä kertaa.

K uopion mopoilijat saavat lähitulevaisuudessa lisätilaa harrastuk-selleen, sillä kaupunkiin ollaan perustamassa moponrassauspa-

jaa. Käytännössä mopojen huoltopaikkana tulee toimimaan Cramon vanha työmaaparakki, jonka Cramo lahjoitti Nuorten Palvelut ry:lle.

– Haluamme tukea nuoria kehittämään kädentaitojaan, sillä ne korostuvat myös Cramon huolto- ja asennustöissä. Mopopajassa ta-pahtuva harrastustoiminta on loistava vaihtoehto holtittomalle mopo-rälläämiselle. Kuka tietää, vaikka joku näistä mopojista tai -tytöistä tu-levaisuudessa työskentelisi Cramon riveissä, sanoo Cramo Finlandin viestintäpäällikkö Maiju Nupponen.

Nuorten Palvelut ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio kertoo, että perusteilla oleva mopopaja vastaa todelliseen tarpeeseen.

– Monilla nuorista ei ole mahdollisuuksia tehdä huoltotoimia ko-tinurkissaan, sillä vanhemmat eivät välttämättä anna heidän rassata mopoja esimerkiksi omissa autotalleissaan.

Tilan- ja resurssien puutteen vuoksi myöskään kaupungilla ei ole ollut mahdollisuuksia järjestää mopopajatoimintaa enää viime vuosina.

Tällä hetkellä rakennuslupaviranomaisten kanssa neuvotellaan kontin kunnostamiseen ja sijoittamiseen liittyvistä kysymyksistä. Kun niihin löytyy ratkaisu, päästään kontti sijoittamaan paikkaan, jossa se palvelee mopoilijoita.

– Jo valmiiksi katsotusta paikasta jouduttiinkin luopumaan, joten nyt yritämme löytää paikallisen yrittäjän tai yksityisen tahon, jonka maille kontti pystytetään, Nuotio kertoo.¢

Cramo lahjoitti Kuopion mopoilijoille rassauskontin

J otta urheilijalla tai urheilujoukkueella olisi mainio päivä työmaal-la, pitää taustavoimien olla kunnossa. Cramo käynnisti Suomessa

viisi vuotta sitten Vuoden jääkiekkohuoltajan etsinnän, ja suosittu kam-panja sai jatkoa taas tänä vuonna.

– Haluamme nostaa esiin taustalla vaikuttavien, vapaaehtoisten huoltajien töitä. He huolehtivat siitä, että suomalaisissa seuroissa nuo-rilla on mahdollisuus kehittyä maailmanluokan ammattilaisiksi. Pyy-

Cramo palkitsee huoltajia Euroopassa

teettömästi työtään tekevät roolimallit niin pyykkäävät kuin psyykkaa-vatkin, kertoo Cramo-konsernin markkinointijohtaja Lasse Huuhka.

Cramo on tänä vuonna levittänyt Vuoden huoltaja -kampanjan myös muihin Euroopan maihin. Ruotsissa lajiksi valikoitui käsipallo, Saksas-sa jalkapallo ja Baltiassa voimamieskilpailut.

Suomen vuoden jääkiekkohuoltajan kilpailun finalistit ja voittajat julkaistaan osoitteessa: huoltopelaa.fi ¢

91 |

2016

UUTISET

K un Cramon vuokraamohenkilökunta ei ehdi vastaamaan asiak-kaan puheluun, se ohjautuu automaattisesti Tuusulassa sijaitse-

vaan asiakaspalvelukeskukseen. Tavoitteena on, että asiakas saa aina asiansa selvitettyä yhden puhelinsoiton aikana.

– Asiakaspalvelukeskuksessa on tällä hetkellä neljä konevuokra-uksen ammattilaista vastaamassa puheluihin. Itse olen aiemmin toimi-nut vuokraamoesimiehenä, ja muut keskuksen työntekijät ovat työsken-nelleet Cramolla esimerkiksi konevuokraamon tiskillä sekä erilaisissa myyntitehtävissä, kertoo asiakaspalvelukeskuksen päällikkö Tuomas Haapalainen.

Asiakaspalvelukeskukseen tulee päivittäin 40–80 puhelua. Keskuk-sen kautta hoituvat kaikki samat asiat kuin yksittäisissä vuokraamois-sakin. Työntekijöillä on kattava kuva Cramon toiminnasta, ja he osaavat tarvittaessa ohjata puhelun eteenpäin oikealle henkilölle.

– Jos asiakas haluaa vaikka listan työmaallaan vuokralla olevista tuotteista, pystymme toimittamaan sen hänelle. Meidän kauttamme voi myös vuokrata koneita, kysyä hintatietoja tai tiedustella tiettyä konetta. Silloin tarkastamme saatavuuden toimipisteestä ja teemme sinne va-rauksen asiakkaan tarkoilla tiedoilla sekä tämän toivomilla toimitus-ajoilla, Haapalainen selventää.

ASIAKASPALVELUKESKUS VASTAA ympäri Suomen tuleviin puhe-luihin. Yhteisen kuljetustilausjärjestelmän ansiosta keskuksen työn-tekijät myös näkevät pääkaupunkiseudun konetoimitusten aikataulun.

– Näemme onko tuote saapunut oikeaan aikaan perille. Jos kuljet-taja on vielä matkalla, voimme kysyä häneltä suoraan, milloin toimitus saapuu työmaalle. Muualla Suomessa varmistamme tilauksen toimi-tuksen vuokraamolta tai kuljetusliikkeeltä.

Yksi Cramon asiakaslupauksista on ”Toimitusaikamme pitävät ai-na”. Logistiikkapalveluita kehitetäänkin jatkuvasti lupauksen toteut-tamiseksi.

– Jos toimituksemme on minuutinkin myöhässä tai letkun verran vajaa, korjaamme tilanteen heti ja asiakas saa hyvityksenä jopa viikon ilmaisen vuokrauksen, Haapalainen lupaa.

Asiakaspalvelukeskus selvittää myös erilaisia ongelmatilanteita. Koneiden asennuksen kanssa painiskelevat asiakkaat saavat puhelin-soitolla yhteyden asentajaan. Myös laskuissa olevat ongelmat pyritään selvittämään asiakaspalvelukeskuksen kautta.

– Ennen asiakaspalvelukeskus toimi yksittäisen vuokraamon yhte-ydessä, mutta silloin emme valitettavasti ehtineet hoitaa kaikkia puhe-luita, Haapalainen harmittelee.

Haapalaisen mukaan nykyisellä toimintamallilla pystytään keskit-tämään voimavarat kaikkien asiakkaiden palvelemiseen ja takaamaan heille entistä parempaa palvelua.

– Haluamme, että palvelumme ylittää asiakkaan odotukset.¢

Cramon uudistettu asiakaspalvelukeskus aloit-ti toimintansa viime vuoden lopulla. Asiakas-palvelukeskuksen tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaat saavat ammattitaitoista palvelua nopeasti yhdellä puhelinsoitolla.

Asiakaspalvelukeskus tekee asiakkaan arjesta helpompaa

101 |

2016

C ramolla on ollut runsaan kahden vuo-den ajan käytössä koneisiin asennet-tava kaluston hallintaan tarkoitettu

seurantalaite, jonka paikannussovelluksen avulla koneet näkyvät reaaliaikaisesti palve-limella. Näin netin kautta voi seurata, kuka konetta käyttää sekä missä, milloin ja kuin-ka kauan.

Trackunit-kalustonhallintayksikkö on asennettu Cramo Finlandilla jo noin 400:n koneeseen, ja asennuksia tehdään koko ajan niin vanhoihin kuin uusiin koneisiin. Smar-tID on yksikköön asennettava SmartID-lisä-osa, jolla voidaan tehostaa työmaiden työtur-vallisuutta kaluston käytön osalta.

– Laitteiston avulla voimme lisätä esi-merkiksi nostimien työturvallisuutta, kun koneiden käyttöoikeus saadaan rajattua vain koulutuksen saaneille henkilöille. SmartID varmistaa, ettei kukaan taitamaton pääse kuljettamaan koneita ja aiheuttamaan vahin-koa itselleen, muille tai omaisuudelle. Onnet-tomuusriski pienenee huomattavasti, kertoo tuotepäällikkö Pekka Viljanen.

Laitteistoon asennettavalla RFID-kortin-lukijalla käyttäjät voidaan rajata niihin hen-kilöihin, joilla on kortti tai muu RFID-tun-nistin. Trackunit estää koneella työskente-lyn, mutta ei koneen siirtelyä työmaalla, jos se on tiellä.

VILJASEN MUKAAN ”käytön valvontaa” voi-daan käyttää koneissa niin isoilla kuin pienil-läkin työmailla. Suurilla työmailla saattaa ol-la satoja koneita, jolloin koneen käyttäjän on hankala löytää vuokraamaansa konetta mui-den joukosta. Kun koneeseen on asennet-tu Trackunit, sen kuitenkin löytää helposti.

Trackunit-managerin eli kalustonhal-lintasovelluksen voi ladata kännykkään tai tablettiin, ja sen paikannus toimii noin vii-den metrin tarkkuudella.

