BERGGREN LEGAL MAALISKUU 2013 - Oamk€¦ · EUT antoi ennakkoratkaisun yhteisön tavaramerkin tosiasiallisen käytön arvioinnista 9 Kiista tavaramerkistä BUD sai jatkoa 10 KIT

1

IPR-UUTISIABERGGREN LEGAL

MA

ALI

SKU

U 2

013

2 3 Berggren Legal IPR-uutisia maaliskuu 20132

SISÄLTÖ

Valtioneuvosto päätti yleisis-tunnossaan joulukuussa uu-

den työsuhdekeksintölautakun-nan asettamisesta toimikaudelle 1.1.2013−31.12.2015. Kokoon-panoon nimitettiin puheenjoh-tajaksi ylijohtaja, varatuomari Eero Mantere (Patentti- ja re-kisterihallitus) ja puolueettomiksi jäseniksi pääsihteeri, varatuoma-

VALTIONEUVOSTO ASETTI TYÖSUHDEKEKSINTÖLAUTAKUNNAN UUDELLE TOIMIKAUDELLE

ri Marja-Leena Mansala (IPR University Center) sekä johtava tutkijainsinööri Mari Komulai-nen (Patentti- ja rekisterihallitus). Näiden lisäksi kokoonpanoon kuuluu useampi sekä työnanta-jien että työntekijöiden edustaja.

Työsuhdekeksintölautakunta on lakisääteinen työ- ja elinkei-noministeriön alainen lautakunta,

joka antaa lausuntoja työsuhde-keksintölain soveltamiseen liit-tyen työnantajan tai työntekijän näin pyytäessä. Myös tuomiois-tuimilla ja Patentti- ja rekisteri-hallituksella on oikeus pyytää lausuntoa, jos nämä käsittelevät keksintöä koskevaa riitaa.

TEKIJÄNOIKEUS 15

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuoreen päätöksen mukaan sananvapautta voitiin rajoittaa tekijänoikeuden suojaamiseksi 15

WIPO suunnittelee helpotusta lukemisesteisille tarkoitettujen kirjallisten teosten saatavuuteen 16

Digitaalisten palveluiden kasvu kompensoi fyysIsen äänitemyynnin laskua vuonna 2012 17

Vastavuoroisuussopimus Teoston ja eteläkorealaisen Komcan välille 18

Tekijänoikeuslain uudistusehdotus lausuntokierrokselle 18

TIETOSUOJA 20

Google ja HP maksavat hakkereille miljoonia tietoturva-aukkojen etsimisestä 20

TUOTEVÄÄRENNÖKSET 21

Suositus uudesta tuoteväärennösasetuksesta – tulleille selkeämmät ohjeet ja mahdollisuus nopeampaan menettelyyn 21

MAINONTA JA MARKKINOINTI 22

Uusi tupakkatuotteiden pakkauksia koskeva lakivoimaan Australiassa 22 Mainoslappujen kiinnittäminen kuluttajien ulko-oviin oli hyvän tavan vastaista markkinointia (KKO) 23

YLEISTÄ 3

Valtioneuvosto asetti työsuhdekeksintölauta-kunnan uudelle toimikaudelle 3

PATENTIT 5

Lausuntokierros uudesta teknologian siirtoa koskevasta poikkeusasetuksesta ja uusista suuntaviivoista EU:ssa 6

EPO ja USPTO julkaisivat yhteisen patenttidokumenttien luokitusjärjestelmän 6

EPO vastaanotti ennätysmäärän patentti-hakemuksia vuonna 2012 6

Suomen ja Kiinan välistä yhteistyötä helpottava PPH-sopimus voimaan 7

TAVARAMERKIT 9

EUT antoi ennakkoratkaisun yhteisön tavaramerkin tosiasiallisen käytön arvioinnista 9

Kiista tavaramerkistä BUD sai jatkoa 10

KIT KAT-suklaapatukan ulkomuodon tavaramerkki-rekisteröinti selvisi mitätöintikäsittelystä SMHV:n valituslautakunnassa 11

Laajalti tunnettu REIMA-tavaramerkki esti tavara-merkin REIMARI-VAATTEET rekisteröinnin (KHO) 13

Apple-kaupan muotoilu ja ulkoasu rekisteröitiin tavaramerkiksi 14

LÄHTEETValtioneuvoston yleisistunnossa 5.12.2012 antamat asetukset ja päätökset

Berggren Legal IPR-uutisia on IPR-lakimiestemme ja harjoittelijoidemme kokoama, neljästi vuodessa ilmestyvä kooste ajankohtaisista, immateriaalioikeuksiin liittyvistä juridiikan uutisista. Tarkastelemme aineettomiin oikeuksiin liittyviä erityiskysymyksiä yhteydessä muihin oikeudenaloihin. Haluamme tuoda tiedon myös Sinulle, laadukkaassa ja luettavassa muodossa. Tässä numerossa julkaisemme uutisia tammi–maaliskuulta 2013. Lisätietoja julkaisijasta ja tekijöistä löydät takasivulta. Otamme mielellämme vastaan kehitysideoita julkaisumme parantamiseksi! Ota yhteyttä: [email protected]

YLEISTÄ


YLEISTÄ

Komissio ottaa vastaan lau-suntoja suuntaviivoista ja

uudesta ryhmäpoikkeusase-tuksesta, jotka koskevat EU-sopimuksen kilpailuartiklan 101 soveltamista teknologiansiirtoso-pimuksiin. Lausunnot tulee jättää 17.5.2013 mennessä. Teknolo-giansiirtosopimuksissa lisenssin-antaja myöntää käyttöoikeuden toiselle osapuolelle teknologian käyttämiseen sekä tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Ehdo-tuksen tarkoittama teknologian käyttäminen voi olla tietotaidon, patentin tai tietokoneohjelman käyttämistä tuotantoprosessis-sa. Jos valmistukseen liittyvässä sopimuksessa asetetaan vaati-muksia myös jakeluketjulle, tältä osin myös näissä teknologiaso-pimuksissa on otettava huomi-oon vastaavat säännöt kuin jake-lusopimuksissakin.

Lähtökohtana ryhmäpoik-keuksessa on ajatus siitä, että sopimus on luonteeltaan yritys-ten keskinäistä yhteistyötä, joka lähtökohtaisesti rajoittaa kilpai-lua ja kuuluu siten kilpailunra-joituksia koskevan kiellon piiriin. Näillä teknologiansiirtosopimuk-silla on kuitenkin myös inno-vaatioita kiihdyttäviä ja kilpailun kannalta myönteisiä vaikutuksia. Poikkeusasetuksella annetaan-kin ohjeita siitä, milloin sopimus on kilpailua rajoittavasta ensivai-kutelmastaan huolimatta pikem-minkin kilpailua edistävä kuin rajoittava järjestely.

Odotettavissa on ainakin kes-kustelua siitä, pitäisikö poikkeus-

LAUSUNTOKIERROS UUDESTA TEKNOLOGIAN SIIRTOA KOSKEVASTA POIKKEUSASETUKSESTA JA UUSISTA SUUNTAVIIVOISTA EU:SSA

ta sittenkin soveltaa myös sellai-siin sopimuksiin, jotka tehdään useampien kuin kahden osapuo-len välillä sekä siitä, ovatko kil-pailulle myönteiset taloudelliset perustelut saaneet ansaitseman-sa huomion. Keskeistä on myös asetuksella ja suuntaviivoilla an-nettujen ohjeiden selkeys ja käy-tettävyys eli se, miten hyvin eh-dotus onnistuu antamaan tietoa oikeudellisen ohjeen sisällöstä

PATENTIT

LÄHTEETEuroopan komission tiedote 20.2.2013

ja soveltuvuudesta. Väljät edel-lytykset sinänsä sallivat erilaisia tehokkuuspuolustuksia, mutta tekevät toiminnasta vaikeasti en-nakoitavaa ja tulkinnanvaraista. Myös teknologiamarkkinoiden ja markkinaosuuksien määrittelys-sä on poikkeuksetta kyse tulkin-nasta, johon liittyy epävarmuut-ta, ja siksi myös oikeudellisen ohjeen soveltuvuus jää herkästi epävarmaksi.


