Somero Asemakaavamuutoksen kaupalliset ympäristövaikutukset 14.2.2011
Somero Asemakaavamuutoksen kaupalliset ympäristövaikutukset
14.2.2011
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
2
Sisältö
Yhteenveto ................................................................................................................................................. 3
1. Johdanto ................................................................................................................................................ 5
1.1. Hanke .............................................................................................................. 5
1.2. Kaavalliset lähtökohdat ......................................................................................... 6
1.3. Selvityksen tavoitteet ........................................................................................... 6
2. Someron rooli kaupan palveluverkossa ................................................................................................. 7
2.1. Sijainti ja vaikutusalue ......................................................................................... 7
2.2. Kaupan palveluverkko Somerolla ............................................................................ 8
2.2.1. Päivittäistavarakauppa .................................................................................... 8
2.2.2. Erikoistavarakauppa ...................................................................................... 10
2.3. Vähittäiskaupan liikevaihto Somerolla ja naapurikunnissa ............................................. 12
3. Väestö, työssäkäynti ja liikenne ........................................................................................................... 16
3.1. Väestö ja väestönkasvu ...................................................................................... 16
3.2. Kesäasutus....................................................................................................... 21 3.3. Työpaikat ja työssäkäynti ..................................................................................... 21 3.4. Liikenne .......................................................................................................... 22
4. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kehitys ........................................................................................... 24
4.1. Ostovoima ja sen kasvu ..................................................................................... 24
4.2. Ostovoiman siirtymät........................................................................................... 26
4.3. Ostovoiman kasvun aiheuttama laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve ............ 27
5. Kaupallisten vaikutusten arviointi ........................................................................................................ 30
5.1. Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat .......................................................................... 30
5.2. Vaikutukset kaupan palveluverkkoon Somerolla ja seudulla .......................................... 30
5.2.1. Päivittäistavarakauppa ................................................................................... 30
5.2.2. Erikoistavarakauppa ...................................................................................... 31 5.3. Vaikutukset Someron kaupalliseen kehityskuvaan ja seudulliseen kaupan asemaan ........... 31 5.4. Vaikutukset Someron keskustan kaupalliseen rakenteeseen ja sen kehityskuvaan ............. 31 5.5. Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja asukkaiden arkielämään .............................. 32
5.6. Vaikutukset ostovoiman suuntautumiseen ................................................................. 33
Lähteet ..................................................................................................................................................... 34
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
3
Yhteenveto
Someron kaupungissa on käynnissä asemakaavan muutos, jolla mahdollistettaisiin
liikerakentamista ja asumista keskustan tuntumaan. Kaava mahdollistaisi 3 000–4 000
kerrosneliömetrin suuruisen vähittäiskaupan rakentamisen alueelle. Kaava-alue
sijoittuu Helsingintien itäpuolelle Hämeen härkätien alkupäähän, keskeiselle paikalle
nykyisellä keskustaajama-alueella. Hankkeen lähituntumassa sijaitsevat jo nyt Siwa ja
Lidl. Kaavoitettavalta alueelta on noin 350 metriä Someron pääkadulle,
Joensuuntielle ja noin 250 metriä Someron torille. Somero sijaitsee Turku–Tampere–
Helsinki -kolmion keskellä, mutta irrallaan suurimmista valtateistä. Lähimmistä
kaupungeista Forssa, Salo ja Loimaa rajaavat Someron kaupallista vaikutusaluetta
niin, että se rajautuu käytännössä kaupungin rajoihin. Salon kaupungin
pohjoisimmissa osissa on jonkin verran alueita, joille Somero on lähin asiointipaikka,
mutta pääosin Someron kaupan tarjonta palvelee somerolaisia ja kesäasukkaita.
Somerolla on noin 9 400 asukasta, joista yli puolet asuu keskustaajaman alueella.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Someron väestö vähenee hitaasti vuoteen 2030
mennessä niin, että vuoden 2030 väkiluku olisi noin 9 000. Vakituisten asukkaiden
lisäksi Somerolla on myös kesäasutusta. Runsaat 2 600 kesäasukasta tuovat
lisäasiakaspotentiaalia Someron vähittäiskaupalle.
Vaikka Someron väestö ei ennusteen mukaan kasva, aiheuttaa kulutuksen kasvu
vähittäiskaupan ostovoiman kasvua. Laskelmien mukaan Someron vähittäiskaupan
ostovoima kasvaa noin 9,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä ja noin 21
miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Nykytilanteessa Someron
erikoistavarakaupan ostovoimasta siirtyy Someron ulkopuolelle melkein puolet.
Päivittäistavarakaupassa sen sijaan Somero on omavarainen. Ostovoiman kasvusta
johdettu vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve on vuoteen 2020 mennessä noin 4 000
kerrosneliömetriä ja vuoteen 2030 mennessä noin 9 000 k-m2. Tarve suuntautuu
lähinnä erikoistavarakauppaan, päivittäistavarakaupassa on jo nykytilanteessa
enemmän tarjontaa kuin laskennallisesti tarvittaisiin.
Vaikka hanke ylittää vähittäiskaupan suuryksikön 2 000 kerrosneliömetrin kokorajan,
ei sillä voida sanoa olevan seudullisia vaikutuksia, vaan kyse on ennen kaikkea
Someron kaupan palvelujen järjestymisestä. Hanke vahvistaisi Someron asemaa
somerolaisten asiointipaikkana, mutta Someron seudullinen rooli ei oleellisesti
muuttuisi nykyisestä. Somero on paikalliskeskus, joka palvelee pääasiassa
somerolaisia.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
4
Päivittäistavarakaupan osalta lisäpinta-alan tarvetta ei ole ainakaan ennen vuotta
2020. Jos tässä käsiteltävään hankkeeseen sijoittuisi päivittäistavarakauppa,
tarkoittaisi se todennäköisesti joko jonkin nykyisen myymälän siirtymistä hankkeeseen
tai sitä, että nykyisistä päivittäistavarakaupoista joku joutuisi kilpailun kiristyessä
lopettamaan.
Nyt selvitettävän hankkeen myötä erikoistavarakaupan tarjonta voisi Somerolla
monipuolistua selvästi. Hanke mahdollistaisi uusien yrittäjien sijoittumisen kuntaan ja
tarjonnan monipuolistumisen.
Hanke muuttaa Someron keskustan kaupallista painopistettä. Hämeentien merkitys
kasvaa, sillä se yhdistää keskustan vahvimman kaupan alueen Joensuuntien ja
hankealueen. Mikäli Someron kokonaistarjonta ei hankkeen myötä kasvaisi, vaan
nykyiset toiminnot lähinnä sijoittuisivat uudelleen, voisi Joensuuntien eteläosan
kaupallinen rooli hiipua. Koko keskustan vahvistumista tukee parhaiten se, että
hankkeeseen sijoittuvat toiminnot olisivat Someron nykyistä tarjontaa täydentäviä ja
mieluiten uusia toimijoita. Toisaalta yksi mahdollisuus voisi olla myös kauempana
taajaman eteläreunassa Helsingintien varressa sijaitsevien kauppojen siirtyminen
hankkeeseen. Tällöin hankkeen vaikutus olisi kaupallista rakennetta eheyttävä ja
tiivistävä sekä keskustaa vahvistava. Hankkeen toteutuminen muuttaa Someron
kaupallista dynamiikkaa, mikä voi rohkaista nykyisiä yrittäjiä ja kiinteistönomistajia
kehittämään toimintaansa ja tilojaan.
Kaupan palvelujen fyysinen saavutettavuus ei Somerolla hankkeen myötä muutu,
koska hankkeesta on vain 200-300 metriä nykyiseen keskustaan. Jalankulku-yhteyksiin
Helsingintien yli on kiinnitettävä huomiota. Kaupan laadullinen saavutettavuus –
valikoimien monipuolisuus – paranee selvästi. Hanke mahdollistaa kaupan tarjonnan
kasvun niin, että tarve asioida kauempana sijaitsevissa keskuksissa vähenee.