Ohjelmisto ilmoittaa myös koneen käyt-tötunnit sekä kertoo esimerkiksi määräai-kaishuollon tarpeen ja työkoneen akun la-taustilanteen.

– Kunnossapidon puolella taas voi hel-posti tarkistaa, missä esimerkiksi lumitöissä

TrackunitTrackunit 401 SmartID -laite- ja ohjelmistokokonaisuuden avulla voi hallita kaluston käyt-töä ja sijaintia työmaalla. Sen avulla näkee myös akun lataustilanteen tai määräaikais-huollon tarpeen.

Trackunit 401 SmartID -ohjelmiston käytönvalvonta- ja käyttäjäntunnistusominaisuudet li-säävät työturvallisuutta ja auttavat estämään työkoneiden luvatonta käyttöä ja varkauksia.

”Voimme lisätä nostimien työturvallisuutta, kun käyttöoikeus saadaan rajattua vain koulutuksen

saaneille henkilöille.

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: CRAMO

olevat kauhakuormaajat ovat. Näin lähin ko-ne saadaan seuraavaan kohteeseen nopeas-ti. Trackunit auttaa kunnossapidon puolella myös resurssitehokkuudessa, sillä se vähen-tää koneiden seisonta-aikoja.

Koska seurannasta näkee koneen käyttötunnit, voidaan sitä käyttää lisäksi las-

kutuksen perusteena.

TRACKUNIT ON oiva apu myös kaluston var-kauksien ehkäisyssä. Yksikkö voidaan ohjel-moida hälyttämään, kun kone poistuu tietyltä alueelta. Paikannuksen avulla varastettu kone pystytään jäljittämään realiajassa. ■

seuraa ja valvoo kalustoa

111 |

2016

Mainiota palvelua kaikkialla SuomessaCramon suurimmat toimipisteet löytyvät Etelä-Suomesta, mutta yhtiön palvelu-verkosto kattaa koko maan. Esittelemme Cramon keskeisimmät sijainnit, miten ja missä Cramo toimii. TEKSTI: RUUT TOLONEN

❯ CRAMON TOIMIPISTEISTÄ YRITTÄJÄVETOISIA ON 18.

VUOKRAAMOT EspooHyvinkääHämeenlinnaJoensuuJyväskyläHelsinkiKotkaKuusankoskiKuopioLahtiEurajokiLappeenrantaLohjaMikkeliOuluKaarinaPoriPorvooPyhäjokiRaumaRovaniemiSaloSavonlinnaSeinäjokiTampereTurkuNaantaliTuusulaVaasaVantaaKokkolaÄänekoskiVarkaus YlivieskaÄänekoskiPieksämäkiKajaaniKauhajokiImatraPietarsaariKulloonkyläKirkkonummiJärvenpääKuusamoJämsäRaaheMäntsäläKemiLeppävirtaYHT.

ASENNUSVARIKOT JoensuuJyväskylä KouvolaKuopioLappeenrantaOuluPoriSeinäjokiTampereTurkuVaasaKokkolaÄänekoskiTuusulaVantaaYHT. 15

HUOLTOVARIKOTJyväskylä KouvolaTurkuTuusula VaasaVantaaYHT.

Näin monen toimipisteen voimin Cramo palvelee

HUOLTOVARIKKO

ASENNUSVARIKKO

VUOKRAAMO

18

111115211111112111111111111112111111111111111111156

1111127

121 |

2016

❯ CRAMON TOIMIPISTEIDEN henkilöstö-määrät vaihtelevat kahdesta työntekijästä 80:een. Henkilöstömääriltään suurimmat Cramo-pisteet ovat Tuusula, jonka vuokra-us- asennus- ja huoltopisteissä työskentelee noin 100 cramolaista, ja Vantaan Viinikka noin 50 työntekijällään.

Kaikkiaan Cramon henkilöstöön kuuluu Suomessa noin 450 työntekijää. Pääkont-torissa Vantaalla henkilöstöä noin 80, johon kuuluu mukaan konsernin henkilöstö.

❯ ALKUVUONNA JÄRJESTETYSSÄ Vuoden vuokraamo -kisassa kärkeen nousivat Cramon vetämistä pisteistä Vartioharju, kun puolestaan yrittäjävetoisista pisteis-tä voitto jaettiin tasan Kirkkonummen ja Kilpilahden välillä. Kilpailussa tarkastel-tiin vuokraamon taloudellista menestystä, mutta myös sitä, oliko vuokraamon

Vuoden vuokraamo

❯ ENITEN CRAMON TOIMIPISTEITÄ saman kuntarajan sisältä löytyy maan pääkaupun-gista. Helsingissä Cramolla on toimipisteet Alppilassa, Jätkäsaaressa, Konalassa, Kylä-saaressa ja Vartioharjussa.

Alppila

Jätkäsaari

VartioharjuKonala

Kyläsaari

Eniten toimipisteitä

Henkilöstömäärät vaihtelevat

miehiä 87%naisia 13%

❯ CRAMON HENKILÖKUNTA on miesvoittoista. Suomessa lähes yhdeksän kymmenestä cramolai-sesta on miehiä.

450❯ SUOMESSA TYÖNTEKIJÖITÄ

VUODEN VUOKRAAMOVUODENASENNUS

131 |

2016

PORI

kalusto kunnossa, mil-lä mallilla reklamaa-tiot ovat, millaisia tu-loksia testiasiakkaat antoivat henkilökun-nalle ja menevätkö laskutukset varmasti kerralla oikein.

Tänä vuonna ensi kertaa järjestetyssä Vuoden asen-nus -kilpailussa voiton nap-pasi Pori. Siinä pärjääminen edellytti hyvää taloudellista tulosta ja osastojen välis-tä yhteistyötä.

VARTIOHARJUKIRKKONUMMI

KILPILAHTI

Onnea voittajille!

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: DREAMSTIME

Johtamistavan muutos avaa tien menestykseenOsallistavassa johtamistavassa työntekijät osallistuvat oman työnsä kehittämiseen. Vies-tinnän ja johtamisen asiantuntija, ProCom ry:n toimitusjohtaja Elina Melgin pohtii osal-listamisen edellytyksiä ja etuja. Cramo Finlandin vuokrauksen johtaja Tuomas Myllynen kertoo, miten osallistamista on Cramolla toteutettu käytännössä.

Jos työ ja johtaminen mahdollistavat työn-tekijän teknisten taitojen kohenemisen ja henkisen kasvun, siirrytään uudelle tasolle, jossa muutosta ja innovaatiotoimintaa syn-tyy pakottomasti.

141 |

2016

1 ONKO OSALLISTA-MINEN UUTTA?Elina Melgin: Osallistava

johtaminen liittyy käsitteenä viime vuo-sikymmeninä kehittyneeseen niin sanottuun moderniin johtajuuteen. Se ei ole varsinaises-ti uusi johtamisen teoria, vaan pikemmin-kin metodi tai tapa johtaa. Johtamisteoriois-sa osallistava johtaminen kuuluu ihmissuh-dekoulukuntaan, joka alkoi levitä USA:ssa 1920-luvulla. Jo tuolloin tehtiin muutamia ko-keiluja, jotka osoittivat, että tuottavuus para-ni, kun työntekijät pääsivät itse vaikuttamaan työoloihinsa, kuten valaistuksen määrään tehtaalla. Johtamisen alueella on runsauden-pula käsitteistä. Aiemmin puhuttiin oppivas-ta organisaatiosta, nykyään ehkäpä enem-män transformationaalisesta tai muutosjoh-tamisesta, jota lähellä osallistaminenkin on.Tuomas Myllynen: Meillä Cramossa on käy-

tetty osallistavia menetelmiä jo usean vuoden ajan kehityshankkeissa, kuten strategian jal-kauttamisessa. Muutama vuosi sitten otim-me tavoitteeksi olla koko vuokrausalan esi-kuva, ja aloitimme laajan hankkeen asiakas-palvelumme parantamiseksi toiminnoissam-me kautta maan. Keskeinen työkalumme on Cramo Story, jonka rakentamiseen saimme rahoitusta Tekesin Liideri-ohjelmasta. Cra-mo Story ei ole pelkkä projekti, vaan koko-naan uusi tekemisen tapa.

2 MILLAISTA OSALLISTAVA VIESTINTÄ ON?Elina Melgin: Johtamisen ihmissuh-

dekoulukunnassa viestintä ymmärretään ho-risontaalisena. Johtajat ja alaiset ovat samal-la tasolla ja vuorovaikutuksessa keskenään. Viestintäkanavia on kaikilla tasoilla ylhääl-tä alas ja alhaalta ylös, ja myös epäviralliset kanavat ovat tärkeitä, jotta organisaatiokult-tuuri kehittyy oikeaan suuntaan. Kehitystyö tapahtuu ihmisten kanssa kommunikoiden. Tuomas Myllynen: Cramolla on neljä toimi-alaa ja melkein 60 toimipaikkaa kautta Suo-men. Tämän kokoisen laivan kääntäminen ei onnistu etänä eikä sormia napsauttamalla. Jo ennestään meillä oli työpaikoillamme työnte-kijälähettiläitä, joiden tehtävä on toimia kes-kustelun helpottajina. Nyt heidät koulutettiin Cramo Story -lähettiläiksi kertomaan työpai-koilla asiakaslupauksistamme ja tavoista to-teuttaa niitä. Seuraavaksi järjestettiin yksi-lö- ja ryhmäkeskusteluja, joissa oli mukana myös yhtiön johtoa. Sitten pelattiin Cramo-poli-peliä. Viimeisin road show pidettiin vuo-den vaihteessa, jolloin kaikista yksiköistäm-me kootut paikalliset ryhmät miettivät, mis-

sä nyt ollaan ja mitä toimen-piteitä tarvitaan seuraavaksi.