PATENTIT

SUOMEN JA KIINAN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ HELPOTTAVA PPH-SOPIMUS VOIMAAN

Patentti- ja rekisterihallituk-sen (PRH) ja Kiinan patent-

tiviraston välinen PPH-sopimus (Patent Prosecution Highway) astui voimaan vuoden alussa. PPH-järjestelmä mahdollistaa tietojen vaihdon virastojen väillä ja näin ollen vähentää eri mai-den patenttivirastoissa tehtävää päällekkäistä tutkimustyötä. So-pimuksen tarkoituksena onkin edesauttaa patenttihakemusten nopeampaa käsittelyä. Käytän-nössä järjestelmä mahdollistaa

sen, että suomalaisen patentin hakija voi saada nopeutetun kä-sittelyn Kiinan patenttivirastossa sillä perusteella, että vastaa-va patenttihakemus on todettu PRH:ssa hyväksyttäväksi. Vas-taavasti Kiinassa hyväksytyn pa-tenttihakemuksen perusteella on mahdollista pyytää nopeutettua käsittelyä PRH:ssa. On kuitenkin huomattava, että ensihakemuk-sen tutkineen viraston mielipide ei sido jälkimmäistä virastoa ja molemmat virastot vastaavat

EPO JA USPTO JULKAISIVAT YHTEISEN PATENTTIDOKUMENTTIEN LUOKITUSJÄRJESTELMÄN

Euroopan Patenttivirasto (EPO) ja Yhdysvaltojen Pa-

tentti- ja Tavaramerkkivirasto (USPTO) julkaisivat kuluvan vuo-den tammikuussa niin kutsutun CPC:n (Cooperative Patent Clas-sification Scheme) eli globaalin patenttidokumenttien luokitus-järjestelmän. CPC, jolla on pyrit-ty kansainvälisesti toimivaan ja yhdenmukaiseen teknisten pa-tenttidokumenttien ja erityisesti patenttijulkaisujen luokitukseen yhdistämällä molempien viras-tojen parhaita käytäntöjä, on merkittävä EPO:n ja USPTO:n

yhteistyön tulos. Molemmat virastot tulevat hyödyntämään uutta luokitusjärjestelmää paten-tin hakemisen ja myöntämisen prosessien eri vaiheissa.

Uuden luokituksen nähdään tehostavan ja helpottavan eri-tyisesti tunnetun tekniikan ta-son (ns. prior art) selvittämistä ja muita patenttihakuja, sillä julkaisujen hakeminen yhtenäi-sen luokituksen kautta muuttuu selkeämmäksi ja nopeammaksi. Vaikka nyt kyse onkin EPO:n ja USPTO:n kahdenvälisestä jär-jestelmästä, se voi olla merkittä-

vä askel kokonaisuudessa glo-baalimman luokitusjärjestelmän suuntaan, sillä kyse on kahden ison ja merkittävän viraston mer-kittävästä yhteistyöstä.

CPC käsittää tällä hetkel-lä noin 250 000 symbolia, jotka perustuvat alun perin euroop-palaiseen luokitusjärjestelmään (ECLA) ja johon on yhdistetty molempien virastojen parhaat luokituskäytännöt. Yksityiskoh-taista tietoa CPC:stä löytyy sen virallisilta internetsivuilta osoit-teesta www.cooperativepaten-tclassification.org.

LÄHTEETEPO:n uutinen 2.1.2013

aina vain omista päätöksistään. PPH-sopimus koskee myös kan-sainvälisiä patenttihakemuksia (PCT).

PPH-sopimus on merkityksel-linen, sillä Kiina on noussut maa-ilman johtavaksi patenttivaltioksi ja sen patenttivirastoon tehtiin vuonna 2011 yli puoli miljoonaa uutta patenttihakemusta. Suo-malaisia patenttihakemuksia Kii-nan patenttivirasto vastaanottaa vuodessa noin tuhat.

LÄHTEETPRH:n uutinen 9.1.2013

EPO VASTAANOTTI ENNÄTYSMÄÄRÄN PATENTTIHAKEMUKSIA VUONNA 2012

Euroopan patenttivirasto (Eu-ropean Patent Office, EPO)

vastaanotti alustavien tietojen mukaan yhteensä 258 000 pa-tenttihakemusta vuoden 2012 aikana, mikä on kaikkien aiko-jen ennätys hakemusten mää-rässä mitattuna. Vuonna 2011 hakemuksia toimitettiin EPO:lle yhteensä 244 000 kappaletta. Näin ollen kasvua tapahtui vuo-den 2012 aikana 5,7 prosenttia. Samana vuonna eli 2012 EPO myönsi hakemusten perusteella yhteensä 65 700 patenttia, mikä on 5,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011, jolloin myönnetty-

jen patenttien määrä oli 62 115.EPO:n johtajan Benoît Bat-

tistellin mukaan kolme vuotta peräkkäin jatkunut kasvu patent-tihakemusten määrissä osoittaa, että yritykset ympäri maailmaa pyrkivät edelleen suojaamaan innovaatioitaan ja että Eurooppa on edelleen kiinnostava mark-kina-alue uudelle teknologialle. Alueellisesti patenttihakemuksia vastaanotettiin eniten Euroopan ulkopuolisista maista, joiden osuus oli 63 prosenttia EPO:lle toimitetuista hakemuksista. Lo-put 37 prosenttia hakemuksista tuli EPO:n jäsenmaista. Toimi-

tettujen hakemusten määrässä mitattuna ensimmäisellä sijalla oli Yhdysvallat 24,7 prosentin osuudella hakemuksista ja seu-raavina Japani (19,9 %), Saksa (13,4 %) ja Kiina (7,3 %). Suurta kasvu on ollut vuoden 2012 ai-kana erityisesti Aasian maiden li-sääntyneiden hakemusten vuok-si, koska Japani, Kiina ja Korea muodostivat yhdessä yli puolet hakemusten kokonaismäärän kasvusta. Euroopan maista kol-mannella sijalla kokonaistilastos-sa olevan Saksan jälkeen listalla ovat Ranska (6. sija) ja Sveitsi (7. sija).

LÄHTEETEPO:n uutinen 17.1.2013

PATENTIT


Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi joulukuussa 2012

ennakkoratkaisun yhteisön tava-ramerkin käyttöalueen laajuuden vaatimuksesta. Ennakkoratkai-sullaan EUT tarkensi erityises-ti tavaramerkin tosiasiallisen käytön arvioinnissa vaadittavaa alueellista laajuutta ja totesi, ettei käyttö yhdessä ainoassa jäsenvaltiossa välttämättä riitä suojaamaan tavaramerkkiä mi-tätöinniltä käyttämättömyyden perusteella.

EU:n tavaramerkkiasetuksen mukaan tavaramerkin haltija voi menettää oikeutensa tavara-merkkiin, jos hän ei viiden vuo-den kuluessa rekisteröinnistä ole ottanut yhteisössä tavaramerk-kiään tosiasialliseen käyttöön niissä tavaroissa tai palveluissa, joita varten se on rekisteröity, tai jos tällainen käyttö on ollut viisi vuotta yhtäjaksoisesti keskeyty-neenä. Tosiasiallinen käyttö voi menettämisvaatimuksen lisäksi tulla ajankohtaiseksi väiteasias-sa, jossa väitteentekijän yhteisön tavaramerkki on yli viisi vuotta vanha. Jälkimmäisessä tapauk-sessa vastapuoli voi vaatia mer-kinhaltijaa osoittamaan merkin olleen tosiasiallisesti käytössä viimeisen viiden vuoden aika-na. Mikäli merkinhaltija ei pysty osoittamaan väitemerkille tosi-asiallista käyttöä, väite hylätään.

Ennakkoratkaisupyynnön taustalla oli Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeusvirastossa käsiteltävä väiteasia, jossa re-kisteröidyn tavaramerkin ONEL haltija Leno Merken BV oli tehnyt

EUT ANTOI ENNAKKORATKAISUN YHTEISÖN TAVARAMERKIN TOSIASIALLISEN KÄYTÖN ARVIOINNISTA

väitteen Hagelkruis Beheer BV:n OMEL-tavaramerkkihakemusta vastaan. Tapauksessa asianosai-set olivat yksimielisiä siitä, että sekaannusvaara merkkien välil-lä on mahdollinen. Asianosaiset olivat kuitenkin erimielisiä siitä, oliko väitteen perusteena olevaa ONEL-tavaramerkkiä tosiasial-lisesti käytetty viimeisen viiden vuoden aikana. Tapauksessa oli nimittäin annettu näyttöä ONEL-tavaramerkin tosiasiallisesti käy-töstä, mutta vain Alankomaissa.

Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeusvirasto hylkäsi väitteen sillä perusteella, ettei ONEL-tavaramerkin haltija ollut kyennyt näyttämään merkin to-siasiallista käyttöä EU-tasolla. Leno Merken valitti ratkaisusta Alankomaiden Gerechtshof te ’s-Gravenhage -tuomioistuimeen, joka päätti keskeyttää asian kä-sittelyn ja esittää EUT:lle ennak-koratkaisupyynnön. Ennakkorat-kaisupyyntö koski yllä mainitun tosiasiallisen käytön edellyttä-mää alueellista laajuutta, eli sitä, riittääkö tosiasialliseksi käytöksi EU-tavaramerkin käyttäminen yhden ainoan jäsenvaltion alu-eella vai edellyttääkö asetus laa-jempaa aluerajat ylittävää käyt-töä?

