”The Bride” Feminiinisen ruumiin representointi Kill Bill -elokuvissa Minna Kietäväinen Pro gradu -tutkielma Sosiologia Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Lokakuu 2018
”The Bride”
Feminiinisen ruumiin representointi Kill Bill -elokuvissa
Minna Kietäväinen
Pro gradu -tutkielma
Sosiologia
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden laitos
Lokakuu 2018
Itä-Suomen yliopisto
Tiedekunta
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden
Laitos
Yhteiskuntatieteiden laitos
Tekijä
Minna Kietäväinen
Työn nimi
”The Bride” Feminiinisen ruumiin representointi Kill Bill -elokuvissa
Oppiaine
Sosiologia
Työn laji
Pro gradu -tutkielma
Tutkielman ohjaaja: Leena Koski
Aika: Lokakuu 2018 Sivumäärä: 49 + yksi liite (1 sivu)
Tiivistelmä
Tutkielmassa analysoin Kill Bill Vol. 1 ja Kill Bill Vol. 2 -elokuvia. Olen valinnut elokuvissa esiintyvän hahmon The
Bride merkitsemään hahmoa, jonka matkan elokuvissa olen jakanut narratiivisen analyysin sekä
representaatioanalyysin avulla neljään erilaiseen kristallisoituneeseen kuvaan, jotka kuvaavat ja symbolisoivat
erilaisia tapoja, miten näissä kulttuurintuotteissa representoidaan feminiinistä ruumista ja mitä yleisempää näistä
representaatioista voi päätellä. Kysyn aineistolta, miten feminiinistä ruumista esitetään ja miten sitä voidaan
käsitteellistää?
Tutkielmani on aineistolähtöinen ja aineisto on herättänyt tutkijan mielikuvitustani ja omien valintojeni ja
kiinnostuksen kohteideni kautta olen valinnut tutkielman lähtökohdaksi feministisen tutkimusotteen. Olen valinnut
aineistossani esiintyvät neljä erilaista feminiinisen ruumiin representaatiota symboloivaa kuvaa, koska ne nostivat
feministisessä naistutkimuksessa yleisemminkin esitettyjä kysymyksiä naiseudesta, mieheydestä ja siitä, kuinka
paljon viihteeksi tarkoitetulla materiaalilla on mahdollisuus ylläpitää ja uusintaa kuvastoa naiseudesta. Olen valinnut
tutkimuksen keskiöön juuri feminiinisen ruumiin, koska aineistossa naisen tarina on juonen keskeinen osa. En ottanut
tarkasteluun maskuliinista narratiivia, koska tutkielmasta olisi tullut liian laaja tutkielman vaatimuksiin nähden.
Käytän näiden neljän kuvan analyysissä sosiologiaa, sukupuolentutkimusta ja kulttuurintutkimusta yhdistelemällä
representaation ja sukupuolen, sukupuolittuneen toimijan, ruumiillisuuden ja madonna ja huora -dualismin käsitteitä
havainnollistamaan yleisempiä rakenteita, jotka ylläpitävät perinteistä sukupuolijärjestelmää.
Kill Bill -elokuvissa uusinnetaan perinteisiä tapoja representoida feminiinistä ruumista, joka perustuu
traditionaaliseen sukupuolijärjestelmään. Elokuvien hahmo The Bride toimii tutkielmassa esimerkkinä siitä, kuinka
erilaisina feminiinistä ruumista esitetään: objektina, subjektina, maskuliinisen ja feminiinisen kehollisuuden ja
toiminnan yhdistelmänä ja äitinä. Jokaisen feminiinisen ruumiin representaation yhdistävä tekijä tässä tutkielmassa
on, että feminiininen ruumis on maskuliinisen katseen ympäröimä ja lävistämä.
Asiasanat
sukupuoli, representaatio, toimijuus, ruumiillisuus
Säilytyspaikka Itä-Suomen yliopiston kirjasto
Muita tietoja
University of Eastern Finland
Faculty
Faculty of Social Sciences and Business Studies
Department
Department of Social Sciences
Author
Minna Kietäväinen
Title
“The Bride” Representation of female body in Kill Bill movies
Academic subject
Sociology
Type of thesis
Master´s thesis
Date: October 2018 Pages: 49 + one appendix (1 page)
Abstract
In this study, I analyze the movies Kill Bill Vol. 1 and Kill Bill Vol. 2. I have chosen The Bride as the character
whose journey in these movies I have divided in four different crystallized images according to narrative analysis
and representation analysis. These four images portray and symbolize different ways of representing feminine body
in these cultural products. My aim is to study how feminine body is portrayed in the material and how this portrayal
can be conceptualized.
My study is material-based. Based on my personal interests, I have adopted a feministic point of view to carry out
the study. From my research material, I have chosen the four images symbolizing the representations of feminine
body, because they raised questions about femininity and masculinity which are common in feministic women’s
studies. They also raised the question of how much it is possible to uphold and renew the imagery of femininity
with material which is intended as entertainment. I have concentrated specifically on feminine body because the
story of the female character is the central part of the movies used as the material. In order to constrict the size of
the study, I chose not to concentrate on masculine narrative.
In the analysis of these four images, I intend to use sociology, gender studies and culture studies by combining the
concepts of representation and gender, gendered actor, bodiliness and madonna-whore dualism. Through this
process I will demonstrate the general structures that maintain the traditional system of genders.
Kill Bill movies renew the traditional ways of representing feminine body based on the traditional system of
genders. In this study, the character of The Bride functions as an example of different ways to portray feminine
body: as an object, subject, mother and combination of masculine and feminine bodiliness and action. The
connecting factor of each representation is that the feminine body is surrounded and penetrated by masculine gaze.
Keywords
gender, representation, actors, bodiliness
Archive location University of Eastern Finland Library
Additional information
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO ................................................................................................................. 1
2 AIKAISEMPI TUTKIMUS JA ANALYYSIA RAKENTAVAT KÄSITTEET .... 6
2.1 Sukupuoli ja representaatio ............................................................................ 6
2.2 Sukupuolinen toimijuus .................................................................................. 8
2.3 Ruumiillisuus ................................................................................................... 9
2.4 Madonna ja huora ......................................................................................... 11
3 AINEISTO JA ANALYYSIMENETELMÄ ............................................................ 13
3.1 Feministinen elokuvatutkimus ..................................................................... 13
3.1.1 Elokuva empiirisenä aineistona ..................................................... 14
3.2 Tutkimuksen toteutus.................................................................................... 16
3.3 Aineistoon valikoidut kohtaukset ................................................................. 17
3.3.1 Kill Bill Vol. 1 .................................................................................. 19
3.3.2 Kill Bill Vol. 2 .................................................................................. 26
3.4 Narratiivisuus tämän tutkimuksen menetelmällisenä lähtökohtana ........ 33
3.5 Representaatioanalyysi ................................................................................. 35
4 ANALYYSI: FEMINIINISEN RUUMIIN REPRESENTAATIOT KILL BILL -
ELOKUVISSA .............................................................................................................. 36
4.1 Nainen objektina ............................................................................................ 36
4.2 Subjektivoituminen ....................................................................................... 38
4.3 Maskuliinisuus osa feminiinistä toimijaa .................................................... 39
4.4 Madonna ......................................................................................................... 41
5 PÄÄTELMÄT ............................................................................................................ 43
6 LÄHTEET .................................................................................................................. 46
KUVAT
KUVA 1. Kill Bill -elokuvien julisteet.. ......................................................................... 18
KUVA 2. The Bride sairaalavuoteella ............................................................................ 36
KUVA 3. The Bride saa katanan .................................................................................... 38
KUVA 4. The Bride saarrettuna ..................................................................................... 39
KUVA 5. The Lioness.. .................................................................................................. 41
LIITTEET
LIITE 1. Esimerkki aineiston teemoittelusta
1
1 JOHDANTO
Jatkan tässä pro gradu -tutkielmassa vuonna 2016 valmistunutta kandidaatintutkielmaani
”Cherry Darling” Feminiinisen ruumiin representointi elokuvassa Planet Terror. Planet
Terror on Quentin Tarantinon ja Robert Rodriguezin ohjaama ja Robert Rodriguezin
käsikirjoittama elokuva vuodelta 2007, jossa yhdistellään kauhun, komedian ja toiminnan
elementtejä. Elokuvassa myrkyllinen kemikaali muuttaa ihmisiä zombeiksi ja go-go -
tanssija Cherry Darling ajautuu taistelemaan näitä zombeja vastaan jalkansa tilalle
laitetun konekiväärin avulla. Tutkielman tavoitteena oli analysoida elokuvassa Planet
Terror esiintyvää Cherry Darlingia neljässä erilaisessa tilanteessa elokuvan edetessä.
Valitsin kronologisessa järjestyksessä neljä pysäytyskuvaa elokuvasta Planet Terror ja
tarkastelin näitä nostamiani "kristallisoituneita" hetkiä sukupuolen ja representaation,
toimijuuden sekä ruumiillisuuden näkökulmista, jotka kietoutuvat toisiinsa Cherryn
performatiivisuudessa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa jatkan samojen aihepiirien parissa, laajentamalla empiiristä
aineistoa Quentin Tarantinon käsikirjoittamiin ja ohjaamiin Kill Bill -elokuviin (2003 &
2004). Tutkielman aihepiiri ja kriittinen feministinen tutkimusote ovat erittäin
ajankohtaisia näkökulmia yhteiskuntatieteiden tutkimuksessa, erityisesti vuodesta 2017
asti mediassa esiin tuodun MeToo -kampanjan ja siitä nousseen keskustelukulttuurin
kautta.
Otsikoita MeToo-kampanjaan liittyen pelkästään Helsingin Sanomien arkistossa on
kymmeniä. Viimeisin uutinen tätä tutkielmaa kirjoittaessani on kirjattu päivämäärälle
15.10.2018, jonka aiheena on Aku Louhimies ja tämän ohjauspestin hyllyttämisestä
BBC:n tilaamasta draamatuotannosta. Louhimies syyttää Ylen toimittajaa työn
hyllyttämisestä. Muita samaan aihepiiriin liittyviä uutisia löytyy kymmeniä Helsingin
Sanomien Internetsivuilta. Yle uutisten 31.01.2018 julkaiseman ”Yhden miehen sikailun
paljastamisesta se alkoi: Näin #metoo -tviitti on ravistellut maailmaa” – artikkelissa
kerrotaan MeToo -kampanjan synnystä ja tavoitteista. The New York Times julkaisi
5.10.2017 artikkelin, jossa näyttelijä Ashley Judd syytti tuottaja Harvey Weinsteinia
seksuaalisesta ahdistelusta. Tämä uutinen aloitti tapahtumaketjun, jonka tuloksena useat
naiset kertoivat Harvey Weinsteinin ahdistelleen heitä seksuaalisesti. Weinstein käytti
2
omaa asemaansa Hollywood tuottajana hyväkseen, eivätkä naiset olleet uskaltaneet
kertoa ahdistelusta aikaisemmin, koska he pelkäsivät sen vaikuttavan uraansa. Kuitenkin
usean naisen kerrottua julkisuuteen Weinsteinin seksuaalisesta ahdistelusta, Weinstein
joutui eroamaan Weinstein Companyn johdosta.
Viraaliksi ilmiöksi laajentunut MeToo -kampanja käynnistyi toden teolla, kun näyttelijä
Alyssa Milano twiittasi kehotuksen, että kaikkien seksuaalista häirintää kokeneiden
naisten ja miesten tulee vastata hänen twiittiinsa ”me too” kommentilla. Ilmaisua MeToo
on käytetty jo vuonna 2006 kansalaisoikeusaktivisti Tarana Burken toimesta, jolloin hän
halusi nostaa keskusteluun seksuaalisen väkivallan ja ahdistelun. Burke osoitti
solidaarisuutta seksuaalisen väkivallan uhreille pukeutumalla mustaan palkintogaalassa,
mutta laajaan tietoisuuteen päästäkseen kampanja tarvitsi odottaa 11 vuotta ja laajasti
tunnetun näyttelijän twiittia. Suvi Keskinen kirjoittaa artikkelissaan ”Sukupuolistunut
väkivalta” (2010), kirjassa Käsikirja sukupuoleen, että seksuaalisessa väkivallassa on
kyse yleensä vallankäytöstä, toisen alistamisesta ja nöyryyttämisestä (Keskinen, 247).
Länsimaisessa yhteiskunnassa on Keskisen mukaan ollut vallalla käsitys, joka syyllistää
naisuhreja ja pitää naisten seksuaalisuutta likaisena. Nämä kulttuuriset käsitykset ovat
lisänneet naisten syyllisyyden ja häpeän tunteita (emt., 248). MeToo -kampanja on
alkanut poistaa vaikenemisen kulttuuria ja syyllisyyden ja häpeän tuntemista
yhteiskunnassa, jossa vallan rakenteet ovat tukahduttaneet seksuaalista väkivaltaa
kokeneiden äänet.
Haluan tuoda tällä feministisen tutkimusotteen avulla tehdyllä tutkimuksella esiin
yhteiskunnassa olevia rakenteita, jotka ylläpitävät ja toistavat patriarkaalisen
yhteiskunnan syrjiviä rakenteita. En tutkimusta aloittaessani vielä tiennyt Harvey
Weinsteinin tapauksesta. Tutkimuksessani käyttämäni empiirinen aineisto, Kill Bill -
elokuvat (2003 & 2004) ovat Harvey Weinsteinin yhtiön tuottamia. Tämä seikka
vahvistaa tutkimuksessani tuomaani näkökulmaa, jossa feminiininen ruumis on
maskuliinisen katseen lävistämä, joka ylläpitää perinteistä sukupuolijärjestelmää.
Tuottaja on valtapositiossa, josta tämä voi käytännössä päättää minkälaiset elokuvat
päätyvät suurempien yleisöjen tietoisuuteen ja ylipäänsä tulevat tehdyksi. Pohdin
tutkijana, voinko käyttää valitsemiani elokuvia tutkimuksen aineistona, koska Weinstein
on tuottanut elokuvat. Weinsteinin tuottamia elokuvia ja sarjoja on alettu boikotoimaan,
koska ei haluta antaa tälle näkyvyyttä tai tukea. Päädyin kuitenkin käyttämään Kill Bill -
3
elokuvia tutkimukseni aineistona, koska olin valinnut aineiston ennen, kuin Weinsteinin
teot tulivat julkisuuteen. Toinen syy elokuvien käyttämiseen aineistona on, että
tutkimusotteeni on kriittinen feministinen tutkimus, jonka näkökulman avulla on tarkoitus
tuoda esiin epäkohtia. Yhteiskunnan asian tiloja on vaikea muuttaa hetkessä tai yhden
tietyn kampanjan avulla, mutta jokainen teko, jonka tavoitteena on tasa-arvoisempi
yhteiskunta, on tarpeellinen teko.
Analyysimenetelmäksi tässä tutkielmassa olen valinnut narratiivisen analyysin, jonka
avulla voin muodostaa kulttuurintuotteissa esiintyvästä keskeisestä henkilöhahmosta The
Bridesta (Uma Thurman) temaattisella tasolla neljä erilaista feminiinisen ruumiin
representaatiota. Kysyn tässä tutkielmassa: Miten naisen ruumis ja sen transformaatio
näyttäytyvät Kill Bill -elokuvissa? Valitsemalla neljä erilaista kuvaa Kill Bill –elokuvista,
voin muodostaa uuden narratiivin, jonka kautta nähdään erilaisia tapoja, joilla
feminiinistä ruumista representoidaan. Kill Bill -elokuvissa tarina ei etene kronologisessa
järjestyksessä alusta loppuun, vaan elokuvat on jaoteltu kappaleisiin, jotka rytmittävät
tarinan kulkua. Kappaleet eivät kulje lineaarisen aikakäsityksen mukaan, vaan tapahtumia
tarkastellaan välillä takaumien ja ”nykyisen ajan” vuorotellessa.
Olen tutustunut tutkielmani aineistoon katsomalla Kill Bill -elokuvat useasti ja tutustunut
niistä Internetistä löytyviin juoniselityksiin, tarkistaakseni tarvittavia yksityiskohtia,
kuten henkilöhahmojen sekä tapahtumapaikkojen nimiä. Tässä tutkielmassa käsittelen
empiiristä aineistoa sekä juonellisesta, että kuvallisesta näkökulmasta. Tutkimusotteeni
on feministinen, jota aineistoni tukee, koska elokuvan protagonisti on nainen The Bride
(Uma Thurman) ja antagonistina on mies, Bill (David Carradine). Tähän tutkielmaan
valitsemani empiirisen aineiston kuvat on kuvakaapattu Kill Bill –elokuvien
videotiedostoista. Videotiedostojen käyttö helpotti aineiston käsittelyä ja kuvallisen
materiaalin tuottamista.
Sosiologian opintojen aikana kulttuurintutkimus sekä sukupuolentutkimus ovat olleet
erikoistumisalojani ja siksi olen valinnut keskeisiksi tutkielman teemoiksi naisen
ruumiillisuuden kulttuurintuotteen kontekstissa ja feminiinisen ruumiin erilaiset
näyttäytymisen muodot tieteellisten käsitteiden näkökulmasta. Teoksessa "Feministinen
tietäminen, keskustelua metodologiasta" (Liljeström 2004, 21) avataan valitsemani
feministisen tutkimuskentän paikantumista suhteessa muihin tutkimuskenttiin ja mitä
4
feministinen tietäminen on. Feministinen metodologian erityisyys on Liljeströmin
mukaan sukupuolen, luokan, rodun, seksuaalisuuden, alueen, iän, kykeneväisyyden ja
kansallisuuden tiedon tuottamisen risteyksessä. Tutkimukseni edustaa feminististä
tutkimuskenttää, koska olen ottanut tutkimukseni lähtökohdaksi hermeneuttisen
lähestymistavan ja pidän subjektiivisen kokemukseni osana tutkielman kokonaisuutta.