Somerolaistan ostosmatkat lyhenevät.
Somerolaisten ostovoimaa siirtyy nykytilanteessa Someron ulkopuolelle
erikoistavarakaupan osalta noin 12,6 miljoonan euron verran. Jos oletetaan, että
vähittäiskaupan myynti pysyisi ilman hanketta nykytasollaan, kasvaisi ostovoiman
ulosvirtaus vuoteen 2020 menneessä yli 22 miljoonaan. Hankkeen myötä ostovoiman
siirtymä pystyttäisiin pitämään nykytasollaan myös vuonna 2020.
Espoossa 14.2.2011
Entrecon Oy
Mari Pitkäaho Kyösti Pätynen
Konsultti, KTM Konsultti, KTM, toimitusjohtaja
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
5
1. Johdanto
1.1. Hanke
Someron kaupungissa on käynnissä asemakaavan muutos, jolla mahdollistet taisiin
liikerakentamista ja asumista keskustan tuntumaan. Kaava mahdollistaisi 3 000–4 000
kerrosneliömetrin suuruisen vähittäiskaupan rakentamisen alueelle. Kaava-alue sijoittuu
Helsingintien itäpuolelle Hämeen härkätien alkupäähän, keskeiselle osalle nykyistä
keskustaajama-aluetta.
Hankkeen tavoitteena on kehittää Someron keskustaajaman palvelurakennetta ottamalla
rakentamattomaksi jäänyt alue keskus- ja liiketoimintojen käyttöön. Someron keskustassa ei
tällä hetkellä ole uudisrakentamisen mahdollistavaa rakentamaton ta tonttimaata liiketiloille,
vaikka kysyntää on ollu t.
Oheisessa kartassa on kuvattu kaava-alueen sijainti Someron keskustassa. Kaavoitettavalta
alueelta on noin 350 metriä Someron pääkadulle, Joensuuntielle ja noin 250 metriä Someron
torille.
Kuva 1 Kaava-alue. Pohjakartta © Logica/MML
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
6
Laad ittavassa asemakaavassa osoitetaan liiketilat mahdollistavan KM -merkinnän lisäksi
myös pientalotontteja. KM-merkitylle alueelle syntyisi rakennusoikeutta jopa noin 9 000
kerrosneliömetriä. Tässä selvityksessä lähdetään ku itenkin siitä, että varsinaisena kaupan
suuryksikkönä toteutuisi korkeintaan 4 000 kerrosneliömetriä. Muu rakennusoikeus voisi
sisältää esimerkiksi varasto- ja huoltotiloja, muita liike- tai toimistotiloja tai
palvelurakentamista.
Kuva 2 Ote kaavaluonnoksesta (Someron kaupunki)
1.2. Kaavalliset lähtökohdat
Alueella on voimassa Varsinais-Suomen liiton seutukaavayhdistelmä, jossa kaavoitettava
alue on merkitty taajamaan kuuluvaksi teollisuus- ja varastoalueeksi. Salon seudun vuonna
2006 hyväksytyssä, mutta vielä vahvistamattomassa maakuntakaavassa kaavoitettava alue
on osoitettu taajama-alueeksi.
Someron kaupungin vuonna 1988 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa
keskustan osayleiskaavassa kaavoitettavalle alue on osoitettu keskustoimintojen - (C),
kerrostalojen- (AK), asuntojen ja palveluiden- (AL) sekä pientalojen (AP) korttelialueiksi.
1.3. Selvityksen tavoitteet
Tämän selvityksen tavoitteena on osoittaa kaupan laajenemisen edellytykset ja mitoitustarve
sekä keskeiset kaupalliset vaikutukset. Selvitys toimii osana asemakaavan
valmisteluaineistoa.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
7
2. Someron rooli kaupan palveluverkossa
2.1. Sijainti ja vaikutusalue
Somero sijaitsee itäisessä Varsinais-Suomessa Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien
rajalla. Somero kuuluu Salon seutukuntaan, johon Salon vuoden 2009 kuntaliitosten jälkeen
kuuluvat vain uusi Salon kaupunki ja Somero. Seuraavan sivun kartassa on ha-
vainnollistettu etäisyyksiä Somerolta lähimpiin kunta- ja kaupunkikeskuksiin. Kartan u lko-
puolelle jää suuremp ia kaupunkeja, joihin etäisyydet on lueteltu alla:
Turkuun 81 km
Helsinkiin102 km
Tampereelle 113 km
Lohjalle 64 km
Karkkilaan 50 km
Kartalla näkyvistä lähimmistä keskuksista suurimat ovat Forssa, Salo ja Loimaa. Ypäjä, Salo
ja Nummi-Pusula sekä Jokioinen ja Tammela ovat väestöltään selvästi Someroa p ienempiä ja
myös kaupallista tarjontaa niissä on vähemmän. Somerolaisille tärkeimmät asiointisuunnat
ovat Forssa ja Salo, mutta myös Turku ympäryskuntineen sekä pääkaupunkiseu tu ovat
hyvin saavutettavissa.
Someron kaupallista vaikutusaluetta rajaavat etenkin Forssa ja Salo, toisaalta myös Turku
ympäryskuntineen ja Lohja, osittain jopa pääkaupunkiseutu. Someron sijainti erillään
suurimmista valtateistä rajoittaa myös kaupallista vaikutusaluetta. N aapurikunnista on
paremmat yhteydet muihin suuntiin kuin Somerolle. Vaikutusalue voisi u lottua Someron
kunnanrajojen u lkopuolelle lähinnä Koski TL:n suuntaan ja osittain myös Salon pohjoisosiin.
Väestön määrä näillä alueilla on kuitenkin varsin pieni. Pääasiallisena vaikutusalueena
pidetään tässä selvityksessä Someron kuntaa.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
8
Kuva 3 Etäisyydet Somerolta lähimpiin keskuksiin. Pohjakartta © Logica/MML
TNS Gallupin Suuressa Vaikutusaluetutkimuksessa (2006), jossa vaikutusalueet on mä äri-
telty laajojen puhelinhaastattelujen perusteella vastaamaan kulu ttajien todellista asiointia,
Somero kuuluu Salon pää- ja paikallismarkkina-alueeseen.
2.2. Kaupan palveluverkko Somerolla
2.2.1.Päivittäistavarakauppa
Someron keskustassa toimii viisi ruokakauppaa: K-supermarket, S-market, Lid l, Siwa ja
M-Ruokamarket. Kunnasta löytyvät lisäksi Pitkäjärvellä ja Somerniemellä sijaitsevat pienet
kyläkaupat. Seuraavan sivun kartassa on esitetty Someron ja naapurikuntien
päivittäistavarakaupan myymäläverkosto. Lähimmistä kunnista on kuvattu myymälöiden
kokoluokka ja pinta-alojen jakautuminen päivittäis- ja erikoistavarakauppaan. Muiden
kuntien osalta on kuvattu vain myymälöiden sijainti.
Kartan kuvaamalta alueelta suurimmat päivittäistavarakaupat löytyvät Forssasta, Jok ioisilta
ja Somerolta. Päivittäistavarakaupan yhteydessä tapahtuvaa erikoistavarakauppaa on
merkittävästi lähinnä vain Forssassa, jossa on suuret hypermarket-myymälät Prisma ja K-
citymarket. Kartassa esitetty myymäläverkosto kuvaa vuoden 2009 tilannetta, jossa Forssan
Prisma ei vielä ole avannut ja Euromarket on vielä toiminnassa. Myös Loimaalla ja erityisesti
Salossa on paljon kaupan tarjontaa ja suuria päivittäistavarakauppoja. Kuitenkin uuden
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
9
Salon pohjoisosissa, jotka sijaitsevat lähimpänä Someroa, ei juuri ole
päivittäistavarakauppoja. Ainakin osalle näiden kuntien asukkaista Someron kaupat ovat
lähimpiä päivittäistavarakauppoja. Tässä suunnassa Someron vaikutus voi u lottua hieman
kuntarajojen ulkopuolellekin.