EUT totesi tuomiossaan, että tavaramerkkiasetuksen tosiasial-lisen käytön käsitettä tulkittaessa ei oteta huomioon jäsenvaltioi-den aluerajoja. EUT päätyi tähän lopputulokseen siitä huolimatta, että tavaramerkkiasetusta kos-kevassa Euroopan unionin neu-voston kokouksen pöytäkirjaan

kirjatussa yhteisessä lausumas-sa nro 10 todetaan, että neuvos-to ja komissio katsovat käytön yhdessä ainoassa maassa ole-van tavaramerkin tosiasiallista käyttöä yhteisössä. Neuvoston pöytäkirjaan merkitty yhteinen lausuma ei ole millään tavalla vaikuttanut tavaramerkkiasetuk-sen sanamuotoon, joten sitä ei voitu ottaa huomioon asetuksen tulkinnassa.

EUT kuitenkin totesi, että käyttöalueen laajuus on vain yksi niistä osatekijöistä, jotka on otettava huomioon arvioitaessa, onko käyttö tosiasiallista vai ei. Tavaramerkkiä käytetään tosiasi-allisesti silloin, kun sitä käytetään sen varsinaisen tehtävän mukai-sesti ja mainitun tavaramerkin kattamien tavaroiden ja palvelui-den markkinaosuuksien säilyttä-miseksi tai luomiseksi yhteisös-sä. Kansallisen tuomioistuimen täytyy arvioida näitä tosiasiallista käyttöä koskevia edellytyksiä ottaen huomioon kaikki pääasi-aan liittyvät merkitykselliset to-siseikat ja olosuhteet, joita ovat muun muassa kyseisten mark-kinoiden ominaispiirteet, tavara-merkillä suojattujen tavaroiden tai palveluiden luonne, käytön maantieteellinen ja määrällinen laajuus sekä sen taajuus ja sään-nöllisyys. Tosiasiallisen käytön arviointi perustuu siten koko-naisarviointiin, eikä käyttö yh-den ainoan jäsenvaltion alueella välttämättä enää riitä mitätöinnin estämiseksi tai väitemenettelyn käyttönäytöksi.

TAVARAMERKIT

LÄHTEETEUT C-149/11, 19.12.2012

TAVARAMERKIT


KIISTA TAVARAMERKISTÄ BUD SAI JATKOA

Euroopan unionin yleinen tuomioistuin (EUYT) hylkä-

si 22. tammikuuta antamallaan ratkaisulla Anheuser-Busch-panimon BUD -sana- ja kuvio-merkkien rekisteröintiä vastaan tehdyt väitteet. Asiassa, joka on jo kertaalleen käynyt Euroopan unionin tuomioistuimessa, oli tässä vaiheessa enää kyse väit-teen perusteena olevien BUD -alkuperänimitysten arvioinnista. EUYT:n mukaan näiden vaiku-tusalueen laajuudesta ei esitetty riittävää näyttöä, joten väite hy-lättiin myös tältä osin.

Ratkaisu on osa vuosia kestänyttä kiistaa tavaramer-kistä BUD panimoiden välillä. Anheuser-Busch LLC (entinen Anheuser-Busch, Inc.) oli jo vuo-sina 1996–2000 jättänyt neljä yh-teisön tavaramerkkihakemusta sanan BUD sisältäville sana- ja kuviomerkeille mm. olutta varten. Budejovický Budvar teki näitä rekisteröintejä vastaan väitteen, vedoten Ranskassa, Italiassa, Portugalissa ja Itävallassa kan-sainvälisten sopimusten pe-rusteella voimassa oleviin BUD -alkuperänimityksiinsä. Täsmen-nyksenä tässä yhteydessä todet-takoon, että kyseessä ei ole EU-sääntelyn perusteella suojattu maantieteellinen alkuperänimi-tys, joka on ehdoton este yhtei-sön tavaramerkkirekisteröinnille.

Sisämarkkinoiden harmoni-sointiviraston (SMHV) väiteosas-to kuitenkin pääosin hylkäsi kaik-ki väitteet yhtä lukuun ottamatta riittämättömän näytön vuoksi. Molemmat osapuolet valittivat päätöksistä SMHV:n valituslauta-kuntaan, joka päätyi hylkäämään kaikki väitteet kokonaisuudes-saan. Valituslautakunta katsoi ratkaisussaan muun muassa, LÄHTEET

SMHV:n valituslautakunnan ratkaisu R 513/2011-2, 11.12.2012

TAVARAMERKIT

LÄHTEETEUYT yhdistetyt asiat T 225/06 RENV, T 255/06 RENV, T 257/06 RENV ja T 309/06 RENV, 22.1.2013

KIT KAT -SUKLAAPATUKAN ULKOMUODON TAVARAMERKKI-REKISTERÖINTI SELVISI MITÄTÖINTIKÄSITTELYSTÄ SMHV:N VALITUSLAUTAKUNNASSA

TAVARAMERKIT

että Budejovický Budvarin olisi tullut näyttää alkuperänimityk-selle riittävän laajaa käyttöä voi-dakseen vedota tähän väitteen perusteena. Tällaista näyttöä ei kuitenkaan ollut asiassa esitetty.

Budejovický Budvar valitti tämän jälkeen valituslautakun-nan päätöksistä EUYT:een, joka kumosi kyseiset päätökset, eli väitteet hyväksyttiin tässä vai-heessa. EUYT:n näkemyksen mukaan valituslautakunta oli arvioinut väärin etenkin BUD -alkuperänimityksen käytölle asetettavia vaatimuksia. Asia eteni seuraavaksi Euroopan uni-onin tuomioistuimeen (EUT), joka puolestaan edellytti alkuperäni-mitykseltä tosiasiallista käyttöä riittävän huomattavassa jäsen-valtion osassa, jotta alkuperäni-mitykseen voitaisiin vedota toi-sen tavaramerkkirekisteröinnin vastustamiseksi. EUT palautti asian EUYT:een käytön laajuu-den arvioimiseksi.

EUYT joutui siten ottamaan kantaa siihen, oliko Budejo-vický Budvarin alkuperänimitys ”bud” käytössä riittävän laajalla alueella Ranskassa, Italiassa, Portugalissa ja Itävallassa. Jot-ta rekisteröimättömän tai muun liike-elämässä käytetyn merkin, jonka vaikutusalue on laajempi kuin paikallinen, perusteella voi-taisiin kieltää toisen tavaramerkin rekisteröinti, täytyy aiemman oi-keuden EUT:n ratkaisun mukaan olla riittävän ilmeinen eli tärkeä ja merkityksellinen liike-elämässä. Merkkiä on täytynyt tosiasiassa käyttää erottavana merkkinä re-levantin yleisön, kuten kuluttaji-en, tavarantoimittajien ja kilpai-lijoiden, kannalta merkittävässä osassa kyseistä valtiota riittävän pitkään, kuitenkin vähintään en-

nen yhteisön tavaramerkin rekis-teröintihakemuksen jättämispäi-vää.

EUYT katsoi, ettei Bude-jovický Budvar ollut esittänyt riittävää näyttöä BUD-alkupe-rämerkinnän käytöstä muuten kuin paikallisesti. Esitettyjen myyntilukujen perusteella myynti relevanteilla alueilla oli vähäis-tä niin tuotemäärän kuin liike-vaihdonkin kannalta. Myöskään panimon toimittamista markki-nointikululaskelmista tai mark-kinointimateriaalista ei selvin-nyt alkuperämerkinnän käytön maantieteellinen laajuus.

Sisämarkkinoiden harmoni-sointiviraston (SMHV) valitus-

lautakunta kumosi joulukuussa 2012 viraston mitätöintiosaston aikaisemman päätöksen, jonka mukaan Kit Kat -suklaapatu-kan ulkomuotoa koskeva tava-ramerkkirekisteröinti (ks. kuva ohessa) oli mitätöity. Valituslau-takunta katsoi päätöksessään, että vaikka tuotteen ulkomuoto ei sellaisenaan ollut luontaisesti erottamiskykyinen, se oli kuiten-kin laajan käytön perusteella tul-lut erottamiskykyiseksi EU:ssa. Toisin sanoen tarpeeksi suuri osa kuluttajista on oppinut tunnista-maan sen viittauksena tuotteen kaupalliseen alkuperään.

Ratkaisun taustalla on Cad-bury Holdings Limited -yhtiön tekemä mitätöintivaatimus So-ciété des Produits Nestlé S.A. -yhtiön tavaramerkkiä vastaan (ks. kuva ohessa). Kyseinen merkki on rekisteröity muun muassa makeisille, kekseille ja vohveleille. Cadbury vetosi mi-tätöinnin tueksi siihen, että pel-kästään tuotteen ulkomuodosta koostuvaa tuotetta ei hahmotet-taisi tavaramerkiksi. Nestlé kiisti tämän väitteen ja esitti lisäksi mittavan määrän näyttöä mer-kin laajasta käytöstä, jonka pe-rusteella kohdeyleisö tunnistaisi kyseisen tuotteen ulkomuodon Nestlén tavaramerkiksi. SMHV:n mitätöintiosasto oli ensi asteena samaa mieltä Cadburyn kanssa ja katsoi, ettei Nestlén tuotteen ulkomuoto merkittävästi eronnut alan normaalista käytännöstä, eikä sitä siten hahmotettaisi ta-

varamerkiksi. Mitätöintiosaston mukaan Nestlé ei myöskään ollut näyttänyt merkin tulleen käytön perusteella erottamiskykyiseksi tarpeeksi laajasti kaikissa hake-mushetken jäsenvaltioissa. Tyy-tymättömänä tähän päätökseen Nestlé valitti asiasta SMHV:n valituslautakuntaan.