Poliittisen näkökulman kannalta tutkielmani on feministinen, koska tuotan tietoa
sukupuolesta ja käsittelen sukupuolta moninaisena kokonaisuutena.
Erot ja etiikka feministisessä tutkimuksessa-teoksessa (Lempiäinen, Leppänen &
Paasonen 2012) tuodaan myös esille feministisen tutkimuksen historiaa koskien
sukupuolieroja, seksuaalisuutta, ikää, kansallisuutta, luokkaa, etnisyyttä sekä ”rotua”,
jotka kiinnittyvät eroihin ja yhtäläisyyksiin (Lempiäinen ym. 2012, 8). Feministisessä
tutkimuksessa on vallinnut erilaisia painotuksia koskien eroja. Tapa, miten esimerkiksi
sukupuolta ja seksuaalisuutta käsitellään erojen tai yhtäläisyyksien kautta. Kirjan
johdannossa Lempiäinen, Leppänen ja Paasonen tuovat esille sen, miten feministitutkijat
ovat pyrkineet ”häiritsemään” sosiaalisiin hierarkioihin kiinnittyviä eroja samalla, kun
eletyt, teoretisoidut ja kulttuurissa toistetut erottelut ja kategorisoinnit jatkuvasti
häiritsevät ja liikuttavat tutkivaa subjektia (emt., 8). Tässä tutkielmassa olen toteuttanut
feministisen tutkimuksen lähtökohtia, haastamalla sosiaalisiin hierarkioihin kiinnittyviä
eroja.
Kulttuurintuotteet, varsinkin kun puhutaan länsimaisen kulttuurin tuotteesta, ovat
laadullisessa tutkimuksessa yleinen tutkimuksen kohde, koska ne ovat levittäytyneet
laajasti yhteiskuntaan ja ovat ammentaneet tekijöidensä kautta tietyn lähtökohdan,
noudatettavan normin, minkälaisina hahmot, lavasteet, puvustus, musiikki ja muut
elokuvalliset elementit esitetään. Elokuva ei ole yksiulotteinen viihdetuote, vaan heijastaa
yhteiskunnan arvoja ja sen ymmärtämistä. Elokuvissa näytetään mielikuvia siitä miltä
asioiden tulisi näyttää. Siksi normaalista poikkeavat hahmot tai tavat toimia elokuvan
aikana tuntuvat oudoilta, jos ne eivät noudata perinteisiä normeja.
Tutkielmani ensimmäisessä osassa esittelen neljä keskeisintä käsitettä, miten niitä on
käytetty aikaisemmassa sosiologisessa tutkimuksessa ja joiden avulla analysoin
aineistoani. Keskeisimmät käsitteet ovat sukupuoli ja representaatio, sukupuolinen
toimijuus, ruumiillisuus sekä madonna ja huora- dualismi.
5
Käsitteiden avaamisen jälkeen kiinnitän tutkielman feministisen elokuvatutkimuksen
perinteeseen ja avaan tarkemmin elokuvaa empiirisenä aineistona. Tämän jälkeen kerron
tutkimuksen etenemisestä, esittelen aineistona käyttämäni Kill Bill -elokuvat ja
analyysimenetelmän, narratiivisen analyysin, jota käytän aineiston analyysin kehyksenä,
sekä representaatioanalyysin, jonka avulla avaan kulttuuristen kuvien rakentumista,
historiallisuutta ja merkitystä (Paasonen 2010, 47). Analyysissä olen valinnut elokuvista
neljä kuvaa, jotka edustavat valitsemiani tieteellisiä käsitteitä ja avaavat käsitystä
erilaisista tavoista, joilla kulttuurintuotteissa kuvataan feminiinistä ruumista. Lopuksi
esittelen keskeiset tutkimustulokset sekä pohdin tämän tutkielman herättämiä ideoita
jatkotutkimusaiheiksi.
6
2 AIKAISEMPI TUTKIMUS JA ANALYYSIA RAKENTAVAT KÄSITTEET
Quentin Tarantinoa ja hänen elokuviaan on tutkittu laajasti esimerkiksi rodun käsitteen
kautta1 sekä Kill Bill -elokuvia naisten väkivallan kontekstissa2. Tässä tutkielmassa
käsittelen Kill Bill -elokuvia narratiivisena kokonaisuutena, jonka avulla tuotetaan
feminiinistä ruumista erilaisina representaatioina. Tässä kappaleessa esittelen analyysissä
käyttämiäni käsitteitä, joiden avulla tuon aiheen sosiologiseen viitekehykseen.
Tärkeimpiä käsitteitä ovat sukupuoli ja representaatio, sukupuolinen toimijuus,
ruumiillisuus sekä madonna ja huora -dualismi.
2.1 Sukupuoli ja representaatio
Sukupuoli ja representaatio ovat kaksi keskeisintä käsitteitä tämän tutkielman
tietoteoreettisen kehyksen ymmärtämisessä. Tässä tutkielmassa sukupuoli käsitetään
sosiaalisena konstruktiona, joka ei ole pysyvä, vaan muuttuva käsite. Kill Bill –elokuvissa
sukupuoli näyttäytyy perinteisen sukupuolijärjestelmän kautta kaksijakoisena,
feminiinisen ja maskuliinisuuden kautta. Käsittelen sukupuolta ja representaatiota
samassa kappaleessa, koska sukupuolta tuotetaan ja ylläpidetään toistoteoin, erilaisten
representaatioiden kautta. Representaatiot rakentavat kehyksiä todellisuuden
ymmärtämiselle. Ihmisen olisi vaikea toimia yhteiskunnassa, jos kaikki ympärillämme
oleva täytyisi joka kerta, kun näkisimme asian, määritellä uudestaan. On helpompi
tukeutua aikaisempiin kokemuksiin, jolloin toimiminen on sujuvampaa. Yksi ympäristön
ymmärtämisen muoto on kulttuuristen materiaalien, lehtien, kirjojen, kuvien, TV-
ohjelmien tai elokuvien kautta nähtävät, toistuvat mallit, jotka samalla ylläpitävät ja
uusintavat kokemuksia esimerkiksi sukupuolesta.
"Käsikirja sukupuoleen, sukupuoli ja seksuaalisuus, eroista eroihin" -artikkelissa Leena-
Maija Rossi tuo esiin sukupuolelle annettuja merkityksiä länsimaisessa kulttuurissa ja
feministisessä keskustelussa kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä, unohtamatta
1Ks. Adilifu, 2015.
2 Ks. Lord, Susan & Annette Burfoot, 2006.
7
kuitenkaan ruumiillista aspektia. Sukupuoli ei ole ainoastaan biologiaa, vaan
feministisessä keskustelussa on 1960–70-luvuilta asti erotettu biologinen,
suvunjatkamisen sukupuoli (sex) ja sosiaalinen sukupuoli (gender) (Gayle Rubin, 1975,
ref. Rossi 2010, 27). Erottelemalla nämä kaksi termiä halutaan painottaa sosiaalisen ja
kulttuurisen näkökulman osuutta sukupuolen muotoutumisessa. Käsitteellistämällä
keskustelua sukupuolesta autetaan käsittämään laajemmin muotoutuvaa ilmiötä ja
käydään asiasta tieteellistä keskustelua.
Sukupuolta voi myös tarkastella valtasuhteena, kuten Rossi nostaa artikkelissaan filosofi
ja historioitsija Michel Foucault`n ajatuksia. Sukupuolta ei nähdä paikallaan olevana
asiana, vaan Foucault`n mukaan se on historiallisesti muotoutunut käsite. Sukupuoli on
ajassa ja paikassa muuttuva, ja käsitys sukupuolesta on muuttuva. Tämän voi havaita
esimerkiksi mediassa, jossa käydään jatkuvaa keskustelua sukupuolten normeista.
Foucault sisällyttää muuttuvaan sukupuolen käsitteeseen myös seksuaalisuuden.
Jokaisella ihmisellä on jonkinlainen perusoletus, representaatio, esimerkiksi miehestä ja
naisesta. Representaatio on yksinkertaisimmillaan uudelleen esittämistä (Paasonen 2010,
40). Tässä tutkielmassa olen kiinnostunut sukupuolen esittämisestä elokuvassa. Kuten
"Käsikirja sukupuoleen, sukupuolen representaatio" -artikkelissa todetaan,
representaatiota voi ajatella tapahtumana, kuten elokuvassa tapahtuvana kohtauksena,
jossa entiteetti esitetään tietyllä tavalla. Silloin kuvaan yhdistetään ja sille annetaan
tietynlaisia merkityksiä. Median kuvastoissa toistetaan tietyntyyppisiä valintoja ulkonäön
ja pukeutumisen suhteen ja huomaisimme oitis, jos tutuissa kuvissa olisi jotain toisin.
Olemme luoneet kuvan "oikeasta" ja" väärästä" sukupuolisuudesta, kuvan miehestä ja
naisesta.
Representaatiota voi ajatella myös moninaisempana asiana kuin pelkkänä esittämisenä.
Tietynlaisen naisen esittäminen elokuvassa heijastaa laajemmin yhteiskunnan arvoja:
minkälainen nainen on objekti, huora, äiti tai itsenäinen subjekti. Kaikille näille naiseuden
muodoille on yhteiskunnassa valmis kuvastonsa, joiden avulla ihmisten on helpompi
lokeroida hahmo omaan kategoriaansa. Myös leikittelemällä perinteisten arvojen,
konventioiden, kanssa voidaan osoittaa vakiintuneita asetelmia, koska näkemämme saa
meidät tuntemaan outoutta, ei tavanomaista, yksinkertaista "totuutta". Nainen, kuten
8
mieskään, ei todellisuudessa edusta vain yhtä todellisuutta, esimerkiksi äitiä tai isää, vaan
on monimutkainen, sektionaalinen olento monine rooleineen.
Ympärillämme tuotetut representaatiot (olivat ne sitten elokuvissa, mediassa tai
mainoksissa tuotettuja) eivät ainoastaan hahmota ympäröivää maailmaa, vaan myös tapaa
hahmottaa omaa itseämme ympäröivän yhteiskunnan ja sen sosiaalisen suhteen osana
(Paasonen 2010, 46). Representaatiot tuottavat tapoja suhtautua, joten suhtautumisen
kohde voi kokea tämän palkitsevana tai negatiivisena, jolloin joko halutaan itse muuttaa
omaa käyttäytymistään tai korostaa sitä.
Tässä tutkielmassa representaatio käsitetään konstruktivistisesta näkökulmasta käsin
(Seppänen 2005, 95). Tämä lähestymistapa haluaa määritellä, kysyä, millaisen
todellisuuden esimerkiksi mediaesitys tuottaa ja millaisilla keinoilla. Mielekästä tässä
lähestymistavassa ei ole vertailu muun todellisuuden kanssa, vaan se, että pitää aineistoa
osana jo olemassa olevaa todellisuutta (emt., 95).
Sukupuolen representointi ei ainoastaan muodostu aikaisemmin mainittujen erojen
kautta, vaan myös toiminnan tuloksena.
2.2 Sukupuolinen toimijuus
Tässä tutkielmassa sukupuolinen toimijuus on tärkeä lähtökohta, koska tutkittaessa
feminiinisen ruumiin representaatioita, tulee ottaa huomioon, miten sukupuolta tuotetaan.
Sukupuolinen toimijuus käsittää Sosiologisessa tutkimuksessa on monta sosiologia, jotka
ovat kirjoittaneet toimijuudesta ja sukupuolesta. Sosiologiassa sukupuoli ja toimijuus
linkittyvät vallan käsitteeseen, ja sukupuolinen asema on aina myös valtapositio.
Sukupuolen voidaan sanoa rajaavan mahdollista toimijaa. (Lempiäinen 2007, 109). Kirsti
Lempiäinen on Sosiologia -lehden artikkelissaan ”Sukupuolinen toimija: kysymys
olemuksesta, roolista ja tavasta” lähestynyt sukupuolista toimijuutta kolmen
perusoletuksen kautta, jotka ovat olemus, rooli ja tapa. Aineistona artikkelilleen
Lempiäinen käyttää Edvard Westermarckin, Talcott Parsonsin ja Pierre Bourdieun
tekstejä. Artikkelin tarkoituksena on löytää sosiologian klassikkojen kirjoituksista
olemus-, rooli- ja tapa-ajattelun yhteyksiä ajankohtaiseen feministiseen
toimijuuskeskusteluun.
9
Oman tutkimukseni kannalta kiinnostavinta Lempiäisen artikkelissa on Pierre Bourdieun
toimintateoria. Bourdieu lähestyy sukupuolta kategoriana tai jakona, jolla ihmiset
analysoivat ja arvioivat. Bourdieun käsite habitus tarkoittaa ajan mukana kasvanutta
merkityspotentiaalia, jota ihmiset kantavat mukanaan. Ihminen on sisäistänyt tapoja
toimia ja merkityksellistänyt tapansa. Bourdieu pitää sukupuolta osana toimijoiden
habitusta. Lempiäinen toteaa tämän sukupuolihabituksen olevan pieni osa toiminnan
teoriaa, ja se on tarkoitettu lähtökohdaksi.
Habitusteoria on inspiroinut tutkijoita käsitteellistämään sukupuolista toimijuutta, kuten
esimerkiksi Eeva Jokinen3 ja Lisa Adkins4 ovat tehneet kirjoittaessaan itsereflektiosta
sukupuolisen toimijuuden synnyttäjänä. Adkins on niin ikään nostanut feministisessä
sukupuolen sosiologiassa toimijan teoreettisen kiinnostuksen kohteeksi, hylkäämättä
sukupuolta (Lempiäinen 2007, 117). Jokinen on luonut käsitteen sukupuolitapaisuus,
jolloin sukupuoli näkyy tavassa toimia, ei jatkuvan identiteettityön tuloksena. Toimijat
tietävät miten tietyissä tilanteissa tulisi toimia, mutta kyseenalaistamalla ja pohtimalla
toimintaa sukupuoli oikeastaan havaitaan. Havainnoitavana asiana toimii ulkoinen,
biologinen ruumis, mutta ruumista voidaan tarkastella myös kulttuurin läpi.
2.3 Ruumiillisuus
Tässä tutkielmassa kiinnostuksen kohteena on The Bride -henkilöhahmo, jonka ruumis
on tarkastelun kohteena. Ruumiillisuuden käsite avaa sitä, miten fyysisestä ruumiista
voidaan sosiologisen tutkimuksen kautta esittää tulkintoja, miten länsimaisessa
yhteiskunnassa tuotetaan ja ylläpidetään tapaa esittää feminiinistä ruumista. Harri
Sarpavaara kirjoittaa väitöskirjassaan ”Ruumiillisuus ja mainonta” (2004), miten
ruumiillisuus on uusi tutkimusala sosiologiassa. Vasta 1980-luvulla alettiin tiedostaa
ruumiin muutkin ulottuvuudet kuin biologia ja fysiologia ja oivallettiin tekemisen ja
ruumiin ulkoisten ominaisuuksien muodostuvan kulttuurisesti, historiallisesti ja
sosiaalisesti. Sarpavaara selittää tätä myöhäistä kiinnostusta ruumiillisuudesta
3 Ks. Jokinen, 2004.
4 Ks. Adkins & Skeggs, 2004.
10
länsimaisen ajattelutradition kaksijakoisuudella ”jonka yksi keskeinen ilmenemismuoto
ollut ruumiin ja mielen dualistinen ja hierarkkinen kuvaaminen erillisinä ja radikaalisti
erilaisina todellisuuksina”. Sarpavaara nostaa esiin klassisimpina dualisteina Platonin,
Descartesin ja yleisesti mainitsee kristillisen tradition negatiivisen suhtautumisen
ruumiiseen.
Ruumiillisuuden tutkimusta ovat nostaneet feministisessä tutkimuksessa
mielenkiinnonkohteena toimivat poliittiset kentät ja miten ruumis voi toimia yhtenä
tällaisena kenttänä. Sarpavaara mainitsee myös yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten,
kuten väestön ikääntymisen, kulutuskulttuurin nousun ja siihen liittyvän ruumiin huollon
osana ruumiillisuuden tutkimuksen suosion kasvua.
Elina Oinas (2001, ref. Sarpavaara, 2004, 42) on jaotellut sosiaalitieteissä tutkittavia
ruumiillisuuden suuntauksia neljään eri suuntaukseen. Suuntauksille yhteistä on niiden
sosiaalinen konstruktuoituminen. Ensimmäinen suuntaus on ajatus kolonialistisesta
ruumiista, jossa yhteiskunnallisten prosessien katsotaan esineellistävän ruumiin ja luo
siten haitallisia malleja. Toinen on vuorovaikutuksessa rakentuva ruumis, jonka takana
on ajatuksia Erving Goffmanilta, Peter L. Bergeriltä, Thomas Luckmannilta ja Mary
Douglasilta. Tässä suuntauksessa analysoidaan mikrotasolla arjen tilanteita ja miten
ihmiset tuottavat yhteistä todellisuutta esittämällä itsensä ruumiillisesti. Kolmantena
suuntauksena on diskursiivisen ruumiillisuuden käsite, jonka taustalla on Michel
Foucault`n kirjoituksia5. Tämä suuntaus muutti käsitystä kulttuuristen määrittelyjen ja
käytäntöjen vaikutusta alistetussa ruumiissa, koska määritelmät, jotka tuottavat ruumiin,
ovat erilaisissa diskursseissa määriteltyjä. Radikaaleimpiin diskurssiivisen ruumiin
suuntauksen ajattelijoihin kuuluu Judith Butler6, jonka mukaan ruumis koostuu vallan
tuottamista verkostoista ja sosiaalisista käytännöistä. Butler puhuu performatiivisuudesta,
jossa, sukupuolta voi jollain tapaa ”suorittaa”, koska yhteiskunnassa on muodostunut
matkittavia ja toistettavia eleitä. (Pulkkinen, 2000, 52) Neljäs suuntaus korostaa
kokemuksien ja ihmisten omien näkökulmien merkitystä ruumiin hahmottamisessa. Tätä
suuntausta on kuitenkin kritisoitu, koska siinä tutkimuksen kohteet yksinkertaistetaan
5 Ks. Foucault, 1998; Foucault, 2014. 6 Ks. Butler, 1990.
11
vallankäytön kohteiksi ja toimijuutta yli korostetaan, jolloin sosiaalinen aspekti jää
huomioimatta.
Tässä tutkimuksessa diskursiivinen ruumiillisuuden käsite on lähtökohtana sille, miten
ruumiillisuus koetaan ja representoidaan. Ruumiillinen muodostuu kulttuurisesti,
historiallisesti ja sosiaalisesti ja ottaessamme käsiteltäväksi länsimaisen naisen ruumiin,
sen representointiin on vaikuttanut vahvasti kristillinen perintö.
2.4 Madonna ja huora
The Briden hahmo Kill Bill -elokuvissa näyttäytyy erilaisina feminiinisen ruumiin
representaatioina. Perinteisesti nainen länsimaisessa yhteiskunnassa on nähty historian
saatossa kahtiajakautuneena olentona; Madonnana ja huorana. Tämä on tuhansien
vuosien taakse ulottuva jatkumo, kuten Hannele Koivunen asian esittää poleemiseksi
tutkimukseksi luonnehditussa kirjassaan "Naisen myyttinen minuus, Madonna ja huora"
(1995), josta voi etsiä selityksiä ja perusteluja oman aikamme länsimaiselle naiskuvalle.
Neitsyt Marian myytti nähdään taustana oikean ja rakastettavan naisen, Madonnan
esikuvana ja Maria Magdaleenan myytti huoran, seksuaalisen syntisen naisen pohjana.
Molemmat naiseuden määritelmät ovat Koivusen mielestä erityisen mielenkiintoisia,
koska määritelmät ovat miesten silmien kautta tehtyjä määrittelyjä. Nainen on
rakastettava tai rakasteltava, ja nämä termit korostavat naisen roolia toiminnan kohteena,
ei itse tekevänä subjektina, rakastavana ja rakastelevana olentona.
"Nainen on olemassa ensisijaisesti miehen tarpeita varten: miehen
rakkautta tai rakastelua varten. Mies on subjekti, minä ja toimija, jonka
rakkauden tai rakastelun kohteena oleva nainen on objekti."
(Koivunen, 1995, 10)
Länsimaisen kulttuurin yhtenä suurena peruskivenä on toiminut kristillinen kulttuuri,
jossa on perinteisesti rakennettu kuvaa naisten ja miesten eriävistä rooleista ja miehen
erityisestä asemasta maailmassa. Tämä on syvälle juurtunut ajatusjärjestelmä, joka yhä
ylläpitää ja muokkaa tämänhetkisiä sukupuoliroolien muotoja. Naiset ovat oppineet
esittämään itseään sopiviksi, ja miehet ovat sopiviksi määrittelijöitä. Tämä ei ole aina
tietoista toimintaa, ja mielekkään määritelmät ovat moninaiset, mutta taustalla voidaan
12
nähdä yksilön taipumusta sopeutua ympäröivään kulttuuriin omaksumalla siinä
arvostettavia asioita.
Konventionaaliset representaatiot naiseudesta jäsentyvät madonna ja huora -dualismin
kautta. Aineistossani, Kill Bill -elokuvissa toistetaan karikatyyrimäisesti länsimaalaisen,
vaaleaihoisen naisen kuvia, madonnamaista, huolehtivaa äitihahmoa, sekä huoraa, jonka
ruumis alistetaan objektiksi seksuaalisen väkivallan kautta. Mielenkiintoiseksi aineiston
tuottamat feminiinisen ruumiin representaatiot tekevät näiden kahden roolin selkeys,
mutta myös maskuliinisen ruumiillisuuden ja kulttuurin lävistämä feminiinisyys tuo
kolmannen aspektin perinteiseen madonna ja huora -dualismiin.
13
3 AINEISTO JA ANALYYSIMENETELMÄ
Tässä kappaleessa käsittelen tutkielman feminististä elokuvatutkimuksen viitekehystä ja
yleisemmin elokuvaa empiirisenä aineistona. Kontekstin luomisen jälkeen kerron
tarkemmin tämän tutkimuksen etenemisestä, jonka jälkeen esittelen aineiston. Lopuksi
kerron narratiivisesta analyysistä tämän tutkimuksen kontekstissa ja
representaatioanalyysistä, jonka avulla analysoin aineistoa.
3.1 Feministinen elokuvatutkimus
Feministinen elokuvatutkimus juontaa juurensa 1970-luvulle, jolloin Laura Mulvey
julkaisi teoksensa ”Visual Pleasure and Narrative Cinema” (1975)7. Mulvey avasi
keskustelun katseen politiikasta ja suositteli psykoanalyysin käyttöä aseena Hollywoodin
patriarkaalisia rakenteita vastaan (Spigel 2004, 1209). Feministinen filmiteoria keskittyi
tiiviisti kysymykseen naisen nautinnosta elokuvissa. ”Katse” on metaforinen konsepti
filmikritiikissä sekä olennainen osa elokuvaa (Humm 1997, 39). Mulveyn teoria käsittää
idean siitä, että miehet katsovat elokuvissa esiintyviä naisia ”sadistisesti vilkuillen” (a
sadistic voyeurism), jota seuraa vahvat mies hahmot ja naisten ruumiiden seksualisointi
(emt., 40). Lynn Spigel kyseenalaistaa tätä ”katseen teoriaa” ja korostaa oman
tutkimuksensa käsittelevän enemmän televisiota ja kulttuurintutkimusta, joiden parissa
käytetään paljon feminististä elokuvateoriaa ja kirjallisuusteoriaa.
Humanistisissa tieteissä feministinen elokuvatutkimus kasvoi 1970-luvulta 1980-luvun
keskivaiheille, jolloin monet kriittiset kulttuurintutkijat tarjosivat erilaisia näkökulmia
esimerkiksi naisille suunnattuja saippuasarjoja kohtaan, joita aikakauden naisliikkeen
edustajat inhosivat (Spigel 2004, 1210). Uuden kriittisen kulttuurintutkimuksen myötä
alettiin arvostaa jokapäiväisen elämän tutkimusta ja median osuutta. Spigel muistuttaa,
vaikka tutkimuksen kohde muuttui, patriarkaatin kritisoiminen ja naisen aseman
marginalisointi populaarikulttuurissa ei poistunut.
7 Ks. Mulvey, 1999.
14
Spigel hahmottaa artikkelissaan, miten viimeisten 20 vuoden aikana feministiset
televisiokriitikot ovat laajentaneet näkemystä siitä, miten feminiininen ruumis nähdään ja
näytetään populaarikulttuurin kuvastoissa. Tutkimuksessa otetaan huomioon sukupuolen
ja seksuaalisuuden monivivahteisuus ja sektionaalinen näkökulma, jossa otetaan
huomioon esimerkiksi etnisyys, ”rotu” ja luokka. Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivisia
ja etnografista metodologiaa, kuin historiantutkimustakin (Spigel 2004, 1210).
Tieteidenvälinen tutkimus on Spigelin mielestä avannut uutta perspektiiviä feministisessä
mediatutkimuksessa. Tässä tutkielmassa keskeinen tieteen tuottamisen tapa on
monitieteellinen.
Toinen feministisen elokuvatutkimuksen klassinen teoreetikko Mulveyn lisäksi on Teresa
De Laurentis, joka tunnetaan parhaiten sukupuoliteknologia -käsitteen luomisesta.
Sukupuoliteknologia kuvaa sitä, ”miten elokuva ja kirjallisuus tuottavat sekä subjektiutta
että sen yksityistä kokemusta sukupuolitettuna ja sukupuoleen (gender) kytkeytyvien
erojen merkitsemänä” (Koivunen 2000, 97). De Laurentis käsittää sukupuolen
monisyiseksi, ei kaksinapaiseksi (mies/nainen) jaotteluksi (Seppänen 2005, 58).
Laurentis kuvaa sukupuolen rakentumista erilaisten sukupuoliteknologioiden avulla,
kuten esimerkiksi elokuvissa toistetut ja ylläpitävät representaatiot. Nämä representaatiot,
annetut sukupuolen tuottamisen mallit eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia, naiset voivat
esimerkiksi kokea olevansa osa yleistä normia ja samalla tuntea olevansa ulkopuolinen
(emt., 59). Elokuvissa tarjottujen representaatioiden voidaan ajatella myös ylläpitävän tai
purkavan sukupuolta. Naiskuvatutkimus on myös saanut kritiikkiä osakseen, sitä on
arvosteltu sen essentialistisesta ”naisen” oletuksesta (Koivunen 1994, 72).
Naiskuvatutkimuksessa ja erityisesti elokuvatutkimuksessa on nähty myös
ongelmallisena se, että naisen kategoria on ennalta yhteiskunnassa oleva määritelmä (äiti,
työntekijä, rakastajatar). Elokuvien tuottava ja ylläpitävä luonne voi jäädä huomioimatta
(emt., 73). Tässä tutkielmassa ei ole kuitenkaan tarkoitus arvottaa naiseutta hyvään tai
huonoon, vaan tuoda esiin erilaisia naiseuden, feminiinisen ruumiin representaatioita sekä
korostaa sitä, että elokuva ei ole vain yhteiskunnassa esitettävien naisten roolien
ylläpitäjä, vaan myös niitä tuottava aspekti.
15
3.1.1 Elokuva empiirisenä aineistona
Populaarikulttuurin tuotteet ja esitykset ovat levittäytyneet ympärillemme monin eri
tavoin (Suoranta 2018, 319) Suoranta kirjoittaa metodikirjassa ”Ikkunoita
tutkimusmetodeihin 2 – Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisen
lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin” (2018), miten populaarikulttuurin tuotteista voi
tehdä analyysia. Näitä tutkimuksen kohteita ei ole aina arvostettu tieteen piirissä, mutta
Suoranta puolustaa populaarikulttuurin tuotteiden tutkimusta sillä, että vähätelty,
”turhan” muuntaminen tutkimuskohteeksi vaatii tutkijalta älyllistä työskentelyä siinä
missä minkä tahansa muunlaisen tutkimusaineiston muuntaminen tieteen kielelle (emt.,
313). Tieteentekemisen historiassa on kuitenkin tapahtunut kulttuurisia ja kielellisiä
käänteitä, jotka ovat vieneet tieteenaloja ja tutkimuskohteita lähemmäs toisiaan ja
laajentaneet valittavien aineistojen määrää ja laatua. Pro gradu -tutkielmani aineisto
edustaa yhtä esimerkkiä länsimaisessa yhteiskunnassa tuotetusta kulttuurisesta
materiaalista, jota tulkitsemalla nostan esiin laajemmin yhteiskunnassa vallitsevia
asiantiloja. Tuotan tässä tietoisesti narratiivista kuvaa naispäähenkilön vaiheista ja olen
valikoinut elokuvista parhaiten tätä tarkoitusta palvelevia, kristallisoituneita, kuvia.
Kuvien tulkitseminen on osa visuaalisen kulttuurin aluetta, ja esimerkiksi Altti Kuusamo
mainitsee teoksessa ”Taide, kokemus ja maailma. Risteyksiä tieteidenväliseen taiteiden
tutkimukseen” (2014) kuvia käsittelevässä kappaleessa, miten emme voi välttyä kuvien
tulkitsemiselta: ”Yksi todellinen kuva assosioi muistista esiin toisen ja luo siten
tulkintamahdollisuuden” (Kuusamo 2014, 124).
Tutkielmani on aineistolähtöinen ja olen löytänyt aineistosta johtolankoja (Alasuutari
2011, 78), joiden avulla olen muodostanut teoreettisen viitekehyksen, jossa tarkastelussa
on feminiinisen ruumiin representointi. Teoreettisen viitekehyksen paikantamisen jälkeen
olen narratiivisen analyysin avulla valinnut aineistosta neljä ”kristallisoitunutta” kuvaa,
joiden avulla olen muodostanut johtopäätöksen siitä, että feminiinisen ruumiin
representointi on vuosisatojen jälkeen yhä stereotyyppinen, Madonna ja-huora-dualismin
mukainen, mutta siihen liittyy myös maskuliinisen representaation tematiikan
yhtymäkohtia.
16
Tutkielmani empiirinen aineisto, elokuvat Kill Bill Vol. 1 ja Kill Bill Vol. 2 (ohjannut ja
käsikirjoittanut Quentin Tarantino) julkaistiin erillisinä elokuvina vuosina 2003 ja 2004,
vaikka Tarantinolla oli aikomus julkaista yksi pitkä elokuva. Tuotannon kanssa tultiin
kuitenkin siihen johtopäätökseen, että elokuvat on parempi julkaista erikseen, jotta
kokonaisuus houkuttelisi enemmän katsojia. Olen nähnyt Kill Bill Vol.1 -elokuvan
ensimmäisen kerran pari vuotta sen ilmestymisen jälkeen, joskus 2000-luvun alkupuolella
ja tämän elokuvan toisen osan myös pian sen ilmestymisen jälkeen. Oma innostukseni
Tarantinon tuotantoa kohti alkoi Kill Bill -elokuvista, joten ne ovat jääneet mieleeni
erityisen vaikuttavina kokemuksina. Kill Bill -elokuvat ovat Tarantinon suosituimpia
teoksia ja niissä esitetyt hahmot ovat osa länsimaisen elokuvan kaanonia. Olen käsitellyt
kandidaatintutkielmassa Planet Terror -elokuvaa, jonka ohjaamisessa Tarantino oli
yhtenä osapuolena mukana. Jatkan pro gradu -tutkielmassani Tarantinon elokuvien
maailmassa ja käytän tutkimukseni aineistona Kill Bill Vol.1 ja Kill Bill Vol.2 elokuvia.
3.2 Tutkimuksen toteutus
Olen nähnyt aineistoni useaan kertaan, jo ennen kuin valitsin elokuvia aineistokseni.
Systemaattisen analyysin aloitin katsomalla elokuvat ja tekemällä niiden pohjalta
muistiinpanoja, keskittyen erityisesti elokuvien juoneen. Tämä oli kevyttä tutustumista
aineistoon. Katsoin elokuvia kandidaatintyössäni tekemäni analyysin feminiinisen
ruumiin representaatioiden kautta, erityisesti päänarratiivin, henkilön The Bride (Uma
Thurman) tarinan kautta.
Tehtyäni alustavaa hahmottelua erilaisiin feminiinisen ruumiin representaatioihin, aloin
katsoa elokuvia ilman ääntä tietokoneelta ja kirjoitin ylös juonta, erityisen tarkasti
kohdissa, joissa Uma Thurmanin hahmo oli läsnä. Tämän juonen auki kirjoittamisen
lisäksi otin elokuvasta kuvakaappauksia, joissa The Bride hahmo esiintyi.
Kill Bill Vol. 1 -elokuvasta otin kuvakaappauksena ensin 66 kappaletta kuvia, joissa
tutkimuksen kohteeksi valitsemani roolihahmo The Bride esiintyi. Tein saman työn Kill
Bill Vol. 2 -elokuvasta, josta kuvakaappauksena otin 60 kappaletta pysäytyskuvia. En
alun perin ajatellut ottavani niin monta kuvakaappausta, mutta tulevaa analyysivaihetta
helpottaakseni, otin jokaisesta kohtauksesta olennaisen kuvan, jota saatoin käyttää tai en.
Minulla oli alun perin neljä erilaista feminiinisen ruumiin representaation kategoriaa,
17
jotka olin kandidaatintyössäni kategorisoinut Planet Terror -elokuvasta, Cherry Darling
hahmon narratiivin mukaan. Minulla oli nämä neljä kategoriaa mielessäni, kun katsoin
elokuvia läpi, mutta en halunnut rajoittaa analyysin mahdollisia muutoksia tai lisäyksiä
katsomalla aineistoa liian valmiiksi rajatuin silmin. Elokuvien juonen kirjoittaminen auki
oli myös osa aineiston läpikäyntiä ennen analyysiin siirtymistä. Kill Bill Vol. 1 -
elokuvasta auki kirjoittamaani juonta kertyi kahdeksan sivua ja Kill Bill Vol. 2 -
elokuvasta yhdeksän sivua. En tehnyt litterointia per se, vaan kirjoitin auki elokuvassa
tapahtuvia asioita, yksityiskohtia, erityisesti kohtauksista, joissa The Bride esiintyi.
Aluksi ajatuksenani oli kirjoittaa auki vain kohtaukset, joissa The Bride oli, mutta päädyin
kirjoittamaan auki jokaisen kohtauksen, mutta en jokaista kohtausta yhtä
yksityiskohtaisesti. Tämän päätöksen tein samalla periaatteella, kuin kuvakaappausten
kanssa. En halunnut etukäteen rajoittaa mahdollisia ideoita analyysiä varten.
Kvalitatiivisessa, aineistolähtöisessä tutkimuksessa on tärkeä ottaa huomioon tutkijan
oma positio, joka tässä aineiston avaamisen vaiheessa tarkoitti, että tiedostaa
aikaisemman tutkimuksen lähtökohdat, mutta ei anna niiden vaikuttaa liikaa tutkimuksen
alkuvaiheessa, jottei tutkimuksen tulokset ole ennalta määritettyjä.
Kun olin saanut kirjoitettua aineiston auki ja olin ottanut samalla kuvakaappauksia,
valitsin näistä kuvista neljä, jotka merkitsivät eniten analyysissä käsittelemiä
kokonaisuuksia, feminiininen objekti, subjektivoituminen, maskuliininen osa
feminiinistä sekä madonna. Itselleni oli helpompi aloittaa aineiston teemoittelu kuvien
kautta. Teemoittelu tarkoittaa keskeisten aiheiden muodostamista tekstimassasta, jossa
yleensä tutkimusote on aineistolähtöinen (Saaranen-Kauppinen; Puusniekka 2006).
Tämän vaiheen jälkeen kävin läpi elokuvista kirjoittamani ”juonet” ja teemoittelin ne
edellä mainitsemien analyysin kokonaisuuksien mukaan eri väreillä ja kirjoitin samalla
tekstin sisään huomioita. Tässä vaiheessa kirjoitin ylös myös tarkempia huomiota
analyysiä ja pohdintaa varten (ks. liite 1).
Seuraavaksi esittelen empiirisen aineiston tarkemmin ja mitkä kohtaukset Kill Bill Vol.
1 ja Kill Bill Vol. 2 elokuvista ovat tämän tutkielman kannalta olennaisia.
18
3.3 Aineistoon valikoidut kohtaukset
Tässä alaluvussa avaan tarkemmin tämän tutkielman empiirisen aineiston sisältöä ja
lopulliseen analyysiin valikoituvia kohtauksia Kill Bill -elokuvista.
Suositulla elokuvia esittelevällä IMDB -www-sivustolla Kill Bill Vol. 1 -elokuvaa
esitellään lyhytsanaisesti. Elokuvasta kerrotaan, miten entinen salamurhaaja herää neljän
vuoden kooman jälkeen ja lähtee kostamaan salamurhaaja ryhmälle, joka petti hänet.
Kuva 1. Kill Bill -elokuvien julisteet
Kill Bill Vol. 2 -elokuvan esittely ei ole ensimmäistä laajempi; The Bride jatkaa
kostomatkaansa entistä pomoaan ja rakastajaansa Billiä (David Carradine), portsari
Buddia (Michael Madsen) ja petollista yksisilmä Elleä (Daryl Hannah) vastaan. Juonien
kuvaukset ja elokuvien julisteet kuvastavat Kill Bill -elokuvien edustamaa genreä, joka
on jossain toiminnan, trillerin ja rikoselokuvan välimaastossa. Katsojalle kuvaillaan
”yksinkertainen” juoni, toimintaa ja väkivaltaa sisältävät elokuvat, jonka pääosassa on
vaalea nainen, näyttelijä Uma Thurman. Toisessa osassa mainitut Bill ja Budd sekä Elle
voidaan kategorisoida kuuluvaksi elokuvien juonen kannalta myös keskeisiksi
henkilöiksi. Keskiössä on toiminta ja väkivalta. Esimerkiksi Kill Bill Vol. 1 -elokuvan
julisteessa The Bride hahmo katsoo suoraan eteenpäin, jalat harallaan, toisessa kädessään
19
katana8, josta muodostuu taustaan verinen roiske. Kill Bill Vol. 2 -elokuvan julisteessa
Uma Thurman on pukeutunut valkoiseen häämekkoon, hänen kasvonsa katsoo vakavalla
naamalla suoraan eteenpäin ja hänellä on katana kädessään, nostettuna vartalon eteen.
Molemmista julisteista huokuu maskuliinisuus, virtaviivaiset linjat, vakavuus, joka on
yhdistetty feminiiniseen, näyttelijän sukupuoleen sekä häämekkoon. Julisteiden avulla
halutaan vaikuttaa katsojaan ja Kill Bill -elokuvien julisteet antavat
mielenkiinnonkohteita laajalle katsojakunnalle. Julisteissa tuodaan myös esiin eri
kulttuurien kuvastoja, mutta tässä tutkielmassa olen rajannut tarkastelunäkökulman
feminiinisen ruumiin representointiin, enkä lähde tarkastelemaan kulttuurin aspektia sen
tarkemmin. Seuraavaksi esittelen tutkimuksen empiirisen aineiston, ensin Kill Bill Vol.1
-elokuvan ja sen jälkeen Kill Bill Vol.2 -elokuvan. Elokuvat ovat jaoteltu numeroin
merkityin ”lukuihin”, jotka on nimetty tulevan ”luvun” tapahtumien tai näkökulman
kannalta. Käytän tätä elokuvissa tehtävää tarinankerronnallista tapaa apuna elokuvien
avaamisessa.
3.3.1 Kill Bill Vol.1
Elokuva alkaa kohtauksella, jossa The Bride makaa lattialla verisenä ja hikisenä. Kuva
on mustavalkoinen. Hahmon taustalla näkyy ohutta harsoa. Kuvaan ilmestyy miehen käsi,
jossa on ”Bill”-tekstillä kirjailtu nenäliina. Mies pyyhkii verta naisen kasvoilta, jotka
kuvaavat hätäännystä: The Bridella on kyyneleet silmissä, ja hän tärisee ja hengittää
raskaasti.
Chapter One
(2)
Elokuvan ensimmäinen ”luku” alkaa kohtauksella, jossa The Bride ajaa talon eteen
autolla ja kävelee pihan poikki, jossa on lasten leluja, ulko-ovelle ja soittaa ovikelloa.
Talossa asuva nainen avaa oven ja katsojalle näytetään lähikuva The Briden silmistä.
Niistä heijastuu takauma, jossa Bride on raskaana valkoisessa hääpuvussa ja jossa häntä
lyödään ja hän lentää lattialle.
8 Katana on japanilainen kahden käden lyömämiekka tai pitkämiekka.
20
Seuraavaksi nähdään taistelukohtaus sisällä talossa. Sen aikana koulubussi ajaa pihaan,
ja tyttö nousee bussista talon kohdalla. Naiset talon sisällä ovat taisteluasemissa, veitset
käsissään. Tyttö tulee sisään, ja naiset juttelevat tytölle sotkun ja lasinpalasten keskellä.
He ovat hengästyneitä, verisiä ja hikisiä. Tyttö poistuu, ja naiset menevät keittiöön.
Talossa asuva nainen heittää The Bridelle rätin, jolla tämä voi sitoa käden haavan, kaataa
kahvia ja tarjoaa sitä The Bridelle. Nainen alkaa laittaa tytölleen muroja, mutta ampuukin
yllättäen muropaketin läpi. The Bride heittää nilkassaan piilossa olleen veitsen naista
rintaan. Nainen kaatuu maahan, ja The Bride vetää veitsensä naisen rinnasta. Hän katsoo
hetken naiseen ja nousee lähteäkseen, kädessään verestä punainen veitsi. Tyttö on
kävellyt keittiön ovensuuhun ja näkee äitinsä makaavan verisenä keittiön lattialla. The
Bride puhdistaa veitsen, puhuen samalla tytölle ja laittaa puhtaan veitsen tuppeen. The
Bride kävelee autolleen (Pussy Wagon) ja ottaa esiin vihkon, jossa lukee:” Death list
five”. Tämän otsikon alapuolella on lista, jonka ensimmäisessä kohdassa on yliviivattuna
O-Ren Ishii, Cottonmouth ja toisena Vernita Green, Copperhead. The Bride vetää viivan
Vernitan nimen yli. The Bride ajaa pois talon edestä, hänen autonsa on keltainen lava-
auto, jota koristavat edessä punaiset liekit ja takana isoin vaaleanpunaisin kirjaimin teksti
”Pussy Wagon”.
Chapter two
The blood-splattered BRIDE
”Luku” alkaa kuvalla verisestä morsiamesta. Hänen ympärillään on ruumiita ja poliiseja
sekä tutkijoita. Katsojalle näytetään teksti:” Four years and six months earlier in the city
of El Paso, Texas”. Sheriffi saapuu pitkää tietä pitkin amerikanraudallaan, jonka
etuikkunalaudalla on erilaisia aurinkolaseja. Seriffi ja toinen poliisi kävelevät paikalle,
joka on kappeli. Sheriffi katsoo vihreiden linssien läpi The Briden hakattua naamaa,
kunnes ottaa lasit pois, jolloin kasvojen väri on ”normaali”: verinen ja turvonnut, likainen
ja hikinen. Sheriffi nojautuu lähemmäksi, jolloin The Bride sylkäisee yhtäkkiä miestä
naamaan. Tätä tapahtumaa seuraavat lähikuva verisestä naamasta ja liukuva kuva
sairaalasänkyyn, jolla The Bride makaa silmät kiinni, naama puhdistettuna.
Nainen valkoisessa takissa, housuissa, käsineissä ja korkokengissä saapuu sairaalaan,
mukanaan punainen sateenvarjo, myös huulipuna on punaista. Naisen toinen silmä on
peitetty valkoisella silmälapulla. Kamerakuvauksella katsojalle näytetään, että nainen ja
21
The Bride ovat samalla käytävällä, eivät kovin kaukana tosistaan. Jaetulla näytöllä
kuvataan, kuinka nainen ottaa valkoiset käsineet kädestään ja laittaa valkoiset
sukkahousut jalkaansa. Hän napittaa valkoisen vaatteen, laittaa jalkoihinsa valkoiset
tasapohjaiset kengät. Tätä seuraa lähikuva neulasta, johon laitetaan punertavaa nestettä
pienestä lasipurkista. Näytön toisella puolella kuvataan The Briden käsivartta, jossa on
kiinni neuloja ja putkia. Valkoisiin pukeutunut nainen on vaihtanut päälleen valkoisen
hiipan sekä laittanut uuden silmälapun, jossa on punainen risti. Nainen kantaa
tarjottimella yksittäistä ruiskua. Hän kävelee käytävää pitkin ja saapuu huoneelle, jossa
The Bride on. Nainen katsoo häntä ikkunan läpi. Kamera lähestyy ”hoitajan” kasvoja, ja
näytölle ilmestyy keltaisella teksti: Elle Driver, member, DEADLY VIPER
ASSASSINATION SQUAD - codename: CALIFORNIA MOUNTAIN SNAKE.
Nainen kävelee sisään huoneeseen ja testaa onko The Bride hengissä asettamalla
sormensa hänen nenänsä alle. Elle Driver laittaa neulaa kanyyliin, mutta joutuu
keskeyttämään, koska puhelin soi hänen taskussaan. Soittaja on mies, jonka kasvoja ei
näy, mutta katsojalle näytetään hiukan vartaloa ja käsi, joka pitelee katanaa. Driver
kiihtyy keskustelusta ja joutuu keskeyttämään toimensa.
Musta tausta, johon ilmestyy valkoisella teksti: Four years later. Nyt näytetään kuvaa
kelmeästä sairaalasta ja vuoteista vierekkäin, joilla makaa potilaita. The Bride makaa yhä
sairaalavuoteella. Hän ei ole enää monitoreissa kiinni, kuten neljä vuotta aiemmin.
Kuvaan ilmestyy hyttynen, joka laskeutuu iholle ja alkaa imeä verta. The Bride havahtuu
hereille ja nousee istumaan sängyllä salamannopeasti, suu ja silmät ammollaan.
Kohtausta seuraa takauma: lähikuva revolverista, josta poistetaan varmistin, jonka
liipaisinta painetaan, jolloin luoti lähtee piipusta. The Bride hätkähtää ja pitelee päätään.
Hän katsoo kauhuissaan eteensä ja koputtaa vasenta puolta kallostaan. The Bride laittaa
molemmat kätensä vatsalleen, nostaa sairaalakaapunsa helmaa, laittaa käden paljaalle
iholle ja alkaa huutoitkemään: ”My baby!”. The Bride katsoo käsiään, ja laskee niiden
juonteista ajan, kuinka pitkään edellisestä hänen muistamastaan tapahtumasta on. The
Bride hätkähtää käytävältä kuuluvaa ääntä ja päättää mennä takasin makuulle, ennen kuin
joku tulee huoneeseen. Sisään saapuu kaksi miestä. Toisella on sairaalan asu ja toisella
tavalliset vaatteet. Sairaalassa työskentelevä mies ottaa rahaa mieheltä, joka haluaa
raiskata tajuttomana pitämänsä The Briden. Sairaalan työntekijä lähtee ja jättää miehen
Briden luo, mutta antaa miehelle kuitenkin vielä vaseliinia. Mies kapuaa The Briden
22
päälle, ja katsojalle näytetään, että samassa huoneessa on kaksi muutakin koomapotilasta.
The Bride puree miestä alahuulesta, jolloin tämä perääntyy. The Bridellä on miehen verta
päällään. Hän repii letkut irti kädestään ja nousee sängystä, mutta kaatuu lattialle, koska
hänen jalkansa eivät jaksa kannatella häntä neljän vuoden koomassa olon jälkeen.
Sairaanhoitaja mies on palaamassa takaisin. The Bride huuhtoo naamaansa, löytää
puremaltaan mieheltä taittoveitsen ja raahautuu käsiensä avulla suojaan. Toinen mies
saapuu huoneeseen ja huomaa maassa makaavan verisen miehen. The Bride on veitsi
kädessä, valmiina hyökkäämään. Hän viiltää mieheltä akillesjänteen poikki, minkä
seurauksena mies kaatuu huutaen maahan. The Bride raahaa miehen ovensuuhun ja
huutaa: ”Where’s Bill?!” Nainen lyö oven miehen päätä vasten ja jättää pään ovenkarmin
ja oven väliin toistuvasti. The Bride huomaa miehen nimilaatan ”Buck” ja tämän
vasemmassa rystysessä olevan tatuoinnin ”fuck”. Seuraa takauma, ja Bride tajuaa, että
tämä mies on myynyt hänen ruumistaan, jolloin hän lyö vielä kerran oven hänen päätään
vasten. Miehen ruumis nytkähtää. The Bride ottaa miehen aurinkolasit ja kaivaa tämän
taskusta avaimet, joiden avaimenperä on ”Pussy Wagon”. Bride ottaa miehen vaatteet ja
lähtee niihin pukeutuneena pyörätuolilla parkkipaikalle. The Bride löytää auton, koska
sen takaosassa lukee isolla ”Pussy Wagon”. Hän kapuaa vaivalloisesti auton takapenkille
ja on puoli-istuvassa asennossa. Hän yrittää liikuttaa isovarvastaan. Katsojalle näytetään
lähikuvaa vuorotellen varpaista ja Briden kasvoista. Luku loppuu, kun päädytään taas
ajassa taaksepäin, kappeliin, jossa salamurhaajat katsovat lattialla makaavaa The Bridea
ja kameran kuva keskittyy yhteen heistä, näytölle ilmestyy teksti keltaisella: O-REN
ISHII, - member - DEADLY VIPER ASSASSINATION SQUAD - codename:
COTTONMOUTH.
Chapter Three
The Origin of O-Ren
Kolmas ”luku” alkaa animoidulla osiolla, jossa käydään läpi O-Ren Ishii´n lapsuudessa
kokemaa traumaa, jonka takia hänestä tuli salamurhaaja. Hän todistaa vanhempiensa
murhat ja myöhemmin kostaa ja tappaa vanhempiensa tappamisesta vastuussa olevan
miehen. O-Renista tulee lopulta Japanin alamaailman johtaja. Sitten katsojalle näytetään
kohtaus kappelissa, jossa salamurhaajien joukko hakkaa vuorotellen The Bridea
hääpuvussa. Animoidun osion jälkeen palataan Pussy Wagonin takapenkille. The Bride
saa oikean jalkansa isovarpaan liikahtamaan, katsojalle näytetään teksti: ”Thirteen hours
23
later”. The Bride siirtyy ajajan paikalle ja ajaa pois. Pian hän on lentokentällä ja ostaa
lentolipun Japaniin.
Chapter Four
The MAN From OKINAWA
Kohtaus alkaa kuvalla sinisestä kankaasta, jossa on itämainen kirjain ja kuvioita. Kuvaan
ilmaantuu teksti: The Island of OKINAWA, JAPAN. The Bride tulee esiin kankaan takaa
ja saapuu huoneeseen, jossa mies on lukemassa lehteä. The Bridellä on päällään Okinawa-
paita, hän hymyilee ja istuutuu. He ovat sushiravintolassa ja mies ja The Bride
keskustelevat siitä, mitä sanoja The Bride osaa japaniksi. The Bride osoittautuu puhuvan
hyvin japania ja paljastaa etsivänsä Hattori Hanzoa. Mies ja The Bride menevät talon
ullakolle. Mies osoittautuu olevan Hattori Hanzo. The Bride kävelee hitaasti kohti seinää,
jolle on ripustettu katanoita. The Bride kysyy mieheltä, saako niitä koskea. Hän ottaa
yhden katanan kunnioitten pois telineestä ja vetää sen terää hitaasti tupesta. The Briden
silmät heijastuvat katanan terän pinnasta. Hanzo ottaa taskustaan baseball-pallon ja
heittää sen yllättäen The Bridea kohti, joka halkaisee sen katanalla kahtia. Hanzo
nyökyttelee hyväksyvästi pieni hymy naamallaan. Hanzo ottaa katanan ja laittaa sen
takaisin paikoilleen. Hanzo kirjoittaa sormellaan kosteaan ikkunaruutuun ”Bill”. The
Bride pyyhkii nimen ikkunasta takinhihallaan.
Tämän jälkeen näytetään kuukautta myöhemmin tapahtunut seremonia. Hattori Hanzo on
kuvassa valkoisessa kaavussa, valo on kynttilänvaloa, Hanzo istuu risti-istunnassa
käsissään katana eteenpäin ojennettuna. Terään on kaiverrettu leijona. Katanaa
käännellään, katsotaan eri kulmista, puhdistetaan valkoisen kaavun hihaan. Taustalla
avustava mies herkistyy, ja hänen silmänsä alkavat vettyä. Mies ojentaa katanan edessään
polvi-istunnassa olevalle The Bridelle, jolla on myös valkoinen kaapu. The Bride katsoo
katanaa ja laskee sen alas.
Chapter Five
Showdown at House of Blue Leaves
Viides ”luku” alkaa kohtauksella, jossa O-Ren Ishii kokoustaa Japanin alamaailman
gangstereiden kanssa. Tästä siirrytään nopeaan leikkauksen kautta The Brideen, joka
24
ostaa lentolipun Tokioon. Kohta The Bride katsoo lentokoneen ikkunasta ulos, hänellä on
katana mukana. Kuva siirtyy tielle, jolla liikkuu tumma auto, jonka ympärillä on
moottoripyöriä, joita ajavat mustapukuiset hahmot. Kuva leikkaa takaisin lentokoneeseen
ja sitten taas takaisin ajokohtaukseen. Auton sisällä istuu hymyilevä O-Ren, ja sitä ajaa
koulutyttöasuun pukeutunut Gogo. Lentokone on laskeutumassa Tokion yllä. The Bride
katselee kaupunkia, jonka pilvenpiirtäjien katoille ja seinille on laitettu valomainoksia
(luottokortti, tupakka, olut, virvoitusjuoma jne.). Taas leikkaus ajoneuvoihin, ja
moottoripyörien istuimien välistä näkyvin katanoihin. The Bride kävelee lentokentällä
ihmisten seassa, päällään musta nahkatakki. Tiellä kuvaan ajaa keltainen moottoripyörä,
ajajalla keltainen ajopuku ja keltaisen kypärän alla vaaleat hiukset, se on The Bride.
Leikkaus siirtää katseen ”tavallisempaan” autoon ja siihen miten keltainen moottoripyörä
ajaa sen rinnalle tarkistamaan ajajan henkilöllisyyden ja seuraa sitä. Auto kiihdyttää
vauhtia, lähikuva jalkaterästä polkimella näyttää varpaat, joiden kynsissä on punaista
lakkaa. Risteyksessä ajoneuvot pysähtyvät vierekkäin. Nyt seuraa takauma kappeliin,
jossa The Bride lentää iskun voimasta. Kuva The Briden naamasta on sumea, mutta silti
huomaa, että kasvot ovat veriset. Takaumassa nähdään autoa ajava nainen, joka puhuu
matkapuhelimeen ja nauraa. Leikkaus takaisin ”nykyhetkeen” tielle, The Bride kiihdyttää
moottoripyörällä liikennevaloihin suoraan eteenpäin, auto jää valoihin.
Sitten siirrytään punaiseen käytävään ja kuvaan O-Renista, jolla on selässään katana ja
jaloissaan valkeat sandaalit. O-Renin takana on gangsteriryhmä The Crazy 88s, ja kaikilla
muilla on naamiot paitsi aikaisemmin autoa ajaneella naisella ja Gogolla. Kaikki
kävelevät käytävää pitkin ja saapuvat saliin, jossa on tanssivia ihmisiä. Porukka
johdatetaan toiseen kerrokseen, omaan huoneeseensa. Alakerrassa kuva siirtyy
baaristikille, jonka päällä on keltainen kypärä ja ääressä The Bride keltaisessa asussaan.
The Bride katsoo kohti huonetta, jossa O-Ren on ja kävelee sitä kohti. Huoneessa
kerrotaan seksijuttua. O-Ren nauraa mutta pysähtyy ja heittää yhtäkkiä terävän esineen
seinän läpi. Terässä on punainen nauha, ja se menee Briden kasvojen ohi ja jää takana
olevaan seinään kiinni. O-Ren käskee Gogoa katsomaan huoneen ulkopuolelle. The Bride
on katossa, eikä tyttö huomaa häntä. The Bride kävelee alakerran naistenhuoneeseen
riisumaan pois moottoripyöräasun. Autoa ajanut nainen kävelee samaan vessaan, The
Bride havahtuu kopissa ja tunnistaa henkilön, joka puhuu puhelimessa. Bride on vakava,
ja hänen sieraimensa värähtelevät. Huoneessa O-Ren Ishii kuulee äänen. Turvamiehet
tulevat ensin ulos huoneesta, O-Ren poistuu huoneesta, hän huomaa naisen alhaalla.
25
Naisen suupielessä on verta, ja The Bride on hänen takanaan. O-Renin ja The Briden
katseet kohtaavat. The Bride lyö tnaiselta vasemman käsivarren irti. Veri roiskuu, nainen
huutaa ja kaatuu lattialle. O-Renin vartijat vetävät katanat esiin. Muut ihmiset pakenevat
paikalta kauhuissaan, ja The Bride katsoo O-Renia katana esillä. Nyt kuvataan lisää
taistelua, jossa Bride tappaa Gogon pöydänjalalla, josta törröttää piikkejä. O-Ren lyö
lyhyen katanan kaiteeseen. Yksi turvamies juoksee käytävää pitkin juhlasaliin. Mustissa
maskeissa ja puvuissa olevia turvamiehiä tulvii tilaan joka suunnalta. The Bride on
keskilattialla muiden ympäröimänä. Hän nostaa katanan, jonka terästä heijastuvat takana
olevien ihmisten kasvot. The Bride nappaa eräältä vastustajaltaan silmän irti, nappaa
ilmasta kirveen, heittää sen takasin ja tappaa sillä vastustajan.
The Bride huomaa taistelun tuoksinassa, että O-Ren on poistumassa takaisin yläkerran
huoneeseen. Hän käyttää yhtä miesvartijaa suojakilpenä (on lävistänyt tämän katanalla).
The Bride pyörii lattialla ja katkoo vartijoiden jalkoja. Hän juoksee kaidetta pitkin
yläkertaan, ja vartijat seuraavat. Paikan omistajanainen sammuttaa valot. Katsellaan
puolin ja toisin, ja taistelu alkaa taas. Viimeiseksi jäänyt vartija kohtaa The Briden ja
värisee kauhusta, kun The Bride lähestyy häntä katana kohotettuna. Nainen sytyttää valot
uudelleen, The Bride on juuri lyömässä kaulaan mutta perääntyy ja lyö sitten osa
kerrallaan palasia miehen katanasta. Mies tiputtaa katanansa rippeet, ja The Bride alkaa
lyödä häntä takamukselle omalla katanallaan. Nuori mies juoksee karkuun pidellen
takamuksestaan kiinni.
Nyt The Bride yllätetään takaapäin hyökkäyksellä. Mies hyökkää niin aggressiivisesti,
että The Bride lentää paperisen seinän läpi kaiteen yli saaden kuitenkin kiinni portaiden
kaiteesta. The Bride saa katkaistua mieheltä jalan, ja tämä kaatuu alhaalla olevaan
altaaseen. The Bride katsoo ylhäältä näkymää, kaikkialla makaa haavoittuneita tai
kuolleita verissään. Hän kävelee yläkerran kaksoisovien eteen ja avaa ne. Ovien takaa
ilmestyy talvinen japanilainen puutarhamaisema, lumihiutaleet leijailevat. The Bride
kävelee pihalle, ja O-Ren on siellä. Naiset kävelevät toisiaan kohti. Katsojalle näytetään
lähikuva Briden katanassa olevasta leijonakuviosta. O-Ren tunnistaa kuvion ja miekan
aikaisemman omistajan ja hymyilee. Hän ottaa sandaalit jalastaan, astuu lumelle ja alkaa
kävellä kohti The Bridea lyhyin askelvälein. Sitten hän niiaa, asettaa oman katanansa
eteensä ja vetää sen suojakotelosta ulos. The Bride ottaa myös taisteluasennon.
Intensiivinen katsekontakti, ”kunnioittava taistelu”. O-Ren saa tehtyä viillon Briden
26
selkään, ja tämä kaatuu selälleen maahan. Hidastuskuvassa The Bride nousee takaisin
ylös. Miekkailu jatkuu, ja Bride saa viillettyä O-Reniä jalkaan. Veri valuu maahan. Uusi
osuma, ja verinen viiva roiskahtaa valkoiseen lumeen. O-Renin päänahka lentää kaaressa
lumiseen maahan. Hänen katanansa putoaa. The Bride seisoo O-Reniin selin, kädet
sivuille levitettyinä. O-Ren puhuu, kameraa kuljetetaan kasvoja ylöspäin, ja katsojalle
paljastuu O-Renin halkaistu päälaki, josta aivot ovat näkyvissä. O-Ren kaatuu hitaasti
maahan. The Bride hoippuu poispäin O-Renin ruumiista ja istuu penkille. Katana putoaa
lumiseen maahan. Seuraa lähikuva vihkon sivusta, jossa lukee: O-Ren Ishii –
Cottonmouth. Nahkakäsinekäsi yliviivaa nimen mustalla kynällä.
Seuraa kuvausta auton takakontilta, The Bridesta ajopuvussaan ja keltaisessa
kypärässään. Takakontissa on nainen, jonka käsi lyötiin poikki ja The Bride läimäyttää
takakontin kiinni. The Bride ajaa, pysäyttää auton, nostaa naisen takakontista ja heittää
hänet tienpientareelle. Nainen kierii rinnettä alas ja päätyy sairaalan pihalle, jolla kaksi
henkilökunnan jäsentä rientää apuun. Sitten leikataan sairaalaan, ja lähikuva naisen
naamasta. Kuvaan ilmestyy miehen käsi, joka tarttuu naiseen olkapäästä kaksin käsin.
Nainen puhuu, mies koskettelee naisen kaulaa ja kasvoja takaapäin (miehen kasvoja ei
näy). Leikkaus lentokoneen sisään, missä The Bride kirjoittaa lehtiön sivulle: DEATH
LIST FIVE ja alleviivaa otsikon mustalla. The Bride kirjoittaa listaa, ja ympärillä kaikki
toimivat normaalisti. Leikkaus siirtää katseen katanan valmistajaan valkoisessa asussa.
Sitten siirrytään pätkittäin takaisin koneeseen, jossa Bride kirjoittaa listan kohtaan kolme:
Budd Side Winder, kohtaan neljä Elle Driver ja kohtaan viisi: BILL.
3.3.2 Kill Bill Vol.2
Elokuva alkaa kohtauksella, jossa Bride ajaa avoautolla hiukset hulmuten ja katsoen
suoraan kameraan. ”I want to kill Bill”.
Chapter Six
Massacre at Two Pines
Elokuvan toisen osan ensimmäisen ”luvun” alussa ollaan kappelissa, jonka pihalla on
kyltti ”Two Pines Wedding Shappel”. Sisällä on hääpari ja muutama henkilö istumassa
penkeillä, kappelin omistajat ja soittaja puhuvat. The Bride kävelee ulos kappelista,
27
menee kuistille, jolla mies soittaa puuhuilua. Molemmat menevät sisälle, ja miehet
kättelevät (kyseessä hääharjoitukset). Muut menevät kappelin alttarin lähelle, mies ja The
Bride ovat käytävällä, The Bride suutelee miestä nopeasti ja laittaa päähänsä hunnun.
Tiivis katsekontakti ja uusi suudelma: ”Thank you”. The Bride kävelee alttarille, kamera
perääntyy käytävää pitkin ulos. Pihalla kuvaan ilmestyy neljä hahmoa - The Assassins -
aseet mukanaan, mustiin pukeutuneina. Salamurhaajat kävelevät kappeliin aseet tanassa,
ihmiset koettavat paeta, ja ampuminen alkaa. Seuraavassa kohtauksessa on
kalliomaisema, teitä, asuntoauto, kaksi muuta autoa ja ihmishahmo, joka kävelee
asuntoauton ovea kohti. Mies istuu ovella purkki kädessä. Aikaisemmin esiintynyt mies,
Bill, keskustelee tämän (Budd) kanssa. Budd juo viinapullosta ja naureskelee.
Chapter seven
The lonely grave of Paula Schultz
Tässä luvussa lähdetään liikkeelle strippiklubista, jonne Budd saapuu lava-autolla. Budd
menee baaritiskille, jonka ääressä ovat baarimikko ja nainen. Kuva siirtyy
takahuoneeseen, jossa mies ja nainen käyttävät kokaiinia. Budd ilmestyy oviaukkoon.
Kokaiinimies on paikan pomo ja yliviivaa Buddin työajat, joten hän lähtee takaisin
baariin. Nainen tulee vessoilta ja juttelee hetken Buddin kanssa.
Sitten siirrytään taas Buddin pihaan, on pimeää. Budd on sytyttämässä tupakkaa,
pysähtyy ja katselee läheiselle kukkulalle, menee kuitenkin sisälle asuntoautoonsa. The
Bride on asuntoauton alla, kasvot osittain peitettynä. Hän kierähtää ja työntää päänsä
varoen esiin. The Bridella on toisessa kädessään katana. Hän nousee auton alta, pysyy
matalana ja vetää katanan hitaasti pois tupesta. The Bride näkee oven raosta Buddin jalat
ja pysähtyy vartalo kiinni auton kyljessä. Hän ottaa pois kasvoiltaan mustan huivin ja
avaa asuntoauton oven. Budd ampuu The Bridea kaksipiippuisella haulikolla
keskivartaloon, ja The Bride lentää taaksepäin. Budd naureskelee, nousee kiikkutuolista
ja kävelee haulikon kanssa kohti maassa makaavaa The Bridea. Hän potkaisee katanan
pois The Briden käsien ulottuvilta ja lataa aseen uudelleen, laskeutuu polvilleen, ottaa
The Briden jaloista kaksi veistä ja heittää nekin kauemmas. The Bride makaa maassa
kyyneleet silmissä, katsoo Buddia ja sylkäisee verta tämän naamalle. Budd on
rauhallinen, mutta The Bride puhisee kiukusta. Budd pyyhkii kasvonsa punaisella
bandanahuivilla ja sylkäisee The Briden naamalle ison, märän syljen. Budd kääntää The
28
Briden jalallaan mahalleen ja ottaa takataskustaan neulan, ja tökkää sen The Briden
pakaraan. The Bride menettää tajuntansa. Budd menee takaisin asuntoautoonsa haulikko
rennosti olalle nostettuna. Hän hakee viinapullon ja sylkykupin ja tulee oviaukkoon ja
kävelee pihalle, istuutuu ja ottaa matkapuhelimen esiin ja soittaa silmälappuiselle
naiselle: ”How much?”.
Seuraavassa kohtauksessa on täysikuu. The Bride makaa kyljellään kasvot heikosti
valaistuina. Hänen jalkansa on sidottu yhteen, samoin kädet. Seuraa leikkaus
hymyilevään Buddiin, joka katsoo ylhäältä alas, suoraan kameraan (The Briden
näkökulma). Budd vetää The Briden avoautonsa lavalta maahan ja raahaa tätä jaloista
vetäen perässään. The Bride katsoo sivulleen ja näkee haudan, jota kaivetaan, ja
hautakiven, jossa lukee Paula Schultz 1823-1898. Budd kävelee kuopan reunalle ja auttaa
kaivajan pois kuopasta. The Bride katsoo kauempaa ihmetellen. Miehet kävelevät The
Briden luo, keskustelevat. He ottavat The Bridea kiinni käsistä ja jaloista. The Bride
kiemurtelee, ja Budd uhkaa puhkaista The Briden silmän. Budd ottaa esiin taskulampun
ja osoittaa sillä The Bridea silmiin. Leikkausten kautta siirrytään tilanteeseen, jossa The
Bride on arkun sisällä ja Budd laittaa kannen kiinni. Näytetään lähikuva naulasta, jota
hakataan arkkuun, jonka sisällä The Bride laittaa silmät kiinni, ristii kätensä ja laittaa ne
suunsa eteen. Haudankaivaja ja Budd lyövät nauloilla arkun kiinni. The Bride näkee vielä
valoa, mutta valo vähenee jokaisten lyöntien myötä, kunnes kaikki pimenee. The Bride
koettaa potkia arkun kantta, ja taskulamppu sammuu välillä.
Chapter Eigh
The Cruel Tutelage of Pai Mei
”Luvun” alussa kuvassa on nuotio, jonka äärellä Bill soittaa huilua, mitä The Bride
kuuntelee hymyillen kyljellään. The Bride kuuntelee ja kyselee kuin pieni lapsi. Leikkaus
siirtää kuvan Billiin, joka kävelee alas kivisiä portaita, naamassaan ruhjeita. The Bride
odottaa alhaalla auton kanssa, on hieman ihmeissään. Bill ottaa auton takakontista laukun
ja antaa sen The Bridelle. Bill antaa toisenkin, isomman laukun ja viimeiseksi heittää
tämän syliin makuupussin. The Bride jää tavaroineen portaiden juurelle, kun Bill
kaasuttaa autollaan pois. The Bride kiipeää portaita kantamuksineen. Portaiden yläpäässä
on temppelin näköinen rakennus, portti, ja kivinen aita. Ylhäällä odottaa mies (Mai Pei),
jolla on valkoinen tukka ja parta, vaalea kimonon näköinen vaate, ja joka istuu risti-
29
istunnassa. The Bride kävelee miehen eteen, laskee tavaransa ja polvistuu toiselle
polvelle, katse ylhäällä. Mies käskee The Bridea nousemaan ylös. Mai Pei korostaa
sanomaansa käden liikkeillä, viittoo The Briden vähän matkan päässä olevalle puiselle
aidanpätkälle, jossa on miekkoja ja seipäitä. The Bride vetää puuaidasta yhden miekan.
Harjoitellaan miekan käsittelyä. Mai Pei ja The Bride ovat vastakkain, The Bride hyökkää
suoraviivaisesti eteenpäin kohti Mai Peitä. Tämä väistelee miekkaa sujuvasti, menee The
Briden taakse ja koputtaa tätä olkapäälle. The Bride kaatuu maahan ja Mai Pei lentää
hänen ylitseen. The Bride nousee nopeasti ylös, Mai Pei hyppää miekan terälle, ja The
Bride katsoo ylös ihmeissään. Mitä tahansa hienoja miekkatemppuja/-liikkeitä The Bride
tekeekään, Mai Pei voittaa aina. Hän saa lopulta miekan itselleen ja heittää sen katsomatta
takaisin puiseen aitaan. Mai Pei haastaa The Briden aseettomaan kampailuun: ”kotka vs.
tiikeri”. Sama valtapositio jatkuu: Bride tekee tarkkoja, opeteltuja liikesarjoja, mutta Mai
Pei tekee yhdellä harkitulla liikkeellä Briden hyökkäyksen tehottomaksi. Mai Pei on
jotenkin staattinen, pitää kädet selän takana ja liikkeet minimalistisina. The Bride
hermostuu, ottaa kiven ja aikoo hyökätä Mai Penin kimppuun takaapäin. Mai Pei kääntää
The Briden käden tämän selän taa, ottaa kiven ja heittää sen kiven pois. Vääntö kädessä
aiheuttaa kipua. Mai Pei päästää vihdoin The Briden käden, tämä kaatuu maahan ja pitelee
kättään.
Myös seuraavassa kohtauksessa Mai Pei kouluttaa The Bridea ja lyö kätensä puulevyn
läpi. The Bridellä on kaksi tyttömäistä lettiä ja vaaleansininen paita. Hän jää puulevyn
luo harjoittelemaan, asettaa sormensa puulevyä vasten ja lyö nopeasti puulevyä, käsi
nyrkissä. Rystysistä lähtee nahka, ja The Bride pitelee nyrkkiään naama vääntyneenä
kivusta. Mai Pei puhuttelee The Bridea, koska tämä piti tauon. The Bride jatkaa
harjoitusta rystyset verillä. Seuraavassa kuvassa The Bride nousee portaita kantaen
hartioillaan kahta vesisankoa, jotka on yhdistetty toisiinsa puukepillä. Ja taas
harjoitellaan. Mai Pei istuu puulevyn päällä, hymyilee ja kopauttaa The Bridea päähän
kepillään.
Seuraa leikkaus sisälle jonkinlaiseen taloon, jonka seinä on tehty laudoista, joiden välistä
tulee valoa. The Bride makaa makuupussinsa päällä sikiöasennossa ja itkee. Hän iskee
yhtäkkiä nyrkkinsä seinään mutta vetää kätensä nopeasti takaisin, koska lyönti sattuu. The
Briden takana näkyy Mai Pei. Nopea leikkaus vie katsojan portaisiin ja hikiseen The
Brideen, puulevyyn, kurkipotkuun, taas puulevyyn. Mai Pei lyö tahtia kepillä maahan,
30
hymyilee vihdoin ja sukaisee pitkää partaansa. Sataa vettä, riekaleiset kankaanpalat
heiluvat tuulessa, ja nyt esillä ovat kaksi nuudelikulhoa ja syömäpuikot. Lisäksi näytetään
lähikuva teepannusta ja kulhosta, jossa on riisiä. The Bride yrittää syödä riisiä puikoilla,
mutta kädet tärisevät niin paljon, että riisipallo putoaa takaisin kulhoon juuri kun hän on
saamassa sen suuhunsa. The Bridea vastapäätä oleva Mai Pei syö höyryävän kuumaa
riisiä. The Bride turhautuu puikkoihin ja ottaa riisiä kädellä, mutta Mai Pei lyö pöytää ja
kieltää käsin syömisen, nostaa kulhon ja heittää riisit maahan. Hän antaa The Bridelle
oman kulhonsa ja käskee tätä yrittämään uudelleen syödä puikoilla. Lopulta The Bride
saa nokareen riisiä suuhunsa puikkojen avulla. Mai Pei sukaisee taas tyytyväisenä
partaansa.
Tästä siirrytään hautausmaalle, takaisin ”nykyhetkeen”. Paula Schultzin hauta on peitetty.
Taskulamppu syttyy, ollaan arkussa. The Bride osoittaa lampulla arkun nurkkia ja kantta.
Hän saa jalkansa vapautettua ja hivuttaa käsiinsä toisen kengän varteen, jossa on pieni
taittoveitsi. The Bride laittaa taskulampun suuhunsa ja alkaa katkaista köyttä, jolla hänen
kätensä on sidottu yhteen. Hän vaihtaa vähän asentoa, saa yhden köyden poikki, suutelee
veistä, sulkee sen ja laittaa suuhunsa, vapauttaa kätensä. The Bride sivelee arkun kantta
ja koputtelee sitä nyrkillään. Löydettyään oikean kohdan hän alkaa lyödä kantta. Kanteen
jää verta, mutta The Bride saa jokaisella lyönnillä siihen enemmän lovea. Raoista alkaa
tippua hänen päälleen hiekkaa. Kun reikä kasvaa, hiekkaa valuu valtoimenaan arkkuun
sisälle peittäen The Bridea ja taskulampun valon. Sitten kuvataan, kuinka The Bride
kaivautuu maan läpi kohti pintaa. Ensin pinnalle ilmestyy The Briden käsi, kun hän
kaivautuu ylös tarrautuen ruohoon. The Bride on uupunut, kierähtää selälleen ja
hymyilee. Leikkaus siirtää katseen matalaan rakennukseen, jonka katolla on valomainos:
”Café”. Rakennuksen sisällä on mies, joka katsoo ulos ja näkee The Briden kävelevän
kahvilaa kohti. The Bride tulee sisälle yltä päältä hiekassa ja istuutuu palvelutiskin ääreen.
Chapter Nine
ELLE and I
”Luvussa” yhdeksän Elle ajaa vaaleat hiukset hulmuten avoautoa erämaassa. Elle kääntää
autonsa pienelle sivutielle ja saapuu Buddin asuntoautolle. Budd on ovensuussa ilman
paitaa. Elle nousee autosta punaisen matkalaukun kanssa. Kuva siirtyy The Brideen, joka
kävelee kuumassa autiomaassa. Ilma väreilee kuumuudesta. The Bride kävelee pitkän
31
matkan vaikeassa maastossa. Hän nousee kalliolle ja katselee alas Buddin asuntoautolle.
Briden naama on likainen. Asuntoauton sisällä Elle keskustelee Buddin kanssa. Budd
avaa matkalaukun, jonka sisällä on paljon rahaa. Rahojen keskellä on käärme, joka puree
Buddia naamaan useasti. Kaiken tämän tapahtuessa Elle juo kylmää margaritaa
reagoimatta mihinkään. Budd kaatuu lattialle naama käärmeenpuremista turvonneena.
Elle sytyttää tupakan ja katselee kuolevaa miestä. Elle lukee lehtiöstä faktoja käärmeestä
(black mamba), joka puri Buddia. Budd kuolee lattialle, Elle kerää rahat ja soittaa
puhelun.
Seuraa kohtaus koululuokassa, jossa on nuori The Bride. Sitten siirrytään takaisin
asuntoautoon. Elle avaa oven, ja The Bride hyökkää jalat edellä suoraa Ellen rintakehään.
Seuraa kamppailu. The Bride huomaa golflaukusta pilkistävän katanan, jonka terässä
lukee: “To my Brother Budd, The Only Man I Ever Loved, - BiLL”. Seuraa takauma,
jossa Mai Pei repii Ellen toisen silmän irti ”harjoitusleirillä”. Toinen takauma, jossa Elle
myrkyttää Mai Pein kalanpäällä. Nyt The Bride nappaa paljain käsin, Ellen jäljellä olevan
silmän The Bride katselee vierestä, kun Elle riehuu ympäriinsä tuskissaan. The Bride
tallaa silmän päälle, jolloin silmä tursuaa hänen varpaidensa välistä. The Bride ottaa
katanansa ja kävelee ulos asuntoautosta. Ovi paukahtaa kiinni.
Last Chapter
Face to Face
Elokuvan kakkososan viimeinen “luku” alkaa auringonnousulla, viidakkomaisemassa.
The Bride ajaa vaaleansinisellä avoautolla hiekkatietä pitkin. Kuvassa näytetään
”hökkeli”, naisia ja vanha mies juomassa kahvia ja lukemassa kirjaa (The Carrucan´s of
Kurrajong By Jasmine Yuen). The Bride istuu samaan pöytään. Yksi naisista on huora,
jolle mies tarjoaa huivia, jotta nainen voi pyyhkiä huulesta tippuvaa kuolaa. Hänen
suussaan on halkio / kenties jonkinlainen pahanlaatuinen herpes. The Bride kysyy
mieheltä, missä Bill on, koska haluaa tappaa tämän.
Siirrytään kuvaan tiestä ja autosta, jonka etupenkillä on katana. Auto kurvaa ison hotellin
pihaan. The Bride kävelee katana selässään sisälle ohi tiskin. The Bridellä on yllään
vaaleansininen pitkä hame ja nahkatakki. Hän kävelee ovelle, jonka numero on 101. The
Bride ottaa aseen käteensä, työntää jalallaan oven auki, ase kohotettuna eteensä. Hän
32
etenee asunnossa, kääntyy ase kohotettuna uuteen tilaan. Hän järkyttyy, kun vastassa on
pieni tyttö, jolla on leikkiase kohotettuna The Bridea kohti. Tytön vieressä lattiatasossa
on Bill, jolla on myös leluase. Bill ja tyttö esittävät saaneensa osumat. The Briden kädet
putoavat velttoina sivuille, ja hän alkaa itkeä. Tyttö nousee ja osoittaa The Bridea aseella.
The Bride lähtee mukaan leikkiin, ottaa kädellä kiinni rinnastaan, pyörähtää teatraalisesti
ja kaatuu maahan selälleen. Tyttö kävelee The Briden luo ja tönii kädellään tätä hereille.
The Bride aukaisee silmiään ja hymyilee tytölle, sukaisee tämän hiuksia korvan taakse ja
nousee istumaan ja ottaa tytön syleilyynsä. The Bride silittelee tytön hiuksia, ja tyttö tekee
The Bridelle samoin. Kaikki siirtyvät keittiöön ja Bill tekee alkaa tehdä voileipiä.
Bill peittelee tytön nukkumaan, ja The Bride menee sänkyyn tytön viereen. Bill lähtee
sulkien oven perässään. The Bride ja tyttö katsovat sängystä elokuvaa. Kun tyttö nukahtaa
The Briden syliin, tämä peittelee hänet varovasti ja laittaa nuken hänen kainaloonsa.
Pöydällä on kuva The Bridesta. The Bride ottaa kaulakorunsa ja laittaa sen kehyksen
päälle. Hän suukottaa tyttöä ja poistuu huoneesta hiljaa kuunnellen oven läpi, ettei ole
herättänyt tyttöä. Alakerrassa Bill katselee The Briden katanaa (joka on alun perin ollut
Billin). The Bride koittaa saada käsiinsä toisen katanan, joka on esillä huoneessa, mutta
Billillä onkin ase, jolla hän ampuu, joten The Bride kaatuu sohvalle. Bill osoittaa The
Bridea aseella ja ampuu yllättäen sohvapöydällä olevaa hedelmäasetelmaa. Bill kävelee
tiskin taa, ottaa sieltä toisen aseen ja ampuu The Bridea jalkaan. Katsojalle näytetään, että
The Briden jalkaan on ammuttu nuoli, jossa on totuusseerumia. Tässä vaiheessa elokuvaa
katsojille paljastetaan The Briden oikea nimi, Beatrix. Bill haluaa tietää, miksi Beatrix
jätti hänet. Beatrix vastaa, että halusi suojella heidän yhteistä lastaan eikä halunnut tämän
kasvavan salamurhaajaksi.
Katsojalle tarjotaan takauma, jossa The Bride tekee raskaustestiä, katselee sivuprofiiliaan
peilistä, nostaa paidan ja katsoo/koskee mahaansa. Hän kävelee hermostuneena
kylpyhuoneessa, katsoo testin, tarkistaa pakkauksesta raskauden merkin, katsoo ylöspäin
ja sanoo ”oh fuck”. Jatketaan leikkauksella käytävään, jossa nainen kävelee hameessa ja
jakussa, selkänsä takana ase. The Bride näkee ovisilmästä naisen kasvot ja kukkakimpun,
pudottaa raskaustestin maahan ja kumartuu nostamaan sen. Samalla nainen ampuu suuren
aukon oveen juuri siihen kohtaan, missä The Briden pää äsken oli. Nainen potkaisee oven
auki, ja katsojalle näytetään mustia korkokenkiä. The Bride ottaa aseen tyynynsä alta, on
maassa sängyn vieressä, ja molemmat naiset osoittavat toisiaan aseilla. The Bride pyytää
33
toista olemaan tappamatta, vedoten raskauteensa. Nainen pyytää todisteita, ja The Bride
käskee tätä katsomaan maahan, jossa on positiivinen raskaustesti. Nainen polvistuu
lattialle, mutta ase osoittaa koko ajan kohti The Bridea. Nainen kysyy, miten tietää, että
testi on positiivinen. The Bride käskee tätä ottamaan pakkauksen ja katsomaan siitä.
Nainen perääntyy ovea kohti katse The Bridessa, sanoo ”congratulations” ja häipyy.
Kuva siirtyy takaisin hotelliin, jossa Bill kysyy The Bridelta, eikö tämä nauttinut muiden
tappamisesta, koska oli ”syntynyt tappajaksi, joka ei voi muuttua”. The Bride myöntää
nauttineensa. The Bride ja Bill siirtyvät keskustelemaan ulkona, istuvat vastakkain
pöydän ääressä, molemmilla on mukana katanat. Bill vetää katanan tupesta ja heilauttaa
sitä pöydän yllä, The Bride väistää ja puolustautuu katanalla, joka on tupessa. The Briden
katana lentää kädestä, kun Bill hyökkää. Billin katana menee The Briden katanan tuppeen.
Samassa The Bride lyö Billiä sormenpäillään sydämeen ” five-point-palm-exploding-
heart” -taktiikalla. Billin suusta tulee verta, ja hän näyttää olevan ylpeä siitä, että The
Bride toteutti tämän vaikean liikkeen. The Bride liikuttuu, nauraa. Bill pyyhkii verta
leualtaan. The Bride laskee kätensä Billin kädelle ja ottaa sen hitaasti pois. Bill nousee
ylös, napittaa takkinsa, hymyilee The Bridelle, kääntyy ja kävelee viisi askelta takapihan
nurmikolle ja kaatuu kuolleena maahan. The Bride katsoo lasittunein silmin, itkee yhden
kyyneleen ja pyyhkii sen pois. Hän ottaa katanansa ja nousee ylös, hakee lapsen ja kantaa
tämän ulos.
Next morning
On aamu, televisiosta tulee piirrettyjä. Tyttö katsoo televisiota sängyssä, yöpaita päällä.
Kylpyhuoneessa The Bride makaa lattialla itkien, pitäen kainalossaan leijonapehmolelua.
Itku muuttuu kuitenkin itkunauruksi. The Bride tulee kylpyhuoneesta tytön luo, menee
sängylle, ottaa tämän kainaloonsa, ja molemmat hymyilevät iloisina.
3.4 Narratiivisuus tämän tutkimuksen menetelmällisenä lähtökohtana
Hannu L. T. Heikkinen (2010, 143) kirjoittaa artikkelissaan ”Narratiivinen tutkimus –
todellisuus kertomuksena”, että narratiivisuus tutkimuksessa viittaa lähestymistapaan,
joka kohdistaa huomionsa kertomuksiin tiedon välittäjänä ja rakentajana. Tutkimuksen
materiaaleina voidaan käyttää erilaisia kertomuksia, kuten esimerkiksi
34
elämänkertatutkimuksessa perinteisesti käytetään, tai maailmasta tuotetaan erilaisia
kertomuksia.
Narratiivisuudella on pitkät perinteet filosofiassa, kirjallisuustieteessä ja kielitieteessä
(Heikkinen, 143). Narratiivi ymmärretään synonyyminä ”tarinalle” mutta narratiivi
sisältää monia erilaisia määritelmiä, esimerkiksi puhutussa, kirjoitetussa tai visuaalisen
materiaalin tutkimuksessa (Riessman, 2008, 3). Visuaalinen aspekti humanististen
tieteiden narratiivisessa analyysissä on verrattain uusi tutkimusote (emt., 142).
Visuaalisen narratiivin tutkimuksessa on tärkeä huomioida kolme erilaista näkökulmaa,
ensinnäkin tulee ottaa huomioon aineiston tuotantoon liittyvät taustatekijät (kuka, missä,
miten). Toisena visuaalista tuotetta pitää tutkia itsessään ja kolmanneksi, kuinka kuvaa
voidaan tulkita erilaisista näkökulmista käsin (emt., 144). Narratiivista tutkimusta on
1990- luvulla alettu käyttää muillakin tieteenaloilla, kuten esimerkiksi
yhteiskuntatieteissä. Muutos on johtunut tieteessä tapahtuneiden tiedon- ja
tiedekäsityksen muutoksiin; Ympäröivän maailman kokeminen ja tulkitseminen on
prosessi, jossa kertomuksien kuuntelemisella ja niiden tuottamisella on suuri merkitys.
Tällaista tiedontuottamisen tapaa kutsutaan konstruktionismiksi.
Heikkisen (emt., 145) mukaan narratiivisuutta on käsitelty tieteellisessä keskustelussa
neljällä eri tavalla. Ensimmäisenä narratiivisuudella voidaan viitata tiedonprosessiin
sinänsä, joka liitetään konstruktivistiseen tiedonkäsitykseen. Toinen tapa on kuvata
tutkimusaineiston luonnetta narratiiviseksi, jolloin tutkittava materiaali on esimerkiksi
haastattelu- tai vapaa kirjallinen vastaus. Kolmas narratiivisuuden käsitys viittaa aineiston
analyysitapaan, joka jaetaan kahteen kategoriaan: narratiivien analyysiin ja narratiiviseen
analyysiin. Neljäs tapa viittaa narratiivin käytännölliseen merkitykseen, jolla viitataan
ammatilliseen työvälineeseen, esimerkiksi psykologian piirissä narratiiviseen
psykoterapiaan.
Tässä tutkielmassa viittaan narratiivisuuteen aineiston analyysitapana ja erityisesti
narratiivisena analyysin muotona. Narratiivisessa analyysissa painopiste on uuden
kertomuksen tuottamisessa aineiston kertomusten perusteella (Heikkinen, 149). Tässä
tutkielmassa aineisto on itsessään jo narratiivinen, josta olen muodostanut uuden
narratiivin, jolloin aineistoa voidaan analysoida mielekkäästi, tarinan tavoin alusta
loppuun ja käytän tutkielman alussa avaamiani sukupuolen ja representaation,
35
ruumiillisuuden, sukupuolisen toimijuuden ja Madonna-huora-dualismin käsitteitä
avaamaan tapoja, joilla audiovisuaalisessa aineistossa kuvataan feminiinistä ruumista.
3.5 Representaatioanalyysi
Tässä tutkielmassa yhtenä tärkeänä käsitteenä ja analyysin välineenä toimii representaatio
(ks. luku 2.1 Sukupuoli ja representaatio). Feministisessä kuvantutkimuksessa on
kiinnitetty huomiota erityisesti naiskuvan kritiikkiin ja keskiössä on ollut erilaisten
ihmisryhmien kuvaamisen tavat. (Paasonen 2010, 43) Perinteisessä feministisessä
kuvantutkimuksessa on haluttu rikkoa perinteistä jaottelua, jonka mukaan nainen on
liitettävissä luontoon ja mies kulttuurin piiriin. Feministinen ote on muuttunut
taidehistorian tutkimuksesta visuaalisen kulttuurin tutkimukseksi 1990- ja 2000-lukujen
mittaa. ”Tarvitaan monenlaisia, eri tavoin kriittisiä feminismejä, joille sukupuolen ohella
ovat tärkeitä esimerkiksi etnisyys, luokka ja eettiset kysymykset” (Kontturi, Katve-Kaisa
2014, 119). Feministisellä kuvantutkimuksella on tavoitteena tarkastella kriittisesti
yksipuolista naiskuvaa ja sukupuoliesityksiä. Tutkimusote asettuu sellaista kuvallista
perinnettä vatsaan, jossa nainen on eri tavoin passivoitu katseen kohteeksi
öljyvärimaalauksesta mainontaan (emt., 119). Tässä tutkielmassa käytän
representaatioanalyysia feministisen kuvantutkimuksen kontekstissa.
Representaatioanalyysin avulla tutkitaan kulttuuristen kuvien rakentumista,
historiallisuutta ja merkityksiä (Kontturi, 47). Representaatioanalyysin lähtökohtana ei
ole kuvien arvottaminen hyvään tai pahaan, vaan esimerkiksi otetaan huomioon naisten
kategorian muodostuminen historiallisesti, erilaisten kuvien esitysten kautta.
Representaatioanalyysissä tärkeää on huomioida representaatioiden jatkuva muutos ja
niiden todellisuutta muokkaava, kiistävä sekä uusintava luonne. (emt., 48)
Tässä tutkielmassa ei ole tarkoitus arvottaa representaatioiden oikeanlaista tai
vääränlaista kuvausta, sillä representaatiot pohjautuvat pikemminkin
representaatiojärjestelmiin ja toisiin representaatioihin. Tässä tutkielmassa tarkastelen,
kuinka representaation käytänteillä tuotetaan, ylläpidetään ja uusinnetaan feminiinistä
ruumista Kill Bill -elokuvissa.
36
4 ANALYYSI: FEMINIINISEN RUUMIIN REPRESENTAATIOT KILL BILL –
ELOKUVISSA
Tässä kappaleessa analysoin tutkielman empiirisen aineiston narratiivianalyysin
kehikossa, representaatioanalyysin keinoin. Esittelen neljä eri kuvaa, jotka merkitsevät
The Bride hahmon neljä erilaista feminiinisen ruumiin representaatiota, jotka ovat
objekti, subjektivoituminen, maskuliinisuus osa feminiinistä toimijaa sekä madonna.
Tuon analyysissä esiin tämän tutkielman alussa esittelemäni tieteelliset termit ja miten ne
tukevat analyysin toteutusta.
KUVA 2. The Bride sairaalavuoteella.
4.1 Nainen objektina
Elokuvien naispääosa The Bride on Kill Bill -elokuvien yleinen subjekti, johon katsoja
voi samaistua, johon yleinen katse kohdistuu. Tämä asetelma on asetettu lähtökohdaksi
katsojalle jo elokuvien julisteiden muodossa (kuva 1.). Katsottavana ruumiina toimii
naisen feminiininen, seksualisoitu ruumis, ja tapa käsitellä tätä ruumista suodattuu
maskuliinisten näkökulmien kautta. The Bridesta muodostetaan objekti, koska hänet
kuvataan maskuliinisen katseen läpi, haluttavana ja seksuaalisena olentona.
Maskuliininen katse muodostuu muun muassa siitä, että elokuvan tuottaja, ohjaaja ja
37
käsikirjoittaja ovat miehiä. hän asettaa naisen stereotyyppisten feminiinisten ja
seksuaalisten merkityksien keskelle.
"Nainen on olemassa ensisijaisesti miehen tarpeita varten: miehen
rakkautta tai rakastelua varten. Mies on subjekti, minä ja toimija, jonka
rakkauden tai rakastelun kohteena oleva nainen on objekti."
(Koivunen, 1995, 10)
Kulttuurinen eroottinen kuvasto on naista objektisoiva, kuten sitaatista käy ilmi.
Feminiininen ruumis on seksuaalisesti haluttavan naisen representaatio. Kapitalistisessa
yhteiskunnassa naisen ruumis leimaantuu esineeksi, seksuaaliseksi ja kaupalliseksi. Kill
Bill Vol. 1 -elokuvan toisessa ”kappaleessa” The Bride makaa koomassa sairaalasängyssä
(kuva 2.) ja käy ilmi, että sairaalassa työskentelevä mies on myynyt hänen ruumistaan
rahasta. Feminiininen ruumis on kaupankäynnin kohde, jota hallinnoi maskuliininen.
Maskuliinisen hegemonian kannalta naisen ruumiin alisteinen asema nostaa miesten omia
asemia esimerkiksi luokkayhteiskunnan kontekstissa. Tämä on johtanut siihen, että naiset
itsekin ovat alkaneet tuottaa samanlaista objektiivista kuvaa itsestään, koska näin pärjää
paremmin pariutumisjärjestelmän kilpavarustelussa, joka pohjautuu perinteiseen
sukupuolijärjestelmään hoivaavasta feminiinistä ja tekevästä maskuliinista. Esimerkiksi
The Bride käyttää tätä oman ruumiin objektivointia hyväkseen ”luvussa” neljä, jossa hän
esiintyy tyhmempänä, kuin oikeasti onkaan, saadakseen itselleen tietoja (kohde on mies).
38
KUVA 3. The Bride saa katanan
4.2 Subjektivoituminen
Toinen feminiininen ruumiin representaatio Kill Bill -elokuvissa on subjektivoitunut
ruumis. Leena-Maija Rossi kirjoittaa subjektiudesta ja subjektin ja sukupuolen suhteesta
kirjassa Käsikirja sukupuoleen, että subjekti voi tarkoittaa toimijaa ja siihen toimijuuteen
liittyviä sukupuolen kysymyksiä. Rossi huomauttaa, että subjektin käsite on laajempi ja
siihen liittyy myös erilaiset positiot, asemat tiedon subjektina ja merkitysten
muodostajana. Subjektiksi tulemiseen liittyy aina vallan suhde, kenellä on toimisen
mahdollisuus ja mihin toiminta rajoittuu (Rossi, 2010, 30).
The Bride on elokuvien ajan monien miesten ympäröimä ja häntä kuvataan lineaarisen
aikakäsityksen (ei elokuvassa kuvattujen ”kappaleiden” mukaan kulkeva narratiivi, vaan
The Briden hahmon elämän aikajana) mukaan aluksi naiivina ja ”sinisilmäisenä”.
Jokainen merkittävä tapahtuma The Briden elämässä on jotenkin liittynyt miehiin ja
heidän toimijuuden positioon. The Bride on hahmo Billin rakastaja sekä oppilas. Bill on
toimija, joka antaa The Bridelle toimijuuden ohjaamalla tämän. kovalle harjoittelu
jaksolle, jotta tästä tulisi salamurhaaja, suuren Mai Pein (taistelulajimestari) luokse
”kappaleessa” kahdeksan. Kolmas merkittävä mies hahmo Kill Bill -elokuvissa, joka
ohjaa The Bridea, on Hattori Hanzo (kuva 3.). Hanzo on maailmankuulu katana -
miekkojen valmistaja, joka on jäänyt eläkkeelle ja perustanut sushiravintolan Japaniin,
mutta The Bride haluaa tältä vielä katanan, jotta voi kostaa Billille tämän yritettyä tappaa
hänet. Hanzo myöntyy The Briden tahtoon ja antaa tälle katanan (kuva 3.). The Bride on
39
taas tilanteessa, jossa maskuliininen toimija antaa hänelle toimijuuden. Katana on tärkeä
elementti elokuvien myötä. The Bride käyttää taisteluissaan katanaa, jonka on hänelle
voinut vain mies tehdä ja luovuttaa. The Briden mahdollisuus toimia subjektina sitoutuu
hänen feminiiniseen ruumiiseensa ja toimijan positioon, joka on merkitty feminiiniseksi.
The Briden sukupuolinen toimijuus on enemmän kuin maskuliinisen katseen lävistämä;
se on fyysisesti maskuliinisen aktin tuottama toimija, subjekti.
Kuva 4. The Bride saarrettuna.
4.3 Maskuliinisuus osa feminiinistä toimijaa
Kolmas feminiinisen ruumiin representaatio Kill Bill –elokuvissa on maskuliininen osa
feminiinistä toimijaa. The Bride on saavuttanut itsenäisen toimijan, subjektin aseman
elokuvien narratiivin vaiheessa, jossa hän on saanut koulutusta ja toimijuuden välineitä
maskuliinisen perinteen (ks. luku 4.2 Subjektivoituminen) kautta. The Bride on saanut
aseen (katanan) ”kappaleessa” kolme, kostaakseen hänen kokemaansa äitiyden
menetystä, miehisen toimijuuden ylivalta ja aktivoimisen voima korostuu. The Briden
ruumiin eristäminen feminiinisestä on väkivaltaisen toiminnan ja aseen hallitsemisen
kautta muuntunut positiivisesti maskuliiniseksi. Maskuliinisessa representaatiossa
väkivallan ja aggression kautta tapahtuva toiminta näyttäytyy hyväksyttävänä (kuva 4.).
40
The Bride kohtaa Hattori Hanzon, joka testaa The Bridea kelpoisuutta katanan
omistajaksi heittämällä tätä kohti pallon, jonka The Bride saa halkaistua kahtia kädessään
pitelemällä katanalla. The Bride toimii näennäisesti itsenäisenä subjektina, mutta
maskuliinisen halun projektiopintana. Tämä on kuitenkin paradoksi koska ruumis oli jo
maskuliinisen katseen alistama, mutta nyt se on myös maskuliinisuuden lävistämä.
Kolmas feminiinisen ruumiin representaatio sekoittaa elokuvassa feminiinisen ruumiin
eheyttä rikkomalla se maskuliinisilla merkityksillä. Maskuliinisiksi elementeiksi
leimautuneet asiat, kuten aseet, autot ja monenlaiset mittaamiseen, matemaattiseen,
loogiseen ajatteluun liittyvät asiat ovat luonteeltaan toiminnallisia ja näiden elementtien
maskuliininen haltija merkityksellistyy toimijaksi. Esimerkiksi The Bride ottaa haltuunsa
”kappaleessa” kaksi sairaalassa työskennelleen miehen auton, joka on nimetty nimellä
”Pussy Wagon” ja ajaa tätä autoa Kill Bill Vol. 1 -elokuvan ensimmäisessä
”kappaleessa”. Maskuliininen on osa feminiinistä ruumista ja The Bride ottaa
toimijuuden ja muuntaa naisia alentavan ja loukkaavan ”Pussy Wagon” -auton omaan
hallintaansa.
Toinen esimerkki löytyy Kill Bill Vol. 1 -elokuvan ”kappaleesta” yksi, jossa The Bride
menee kostamaan ensimmäiselle uhrilleen, joka on kotiäiti. Naiset taistelevat talossa, kun
talossa asuvan naisen tyttö palaa koulusta kotiin. Katsojille näytetään hikiset ja veriset
naiset, jotka kuitenkin toimiva tytön saapuessa samaan tilaan, kun mitään ei olisi tekeillä.
Feminiininen ruumis esitetään toisin, väkivaltaisen aja likaisena. Toistettaessa ruumiin
performatiivisuutta ”toisin”, tuodaan esille vallitseva feminiinisen ruumiin
representaatio, jonka katsoja mieltää hoivaavana ja puhtaana.
41
KUVA 5. The Lioness.
4.4 Madonna
Neljäs feminiinisen ruumiin representaatio on madonna (kuva 5.). Madonna merkitsee
dualistisessa feminiinisen ruumiin kristillisessä perinteessä äitihahmoa, joka kiinnittyy
vahvasti perinteisen länsimaisen yhteiskunnan näkökulmassa kodin piiriin. Perinteinen
jako kahteen sukupuoleen ylläpitää perinteistä sukupuolijärjestelmää. Harri Sarpavaara
on esimerkiksi kirjoittanut artikkelissaan ”Voima ja huolenpito tv-mainonnan
sukupuolikuvastossa” (2005), että keskeisiä toiminnan muotoja sukupuolijärjestelmässä
ovat voimankäyttö ja huolenpito. Kill Bill -elokuvissa representoidaan perinteisen
sukupuolijärjestelmän toimijuuden polarisaatiota feminiinisen huolenpidon ja
väkivaltaisen maskuliinisuuden välillä.
The Bride on Kill Bill -elokuvien alussa menettänyt äitiyden konkreettisesti, koska hän
joutui oman rakastajansa Billin juoniman ampumavälikohtauksen uhriksi ollessaan
raskaana ja menossa naimisiin toisen miehen kanssa. Elokuvien lineaarisen
aikakäsityksen mukaan viimeisessä ”luvussa” The Bride saa kuitenkin selville, että hänen
lapsensa ei ollutkaan kuollut, vaan Bill oli ottanut lapsen häneltä ja kasvattanut tätä ne
vuodet, kun The Bride oli koomassa ja kostoretkellä ympäri maailmaa. Äitiyden
kokeminen on merkityksellinen asia The Bride hahmon narratiivin kannalta, koska äitiys
ja tieto raskaana olemisesta muutti The Briden hahmon toimintaa. The Bride halusi
lopettaa salamurhaajana toimimisen heti, kun oli tehnyt positiivisen raskaustestin.
42
Kun The Bride tappaa Billin ja ottaa lapsensa takaisin, Kill Bill Vol. 2 -elokuvan lopussa
korostetaan The Bride hahmon eläimellistä puolta nimittämällä tätä The Lioness -nimellä,
jonka voi suomentaa ”Leijonaemoksi”. Elokuvan kontekstissa ylläpidetään ja
uusinnetaan feminiinisen ruumiin representaatiota, jossa äitiys liitetään eläimelliseen,
luontoon.
43
5 PÄÄTELMÄT
Tutkielmani tavoitteena oli tutkia, miten Quentin Tarantinon ohjaamissa ja
käsikirjoittamissa Kill Bill -elokuvissa representoidaan naisen ruumista. Toteutin
tutkimukseni siten, että jaottelin elokuvassa esiintyvän naispääosan ”The Bride” hahmon
narratiivin neljään erilaiseen käännekohtaan, joihin hän muuntautuu elokuvien edetessä.
Nimesin nämä neljä feminiinisen ruumiin representaatiota objektiiviseksi ruumin
representaatioksi, subjektivoitumiseksi, maskuliinisuus osana feminiinistä toimijaa sekä
madonnaksi.
Aluksi esittelin aikaisempaa tutkimusta, jotta aineisto ja analyysi voidaan paikantaa
tiettyyn tieteelliseen keskusteluun ja auttaa käsitteellistämään tutkittavaa ilmiötä.
Tutkielman empiirisenä aineistona käyttämäni Kill Bill elokuvien ohjaaja ja
käsikirjoittaja Quentin Tarantino on herättänyt tieteellistä mielikuvitusta eri
tutkimusaloilla ja esimerkiksi hänen elokuvistaan on tehty tutkimusta yhteiskuntatieteen,
kuin kielitieteen puolella. Liitin tutkielman ajankohtaiseen MeToo -keskusteluun, koska
Kill Bill -elokuvien tuotantoyhtiönä toimi vuonna 2003 ja 2004 Weinstein Company,
jonka johdossa toimi Harvey Weinstein, joka on sittemmin eronnut tehtävästään
häirittyään naisia seksuaalisesti.
Toin esille sukupuolen ja representaation käsitteet ja niiden yhteenkuuluvuuden ja sen,
kuinka ympäröivässä yhteiskunnassa tuotetaan toistuvin teoin kuvaa tietynlaisesta
sukupuolesta. Toinen teoreettinen kokonaisuus käsitteli sukupuolta toimijana, jossa
korostuu edellä mainittu toistoteoin tuotettu kuva naiseudesta tai mieheydestä ja
erityisesti tavan luokitella siitä poikkeavat tavat. Kolmantena teoreettisena käsitteenä
esittelin ruumiillisuuden ja sosiologian eri tapoja tutkia ruumiillisuutta. Tärkeää
ruumiillisuuden tutkimuksessa on ollut käänne, jolloin on huomattu ruumiin muutkin
ulottuvuudet, kuin biologia ja fysiologia ja oivallettiin tekemisen ja ruumiin ulkoisten
ominaisuuksien muodostuvan kulttuurisesti, historiallisesti ja sosiaalisesti. Neljäntenä
avasin madonna ja huora -dualismia, jonka tarkoituksena oli avata länsimaisen kulttuurin
tapaa kuvata naiseuden konventionaalisia representaatiota hoivaavan, Madonnan ja
seksuaalisen huoran polarisaation kautta.
44
Avattuani teoriapohjaa ja analyysissä käytettyjä käsitteitä aineiston analyysiä varten,
esittelin tutkielman analyysin feminististä elokuvatutkimuksen perinnettä ja elokuvaa
empiirisenä aineistona. Feministisen elokuvatutkimuksen perinteessä on keskitytty
esimerkiksi naisen seksuaaliseen haluun elokuvissa ja siihen, miten naisen ruumista
representoidaan populaarikulttuurin kontekstissa.
Avattuani tutkielman teorialähtökohtia ja tieteellistä viitekehystä, kerroin
yksityiskohtaisesti tutkimuksen etenemisestä. Feministisessä tutkimusotteessa on
tärkeää, että tutkielman toteutuksen eri vaiheet avataan ja tutkielman toteutus on
mahdollisimman läpinäkyvä prosessi. Tutkielman ollessa aineistolähtöinen, avasin
tarkemmin empiirisen aineiston luonnetta ja tutkimuksessa käytettyjä Kill Bill -elokuvia.
Avattua yksityiskohtaisesti Kill Bill -elokuvien rakenteen ja narratiivin, kirjoitin
narratiivisuudesta tämän tutkimuksen lähtökohtana. Tässä tutkielmassa käytin
narratiivisuutta analyysin viitekehyksenä, joka antoi analyysille yleiset raamit, jonka
avulla muodostin analyysissä käyttämiäni kategorioita. Aineiston analyysissä käytin
apuvälineenä representaatioanalyysiä. Representaatioanalyysin avulla tutkitaan
kulttuuristen kuvien rakentumista. Analyysin yhtenä merkitsemisen apuvälineenä käytin
Kill Bill -elokuvista ottamiani kuvakaappauksia, joten käytin rinnakkain The Bride -
hahmon narratiivin kanssa. Tutkielman neljännessä pääluvussa analysoin Kill Bill -
elokuvissa esiintyvän The Bride hahmon ruumiin representaatioita, jotka jaoin neljään eri
kategoriaan.
Ensimmäisessä, objektiivisen naisen ruumiin representaation muodossa, The Bride
näytettiin maskuliinisen katseen kautta. Toinen feminiinisen naisen representaatio on
subjektivoituminen. Väkivalta ja voima kiinnittyvät The Briden ruumiiseen ulkoapäin
annetun katanan muodossa. The Bride käy läpi muutoksen, jonka tärkeänä toimijuuden
ja subjektivoitumisen symbolina katana toimii. The Bride ei pysty itse, omien kykyjensä
avulla pärjäämään elokuvien luomassa maailmassa, vaan jokaisen seuraavan askeleen
mahdollistajana toimii aina mies. Maskuliininen on hyväksytty piirre ja maskuliiniseen
liitetyt ominaisuudet tuovat The Bridelle arvostusta ja ne ovat positiivisia. Toisaalta hän
on ruumiiltaan yhä feminiininen, mutta maskuliininen lävistämänä. Neljäs feminiinisen
ruumiin muoto on Madonnan hahmo. The Bride on saanut messiaanisen hahmon,
feminiinisen Madonnan, äidin olomuodon. Hahmo representoi perinteistä jakoa
45
feminiinisen pehmeyden, äitiyden, hoivan piiriin. Tämä feminiinisen ruumiin
representaatio tuottaa perinteistä sukupuolijärjestelmää.
Elokuvissa esiintyy muitakin naishahmoja, joiden kanssa The Bride on kanssakäymisissä.
Keskityn tässä tutkimuksessa The Briden narratiiviin, mutta olisin voinut käsitellä The
Briden narratiivin kannalta keskeisten kohtaamisten yhteydessä myös sitä, kuinka The
Briden feminiininen ruumis on asetettu toista feminiinistä ruumista vasten. Nämä
kohtaamiset ja vastakkainasettelut kertovat siitä, kuinka feminiinisen ruumiin
representaatiot ovat moninaisia ja niitä toistamalla ja vertaamalla, ylläpidetään niin
sanotusti yhteiskunnassa yleisesti tunnistettavia rooleja, kuten esimerkiksi kotiäidin ja
sairaanhoitajan rooleja. Tämä näkökulma olisi mielenkiintoinen tutkimuksen jatkamisen
kohde.
Feminiinisen ruumiin representaatio näyttäytyy tässä tutkimuksessa ja tämän aineiston
kannalta hyvin perinteiseltä, mutta antaa feminiiniselle ruumiille mahdollisuuden olla
muutoksen tilassa ja saada erilaisia muotoja, ollakin, että muodot seuraavat perinteisiä
tapoja erottaa, katsoa polarisaation kautta sukupuolta. Esimerkiksi Hannele Koivusen
Madonna ja Huora väitöskirja on julkaistu vuonna 1995, mutta silti vielä vuosina 2003 ja
2004 tehdyistä elokuvasta on tulkittavissa perinteisen feminiinisen ruumiin
representaatiot.
46
6 LÄHTEET
Painetut lähteet
Adilifu, Nama, 2015. Race on the QT: Blackness and the films of Quentin Tarantino.
University of Texas Press.
Adkins, Lisa & Beverley Skeggs, 2004. (toim.) Feminism After Bourdieu. Blackwell
Publishing, Oxford & Malden.
Alasuutari, Pertti, 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino, Tampere.
Butler, Judith, 1990. Gender trouble: feminism and the subversion of identity. Routledge,
New York.
Foucault, Michel, 1998. Seksuaalisuuden historia. Suomentanut Kaisa Sivenius.
Gaudeamus, Helsinki.
Foucault, Michel, 2014. Tarkkailla ja rangaista. Kirjoittanut Eevi Nivanka. Suomentanut
Jukka Kemppinen. Otava, Helsinki.
Heikkinen, Hannu L. T., 2010. ”Narratiivinen tutkimus – todellisuus kertomuksena”.
Teoksessa Juhani Aaltola & Raine Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2.
Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja
analyysimenetelmiin. PS-kustannus, Juva, 143-159.
Humm, Maggie, 1997. “Sight and sound. Pornography, The Gaze, Klute and Variety”.
Teoksessa Feminism and Film. Edinburgh University Press, 39-57.
Jokinen, Eeva, 2004. ”Kodin työt, tavat, tasa-arvo ja rento refleksiivisyys”. Teoksessa
Eeva Jokinen, Marita Husso & Marja Kaskisaari (toim.) Ruumis töihin!: käsite ja
käytäntö. Vastapaino, Tampere, 285- 304.
Keskinen, Suvi, 2010. ”Sukupuolistunut väkivalta”. Teoksessa Tuija Saresma, Leena-
Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.) Käsikirja sukupuoleen. Vastapaino, Tampere, 243-
254.
Koivunen, Anu, 1994. ”Naiskuva todellisuuden heijastajina ja tuottajina. Tuomari Martan
feministinen analyysi”. Teoksessa Raimo Kinisjärvi, Tarmo Malmberg ja Jukka Sivonen
(toim.) Elokuva ja analyysi. Painatuskeskus Oy., Helsinki, 71- 85.
Koivunen, Anu, 2000. ”Teresa De Laurentis: Sosiaalisen ja subjektiivisen rajankäyntiä”.
Teoksessa Anneli Anttonen, Kirsi Lempiäinen ja Marianne Liljeström (toim.)
Feministejä - Aikamme ajattelijoita. Tammer-Paino Oy., Tampere, 85-110.
Koivunen, Hannele, 1995. Naisen myyttinen minuus, Madonna ja huora. Pohjautuu
tekijän väitöskirjaan The woman who understood completely. Otava, Helsinki.
47
Kontturi, Katve-Kaisa, 2014. ”Feministinen kuvantutkimus”. Teoksessa Yrjö Heinonen
(toim.) Taide, kokemus ja maailma. Risteyksiä tieteidenväliseen taiteiden tutkimukseen.
Painosalama Oy., Turku, 117-124.
Kuusamo, Altti, 2014. ”Loppukatsaus: ”kuvat kulkevat””. Teoksessa Yrjö Heinonen
(toim.) Taide, kokemus ja maailma. Risteyksiä tieteidenväliseen taiteiden tutkimukseen.
Painosalama Oy., Turku, 124.
Lempiäinen, Kirsti, 2007. ”Sukupuolinen toimija: kysymys olemuksesta, roolista ja
tavasta”. Sosiologia 44:2, 109–120.
Lempiäinen, Kirsti, Taru Leppänen & Susanna Paasonen, 2012. ”Erojen jakamat ja
yhdistämät – Johdanto”. Teoksessa Kirsti Lempiäinen, Taru Leppänen & Susanna
Paasonen (toim.) Erot ja etiikka feministisessä tutkimuksessa. Painosalama Oy., Turku,
7-17.
Liljeström, Marianne, 2004. ”Feministinen metodologia, mitä se on?” Teoksessa
Marianne Liljeström (toim.) Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta.
Vastapaino, Tampere, 9-21.
Lord, Susan & Annette Burfoot, 2006. Killing Women: The visual culture of gender and
violence. Wilfred Laurier University Press.
Paasonen, Susanna, 2010. ”Sukupuoli ja representaatio”. Teoksessa Tuija Saresma,
Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.) Käsikirja Sukupuoleen. Vastapaino,
Tampere, 39–49.
Pulkkinen, Tuija, 2000. ”Judith Butler – Sukupuolen suorittamisen teoreetikko”.
Teoksessa Anneli Anttonen, Kirsti Lempiäinen ja Marianne Liljeström (toim.)
Feministejä – Aikamme ajattelijoita. Tammer-Paino Oy., Tampere, 43-59.
Riessman, Catherine Kohler, 2008. Narrative methods for the Human Sciences. United
States of America, SAGE Publications Inc.
Rossi, Leena-Maija, 2010. ”Sukupuoli ja seksuaalisuus, eroista eroihin”. Teoksessa Tuija
Saresma, Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.) Käsikirja sukupuoleen.
Vastapaino, Tampere, 21–38.
Sarpavaara, Harri, 2004. Ruumiillisuus ja mainonta: diagnoosi tv-mainonnan
ruumiillisuusrepresentaatioista. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print,
Tampere.
Sarpavaara, Harri, 2005. ”Voima ja huolenpito TV-mainonnan sukupuolikuvastossa”.
Sosiologia 42:3, 207-221.
Seppänen, Janne, 2005. Visuaalinen kulttuuri. Teoriaa ja metodeja mediakuvan
tulkitsijalle. Vastapaino, Tampere.
Suoranta, Juha, 2018. ”Populaarikulttuurin tuotteiden analyysista”. Teoksessa Raine
Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle
48
tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Otavan kirjapaino, Keuruu,
313–320.
Painamattomat lähteet
Mulvey, Laura, 1999. “Visual Pleasure and Narrative Cinema.” Teoksessa Leo Braudy &
Marshall (toim.) Cohen Film Theory and Criticism: Introductory Readings. New York:
Oxford UP, 833-44.
Spigel, Lynn, 2004. ”Roundtable: Film Feminisms. Theorizing the Bachelorette:
“Waves” of Feminist Media Studies”. Journal of Women in Culture, vol. 30, no.1, 1209-
1221.
Digitaaliset lähteet
Bing –www-sivusto, 2018. Kill Bill Vol. 1 – juliste.
www.bing.com/images/search?view=detailV2&ccid=7ANv2ndy&id=DC9159CEF9D1
2FC359150E258A3AAC3E8AC94D37&thid=OIP.7ANv2ndygNDh6hBnORFX9wHaJ
7&mediaurl=http%3a%2f%2fwww.cinemasterpieces.com%2fkillbillfrench1.jpg&exph
=3080&expw=2298&q=kill+bill+movie+posters&simid=607988044018942390&select
edIndex=5&ajaxhist=0 (Luettu 25.10.2018)
Bing –www-sivusto, 2018. Kill Bill Vol. 2 – juliste.
www.bing.com/images/search?view=detailV2&ccid=T7zXChh6&id=BAA9EA169CC7
2FB93DB5829F0138AACEB9025131&thid=OIP.T7zXChh6kL7rJv2hZXtEHQHaKe&
mediaurl=http%3a%2f%2fwww.impawards.com%2f2004%2fposters%2fkill_bill_vol_t
wo_ver8.jpg&exph=655&expw=463&q=kill+bill+movie+posters&simid=60801650249
3808231&selectedIndex=58&ajaxhist=0
(Luettu 25.10.2018)
Dahlbom, Taika, 2018. Aku Louhimies väittää ohjauspestinsä kansainvälisessä sarjassa
olevan katkolla Ylen toimittajan takia – Ohjaajan agentti: Toinen henkilö työskentelee
nyt Louhimiehen jaksojen parissa. Helsingin Sanomat 16.10.2018.
www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005865830.html (Luettu: 16.10.2018.)
Helsingin Sanomat –www-sivusto, 2018. Helsingin Sanomat #meetoo –uutisoinnista.
www.hs.fi/aihe/metoo/ (Luettu: 16.10.2018).
IMDB –www- sivusto, 2018. Kill Bill Vol. 1. www.imdb.com/title/tt0266697/ (Luettu
18.9.2018.)
IMDB -www-sivusto, 2018. Kill Bill Vol. 2.
www.imdb.com/title/tt0378194/plotsummary?ref_=tt_stry_pl#synopsis
(Luettu 15.10.2018.)
IMDB –www-sivusto. 2018. Planet Terror. www.imdb.com/title/tt1077258/ (Luettu
16.10.2018.)
49
Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka, 2006. KvaliMOTV -
Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/> (Luettu
23.10.2018.)
Töyrylä, Katriina. 2018. Yhden miehen sikailun paljastamisesta se alkoi: Näin #metoo-
tviitti on ravistellut maailmaa. Yle Uutiset 31.01.2018. www.yle.fi/uutiset/3-10048821
(Luettu: 16.10.2018.)
Wikipedia –www-sivusto, 2018. Katana. www.wikipedia.org/wiki/Katana (Luettu
25.10.2018)
1
LIITTEET
LIITE 1. Esimerkki aineiston teemoittelusta
Kill Bill Vol.1
Elokuvan ensimmäinen ”luku” alkaa kohtauksella, jossa The Bride ajaa talon eteen
autolla ja kävelee pihan poikki, jossa on lasten leluja, ulko-ovelle ja soittaa ovikelloa.
Talossa asuva nainen avaa oven ja katsojalle näytetään lähikuva The Briden silmistä.
Niistä heijastuu takauma, jossa The Bride on raskaana valkoisessa hääpuvussa ja jossa
häntä lyödään ja hän lentää lattialle.
Seuraavaksi nähdään taistelukohtaus sisällä talossa. Sen aikana koulubussi ajaa pihaan,
ja tyttö nousee bussista talon kohdalla. Naiset talon sisällä ovat taisteluasemissa, veitset
käsissään. Tyttö tulee sisään, ja naiset juttelevat tytölle sotkun ja lasinpalasten keskellä.
He ovat hengästyneitä, verisiä ja hikisiä (toisin esittäminen, kun nainen likainen, verinen,
feminiininen ruumis toimii ”väärin”, koska katsoja tunnistaa feminiinisen ruumiin kodin
ympäristössä, lapsen kanssa, mutta näytetty todellisuus on vastoin tätä totuttu
representaatiota. likainen/puhdas). Tyttö poistuu ja naiset menevät keittiöön (naisen
paikantuminen kodin piiriin, lapsen hoitaminen, keittiö, toisen auttaminen,
palveleminen). Talossa asuva nainen heittää The Bridelle rätin, jolla tämä voi sitoa käden
haavan, kaataa kahvia ja tarjoaa sitä The Bridelle. Nainen alkaa laittaa tytölleen muroja,
mutta ampuukin yllättäen muropaketin läpi (feminiininen muropaketti/maskuliininen ase,
kirjaimellinen esimerkki feminiininen ruumis maskuliinisen lävistämänä) The Bridea
kohti (Tässä kohtauksessa molempien feminiinisten ruumiiden kaksijakoisuus
hoiva/väkivalta). The Bride heittää nilkassaan olleen veitsen (Briden ase veitsi, ei
mekaaninen ase) naista rintaan. Nainen kaatuu maahan, The Bride vetää veitsensä naisen
rinnasta. Hän katsoo hetken naiseen ja nousee lähteäkseen, kädessään verestä punainen
veitsi. Tyttö on kävellyt keittiön ovensuuhun ja näkee äitinsä makaavan verisenä keittiön
lattialla. The Bride puhdistaa veitsen, puhuu tytölle (Bride ei jätä veistä likaiseksi, puhuu
lapselle, ei vain häivy tapahtumapaikalta) ja laittaa puhtaan veisten holsteriin. The Bride
kävelee autolleen (Pussy Wagon) (”naisten iskemiseen nimetty auto” Miehinen väline,
jota feminiininen ruumis ajaa, kontrasti) ja ottaa esiin vihkon, johon hän merkitsee:
”Death list five” Vernita Green, Copperhead ja vetää viivan Vernitan nimen yli. Bride
ajaa pois talon edestä, hänen autonsa on keltainen pickup, jota koristavat edessä punaset
liekit ja takana isoin vaaleanpunaisin kirjaimin teksti ”Pussy Wagon”.