Kurs i bokhistoria Föreläsning 28.10.2009 Helsingfors (SLS) Läsandets, bokägandets och bibliotekens historia (med betoning på Finland) (föreläsningen på svenska med materialet på finska) Ilkka Mäkinen Institutionen för informationsvetenskap och interaktiv media Tammerfors universitet
Svenska litteratursällskapets kurs i bokhistoria, föreläsning 28.10.2009, Läsandets, bokägandets och bibliotekens historia
Welcome message from author
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Kurs i bokhistoriaFöreläsning 28.10.2009 Helsingfors (SLS)
Läsandets, bokägandets och bibliotekens historia (med betoning på Finland) (föreläsningen på svenska
med materialet på finska)
Ilkka Mäkinen
Institutionen för informationsvetenskap och interaktiv media
Tammerfors universitet
Lähteitä ja lisäluettavaa• Suomen yleisten kirjastojen historia. Toim. Ilkka Mäkinen.
Hki: BTJ, 2009.
• Ilkka Mäkinen: "Nödvändighet af LainaKirjasto": modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot (1997)
• Bokvurm i Tammerfors. Lantmätare Gustaf Adolph Tuderus (1766-1817) bibliotek. Red. Ilkka Mäkinen. TUTKIVI 34. Tampere 2005
• Ilkka Mäkinen: P.U. F. Sadelin (1788-1858): präst, skribent och biblioteksman. Tammerfors 2000.
• Kirjakulttuuri kaupungissa 1700-luvulla. Toim. Cecilia af Forselles & Tuija Laine. Hki 2008.
Modernin lukemiskulttuurin tulo Suomeen
• Kirjasto ovat (lukemis)kulttuurin instituutio• Lukemisen historiaa on vaikea tutkia- ei jää jälkiä- harvat ja poikkeukselliset ihmiset merkitsevät
muistiin lukemansa- kirjojen myyntitilastoja ei saatavilla- vähäarvoista lukemista ei huomioida- statukseltaan alemmat ryhmät jäävät pimentoon
Mitä lukeminen on?
- mekaanisen lukutaidon harjoittamista
- tiedonhankintaa, työtä
- osa elämäntapaa
- modernin identiteetin piirre: moderni lukemiskulttuuri
Lukemisen historian lähteitä
- aikalaismuistiinpanot, muistelmat, lehdet- kirjasto- ja kirjakauppaluettelot- perukirjoitukset- huutokauppaluettelot- sensuurin keräämät tiedot- tilauslistat- lukuseurat, kaupalliset lainakirjastot ja niiden luettelot Mutta mitä kirjoja todella luettiin?- luetuimmat kirjat ei ehjiksi jää
Suomessa
• Grönroos & Nyman: Boken i Finland. Bokbeståndet hos borgerskap, hantverkare och lägre sociala grupper i Finlands städer enligt städernas bouppteckningar 1656-1809 (1996)
Kilpinen julkaisi 1845 viipurilaisessa Kanawa-lehdessä (n:o 27) uutisen ”Lukuhalu”. Siinä kerrottiin, kuinka viitasaarelainen ”köyhä loisimies eli itseolevainen” niin hartaasti halusi saada luettavakseen Kanawan, että pyysi kirkkoherran jakamaan tilausmaksun kanssaan.
• LUKUKIIHKO
Monta lukemisen vallankumousta?
• laajentumisteoria• pistemäisestä alusta globaaliin peittävyyteen (vai
länsimainen harha?)• 1) palatsivallankumous?• *myöhäiskeskiaika, renessanssi• 2) porvarillinen vallankumous• * 1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku• 3) demokraattinen vallankumous• * 1800-luvun lopusta nykypäiviin• 4) globaali mediavallankumous• * menossa
Paino- ja paperinvalmistus-tekniikan virstanpylväitä
• pikapainokone 1812 (siihen saakka painaminen käsityötä)
• latomakone 1822• puuhiokkeen valmistus 1840-luvulla• sellun tekeminen 1860-luvulla• tehokkaita latomakoneita 1870, 1884 jne.• = tärkeitä teknisiä edistysaskeleita, mutta ne eivät selitä
kaikkea, esim. Saksan lukuvimmakeskustelu paljon ennen ratkaisevia teknisiä keksintöjä
• [silti: todellinen lukemisen laajeneminen kaikkiin kansanluokkiin vasta kansakoulun ja halvan paperin jälkeen]
Lukuvimman puhkeaminen Saksassa 1700-luvun lopulla
• Wertherfieber (1774): itsemurhia ja muuta hälyttävää
• uudet lukijaryhmät huomion kohteeksi
• romaanin nousu – uusi genre-jako, (kauno)kirjallisuus omaksi
kategoriakseen
Lukuvimma puhkeaa...