Nestlé pyysi va-lituslautakuntaa ku-moamaan viraston päätöksen kokonai-suudessaan ja pysyt-tämään kyseisen tava-ramerkkirekisteröinnin voimassa. Valituksessaan Nestlé katsoi heidän tavaramerkkinsä ensinnäkin olevan luontaisesti erottamiskykyinen. Valituksen pääpaino kohdistui kuitenkin sen arvioimiseen, oliko viras-tolle toimitettu näyttö riittävää todistamaan, että kohdeyleisö unionissa olisi oppinut tunnista-maan tuotteen ulkoasun tavara-merkiksi. Nestlén mukaan virasto oli toiminut väärin arvioidessaan jokaisen jäsenvaltion markkinoi-ta erikseen sen sijaan, että olisi tarkastellut EU:n sisämarkkinoita kokonaisuutena.

Valituslautakunta oli kyseessä olevan merkin luontaisen erot-tamiskyvyn osalta samaa mieltä Cadburyn ja viraston aikaisem-man päätöksen kanssa ja katsoi, ettei tuotteen ulkomuoto eronnut merkittävästi alan yleisestä käy-tännöstä. Sitä ei näin ollen yksin-omaan luontaisen ulkonäkönsä perusteella tunnistettaisi tai hah-motettaisi tavaramerkiksi. Nest-

lén oli siten todistettava, että tuotteen laaja käyttö oli saanut kohdeyleisön hahmottamaan ja tunnistamaan sen ulkomuodon tavaramerkiksi, eli viittaukseksi tavaran kaupalliseen alkuperään.

Valituslautakunta katsoi toi-sin kuin mitätöintiosasto, että käytön kautta saavutettua erot-tamiskykyä tulisi arvioida suh-teessa EU:n sisämarkkinoihin kokonaisuudessaan, eikä jokai-seen jäsenvaltioon erikseen. Vali-tuslautakunnan mukaan tämä on luonnollinen seuraus siitä, että EU-tavaramerkki koskee koko unionia yhtenä kokonaisuutena. Näin ollen olisi kohtuutonta evä-tä rekisteröinti merkiltä, joka on laajan käytön perusteella tullut erottamiskykyiseksi valtaosassa EU:ta. Tämän perusteella valitus-lautakunta katsoi, että Nestlé oli mittavalla todistelulla osoittanut käyttäneensä tuotteen ulkoasua lähes koko EU:n alueella taval-la, joka oli saanut kohdeyleisön tunnistamaan sen Nestlén ta-varamerkiksi. Valituslautakunta kumosi siten mitätöintiosaston päätöksen ja pysytti Nestlén re-kisteröinnin voimassa.


LAAJALTI TUNNETTU REIMA-TAVARAMERKKI ESTI TAVARAMERKIN REIMARI-VAATTEET REKISTERÖINNIN (KHO)

Korkein hallinto-oikeus (KHO) täsmensi kesäkuussa 2012

antamassaan päätöksessä laa-jalti tunnetun tavaramerkin suo-jan arviointia. KHO:n mukaan tavaramerkkiä REIMARI-VAAT-TEET ei voitu rekisteröidä, sillä se olisi epäoikeutetusti käyttänyt hyväkseen aikaisemman laajalti tunnetun REIMA -tavaramerkin mainetta.

Tavaramerkkilain mukaan ta-varamerkkiä ei saa rekisteröidä, jos se on sekoitettavissa toisen jo aikaisemman hakemuksen perusteella rekisteröidyn tavara-merkin kanssa. Tavaramerkkiä ei myöskään voi rekisteröidä, jos se on samankaltainen aikaisemman laajalti tunnetun tavaramerkin kanssa ja ilman hyväksyttävää syytä käyttäisi hyväkseen tämän aikaisemman merkin mainetta. Laajalti tunnetun tavaramerkin suoja voi kattaa myös muut kuin samat tai samankaltaiset tavarat, eikä merkkien välillä välttämättä tarvitse olla sekaannusvaaraa aiheuttavaa samankaltaisuuden astetta. Mielleyhtymä tai yhdis-täminen aikaisempaan laajalti tunnettuun tavaramerkkiin riittää.

Tapauksen taustalla on REI-MARI-VAATTEET -tavaramerkin rekisteröinti tavaramerkkiluokas-sa 25 koskien vaatteita, jalkinei-ta ja päähineitä. Rekisteröinnin jälkeen Reima Oy teki väitteen tavaramerkkiä vastaan vedoten omiin aikaisempiin REIMA -tava-ramerkkeihinsä luokassa 25 kos-kien vaatteita, jalkineita ja päähi-neitä sekä REIMA -tavaramerkin laajaan tunnettuuteen. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) hylkäsi ensimmäisenä asteena väitteen katsoen, etteivät tavaramerkit

ole sekoitettavissa toisiinsa, ei edes vaikka REIMA -tavaramerk-ki katsottaisiin laajalti tunnetuksi. Reima Oy valitti asiasta PRH:n valituslautakuntaan vaatien PRH:n päätöksen kumoamista. Valituslautakunta hylkäsi vali-tuksen, minkä vuoksi Reima Oy kääntyi KHO:n puoleen.

KHO:n mukaan tapauksen tavaramerkit eivät ole sekoi-tettavissa toisiinsa samoista ja samankaltaisista tavaroista huolimatta, koska molemmilla merkeillä on oma yleiskielinen merkityssisältönsä. KHO katsoi kuitenkin REIMA -tavaramerkin olevan laajalti tunnettu sen vuo-desta 1944 jatkuneen käytön ja PRH:n laajalti tunnettujen ta-varamerkkien listalle ottamisen perusteella. Laajalti tunnetun merkin kohdalla edellytyksenä suojan saamiselle myöhempää rekisteröintiä vastaan ei ole tava-ramerkin sekoitettavuus laajalti tunnettuun tavaramerkkiin, vaan riittää, että näiden tavaramerk-kien samankaltaisuuden aste aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää ne toisiinsa.

Kun otetaan huomioon, että tässä tapauksessa samankaltai-set merkit on rekisteröity identti-sille tavaroille, on KHO:n mukaan ilmeistä, että kohdeyleisö voi yh-distää merkit toisiinsa. Näin ollen KHO tarkasteli päätöksessään REIMA -tavaramerkin erottamis-kyvyn ja maineen epäoikeuden-mukaista hyväksikäyttöä ja sille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. KHO:n mukaan hyväksikäyttöä on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon yksityistapauk-sen merkitykselliset tekijät, kuten tavaramerkin maineen laajuus ja

erottamiskyvyn aste, kyseessä olevien tavaramerkkien saman-kaltaisuuden aste sekä kyseessä olevien tavaroiden luonne ja sa-mankaltaisuuden aste. Euroopan unionin tuomioistuin on muun muassa katsonut tavaramerkin laajuuden ja erottamiskyvyn as-teen osalta, että mitä erottamis-kykyisempi ja maineikkaampi tavaramerkki on, sitä helpommin sille on katsottava aiheutuvan haittaa.

KHO toteaa päätöksessään, että REIMA -tavaramerkkiä on pidettävä erottamiskykyisenä sen yleiskielisestä merkityssi-sällöstä huolimatta. Kun otetaan huomioon molempien tavara-merkkien kattamien tavaroiden samuus ja merkkien vahva sa-mankaltaisuus, KHO:n mukaan REIMARI-VAATTEET -tavara-merkin täytyy katsoa pyrkineen kulkemaan REIMA -tavaramer-kin vanavedessä hyötyäkseen sen vetovoimasta, maineesta ja arvostuksesta. Lisäksi merkin on katsottava pyrkineen hyväk-sikäyttämään REIMA -tavara-merkin haltijan oman imagonsa luomiseksi ja säilyttämiseksi te-kemiä markkinointitoimenpiteitä ilman erillistä rahallista vastinet-ta. Asiassa ei esitetty hyväksyt-tävää syytä REIMARI-VAATTEET -tavaramerkin käytölle. Näillä perusteilla REIMARI-VAATTEET -tavaramerkin rekisteröinnille oli olemassa este, jonka perusteella KHO kumosi asiassa annetut ai-kaisemmat päätökset ja palautti asian PRH:lle tavaramerkin re-kisteröinnin kumoamista varten. Berggrenin IPR-lakimies Milla Lehtoranta avusti asiassa väit-teen tehnyttä Reima Oy:tä.