Kuva 4 Päivittäistavarakaupan myymälöiden myyntipinta-ala Somerolla ja naapurikunnissa sekä
pt-myymäläverkosto ympäristössä 2009. Lähde: Pinta-alat AC Nielsenin
Myymälärekisteri, sijainnit ketjujen verkkosivut. Pohjakartta © Logica/MML
Seuraavan sivun kartassa on tarkasteltu päivittäistavarakaupan myyntip inta-aloja Someron
keskustassa. Kartassa päivittäistavaramyymälöiden pinta -alat on jaoteltu
päivittäistavaroihin sekä erikoistavaroihin. Pinta-alaltaan suurin myymälä on Joensuuntien
pohjoispäässä sijaitseva S-market. Saman tien eteläpäässä sijaitseva K-supermarket on lähes
yhtä suuri. Näiden kahden väliin jäävät suurimpina Lid l, M-Market ja Siwa. Rekisterissä on
mukana myös luontaistuoteliike ja kahvila, jotka näkyvät M -Marketin vieressä pieninä
ympyröinä.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
10
Kuva 5 Päivittäistavarakaupan myymälöiden myyntipinta-ala Someron keskustassa 2009. Lähde:
AC Nielsen Myymälärekisteri. Pohjakartta © Logica/MML
2.2.2.Erikoistavarakauppa
Oheisessa kartassa on esitetty valtakunnallisesti toimivien ketjumyymälöiden sijainti
tu tkimusalueen kunnissa. Kartassa eivät siis ole mukana kaikki erikoistavarakaupat. Si -
jaintikartta antaa kuitenkin hyvän kuvan keskusten välisistä suhteista. Erikoistavarakaupan
keskittyminä esiin nousevat Salo, Forssa ja Loimaa, mutta myös Somerolla on useita
erikoiskaupan ketju ja. Muissa Someron naapurikunnissa ei käytännössä ole erikoiskaupan
ketju ja.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
11
Kuva 6 Erikoistavarakaupan valtakunnallisten ketjujen myymälät 2010. Pohjakartta ©
Logica/MML
Someron keskustassa ketjumyymälät ovat pitkälti Joensuuntien varressa. Kaupallisen
akselin päätepisteinä on pohjoisessa S-market ja etelässä K-supermarket. Seuraavan sivun
kartassa on esitetty vähittäiskaupan ketjujen ja kaava-alueen sijoittuminen Someron
keskustassa. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on sekä Lid l että Siwa. Muuten
pääosa liikkeistä sijaitsee hieman kauempana, noin 300 metrin päässä Joensuuntiellä.
Kartassa esitettyjen ketjumyymälöiden lisäksi Joensuuntiellä on varsin runsaasti myös
itsenäisiä erikoiskaupan ja palvelualan yrityksiä.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
12
Kuva 7 Vähittäiskaupan ketjumyymälät 2010. Pohjakartta © Logica/MML
2.3. Vähittäiskaupan liikevaihto Somerolla ja naapurikunnissa
Kuntatasolla kaupan suuruusluokkaa void aan arvioida Tilastokeskuksen
toimipaikkarekisterin ja sen liikevaihtotietojen kautta. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu
tutkimusalueen kuntien vähittäiskaupan liikevaihtoa vuonna 2009. Ylivoimaisesti suurin
vähittäiskaupan liikevaihto on Salossa (344,6 miljoonaa euroa), joka on myös väkiluvultaan
suurin kunta. Seuraavaksi suurimmat liikevaihdot löytyvät Forssasta (157,4 miljoonaa
euroa) ja Loimaalta (99,3 miljoonaa euroa). Somero on kolmen suurimman jälkeen
neljäntenä, selvästi suurempi kuin loput alueen kunnista.
Sportia
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
13
Kuva 8 Vähittäiskaupan liikevaihto Somerolla ja naapurikunnissa 2009. Lähde: Tilastokeskus,
Toimipaikkarekisteri.
Kuntien kaupan tarjontaa ja niiden välisiä eroja void aan edelleen tarkastella vertaamalla vä -
hittäiskaupan liikevaihtoa väestön määrään. Näin saadaan liikevaihto/ asukas –tunnusluku.
Tämä tunnusluku kertoo kunnan kaupallisesta vetovoimasta: jos liikevaihtoa asukasta koh -
den kertyy selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin, on kunta kaupallisesti veto -
voimainen. Jos taas luku jää koko maan keskiarvosta, on tarjonta suhteessa asukaspohjaan
vähäistä ja kaupallinen vetovoima heikompi. Seuraavassa k aaviossa on esitetty koko väh it-
täiskaupan liikevaihto asukasta kohden tutkimusalueen kunnissa .
Kaupallisina keskuksina erottuvat Forssa, Salo ja Loimaa, joissa jokaisessa asukasmäärään
suhteu tettu vähittäiskaupan liikevaihto on suurem pi kuin koko maassa keskimäärin. Sekä
Salossa että Loimaalla liikevaihtoa asukasta kohden on selvästi vähemmän kuin Forssassa.
Forssa vaikuttaakin olevan kaupallisesti vahvin keskus, jonne tullaan asioimaan myös
naapurikunnista. Salon taso asettuu melko alhaiseksi lähinnä kuntaliitoksen myötä: koko
vanhan Salon kaupungin vaikutusalue on nyt yhtä kuntaa, jonka u lkopuolelta ei juuri tu le
asiointeja Saloon. Asukaslukuun suhteutettu liikevaihto on kuitenkin selkeästi suurin Koski
Tl:ssä, jossa todennäköisesti yksi tavallista suurempi vähittäiskaupan toimija kasvattaa
väestömäärältään p ienen kunnan asukaskohtaisen liikevaihd on huomattavan suureksi.
Somero jää selvästi koko maan keskiarvosta, mutta liikevaihtoa kertyy kuitenkin selvästi
enemmän kuin kaikkein pienimmissä kunnissa.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
14
Kuva 9 Vähittäiskaupan liikevaihto suhteessa asukaslukuun 2009. Lähde: Tilastokeskus,
Toimipaikkarekisteri, väestörakenne
Seuraavassa kaaviossa kuvataan asukaslukuun suhteu tetun vähittäiskaupan liikevaihdon
kasvua vuosina 2002-2007. Tarkasteltavista kunnista sekä Forssassa että Salossa liikevaihto
asukasta kohden on koko ajanjakson pysytellyt koko maan tasoa yläpuolella. Myös
Somerolla liikevaihdon kasvu on seurannut koko maan kasvuvauhtia, mutta
asukaskohtainen liikevaihto on pysynyt hiem an koko maan tason alapuolella.
Kuva 10 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys asukasta kohden Somerolla, Salossa ja Forssassa
vuodesta 2002 vuoteen 2007. Lähde: Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri
Päivittäistavarakaupassa kunnat ovat tyypillisesti omavaraisempia. Seuraavassa kaaviossa
on esitetty päivittäistavarakaupan myynti/ asukas tutkimusalueen kunnissa. Tiedot
perustuvat AC Nielsenin Myymälärekisteriin Saloa ja Loimaata lukuun ottamatta.
Asukaslukuun suhteutettuna koko maan tasoa korkeampi päivittäistavarakaupan
liikevaihto löytyy Forssasta, Somerolta ja Salosta; Loimaalla liikevaihto on lähes koko maan
tasolla. Näihin kuntiin void aan olettaa kohdistuvan päivittäistavarakaupan ostovoiman
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
15
sisään virtausta, tai ainakin niiden pitävän ostovoimansa jotaku inkin kunnan sisällä. Somero
vaikuttaisi saavan jonkin verran ostovoimaa oman kunnan u lkopuolelta.