3 MITÄ ETUJA OSALLIS-TAVALLA JOHTAMIS-TAVALLA ON?

Elina Melgin: Kun työntekijät osal-listuvat oman työnsä kehittämiseen,

tuottavuus ja työntekijöiden hyvin-vointi paranevat. Tämän myötä organi-

saatiokulttuuri kehittyy ja innovaatiotoi-minta saattaa lisääntyä.

Tuomas Myllynen: Tapaamiset ovat olleet silmiä avaavia puolin ja toisin. Olemme esi-merkiksi luoneet työyhteisömme omat peli-säännöt tapaamisten yhteydessä esiin nous-seiden huomioiden perusteella. Niiden tavoit-teena on luoda mainio päivä työmaalla myös meille sisäisesti. Viime kierroksella joka paik-kakunnalla lyötiin lukkoon kolme kehitystoi-menpidettä, joiden avulla Cramon palvelu-taso saadaan nostetuksi seuraavalle tasolle. Asiaa puitiin niin taloudellisuuden, asiakas-tyytyväisyyden kuin henkilöstön hyvinvoin-nin kannalta. Uskon, että kun tavoitteet on asetettu yhdessä, niillä on hyvät mahdolli-suudet toteutua.

4 KETKÄ SITÄ KÄYTTÄVÄT?Elina Melgin: Uudet johtajuusmallit ovat käytössä etenkin pelifirmoissa

ja startup-yrityksissä. Niissä ihmiset johta-vat etupäässä itse omaa työtään, jolloin joh-tajuus perustuu valmentamiseen: innostami-

151 |

2016

seen ja motivoimiseen sekä sellaisen organi-saatiokulttuurin edistämiseen, jossa on hyvä tehdä työtä. Kun työilmapiiri on hyvä, työn-tekijät ovat sitoutuneita kehittämään sekä it-seään että koko yhteisöä.Tuomas Myllynen: Myös vakiintunut yritys voi omaksua uusia toimintatapoja. Pyrimme löytämään parhaat ratkaisut ja levittämään niitä, mutta emme halua kangistua kaavoi-hin. Tarvitsemme koko henkilöstön ideat ja voimavarat, jotta löydämme sopivimmat rat-kaisut uusiin tilanteisiin.

5 MILLAISIIN TILANTEISIIN OSALLISTAMINEN SOPIIElina Melgin: Osallistaminen toimii

silloin , kun etsitään yhdessä parempia pro-sesseja, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Muu-tos mahdollistaa kehityksen ja avaa tien me-nestykseen. Mikään muutos ei kuitenkaan käynnisty pelkästään yritysjohdon päässä, vaan siihen tarvitaan koko organisaatio. Olen melko varma, että kaikista menestyvistä yri-tyksistä ja yhteisöistä löytyy osallistavaa joh-tamista. Menestys ja hyvin hoidettu, avoin ja läpinäkyvä vuorovaikutuskulttuuri kuuluvat niin selvästi yhteen.Tuomas Myllynen: Ainakin tähän tilantee-seen osallistaminen on sopinut mielestäni oi-kein hyvin. Koko henkilöstömme on osallistu-nut Cramopoli-pelipäiviin. Pelilaudalla olevi-en tieto- ja tilannekysymysten kautta on käyty ryhmissä läpi Cramo Storyn mukaista toimin-taa eri palvelutilanteissa. Sekoitimme pakkaa siten, että pelipöydissä oli cramolaisia eri yk-siköistä ja eri tehtävistä. Heidän keskusteluis-saan tuli esiin paljon ideoita ja näkökulmia.

6 MITÄ OSALLISTAMINEN VAATII?Elina Melgin: Osallistava johtaminen on vaativa, mutta palkitseva laji, kos-

ka se perustuu ihmisten avoimeen ja arvosta-vaan kohtaamiseen. Se voi edellyttää kasvua ja uutta asennoitumista ihmisiltä organisaati-on kaikilla tasoilla. Alaisten on annettava esi-miehille mahdollisuus onnistua työssään, ja esimiesten on luotettava alaisiinsa. Myös pe-

lisääntöjen, arvojen ja pro-sessien pitää olla kun-nossa työpaikalla. Jos ihmi-set voivat huonosti, osallistava johtaminen on sanahelinää. Tuomas Myllynen: Yrityskulttuurimme täh-tää siihen, että arvomme eli luotettavuus, luovuus ja sitoutuminen tulevat esiin kaikis-sa asiakastilanteissa. Cramo Storyn avulla luomme ja vahvistamme pelisääntöjä ja pro-sesseja, jotka toteuttavat arvojamme. Halu-amme kohdata myös asiakkaamme arvosta-vasti ja avoimesti. Kun olemme onnistuneet, asiakkaillamme on mainio päivä työmaalla.

7 MILLAISIA KEINOJA SIINÄ KÄYTETÄÄN?Elina Melgin: Harvoin yksi kommu-

nikaatiotapa sopii jokaiseen vuorovaikutus-tilanteeseen. Vuorovaikutukseen perustuvas-sa johtamisessa ja esimiestyössä tarvitaan psykologista silmää ja kärsivällisyyttä. Osal-listaja on vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa: kyselee, antaa vinkkejä, hakee tietoa, jakaa tietoa ja motivoi. Jotta ihmiset saa mu-kaan, täytyy keksiä luovia keinoja, mielellään yhdessä. Jos toiminnassa tulee esiin virheitä tai laiminlyöntejä, ne käsitellään ja niistä opi-taan. Niistä ei vaieta. Valhe tulee aina esiin.Tuomas Myllynen: Keinovalikoimamme on kehittynyt vähitellen. Työntekijälähettiläi-tä Cramolla on ollut jo pitkään, eikä Cramo-poliakaan keksitty tätä hanketta varten. Se muuntautuu uusien kysymysten ja vastaus-vaihtoehtojen avulla uuteen tilanteeseen so-pivaksi. Johtajiston kyselytunnit otettiin nyt käyttöön ensi kertaa. Pitkäjänteinen työ jat-kuu tästä eteenpäinkin.

8 MIKÄ SIINÄ VOI YLLÄTTÄÄ?Elina Melgin: Käskyttävään tai etäi-seen johtamismalliin tottuneille osal-

listava johtaja voi tulla yllätyksenä. Voi ol-la, että osallistavaa esimiestä epäillään liias-ta pehmeydestä, uteliaisuudesta tai jostakin muusta, mihin ei olla totuttu. Kun organi-

saatio muuttaa kulttuuriaan vuorovaikuttei-sempaan suuntaan, kaikille on kerrottava, mitä ollaan tekemässä ja miksi. On tärkeää myös kuunnella, miksi osallistavuutta pe-lätään. Työntekijöitä ei saa aliarvioida eikä syyllistää. Esimerkiksi 40 vuotta tietyllä ta-valla työskennellyt voi tarvita aikaa muut-taakseen toimintatapojaan. Toisaalta ei ole itsestäänselvyys, että kokenut työntekijä on hidas muuttumaan. Hän on saattanut toivoa muutosta jo pitkään.Tuomas Myllynen: Ei aina ole helppoa nuo-remmillekaan, kun tavoitteeksi asetetaan, et-tä asiakkaiden tarpeet menevät omien edelle. Se on kuitenkin menestymisemme edellytys. Helpottaaksemme muutosta aloitimme viime marraskuussa kuukausittaiset johdon kyse-lytunnit. Ne toteutetaan Skypen avulla, jotta mahdollisimman moni voi osallistua, ja tal-lennetaan myöhemmin katsottaviksi. Kysy-myksiä voi lähettää etukäteen tai esittää pu-helun aikana. Kyselytunnin aikana on yleen-sä käsitelty 5–10 kysymystä.

9 MIKÄ OSALLISTAMISESSA ON PARASTA?Elina Melgin: Osallistamisen hienoin

asia liittyy mielestäni ihmisten henkilökoh-taiseen kehittymiseen. Jos työ ja johtaminen mahdollistavat yksilön teknisten taitojen ja henkisen kasvun, siirrytään uudelle tasolle, jossa syntyy muutosta ja innovaatiotoimin-taa pakottomasti.Tuomas Myllynen: Osallistamisessa on eh-dottomasti parasta nähdä, kuinka paljon hy-viä ideoita ja ajatuksia ihmisillä on, kun heille annetaan aito mahdollisuus nostaa osaami-sensa esille. Toki myös yhteiset tapahtumat, kuten koko henkilöstön voimin pidetty Cra-mo Story -tapahtuma, jäävät varmasti kaikille mieleen yhtenä parhaista hetkistä. ■

161 |

2016

pulma&ratkaisu

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: MAIJU NUPPONEN

T arkastuksia ja huoltoja ei tehdä sum-manmutikassa, vaan toiminta on suun-nitelmallista ja tarkasti dokumentoitua,

toteavat vastaava huoltopäällikkö Tuomas Niinisalo ja Kouvolan huollon huoltopääl-likkö Miia Hoikka Cramolta.

