ASSESSEMENTU RAI HALAI IHA JAKARTA II, MUNICIPIU AINARO Felix Januario Guterres Jones Luis Teofilo da Costa Instituto do Petróleo e Geologia (IPG) Divisaun Risku Jeolojiku
ASSESSEMENTU RAI HALAI
IHA JAKARTA II,
MUNICIPIU AINARO
Felix Januario Guterres Jones
Luis Teofilo da Costa
Instituto do Petróleo e Geologia (IPG)
Divisaun Risku Jeolojiku
Timor-Leste hanesan país ida nebe joven iha mundo, ida nebe mos la-se’es an husi fenomena
disastre naturais ne’ebé maka kausa husi natureza no kausa husi atividade umanu, Maioria iha
mundu disastre naturais ne’ebé maka akontese kategoria ba tipu (ha’at) 4 maka hanesan Rai
Nakadoko, Tsunami, Erupsaun Vulcaniko, no Rai Halai.
Rai-halai hanesan prosesu Jeolojia nebe ida ne’ebé naturalmente akontense, no bele estraga
infrastrutura báziku sira maka hanesan: Estrada, Edifisio, Ponte, nune’e mos afeita ba vida
umanu. Fatores kausa ba akontesementu natural ba rai-halai, principal liu maka JeoloJia no
Jeomorfologia terrenu nian (S. Sarkar and P.D. Kanugo 2014). Mekanismo akontesimentu rai-
halai kausa husi fatores oin-oin mak hanesan: Kondisaun Jeolojia, Inclinasaun/Topografia
Terrenu, Morfolojia, Udan-ben, no mos Rai-Nakdoko.
Municipio Ainaro kategoria hanesan municipio ida ne’ebé maka hetan disastre naturais (rai-halai
ne’ebé mak ás Akontesementu rai halai iha loron 15, fulan Janeiro no tinan 2018 estraga estrada
Nasional , liga entre municipiu Ainaro ho Suai.
Tuir fontes (Sr. Luçiano Xavier) hateten katak akontesementu rai-halai iha area refere akontese
kausa husi udan bo’ot ne’ebé komesa hahu’u husi fulan Desembru tinan 2017 to’o fulan Janeiru,
tinan 2018. Intensidade udan nebe bo’ot ho durasaun tempu ne’ebé naruk provoka movimentu
rai-halai no estraga estrada iha parte Ainaro (Jakarta II) nian. Tuir dadus istorikamente
Akontesementu rai-halai iha fatin refere akontese ona ba dala tolu nebe komesa iha tinan 1986,
1996, no foun liu iha tinan 2018.
Tuir observasaun tékniku, akontesimentu rai-halai iha Jakarta II ne’e ho nia distansia luan ±
400m no nia movimentasaun ± 500m ne’ebé desloka estrada husi fatin atual (orijin) kuaze 4 to’o
6 metrus iha nia dimensaun. Akontesimentu rai-halai refere kausa husi udan ne’ebé bo’ot ho nia
intensidade 2072.8mm iha fulan Desembro, tinan 2017 (temperatura 220), no 3536.4mm
(temperatura 220) iha fulan Janeiro, tinan, 2018, (ALGIS, 2018). Inclinasaun/topografia talude
(slope) ho nia medida ± 500. Fatór terminante seluk husi rai-halai maka hanesan fatór kondisaun
Jeolojia, ne’ebé enkaixa iha formasaun Ainaro gravel ho idade Post-Pliocene (termu Jeolojia),
ne’ebé maka hatu’ur-a’an iha formasaun Bobonaro Scaly Clay/Broken Formation ho nia idade
Middle Miocene (termu Jeolojia) nia leten, (Audley Charles, 1968), prosesu refere sai hanesan
fatór impórtante ne’ebé kausa akontesimentu rai-halai iha fatin refere.
Tékniku IPG rasik mos analiza sensoriamentu remotu (remote sensing) liu husi dadus LIDAR ho
ninia akurasaun DEM(Digital Elevation Model) 1m, ho parametru seluk hanesan: Jeolojia, solos
(soil), udan-ben, no Land-use. Resulta liu husi Mapa Suseptibilidade Rai-Halai, katak area refere
hetán potensia maka’as ba risku rai-halai.
Figura 1: Observasaun Tékniku IPG nian iha Terrenu
Indikasaun Mapa Suseptibilidade Rai-halai ne’ebé analiza ona fahe ba kor 5 (lima), mak
hanesan:
Kor Matak liu indika fatin refere menus liu husi poténsia suseptibilidade ba rai-halai
Kor Matak natón indika fatin refere menus poténsia suseptibilidade ba rai-halai
Kor Kinur indika fatin refere poténsia moderadu ba suseptibilidade rai-halai
Kor Mean indika fatin refere poténsia liu suseptibilidade rai-halai
Figura 2: Mapa Susptibilidade ba Rai-Halai Municipiu Ainaro
Konkluzaun
Rai-halai ne’ebé akontese iha Jakarta II, kausa husi: udan boot ho nia intensidade ne’ebé
a’as, Topografia terrenu,ho Kondisaun Jeolojia no mós konstrusaun estrada dahuluk
ne’ebé la-dun apar ho kondisaun terrenu nian.
Solusaun no Rekomendasaun
Presija halo estudu klean ba dezeñu Enjiñaria Jeolojia,
Atu Minimiza imapktu risku liu-tan iha futuru oin-mai, recomenda katak: adekuadu
mitigasaun ba iha konstrusaun estrada no talude, presija iha estudu ne’ebé detallu molok
atinji implementasaun.
Resultadu estudu ida ne’e, bele sai hanesan solusaun ba desizaun na’in sira, no
instituisaun relevante, husi governu ka non-guvernu hodi bele implementa sistema ne’ebé
efetivu hodi bele asegura ba kria obras konstrusaun sira iha futuru oin mai.
Uza alternativa dalan seluk ba asesu movimentu transporte sira; hanesan Soro nst.
Kolaborasaun servisu neebé diak entre Ministériu relevante hotu.
Figura 3: Cross Section no Figura Estudu Kampu