• fiktiivisen lukemisen opetteleminen
* hartaus- ja opettavaista kirjallisuutta lukemaan tottuneet samastuivat liikaa teoksen maailmaan
* valistuksellisesti suuntautuneet näkivät moraalisia ja terveydellisiä vaaroja
• - säätyraja lukemisen valinnassa
* talonpojat ja työläiset eivät lukeneet kaunokirjallisuutta (kuin vasta 1800-luvulla)
Miten ja milloin suomalaiset siirtyivät ekstensiivisen lukemisen piiriin?
• säätyläistö 1700-luvulla* sanomalehdet, romaanit, näytelmät*kanavina mm. lukuseurat, kirjakaupat• rahvas, kansa (kielestä riippumatta) 1800-
luvun jälkipuoliskolla* levittäjinä kansankirjallisuus (folklitteratur),
sanomalehdet, aikakauslehdistö, * pitäjän- ym. kirjastot* huokeat kirjasarjat 1890-1900-luvuilla
Lukemisen kärkiryhmät 1700-luvulla:
• aatelisto, papisto, virkamiehet
Aatelisupseerit
• kosmopoliittinen ryhmä• monet oppimassa sotimista ja tapoja
mannermaalla, jatkuvat kontaktit• Suomessa toiminut vakinainen upseeristo
asui maalla puustelleissaan• erityistehtävissä, kuten Viaporin
rakentamisessa runsaasti upseereita Ruotsin puolelta
Aatelisupseerit
• toivat Ranskasta ja Saksasta uusinta kirjallisuutta, myös uskallettua
• Viaporin upseereilla tiivis seuraelämä
• kuolleiden upseerien kirjoja myytiin huutokaupoissa, jolloin niitä saattoi siirtyä virkamiehille ja porvareille
Kapteeni G.J. Kyhlenbeckin († 1753) kirjojen huutokauppaluettelo
• ”L’Amant artificateur” [Chavigny: L'amante artificieuse : Ou le rival de soymême. Intrigue galante]
• ”Les Dames galantes” [kirj. Philippe Poisson: Les Dames galantes ou la confidence réciproque]
• ”Intrigues monastiques”[Jean-Baptiste de Boyer d'Argens:Intrigues monastiques ou l'amour encapuchonnée, nouvelles ...]
• ”Die galante Ober Saxisch” [Die schöne und galante, auch tugendhafte Obersachsin Friderica]
• ”Die (?) verliebte und galante Student” [Der verliebte und galante Student, welcher unter der Lebens-und Liebes-Geschichte des Spanischen Marchesens Perez de Cehnauscheno, ...] ...... jne. jne.
Aateliskartanoiden kirjastoissa
* jopa 1600-luvun ranskalaisia paimenromaaneja, • esim. d’Urfé: ”L’Astrée”* Marmontel* Fenélon: ”Les Aventures de Télémaque”* Richardsonin ja Fieldingin teoksia.
• Björkenheim, Magnus: Äldre fransk litteratur på herrgårdar i Finland. Helsingfors 1981 (näköispainos alkuperäisestä v. 1929). (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 45.)
Ei-aateliset säätyläiset
• osasivat usein saksaa ym. mutta alkoivat lukea enemmän vasta kun ruotsiksi alkoi ilmestyä 1700-luvun jälkipuoliskolla romaaneja, näytelmiä yms. käännöksinä
• Marlies Prüsener: • Lesegesellschaften im 18. Jahrhundert. - Archiv für
Geschichte des Buchwesens, Band XIII (1973), [palstat] 369-594.
• - typologia• - käytännöt• - levinneisyys• - lukuseura vs. kaupallinen lainakirjasto?Lukuseurojen yliarvostus?