LÄHTEETKHO 6.6.2012 nro 1516

TAVARAMERKIT


APPLE-KAUPAN MUOTOILU JA ULKOASU REKISTERÖITIIN TAVARAMERKIKSI

Yhdysvaltain Patentti- ja ta-varamerkkivirasto (USPTO)

hyväksyi alkuvuodesta 2013 Applen tavaramerkkihakemuk-sen vähittäismyyntiliikkeen muotoilulle ja ulkoasulle. Apple oli hakenut kaupalleen tavara-merkkiä vuodesta 2010, mut-ta USPTO torjui hakemuksen kahdesti sillä perusteella, ettei liikkeen ulkoasun voitu katsoa olevan luontaisesti erottamis-kykyinen ja siten tavaramerkiksi kelpaava. Hakemus hyväksyttiin vasta Applen toimitettua viras-tolle 122-sivuinen selvitys liik-keen yksityiskohdista, joka riitti vakuuttamaan sen tavaramerkin luontaisesta erottamiskyvystä. Selvitys sisälsi muun muassa tarkat tekniset tiedot liikkeessä käytettävistä materiaaleista, lu-kuisia kuvia Apple-liikkeistä sekä kuluttajatutkimuksia.

USPTO:n kuvaus tavaramer-kistä sisältää muun muassa seu-raavan osan:

”Merkki sisältää vähittäis-myyntiliikkeen muotoilun ja ul-

koasun.Liikkeeseen kuuluu kirkas,

lasinen julkisivu, joka on ympä-röity paneloidulla fasadilla, joka sisältää suuret suorakaiteen muotoiset vaakatason paneelit julkisivun yläpuolella, sekä kaksi kapeampaa paneelia pinottuna molemmin puolin julkisivua.

Liikkeen sisällä on kattoon upotettuja suorakaiteen muotoi-sia valoyksiköitä, jotka kulkevat liiketilan läpi pituussuunnassa.”

Berggren Legal IPR-uutisia maaliskuu 2011 uutisoi koko-naisten liiketilojen kopioinnista

LÄHTEETUSPTO:n tavaramerkkirekisteröinti numero 4277914iMore- sivuston artikkeli “USPTO grants Apple trademark on store design”, 29.1.2013Wired- sivuston artikkeli “Apple Store Receives Trademark For ‘Distinctive Design And Layout’, 30.1.2013Katso myös: Berggren Legal IPR-uutisia lokakuu/2011, s. 19

TAVARAMERKIT TEKIJÄNOIKEUS

EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIMEN TUOREEN PÄÄTÖKSEN MUKAAN SANANVAPAUTTA VOITIIN RAJOITTAA TEKIJÄNOIKEUDEN SUOJAAMISEKSI

Tapauksessa Ashby Donald et. al. v. Ranska, kolme muo-

tikuvaajaa oli osallistunut Pariisin muotiviikoille vuonna 2003, min-kä jälkeen he julkaisivat muoti-näytöksissä ottamansa valoku-vat Viewfinder-sivustolla. Useat muotitalot ja Ranskan muotialan liitto (French design clothing Federation) nostivat kanteen kuvaajia vastaan, sillä valokuvi-en julkaisu oli tapahtunut ilman muotitalojen suostumusta. Kan-ne perustui siihen, etteivät va-lokuvaajat olleet allekirjoittaneet kuviin liittyvää yksinomaista so-pimusta, jolla Ranskan muotita-lot valvovat muotinäytöskuvien ottamista ja jakelua.

Kansallisessa oikeudenkäyn-nissä kuvaajien katsottiin levit-täneen luvattomasti muotita-

lojen kuvia ja Ranskan korkein oikeus vahvisti tuomion tekijän-oikeuslain mukaisesta tekijän-oikeusrikkomuksesta. Tuomitut valokuvaajat vetosivat tuomion rikkovan Euroopan ihmisoikeus-sopimuksen (EIS) 10 artiklassa säädettyä sananvapautta ja va-littivat päätöksestä Euroopan ih-misoikeustuomioistuimeen (EIT).

EIT totesi, että vaikka tuomio rajoitti sananvapautta, rajoituk-sella oli kuitenkin EIS 10 artiklan 2 kohdan mukaiset hyväksyttä-vät tavoitteet. Artiklan mukaan sananvapauden rajoitukselle on hyväksyttävät perusteet, jos il-maisulla loukataan jotakin toista EIS:n takaamaa oikeutta. Tapa-uksessa loukattuna oikeutena olivat muotitalojen immateriaali-oikeudet. Tuomioistuin ottikin kä-

LÄHTEETEIT:n tuomio sananvapautta koskevassa asiassa (Ashby Donald et. al. v. Ranska 36769/08)ECHR Blog-sivuston artikkeli 22.1.2013

Kiinassa. Uutisessa kerrottiin kuinka tuotekopioiden myyjät olivat jäljitelleet mm. Applen vä-hittäismyyntiliikkeiden ulkoasua. Liikkeen ulkoasun rekisteröinti tavaramerkiksi tuleekin oletet-tavasti helpottamaan Applen suojautumista tällaisia jäljitteli-jöitä vastaan. Liikkeen ulkoasun rekisteröinnin taustalla on epäile-mättä myös tarkoitus erottautua kilpailijoiden vastaavista liikkeis-tä. Muun muassa Microsoft re-kisteröi oman vähittäismyyntiliik-keensä ulkoasun vuonna 2011.

siteltäväkseen kysymyksen siitä, oliko sananvapauden rajoittami-nen välttämätöntä demokraatti-sessa yhteiskunnassa.

Ratkaisussaan EIT totesi, että valtiolla on lähtökohtaisesti väljä harkintamarginaali kaupallisel-la alueella. Harkintamarginaaliin vaikutti tapauksessa myös se, ettei kuvien julkaisulla oltu osal-listuttu yleistä etua koskevaan keskusteluun, vaan sillä oli en-sisijaisesti kaupallinen tarkoitus. EIT katsoi, ettei ranskalainen tuomioistuin ollut ylittänyt har-kintavaltaansa rajoittaessaan sananvapautta muotitalojen im-materiaalioikeuksien suojelemi-seksi, eikä EIS 10 artiklaa oltu näin ollen rikottu.


TEKIJÄNOIKEUSTEKIJÄNOIKEUS

WIPO SUUNNITTELEE HELPOTUSTA LUKEMISESTEISILLE TARKOITETTUJEN KIRJALLISTEN TEOSTEN SAATAVUUTEEN

Maailman henkisen omai-suuden järjestössä (World

Intellectual Property Organizati-on, WIPO) on tänä vuonna kes-kustelu kirjallisten teosten saat-tamisesta uuden kohderyhmän saataville. Vain pieni osa kirjal-lisista teoksista on sellaisessa muodossa, joita näkövammaiset ja lukemisesteiset voivat hyö-dyntää. WIPO:ssa onkin todettu tarve kansainvälisen sopimuksen laatimiselle.

Suomessa tekijänoikeuslaissa on jo olemassa poikkeussään-nökset teoksen saattamisesta lukemisesteisten saataville. Kuka tahansa voi tehdä julkaistusta kirjallisesta teoksesta, kuvatai-teen teoksesta tai sävellysteok-sesta teoskappaleen ja saattaa sellaisen lukemisesteisten yksi-tyiseen käyttöön ilman erillistä hyvitystä, jollei valmistuksessa ole kyse äänen tai liikkuvan ku-van tallentamisesta. Lähtökoh-taisesti audiovisuaalisen teos-kappaleen valmistus ja saataville saattaminen edellyttää tekijän lu-paa, mutta erilaisilla kuurojen ja kuulovammaisten yhdistyksillä ja laitoksilla on suoraan laista ja asetuksesta johtuva poikkeus-lupa valmistaa äänikirjoja ja viittomakielisiä tallenteita sekä saattaa niitä yleisön saataville lainaamalla tai myymällä. Tämä edellyttää kuitenkin, että toimin-nalla on muu kuin kaupallinen ja voittoa tavoitteleva tarkoitus ja ettei näitä teoksia levitetä te-

levision tai radion välityksellä. Teoksen tekijälle on suoritettava kohtuullinen hyvitys kaikista sel-laisista kappaleista, jotka ovat pysyviä ja uudelleen käytettävis-sä.

Kansainvälisesti suomalaista

LÄHTEETTekijänoikeuslaki 8.7.1961/404Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 20.12.2012: WIPO agenda 12.2.2013

DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KASVU KOMPENSOI FYYSISEN ÄÄNITEMYYNNIN LASKUA VUONNA 2012

Musiikintuottajat – IFPI Fin-land ry:n jäsenyhtiöiltä ke-

räämien tietojen mukaan äänit-teiden myynti kääntyi kasvuun usean vuoden laskun jälkeen vuonna 2012. Kasvua äänittei-den kokonaismyynnissä oli 1,2 prosenttia vuoteen 2011 verrat-tuna ja verottoman tukkumyyn-nin arvo nousi 42,2 miljoonaan euroon. Erityisesti digitaalisen äänitemyynnin kasvu kompen-

soi fyysisen äänitemyynnin 7,5 prosentilla laskenutta kysyntää ja erilaiset digitaaliset musiikki-palvelut muodostavat jo 27 pro-sentin osuuden äänitemusiikin kokonaismyynnistä.