Kun asiakas palauttaa koneen tai laitteen vuokraamoon, vuokraamotyöntekijä tekee sille välittömästi palautustarkastuksen.

– On hyvä, jos asiakas on itse paikal-la, jotta voimme yhteistuumin todeta, onko vuokralaitteeseen tullut normaalista käytöstä poikkeavia vaurioita, Hoikka toteaa.

Tämän jälkeen kone siirtyy tarkempaan vuokrausten väliseen tarkastukseen, jolla varmistetaan koneiden turvallinen toimin-ta ja laatu.

– Kone on tuolloin järjestelmässäm-me sellaisessa tilassa, ettei sitä voi vuokra-ta eteenpäin ennen tarkastusta. Tämä takaa sen, että kaikki koneet on tarkastettava jo-kaisen vuokrauksen välillä, Hoikka selvittää.

Vuokrausten välisessä tarkastuksessa ko-ne tarkastetaan sekä silmämääräisesti et-

tä käytössä. Joidenkin koneiden tarkastusta varten on olemassa tarkastuslista. Esimer-kiksi henkilönostimien pitkän listan tarkoi-tuksena on taata laitteen turvallinen käyttö.

– TEEMME MÄÄRÄAIKAISHUOLTOJA esi-merkiksi diesel-käyttöisille koneille. Niitä huolletaan 500 käyttötunnin välein tai ker-ran vuodessa, Niinisalo kertoo.

Perushuoltoon kuuluvat muun muassa moottorin öljyjen ja suodattimien vaihto, nivelten rasvaukset, pesu sekä brändäys eli käytön aiheuttamien kulumien poistaminen, jolloin kalusto saatetaan takaisin tavoiteti-laan. Tavoitteena on yhtenäinen ja edusta-va brändi-ilme.

Lisäksi henkilönostimet on lain mukaan määräaikaistarkastettava kerran vuodessa. Määräaikaistarkastusten yhteydessä Cramo tekee myös laitteen vuosihuollon. Vastaavia lakisääteisiä tarkastuksia on niin ikään his-seillä ja mastolavoilla.

Huolloissa noudatetaan valmistajan oh-jeita sekä Cramon omia ohjeita.

Kalustomme on aina kunnossa

– Kaikilla koneilla on dokumentoitu huolto-historia, josta voidaan tarkastaa, milloin kone on huollettu. Huoltohistoria ohjaa toimenpi-teitä ja sen avulla voimme suunnitella koneen tulevaisuutta, kertovat Miia Hoikka ja Tuomas Niinisalo.

Cramo lupaa, että kalusto on aina kunnossa. Voiko näin rohkean lupauksen antaa? Kyllä, sillä kalusto sekä tarkastetaan että huolletaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti.

HUOLTOJEN JA KORJAUSTEN YHTEYDESSÄ mietitään myös, onko konetta kustannuste-hokasta korjata vai onko järkevämpää laittaa kone myyntiin ja hankkia uusi.

– Laki edellyttää, että esimerkiksi hen-kilönostimille tehdään kymmenen vuoden jälkeen tarkastus purettuna. Tässä vaihees-sa yleensä myymme nostimet eteenpäin ja hankimme tilalle uudet. Pienkoneet mene-vät usein vaihtoon jo paljon aikaisemmin, Niinisalo kertoo.

Huoltovarikoiden pääkallonpaikalla Tuu-su- lassa työskentelee noin 30 huoltomiestä. Huoltoja ja korjauksia tehdään Jyväskylässä, Kouvolassa, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla.

Huoltopäälliköt kiertävät neljä kertaa vuodessa kaikki vuokraamot ja opastavat henkilökuntaa, jotta nämä osaavat tehdä vuokrausten väliset tarkastukset laadukkaas-ti. Vuokraamoiden henkilökunnalla on mah-dollisuus käydä Tuusulassa perehdytyksessä.

– Perehdytys ja yhteiset säännöt takaavat sen, että kalusto on aina kunnossa, Hoikka ja Niinisalo sanovat. ■

171 |

2016

Nuoren kiekkolupauksen Jesse Puljujärven elämässä tärkeintä ovat jääkiekko ja läheiset ihmiset. Suurin tuki Jesselle on äiti,

jonka kanssa hän jakaa ilot ja murheet.TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: ANTTI LEINONEN JA INFRONTSPORTS

Parasta on Voittaminen

esikuva

181 |

2016

191 |

2016

Oulun Kärpissä pelaava Jesse Puljujärvi, 17, on hyvällä mielellä, vaikka ei olekaan päässyt jäälle noin viikkoon. Haastattelun tekohetkellä maaliskuun alkupuolella Jes-se taklattiin pahasti ottelussa HIFKiä vas-taan, ja alaraajavamman takia hän joutui sivuun SM-liigan runkosarjan otteluista.

– Enköhän minä kuitenkin vielä tä-män kevään aikana pääse pelaamaan, Jes-se arvioi.

Loukkaantumisestaan huolimatta nuo-rimies ei ole laiskotellut.

– Tänäänkin aamupäivällä olin salilla treenaamassa yläkroppaa. Jos haluaa pe-lata ammatikseen, on treenattavana aina

kun pystyy. Ainoastaan päävamma saisi minut jättämään treenaamisen kokonaan väliin, Jesse sanoo.

Jessen koko elämä pyörii käytännössä vain jääkiekon ympärillä.

– En minä oikein muuta ehdi teke-mään. Vapaa-aika kuluu leväten ja kave-reiden kanssa hengaillen, hän naurahtaa.

Jesseä ei haittaa se, ettei a aikaa jää juu-ri muulle. Hänelle mainio työpäivä onkin tavallinen treenipäivä hallilla.

– Tulemme hallille joka päivä puoli yh-deksäksi aamulla. Ensin menemme kun-tosalille, sitten on vuorossa jäätreeni ja vii-meisenä loppujäähdyttely. Kahden maissa

o

Jesse PuljujärviIKÄ: 17ASUU: Oulussa kerrostalokaksiossaTYÖPAIKKA: Oulun KärpätKOULUTUS: PeruskouluAMMATTI: Jääkiekkoilija, pelaa laitahyökkääjänä PERHE: Äiti, isä ja pikkusiskoHARRASTUKSET: Pelata NHL:ssä

201 |

2016

lähdemme kotiin. Pelaamisen lisäksi suoritan autokoulua ja käyn englannintunneilla, sillä nuorten MM-kisojen jälkeen huomasin, että minun pitää kehittää kielitaitoani. Tarvitsen englantia myös tulevaisuudessa, koska halu-an kansainvälisen uran, Jesse kertoo.

Paras mahdollinen voittoJesse nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuo-den alussa, kun hän oli mukana voittamas-

sa Suomelle kultaa nuorten maailmanmes-taruuskisoissa. Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkue Pikkuleijonat löi Venäjän finaa-lissa maalein 4–3.

– Se oli paras mahdollinen voitto. Nap-pasimme kullan jatkoajalla, Jesse myhäilee.

Myös Pikkuleijonien vastaanotto kisojen jälkeen Suomessa on jäänyt Jesselle mieleen.

– Poliisisaattue johdatti meidät bussilla torille, joka oli täynnä hurraavia ihmisiä. Oli myös hienoa päästä tapaamaan kultajuhlis-sa esiintyneitä Jarea ja Ville-Gallea sekä Mi-kael Gabrielia.

Maaottelun jälkeen Jessen kasvot ovat tul-leet tutuiksi valta- ja urheilumedioista. Fani-postiakin on tullut – ”vähän”, kuten Jesse hie-man ujosti myöntää. Julkisuus ja toimittajien yhteydenotot eivät haittaa häntä, sillä ne kuu-luvat ammattijääkiekkoilijan työhön.

– On ihan kivaa kun saan puhua lätkästä.

Nuorena pois kotoaJesse syntyi vuonna 1998 Älvkarlebyssä, Ruot-sissa. Kun hän oli nelivuotias, perhe muut-ti Suomen puolelle Tornioon. Samana vuon-na Jesse aloitti jääkiekon pelaamisen isänsä kanssa ulkojäällä. Poika innostui pelistä heti, ja pian hän jo olikin Tornion IHC:n jääkiekko-koulussa. Jesse oli lahjakas pelaaja, joten hä-net siirrettiin pelaamaan kaksi vuotta van-hempien poikien kanssa.

Jessen tullessa teini-ikään Torniosta ei enää löytynyt tarpeeksi kovatasoista jouk-kuetta. 13-vuotiaana Jesse muutti yksin Ou-luun, jossa hän aloitti Kärppien C-juniori-joukkueessa.

– Kyllä minua aluksi jännitti, mutta en ka-du hetkeäkään. En olisi nyt tässä, jos en olisi silloin muuttanut pois Torniosta. Asuin yksin kaksiossa, mutta minulla oli viereisessä talos-sa hyvä kaveri, ja isä ja äiti kävivät luonani vii-koittain, Jesse kertoo.

Kärpissä Jessestä pidettiin hyvää huolta, ja valmentajat kyselivät, miten hänellä menee.