Typologiaa ja nimityksiä eri kielillä:
• Lukuseura —sateenvarjonimitys• Reading society – Subscription library – Book Club• Lesegesellschaft - • Läsesällskap -
• Lukuyhtyys (1847) -
Lukuyhtiö -• Lukuseura
Typologiaa• Zeitungsgesellschaft - Journalsällskap• Lukupiiri: ei yhteistä kirjastoa, kirjat kiertävät,
päätyvät lopuksi jäsenten omiin kirjahyllyihin tai huutokaupataan tai arvotaan– Lesezirkel - Läsecirkel– Book Club - Book Society - Bok-societet (1760)
• Yhteistilaus, tilausrengas• Suomessa tietoja 1690-luvulta: Turku, Kokkola• Turun Akatemia 1730-luvulta• Ylä-Savo 1740-luvulla (tuomari Wijkman)• - käsinkirjoitettuja uutislehtiä• - renkaassa mukana useita pappeja• - Viipuri ”Der Spiel Clubb” 1770/80-luku tilasi lehtiä• - 1800-luvulla yleisiä maalla säätyläisten kesken,
– pohjalaisia talonpoikia, jotka suomensivat hengellistä ja maallista kirjallisuutta
– käsikirjoitukset kiersivät talosta taloon– jäi julkisuudelta piiloon 1800-luvun puoliväliin
Bok Societet• Framlidne lands kammereraren i Uleåborgs län
Erik Tulindbergs Lefwerne (muistokirjoitus):• “Några af Prästerskapet ock Stånds Personer i
Socknarne kring Vasa, hade inom sig inrättat en så kallad Bok Societet, hvars ledamöter icke allenast meddelte hvarandra sina Böcker ock skrifter af något värde, utan ock förskaffade sig efter hand utkommande nya Böcker, som sedan inom Societeten kringsändes till genomläsning. Historien, Geographie, Rese Beskrifningar, Oeconomiske ock Stats Skrifter samt Natur Läran, voro egenteligen de ämnen hvaruti denna Bok Societet samlade, ....”
“Herr Montesquious tankar öfwer orsakerne til de romares wälde och fall. Af Fransöskan öfwersatte
[…] Af O. v. D[alin].” Stockholm 1755- kiertävän kirjan etulehdellä:
• lääninlampuri Johan David Cneiff Kaskinen • kirkkoherra Jacob Estlander Lapväärti • kirkkoherra Johan Æjmelæus Isokyrö • kappalainen Israel Reinius Laihia • kapteeni Herman Julius Roos Ylistaro• maanmittari Zach. Brander Sulva tai Mustasaari• — “ — Erik Klingius Maalahti • — “ — Erik Tulindberg Korsnäs• — “ — Ludvig Anton Runeberg Korsnäs• — “ — Erik Wijk Närpiö• kappalainen Henrik Moliis Närpiö• maanmittari Israel Wänman Närpiö
Lukukirjasto (Lesebibliothek)
• 1794 Läsebibliothek i Wasa • Hovkanslern Zibet 1802: ”Til bibehållande och
fortsättande af det Läse-Bibliotheque uti Vasa stad, om hwars inrättande flere Militaire och Civile Ämbetsmän sig förenat och hwaruti andre Stadens inwånare tillåtas emot lindrig afgift deltaga, hvarigenom det ikläder sig egenskap af Lån bibliotheque, har (Herr Assessoren) å Sälskapets vägnar begärt mit tilständ. Jag lämnar detta så mycket häldre, som jag är lika öfvertygad om nyttan af en sådan inrättning uti en stad, där ingen bokhandel finnes……”
Luku- ja lainakirjasto?
• Censurförordning 1829: • ”… Boktryckerierne, Bokhandeln, Läse- och Låne-
Bibliotheken samt Bok-auctions-Kamrarne…”• ”Låne- och läsebibliothek”
– - ruotsalais-suomalainen erikoisuus?– - Hovikanslerin ohjesääntö 1802, sitten Suomen
sensuuriasetus 1829
• - kaupallisen lainakirjaston ja lukuseuran lukukirjaston sulautuma oloissa, joissa kumpikaan ei olisi voinut yksinään menestyä
Vaasa 1794-1845
• Jäsenistö 1802: paroni, hovioikeuden jäseniä, upseereja, maistereita ym.
• Jäsenistö 1830: porvarillistuminen• * ensin julkaistiin painettua luetteloa hankinnoista• * painetut kumulatiiviset luettelot 1813 & 1828• 1813 1813-1828• matkakirjat 15% 5%• hist. ja valtioll. 11% 18%• romaanit 30% 36%
Vaasa....
• August Lafontaine: n. 45 teosta, • August von Kotzebue: tusina• Walter Scott: tusina • Werther-jäljitelmiä puoli tusinaa.
• Västerbottenin lääninlääkäri Daniel Eric Naezén (1752-1808)
• Tietoja lukukirjastosta Naezénin kirjeenvaihdosta C. G. Gjörwellin kanssa (1800)
• ”År 1797 gjorde jag en nöjsam Sommartour igenom Wasa- och Uleåborgs Län, samt tog hemvägen öfver Torneå. … ”
• ”… Jag har nu fått i gång et Läse-Bibliothek för Umeå stad igenom Actier , och äro 26 personer, som härmed ingådt; men som början skjedde endast med 50 Rdr, så är Bibliotheket litet. Sammanskottet til nya Böcker skall väl efter hand öka Samlingen. Härigenom kunna mina Stadsboar ledas til hug och smak för lecture, och äfven blifva afnämare af nya Tractater. ...”