Fyysisten musiikkitallenteiden myynti laski CD-levyjen osalta 6 prosenttia ja DVD- sekä blu-ray-levyjen osalta 32 prosenttia vuoden 2011 myyntiin verrattu-na. Fyysiset levyt muodostavat kuitenkin edelleen 73 prosentin osuuden kaikesta äänitemusiikin myynnistä Suomessa. Kotimais-ten äänitteiden kysyntä jatkoi edelleen kasvuaan, ja se muo-dostikin vuonna 2012 69 pro-sentin osuuden äänitallenteiden myynnin kokonaisarvosta.

Digitaalisten musiikkipalve-lujen kasvu jatkui merkittävänä myös vuonna 2012 ja yhteensä kasvua kertyikin 35 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Digitaaliset musiikkipalvelut pitä-vät sisällään sekä latauspalvelut että jatkuvasti lisääntyvät musii-kin tilauspalvelut. Suurinta kasvu oli ruotsalaisen suoratoistopalve-lu Spotifyn osalta. Vuonna 2012 Spotifyta käytti yli 4 miljoonaa maksavaa asiakasta ja yhteen-sä käyttäjiä oli yli 15 miljoonaa. Selkeästi suurin käyttäjäkunta Spotifylla on Amerikassa, mutta käyttö on lisääntynyt huomatta-vasti ympäri maailmaa. Digitaa-listen musiikkipalvelujen suosi-on lisääntymisestä huolimatta Suomi on edelleen kehityksessä jäljessä kun verrataan digitaalis-ten musiikkipalvelujen markkina-osuuksia muihin pohjoismaihin ja erityisesti Amerikkaan. Kas-vaneeseen kysyntään on vuoden

2012 aikana vastattu avaamalla suuri määrä uusia musiikkipal-veluita eri palveluntarjoajien toi-mesta. Digitaalisten musiikkipal-velujen suosiota lisää varsinkin älypuhelinten määrän jatkuva kasvu, sillä monet digitaaliset musiikkipalvelut ovat tehneet sovelluksistaan myös mobiiliver-sion, jolla pyritään käyttäjäkun-nan laajentamiseen entisestään. Amerikan markkinoilla digitaa-lisen musiikin myynti ohitti fyy-sisten tallenteiden myynnin jo vuonna 2011, jolloin digitaalisen musiikin osuus myynnistä nousi 50,3 prosenttiin.

Musiikkiyhtiöistä Suomen suurimpana vahvisti entisestään Warner Music Finland 31,91 pro-sentin markkinaosuudellaan ja seuraavana listalla ovat toisena Universal Music (23,66 prosent-tia) ja kolmantena Sony Music (17.90 prosenttia). Erityisesti kotimaisten artistien suosio oli vahvaa vuonna 2012, sillä kym-menen myydyimmän albumin listalle mahtui vain yksi ulkomai-nen äänite. Vuoden myydyin ää-nite oli ”Vain elämää” -tv-sarjan yhteydessä tuotettu eri artistien kappaleista koostuva ”Vain elä-mää”, joka nousi vuoden 2012 ja samalla koko 2000-luvun myy-dyimmäksi äänitteeksi 164 119 kappaleen myynnillä. Yli 100 000 kappaleen myyntiin ylsi myös Robinin albumi ”Koodi”, jota myytiin yhteensä 117 126 kap-paletta. Myyntiluvut sisältävät sekä latausmyynnin että fyysisen myynnin. Edellä mainitut kaksi albumia olivat ainoat 100 000 rajan rikkoneet äänitteet vuoden 2012 aikana.

LÄHTEETKulttuuri.net-sivuston artikkeli 22.1.2013

tekijänoikeuslakia pidetään tältä osin esimerkillisesti erityisryhmät huomioon ottavana ja nähtäväksi jää, aikooko WIPO ehdottaa laa-jempaa poikkeusta tekijän yksin-oikeuden rajoittamiseksi.


TEKIJÄNOIKEUS

VASTAVUOROISUUSSOPIMUS TEOSTON JA ETELÄKOREALAISEN KOMCAN VÄLILLE

TEKIJÄNOIKEUSLAIN UUDISTUSEHDOTUS LAUSUNTOKIERROKSELLE

Suomalaisten musiikintekijöi-den järjestö Teosto ja etelä-

korealainen tekijänoikeusjärjestö Komca ovat allekirjoittaneet vas-tavuoroisuussopimuksen, joka tulee voimaan taannehtivasti vuoden 2012 alusta lähtien. So-pimuksen tarkoitus on Teoston toimitusjohtajan Katri Sipilän mukaan varmistaa, että suoma-laiset musiikintekijät saavat teki-jänoikeuskorvauksen menestyk-sestään Etelä-Korean kasvavilla markkinoilla.

Aasian musiikkimarkkinat ovat

nopeimmin kasvava markkina-alue maailmassa, ja suomalaiset musiikintekijät ovat menestyneet viime vuosina erityisesti Japanis-sa, Taiwanissa ja Etelä-Koreas-sa. Suomalaiset musiikintekijät saavat tekijänoikeuskorvauksia silloinkin, kun heidän teoksiaan esitetään ulkomailla, mutta edel-lytyksenä on tällöin, että esityk-set tulevat kyseisessä maassa Teoston sisarjärjestön tietoon. Kunkin maan tekijänoikeus-järjestöt laskuttavat musiikkia käyttävää radio- ja tv-yhtiötä tai

tapahtumanjärjestäjää omassa maassaan sovellettavien hintojen mukaan. Tämän jälkeen suoma-laisille musiikintekijöille kuuluvat esityskorvaukset tilitetään eri maiden järjestöjen toimesta Te-ostolle, joka maksaa korvaukset esitettyjen teosten tekijöille.

Teosto on allekirjoittanut vas-tavuoroisuussopimuksen yh-teensä 66:n eri puolilla maailmaa toimivan tekijänoikeusjärjestön kanssa.

LÄHTEETTeoston uutinen 28.1.2013

Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti tekijänoikeuslain-

säädännön uudistusluonnoksen lausuntokierrokselle 25.1.2013 (luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tekijänoike-uslain muuttamisesta sekä laiksi orpoteosten käyttämisestä). Eh-dotuksessa ovat mukana suoja-aikadirektiivin (2011/77/EU) ja orpoteosdirektiivin (2012/28/EU) edellyttämät säännökset sekä sopimuslisenssisäännökset lä-hettäjäyritysten ja lehtikustan-tajien arkistoaineistoja koskien. Lisäksi ehdotukseen sisältyy täy-dentäviä säännöksiä lainauskor-vauksista ja äänitetallenteiden suojaa koskevista liittymäkritee-reistä. Sen sijaan viime vuosina eniten puhuttaneet kysymykset hyvitysmaksujärjestelmän uu-distamisesta, luvattoman verk-kojakelun haasteista ja verkko-tallennuspalveluista on jätetty esityksen ulkopuolelle. Niitä kos-keva arviointityö on yhä kesken. Tällä erää käsiteltävät uudet lait on suunniteltu tulevan voimaan 1.11.2013.

Hallitus esittää, että orpote-osten käyttämisestä annettaisiin

uusi itsenäinen laki, jossa olisi direktiivin määritelmät sekä di-rektiivistä johtuvat huolellista oikeuksien selvittämistä ja kir-jaamista koskevat velvollisuudet. Lailla tavoitellaan sitä, että tunte-mattomaksi jääneiden tekijöiden teosten käyttäminen olisi jatkos-sa helpompaa. Laki orpoteosten käyttämisestä tulisi ehdotuksen mukaan voimaan 29.10.2014.

Suoja-aika direktiivin täytän-töönpano edellyttää nykyisen tekijänoikeuslain muuttamista siten, että esittävän taiteilijan äänitetallenteiden suoja ja sii-hen liittyvä velvollisuus maksaa kohtuullista korvausta tekijälle pitenee 50 vuodesta 70 vuoteen. Sen lisäksi lakiin otetaan erityi-nen sopimuksen irtisanomis-mekanismi pysyvästi siirrettyjen oikeuksien palauttamiseksi esit-täjälle, jos teosta ei pidennyk-sen aikana hyödynnetä riittävän tehokkaasti. Äänitetallenteita koskevaan suojaan ehdotetaan myös kansalaisuusperiaatteen omaksumista, jolloin tämä suo-jan pidennys koskee paitsi Suo-messa tallennettuja tallenteita, myös suomalaisten valmistamiin

tallennelaitteisiin tallennettuja tallenteita.