Kuva 11 Päivittäistavarakaupan myynti suhteessa asukaslukuun 2009. Lähde: A.C. Nielsen,
myymälärekisteri; Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri; PTY
3 385
4 198
1 403
2 237
3 033
2 204
2 883
1 509 1 582
2 979
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
eu
roa
/ as
uka
s
* Tilastokeskus, toimipaikkare kisteri** PTY vuosijulkaisu 2010-2011
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
16
3. Väestö, työssäkäynti ja liikenne
3.1. Väestö ja väestönkasvu
Alla olevasta kartasta voidaan nähdä väestön sijoittuminen tarkastelualueelle. Kartta
perustuu Tilastokeskuksen ruututietokantaan, ja kartassa pallon koko k uvaa väestön määrää
250 metrin tilastoruudussa. Someron kunnassa väestö on vahvasti keskittynyt
keskustaajamaan, mutta myös pääteiden varsille.
Kuva 12 Väestö 250 m ruuduissa 31.12.2009. Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta
© Logica/MML.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
17
Seuraavassa kartassa on kuvattu väestön sijoittumista Someron keskustassa vuod en 2009
lopulla. Väestö on tasaisesti jakautunut koko taajaman alueelle. Yhteensä kartan rajaaman
alueen väkiluku yltää lähes 4 900 asukkaaseen., mikä vastaa hieman yli puolta Someron
koko väestöstä. Kartasta voidaan havaita myös kaava-alueen sijoittuvan hyvin
väestörakenteen keskelle.
Kuva 13 Väestö 250 m ruuduissa 31.12.2009. Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta
© Logica/MML.
Seuraavassa kartassa on havainnollistettu väestön määrän muutosta 250 m tilastoruuduissa
vuodesta 2002 vuoteen 2009. Siniset pallot kuvaavat väestön vähenemistä, punaiset taas
kasvua. Kyseisen ajanjakson aikana Someron väestömäärä on vähentynyt noin 270
asukkaalla. Väestömäärä on laskenut Saloa, Nummi-Pusulaa ja Tammelaa lukuun ottamatta
kaikissa kunnissa. Kuitenkin koko tarkastelualueen väestömäärä on tarkasteluajanjaksolla
kasvanut noin 1 300 asukkaalla, mikä on suureksi osaksi Salon noin 2 000 asukkaan
väestönkasvun ansiota.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
18
Kuva 14 Väestön määrän muutos 250 m ruuduissa vuodesta 2002 vuoteen 2009. Lähde: Tilastokes-
kus, Ruututietokanta. Pohjakartta © Logica/MML
Seuraavassa kartassa kuvataan väestömäärässä tapahtuneita muutoksia Someron
keskustassa vuosien 2002 ja 2009 välillä. Kartan kuvaamalla alueella on tapahtunut hienoista
väestömäärän kasvua kyseisellä ajanjaksolla.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
19
Kuva 15 Väestön määrän muutos 250 m ruuduissa vuodesta 2002 vuoteen 2009. Lähde: Tilastokes-
kus, Ruututietokanta. Pohjakartta © Logica/MML
Seuraavassa kaaviossa esitetään Tilastokeskuksen vuonna 2009 julkistaman väestöennusteen
mukaiset muutokset asukasmäärissä vuosien 2009 ja 2020 välillä. Someron väestömäärän
ennustetaan jatkavan hienoista laskuaan (noin 300 asukasta). Tarkastelualueella
voimakkainta väestönkasvua ennustetaan Saloon, jonka väkiluvun arvioid aan kasvavan yli
4 300 asukkaalla.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
20
Kuva 16 Tapahtunut väestön määrän kehitys ja väestöennuste Somerolle ja naapurikuntiin
2000-2030. Lähde: Tilastokeskus.
Alla olevassa kartassa havainnollistetaan taulukon esittämää väestöennustetietoa. Kartasta
voidaan selkeästi nähd ä, että Someron ympäryskuntiin on Koski Tl:ää ja Loimaata lu kuun
ottamatta ennustettu väestömäärän kasvua.
Kuva 17 Väestöennuste Somerolle ja naapurikuntiin 2009-2020 (muutos %). Lähde: Tilastokeskus.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
21
3.2. Kesäasutus
Somerolla on suhteellisen paljon kesäasutusta. Lähinnä vesistöjen tuntumaan keskittyviä
mökkejä on yli 2 000. Tilastokeskuksen vuoden 2006 SuomiCD:n mukaan
ulkopaikkakuntalaisia kesäasukkaita oli noin 2 600. Määrä on vuoden 2006 jälkeen
todennäköisesti edelleen kasvanut. Oheisessa kartassa on esitetty kesämökkien määrä 250 m
tilastoruu duissa vuonna 2006. Kartasta voidaan nähd ä Someron kesäasutuksen painottuvan
kunnan itäosiin. Someron noin 2 600 kesäasukkaan voi arvioida vastaavan noin 600
vakituista asukasta ja lisäävän kunnan vähittäiskaupan markkinapotentiaalia vastaavasti.
Kuva 18 Kesämökit 250 m ruuduissa vuonna 2006. Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohja-
kartta © Logica/MML
3.3. Työpaikat ja työssäkäynti
Someron työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 75 %.
Forssan seutu ja Salo ovat tärkeitä työssäkäyntisuuntia. Seuraavan sivun kartassa on esitetty
työpaikkojen sijainti Forssassa ja lähiseud ulla 250 metrin ruuduissa. Someron työpaikat ovat
keskittyneet keskustaajamaan. Forssa, Loimaa ja Salo ovat suuria työpaikkakeskittymiä,
muissa naapurikunnissa työpaikkoja on vähemmän ja ne ovat keskittyneet entisiin ja
nykyisiin kuntakeskuksiin.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
22
Kuva 19 Työpaikat 250 m ruuduissa 31.12.2007. Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohja-
kartta © Logica/MML
3.4. Liikenne
Someron keskeisin liikenneväylä on kantatie 52, joka johtaa Somerolta lounaaseen Salon
kautta valtatielle 1 sekä luoteeseen valtatielle 10. Tien vilkkain kohta on Someron
keskustassa, jossa keskimäärin kulkee noin 9 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskustasta
Salon suuntaan tiellä liikkuu keskimäärin hieman alle 3 000 ajoneuvoa vuorokaud essa.
Toinen merkittävä liikenneväylä on seututie 280, joka johtaa Somerolle Nummi-Pusulasta.
Tiellä liikkuu Someron keskustan tuntumassa noin 2 900 ajoneuvoa ja keskustan
ulkopuolella noin 2 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Forssan suunnasta ja valtatieltä 2
liikennettä tuo Someron keskustan lähettyvillä kantatie 52:een yhtyvä seututie 282. Ohessa
on esitetty ote Turun tiepiirin vuoden 2006 liikennemääräkartoista.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
23
Kuva 20 Liikennemäärät tieverkolla vuonne 2006. Lähde:Tiehallinto, Turun tiepiiri.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
24
4. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kehitys
4.1. Ostovoima ja sen kasvu
Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioid aan ku lutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden
henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kertomalla kulutusluku alueen
väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntau tuvasta ostovoimasta. Alla
on esitetty tässä selvityksessä käytetyt ku lutusluvut, jotka perustuvat Tuomas Santasalon ja
Katja Koskelan teoksen Vähittäiskauppa Suomessa 2008 huhtikuussa 2010 päivitettyihin
maakuntakohtaisiin lukuihin (www.tuomassantasalo.fi). Kulutuksen kasvu on arv ioitu var-
sin varovasti: päivittäistavaran kulutuksen on arvioitu kasvavan 1 %/ vuosi ja
erikoistavarakau pan e 2 %/ vuosi. Kokonaisuudessaan kulu tusluku kasvaisi ku itenkin
näilläkin kasvuoletuksilla yli 2 700 euroa henkilöä kohden vuoteen 2030 mennessä.