– Kävin koulussa ja jääkiekkotreeneissä, joten en ehtinyt olemaan paljon yksin. Minul-la oli myös hyvät opettajat ja erityisopettaja.

Jesse lopetti koulunkäynnin peruskoulun jälkeen, sillä hän halusi keskittyä jääkiekkoon.

– Päätös oli helppo. Vanhempani ymmär-sivät minua ja kannustivat keskittymään täy-sillä jääkiekkoon.

Jessen isä pelasi nuorena jääkiekkoa har-rastetasolla, mutta lopetti jo 16-vuotiaana. Hänen äitinsä on puolestaan nuorena hiihtä-nyt B-maajoukkuetasolla.

– Vanhempani käyvät katsomassa Kärp-pien kotipelejä Oulussa niin usein kun pysty-vät, Jesse kertoo.

Äidille voi puhua kaikestaSuurin tuki Jesselle on hänen äitinsä.

– Äidin kanssa voin puhua kaikesta. Tai en minä kauheasti muusta puhu kuin jääkiekos-ta, se on niin iso osa elämääni. Puran äidille pahaa mieltäni, kun olemme hävinneet mat-sissa, Jesse tuumaa.

Toinen tärkeä ihminen Jessen elämässä on

Jesse aloitti Oulun Kärppien C-juniorijoukkueessa 13-vuotiaana.

Jääkiekko täyttää tällä hetkellä Jessen elämän lähes kokonaan.

211 |

2016

”Äidin kanssa voin puhua kaikesta. Tai en minä kauheasti muusta puhu kuin jääkiekosta, se on niin iso osa elämääni.

Taklauksesta saatu alaraajavamma ei estä Jesseä treenaamasta kuntosalilla. Ainoastaan ko-va isku päähän saisi hänet kokonaan sairaslomalle.

hänen paras kaverinsa Jere Kiviniemi. – Tutustuimme yläasteella, kun olimme

kolme vuotta samalla luokalla. Näemme päi-vittäin ja juttelemme paljon. Jere pelaa myös jääkiekkoa Kärppien A-junioreissa, Jesse ker-too.

Jesse saa tukea ja neuvoja myös joukku-een vanhemmilta pelaajilta ja valmentajilta.

– Meillä on tosi hyvä yhteishenki ja kaikki ovat joukkueessa tasa-arvoisia. Kyllä valmen-tajat edelleen kysyvät kuulumisia, olenhan vielä nuori poika. Joukkueen vanhemmilta pe-laajilta olen saanut neuvon, että pitää nauttia pelaamisesta eikä saa miettiä liikaa.

Kärppien huoltaja Arto Pekkala saa Jes-seltä vuolaat kiitokset.

– Huoltajilla on tosi iso merkitys, sillä hei-dän ansiostaan saamme keskittyä täysillä pe-laamiseen. Arto on mahtava tyyppi, sillä hän pitää varusteemme aina viimeisen päälle kun-nossa, eikä koskaan jätä yhtäkään tehtävää te-kemättä.

Ei varasuunnitelmaaJessellä on Oulun Kärppien kanssa kolmi-vuotinen sopimus, joka on voimassa vielä ensi vuoden. Toukokuun alussa hän täyttää 18 vuotta.

– En odota täysi-ikäisyyttä erityisen pal-jon, tykkään olla nuori. Onhan se kivaa, kun saan ajokortin, vaikka en kyllä täällä Oulus-sa tarvitse autoa, koska halli on niin lähel-lä kotiani.

Jääkiekossa Jesse kokee suurimmiksi vah-vuuksikseen taitavan luistelun ja voitonhalun. Kun häneltä kysyy, mikä jääkiekossa on paras-ta, vastaus on yksinkertainen:

– Voittaminen.Mieleenpainuvimpia voittoja Jessen uran

aikana ovat tähän mennessä olleet MM-kisa-voitto ja vuoden 2013 suomenmestaruus C-ju-nioreissa, jossa Kärpät nappasi voiton Bluesil-ta otteluvoitoin 3–1.

– Meillä oli tosi hyvä joukkue. Samassa jengissä pelasivat silloin esimerkiksi Pikkulei-jonissakin mukana ollut nykyinen joukkueka-verini Sebastian Aho, sekä Porin Ässissä pe-laava Arttu Ruotsalainen, Jesse muistelee.

Jessen unelmana on pelata lätkää mah-dollisimman kauan. Haaveissa siintää myös paikka NHL-joukkueessa.

– Tulevaisuudessa minun pitäisi saada li-sää voimaa ja oppia pelaamaan kokonaisval-taisemmin. Onneksi olen nuori, ja minulla on vielä aikaa kehittyä, Jesse pohtii.

Jessellä ei ole uralleen varasuunnitelmaa.– Haluan vain pelata jääkiekkoa. Se on ai-

noa mitä osaan. Rakastan olla jäällä, ja rakas-tan voittamista. ■

Jesse on tunnettu hahmo työpaikallaan jäähalilla.

221 |

2016

RAMUDDEN OYCramo Finland ja Ram-udden ovat solmineet yh-teistyösopimuksen, joka laajentaa Cramon tuote-valikoimaa entuudestaan. Valikoimaan tulee liiken-neturvallisuustuotteita, kuten liikennemerkkejä, raskasaitoja, liikenneva-loja ja törmäyshidasteita. Ramuddenilla on myös oma kaidejärjestelmä CityGuard. CityGuard on teräksestä valmistettu työmaakaide, joka on suunniteltu kaupunkiym-päristöihin. Sillä voidaan ohjata yleistä liikennettä, suojata kaivantokohtia ja rajata pysäköintipaikkoja.

SCANCLIMBER TAURUS 6000 MASTOLAVAHammastankokäyttöinen SC6000 mastolava on raskaan sarjan nosto-laite ja työtaso. Se sopii vahvaa suorituskykyä vaativaan julkisivutyöhön, olipa kyseessä sitten uudisrakentaminen tai entisöinti. SC6000:n 1,6 metriä leveä työtaso tarjoaa riittävästi tilaa projekteihin, jotka edel-lyttävät erityisen laajaa työtasokokoa. Yksimas-toisena Tauruksen pituus on 4,1- 16,9 metriä. Kak-simastoisena työtason pituutta voidaan lisätä jopa 44,6 metriin.

VOLVO ECR145E KAIVUKONECramon yhteistyö Volvon kanssa vahvistuu uusien ECR145E lyhytperäisten kaivukoneiden myötä. Tela-alustaisen 14,4-16,7 tonnia painavan kaivuko-neen kompakti rakenne tarjoaa lyhyen kääntö-säteen ahtaissa tiloissa työskentelyä varten. Tier 4 Final/Stage IV -moottori ja hydraulijär-jestelmä mahdollistavat tasaisemman toiminnan. ROPS-hyväksytyn ohjaa-mon laaja lasipinta-ala parantaa näkyvyyttä ja uudistetut ergonomiset hallintalaitteet helpotta-vat koneen käyttöä.

CRAMO KONEKONTTIKoneKontti on tuoteko-konaisuus, johon sisäl-tyy lukittava teräskont-ti sekä asiakkaan itse määrittämä valikoima vuokrakoneita ja tarvikkeita valmiiksi hyllytettyinä. Käytös-sä olevia tuotteita voi vaihdella kuukausittain tarpeiden mukaan. Koneet ovat kätevästi työmaalla kontissa va-rastoituina. KoneKontti tarjoaa edullisen ja joustavan vaihtoehdon ostamiselle, minkä lisäksi asiakas saa säästöä rahtikuluissa.

CONTEC ALPHA LATTIANHIOMA-KONETools-tuoteryhmän uutuutena on CONTEC Alpha lattianhioma-kone, joka on suun-niteltu muun muassa tasoitteiden, maali-en ja epoksin pois-toon. Alpha sopii myös pienten tilojen pin-tojen poistoon. Voit työskennellä seisten esimerkiksi parvek-keilla, kylpyhuoneissa. Muotoilunsa ansiosta koneella voi hioa lat-tiaa jopa millimetrin etäisyydellä seinästä. Koneen työleveys on 230 mm ja nopeus 1290 kierrosta minuutissa.

1 2 3 4 5

Kun talvi on selätetty, on aika ottaa järeät vehkeet esiin. Cramon yhteistyö Ramuddenin ja Volvon kanssa lisää valinnanvaraa Cramon laajassa

vuokravälineiden valikoimassa.

pelit&vehkeetKOONNUT: SANNA RANTANEN

KUVAT: CRAMO

Kevään kovimmat laitteet ja yhteistyökumppanit

1

2

3

4

5

pelit&vehkeetKOONNUT: ANNIKA KUJANPÄÄ KUVAT: RIIKKA HURRI, CRAMO JA VALMISTAJAT

231 |

2016

1 Yleisö eli täysillä mukana HK Nitran ja Skelleftea AIK:n välisessä ottelussa elokuussa.

2 HV71:n Simo Onerud odottamassa pääsyä jäälle.

3 Oulun Kärpät voitti lokakuus-sa kotikaukalos-saan Dusseldor-fer EG:n maalein 3-0.

4 Frölundan Joel Lundqvist kohottaa pokaa-lin joukkueen lii-gavoiton johdosta Oulussa helmi-kuussa.

5 Frölunda In-diansin maali-vahti Lars Jo-hansson.

3

4 5

1

2

241 |

2016

CHLtoi jännitystä

jäälleCramo Top Scorer -pistepörssin voittajaksi

nousi Frölunda Indiansin Ryan Lasch. TEKSTI: RUUT TOLONEN | KUVAT: INFRONTSPORTS

K auden 2015-16 Champions Hockey Leaguessa nähtiin jälleen kymmenien otteluiden verran taitavaa peliä, ikimuistoisia maaleja, taklauksia ja ennen muuta jääkiekon riemua. Cramo

toimii CHL:n virallisena yhteistyökumppanina, ja jokaisen joukkueen paras pistemies pelasi kaikki ottelunsa Cramolle brändätyssä pelipai-dassa ja kypärässä.

Päättyneellä kaudella myös suomalaisilla jääkiekon ystävillä riitti jännitettävää viime hetkiin asti, sillä liigassa mukana olleista kahdek-sasta suomalaisjoukkueesta tiensä loppuotteluun taisteli Oulun Kärpät.

Tällä kertaa kiri ei kuitenkaan riittänyt, vaan Kärpät joutui tyy-tymään hopeaan kotikaukalossaan pelatussa finaalissa, kun Euroo-pan parhaan joukkueen paikan vei luvuin 2-1 Frölunda Indians Gö-teborgista.

Finaaliottelun avausmaalista vastasi CHL:n parhaana pelaajana palkittu Frölundan Ryan Lasch. Kaliforniasta Euroopan jääkiekkokau-kaloihin kotiutunut 29-vuotias Lasch kruunattiin niin ikään Cramo Top Scorer -pistepörssin voittajaksi 13 ottelussa iskemillään 16 pisteellä.

Liigan jälkitunnelmista pääsee nauttimaan vielä pitkälle kevää-seen, sillä edellisvuoden tapaan Cramo huutokauppaa kunkin 48 lii-gajoukkueen Top Scorer -pelaajien otteluissa käyttämät pelipaidat. Huutokaupan tuotto käytetään SOS-lapsikylien Euroopassa tekemän työn tukemiseen.

Cramo jatkaa CHL:n virallisena yhteistyökumppanina myös ensi syksynä alkavalla kaudella. ■

6 ERC In-golstadtin Dus-tin Friesen ja Frölundan Spencer Abbot taistelivat kie-kosta alkuloh-kon pelissä.

7 Fölundan Ryan Lasch juhlii CHL:n fi-naalissa teke-määnsä ottelun avausmaalia.

6

7

251 |

2016

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVA: RIIKKA HURRIVuokraamo esittäytyy

V uoden vuokraamo on Cramon sisäi-nen kilpailu, jossa vuokraamot kautta maan mittelevät keskinäisestä kunni-

asta. Kisassa menestyminen edellyttää hyvää onnistumista taloudellisilla mittareilla mitat-tuna, mutta myös hyvin hoidetulla asiakas-palvelulla on tärkeä merkitys.

– Kiinnitämme huomiota siihen, onko vuokraamon kalusto kunnossa, millä mallil-la ovat reklamaatiot, millaisia tuloksia testi-asiakkaat antavat henkilökunnalle ja mene-vätkö laskutukset varmasti kerralla oikein. Ki-sassa ei pärjää, jos asiakkaille ei tarjota aina mainiota päivää työmaalla, tiivistää vuokra-uksen johtaja Tuomas Myllynen.

Kisaan osallistuvat kaikki vuokraamot kautta maan, myös Cramon yritysvetoiset pisteet. Cramon vetämistä pisteistä voiton korjasi tänä vuonna Vartioharju, yrittäjäve-toisten pisteiden voitto jaettiin tasan Kirk-konummen ja Kilpilahden välillä. Vuoden pa-rantajana palkittiin Kajaani.

Helsingissä sijaitsevan Vartioharjun toi-mipisteen budjetista vastaava asiakaspääl-likkö Sanna Kiander, pisteen vuokraamoesi-

mies Sami Kainulainen ja vuokraamotyön-tekijä Mika Lappalainen iloitsevat voitosta ja kertovat seuranneensa kisan väliaikatieto-ja jännityksellä.

– Voitto tuli, sillä olemme panostaneet työn systemaattiseen seurantaan ja yhteistyö-hön. Käymme joka tiistai asiat yhdessä läpi ja mietimme, missä voimme parantaa. Yritäm-me myös olla aktiivisia asiakkaiden suuntaan ja kertoa palveluistamme uusien kohteiden työntekijöille, voittajat summaavat.

VUODEN ASENNUS -KILPAILU järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Asennuspäällikkö Mikko Rinnasto kertoo, että myös Vuoden asennuksessa menestyminen edellyttää toi-mipisteeltä hyvää taloudellista onnistumista.

– Erittäin tärkeä merkitys on kuitenkin myös eri osastojen välisellä yhteistyöllä. Kun sekä asennus, myynti että vuokraus pelaavat yhteen, pystymme tarjoamaan asiakkaillem-me aina parasta palvelua, Rinnasto sanoo.

Kilpailua Rinnasto kuvaa erityisen tiu-kaksi. Vaasan asennus johti kisaa käytän-nössä ensimmäiset kymmenen kuukautta.

Vuoden vuokraamo ja -asennus Kilpilahti, Kirkkonummi ja Vartioharju taistelivat tiensä Cramon sisäisessä kilpailussa Vuoden vuokraamoiksi. Ensi kertaa palkittiin myös Vuoden asennus. Kisan voiton vei Pori.

Hyvän loppuvuoden ansiosta Pori kuitenkin kiri voittoon. Porin asennuksen työnjohtaja Jarmo Kuusimäki sanoo, että voiton takana on ennen kaikkea asiakkaiden luottamuksen saavuttaminen.

– Olemme tehneet asiakaspalvelua avai-met käteen -periaatteella ja toimineet talon sisäisesti saumattomassa yhteistyössä. Omaa toimintaamme auttaa myös se, että pyrimme urakoittamaan kaikki työt ja käytämme tar-vitessa vuokratyövoimaa. Näin kustannukset pysyvät kurissa.

Kuusimäen mielestä asennuksen työnku-vaa kuuluu olennaisesti myös työn seuran-ta työmailla silloinkin, kun asennuksen työt ovat päättyneet.

– Haluamme pitää asiakkaasta huolta ja kartoittaa tarpeita. Asiakkailtamme voi unohtua kiireessä joku asia, joten tarkistam-me aina, onko työmaalla tarvetta lämmityk-selle, sähköistykselle tai vaikkapa kosteuden-hallinnan palveluillemme.

Sekä Vuoden vuokraamo että -asennus saavat palkinnoksi matkan Venäjälle MM-jääkiekko-ottelua seuraamaan. ■

parantavat palvelua yhteistyöllä

Mika Lappalainen, Sanna Kiander ja Mika Sami Kainulainen vastaavat Var-tioharjun vuokraamon toiminnasta.

261 |

2016

GREAT DAY off WORK

3 LUONTOPidän luonnossa liikkumises-

ta. Käymme avopuolisoni kanssa mielel-lämme sienestämässä ja marjastamassa. Meillä ei ole mitään tiettyä marjapaikkaa, mutta jos olemme käymässä lapsuudenko-tini maisemissa Etelä-Pohjanmaalla, siellä tulee usein lähdettyä metsään.

1URHEILUUrheilu on minulle todella tärke-

ää. Varsinkin aerobinen liikunta on mie-leeni. Olen juossut monta puolimaratonia ja haaveissa on joskus juosta myös täysi maraton. Esimerkiksi Tukholman mara-ton kiinnostaisi.

2PERHE JA YSTÄVÄTVietämme paljon vapaa-aikaa yh-

dessä avopuolisoni kanssa. Urheilemme ja laitamme ruokaa. Tykkäämme kokkail-la kausittain eri resepteillä, joskus enem-män liharuokia ja toisinaan taas vaikkapa blinejä. Ystävät ovat myös tärkeä osa va-paa-aikaani.

Helsingissä asuvan Susanna Raittilan vapaa-aika on mai-niota aina, kun sen viettää urheillen tai avomiehen ja ystävien seurassa.

Susanna Raittila MITÄ TEKEE: 27-vuotias Susanna työsken-telee Peab Infrassa työnjohtotehtävissä. Yri-tys tekee maa- ja vesirakentamista, joihin lu-keutuvat muun muassa katujen saneeraukset ja louhintatyöt. Työmaalla Susanna antaa oh-jeistuksia ja seuraa aikataulua, hankkii työ-materiaalit sekä vastaa siitä, että kaikki su-juu jouhevasti.