Lakimuutoksen jälkeen hel-pottuu myös sellaisten vanhojen televisio- ja radio-ohjelmien ja lehtijulkaisujen käyttö, jotka on jo kertaalleen julkaistu tai lähetetty. Arkistoaineiston käyttäminen on ollut erittäin haastavaa ja työ-lästä, sillä alun perin annetuissa vanhoissa julkaisuluvissa ei aina ole ollut mainintaa uusiokäytöstä tai sähköisestä julkaisusta. La-kimuutoksen myötä tietynlainen arkistoaineiston käyttö tulee so-pimuslisenssin varaiseksi, mistä voi hyötyä sekä alkuperäinen tilaajayritys että sen toimintaa jatkava seuraajayritys. Jollei teoksen tekijä erikseen sitä kiel-lä, teoksia sisältäviä ohjelmia voi esittää uusintoina ilman tarvetta hankkia lupaa erikseen kaikilta teoksen tekijöiltä. Arkistoaineis-toksi luetaan ohjelmat, jotka on lähetetty ennen 1.1.2002 ja sa-noma- tai aikakauslehtien julkai-sut ennen 1.1.1999.

LÄHTEETOpetus- ja kulttuuriministeriön lausun-topyyntö, 25.1.2013


TUOTEVÄÄRENNÖKSETTIETOSUOJA

GOOGLE JA HP MAKSAVAT HAKKEREILLE MILJOONIA TIETOTURVA-AUKKOJEN ETSIMISESTÄ

Google on tunnettu inno-vatiivisesta ajattelustaan.

Tällä kertaa yhtiö järjesti yhdes-sä HP:n kanssa Kanadan Van-couverissa 6.-8.3.2013 pidetyn CanSecWest-tietoturvakonfe-renssin yhteydessä Pwn2Own- ja Pwnium 3-kilpailut, joissa et-sittiin turva-aukkoja esimerkiksi Googlen Chrome -selaimesta. Selaimen tai Chrome OS-alustan murtamisesta ja turva-aukon tar-kasta raportoimisesta oli tarjolla jopa 150 000 dollarin palkinto.

Kilpailujen tarkoituksena oli tehostaa yleistä Internetin tie-toturvaa. Kuten Google totesi, mikään ohjelmisto ei ole täydel-linen, ja yleisön apu ongelmien paikallistamisessa on äärimmäi-sen arvokasta. Turva-aukkojen raportointi puolestaan on tar-peen, jotta yhtiö voisi korjata löy-detyt viat.

Googlen huumorintaju ei lop-punut hakkereiden valjastami-seen kaikkia meitä hyödyttävään Internetin tietoturvan paranta-miseen. Yhtiö nimittäin ilmoitti käyttävänsä palkintorahoihin 3,14159 miljoonaa dollaria – piin numeerisen arvon verran.

LÄHTEETTietokone-lehden uutinen 29.1.2013

SUOSITUS UUDESTA TUOTEVÄÄRENNÖSASETUKSESTA – TULLEILLE SELKEÄMMÄT OHJEET JA MAHDOLLISUUS NOPEAMPAAN MENETTELYYN

Tuoteväärennökset ovat EU:ssa kasvava ongelma eri-

tyisesti verkkokaupan jatkuvan kasvun myötä, sillä EU-maiden kansalaiset ostavat ja tilaavat yhä enemmän tuotteita ja tava-roita EU:n ulkopuolelta. Piratismi ja tuoteväärennökset maksavat Euroopassa eri liiketoiminta-alueilla arvioiden mukaan jo 250 miljardia euroa menetetty-nä myyntinä. Menetetyt myyn-titulot vaikuttavat luonnollises-ti negatiivisesti taloudelliseen kasvuun ja tasapainoon, mutta konkreettisempi ja vakava uhka liittyy ihmisten terveydelle ja tur-vallisuudelle aiheutuvaan vaa-raan esimerkiksi väärennettyjen lääkeaineiden kaupassa. Tällä hetkellä tuoteväärennöksistä ja menettelyistä niitä koskien sää-detään asetuksella 1383/2003/EY (tuoteväärennösasetus).

Kuluvan vuoden tammikuun 24. päivänä Euroopan parlamen-tin sisämarkkinoiden ja kuluttaji-en suojaamiseen keskittynyt ko-mitea antoi suosituksen uudesta asetuksesta, joka liittyy tullime-nettelyihin tuoteväärennösepäi-lyissä. Uusi asetus (5129/2013/EY), jonka on tarkoitus korvata nykyinen tuoteväärennösasetus, kuuluu osana laajempana koko EU:n kattavaan eurooppalaiseen IPR-strategiaan. Uusi asetus laa-jentaa tulliviranomaisten mah-dollisuuksia täytäntöönpanotoi-missa ja mahdollistaa etenkin pienten lähetysten tuhoamisen ilman riitautusta. Uusi asetus ei edelleenkään ratkaise ongelmaa, joka liittyy pelkästään kauttaku-lussa oleviin lähetyksiin.

Nopeutetut menettelyt ja tuhoamiskustannukset

Uuden asetuksen mukaiset säännöt mahdollistavat tullivi-ranomaisten nopeamman ja te-

hokkaamman toiminnan. Uusi asetus antaa mahdollisuuden väärennettyjen tavaroiden tuho-amiseen ilman maahantuojan nimenomaista suostumusta pienten lähetysten tapauksissa, mikäli maahantuoja ei 10 päivän määräajassa ilmoita vastusta-vansa tuhoamista ja oikeuden-haltija vastaa itse tuhoamisen kustannuksista. Oikeudenhaltija voi kuitenkin myöhemmin, mikäli kansallinen lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuuden, hakea hyvitystä kustannuksista joko loukkaajalta tai esimerkiksi huo-litsijoilta. Vilpittömässä mielessä toimineille yksityisille kuluttajille ei edelleenkään voi muodostua korvausvastuuta.

Kauttakulussa olevat lääkeaineet

Kauttakulussa olevien lääkeai-neiden osalta tulliviranomaisten

on edelleen otettava huomioon EU:n kansainväliset sitoumukset ja velvoitteet. Kauttakulussa ole-vat lääkeaineet saadaan pysäyt-tää tai takavarikoida vain jos on olemassa merkittävä todennä-köisyys sille, että tuotteet tulevat päätymään EU-markkinoille.

Voimaantulo

Euroopan neuvoston vahvistet-tua uuden asetuksen se tulee Euroopan parlamentin käsitte-lyyn ja äänestettäväksi todennä-köisesti huhtikuussa 2013. Mikäli Euroopan parlamentti hyväksyy asetuksen ilman muutoksia ase-tustekstiin, se astuu voimaan kaikissa jäsenvaltioissa suorin oikeusvaikutuksin tammikuun 1. päivänä 2014.

LÄHTEETEsitys asetukseksi 5129/2013/EY (10.1.2013): Euroopan parlamentin uutinen 24.1.2013


Korkein oikeus (KKO) katsoi tammikuussa antamassaan

ennakkopäätöksessä, että tar-ralappujen kiinnittäminen kulut-tajien oviin suoramarkkinointi-tarkoituksessa on hyvän tavan vastaista. KKO kielsi näin ollen suoramarkkinointiyhtiötä harjoit-tamasta tämän tyyppistä mark-kinointia 50 000 euron sakon uhalla.

Asian taustalla oli suoramark-kinointiyhtiön uusi mainoskäy-täntö, jossa kuluttajien ulko-oviin tai postilaatikoihin kiinnitettiin erikokoisia liimapinnoin tarttuvia mainoslappuja ilman kuluttajien ennakollista suostumusta. Ky-seinen toimintatapa johti useisiin yhteydenottoihin kuluttaja-asia-miehelle. Yhteydenotoissa ku-luttajat kuvasivat toimintaa röyh-keäksi ja häiritseväksi. Näin ollen kuluttaja-asiamies vaati markki-naoikeutta kieltämään kyseisen menettelyn sakon uhalla.

Kuluttaja-asiamies vetosi ensisijaisesti siihen, että tar-ralappujen kiinnittäminen oli-si katsottava aggressiiviseksi markkinoinniksi ja siten kulutta-jansuojalain vastaiseksi. Toissi-jaisesti kuluttaja-asiamies vetosi siihen, että kyseinen toimintata-pa joka tapauksessa oli hyvän tavan vastaista. Markkinaoikeus ei kuitenkaan yhtynyt kuluttaja-asiamiehen näkemyksiin, vaan hylkäsi kanteen.

Markkinaoikeuden mukaan tarralappujen kiinnittäminen ei vaatinut kuluttajien ennakollis-ta suostumusta tai aiheuttanut vahinkoa kiinnityspinnalle, joten sitä ei voitu katsoa aggressiivi-seksi. Tämän lisäksi markkina-oikeus kiinnitti huomiota siihen suoramarkkinointiyhtiön esittä-mään seikkaan, että jakaja pois-taisi mainostarrat viimeistään muutaman päivän kuluessa. Tarralappujen kiinnittäminen ei

UUSI TUPAKKATUOTTEIDEN PAKKAUKSIA KOSKEVA LAKI VOIMAAN AUSTRALIASSA

MAINONTA JA MARKKINOINTI

Australiassa tuli joulukuun 2012 alussa voimaan laki

(Tobacco Plain Packaging Act 2011), jolla yhtenäistetään tu-pakkatuotteiden pakkausten ul-komuoto. Lain voimaantulosta asti kaikki Australiassa myytä-väksi tarjottavat tupakkatuotteet on pakattava yksinkertaisiin vih-reisiin pakkauksiin, joita peittävät suuret kuvalliset varoitukset tu-pakoinnin haitallisista terveysvai-kutuksista. Tupakkayhtiön nimen saa merkitä pakkaukseen vain pienellä, etukäteen määritellyllä fontilla.

Lain tarkoituksena on vähen-tää tupakkatuotteiden houkutte-levuutta erityisesti nuorison kes-kuudessa ja korostaa pakollisten terveysvaroitusten näkyvyyttä pakkauksissa. Tavoitteena on myös vähentää valmistajien ja jälleenmyyjien mahdollisuuksia harhaanjohtaa kuluttajia tupakan terveyshaitoista. Pakkaussään-telyn lisäksi Australia on rajoitta-massa myös internetissä tapah-tuvaa tupakkamainontaa.

Yritysten kannalta uusi laki tarkoittaa, ettei esimerkiksi yhti-ön tavaramerkkinäkään suojat-

tua logoa tai slogania saa enää merkitä maassa myytäviin tupak-katuotteisiin. Ukraina, Honduras ja Dominikaaninen tasavalta ovat haastaneet Australian lakiuudis-tuksen WTO:ssa väittäen, että se on vastoin WTO:n immate-riaalioikeussopimuksia. WTO päätti syyskuussa 2012 Ukrainan valituksen perusteella asettaa paneelin käsittelemään kiistaa, mutta paneelin jäseniä ei ole vie-lä valittu. Yhteensä 35 WTO:n jä-sentä on pyytänyt saada käyttää kolmannen osapuolen puheval-taa asian paneelikäsittelyssä.

LÄHTEETAustralian terveysministeriön tiedotteet

LÄHTEETKKO 2013:5, 30.1.2013

MAINOSLAPPUJEN KIINNITTÄMINEN KULUTTAJIEN ULKO-OVIIN OLI HYVÄN TAVAN VASTAISTA MARKKINOINTIA (KKO)

myöskään markkinaoikeu-den mukaan ollut hyvän tavan vastaista. Markkina-oikeus ei tältä osin hyväk-synyt kuluttaja-asiamiehen esittämää näkemystä, jon-ka mukaan tarralapun nä-kyminen ovessa viestittäisi asunnon olevan tyhjä ja siten lisäisi asuntomurron riskiä.

Kuluttaja-asiamies haki asiassa valituslupaa, jonka KKO myös myönsi. KKO katsoi asian jakautuvan kahteen erilliseen kysy-mykseen, eli markkinoinnin so-pimattomuuteen ja tämän lisäksi yleisempään hyvän tavan vas-taisuuteen. Sopimattomuuden osalta KKO:n enemmistö totesi, että menettely voidaan katsoa sopimattomaksi ainoastaan sil-loin, kun se on omiaan vaikut-tamaan heikentävästi kuluttajan taloudelliseen päätöksentekoon markkinoijan kannalta myöntei-sellä tavalla. Kun markkinoinnin oli ainoastaan näytetty aiheutta-van lähinnä ärtymystä, huolta ja turvattomuutta, se ei KKO:n mu-kaan ollut omiaan heikentämään kuluttajien kykyä tehdä perustel-tu ostopäätös. Tältä osin KKO päätyi samaan lopputulokseen markkinaoikeuden kanssa, eli se ei katsonut tarralappujen kiinnit-tämisen olevan sopimatonta. Vä-hemmistöön jäänyt KKO:n jäsen olisi katsonut menettelyn olevan sekä sopimatonta että aggressii-vista ja kieltänyt sen myös tällä perusteella.

Markkinoinnin yleisemmän hyvän tavan vastaisuuden osalta KKO kuitenkin päätyi eri loppu-tulokseen kuin markkinaoikeus. Markkinointia pidetään kulutta-jansuojalain mukaan hyvän tavan vastaisena, jos se on selvästi ris-tiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kans-

sa. Näiden arvojen osalta perus-tuslain takaaman perusoikeudet tarjoavat lähtökohdan arvioinnil-le. KKO totesi, että perustuslain takaamiin perusoikeuksiin kuu-luvat niin kotirauhan ja omaisuu-den suoja kuin toisaalta myös sananvapaus. Vaikka kaupalli-nen viestintä kuuluukin sanan-vapauden piiriin, siihen voidaan kohdistaa verrattain pidemmälle meneviä rajoituksia muiden pe-rusoikeuksien turvaamiseksi.

KKO:n mukaan tarralappu-jen kiinnittäminen ulko-oviin tai postilaatikoihin oli ristiriidas-sa kotirauhan, yksityisyyden ja omaisuuden koskemattomuuden kanssa. Mainoksia kiinnittämällä yhtiö on pakottanut yksityis-henkilöt vastaanottamaan kau-pallisia viestejä tavanomaisesta poikkeavalla ja yksityiselämänsä piiriin ulottuvalla tavalla. Näin tehdessään se on myös käyt-tänyt kuluttajien omistamia tai hallitsemia rakennuksen osia tai postilaatikoita omassa elinkeino-toiminnassaan luvatta ja niiden tavanomaisen käyttötarkoituk-sen vastaisesti julkisena mainos-tilana välittääkseen markkinointi-viestejään samalla myös muille. Näin ollen KKO katsoi menette-lyn olevan hyvän tavan vastaista ja kielsi sen jatkamisen 50 000 euron sakon uhalla.

MARKKINOINTI JA MAINONTA

Berggren Group on johtava eurooppalai-nen IPR-palveluiden tarjoaja. Konsernimme liike vaihto on runsaat 20 mil joonaa euroa, ja palveluk ses samme työskentelee lähes 170 asiantuntijaa muun muassa Helsingissä, Tam-pereella, Turussa ja Oulussa.

Konsernin Berggren Legal -ryhmä on Suomen suurin IPR-juridiikan asiantuntijayh-teisö. Berggren Legal -ryhmään kuuluu laaja joukko kokeneita IPR-lakimiehiä, teollis- ja tekijänoikeuksien huippuosaajia, jotka auttavat koko konsernin ja maailmanlaajuisen yh teis-

työ ver kostomme asiakkaita kaikissa immate-riaali oi keu del lisissa asioissa IPR-sopimuksista oikeuk sien puolus tamiseen.

Erikoistu minen immateriaalioikeuteen ja mut ka ton yhteistyö konsernimme muiden asiantunt i joiden kanssa muodos tavat ainutker-taisen yhdistelmän asiakkai demme parhaaksi.

Tämä julkaisu, Berggren Legal IPR-uuti-sia, syntyy osana IPR-lakimiestemme ja har-joittelijoidemme päivittäistä, valveutunutta asiantuntijatyötä.

www.berggren.eu

TOIMITUS Tarja Tchernych, Elisa Huusko, Jussi Häyrinen, Suvi Julin, Milla Lehtoranta, Iiro Nurminen, Piia Raappana, Laura Silander, Kristian Sjöblom, Mariliina Karppo ([email protected])

TÄHÄN NUMEROON KIRJOITTIVATElisa Huusko, Jussi Häyrinen, Suvi Julin, Iiro Nurminen, Piia Raappana, Laura Silander, Kristian Sjöblom

BERGGREN LEGALIPR-lakimiehet: Sanna Aspola, Hannu Halmetoja, Sebastian Henn, Erkki Holmila, Elisa Huusko, Jussi Häyrinen, Jenni Ihalainen, Suvi Julin, Teija Kotro, Milla Lehtoranta, Jukka Palm, Ville Patja, Paula Sailas, Kristian Sjöblom, Tarja Tchernych Para Legal: Aino Loukamo Legal Traineet: Iiro Nurminen, Piia Raappana, Laura Silander

Julkaisun sisältö ei ole tarkoitettu Berggren Groupia sitovaksi juridiseksi kannanotoksi eikä oikeudellisiksi neuvoiksi yksit-täisiin tapauksiin. Julkaisussa viitattu lainsäädäntö on saattanut muuttua julkaisun ilmestymisen jälkeen. Niinpä kenenkään ei tulisi suhtautua julkaisun sisältöön oikeudellisena neuvona omassa asiassaan. Julkaisun toimitus pyrkii mahdollisuuksi-ensa mukaan korjaamaan sen tietoon tulleet sisällön virheellisyydet ja puutteellisuudet.

BERGGREN

BERGGREN LEGAL MAALISKUU 2013 - Oamk€¦ · EUT antoi ennakkoratkaisun yhteisön tavaramerkin tosiasiallisen käytön arvioinnista 9 Kiista tavaramerkistä BUD sai jatkoa 10 KIT

Documents