Taulukko 1 Vähittäiskaupan kulutusluvut Varsinais-Suomessa 2009-2020-2030
Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnittain toimialakohtaisesti sekä yhteensä ostovoiman
kehitys vuosiin 2020 ja 2030. Esitetty vähittäiskaupan ostovoima on laskettu kertomalla
edellä esitetty ku lutusluku väestön määrällä. Kasvuarviossa on huomioitu Tilastokeskuksen
ennustama väestönkasvu. Koska väestönkasvu alueella on ennusteen mukaan osin jopa ne -
gatiivista, suurin osa kasvusta syntyy ostovoiman ja kulutuksen kasvusta. Erikoistavara-
kaupassa kasvu on suurempaa kuin päivittäistavarassa. Koko alueella vähittäiskaupan osto-
voima kasvaa jopa yli 400 miljoonalla eurolla, mutta tästä kasvusta noin puolet sijoittuu
Saloon. Somerolaisten ostovoima kasvaisi laskelman mukaan noin 9,5 miljoonalla eurolla
vuoteen 2020 mennessä ja noin 21 miljoonalla eu rolla vuoteen 2030 mennessä.
2009 2020 2030
Päivittäistavarakauppa ml. alkoholi 3 268 3 646 4 027
Tilaa vievä kauppa 1 366 1 698 2 070
Muu erikoiskauppa pl. alkoholi 2 420 3 009 3 668
Erikoistavarakauppa yhteensä 3 786 4 707 5 738
Yhteensä 7 054 8 353 9 766
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
25
Taulukko 2 Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu 2009-2020-2030.
PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN
OSTOVOIMA 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030
Somero 28,3 30,6 33,4 2,3 2,8
Forssa 53,6 59,7 67,3 6,1 7,6
Tammela 19,9 23,1 26,7 3,2 3,5
Nummi-Pusula 18,4 21,5 25,2 3,1 3,7
Salo 165,2 198,7 230,3 33,6 31,6
Koski Tl 7,4 8,0 8,7 0,6 0,7
Loimaa 51,2 56,9 63,3 5,7 6,4
Ypäjä 7,8 8,8 10,0 1,0 1,2
Jokioinen 17,3 19,8 22,6 2,5 2,8
YHT 369,0 427,1 487,4 58,1 60,3
TILAA VIEVÄN
ERIKOISKAUPAN OSTOVOIMA 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030
Somero 12,8 15,5 18,6 2,6 3,2
Forssa 24,3 30,2 37,6 5,9 7,4
Tammela 9,1 11,7 14,9 2,7 3,2
Nummi-Pusula 8,4 10,9 14,1 2,5 3,2
Salo 75,0 100,5 128,6 25,6 28,0
Koski Tl 3,3 4,0 4,8 0,7 0,8
Loimaa 23,2 28,8 35,4 5,6 6,6
Ypäjä 3,5 4,4 5,6 0,9 1,1
Jokioinen 7,9 10,0 12,6 2,2 2,6
YHT 167,5 216,1 272,1 48,6 56,0
MUUN ERIKOISKAUPAN
OSTOVOIMA 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030
Somero 22,8 27,4 33,0 4,6 5,6
Forssa 43,1 53,5 66,6 10,4 13,1
Tammela 16,0 20,7 26,4 4,7 5,7
Nummi-Pusula 14,8 19,3 25,0 4,5 5,7
Salo 132,8 178,1 227,8 45,3 49,7
Koski Tl 5,9 7,1 8,6 1,2 1,4
Loimaa 41,2 51,0 62,6 9,8 11,7
Ypäjä 6,3 7,9 9,9 1,6 2,0
Jokioinen 13,9 17,8 22,3 3,9 4,6
YHT 296,8 382,8 482,1 86,0 99,3
KOKO VÄHITTÄISKAUPAN
OSTOVOIMA YHTEENSÄ 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030
Somero 63,9 73,4 85,0 9,5 11,6
Forssa 121,0 143,4 171,5 22,4 28,0
Tammela 45,0 55,6 68,0 10,6 12,4
Nummi-Pusula 41,6 51,7 64,3 10,0 12,6
Salo 373,0 477,4 586,6 104,4 109,2
Koski Tl 16,6 19,1 22,0 2,5 2,9
Loimaa 115,5 136,7 161,3 21,1 24,7
Ypäjä 17,6 21,1 25,4 3,5 4,3
Jokioinen 39,1 47,6 57,5 8,5 9,9
YHT 833,4 1026,1 1241,7 192,7 215,6
Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e
Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e
Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e
Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
26
4.2. Ostovoiman siirtymät
Seuraavassa taulukossa on arvioitu ostovoiman siirtymiä tutkimusalueen kunnissa. Las-
kelma kertoo kunkin kunnan kaupallisesta omavaraisuudesta, ei siitä, mihin kuntiin
ostovoima tarkalleen suuntautuu. Laskennallisesti ind eksin arvo 100 tarkoittaisi tilannetta,
jossa kunnassa syntyisi vähittäiskaupan myyntiä yhtä paljon kuin kunnassa on ostovoimaa.
Tällaisessakin tilanteessa kuntaan voi kuitenkin virrata muualta, jos kunnan omien asukkai -
den ostovoima virtaa edelleen pois kunnasta.
Virtausten laskemisessa on käytetty lähteenä Tilastokeskuksen kuntakohtaisia liikevaihtotie -
toja sekä A.C. Nielsen Finland Oy:n päivittäistavarakaupan myymälärekisteriä.
Päivittäistavarakauppaan sisältyy tässä myös alkoholikauppa. Arvonlisävero on huomioitu ,
mutta Tilastokeskuksen salauskäytännöstä johtuen laskelmaan liittyy jonkin verran epävar -
muutta, koska kaikkien erikoistavarakaupan myymälöiden tietoja ei ole myymälämäärän
vähäisyyden takia julkaistu .
Päivittäistavarakaupassa Somero ja Forssa ovat selkeitä ostovoiman virtauksen kohteita.
Salo ja Loimaa ovat melko omavaraisia. Sen sijaan Tammela, Nummi-Pusula, Koski Tl, Ypäjä
ja Jokioinen menettävät päivittäistavarakaupan ostovoimaa muualle. Erikoistavarakaupassa
Forssa, Salo, Koski Tl ja Loimaa ovat ostovoiman virt auksen kohdekuntia. Somerolta
arvioidaan virtaavan jopa lähes puolet erikoiskaupan ostovoimasta muualle.
Taulukko 3 Ostovoiman virtaukset
PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN VIRTAUS
OSTOVOIMAN VIRTAUS milj. e indeksi
Somero 3,5 113
Forssa 21,2 140
Tammela -10,6 47
Nummi-Pusula -4,7 74
Salo 1,3 101
Koski Tl -2,0 73
Loimaa -2,1 96
Ypäjä -3,9 50
Jokioinen -8,2 53
YHT -5,5 99
ERIKOISTAVARAKAUPAN VIRTAUS
OSTOVOIMAN VIRTAUS milj. e indeksi
Somero -16,2 55
Forssa 46,3 169
Tammela -21,6 14
Nummi-Pusula -12,4 47
Salo 37,7 118
Koski Tl 20,4 320
Loimaa 5,3 108
Ypäjä -8,1 18
Jokioinen -17,8 18
YHT 33,7 107
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
27
4.3. Ostovoiman kasvun aiheuttama laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve
Ostovoiman kasvusta void aan johtaa laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta -alan tarve.
Pinta-alan tarve lasketaan jakamalla ostovoiman kasvu tavoitteellisella neliömyyntiteholla.
Tässä laskelmassa on käytetty suhteellisen alhaisia neliömyyntitehoja (pt:6 500 ja et 2 500
euroa/ myyntineliömetri). Laskennallinen lisäpinta-alan tarve kuvaa tilannetta, jossa kaikki
ostovoiman kasvu suuntau tuisi uuteen kaupan p inta -alaan ja toisaalta koko ostovoiman
kasvu jäisi asuinkuntaan.
Todellisuudessa lisäpinta-ala voi toteu tua missä vain vaikutusalueella ja osa lisäpinta-alan
tarpeesta voi toteu tua nykyisten myymälöiden neliömyyntitehon kasvuna tai vaikkapa
internet-kaupassa. Toisaalta tarvitaan myös nykyisiä myymälöitä korvaavaa rakentamista,
jos kauppa uudistuu ja hakee uusia toimitiloja tai nykyiset toimitilat siirtyvät muuhun
käyttöön. Myös ostovoiman siirtymät alueelle tai alueelta pois voi vaikuttaa pinta-alan
tarvetta lisäävästi tai vähentävästi.
Koska päivittäistavarakaupan osalta kulutuksen kasvu on arvioitu v arsin p ieneksi, jää myös
lisäpinta-alan tarve varsin vaatimattomaksi. Someron nykyinen päivittäistavarakaupan
pinta-ala on Nielsenin rekisterin mukaan noin 6 000 k-m2, mutta nykyinen pinta-alan tarve
edellä esitettyjen laskelmien perusteella olisi puolestaan vain noin 5 400 k-m2.
Tämänhetkinen tilanne on siis lievä ylitarjonta päivittäistavarakaupassa. Lisäpinta-alan
tarvetta ei siis ainakaan vuoteen 2020 mennessä ole, ellei jokin nykyinen myymälä siirry
uuteen sijaintiin tai poistu markkinoilta. Vuoteen 2030 mennessä kulutuksen kasvu saattaa
väestön vähenemisestä huolimatta nostaa päivittäistavarakaupan tilantarpeen noin 6 400
kerrosneliömetriin. Tällöin Somerolla voisi jopa olla tilaa uudelle pienelle
päivittäistavaramyymälälle tai nykyisten myymälöiden la ajennukselle. Kaupan kannalta on
kuitenkin täysin mahd ollista, että kulutuksen kasvu suuntautuu nykyisiin myymälöihin ja
parantaa niiden kannattavuutta.
Erikoistavarakaupassa pinta-alan tarpeen kasvu on suurempaa, koska ku lutus kasvaa nope-
ammin. Lisäksi neliömyyntitehot ovat erikoistavarakaupassa p ienempiä, mikä tarkoittaa
sitä, että ku lutuksen kasvu edellyttää enemmän pinta -alaa. Somerolle arvioidaan syntyvän
erikoiskaupan lisäp inta-alan tarvetta noin 8 000 kerrosneliömetriä. Someron
erikoistavarakaupan ostovoimasta virtaa muualle tällä hetkellä lähes puolet; u losvirtauksen
pienentäminen mahd ollistaisi suuremmankin pinta-alan lisäämisen. Erikoistavarakaupassa
ostovoiman siirtymäindeksi on Somerolla 55 – se tarkoittaa, että 45 % ostovoimasta siirtyy
pois omasta kunnasta. Tämän perusteella void aan olettaa, että nykyinen
erikoistavarakaupan pinta-ala olisi noin puolet laskennallisesta tarpeesta eli noin 14 000
kerrosneliömetrin luokkaa. Pääosa pinta-alasta on toteutunut rauta- ja maatalouskaupoissa.
Erikoistavarakaupassa pelkkä ostovoiman kasvuun perustuva pinta -alan tarpeen kasvu on
noin 8 000 kerrosneliömetrin luokkaa. Jotta ostovoiman siirtymä pysyisi nykyisellä tasollaan
eikä kasvaisi suuremmaksi, tu lisi uutta kaupan pinta -alaa rakentaa noin 4 400
kerrosneliömetriä. Mikäli Someron kaupallista omavaraisuutta (ostovoiman siirtymä)
halutaan kohentaa, voisi tätä suurempikin pinta-alan lisäys olla mahdollista. Nyt
suunniteltava korkeintaan 4 000 kerrosneliömetrin vähittäiskaupan pinta-alan mahd ollistava
hanke mahtuisi siis markkinoille.
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
28
Taulukko 4 Vähittäiskaupan laskennallinen lisäpinta-alan tarve 2009-2020-2030
PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN
TILANTARVE 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030 2009-2030
Somero 5 440 5 880 6 420 440 540 980
Forssa 10 300 11 500 12 900 1 200 1 400 2 600
Tammela 3 840 4 450 5 130 610 680 1 290
Nummi-Pusula 3 540 4 140 4 850 600 710 1 310
Salo 31 800 38 200 44 300 6 400 6 100 12 500
Koski Tl 1 420 1 530 1 660 110 130 240
Loimaa 9 840 10 900 12 200 1 060 1 300 2 360
Ypäjä 1 500 1 690 1 920 190 230 420
Jokioinen 3 330 3 810 4 340 480 530 1 010
YHT 71 010 82 100 93 720 11 090 11 620 22 710
TILAA VIEVÄN ERIKOISKAUPAN
TILANTARVE 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030 2009-2030
Somero 6 420 7 730 9 320 1 310 1 590 2 900
Forssa 12 200 15 100 18 800 2 900 3 700 6 600
Tammela 4 530 5 850 7 450 1 320 1 600 2 920
Nummi-Pusula 4 180 5 440 7 050 1 260 1 610 2 870
Salo 37 500 50 300 64 300 12 800 14 000 26 800
Koski Tl 1 670 2 010 2 420 340 410 750
Loimaa 11 600 14 400 17 700 2 800 3 300 6 100
Ypäjä 1 760 2 220 2 780 460 560 1 020
Jokioinen 3 930 5 020 6 310 1 090 1 290 2 380
YHT 83 790 108 070 136 130 24 280 28 060 52 340
MUUN ERIKOISKAUPAN
TILANTARVE 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030 2009-2030
Somero 11 400 13 700 16 500 2 300 2 800 5 100
Forssa 21 500 26 800 33 300 5 300 6 500 11 800
Tammela 8 020 10 400 13 200 2 380 2 800 5 180
Nummi-Pusula 7 410 9 640 12 500 2 230 2 860 5 090
Salo 66 400 89 100 114 000 22 700 24 900 47 600
Koski Tl 2 960 3 570 4 280 610 710 1 320
Loimaa 20 600 25 500 31 300 4 900 5 800 10 700
Ypäjä 3 130 3 940 4 930 810 990 1 800
Jokioinen 6 960 8 890 11 200 1 930 2 310 4 240
YHT 148 380 191 540 241 210 43 160 49 670 92 830
KOKO VÄHITTÄISKAUPAN
TILANTARVE YHTEENSÄ 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030 2009-2030
Somero 23 200 27 300 32 200 4 100 4 900 9 000
Forssa 44 000 53 300 65 000 9 300 11 700 21 000
Tammela 16 400 20 700 25 800 4 300 5 100 9 400
Nummi-Pusula 15 100 19 200 24 400 4 100 5 200 9 300
Salo 136 000 178 000 222 000 42 000 44 000 86 000
Koski Tl 6 060 7 110 8 360 1 050 1 250 2 300
Loimaa 42 000 50 800 61 200 8 800 10 400 19 200
Ypäjä 6 390 7 850 9 630 1 460 1 780 3 240
Jokioinen 14 200 17 700 21 800 3 500 4 100 7 600
YHT 303 350 381 960 470 390 78 610 88 430 167 040
Tarve, k-m2 Kasvu, k-m2
Tarve, k-m2 Kasvu, k-m2
Tarve, k-m2 Kasvu, k-m2
Tarve, k-m2 Kasvu, k-m2
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
29
Kuva 21 Someron laskennallinen vähittäiskaupan pinta-alan tarve nykytilanteessa ja kasvu vuoteen
2020 ja 2030
Edellä esitetty perustuu yksinomaan Tilastokeskuksen arvioimaan väestönkasvuun ja
Someron omaan väestöpohjaan. Someron vähittäiskaupan markkinapotentiaalia kasv attavat
lisäksi myös kesä-asukkaat ja Someron eteläpuolella Salon pohjoisosissa asuvat, joille
Somero olisi lähin asiointipaikka. Näiden ryhmien merkitys verrattuna Someron omaan
väestöön on kuitenkin varsin pieni. Lisäksi kaavoituksella olisi pyrittävä lu omaan tilanne,
jossa vapaan kilpailun mahdollistamiseksi kauppapaikkoja olisi tarjolla kaikille markkinoille
haluaville yrittäjille – kaavoissa pitäisi siis olla jonkin verran ylimitoitusta.
Toisaalta varsinkin erikoistavarakaupan osalta on realistista o lettaa, että osa ostovoimasta
suuntau tuu myös jatkossa suurempiin kaupunkeihin eikä ostovoiman ulosvirtausta pystytä
täysin pysäyttämään. Erikoistavarakaupassa myös internet -kaupan merkitys on suurempi
kuin päivittäistavarakaupassa ja verkkokaupan merkitys tulee todennäköisesti ed elleen kas-
vamaan. Erikoistavarakaupan osalta ostovoimaan perustuvien laskelmien mukainen pinta -
ala siis tuskin tulee toteu tumaan.
5 4406 420
11 400440
1 310
2 300
540
1 590
2 800
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
18 000
Päivittäistavarakauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoistavarakauppa
Ke
rro
sne
liö
me
triä
Tilantarve 2009 Kasvu 2009-2020 Kasvu 2020-2030
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
30
5. Kaupallisten vaikutusten arviointi
5.1. Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat
Somero sijaitsee Turku–Tampere–Helsinki -kolmion keskellä, mutta irrallaan suurimmista
valtateistä. Lähimmistä kaupungeista Forssa, Salo ja Loimaa rajaavat Someron kaupallista
vaikutusaluetta niin, että se rajautuu käytännössä kaupungin rajoihin. Salon kaupungin
pohjoisimmissa osissa on jonkin verran alueita, joille Somero on lähin asiointipaikka, mutta
pääosin Someron kaupan tarjonta palvelee somerolaisia ja kesäasukkaita. Someron väkiluku
oli vuonna 2009 noin 9 400 ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan se laskee hitaasti
niin, että vuonna 2030 väkiluku olisi noin 9 000.
Kaava-alue sijoittuu aivan kiinni nykyiseen keskustaan. Asiointimatkojen p ituus ja yhdys-
kuntarakenne eivät juuri muutu. Kaavoitettavalle alueelle muodostuisi rakennusoikeutta
noin 9 000 kerrosneliömetriä, josta vähittäiskaupan suuryksikölle osoitettaisiin 3 000-4 000 k-
m2. Kaavoitusvaiheessa ei ole tietoa alueelle mahdollisesti sijoittuvan toiminnan laad usta.
Kaavalla ei osoiteta toimialarajoitteita, joten myös päivittäistavarakaupan sijoittuminen
kohteeseen on mahd ollista. Tässä selvityksessä arvioidaan kolmea vaihtoehtoista mitoitusta:
3 000, 3 500 ja 4 000 kerrosneliömetrin kaupan suuryksikköä.
Vaikka hanke ylittää vähittäiskaupan suuryksikön 2 000 kerrosneliömetrin kokorajan, ei sillä
voi sanoa olevan seud ullisia vaikutuksia, vaan kyse on ennen kaikkea Someron kaupan
palvelujen järjestymisestä. Seudullisia vaikutuksia syntyy mahd ollisesti lähinnä siitä, että
somerolaisten asioinnit seudun keskuksissa vähenisivät , mutta somerolaisten rooli Salon ja
Forssan kaupan kannalta on hyvin pieni.
5.2. Vaikutukset kaupan palveluverkkoon Somerolla ja seudulla
5.2.1.Päivittäistavarakauppa
Somerolla on nykytilanteessa melko paljon päivittäistavarakauppaa väestöpohjaan nähden:
Someron nykyinen päivittäistavarakaupan pinta-ala on Nielsenin rekisterin mukaan noin
6 000 k-m2. Nykyinen pinta-alan tarve edellä esitettyjen laskelmien perusteella olisi
puolestaan noin 5 400 k-m2. Tämänhetkinen tilanne on siis lievä ylitarjonta
päivittäistavarakaupassa. Lisäp inta-alan tarvetta ei siis ainakaan vuoteen 2020 mennessä ole,
ellei jokin nykyinen myymälä siirry uuteen sijaintiin tai poistu markkinoilta. Vuoteen 2030
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
31
mennessä kulutuksen kasvu nostaa väestön vähenemisestä huolimatta
päivittäistavarakaupan tilantarpeen noin 6 400 kerrosneliömetriin. Tällöin Somerolla voisi
jopa olla tilaa uudelle pienelle päivittäistavaramyymälälle tai nykyisten myymälöiden
laajennukselle. On myös täysin mahdollista, että ku lutuksen kasvu suuntautuu nykyisiin
myymälöihin ja parantaa niiden kannattavuutta, jolloin uutta pinta-alaa ei tarvittaisi
ollenkaan.
Jos tässä käsiteltävään hankkeeseen sijoittu isi päivittäistavarakauppa, tarkoittaisi se
todennäköisesti joko jonkin nykyisen myym älän siirtymistä hankkeeseen tai sitä, että
nykyisistä päivittäistavarakaupoista joku jou tuisi kilpailun kiristyessä lopettamaan. Tämä ei
kuitenkaan koske pienimuotoista päivittäistavaran kauppaa jonkin toisen myymälän
yhteydessä, esimerkiksi halpatavaratalon ku ivaelintarvikemyyntiä tai vastaavaa.
5.2.2.Erikoistavarakauppa
Somerolla on melko paljon erikoistavarakaupan tarjontaa. Kaupungille ominaista on, että
erikoistavaramyymälät eivät pääosin ole valtakunnallisiin ketju ihin kuuluvia. Somerolta on
melko hyvin saatavissa kaikkia erikoistavarakaupan tuoteryhmiä, mutta vaihtoehtoisia
tuotteita ja asiointipaikkoja on rajatusti saatavilla. Erikoistavarakaupan ostovoimasta
melkein puolet siirtyy Someron ulkopuolelle.
Nyt selvitettävän hankkeen myötä erikoistavarakau pan tarjonta voisi Somerolla
monipuolistua selvästi. Hanke mahd ollistaisi uusien yrittäjien sijoittumisen kuntaan ja
tarjonnan monipuolistumisen. Someroon rajautuvan vaikutusalueen väestöpohja ja
vaihtoehtoisten asiointikohteiden määrä asettavat rajat kaup an tarjonnalle. Ostovoiman
kasvuun perustuvien laskelmien mukainen maksimipinta -ala ei todennäköisesti toteudu
Somerolle, vaan jatkossakin osa ostovoimasta suuntautuu suurempiin keskuk siin, etenkin
Saloon ja Forssaan.
Someron aseman vahvistuminen voi jonkin verran vähentää somerolaisten asiointeja Salossa
ja Forssassa ja sitä kautta välillisesti heikentää näiden erikoiskaupan edellytyksiä, mutta
vaikutus ei ole kovin vahva. Sekä Salon että Forssan kaupallinen asema perustuu ennen
kaikkea niiden omaan väestöpohjaan ja lisäksi niillä on oma vaikutusalueensa, jolle Someron
vaikutus ei u lotu.
5.3. Vaikutukset Someron kaupalliseen kehityskuvaan ja seudulliseen kaupan asemaan
Hankkeen toteu tuminen vahvistaisi Someron kaupallista asemaa. Someron seudullinen rooli
ei kuitenkaan oleellisesti muutu nykyisestä: se on selvästi paikalliskeskus, joka palvelee
pääasiassa somerolaisia.
5.4. Vaikutukset Someron keskustan kaupalliseen rakenteeseen ja sen kehityskuvaan
Hanke muuttaa Someron keskustan kaupallista painopistettä. Hämeentien merkitys kasvaa,
sillä se yhdistää keskustan vahvimman kaupan alueen Joensuuntien ja Lid lin, Siwan sekä
hankealueen. Oheisissa kaavioissa on havainnollistettu kaupan painopisteen mahdollisia
muutoksia. Nykyisessä rakenteessa keskusta levittyy Joensuuntien mukaisesti pohjois-etelä-
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
32
suunnassa. Pohjoisessa on S-marketin lisäksi myös rautakaupat, etelässä kaupan akseli
päättyy K-supermarketiin. Joensuuntien pohjoisosa S-marketilta Hämeentien risteykseen on
kaupallisesti vilkkainta. Eteläosassa painottuvat kaupan lisäksi myös erilaiset palvelut ja
toimistot, kuten pankit ja vakuutusyhtiöt.
Nyt käsiteltävän hankkeen toteutuminen vahvistaa parhaimmillaan koko keskustaa, jos se
tuo Somerolle uutta kaupan tarjontaa. Keskimmäiset rakennemallit kuvaavat tilann etta,
jossa Somerolle tulee uu tta kaupan tarjontaa. Oikeanpuoleisin malli kuvastaa tilannetta,
jossa hankkeen toteutuminen aiheuttaa lähinnä nykyisten toimintojen
uudelleensijoittumisen eikä tarjonnan kokonaismäärä kasva. Joensuuntien eteläosan
kaupallisen merkityksen hiipuminen on yksi mahdollinen kehityskulku .
Koko keskustan vahvistumista tukee parhaiten se, että hankkeeseen sijoittuvat toiminnot
olisivat Someron nykyistä tarjontaa täydentäviä ja mieluiten uusia toimijoita. Toisaalta yksi
mahdollisuus voisi olla myös kauempana taajaman eteläreunassa Helsingintien varressa
sijaitsevien kauppojen siirtyminen hankkeeseen. Tällöin hankkeen vaikutus olisi kaupallista
rakennetta eheyttävä ja tiivistävä sekä keskustaa vahvistava.
Kuva 22 Someron keskustan kaupallisen rakenteen kehityskuvavaihtoehtoja
Hankkeen toteu tuminen muuttaa Someron kaupallista dynamiikkaa, mikä voi rohkaista
nykyisiä yrittäjiä ja kiinteistönomistajia kehittämään toimintaansa ja tilojaan. Hanke voi
toimia p iristysruiskeena, joka vaiku ttaa koko Someron kaupan kehityskuvaan.
5.5. Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja asukkaiden arkielämään
Asemakaava-alue sijoittuu aivan nykyisen keskustan yhteyteen. Kaupan fyysinen
saavutettavuus ei käytännössä muutu – suurin muutos on ehkä se, että kaupan toimintoja
siirtyy Helsingintien itäpuolelle. Jalankulkuyhteys keskustan liikkeistä uuteen hankkeeseen
edellyttää tien ylitystä. Kauempaa tuleville, autoileville asiakkaille sijainnin merkitys on
vielä pienempi.
Joen
suu
nti
e
Hämeentie Hämeentie Hämeentie Hämeentie
Joen
suu
nti
e
Joen
suu
nti
e
Joen
suu
nti
e
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
33
Kaupan laadullinen saavutettavuus – valikoimien monipuolisuus – paranee selvästi. H anke
mahdollistaa kaupan tarjonnan kasvun niin, että tarve asioid a kauempana sijaitsevissa kes -
kuksissa vähenee. Somerolaistan ostosmatkat lyhenevät.
5.6. Vaikutukset ostovoiman suuntautumiseen
Somerolaisten ostovoimaa siirtyy Someron ulkopuolelle erikoistavar akaupan osalta noin 16
miljoonan euron verran. Jos entistä suurempi osa somerolaisten ostovoimasta pysyisi
Somerolla, vähentäisi se vastaavasti lähimpien keskusten – lähinnä Salon ja Forssan –
myyntiä. Someron ostovoiman siirtymä ei kuitenkaan ole kovin merkittävä näille
kaupungeille: Salon vähittäiskaupan myynti on 410 miljoonan euron luokkaa ja Forssan 190
miljoonan. Somerolaisten ostovoiman siirtymä vastaa alle 4 % Salon myynnistä ja noin 8 %:a
Forssan koko vähittäiskaupan myynnistä. Todellisuud essa somerolaisten ostovoiman
siirtymien merkitys Forssalle ja Salolle ei ole edes näin suuri, koska siirtymä jakau tuu
useampaan kaupunkiin. Tässä käsiteltävä hanke ei edes 4 000 kerrosneliömetrin suuruisena
myöskään lopettaisi kokonaan somerolaisten ostovoiman siirtymää Someron u lkopuolelle.
Oheisessa taulukossa on esitetty karkea laskelma siitä, miten hanke vaikuttaisi Someron
kaupalliseen omavaraisuu teen. Laskelma on tehty vuoden 2020 tilanteeseen, jossa yleinen
kulutuksen kasvu on nostanut somerolaisten ostovoimaa vuoden 2009 tilanteeseen
verrattuna. Ylinnä on esitetty ns. nollavaihtoehto, jossa Someron vähittäiskaupan myynti
olisi samalla tasolla kuin vuonna 2009. Ostovoiman siirtymä Someron u lkopuolelle kasvaisi
lähes 10 miljoonalla eurolla yli 22 miljoonaan ja siirtymäindeksi olisi enää 70, kun se vuonna
2009 oli 80 (arvo 100 kuvaisi täydellistä omavaraisuutta, jossa ostovoimaa ei siirry muualle).
Seuraavilla riveillä on esitetty 3 000, 3 500 ja 4 000 k-m2:n suuruisen kaupan hankkeen
vaikutus myyntiin ja ostovoiman virtaukseen. Erot vaihtoehtojen välillä ovat pieniä, mutta
kuvastavat sitä, että hankkeen myötä ostovoiman siirtymä pysyisi nykytasolla myös vuonna
2020.
Taulukko 5 Hankkeen vaikutus Someron kaupalliseen omavaraisuuteen vuonna 2020
Tilanne 2020
Someron
vähittäiskaupan
myynti, milj e
Ostovoiman
virtaus,
milj. e
Ostovoiman
virtaus,
indeksi
Ei hanketta 51,3 22,2 70
3 000 k-m2 58,5 15,0 80
3 500 k-m2 59,7 13,8 81
4 000 k-m2 60,9 12,6 83
Nykytilanne (2009) 51,3 12,6 80
Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011
34
Lähteet
A.C. Nielsen Finland Oy: Päivittäistavarakaupan Myymälärekisteri.
Tiehallinto, Turun tiep iiri: Liikennemääräkartat.
Tilastokeskus: Ruututietokanta 2010, Toimipaikkarekisteri, Väestöennuste, Väestörakenne,
Väestö/ Työssäkäynti. (www.tilastokeskus.fi)
SuomiCD 2006.
Tuomas Santasalo ja Katja Koskela: Vähittäiskauppa Suomessa 2008.
www.tuomassantasalo.fi