SUHDE CRAMOON: Susanna ja Cramo ovat tehneet yhteistyötä pitkään. Koska Peab Inf-ralla ei varsinaisesti ole omaa kalustoa, Su-sanna vuokraa monesti Cramolta kaiken työ-maalla tarvittavan, konteista ja sosiaalitiloista lähtien. Myös kaikki erikoistyökalut tulevat Cramolta. Työmaan sijainnista riippuen Su-sanna on vaihtelevasti yhteydessä Cramon eri toimipisteisiin. Yhteistyö on sujunut hy-vin ja sitä tehdään jos ei päivittäin, niin aina-kin viikoittain. HARRASTUKSET: Talvisin Susanna on inno-kas hiihtäjä, ja hän hiihtää mieluiten maalla omassa rauhassaan. Kesäisin juoksuharras-tus vie mukanaan. Yhdessä avomiehen kans-sa kokkaileminen on hänelle mieluisaa ajan-vietettä, ja pariskunnan yhteinen bravuuri ovat perinteiset letut. ■

TEKSTI: ISA NORTELA | KUVA: MARKKU OJALA

”Tavoitteena minulla on vielä joskus

juosta maraton.

Lettukestejä ja Lenkkelyä

Peab Infrassa työnskentelevä Susanna on tehnyt pitkään yh-teistyötä Cramon kanssa.

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVA: RIIKKA HURRI

271 |

2016

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: POHJOLA RAKENNUS JA DREAMSTIME

Pohjola Rakennus Oy listaa muutaman vuoden välein kymmenen yleisintärakentamisen virhettä. Listalla ei haluta osoittaa ketään sormella, vaan se

kannustaa virheettömyyteen kaikissa töissä rakennustyömaalla.

Yhteistyöllä kohti virheetöntä

rakentamista

281 |

2016

P ohjola Rakennuksen konsernijohta-ja Juha Metsälä kertoo, että listauk-sen tavoitteena on virheiden määrän

vähentäminen sekä yleisimpien ja eniten kustannuksia aiheuttavien epäkohtien eh-käiseminen. Tuorein listaus on viime vuo-den lopulta.

TOP 10 -virheiden kirjaaminen ja esiin nostaminen ovat keino saada listaa lyhyem-mäksi. Rakentamisen laatu paranee vain es-tämällä rakennusvirheet.

– Lista perustuu toteutuneiden vuosita-kuu- ja 10-vuotistakuutöiden ja tuotannon edustajien kokemuksiin. Asia on otettu työ-mailla positiivisesti vastaan. Listan tavoit-teena on kannustaa parantamaan virheettö-myyttä paitsi mainituissa asioissa, niin kai-kissa muissakin töissä, Metsälä sanoo.

– Virheet saadaan ehkäistyä, kun pide-tään vaatimustaso laadun suhteen korkeal-la ja tiedostetaan, mitä hyvä laatu on, Juha Metsälä korostaa.

Metsälä on myös Rakennusteollisuus RT:n laaturyhmän puheenjohtaja.

RAKENTAMISEN LAATU on Metsälän mu-kaan kehittynyt Suomessa myönteisesti. Ai-empaa useampi asunto luovutetaan nykyään virheettömänä. Aalto-yliopiston Rakennuste-ollisuus RT:lle tekemän selvityksen mukaan suurimpien asuntotuottajien kohteissa vir-heettömien asuntojen osuus on 80–90 pro-senttia. Virheettömäksi luovutukseksi luo-kitetaan asunto, jossa ei vastaanottohetkel-lä ole mitään huomautettavaa. Suomalaisen rakentamisen laatu ei siis ole ainakaan huo-nompaa kuin muissa maissa.

Rakentamisen ongelmat liittyvät yleensä viimeistelyyn, kuten ikkunoiden ja parvek-

keen ovien asennusten säätöihin sekä seini-en ja kattojen halkeamiin. Yleisimmät virheet ovat pysyneet samoina 1990-luvulta lähtien, ja samat epäkohdat toistuvat niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Vakavat virheet ovat kuitenkin harvinaisia.

– Rakentamisen laatu on parantunut. Esimerkiksi kylpyhuoneissa oli aiemmin pal-jon ongelmia, mutta nykyään ne osataan teh-dä oikein. Edistymisen taustalla ovat muun muassa tutkimus, ohjeistus, kosteuseristäji-en pätevyysvaatimukset ja lisääntynyt val-vonta. Seurannan lisäksi työmailla on pa-nostettu myös mittauksiin, mikä näkyy lop-putuloksessa.

MIKSI VIRHEITÄ syntyy? Metsälä kertoo, et-tä yleisimpänä syynä pidetään rakentamisen

kireitä aikatauluja. Kaikista ongelmista ei kuitenkaan voi syyttää kiirettä, koska raken-taminen muodostuu monista eri osatekijöis-tä, työvaiheista ja urakoista. Virheitä syntyy-kin rakentamistyön lisäksi jo suunnitteluvai-heessa ja materiaalivalinnoissa.

Rakennusteollisuus RT:n järjestämän verkkohaastattelun mukaan rakennusalan ammattilaiset kokevat ongelmien kiteytyvän juuri aikatauluihin. Hankkeita valmistellaan pitkään, mutta kun rakentamisen aloituspää-tös on tehty, jää kovin vähän aikaa itse ra-kentamisen aloitukseen. Näin yksityiskohtia ei ehditä käydä tarpeeksi läpi, ja suunnitte-lun kiire siirtyy suoraan rakennustyömaalle.

Myös Metsälän mielestä virheiden vält-täminen edellyttää kaikkien osapuolten si-toutumista. Yhteistyötä ja tiedonkulkua on lisättävä esimerkiksi pää- ja aliurakoitsijoi-den välillä.

– Hyvä lopputulos vaatii nykyistä enem-män laatuun sitoutumista ylimmästä joh-dosta alkaen.

– Laatu lähtee myös asenteista. Niihin taas voidaan vaikuttaa koulutuksella ja tie-dottamisella. Lisäksi tarvitaan tunnustusta eli palkitsemista hyvin tehdystä työstä, Met-sälä summaa.

Hänen mielestään yksi merkittävä keino, jolla laatua voidaan parantaa, on siirtää ra-kentamista työmailta rakennustuotetehtai-

POHJOLA RAKENNUS -KONSERNINKYMMENEN YLEISINTÄOMAPERUSTAISEN ASUNNONTUOTANNON VUOSIKORJAUKSEN AIHETTA:

1 Paikalla tehtyjen kylpyhuoneiden kaatovalujen ongelmat 2 Putkivuodot 3 Autokansien vuodot 4 Halkeamat seinä- ja kattorakenteissa 5 Pintojen sotkut, kolhut ja naarmut 6 Parveke- ja porrasovien säädöt 7 Parvekelasitusten toimivuus 8 Ikkunoiden säädöt ja huurtuminen 9 Ilmanvaihdon säädöt 10 Laatoitussaumausten virheet

siin. Tämä tarkoittaa valmisosarakentamis-ta ja off-site-rakentamista, kuten elementti-kylpyhuoneita. Kohteissa, joissa on käytetty elementtikylpyhuoneita, takuukorjaustyöt ovat vähentyneet selvästi.

METSÄLÄ TOIVOO digitaalisten ratkaisujen yleistyvän rakennusalalla. Rakentamisen laa-tua voidaan parantaa esimerkiksi tietomallin-tamisella ja älykkäällä rakennusteknologialla.

Tietomallintamisessa kolmiulotteiseen malliin kirjataan kiinteistön koko elinkaaren aikaiset tiedot suunnittelusta, rakentamises-ta, tuotteista ja materiaaleista aina kunnos-sapitoon saakka. Näin kaikki informaatio on samassa paikassa, eikä hajallaan eri tiedos-toissa. Metsälä toivoo, että julkisessa raken-tamisessa siirryttäisiin tietomalleihin muu-taman vuoden sisällä, minkä jälkeen ne tu-lisivat käyttöön muissa merkittävissä raken-nuskohteissa.

Esimerkiksi rakennuksen luovutustilan-teessa on nykyään helppo ottaa kuva vaik-kapa huonosti asennetusta ikkunalistasta ja lähettää se suoraan toimittajalle. Näin puut-teesta jää heti sähköinen jälki prosessiin.

– Rakentamisen laatu näkyy lopullisesti vuoden päästä valmistumisesta, kun on siir-rytty kunnossapito- ja huoltovaiheeseen. Ra-kennusvaiheessa asennetut älytunnistimet helpottavat kunnossapitoa. Esimerkiksi sa-laojaputkiin asennetut anturit kertovat, on-ko putkissa kosteutta, tai tunnistimilla voi-daan ohjata ilmanvaihtoa, miettii Metsälä.

RAKENTAMISEN OLOSUHTEET vaikuttavat lopputulokseen ja virheiden vähentämiseen. Metsälän mielestä Cramon tarjoamat sääsuo-japalvelut ovat esimerkki siitä, miten Suomen olosuhteissa voidaan jo ennakolta varautua

”Ennakointi on kaiken lähtökohta.

Juha Metsälä kertoo rakentamisen laadun parantuneen, kun tutkimusta, ammattitai-toa ja valvontaa on lisätty. Lopputuloksessa näkyy myös mittausten lisääntyminen.

291 |

2016

sään aiheuttamiin kosteusongelmiin. Myös työmaan lämmityksellä on merkitystä laa-dun parantamisessa.

– Sääsuojan hyöty on siinä, että kriitti-set työvaiheet voidaan tehdä suojassa ja ra-kenteiden kuivuminen alkaa nopeammin. Suomen olosuhteissa rakenteet kastuvat ai-na hieman, joten oikea ja ammattitaitoinen kuivatus on kaiken A ja O.

VIRHEET EIVÄT ole ilmaisia. Aalto-yliopiston selvityksestä ilmenee, että asuntotuotannon takuukustannukset ovat prosentin verran ko-konaiskustannuksista.

C ramon kehityspäällikkö Ismo Vainio ja myyntipäällikkö Juha Salmela alle-

kirjoittavat Pohjola Rakennus Oy:n tekemän yleisimpien rakennusvirheiden listan.

– Tiukat aikataulut lisäävät rakentami-sen haasteellisuutta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -sanonta kuvaa hyvin tilannet-ta. Kun suunnittelulle ja töiden aikataulutuk-selle varataan riittävästi aikaa, näkyy se heti laadussa miettii Vainio. Ennakointi on kaiken lähtökohta. Jos työmaalla jokin työvaihe vii-västyy, se vaikuttaa heti muihin töihin. Tällöin ei esimerkiksi jää aikaa odottaa rakenteiden kuivumista, ja pintatyöt saatetaan aloittaa lii-an aikaisin.

Olosuhdehallinta parantaa laatuaSALMELAN MUKAAN monet rakennuttajat vaativat rakennusaikaisten sääsuojien käyt-töä. Niiden avulla olosuhteet saadaan parem-min hallintaan, ja esimerkiksi listassa olevat autokansien vuodot, seinien ja kattojen hal-keamat sekä pintojen sotkut, kolhut ja naar-mut saadaan ainakin osittain kuriin.

– Sääsuojat eivät suojaa ainoastaan sa-teelta, vaan myös tuulelta ja auringolta. Esimerkiksi betonivalun yhteydessä läm-mitettävillä sääsuojilla saa lämpö- ja kos-teustilanteen hallintaan ja kuivumisen suun-nitellusti alkuun. Suoja estää myös tuulen levittämien epäpuhtauksia tarttumisen kos-teisiin pintamateriaaleihin. Suojalliset telineet

lisäävät työturvallisuutta, koska niissä on kai-teet valmiina.

VAINIO KOROSTAA koko rakennusaikaisen olosuhdehallinnan seurannan ja mittausten tärkeyttä. Esimerkiksi rakenteiden kosteus-mittauksilla selvitetään, voidaanko siirtyä seu-raavaan työvaiheeseen. Cramolla on tarjolla myös etäluettava lämpö‐ ja kosteusolosuhtei-den valvontaan sopiva laitteisto ja ohjelmisto.

Kosteus- ja homeongelmien yleistyminen melko uusissakin rakennuksissa on lisän-nyt rakennusaikaisten sääsuojien merkitystä. Salmela toteaakin sääsuojien kysynnän kas-vaneen viime vuosina voimakkaasti. ■

– Takuukustannukset näyttävät pienen-tyneen, kun tilannetta verrataan 1990-luvun loppuun. Rakentamisprosessia on hiottu ja kehitetty niin, että yhä useampi rakennus ja asunto pystytään tekemään kerralla valmiik-si ja virheettömäksi. Selvityksestä käy ilmi, että vuosikorjauskustannukset ovat kymme-nessä vuodessa alentuneet kymmenesosaan aiemmasta. Samalla aikavälillä kymmenvuo-tiskustannukset ovat puolittuneet. Tämä on tuonut selvää rahallista säästöä.

Aalto-yliopistolta tilattu selvitys laatu-virheistä ja niiden kustannuksista liittyy

Rakennusteollisuus RT:n vuonna 2011

käynnistämään Rakennusteollisuuden Laa-tupolku-hankkeeseen.

– Hankkeen tavoitteena on lisätä koko rakennusalan huomiota rakentamisen laa-tuun. Kehitämme työkaluja ja yhteisiä mitta-reita laadun tuottamiseen ja seuraamiseen. Olemme tehneet ohjeistuksen myös asiak-kaan kohtaamiseen, kertoo Metsälä.

RT:n lisäksi hankkeessa ovat mukana Ra-kentamisen laatu RALA ry ja Asunto- toimi-tila ja rakennuttajaliitto RAKLI sekä asian-tuntijoina lisäksi Aalto-yliopiston Insinööri-tieteiden korkeakoulu ja Tampereen teknil-lisen yliopiston Rakennustuotanto ja -talou-den yksikkö. ■

Sääsuojilla voidaan parantaa työmaan työskentelyolosuhteita ja varmistaa osaltaan laadukas lopputulos.

301 |

2016

Tavoitteena loistava tulevaisuusTuore toimitusjohtaja Leif Gustafsson haluaa, että Cramo pysyy jatkossakin vuokrausalan kärjessä. Se varmistamiseksi tarvitaan esimerkiksi big dataa. TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVA: MATTI SULANTO

Leif pitää henkilökuntaa Cramon tärkeimpänä kilpailuvalttina.

R akennusinsinööriksi kouluttautunut Leif Gustafsson on en-nen Cramoa ehtinyt työskennellä toimitusjohtajana myös Ste-na Recyclingin Intenationalilla ja YIT Sverigellä. Tärkeimmäk-

si tehtäväkseen Cramolla hän määrittelee yhtenäisen strategian vaa-limisen kaikissa Cramo-maissa.

– On erittäin haastavaa olla vahva vuokraamoalan yritys sekä paikallisesti että globaalisti. Maailmantilanteet vaihtelevat nopeas-ti ja vaikuttavat rakennusalaan ja sitä kautta meidän toimintaam-me. Meillä ei ole varaa olla kankea tai hitaasti liikkuva globaali yri-tys. Kilpailu on liian kovaa jokaisessa toimintamaassamme, Gus-tafsson sanoo.

Viime vuosina Cramo on paitsi kasvanut, myös yhtenäistänyt ja harmonisoinut prosessejaan kaikissa toimintamaissaan. Gustafsson toteaa, että vuokrausalalla on käynnissä yhä suurempia muutoksia. Big datan eli suurien tietomassojen keräämisen merkitys sekä tiedon hallinta on tullut vuokrausalalle jäädäkseen.

– Emme voi enää tehdä päätöksiä perustuen vain mutu-tuntu-maan, vaan taustalla on oltava myös faktaa. Käytämme big dataa yhä enemmän apuna asiakaspalvelussamme, esimerkiksi ennakoimalla kalustotarpeitamme. Tiedon avulla voimme olla entistä joustavam-

pia ja reagoida asiakkaidemme toiveisiin nopeasti.

CRAMO ON ponnistellut aktiivisesti asiakaslupauksensa läpi-viemiseksi. Gustafsson näkee, että vahva brändi on tänä päi-vänä kansainvälisen yrityksen käyntikortti ja yksi tärkeimpiä kilpailuetuja markkinoilla.

– Olemme käyneet läpi yhteiset arvomme ja aloittaneet työn muuttaaksemme koko yrityskulttuuriamme. Globaalissa yrityksessä koko henkilökunnan täytyy tietää, mitä kohti pon-nistellaan, hän linjaa.

Gustafsson nimeää yhdeksi Cramon tavoitteeksi henkilö-kuntaan panostamisen ja myös uusien hyvin tekijöiden hou-kuttelun.

– Vuokrausalalla henkilökuntamme on tärkein kilpai-luvalttimme. Jokainen työpaikka haluaa olla kiinnostava ja

houkutella parhaat tekijät pariinsa. Me Cramolla tulemme panostamaan henkilökuntamme osaamiseen ja kouluttami-

seen, Gustafsson lupaa.

VAPAA-AIKAANSA toimitusjohtaja viettää kuntoillen sekä tennis-tä, golfia ja shakkia pelaten. Entä mikä tekee hänen työpäivästään mainion?

– Lähden joka aamu innoissani töihin jatkamaan Cramon ke-hittämistä. Koska olen juuri aloittanut, minulla on paljon ajatuksia ja ideoita tulevasta. Itselleni mainio työpäivä on jokainen, jolloin he-rään ja pääsen tarttumaan toimeen. ■

sorvin ääressäCramolainen esittäytyy

311 |

2016

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA

MAINIO PÄIVÄTYÖMAALLA.

KUUNTELEMME SINUA AINA TOIMITUSAIKAMME PITÄVÄT AINAKALUSTOMME ON AINA KUNNOSSA

Uskomme aitoon, avoimeen vuorovai-kutukseen. Jos et ole tyytyväinen pal-veluumme, kerro siitä asiakasedusta-jallemme. Autat meitä kehittymään ja saat palveluksestasi bonuksen.

Tiedämme, että rakennustyömaa on kuin palapeli, jossa yhdenkin osasen puuttuminen tai myöhäs-tyminen on liikaa. Jos toimitusai-kamme on minuutinkin myöhässä tai letkun verran vajaa, korjaamme tilanteen ja jatkat hommiasi jopa viikon meidän piikkiin.

Haluamme olla luottamuksesi mittainen. Jos kalustomme ei toimi kuten sen pitää, korjaamme tai vaihdamme sen neljän tunnin sisällä. Muuten jatkat hommiasi jopa viikon meidän piikkiin.

CRAMO EI PELKÄÄ HAASTEITA, ei pieniä eikä suuria. Olemme sitoutuneet nostamaan koko vuokrausalan palvelutasoa, ja teemme sen yhteistyössä teidän – asiakkaidemme – kanssa. Voimme pitää uudet lupauksemme vain teiltä saamamme palautteen avulla.