Muita lukukirjastoja: • * Kokkola 1800 (mm. Anders Chydenius)- lukuseura merenkulusta elävän pikkukaupungin
henkisen elämän keskuksena- jäsenistö lähes täysin porvarillinen- yhteys suureen maailmaan, kokoontumispaikka
- pietarilaisen C.T. Dahlgrenin sivubisnes, ennestään jo liike Pietarissa
– täysin saksalainen kokoelmiltaan, Goetheä, Schilleriä, Wielandia jne.
– yritys lyhytaikainen
• Friedrich Anton Meyer ( *1769/1771-†1831)– 1801 Turussa, myöhemmin myös Helsingissä– kirjakaupan sivutoimintona– laaja hankintaverkosto– ilmoitteli sanomalehdissä– leski jatkoi (ilm. ensimmäinen naiskirjastonhoitaja
Suomessa?)
Kaupalliset...
• J. W. Lillja (*1817-†1878)Turussa
• - kymmeniä tuhansia kirjoja
• - kirjakaupan ja antikvariaatin yhteydessä
• Muissakin kaupungeissa (tutkimusta puuttuu)
Kansankirjastojen synty Suomessa
• Lukuseurojen ja säätyläisten lukemiskulttuurin rajoittuneisuus:
• - koski vain muutamaa prosenttia väestöstä eikä selkeästi tiedostettu, pitäisikö ”kansaakin” valistaa (voisiko siitä syntyä vaaroja?)
• - mutta samat voimat vaikuttivat jatkossa
Kirjastoja rahvaalle?
• Esteitä:- olosuhteet epäsuotuisat (savupirtit, kova työ)– lukeminen ei kuulunut elämäntapaan– liika viisaus voi aiheuttaa ristiriitoja– kansanopetus kirkon velvollisuutena; valtio huolehti
vain virkamiehistön yms. koulutuksesta: koulu <-> kansakoulu!
– ei veroja, ei varoja, kirjat kalliita (rahatalous kehittymätön)
– ei sopivaa kirjallisuutta, ei kysyntää
Valistus - kansanvalistus!
• - varsinainen valistus oli itsevalistusta• - valistuksen aika antoi kuitenkin uudet ihanteet,
moraalisen velvollisuuden jakaa valistusta muillekin
• - alemmat luokat eivät omatoimisesti hankkineet tietoa ja valistusta (toki oli poikkeuksia, mutta…), siis niitä piti valistaa —> kansanvalistus (folkupplysning)
• - holhottujen valistamista
Kansanvalistus
• - tietoa kansalle jakamaan!
• mutta millä ehdoilla?
• ja kuka takaa, ettei tietoa käytetä väärin?
• kestääkö kansan pää kaikkea uutta tietoa?
Kirkonkirjastot
• - tietoja jo 1700-luvulta että annettu Raamattuja ja muitakin kirjoja seurakuntalaisille lainaksi, usein maksua vastaan
• - säädökset hankaloittivat (ei saa viedä kirkosta pois)
Kansanvalistuksen keinoja1700-luvun jälkipuoliskolla ja 1800-luvun
alkupuoliskolla
• sopivat tekstit: kansankirjallisuus– esim. almanakkojen artikkelit,– huokeat kirjaset, muokatut
Ensimmäinen suomalainen kansankirjasto:Regina-koulun kirjasto 1802(?)
• paroni Rabbe Gottlieb Wrede äitinsä testamentin mukaan– kiertokoulu Anjalassa– koulu ja kirjasto: patriarkaalinen laitos– valistusiltoja myös aikuisille kyläläisille —>
missä laajuudessa toteutui, ei tiedetä, mutta lainakirjasto syntyi — kuin sivutuotteena
Regina-koulun kirjasto
• Wrede lahjoitti kirjoja, lainausmaksuja kerättiin• vaikutteita ja samantapaisia hankkeita Ruotsissa
samaan aikaan (Pro Fide et Christianismo -seura tuki kirjalahjoin, Rutger Maclean toteutti samaan tapaan Skånessa)
• paikallinen ilmiö, tieto ei levinnyt
• Nykyään Regina-koulun kirjaston vanhimmat kirjat ovat Suomen kirjastomuseossa Vaasassa.
Muita aloitteita Ruotsin vallan aikana
• Z. Cygnæus: lukukirjasto Hämeenlinnan käsityöläisnuorisolle (1801)
• R. Holmberg ehdotti ”pitäjänkirjastoa” 1804• Janakkalan ”kyläkirjastot” (Gottlieb Johnin
testamentti 1806, krh Daniel Hirn)• Eipä paljon muuta Ruotsin vallan aikana!
- missä syy? - mutta lukutaitoa sentään ajettiin kansaan!
Autonomian aika
• Yksittäisiä aloitteita, toiveita ja kehoituksia: