-
9 / 2017
AMANDA RENARD,VASTUUOHJAAJA
Tekoäly ei vieterveysalan töitä
Hoitaja potilaanakokemuksia paljon, tutkimusta vähän
Hoitokoti Tuhkimo tarjoaapäihdekuntoutusta erityisesti
naisille
Huonosisäilma
sairastuttaahoitajia
Valinnanvapaus-lainsäädäntövalmistellaan uudelleen
-
2 SUPER 9/ 2017
syyskuu
3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Työpaikoilla
vakavia sisäilmaongelmia 8 Valinnanvapauslaki valmistellaan
uudelleen 10 SuPerin syksyssä haasteita 11 Perhevapaauudistusta
kiirehdittävä 12 Syyskuun lyhyet
13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa:
Hirvikäristys 16 Amanda Renardin työpäivä 22 Kotihoidon työntekijät
kovilla 24 Tekoäly ei vie hoitajien töitä 29 Ergonomiaan huomiota
myös päiväkotityössä
30 Huono sisäilma sairastuttaa hoitajia 34 Sirkka-Liisa Kivelän
kolumni 36 Kun hoitajasta tulee potilas 40 Opiskelijat maailmalla
42 Tuhkimo tarjoaa päihdekuntoutusta naisille 46 Hyvä hoitaja tulee
hyvin juttuun
47 Palasia sieltä täältä 48 Meidän juttu: oma bussipysäkki 50
Lähihoitajakoulutus muuttuu 52 SuPerin edunvalvontakoulutus 54
Superristikko 55 Paras juttu 56 Virve Ilves, tosi vahva nainen
60 Jäsenyksikön palvelukortti 61 Hanna Jokisen pakina 62
Työttömyyskassa tiedottaa 69 Kuulumisia 72 Superkulttuuria 73 Anna
kiitos kollegalle 74 Luonnossa 75 P.S. Suomussalmelta
SISÄLLYS 9/2017
56 Virve Ilves osaa nostaa oikein.42Niina Leiviskä ohjaa naisia
löytämään itsensä.
36Potilaana oleva hoitaja oivaltaa työstään uusia
asioita.
24Tekoäly toimii samojen
arvojen varassa kuin sen luoneet ihmiset.
-
SUPER 9/2017 3
64. vuosikerta
Tilaushinta 56 €/vuosi
Aikakauslehtien Liiton jäsen
julkaisija
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto
Ratamestarinkatu 12
00520 Helsinki
Fax 09 2727 9120
päätoimittaja
Leena Lindroos 09 2727 9174
taittava toimittaja
Jukka Järvelä 09 2727 9178
toimittajat
Henriikka Hakkala 09 2727 9193
Sonja Kähkönen 09 2727 9175
Minna Lyhty 09 2727 9176
Marjo Sajantola 09 2727 9173
vierailevat kirjoittajat
Elina Kujala, Antti Vanas
kannen kuva
Amanda Renardin
kuvasi Elina Kujala
ulkoasu
Eyekraft Oy
Jukka Järvelä
painos
95 800
ilmoitukset
Henriikka Hakkala 09 2727 9193
osoitteenmuutokset
Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140
Tilatut: toimitus 09 2727 9298
kirjapaino
ISSN 0784–6975
4041-0619Painotuote
SUPER
HUONOA ILMAA
PÄÄKIRJOITUS
L
[email protected]
oppuvuonna 2016 tehtiin superilaisille sähköpostikysely, jolla
kartoitettiin jäsentemme työpaikkojen sisäilmaan liittyvää
tilan-netta. Kyselyyn vastasi 2200 jäsentä. Tulosanalyysin mukaan
si-säympäristön ongelmat koskettavat jopa yli puolta vastanneista.
Useimmat kokevat työpaikkansa ilmanvaihdon puutteelliseksi ja
sisäilman tunkkaiseksi ja kuivaksi. Homeen hajun haistaa joka
kolmas vastaaja ja viemärin hajun lähes yhtä moni. Tilanne saa
aikaan sen, että superilaisilla esiintyy selvästi muuta väestöä
enemmän väsymys-tä, päänsärkyä, lihas- ja nivelvaivoja ja toistuvia
infektioita. Kun suoma-laisista kahdeksan prosenttia potee astmaa,
kyselyyn vastanneista astmas-ta kärsii 17 prosenttia.
Kyselyn vastaukset analysoinut työterveyshuollon ja
ympäristölääke-tieteen professori Tuula Putus sanoo, että
sisäilmaongelmat ovat hoito-alan yksiköissä vähintään yhtä yleisiä
kuin kouluissa. Ainakin kolman-neksessa työpaikkarakennuksista on
vakavia sisäilmaongelmia ja jopa 75 prosenttia rakennuksista on
korjauksen tarpeessa. Toki korjauksia myös tehdään, mutta 40
prosenttia kyselyyn vastanneista ei ole huomannut niiden
helpottaneen omaa tilannettaan.
Huono sisäilma sairastuttaa. Pitkään jatkuessaan mikrobeille
altistu-minen johtaa sairauden kroonistumiseen eikä töihin paluu
onnistu aina edes saneerattuihin tiloihin. Ongelmana on, että
oireilua ei osata diagno-soida ajoissa. Myös välinpitämättömyyttä
ja oireiden väheksymistä esiin-tyy yleisesti. Hoitajien työpaikat
ovat samalla asiakkaiden ja potilaiden hoitoon keskittyviä tiloja.
Kaikkien osapuolten kannalta on lähtökohtai-sen tärkeää olla
rehellinen asiassa ja tehdä viivyttelemättä tarvittavat toi-met.
Haastattelemamme asiantuntijat suosittelevat myös työpaikan vaihtoa
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oireiden ilmaan-nuttua –
joskus se on ainoa tapa säilyttää oma työkyky..
-
4 SUPER 9/2017
Ammattiosaston hallituksen valmistella toimintasuunnitelma ja
talousarvio vuodelle 2018 syyskokouksen hyväksyttäväksi.
Ilmoittautua lasten parissa työskentelevien jäseniltoihin. Ajat
ja paikkakunnat löytyvät tämän lehden sivulta 28.
Valmistautua loppuvuoden työsuojeluvaaleihin.
Osallistua ammattiosaston syyskokoukseen.
Täyttää talviajan loma-asuntohakemus ja Holiday Club
-hakemus.
Tarkastaa, onko jäsenmaksut maksettu tai peritty palkastasi.
Ilmoittaa jäsenyksikköön tai tehdä muutokset verkon
jäsensivuilla: työnantajan vaihtuminen, eläkkeelle jääminen,
opiskelun aloittami-nen, äitiysloma tai hoitovapaa.
AJANKOHTAISTA
nyt on aika
8.9.
10.9.
13.–14.9.
21.9.
Lähihoitaja 2017, Helsinki, SuPer
Kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä, WHO
Kuntamarkkinat, Helsinki
Kansainvälinen rauhanpäivä
Uusimmat kannanotot jamuistamisen arvoiset tapahtumat
KalenteriKunta-alan pääsopijajärjestöt vaativat
palkankorotuksia
Kunta-alan pääsopi-jajärjestöt valmistau-tuvat syksyn
palk-kaneuvotteluihin ja vaativat selviä pal-kankorotuksia.
Julkinen sektori on jo kantanut kor- tensa kekoon mittavilla
säästötoimil- la. Epäoikeudenmukaiset lomarahaleik-kaukset
painostettiin julkiselle sektoril- le osana kilpailukykysopimusta.
Kaik- kien jo toteutettujen säästötoimien vai-kutukset eivät vielä
edes näy valtion ta-loudessa.
Julkisen sektorin työntekijöiden an-siotasoa ei saa jäädyttää
eikä aliarvioida työntekijöiden merkitystä taloudelle ja
hyvinvoinnille. Kotimaisen kysynnän vahvistaminen on selkeä osa
tärkeää työllisyyden vahvistamista.
HYVINVOINNIN PERUSTAPääsopijajärjestöt KoHo, JUKO ja Kunta-alan
unioni muistuttavat tie-dotteessaan, että koko yhteiskunnan
toiminnan sekä työllisyyden ja talou-den vahvistumisen kannalta on
välttä-mätöntä, että julkisen sektorin työnte-kijöiden palkkoja ja
muita palvelussuh-teen ehtoja parannetaan. Yhtä sopimus-
kautta pidempi palkkaohjelma kaikille sopimusaloille on
käynnistettävä jo nyt edessä olevalla sopimuskierroksella.
Kilpailukykysopimus kohtelee julki-sen sektorin työntekijöitä
rankemmin kuin niin sanottuja avoimen sektorin työntekijöitä.
Julkisten palveluiden ki-ristäminen tai julkisen sektorin
työnte-kijöiden päähän potkiminen eivät tuo teollisuudelle lisää
tilauksia tai työpaik-koja. On tärkeää ymmärtää, että julki-nen ja
yksityinen tukevat toisiaan.
Julkisen sektorin työntekijät tuotta-vat työllään
hyvinvointipalveluja, jot-ka tuottavat osaamista, takaavat
yh-teiskunnan perusrakenteet ja turvalli-suuden.
Hyvinvointipalvelut auttavat myös vientialoja parantamaan
tuloksel-lisuutta ja bruttokansantuotetta.
Näillä kansalaisten maksamilla hy-vinvointipalveluilla olemme
saaneet varhaiskasvatuksen, joka on esimerkik-si mahdollistanut
naisten ja yksinhuol-tajien töihin menon. Hyvä koulutus on antanut
ammatin ja tuottanut asian-tuntijoita eri aloille. Sosiaali- ja
tervey-denhuolto on mahdollistanut monil-le ihmisille normaalin,
mielekkään elä-män pitkäaikaissairauksista huolimat-ta. Laadukkaat
julkiset palvelut tekevät Suomesta hyvinvointiyhteiskunnan..
syyskuu
koulutukset
6.9.
6.–7.9.
14.9.
18.9.
29.9.
30.9.–1.10.
Ajankohtaista tietoa diabetek-sesta, diabeettisesta
jalkahaa-vasta ja eteisvärinästä, Vaasa, SuPer
Puheenjohtajien neuvottelu-päivät, Helsinki, SuPer
Toimiva jäsenrekisteri, Helsinki, SuPer
Ajankohtaista tietoa diabe-teksesta, diabeettisesta
jal-kahaavasta ja eteisvärinästä, Hämeenlinna, SuPer
Tehoa taloudenhoitoon, Helsinki, SuPer
Sukella SuPeriin, Lappeenranta, SuPer
ING
IMA
GE
1.10.
2.10.
6.10.
10.10.
Kansainvälinen ikäihmisten päivä
Kansainvälinen väkivallattomuuden päivä
Varhaiskasvatus-messut, Helsinki
Maailman mielenterveyspäivä, WHO
lokakuu
-
SUPER 9/2017 5
uperilaiset ovat toisen as-teen terveys- ja sosiaalialan sekä
kasvatuksen ammatti-laisia ja siksi koulutusuudis-tus koskee meitä
voimak-kaasti. Ammatillinen kou-
lutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi
kokonaisuudeksi. Myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimis-ta ja
yksilöllisiä opintopolkuja lisätään. Samalla puretaan sääntelyä ja
päällek-käisyyksiä. Näin lukee toimintasuun-nitelmassa strategisen
hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien
toimeen-panemiseksi.
On hienoa, että ajatellaan, että opis-kelijalla on jo
lähtökohtaisesti osaamis-ta tulevasta alastaan. Mutta me tiedäm-me,
että ammatti-ihmisen identiteetti rakentuu siitä, että hänellä on
taitoa ja tietoa teoistaan ja niiden seuraamuksis-ta. Moni on
hyväsydäminen ja haluaa auttaa – mikä sinänsä on hyvä asia – mutta
kun ihminen on hoidon, hoivan, kuntoutuksen, kasvatuksen ja
ohjaami-sen tarpeessa, hänellä on oikeus saada se
ammatti-ihmiseltä.
Siksi koulutusreformin toiminta-suunnitelma on haastava, etenkin
työ-paikkaohjaajille. Haastavaksi sen te-kee se, että jokaisella
opiskelijalla on oma, henkilökohtainen opetussuunni-telma.
Aikuisopiskelijalla se saattaa ol-la aivan erilainen kuin
nuorisoasteen opiskelijalla. Tähän oppija- ja opetus-viidakkoon
pitäisi sitten työpaikkaoh-jaajan kyetä vastaamaan samalla, kun
tekee omaa työtään. Se on tiedossa, että superilaisten ammatillinen
osaaminen on hyvää ja hienoa, mutta myös työ-määrän tiedetään
olevan tapissa. Mistä siis tähän työpaikkaohjaamiseen löytyy voimia
ja aikaa?
Aika ja voimat löytyvät ammatti-identiteetistä ja siitä, että
meidän tu-lee aina voida olla ylpeitä ammatilli-
S
Ammatillisen koulutuksen reformi haastaa meitä
PUHEENVUO RO
sesta osaamisestamme. Koulutus on ai-noa tie siihen osaamiseen,
jota nykyään hoitotyössä tarvitaan. Kun työpaikalla on ohjattava
opiskelija, on tähän teh-tävään saatava aikaa aivan kuten
muil-lakin aloilla ohjattaville ja ohjaajille an-netaan. On
tietysti päiviä, jolloin ei kaikki mene kuin Strömsössä, mutta
kaikki päivät eivät saa olla niin kiirei-siä, ettei ohjaamiseen jää
kunnolla ai-kaa. Ohjaaminen ja opettaminen voi-vat olla myös
palkitsevia ja molempia osapuolia voimaannuttavia. Opiskeli-jan
tuoman uuden tiedon yhdistämi-nen konkarikollegan tietoihin vain
ja-lostaa osaamista ja tuottaa molemmin-puolista hyvää.
Työpaikkaohjaaminen jää harvoin yhden henkilön vastuulle. Siksi
on tär-keää, että kaikki, jotka osallistuvat oh-jaamiseen, ovat
tietoisia mitä milläkin jaksolla on tarkoitus oppia. Tämä taas
vaatii opiskelijalta aktiivisuutta, jotta hän heti jakson alussa
tuo asian tiedok-si. Opiskelijalle annetaan myös paljon omaa
vastuuta siitä, että opinnot su-juvat suunnitelman mukaan. Mutta
kun opiskelijoiden ikähaitari on 15–60 vuotta, ovat valmiudet tähän
hyvin erilaisia.
Superilaiset ovat osaavina ammat-ti-ihmisinä kulmakiviä
hyvinvointipal-veluissa. Juuri meidän superilaisten on pidettävä
huoli siitä, että tulevien kolle-goiden tulee voida saavuttaa samat
pe-rusammattitaidot kuin mitä itselläm-me on. Totta on, että
ammatissa oppii ja hoitokäytänteet ja toimintakulttuu-rit
muuttuvat, mutta teoria pitää olla hallussa, työskentelee sitten
millä osaa-misalalla tahansa.
Vaikka välillä voi tuntua siltä, että koko ajan meiltä vaaditaan
enemmän ohjaamisessa, meidän on silti pidettä-vä huoli, että meille
jatkossakin tulee ohjattavia opiskelijoita. Me tarvitsem-
Puheenjohtaja Silja Paavola
me heitä tulevina ammattilaisina, sillä työmäärä ei vähene
millään osa-alueel-la. Tämän takia jokaisen on kyseltävä, miksi ei
ole opiskelijoita, jos heitä ei näy.
Joku on joskus sanonut: ”Kaikki mikä kannattaa tehdä, kannattaa
teh-dä hyvin.” Tämä on aika hyvä ohje täs-säkin asiassa..
Terveisin,
-
6 SUPER 9/2017
UUTISETEsillä juuri nyt
SuPerin kysely osoitti
Vakavia sisäilmaongelmiahoitoalan työpaikoillaSuperilaisilla
esiintyy väsymystä, päänsärkyä, lihas- ja nivelvaivoja, astmaa ja
toistuvia infektioita sel-västi enemmän kuin muulla väes-töllä.
Jäsenet kertoivat SuPerin kyselyssä kärsivänsä monenlaisista huonon
sisäilman aiheuttamista oireista.
teksti minna lyhty
SuPerin tekemään kyselyyn vastan-neista 17 prosentilla on astma.
Kaikis-ta suomalaisista vain kahdeksalla pro-sentilla on sama
diagnoosi. Superilaiset kärsivät muuta väestöä enemmän myös
infektiosairauksista.
– Tarkastelin väestön infektiosai-rastavuutta väitöskirjassani,
jonka mu-kaan poskiontelotulehduksia on neljäl-lä prosentilla
väestöstä vuosittain. SuPe-rin kyselyssä luku on viisinkertainen
sii-hen verrattuna, sanoo Turun yliopiston työterveyshuollon ja
ympäristölääke-tieteen professori Tuula Putus, joka on analysoinut
SuPerin kyselyn vastaukset.
Putuksen mukaan sisäilmaongelmat ovat hoitoalan yksiköissä
vähintään yh-tä yleisiä kuin kouluissa. Hän sanoo, et-tä ainakin
kolmanneksessa rakennuk-sista on vakavia sisäilmaongelmia ja jo-pa
75 prosenttia rakennuksista on jon-kinlaisen korjauksen
tarpeessa.
Yli puolet kyselyyn osallistuneis-ta kokee työpaikkansa
ilmanvaihdon olevan puutteellinen. Tavallinen hait-ta on
tunkkaisuus ja kuivalta tuntuva ilma. Monet raportoivat liian
kylmäs-tä tai kuumasta huonelämpötilasta, ve-dosta, pölystä ja
liasta. Joka kolmas oli haistanut homeen tai maakellarin ha-jun.
Lähes yhtä usea oli kärsinyt vie-märin hajusta.
– Homeen haju on erittäin hyvä
mittari altistumisesta. Jos työpaikalla on homeenhajua, oireilu
on kaksi ker-taa yleisempää kuin työpaikoilla, joissa havaintoa ei
ole tehty.
16 prosenttia vastaajista kertoo vält-täneensä oireiden tai
epämukavuuden vuoksi työskentelyä tai oleskelua tietyis-sä
työtiloissa viimeisen vuoden aikana.
HOMETTA JA HAITALLISIA MIKROBEJAKyselyssä pyydettiin arvioimaan,
mi-
ten pitkään on oman käsityksensä mu-kaan altistunut työuran
aikana homeil-le tai muille kosteusvauriomikrobeille. 60 prosenttia
vastaajista uskoo altistuk-sen kestäneen useita vuosia tai
vähin-tään vuoden. Vain kymmenen prosent-tia kokee, ettei ole
altistunut lainkaan ja joka viides ei osaa arvioida
altistu-mistaan.
Lähes 30 prosenttia vastanneista on havainnut omissa
työtiloissaan kosteus-vaurion merkkejä, kuten kosteusläik-
onko sinua haitannut työtiloissasi jokin seuraavista tekijöistä
viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana?
Haitta Esiintynyt vähintään kerran viikossa
veto 41 %
liian korkea huonelämpötila 38 %
vaihteleva huonelämpötila 44 %
liian matala huonelämpötila 28 %
kuiva ilma 62 %
tunkkainen (huono) ilma 63 %
kostea ilma 20 %
riittämätön ilmanvaihto 59 %
homeen tai maakellarin haju 32 %
viemärin haju 29 %
muut epämiellyttävät hajut 43 %
tupakansavu 16 %
melu 47 %
heikko valaistus tai häikäisy, heijastukset 36 %
havaittava pöly tai lika 39 %
jokin muu 13 %
-
Perustoimeentulotuen saajien määrä suureni kesälläKelan maksamaa
perustoimeentulotu- kea sai kesäkuussa 164 400 ja heinäkuus-sa 160
400 kotitaloutta. Tuen saajia oli kesäkuussa 10 000 enemmän kuin
tou-kokuussa. Toimeentulotuen saajien mää-rä kasvaa kesäisin
lähinnä siksi, että osa opiskelijoista joutuu turvautumaan
toi-meentulotukeen, kun he eivät saa kesäl-lä opintotukea. Kela
maksoi kesäkuu-kausina keskimäärin suurempaa perus-toimeentulotukea
kuin keväällä. Touko-kuussa tukea maksettiin keskimäärin 457 euroa
kotitaloutta kohti. Kesäkuussa kes-kimääräinen tuki oli 489 euroa
ja heinä-kuussa 478 euroa. Tuen määrän kasvoi, sillä aiempaa
useammalla kotitaloudella ei ollut perustoimeentulotuen lisäksi
lain-kaan tuloja. Toukokuussa näitä kotitalouk- sia oli 8
prosenttia, kesäkuussa 12 prosent-tia ja heinäkuussa 14
prosenttia.
Syöpäyhdistykset kieltäisivät tupakkasijoittamisenNeljä
pohjoismaista syöpäyhdistystä ovat yhdistäneet voimansa ja
kehottavat eläkerahastoja lopettamaan asiakkaiden-sa rahojen
sijoittamisen tupakkaosakkei-siin. Maailmanlaajuisesti tupakka
tappaa vuosittain kuusi miljoonaa ihmistä. Suo-messa tupakkaan
kuolee vuosittain kes-kimäärin 5000 ihmistä. Tupakkateolli-suus
rikkoo ihmisoikeuksia ja suunnit-telee tuotteensa niin, että ne
aiheuttavat voimakasta riippuvuutta mahdollisim-man nopeasti.
Syöpäyhdistysten mu-kaan eläkerahastojen on katsottava pei-liin ja
kannettava yhteiskunnallinen vas-tuunsa. Norjassa useat
eläkerahastot ovat luopuneet sijoituksistaan tupakkateolli-suuteen
jo vuosia sitten.
I NG
I MA
GE
SISÄILMAKYSELY SUPERIN JÄSENILLE
SuPerin sähköpostitse teh-tyyn sisäilmakyselyyn vas-tasi 2205
jäsentä syksyllä 2016. Kysely osoittaa, että hoitoalan yksiköiden
sisäilmaongelmat ovat vakavia. Kyselyyn vastan-neista 41 prosenttia
työsken-telee vanhusten palvelutaloissa ja vanhainkodeissa, 14
pro-senttia kotihoidossa, 12 pro-senttia terveyskeskuksissa, 10
prosenttia päiväkodeissa ja seitsemän prosenttia sairaa-loissa. 73
prosenttia vastaajista on kuntatyönantajan palveluk-sessa ja 22
prosenttia yksityissektorilla.
kiä, rakenteiden tummumista ja pin-noitteiden irtoamista.
Seitsemän prosenttia vastaajista on tehnyt havaintoja
homekasvustosta omissa työtiloissaan. Hieman useam- pi on nähnyt
homekasvustoa muis-sa tiloissa. Joka kymmenes kertoo, et-tä hometta
on ollut aikaisemmin, mut-ta vaurio on korjattu.
Joka neljännen vastaajan työpaikalla on tehty
kosteusvauriokorjauksia. Kuu-si prosenttia kertoo, että
homevaurioi-ta on korjattu. Ilmanvaihtoa on paran-nettu joka
viidennen työpaikalla. Myös muunlaista remonttia on tehty. Silti
lä-hes 40 prosenttia kokee, ettei korjauk-silla ollut vaikutusta
omaan terveyden-tilaan. Vain viidellä prosentilla tervey-dentila on
kohentunut.
– Korjaukset ovat usein vain paik-kalappukorjauksia, vaikka
pitäisi teh-dä iso remontti tai rakentaa kokonaan uusi rakennus.
Korjattuun rakennuk-seen joudutaan tekemään lisäkorjauk-sia usein
jo parin vuoden päästä, Tuu-la Putus kertoo.
OIREITA TYÖTILOISTATyöpaikan sisäilmasta terveyshaittoja kertoo
saaneensa yli 40 prosenttia vas-taajista. Viihtyvyyshaitoista
raportoi jo-ka kolmas.
Terveyshaitoista yleisimpiä ovat ne-nän tukkoisuus, silmäoireet,
nuha, ys-kä, kurkkukipu, äänen käheys ja iho-oireet. Väsymystä
esiintyy 60 prosentil-la vastanneista. Lisäksi tavallisia oireita
ovat kivut selässä, lihaksissa ja nivelissä.
Pään tuntuminen raskaalta ja pään-särky ovat yleisiä oireita.
Lisäksi vastaa-jat raportoivat muun muassa ärtynei-syydestä,
keskittymisvaikeuksista, hui-mauksesta ja muistihäiriöistä.
Neuro-logisilla oireilla havaittiin kohtalainen yhteys
työaikaan.
– Jotkut sisäilmaoireista kärsivät hoitajat sanovat, että heillä
on aivosu-mu. Kun lähtee aamulla töihin, tietää, kuka on ja mihin
on menossa, mutta iltapäivällä asia ei ole yhtä selvä.
Sisäil-maongelmat ovat vakava uhka hoito-työn laadulle, jos
hoitajan keskittymi-nen menee työvuorosta selviytymiseen, Tuula
Putus pohtii.
Joka toinen vastaajista kertoo tarvit-sevansa säännöllisesti
jotain lääkitystä, mikä on enemmän kuin muulla väes-töllä.
Antibioottikuurin infektioon oli tarvinnut lähes puolet vastaajista
vii-meisen vuoden aikana. Putuksen mu-kaan näyttää siltä, että
hoitajat ovat jal-keilla ja töissä lääkkeiden voimin.
Sisäilmaongelmien vuoksi työpistet-tä tai työpaikkaa on
vaihtanut noin 13 prosenttia kyselyyn vastanneista. Ter-veydentila
parani merkittävästi vain 11 prosentilla. Suurin piirtein yhtä
mo-ni koki terveydentilansa kohentuneen jonkin verran. Useimpien
vointi ei ko-hentunut. Työpaikan vaihtaminen ei auta, jos
uudessakin paikassa on sisäil-maongelmia.
Noin joka kolmas kyselyyn vastan-neesta kokee terveydentilansa
alentu-neen viimeisen vuoden aikana. Saman verran vastaajista ei
usko jaksavansa ny-kyisessä ammatissa eläkeikään asti. Lä-hes 80
prosenttia on harkinnut työpai-kan tai jopa ammatin vaihtamista.
Kak-si prosenttia on jo siirtymässä muihin töihin.
Putuksen mukaan sisäilmaongelmat täytyy ottaa vakavasti.
– Hoitajille pitää taata parhaat mah-dolliset olosuhteet, jotta
he voivat käyt-tää asiantuntemustaan potilaan ja koko yhteiskunnan
hyväksi..lue lisää sisäilma-asiaa sivulta 30.
SUPER 9/2017 7
-
8 SUPER 9/2017
UUTISETEsillä juuri nyt
TÄRKEITÄ AJANKOHTIAAlkuvuosi 2018. Hallitus antaa eduskunnalle
uuden esityksen valinnanvapauslaiksi.
Kevät 2018. Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään
eduskunnassa yhtä aikaa.
Lokakuu 2018. Maakuntavaalit.
1.1.2020. Sote- ja maakunta-uudistus voimaan. Tällöin sosi-aali-
ja terveyspalvelujen jär-jestämisvastuu siirtyy maakun-nille.
SuPer oli mukana vaikuttamassa siihen, että
Valinnanvapauslakivalmistellaan uudelleenteksti jukka
järvelä
Superilaisten kannalta viime kesän isoin uutinen oli se, että
sote-uudistus, valinnanvapauslaki ja maakuntauudistus eivät
toteudu-kaan alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Valinnanvapauslainsäädäntö valmistel-laan uudelleen. Koko
sote-uudistuksen alku siirtyy vuodella eteenpäin vuon-na 2020
alkavaksi. Samassa hötäkäs-sä maakuntavaalit on siirretty vuoden
2018 lokakuuhun.
SuPer vastusti vanhan ja nyt jo hylä-tyn valinnanvapausesityksen
voimaan-tuloa. Liiton edustajien vierailut edus-kunnassa
vaikuttivat osaltaan siihen, että valtiovalta ottaa sote-asiat
uuteen käsittelyyn. Perustuslakivaliokunta löi asialle lopullisen
niitin, kun se piti pak-koyhtiöittämistä perustuslain
vastaise-na.
MONI ASIA VIELÄ AUKISuPerin edunvalvontajohtaja Anne
Sai-nila-Vaarno on tyytyväinen siihen, et-tä valinnanvapauslaki
meni uuteen val-misteluun.
– Lakiesitys oli epämiellyttävä pala purtavaksi.
– Yhtiöittämisvelvoite olisi tarkoit-tanut sitä, että valtaosa
toiminnoista, joissa kuntasektorin superilaisia on töis-sä, olisi
yhtiöitetty. Liiton jäsenet olisi-vat siirtyneet yksityissektorin
palveluk-seen. Muutos olisi ollut valtava. Olem-me tosi
tyytyväisiä, että yhtiöittämis-
velvoite ei toteutunut maan hallituk-sen suunnittelemalla
tavalla.
Koska valinnanvapausesitys otettiin uudelleen valmisteltavaksi,
moni asia siirtyy ja viivästyy. Sainila-Vaarno lähet-tää terveiset
kaikille superilaisille, eten-kin neuvottelupöydissä istuville
aktii-veille ja luottamusmiehille.
– Koska tietty epävarmuus tulevas-ta jatkuu, nyt tarvitaan
kärsivällisyyttä ja malttia, kunnes valtakunnalliset pää-tökset on
tehty.
– Tässä vaiheessa tärkeintä olla tar-kasti selvillä siitä, mitä
suunnitelmia kunkin maakunnan osalta ollaan teke-mässä.
Superilaiset näkökulmat on tuo-tava esiin niissä työryhmissä, jotka
maa-kunnissa kokoontuvat.
– Näitä työryhmiä on paljon, mutta kaikissa, joissa
keskustellaan superilais-ten työhön ja työehtoihin liittyvistä
asi-oista, on oltava superilainen edustaja.
Koska jokaisessa maakunnassa on erilaisia työryhmiä, liitosta ei
voida an-taa kentälle yleispätevää toimintaoh-jetta, jota
voitaisiin soveltaa jokaiselle superilaiselle neuvottelijalle eri
puolil-la Suomea.
NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄAlkava syksy on todennäköisesti kiivas
neuvottelupöydissä ja koko ay-rinta-malla. Sote-kuvioiden
mutkistuminen hankaloittaa myös tulevaa neuvottelu-järjestelmää
koskevia neuvotteluja.
– Meillä oli tarkoitus saada KT-kuntatyönantajan kanssa
neuvoteltua lokakuuhun mennessä sopimus uu-
-
SUPER 9/2017 9
Euroopan tuhkarokko- epidemia heijastuu myös Suomeen THL:n
tietoon tuli kesäkuun ja elokuun alkupäivien välisenä aikana 10
tuhkarok-kotapausta Suomessa. Suomen tapauk- set heijastelevat
Euroopan huonontu-nutta tuhkarokkotilannetta. Euroopas-sa on vuoden
2017 aikana todettu yli 13 000 tuhkarokkotapausta, joista val-taosa
Romaniassa ja Italiassa. Suomessa kuluneena kesänä todetut
tartunnat on saatu ulkomailla tai ulkomailla matkan-neesta
henkilöstä. THL muistuttaa, et-tä rokotussuoja kannattaa tarkistaa
en-nen matkustamista maahan, jossa tuh-karokkoa esiintyy.
Työuraeläkkeen haku alkoi elokuussa
Ennakkopäätöstä täysin uudesta eläke-vaihtoehdosta,
työuraeläkkeestä, on voi-nut hakea elokuun alusta alkaen. Elä-ke
alkaa aikaisintaan 1.2.2018. Työura-eläkettä voivat saada
63-vuotiaat, jotka ovat tehneet vähintään 38 vuotta päätoi-mista
raskasta ja kuluttavaa työtä ja joi-den työkyky on pysyvästi
heikentynyt. Työuraeläkkeeseen oikeuttavan raskaan ja kuluttavan
työn tulee jatkua edelleen tai työn päättymisestä ei saa olla
kulunut enempää kuin yksi vuosi.
lisätietoa työuraeläkkeestä ja sen hakemisesta
ING
IMA
GE
LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄ JA SOPIMUKSET
Vaikka sote-asiat ovat käymistilassa, SuPer jatkaa
valmistautumista tule-vaan neuvottelujärjestelmään yhdessä
työnantajan ja muiden liittojen kanssa. Aikataulu näyttää venyvän
pidemmälle kuin vuodenvaihteeseen, joka oli alun perin
määränpää.
Keskeisiä neuvoteltavia asioita ovat ainakin:
a) Mitä työ- ja virkaehtosopimusta tulevan maakuntatyönantajan
kanssa sovelletaan?
b) Minkälainen luottamusmiesjärjestelmä syntyy?
c) Mitä muita kuntapuolen sopimuksia ja suosituksia maakunnissa
noudatetaan?
Luottamusmiesjärjestelmän rakentuminen on tärkeä asia. Tämän
tiimoilta on jo perustettu SuPerin oma työryhmä.
desta neuvottelujärjestelmästä tulevaa maakuntajärjestelmää
silmällä pitäen. Kuntatyönantajia koskeva lakimuutos kuitenkin
juuttui sote-lakien mukana eduskuntaan.
– Asiat elävät koko ajan, mutta täl-lä hetkellä
Kuntatyönantajalla ei ole la-kiin perustuvaa oikeutta sopia työ- ja
virkaehtosopimuksia tulevien maakun-tien puolesta. Toki
suunnitelmia tule-vasta voidaan silti tehdä, Sainila-Vaar-no
selvittää.
Valinnanvapauslakia on alettu val-mistella virkamiestyönä
uudestaan. Tästä laista on todennäköisesti tarkoi-tus antaa uusi
hallituksen esitys lausun-noille marraskuussa, mutta aikataulu voi
vielä muuttua.
Suunnitelmien mukaan hallitus an-taa eduskunnalle uuden
esityksen va-linnanvapauslaiksi alkuvuonna 2018. Maakunta-, sote-
ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtä aikaa ke-väällä
2018. Tällöin lait voisivat tulla voimaan kesällä 2018.
Kun sote-uudistus seisoo ja asiat lyk-
kääntyvät, useat kunnat saattavat ryh-tyä tekemään omia
ratkaisujaan: ulkois-taminen lisääntyy ja etenkin pienem-piin
kuntiin voi tulla isojen sosiaali- ja terveysalan yritysten
toimintaa. Syynä on se, että kunnat haluavat nyt turvata
sote-palvelut lähelle. Kunnat pelkäävät, että maakunnallisten
yksiköiden myötä lähipalvelut vähenevät.
NEUVOTTELUSYKSYSyksyn neuvottelukierroksesta odo-tetaan tiukkaa.
Nykyiset työehtoso-pimukset ovat voimassa tammikuun 2018 loppuun
asti. Taloudellinen ti-lanne on kohentumassa, joten jäsenis-tö
odottelee jonkinlaisia palkankoro-tuksiakin.
Liitto on lähestynyt ammattiosastoja tavoitekyselyllä. Sekä
yksityisen että jul-kisen puolen superilaisilta osastoilta on
kysytty sopimustavoitteista. Kun juu-ri tulleet vastaukset on saatu
käsiteltyä, SuPer linjaa tavoitteensa syksyn
palkka-neuvotteluihin..
SUPERILAISET NÄKÖKULMAT ON TUOTAVA ESIIN NIISSÄ TYÖRYHMISSÄ,
JOTKA
MAAKUNNISSA KOKOONTUVAT.
https://www.keva.fi/henkiloasiakkaalle/tietoa-elakkeista/elakevaihtoehdot/tyouraelake/
-
10 SUPER 9/2017
UUTISETEsillä juuri nyt
SuPer valmis haasteisiinteksti marjo sajantola
Lähihoitajakoulutuksen laadun säi-lyttäminen, superilaisten
työssäjak-saminen, sopimusneuvottelut sekä maakunta- ja
sote-uudistuksiin valmistautuminen ovat SuPerin syksyn
kärkitoimintaa muun edun-valvonnan ohessa.
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa, että syksy on täynnä
haasteita, mutta SuPer on vahva liitto ja kykenee niihin
vastaamaan. Lähes 90 000 supe-rilaisen puheenjohtaja haluaa, että
jo-kainen jäsen on mukana tässä työssä. Nyt on aika osallistua
ammattiosaston kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin sekä tukea
työpaikkojen SuPer-aktiiveja hei-dän luottamustehtävissään.
– SuPeria arvostetaan asiantuntija-liittona, joka tuo rohkeasti
esiin niin epäkohdat kuin keinot niiden poista-miseen ja ehkäisyyn.
Liiton viestien painoarvoon vaikuttaa jäsenmäärän li-säksi myös
liiton näkyvyys. Näkyvyy-teen voi jokainen jäsen vaikuttaa
osal-listumalla ammattiosastojen ja liiton järjestämiin tempauksiin
ja toritapah-tumiin.
LÄHIHOITAJAKOULUTUS LAADUKKAANASyksyn toiminnan ykkösasiaksi
pu-heenjohtaja Paavola nostaa lähihoitaja-koulutuksen säilyttämisen
laadukkaa-na. SuPer kirjelmöi jo keväällä kansan-edustajille
ammatillisen koulutuksen reformin vaarantavan
lähihoitajakoulu-tuksen tason. Liitto vaati, että opiskeli-jan
soveltuvuus alalle on varmistettava, eikä osaamisvaatimuksista saa
tinkiä.
Paavola muistuttaa, että valtaosa lä-hihoitajaopiskelijoista on
alalle moti-voituneita ja todella taitavia. Mutta kun 10 prosenttia
opiskelijoista vie 90 pro-senttia opettajan ajasta, se heikentää
kaikkien opetusta. Soveltuvuuskokei-
den palauttaminen poistaisi tämän on-gelman. Liitto jatkaa
edelleen työtä tä-män tavoitteen saavuttamiseksi.
– Oppilaitosten on huolehdittava sii-tä, että opiskelijoilla on
työssäoppimis-jaksolle riittävä tieto-taitopohja ettei- vät
työpaikkaohjaajat näänny työtaak-kansa alle. Myös työpaikoilla on
oltava riittävät resurssit opiskelijoiden ohjauk- seen. Opiskelijan
on edistyessäänkin saatava olla opiskelija, eikä hänellä saa
korvata puuttuvaa työvoimaa.
Paavola muistuttaa, että SuPer on osallistunut alusta asti
lähihoitajakou-lutuksen suunnitteluun ja kehittämi-seen, eikä hyvää
koulutusta pidä ro-muttaa lyhentämällä sitä säästösyistä.
– Nuorisoasteen koulutus ei voi mis-sään nimessä lyhentyä,
yleinen jatko-opintokelpoisuus on turvattava. Aikui-sella voi olla
tutkintoja sekä monia tai-toja jo ennestään, mutta hänenkin on
hallittava lähihoitajan ammatin vaati-mat tiedot ja taidot.
Paavola painottaa, että jokaisessa työpaikassa on myös oma
hoitokult-tuurinsa ja työssä tarvitaan erilaisia tai-toja, jotka
opitaan työpaikkakoulutuk-sessa tai työtä tekemällä. Uusi
työnteki-jä tarvitsee tukea työyhteisöltään.
SUPER VAIKUTTAA PÄÄTTÄJIINMaan hallitus päätti jatkaa sote- ja
maa-kuntauudistusta siten, että uudistus tu-lee voimaan 1.1.2020
alkaen. Perus-tuslakivaliokunnan toiveen mukaisesti maakunta-,
sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa
yhtäaikaises-ti todennäköisesti maaliskuussa 2018.
– SuPer ajaa jäsenten etuja myös pyrkimällä vaikuttamaan
päättäjiin kai-killa tasoilla. Sote-uudistus ei saa tar-koittaa
sitä, että syrjäkylät tyhjenevät. Ihmisiä ei saa pakottaa myymään
kote-jaan ja muuttamaan työpaikan perään, Paavola sanoo.
Paavola jatkaa, ettei säästöjä synny
nykyisellä toiminnalla, jossa korjataan vain tuhoja, eikä
ongelmien ennaltaeh-käisyyn ole riittäviä resursseja.
– Esimerkiksi varhaiskasvatuksen kohdalla liitto on ottanut
voimakkaas-ti kantaa lakiin ja mitoituksiin. Vaikka pääpaino on
koulutuksessa, pieni lapsi tarvitsee syliä ja hoivaa. Siksi
tarvitaan lähihoitajia.
SOPIMUSNEUVOTTELUT KÄYNNISTYVÄT Kunta-alan pääsopijajärjestöt
eli Kun-ta-alan koulutettu hoitohenkilöstö Ko-Ho, johon SuPer
kuuluu yhdessä Tehyn kanssa, sekä Kunta-alan Julkisalan
kou-lutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Kunta-alan Unioni ovat
antaneet yhtei-sen tiedotteen julkisen sektorin työnte-kijöiden
sopimustavoitteista. Nyt vaa-ditaan selkeitä palkankorotuksia.
Silja Paavola muistuttaa, että on tär-keää ymmärtää, että
julkinen ja yksi-tyinen tukevat toisiaan ja yksityisiäkin
palveluita tarvitaan varmasti. Myös jul-kiset palvelut ovat
tehokkaita, vaikutta-via ja taloudellisia.
– On väärin luoda mielikuvia julki-sen sektorin
tuottamattomuudesta. Jul-kiset palvelut ovat lakisääteisiä, eikä
jul-kinen sektori voi valita asiakkaitaan tai tavoitella voittoa,
vaan se palvelee kaik-kia tasavertaisesti.
Tehtävien hoitamiseen tarvitaan Paa- volan mukaan riittävästi
osaavaa sekä motivoitunutta työvoimaa. Yksityissek-torilla ei
lomarahaleikkausta ollut, mut-ta palkkaus on heikompi kuin
julkisel-la sektorilla, joten paineita palkankoro-tuksiin on.
– SuPer lähetti ammattiosastojen puheenjohtajille tavoitekyselyn
neuvot-telujen pohjaksi. Tarvitsemme jäsenten mielipidettä siitä,
mihin he ovat valmii-na. Tälle ikuiselle yksisuuntaiselle
työn-tekijöiden tekemälle joustolle on tulta-va stoppi..
10 SUPER 9/2017
-
SUPER 9/2017 11
PAM moittii luottamus- miesjärjestelmän
irtisanomistaPalvelualojen ammattiliitto PAMin hal-litus on
arvostellut S-ryhmän toimintaa. Osuuskaupparyhmään kuuluva
Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa on yksipuo-lisesti irtisanonut
yrityksen luottamus-miesjärjestelmän. Yrityksen johto on
il-moittanut, ettei se neuvottele asiasta. PAM on vaatinut Kaupan
liittoa vaikut-tamaan yritykseen, että asia saadaan rat-kaistua
neuvottelemalla. S-ryhmä on li-säksi irtisanonut yksipuolisesti
S-ryh-män esimiesten työehtosopimuksen.
Osasairauspäiväraha kannattaa työ- kyvyttömyyden
alussaOsasairauspäivärahan käyttö työkyvyt-tömyyden varhaisessa
vaiheessa lisää va-kiintunutta työhön paluuta ja työssä oloa kahden
vuoden seuranta-aikana. Asia selvisi Työterveyslaitoksen, Kelan ja
Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa. Osasairauspäivärahaa käyttäneet
jäivät seurannassa täydellä sairauslomalla ol-leita
verrokkihenkilöitä harvemmin täy-delle työkyvyttömyyseläkkeelle,
mutta useammin osatyökyvyttömyyseläkkeel-le. Tutkimus rajattiin
kahteen työkyvyt-tömyyttä eniten aiheuttavaan sairaus-ryhmään –
tuki- ja liikuntaelinten sai-rauksiin ja mielenterveyden
häiriöihin.
ING
IMA
GE
Keskusjärjestöt vaativatperhevapaauudistuksenpikaista
aloittamistaTyömarkkinoiden keskusjärjestöt – EK, SAK, Akava ja
STTK – esitti-vät, että maan hallitus käynnistää budjettiriihessä
valmistelun perhe-vapaajärjestelmän uudistamiseksi. Valmistelu on
toteutettava kolmi-kantaisesti yhteistyössä työmark-kinajärjestöjen
kanssa.
Perhevapaajärjestelmä vaikuttaa työ-paikkojen arkeen ja
työehdoista so-pimiseen. Kyse on työlainsäädännön sekä pääosin
työperusteisen sosiaali-turvan uudistamisesta. Työnantajat ja
työntekijät yhdessä rahoittavat sairaus-vakuutusmaksuillaan
ansiosidonnaiset vanhempainrahat kokonaisuudessaan. Valtio
kustantaa vain vähimmäismää-räisenä maksettavat
vanhempainpäivä-rahat.
Uudistuksen tavoitteena tulee olla perhevapaiden käyttämisen ja
perhevas-tuun tasaisempi jakautuminen, naisten työmarkkina-aseman
parantaminen, työllisyyden parantaminen sekä jousta-va työ- ja
perhe-elämän yhteensovitta-minen. Työ- ja perhe-elämän moninai-set
tilanteet ja lisääntyvä tasa-arvo per-hevapaiden käyttämisessä
edellyttävät nykyistä joustavampia mahdollisuuk-sia käyttää
perhevapaita. Uudistuksessa tulee huomioida erilaiset
perhemuodot.
Tällä hetkellä naiset kantavat mie-hiä huomattavasti suuremman
vas-tuun pienten lasten hoitamisesta. Mie-het käyttävät vain 1–3
prosenttia niistä vanhempainvapaista, joita valinnaisesti joko isä
tai äiti voi käyttää. Tämä osuus ei ole muuttunut yli kymmeneen
vuo-teen. Epäsuhta on heikentänyt naisten asemaa työmarkkinoilla
jarruttamal-la palkkatasa-arvon etenemistä ja vai-keuttamalla
naisten työelämässä ja ural-la etenemistä.
Työllisyysaste Suomessa on selkeästi alempi kuin muissa
Pohjoismaissa. Hy-
vinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen se-kä työeläkkeiden
rahoitus onnistuu kes-tävällä tavalla vain, jos työllisyysaste on
nykyistä selvästi korkeampi.
Edellä mainittuja tavoitteita tuke-van perhevapaauudistuksen
valmiste-lussa tulee keskusjärjestöjen mukaan esittää muutoksia
perhevapaisiin, van-hempainpäivärahoihin sekä kotihoidon
tukeen.
Perhevapaauudistuksen onnistu-miseksi valmistelussa täytyy
tarkastel-la myös varhaiskasvatusta, sen jousta-voittamista,
resurssien riittävyyttä se-kä päivähoitomaksuja työllisyyden
kas-vua tukien.
Uudistus on järjestöjen mukaan to-teutettava niin, että se tukee
tavoitetta nostaa työllisyysastetta, mikä vahvistai-si valtion,
kuntien ja sosiaalivakuutus-rahastojen rahoituksellista
kestävyyttä.
Uudistus edellyttää huolellista ja laajapohjaista valmistelua.
Tavoite tu-lisi olla se, että työ valmistuu vuoden 2018 loppuun
mennessä..
ING
IMA
GE
-
12 SUPER 9/2017
SYYSKUUN LYHYETKoonnut Jukka Järvelä
Liki kahdella miljoo-nalla suomalaisella on liikaa juova
läheinen.
ING
IMA
GE
Vaihda liha pähkinöihin!Jo pieni muutos ruokavaliossa lisää
terveyttä. Ruokaremonttia ei siis ole pakko tehdä kertarysäyksellä
vaan vähitel- len vuosien varrella. Riski menehtyä piene- nee jo
esimerkiksi lihansyönnin vähentämisellä ja pähkinöiden syönnin
lisäämisellä. Terveellinen ruokavalio liittyy pienempään riskiin
menehtyä riippu- matta siitä, millä menetelmällä terveellisyyttä
arvioidaan. Kaikkein suurin vaikutus on täysjyväviljojen, hedelmien
ja kas-visten sekä kalan ja omega-3-rasvahappojen syönnillä.
duodecim
Iäkkäiden lapset ovat kielellisesti kyvykkäitäIäkkäille äideille
syntyvien lasten on ajateltu olevan muun muassa kielelli-
siltä kyvyiltään ja kognitiivisilta taidoiltaan heikommassa
asemassa kuin nuorille äideille syntyvien lasten. Tuo-reen
brittitutkimuksen mukaan tilanne saattaa ny-
kyään olla jopa päinvastoin. Tutkimus-tulosten mukaan 1950- ja
1970-lu-vuilla iäkkäiden äitien lapset pärjäsi-vät testeissä muita
lapsia heikommin, 2000-luvulla yhteys oli vaihtunut
toisensuuntaiseksi. Muutos joh-tuu pitkälti siitä, että iäkkäät
äidit ovat nykyään hyvätuloisia ja kou-lutettuja eli sosiaalisesti
ja talou- dellisesti paremmassa asemassa kuin aiempina
vuosikymmeninä. Suomessa ja muissa länsimais-sa lasten tekoa
lykätään nykyään selvästi myöhemmäksi kuin aikai-
sempina vuosikymmeninä. Suo-messa ensisynnyttäjien keski-ikä
on 29 vuotta ja joka viides syn-nyttäjä on yli 35-vuotias.
duodecim
-
SUPER 9/2017 13
MITÄ MIELTÄVastaus kuukauden kysymykseen.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi migreenipotilas joutuu
turvautu-maan terveydenhuollon palveluihin keskimäärin kuusi kertaa
ennen kuin hän saa oikean diagnoosin.”
viestintätutkijaulla järvi
lääkärilehti 33/2017
Pelolla myydään kaikkea kodintur-vallisuudesta
proteiinipatukoihin ja sotiin. Murtovarkaat ja ”vieraat
maahantunkeutujat” edustavat sa-maa pelon lajia.”
päätoimittaja heikki valkama
image heinä-elokuu/2017
Hoitohenkilös-tö oli äärim-milleen kuor-mittunut myös 30 vuotta
sit-ten. Lehden artikkelin mu-kaan henkilö-kuntapula oli vakava,
kun
työpaikoilta puuttui sekä vakinaisia työntekijöitä että
sijaisia. Väsymi-sen ja uupumisen merkkejä oli ilmas-sa ”liian
paljon”. Yksi syy heikkoon tilanteeseen oli yleinen työvoimapula,
etenkin pääkaupunkiseudulla.
”Työntekijöillä ei voi loputtomasti vuosi toisensa jälkeen
teetättää työtä enem-män kuin mitä he kohtuudella jaksavat.”
perushoitaja 8/1987
muut lehdet
30 vuotta sitten
Harmittaako soten viivästyminen?
elokuun kysymys oli:
• Työpaikoilla joudutaan elämään melkoisessa epävarmuudessa. Ei
täytetä avoimia toimia jne.
• Tulee mietittyä, että mitä sieltä taas on tulossa.
15%
85%EI
• Parempi että valmistellaan kunnolla! Saisi kaatua koko sote,
etenkin valinnanvapaus pelottaa!
• Hullun hommaa.
• Luotan, että saan tarvittaessa apua, jos sairastun.
• Liian paljon oli epäselvyyttä asioista. Hyvä kun vääryyksiin
puututtiin.
• Siitä kun ei valmista tulekaan.
• Ihan riittävästi näitä ”kokeillaan tikulla jäätä”-kokeiluja jo
nähty tältä hallitukselta.
• Maltti on valttia isoja päätöksiä tehtäessä.
• Miksi harmittais? Keskeneräinen oli vielä!
• Se ei ollut läheskään loppuun asti mietitty, toivotuista
säästöistä olisikin kertynyt monelle taholle enemmän tappioita kuin
säästöjä.
• Tuoko mitään hyvää?
• Täysin keskeneräinen.
• Kaikki isot uudistukset saa asiat aina niin sekaisin, ettei
mikään toimi piiiitkään aikaan.
• Kyllähän se ehtii vähän myöhemminkin.
syyskuun kysymys löytyy superin nettisivuilta kohdasta
super-lehti, kisat ja kyselyt. kaikkien syyskuun 17. päivään
mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä
aamiais-tarjotin. elokuussa sen voitti sanna värtö kuukaniemestä.
onnittelut!
-
14 SUPER 9/2017
Arkena maistuu
Hirvikäristysteksti ja kuvat minna lyhty
LÄHI- JA PERUSRUOKAAsuperilaiseen makuun
Kuusamolainen lähihoitaja Toini Oikarinen valmistaa riistasta
maistuvat ateriat, vaikka hänestä itsestään ei ollut
metsästäjäksi.
oini Oikarisen kotona hirvikäristys on arki-ruokaa. Toinin isä
harrastaa metsästystä, joten pakasteessa on aina riistaa. Toinikin
päätti ker-ran kokeilla, olisiko hänestä metsästäjäksi.
– Jänis istui paikallaan ja oli niin sievän nä-köinen, etten
pystynyt ampumaan. Ex-mieheni
oli vihainen ja sanoi, että Retu-koirakin loukkaantui tehty-ään
kovan työn ja sinä et sitten ammu.
Tämän jälkeen Toini on pysynyt keittiön puolella. Hänel-lä on
pitkä kokemus hirvikäristyksen tekemisestä.
– Olin kahdeksan kautta töissä ravintolassa Rukalla. Tein
käristyksiä porosta, karhusta ja villisiasta. Turistit tilasivat
kar-hua ja villisikaa, eläkeläiset pyysivät perintei-sempää
poronkäristystä.
Kokenut kokki tietää, että riistan kypsy-misaikaan vaikuttaa
eläimen ikä. Vanhan hir-ven liha on sitkeämpää kuin vasan liha.
Kyp-syys selviää vain maistamalla.
– Kerran äitini piti vanhaa metsoa yön yli uunissa, mutta sitä
ei voinut syödä siltikään. Koira sai sen, mutta silläkin oli kova
työ saa-da syötyä se.
Toini saa yleensä monet ruoka-ainekset omalta kasvimaaltaan.
Tänä kesänä hän laittoi kasvamaan perunoita, porkkanoita,
palsternakkaa, varsiselleriä, persil-jaa ja tilliä, mutta kasvu jäi
huonoksi kylmien säiden vuoksi.
– Tökkään myös valkosipulia kasvamaan, koska sen ha-ju karkottaa
myyrät. Paitsi jos ne ovat hirveän nälkäisiä, ne tulevat hajusta
huolimatta. Jollei kasvimaata aitaa tai ympä-röi värikkäällä
nauhalla, porot tulevat maistelemaan naatteja.
Ravintolatyön lisäksi Toini on ehtinyt tehdä muitakin töi-tä.
Nuorena hän opiskeli vaatetusalan tutkinnon. Ensimmäi-sen
opiskeluvuoden hän kulki joka viikonloppu liftillä Ka-jaanin ja
Kuusamon väliä. Niiltä reissulta on jäänyt monta hauskaa muistoa.
Kerran Hurriganes otti hänet kyytiin, mut-ta Toini ei tunnistanut
bändin jäseniä.
– Remu kysyi, että tykkäänkö Hurriganesin musiikista. Sanoin,
etten pidä, koska se on jotenkin sellaista räminää ja kuuntelen
vain tanssimusiikkia. Samalla katselin Remua ja mietin, että onpa
tutunnäköinen mies.
– Lopulta lamppu syttyi. Menin ihan punaiseksi, korvan-lehtiäkin
kuumotti. Kun miehet hoksasivat, että nyt tuol-la tyttärellä
välähti, kyllä he pitivät hauskaa. Remu tuumasi lopulta, ettei
kaikki tykkää, mutta on meillä sellaisia rauhal-lisempiakin
biisejä. Ehkä tykkäisit niistä. Vieläkin nolottaa, kun muistelen
tätä.
Vaatetusala ei työllistänyt niin hyvin kuin Toini olisi
toi-vonut, joten siksi hän hakeutui kaupan alalle. Innostuva-
na ihmisenä hän on suorittanut useita erilaisia kursseja ja
koulutuksia erävaateompelukurssis-ta myynnin ammattitutkintoon.
2000-luvun alussa Toini päätti kokeilla hoi-totyötä ja pääsi
työllistämistuella nykyiseen työpaikkaansa Kiviharjun
palvelutaloon. Hän opiskeli ensin kotipalvelutyöntekijän
ammat-titutkinnon ja työskenteli useamman vuoden hoitoapulaisena.
Lähihoitajatutkintokin kiin-nosti, mutta Kiviharjussa oli jo
oppisopimus-opiskelija, eikä toista voitu ottaa yhtä aikaa.
– Kun sain mahdollisuuden aloittaa opinnot, ajattelin en-sin,
että olen jo liian iäkäs opiskelemaan yli viisikymppisenä. Päätin
kuitenkin, että kokeilen opiskelua.
Toini suoritti kolmivuotiset opinnot Oulussa ja työsken-teli
koko ajan vanhusten parissa Seviset Oy:n yksiköissä. In-toa riitti,
vaikka välillä tuli 16 päivän työ- ja opiskeluputkia sekä useita
kertoja kuukaudessa yli 200 kilometrin ajomatko-ja Ouluun.
Valmistumisen jälkeen tuore lähihoitaja sai vaki-tuisen
työpaikan.
– Pidän työstäni, enkä haluaisi vaihtaa tätä toiseen, vaik-ka
välillä väsyttääkin. Ikä tulee vastaan itselläkin. Kiviharjun
palvelutalossa on aivan mahtavia asukkaita. Puheliaana ihmi-senä
nautin heidän kanssaan olemisesta..
PIDÄN TYÖSTÄNI, ENKÄ HALUAISI
VAIHTAA TÄTÄ TOISEEN,
VAIKKA VÄLILLÄ VÄSYTTÄÄKIN.
T
-
Hirvikäristys
SUPER 9/2017 15
• hirvenlihaa
• voita paistamiseen
• suolaa
• vettä
Laita voita pannulle ja anna sen ruskistua hieman. Li-sää
paloiteltu jäinen tai sulanut liha. Ruskista lihat kuumalla
pannulla. Pienennä levyn lämpötilaa ja anna lihan paistua riittävän
pitkään. Kun tulee hyvä tuoksu, lisää suola ja vettä sen verran,
että lihapalat peitty-vät melkein kokonaan. Hauduta, kunnes liha on
mure-aa. Lisää vettä tarvittaessa. Hirvenlihan tilalla voi käyt-tää
myös poroa.
Toinin perunamuusi valmistuu Puikula-perunoista, ker-masta,
vedestä ja suolasta.
Tarjolle lisäksi puolukkasurvosta. kurkkaa toinin keittiöön
https://youtu.be/S9iVB0aRDuY
-
16 SUPER 9/2017
teksti ja kuvat elina kujala
ELÄMÄNTAITOJA OPETTELEMASSA
Ihan tavallisena maanantai-iltana katsotaan Salkkarit, syödään
kanakeittoa, imuroidaan ja värjätään tukka.
Sofiakylässä eletään hyvää arkea yhdessä.
-
Amanda Renard keittää itselleen tuoretta kahvia, kaataa sen
kuppiinsa ja istahtaa hetkeksi alas. So-fiakylän Pihlajisto on
vielä hiljainen. Aamuvuo-ron kanssa on pidetty rapsa, iltavuorossa
Amanda on tänään yksin. Asukkaat ovat päivätoiminnas-sa,
työtoiminnassa, koulussa, osa omilla asioillaan kaupungissa.
Ikkunan takana paistaa elokuun aurinko läm-pimästi. Amanda on
toista päivää töissä kesäloman jälkeen.
– Tulin töihin hyvällä mielellä. Jokainen päivä täällä on
eri-lainen, hän sanoo siemaillessaan kahvia ja selaillessaan
samal-la pöydällä olevaa kalenteria.
Hiljainen hetki ei kestä kauan. Henri Sornikoski, puhelias nuori
mies kuulokkeet korvillaan, saapuu asioiltaan kaupun-gista. Amanda
kysyy, miten meni. Henri on reissuunsa tyyty-väinen. Kohta ovelle
ilmestyy Miia Perkiö. Hän on lähdössä kyläilemään Sofiantähteen,
lähellä olevaan Sofiakylän hoiva-kotiin, jossa asuu Miian uusi
ystävä Suvi. Amanda soittaa So-fiantähteen ja kertoo, että Miia on
tulossa.
Pihlajiston asukkaat ovat melko hyväkuntoisia, aktiivista elämää
eläviä aikuisia.
– Pihlajistossa on avoimet ovet ja asukkaat voivat liikkua
vapaasti. Jotkut meille muuttavat ihmiset ovat asuneet suuren osan
elämästään erilaisissa laitoksissa ja yllättyvät, kun täällä voikin
vaikka sopia ohjaajan kanssa, että lähden tänään baariin.
Ohjaajan työ vaikuttaa hiukan suuren perheen luotsaa-miselta.
Amanda kyselee kuulumisia kotiin palaavilta, sel-vittää
harrastusmahdollisuuksia tietokoneen ääressä, aut-taa kaavakkeen
täyttämisessä, varaa taksikyytejä ja avusta-jia, huolehtii
raha-asioista ja merkitsee kalenteriin asukkai-den tulevia
menoja.
– Iso osa työtä on erilaisten elämäntaitojen opettamista.
Välillä keskustellaan nuorten miesten kanssa Tinderin käy-töstä,
sitten neuvotaan hampaiden pesemisessä.
Amanda on jo useana vuotena pitänyt seksuaalikasvatuk-sen
tunteja Sofiakylän asukkaille. Tällä viikolla hän lähtee sa-man
oppimateriaalin kanssa Outokumpuun Huvikumpuun, jossa luennoi
tärkeästä aiheesta kehitysvammaisten parissa työskenteleville
hoitoalan ammattilaisille.
– Kehitysvammaisten nuorten aikuisten kanssa pitäisi pu-hua
esimerkiksi ehkäisystä ja siitä, mikä parisuhde on ja mi-
Maanantai-iltana Pihlajistos-sa ollaan rennosti kotona. Amanda
Renard juttelee jokkisautoista Marko Takalan kanssa. Piia Piippo ja
Markku Mäenpää odottavat kutsua ruokapöytään.
SUPER 9 /2017 17
-
18 SUPER 9/2017
kä siinä on sallittua ja mikä ei. Kehitys-vammaiset ovat
alttiita hyväksikäytöl-le. Joku on saattanut harrastaa seksiä
suklaapatukasta. Hyvä seksuaalikasva-tus vähentää sinisilmäisyyttä.
Kaikkea lukemaansa tai kuulemaansa ei kanna-ta uskoa, Amanda
sanoo.
Hän huomauttaa, että meille muil-le samoista aiheista puhutaan
perus-koulun seksuaalikasvatuksen tunneil-la, mutta
kehitysvammaisille nuorille ei välttämättä kerrota koulussa
mitään.
– Minulle on tärkeää, että nämä ih-miset saavat oman sanansa
kuuluviin. Olen kiinnostunut heidän elämästään ja kokemuksistaan.
Sen takia haluan välillä keskustella rauhassa ja kahden kesken,
koska sillä tavalla rakennetaan luottamusta. Toivon, että he
uskaltai-sivat puhua minulle ihan kaikenlaisis-ta asioista.
ARKI-ILLAN HUUMAA– Maanantait ovat meillä rauhallisia päiviä
ilman sen kummempaa ohjel-maa, sillä no, maanantai, kukapa silloin
mitään erityistä jaksaisi tehdä, naurah-taa Amanda.
Minttu Saloranta istuu omalla vaki-paikallaan sohvannurkassa ja
katselee telkkaria. Henri Sornikoski on vienyt Amandan avustuksella
pyykkinsä pesu-tupaan ja fiilistelee nyt kuulokkeet kor-villa
musiikkia.
– Tää on maailman paras biisi, tää musiikki pitää mut hyvällä
mielellä, sa-noo Henri ja oikaisee sohvalle pitkäk-seen. Markku
Mäenpää selailee noja-tuolissa puhelintaan. Miia Perkiö on palannut
takaisin kyläilyreissulta ja ker-too siitä innoissaan kaikille.
– Mä olin Suvin luona Tähdessä. Se keitti mulle kahvia ja näytti
huoneensa. Mä annoin sille mun puhelinnumeron ja se antoi mulle
oman numeronsa. On mukavaa saada uusia ystäviä.
Pentti Meskus saapastelee sisään.– Moi, huikkaa Amanda.– Moi.–
Missä olit?– Ulkona.– Kenen kanssa?– Yksin.– Oliko kivaa?–
Oli.Pentti katoaa omaan huoneeseen-
sa. Amanda lupaa värjätä illalla Miian hiukset ja menee sitten
kastelemaan parvekkeelle kukat.
Piia Piippo ja Marko Takala asuvat Sofiakylässä omissa
asunnoissaan.
Miia Perkiön huoneessa on kuvia sisarusten lapsista.
Henri Sornikoskella on pyykkipäivä.
-
SUPER 9/2017 19
ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ NÄMÄ IHMISET SAAVAT OMAN SANANSA KUULUVIIN.
Amanda auttaa Minttu Salorantaa lomakkeiden täyttämisessä.
ASENNE EROTTAA
Amandan työssä ei ole varsinaisia taukoja. Hän hörppää kah-vit
silloin kuin muukin osaston väki ja syö samaa ruokaa sa-massa
pöydässä.
– Vaikka kyllä minä sitten joskus sanon, että nyt on muu-ten
minun lakisääteisen paikka, sanoo Amanda.
Rauhallisena arki-iltana Amandan työ vaikuttaa aika
lep-poiselta. Toisaalta, kun ympärillä pyörii kymmenkunta ihmis-tä,
joilla kaikilla on jotakin kysyttävää, ehdotuksia ja mielipi-teitä,
täytyy tuntosarvien olla koko ajan pystyssä. Ohjaaja oh-jaa
ammattinimikkeensä mukaisesti, mutta ihmisiä kannuste-taan
omatoimisuuteen.
Amanda sanoo tienneensä aina, että haluaa hoitajaksi. – Sofia on
varmasti vaikuttanut siihen, että hakeuduin alal-
le. Vaikeasti kehitysvammainen pikkusisko sai minut katso-maan
maailmaa ehkä erilaisesta näkökulmasta kuin muut sa-man ikäiset.
Sofia ei puhu, vaan kommunikoi viittomin ja ku-vien avulla. Sen
myötä minullekin on kehittynyt taito lukea ihmisen eleitä tarkasti,
miettii Amanda.
Monet vierastaisivat samaa työpaikkaa perheenjäsenen kanssa,
mutta Amandan mielestä siinä ei ole mitään kum-mallista, että hän
työskentelee äitinsä perustamassa Sofiaky-lässä. Kehitysvammaisten
ja heidän perheidensä tarpeista syn-tynyt yhteisö on hyvämaineinen
ja toimiva.
– Sofiakylän erottaa monista muista asenne. Teemme pal-jon
asioita yhdessä asukkaiden kanssa silloinkin, kun joku sa-noo, että
ettehän te tuonne voi noiden kanssa lähteä tai eihän tuo
kehitysvammaisten kanssa onnistu. Olemme avoimia.
Amandan äiti Riitta Peltonen työskentelee samassa talossa
toimistossaan kerrosta alempana.
– Harvassa paikassa pomo on niin lähellä. Me voimme mennä
suoraan rappuset alas kertomaan, että Riitta, tarvitsi-simme nyt
uuden telkkarin. Se helpottaa monia asioita, kun ei tarvitse
lähetellä sähköposteja jonnekin kauas.
ILVES VAI TAPPARA?Illallispöydässä käy vilkas keskustelu.
Kanakeitto maistuu kai-kille. Urheilusta ei ruokapöydässä puhuta,
sillä sen kieltävät seinällä olevat talon säännöt. Pihlajistossa
asuu monta into-himoista jääkiekon ystävää ja väriä tunnustetaan
surutta. Joi-denkin oviin on teipattu Ilveksen lippu, toisia
koristaa Tap-paran tarrarykelmä.
– Tunteet kuumenevat aika nopeasti, jos siitä aiheesta ru-vetaan
puhumaan, siksi se on meillä ruokapöydän kielletty-jen aiheiden
listalla, sanoo Amanda.
Nyt pöydässä puhutaan kiivaasti pikaruoasta. Erään asuk-kaan
poikaystävä käy kuulemma hampurilaisravintoloissa
SUPER 9/2017 19
-
20 SUPER 9/2017
Sofiakylä tarjoaa Nokialla asumispal-veluja, tilapäishoitoa,
työ- ja päivätoi-mintaa kehitysvammaisille aikuisille ja lapsille.
Sen on perustanut Aman-dan äiti Riitta Peltonen. Hänen tyt-tärensä,
Amandan pikkusisko, Sofia, 15, on vaikeasti kehitysvammainen.
Sofialla on harvinainen rubinstein-taybi-syndrooma, joka on vain
noin 50 ihmisellä Suomessa.
Välillä harmittaa ulkopuolisten ih-misten asenne meidän
asukkaitam-me kohtaan. Joskus kauppareissulla meitä tuijotetaan
vailla mitään käy-töstapoja.
Asukkaat. Olipa kysymyksessä sitten hyvä tai huono asia, heiltä
saa aina suoran palautteen.
Amanda Renard, 23, on nokialai-nen lähihoitaja, joka
työskentelee vastuuohjaajana Sofiakylässä Pihla-jiston
ryhmäkodissa. Pihlajisto on yhdeksän kehitysvammaisen aikui-sen
koti. Lisäksi siellä ruokailevat ja oleilevat paljon myös saman
talon tukiasunnoissa itsenäisemmin asu-
vat neljä sofiakyläläistä.
Vaimo Emilia ja 4-vuotias poika Dany. Amanda ja Emilia menivät
naimisiin viime kesänä ja tärkeää päivää todisti 130 vieras-ta
Suomesta ja ulkomail-ta. Amandan isänpuolei-nen suku asuu
Belgiassa, josta Amandakin muut-ti 5-vuotiaana Suomeen. Hän puhuu
toisena kie-lenään flaamia.
Tänään töissä
kuka
parasta työssä
haastavinta töissä
mikä sofiakylä?
perhe
liian usein ja muut ovat sitä mieltä, et-tä se on paitsi
epäterveellistä, myös ra-han tuhlausta. Keskustelu uhkaa yltyä
kovaääniseksi jankkaamiseksi.
– Nyt loppuu tuo riitely, sanoo Amanda napakasti ja menee
väliin.
Keittiövuorossa olevat Markku Mäen- pää ja Mika Ulkoniemi
siistivät keittiön. Sitten osa porukasta katoaa omiin huo-neisiinsa
ja jotkut lähtevät ulos happi-hypylle. Amanda vie Henrin ja Mari-ka
Rintaniemen pyykkitupaan. Sen jäl-keen vuorossa on Miian tukan
värjää-minen. Pihlajistossa on kodikas ja lep-poisa arki-illan
tuntu, kun Miia istuu tuolissa värikäsittelyssä raidallinen pyy-he
hartioillaan ja Marika imuroi Robi-nin tahdissa. Telkkari huutaa
jossakin taustalla. Pihlajistossa asukkaat huoleh-tivat itse omien
huoneidensa ja yhteis-ten tilojen siivoamisesta ohjaajien
avus-tuksella. Marikan huoneesta kuuluu vä-lillä iloista
naurua.
– Olisipa mullakin noin kivaa, kun imuroin kotona, nauraa Amanda
ja le-vittää sudin kanssa punaista väriä Miian päähän.
– Torstaina on Särkänniemessä Me-gastartti. Siellä esiintyy
Seksikäs-Suklaa ja Mansesteri. Me ollaan menossa sin-ne, Marika käy
välillä kertomassa in-nostuneena.
– Joo, mutta mitenkäs koulu? Seu-raavana aamuna pitää jaksaa
herätä, huomauttaa Amanda.
– Jaksan, jaksan, sanoo Marika reip-paasti ja palaa imurin
varteen.
TUUKSÄÄ HUOMENNA?Amanda nostaa leivät ja leikkelepake-tit
pöytään. Väki kerääntyy tekemään itselleen iltapalaa. Mikrossa
lämmite-tään ihania juustoleipiä, lämppäreitä. Ne ovat monen
lempi-iltapala panna-rien ohella. Kohta alkaa Salatut elämät. Sitä
on odotettu. Salkkareita katsovat melkein kaikki paitsi Mika.
– Mä en ole kiinnostunut. Mä me-nen suihkuun, naurahtaa
Tappara-pai-taan ja Tappara-sukkiin sonnustautu-nut Mika. Kaulassa
roikkuu kännykkä, Tappara-pussissa tietenkin.
– Saako ottaa molempia, kiisseliä ja
muroja? Voiko ottaa kaapista mehua? Mitä kiisseliä tämä on?
Kysymyksiä riittää ja kuhinaa pöy-dän ympärillä.
– Kaikkea saa ottaa, mutta mitään ei ole pakko ottaa, sanoo
Amanda. Hän jakaa iltapalan yhteydessä myös lääk-keet Pihlajiston
väelle.
Henrillä ei vielä ole nälkä. Hän na-puttaa Sly Cooper -peliä
olohuoneen nojatuolissa ja selostaa samalla vieres-sä olevalle
Amandalle pelin kulkua. Amanda huomauttaa ystävällisesti
kie-lenkäytöstä, kirosanoja tuppaa livahta-maan nuoren miehen
puheeseen tur-han usein. Henri kysyy seitsemännen kerran, ehtiikö
Amanda värjätä hänen-kin tukkansa vielä tänä iltana. Ja sitten
siniseksi kuten Antti Tuiskulla. Aman-da lupaa ehtiä.
– Tuuksää huomenna? Henri kysyy.– Tuun. Aamu seitsemään ja
pitkään
vuoroon, Amanda vastaa. Illan viimei-sinä työtehtävinä on vielä
kirjaaminen ja raportti yövuoroon tulevan kanssa.
– Ihanaa, kun tuut, huudahtaa Henri..
-
SUPER 9/2017 21 Lehden Facebook-sivun löydät osoitteesta:
www.facebook.com/superlehti/
Käy tykkäämässä SuPer-lehden Facebook-sivusta,
niin näet lehden tuoreimmat päivitykset uutisvirrassasi. Näin
pysyt ajan tasalla siitä,
mitä hoitoalalla tapahtuu ja saat vinkkejä
työhösi.
KAIKKIEN 20. SYYSKUUTA MENNESSÄ SUPER-LEHDEN FACEBOOK-SIVUSTA
TYKÄN-NEIDEN KESKEN ARVOTAAN KOLME KÄTEVÄÄ TERMOSMUKIA.
-
22 SUPER 9/2017
Vanhuspalvelulain
mukaan toiminta-
yksikössä on oltava
henkilöstö, jonka määrä,
koulutus ja tehtävärakenne
vastaavat toimintayksikön palveluja
saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja
heidän toimintakykynsä edellyttämää
palvelun tarvetta ja joka turvaa heille
laadukkaat palvelut.
Kotihoidon työntekijät ovat kovilla:
TÄLLAISESSA TYÖSSÄ EI HALUTA OLLA OSALLISENA
teksti sonja kähkönen kuva ingimage
Fyysinen ja henkinen kuormitus kasvaa kotihoidossa, eikä
henkilö-kunta ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi.
Työnantajat puo-
lestaan valittavat, ettei työntekijöitä ole tarjolla. SuPerin
asiantuntija Sari Erkkilällä olisi tilanteen parantamiseksi
yksinkertainen lääke.
enkilökuntaa on liian vähän asiakkaiden tarpeisiin nähden.
Työntekijät kuormittuvat, ovat pitkillä sai-rauslomilla ja
hakeutuvat alalta pois, eikä kotihoitoon saada uusia työntekijöitä,
kuvailee Sari Erkkilä koti-hoidon karua arkea.
Tilanne pääsi riistäytymään käsistä, kun laitoshoitoa alet-tiin
purkaa, eikä kotihoitoa valmisteltu millään tavalla muut-tuneeseen
tilanteeseen.
Kotihoidon ahdingosta kertoo myös Terveyden ja hyvin-voinnin
laitoksen THL:n keväällä julkaisema Vanhuspalvelu-jen
tuottajakohtainen seurantatutkimus. Sen mukaan kotihoi-dossa oli
vuonna 2016 toteutetulla seurantaviikolla päivittäin keskimäärin
3000 asiakasta enemmän kuin kaksi vuotta aiem- min. Kotihoidon
työntekijöiden määrä oli silti vähentynyt yli 400 henkilöllä.
Samaan aikaan ympärivuorokautisesta hoi-dosta oli vähentynyt 2800
asiakaspaikkaa.
Myös jo SuPerin vuonna 2015 tekemä kotihoidon selvitys viesti
tilanteen vakavuudesta. Liiton kyselyyn vastanneista 95 prosenttia
oli huolissaan hoidon laadusta. Lähes 70 prosent-
H
-
SUPER 9/2017 23
laske kotihoidon henkilöstömitoitus superin verkkosivuilla
Myös kotihoitoa sitoo henkilöstömitoitusSamoin kuin
laitoshoidossa, myös kotihoidossa on henkilöstömitoitus. Se on
ilmoitettu samassa laatusuosituksessa, jossa on linjattu
tehoste-tun palveluasumisen mitoitus.
– Kyseessä on yksinkertainen laskutoimitus, jossa verrataan
asiakkai-den hoito- ja palvelusuunnitelman aikaa työntekijöiden
käytettävissä ole-vaan aikaan. Siten myös kotihoidon
henkilöstömitoitustarve voidaan las-kea, Sari Erkkilä kertoo.
Hän muistuttaa työntekijöitä myös käyttämään henkilökunnan
ilmoi-tusvelvollisuutta, mikäli asiakkaalle annettavat
sosiaalipalvelut eivät toteudu tai työntekijä epäilee, että ne
eivät toteudu.
– Työntekijän pitää ilmoittaa tästä esimiehelle, jonka on
puolestaan ilmoitettava eteenpäin kunnan viranhaltijalle. Tämä
pykälä on luotu asiak- kaan turvaksi, eikä ilmoituksesta saa
seurata työntekijälle sanktioita.
tia koki, että työyksikössä on liian vä-hän henkilökuntaa. 88
prosenttia vas-tanneista koki työmäärän nousseen vii-meisen vuoden
aikana. Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentil-la
vastaajista.
VALTAVA HUOLI ASIAKKAISTAKotihoidossa hoidetaan tänä päivänä
entistä huonokuntoisempia asiakkaita. Se tarkoittaa, että asiakkaan
luona käy-dään useita kertoja päivässä.
– Kotihoidon työntekijät viestivät meille SuPeriin, että
eettinen kuorma heidän työssään on noussut merkittä-västi. Heillä
on valtava huoli asiakkais-ta, Sari Erkkilä kertoo.
Erkkilän mukaan ammattilaiset ha-luavat tehdä työnsä hyvin,
mutta nyky-tilanteessa se ei ole mahdollista.
– SuPeriin yhteyttä ottavat jäsenet ovat tilanteesta niin
hämmentyneitä ja väsyneitä, että he jopa itkevät. Moni on sanonut,
ettei halua olla osallisena täl-laisessa työssä, jonka arvomaailma
on täysin erilainen kuin hoitohenkilökun-nan omat arvot.
HYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ EI KÄYTÄNNÖSSÄ TOTEUDUHenkilökunta painii työn
eettisyyden kanssa, ja ongelmat kotihoidossa hei-jastuvat
työntekijöiden kokonaishyvin-vointiin.
– Töiden jälkeen ollaan niin uupu-neita, ettei jakseta tehdä
juuri mitään. Stressi ja kiukkuisuus vaivaavat ja uni-ongelmat ovat
yleisiä, kun työasiat pyö-rivät mielessä nukkumaan mennessä. Kun
uupumus kasvaa riittävän suurek-si, on pakko jäädä
sairauslomalle.
Erkkilän mukaan hulluinta on, että kaikista työntekijöiden
oireiluista huo-limatta tilanne työpaikoilla ei muutu. Kun
työntekijä palaa sairauslomalta, hän palaa siihen samaan
työympäris-töön, jonka on aiemmin kokenut kuor-mittavaksi.
– Tämä on ristiriidassa työturvalli-suuslain kanssa. Sen mukaan
työnan-tajan on puututtava ongelmakohtiin, vähennettävä työn
kuormittavuudesta johtuvaa haittaa ja ehkäistävä vaarati-lanteiden
syntyminen. Tämä ei nyt tun-nu työpaikoilla toimivan.
Erkkilä huomauttaa, että Suomessa on hyvä lainsäädäntö – on sekä
vanhus-palvelulaki että sosiaalihuoltolaki, jois-sa nostetaan esiin
hoidon hyvä laatu.
– On hullua, että meillä on nämä lait,
mutta siitä huolimatta ne eivät useas- sa paikassa toteudu.
YKSINKERTAINEN LÄÄKE AUTTAISISari Erkkilä muistuttaa, että
kotihoi-don tilanne ei ratkea kikkailemalla. Esimerkiksi
toiminnanohjausjärjestel-mät tai muu teknologia ei ratkaise
on-gelmaa. Työnantajan on ymmärrettävä, että tiettyä määrää
asiakkaita on oltava hoitamassa oikea määrä henkilökuntaa.
– Työnantajat nostelevat käsiään ja sanovat, että palkkaisivat
kyllä lisää henkilökuntaa, jos työntekijöitä olisi saatavilla.
Kotihoidossa on jopa vaki-tuisia toimia auki, mutta niihin ei
löy-dy hakijoita.
Erkkilän mukaan työnantajien tu-lisikin miettiä, miten juuri
heidän ko-tihoidon yksiköstään saataisiin niin ve-tovoimainen
paikka, etteivät työnteki-jät kuormitu.
– Hoitajille on tärkeää, että he saa-vat tehdä arvokasta työtä
asiakkaan par-haaksi. Kotihoidon työntekijät kyllä pi-tävät
työstään. Työolojen on kuitenkin oltava sellaiset, että he voivat
iloita te-kemästään työstä ja jaksavat nauttia myös
vapaa-ajastaan..
SUPERIIN YHTEYTTÄ OTTAVAT JÄSENET OVAT TILANTEESTA NIIN
HÄMMENTYNEITÄ JA
VÄSYNEITÄ, ETTÄ HE JOPA ITKEVÄT.
SUPER 9/2017 23
-
24 SUPER 9/2017
ehittynein lääketieteen tekoäly lienee tällä hetkel-lä
amerikkalaisen teknologiajätti IBM:n kehittämä Dr. Watson. Se
kykenee keräämään tietoa muun muassa puheesta ja tekstistä sekä
valo- ja röntgen-kuvista. Lääkärit opettavat konetta analysoimaan
tietoa ja tekemään diagnooseja.
Tekoälyn vaikutuksia asiantuntijatyöhön blogissaan ruoti-van
Osmo Soininvaaran mukaan on nyt jo kiistanlaista, kum-pi on
taitavampi, ihmislääkäri vai Dr. Watson – mutta kisan lopullisesta
voittajasta ei kuulemma ole epäilystäkään.
Tekoäly oppii jokaisesta tekemästään virheestä kuten lää-
K
Tekoäly muuttaa työnjakoa mutta ei vie terveysalan töitä
ROBOTTI VAPAUTTAA HOITAJAN HOITAMAAN
teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä
Robotti on ihmisen itselleen kehittämä apuväline. Pyörä,
kivikirves ja lumilapio ovat siis robotin esivanhempia suoraan
alenevassa polvessa. Tekoälyä käyttävä sosiaalinen robotti on
tutkija
Sakari Taipaleen mukaan kuitenkin enemmän kuin työkalu.
kärikin, mutta lääkäri oppii vain omista virheistään. Tekoäly on
maailmanlaajuinen verkosto, joten se voi oppia virheis-tä,
tapahtuivatpa ne missä päin maailmaa hyvänsä, eikä sen muistilla
ole ylärajaa.
Inhimillisten ominaisuuksien puuttuminen toimii joissa-kin
asioissa tekoälyn eduksi. Lääkärin voi olla kasvojen me-nettämisen
ja mainetappion pelossa vaikea tunnustaa omia virheitään, mikä
haittaa tärkeän tiedon kertymistä. Tekoälyl-lä ei tällaisia estoja
ole.
Jos ja kun tekoäly ottaa hoitaakseen suuren osan
diagnoo-sityöstä, ihmisenä olemisen merkitys korostuu lääkärin
am-
-
SUPER 9/2017 25
matissa aivan uudella tavalla. Teknisen pätevyyden korostamisen
sijaan ihmi-set valitsevat tarjolla olevien lääkärei-den joukosta
sen ystävällisimmän. ”Se on huono uutinen monelle lääkärille”,
Soininvaara vinoilee.
TYÖKALUSTA SEURALAISEKSIJyväskylän yliopistossa työskentelevän
akatemiatutkija Sakari Taipaleen käsi-
tys tekoälyn roolista lääketieteessä on selvästi Soininvaaran
näkemystä maltil-lisempi. Taipale ei usko tekoälyn kor-vaavan
lääkäreitä nyt tai tulevaisuudes-sakaan.
– Dr. Watson tuottaa tietoa, lää-käri tekee päätökset. Tekoäly
ei kor-vaa lääkäriä vaan toimii hänen apuväli-neenään. Kun kone
tekee yhä suurem-man osan mekaanisesta työstä, asian-tuntijoille
jää yhä enemmän aikaa kes-
kittyä siihen, mihin vain inhimillinen ymmärrys pystyy, Taipale
linjaa.
Terveydenhuollon työnjakoon teko-äly voi sen sijaan vaikuttaa
paljonkin.
– Tulevaisuudessa hoitajatkin voivat ehkä tehdä diagnooseja
tekoälyn avul-la, ja yleislääkärin tarve lähettää potilai-ta
erikoislääkärille vähenee.
IBM on tutkijan mukaan laajenta-massa tekoälyn käyttöä
sosiaalisuuden ja hoivan suuntaan. Jyväskylän yliopis-to on
juonessa mukana: se etsii yhdessä IBM:n, VTT:n ja kansainvälisten
tutki-muslaitosten kanssa sovelluskohteita te-koälyn ja
sensoriteknologian hyödyntä-miseksi erityisesti vanhushoivassa.
Tekoälyn ja robotiikan harppaus työkalusta sosiaaliseksi
apuvälineeksi on Taipaleen mukaan pitkä niin tek-nisesti kuin
moraalisestikin. Lääketie-teen tekoäly muistuttaa perinteistä
teol-lisuusrobottia siinä, että se tekee asioita ihmistä
tehokkaammin ja tarkemmin. Sosiaalisen tekoälyn ja robotin
tavoit-teet ovat toisaalla.
– Siinä, missä teollisilla roboteilla haetaan tehokkuutta ja
parempaa ta-loudellista tulosta, sosiaalisilla roboteil-la pyritään
selkeämmin inhimillisen hy-vinvoinnin lisäämiseen.
Sosiaaliset robotit auttavat arjen as-kareissa, mutta ne osaavat
myös pitää seuraa lapsille ja vanhuksille ja keskus-
-
26 SUPER 9/2017
tella heidän kanssaan. Tämä edellyttää tekoälyltä aivan
uu-denlaista joustavuutta.
Mikään ei kuitenkaan muutu, jos uutta sosiaalista tekno-logiaa
käytetään vanhaan tapaan, eli tehokkuuden lisäämiseen ja säästöjen
saavuttamiseen.
– Vaarana on, että tekoälyn ja palvelurobottien esimerkik-si
vanhushuollossa säästämää työaikaa ei lopulta käytetäkään
asiakkaiden hyväksi, vaan lisätään yksittäisen työntekijän
päi-vittäistä asiakaskäyntimäärää, Taipale pohtii.
ELÄKELÄISET EIVÄT ROBOTTEJA KAVAHDAHoitajat kirjaavat
kotikäyntien tapahtumat tarkasti tietojär-jestelmään. Näitä
tietovarantoja voitaisiin Taipaleen mukaan käyttää siinä vaiheessa,
kun vanhus tehdään hoiva- tai kotirobo-tille tutuksi. Myös omaiset
voisivat syöttää järjestelmään ajan-kohtaisia tietoja vanhuksen
mielialoista ja terveydestä.
– Sosiaaliset kotirobotit voisivat itsekin kerätä dataa.
Tek-nologia sydänfilmin ottamiseen etänä on jo olemassa.
Rollaat-torin kädensijan anturista saatu vanhuksen syke voidaan
tal-lentaa tietopankkiin. Kaatumissensoreiden tapaista
kotiäly-teknologiaa on vanhushuollon käytössä jo nyt, Taipale luet-
telee.
Tiukka yksityisyyden suoja on tähän asti hidastanut
hoiva-robottien kehitystä. Ihmiset eivät ole halunneet, että heidän
päivittäisiä puuhiaan tallennetaan tietopankkeihin.
– Asenteet ovat väljentyneet Facebookin, Googlen ja mui-den
nettipalvelujen yleistymisen myötä. Verkossa aikaansa viettävät
ihmiset ovat yleensä tietoisia siitä, että tämä osa elä-mästä
tallentuu erilaisiin tietovarastoihin. Yksityisyys meni jo.
Yksityisyyden suojan lisäksi kehitystä jarruttaa sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojärjestelmien monenkirjavuus. Kun-nat ja
kuntayhtymät ovat hankkineet järjestelmänsä omilla ehdoillaan ja
keskinäistä yhteensopivuutta ajattelematta. Ha-janaisuutta on
pidetty jopa hyveenä.
– 1990- ja 2000-luvulla järjestelmien hajanaisuutta
puo-lusteltiin yksityisyyden suojalla. Nykyään yhtenäisten
tieto-järjestelmien ja tietopankkien hyödyt tunnetaan paremmin, ja
vaaka on kallistumassa niiden puolelle.
Kansalaisten suhtautuminen robottien käyttöön vaihtelee Euroopan
maissa laidasta laitaan. Varautuneimpia ollaan Tai-paleen mukaan
juuri hoivarobottien suhteen.
Euroopan laajuisessa barometrissa hoivarobotteja vastus-tettiin
vähiten niissä Välimeren maissa, joissa julkisen hoi-van osuus oli
pienin ja hoivavastuuta oli eniten kotiäideillä. Myönteisemmin
hoivarobotiikkaan suhtautuivat eläkeläiset.
– Lähestyvä vanhuus ja oman hoivatarpeen ennakointi ehkä
laittavat pohtimaan robotiikan mahdollisuuksia. Kor-
TEKOÄLY TOIMII SAMOJEN PERUSOLETUSTEN JA ARVOJEN VARASSA
KUIN
SEN LUONEET IHMISET.
-
SUPER 9/2017 27
appas, vanha kunnon pah-vinen tunnuslukulista ei enää toimi.
Nettipankkiin pääsee jotenkin älypuheli-men avulla, mutta miten?
Raha-asioitten kanssa ei
viitsisi sählätä… Soittaisiko pojalle? Ei-pä millään kehtaisi,
kun eilen meni tunti siitä sähköpostiohjelmasta kysellessä…
Tuttu tilanne monille pirteille vanhuk-sille ja heidän
digikonsulteikseen pääty-neille lapsilleen. Kaikki toimii ja
itsenäi-nen elämä sujuu, mutta uusien asioi- den, ja erityisesti
digitekniikan oppimi-nen tökkii.
Digilaitteiden kuluttamisesta ja di-gipalvelujen itsenäisestä
käytöstä on muodostumassa mittari, jonka kaut-ta luodaan mielikuvia
siitä, kuinka ”on-nistunutta” vanheneminen on, kirjoit-
Digitaidoista tuli uusi hyvän vanhuuden mitta
Ktaa Sakari Taipale Jyväskylän yliopiston tutkijoiden johdolla
toteutetun tuoreen tutkimuskirjan esittelytekstissä.
Myöhäisvanhuus merkitsee teknolo-gisen kontrollin ja valvonnan
lisäänty-mistä: mukaan tulevat turvarannekkeet ja etävalvonta.
Tietoteknisten palvelu-jen käytössä riippuvuus muista kasvaa.
Pahimmillaan tietoteknisten palvelu-jen oppimispakko vie muuten
itsenäi-siltä ja täysin toimintakykyisiltä ikäih-misiltä kyvyn
selvitä arjesta omin päin – ja tämä tapahtuu aikana, jolloin
van-huspalvelujen kehittämisen johtotähte-nä on pitää vanhukset
kotona ja oma-toimisina mahdollisimman pitkään.
Yhteiskunta ei tarjoa riittävästi digi-palvelujen käytön tukea.
Lasten ja las-tenlasten merkitys ja käytännön apu teknologian
tuomisessa osaksi van-
kea koulutustaso ja kiinnostus tiedet-tä ja sen läpimurtoja
kohtaan näyt-tivät puolestaan lisäävän epäluuloi-suutta.
ROBOTTI PERII LUOJANSA ARVOT – Tekoäly toimii samojen
perusoletus-ten ja arvojen varassa kuin sen luoneet ihmiset.
Suomeen tarvitaan juuri suo-malaiseen sosiaali- ja
terveyspalvelu-järjestelmään sopivat ratkaisut. Lisäksi tarvitaan
perehdytystä ja opetteluaikaa
hempien ja isovanhempien arkea on-kin Taipaleen mukaan aivan
keskeinen.
Kaikilla vanhuksilla ei kuitenkaan ole lapsia, eikä kaikilla
lapsilla ei ole aikaa tai malttia vanhusten jatkuvaan
kurs-sittamiseen. Siksi välttämättömille di-gipalveluille pitäisi
olla tarjolla myös analogisessa maailmassa varttuneelle vanhukselle
tuttu vaihtoehto..antti vanas
sakari taipale, terhi-anna wilska, chris gilleard (toim.):
digital technologies and generational identity: ict usage across
the life course. routledge, 2017.
kaikille asianosaisille, sanoo professori Helinä Melkas
Lappeenrannan teknil-lisestä yliopistosta.
Käytännöllisten ratkaisujen takana piilee eettisiä valintoja,
joiden suhteen pitää olla tarkkana.
– Ryhdytäänkö muokkaamaan van-husten koteja robottityölle
sopiviksi, vai pidetäänkö jatkossakin lähtökoh-tana asukkaan
viihtyvyyttä? Robottien käyttöönottoon liittyy arvovalintoja,
joista on keskusteltava.
Tekoäly voisi tukea hoitoa ja hoivaa
seuraamalla vanhuksen terveydentilaa ja auttamalla näytteiden
otossa ja lääk-keiden annostelussa. Tällaiseen toimin-taan
kykeneviä robotteja saadaan Mel-kaksen mukaan kuitenkin odotella
vie-lä muutama vuosi. Tekniikka kehittyy nopeasti, mutta sen
käyttöönotto on melko hidasta.
– Tekoälyn käyttöön pitäisi voida tu-tustua käytännössä, osana
omaa työtä. Myös kielteinen suhtautuminen pitää voida tuoda esiin,
jotta asioista päästää keskustelemaan monipuolisesti..
lisää aiheesta täällä
jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/08/tiedote-2017-08-14-13-29-01-251933
-
28 SUPER 9/2017
TYÖSKENTELETKÖ LASTEN KANSSA TAI OLETKO ALASTA KIINNOSTUNUT?
Tule mukaan sinulle suunnattuun jäseniltaan paikkakunnallasi!
Ota mukaan myös työkaverisi tai tuttusi, ilta on kaikille avoin (ei
siis tarvitse olla SuPerin jäsen).
Illan aloittaa SuPerin asiantuntijan puheenvuoro uusista
varhaiskasvatussuunnitelmista ja lastenhoitajan roolista. Sen
jälkeen edunvalvontayksikön asiantuntija vastaa kysymyksiin
esimerkiksi palkasta, työajoista, määräaikaisista työsuhteista ja
vuosilomista.
Ohjelma alkaa klo 18. Ruokatarjoilu alkaa puoli tuntia ennen
ohjelman alkua.
www.superliitto.fi/arvokaslapsi tai SuPerin jäsenten
ryhmästä
facebook.com/groups/SuPervarhaiskasvatus
#arvokaslapsi
LUE LISÄÄ JA
ILMOITTAUDU
Helsinki 21.9.Rovaniemi 3.10.Oulu 4.10.Turku 10.10.Kuopio
17.10.
Joensuu 18.10. Lappeenranta 25.10. Tampere 7.11. Vaasa
8.11.Jyväskylä 21.11.
www.superliitto.fi/arvokaslapsi
-
SUPER 9/2017 29
PAINAVAA ASIAA VARHAISKASVATUKSESTA 8/12
Päiväkotityö kuormittaa fyysisesti
Ergonomiasta sujuvuuttateksti minna lyhty
Hyvällä ergonomialla voi ehkäistä tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
Jos niitä on jo ehtinyt syntyä, oikeat työskentelytavat nopeuttavat
toipumista. Vaivojen kroonistuessa ergonomian merkitys korostuu
entisestään.
Pieniä pöytiä ja tuoleja, alle kouluikäi-sille mitoitettuja, voi
miten söpöä. Näin saattaisi joku huokaista, kun näkee päi-väkotien
sisustuksen. Tarkempi ajatte-lu kuitenkin herättää kysymyksen,
mi-tä tykkää aikuisen selkä, kun lapset is-tuvat matalalla?
– Pienet kalusteet tuovat työhön kuormittavuutta, koska
työntekijä jou-tuu jatkuvasti kumartumaan. Kun ai-kuinen istuu
pienen pöydän ääressä, ja-lat eivät välttämättä mahdu pöydän alle.
Silloin istutaan kiertyneenä. Jos tällä ta-valla tekee työtä
vuosikymmeniä, ilman muuta siitä syntyy tuki- ja liikunta-
elinongelmia, Työterveyslaitoksen eri-koistutkija Irmeli Pehkonen
sanoo.
Pehkonen tietää, että päiväkodeissa on alettu kiinnittää
aikaisempaa enem-män huomiota työntekijöiden ergono-miaan. Hänen
mielestään normaalikor-kuiset pöydät ovat paras ratkaisu
päivä-koteihin. Pienet lapset voivat istua pöy-dän ääressä lapsille
suunnitelluissa kor-keissa tuoleissa.
Päiväkodissa ergonomiaa lisää myös sähköinen hoitopöytä, jonka
voi sää-tää työntekijän korkeuden mukaan. Hoitopöytä pitää
sijoittaa mahdolli-simman lähelle pesupaikkaa, jotta las-ta ei
tarvitse kantaa pitkästi. Pyörälli-nen asentajantuoli wc:ssä
vähentää ai-kuisen tarvetta kumartua ja kyykistyä, kun hän auttaa
lapsia käsi- ja kasvope-suissa. Asentajantuolia voi käyttää myös
pukeutumistilanteissa, ellei eteisessä ole pukeutumispenkkiä, jossa
aikuinen voi istua ja lapsi seistä. Pieni lapsi kannat-taa pukea
mieluummin sylissä kuin lat-tialla. Tavaroita ja leluja on
helpointa
pitää pyörällisissä säilytyslaatikoissa, jolloin tarve nostaa
laatikoita vähenee.
Kun päiväkodin tiloja remontoi-daan, Pehkosen mielestä
työntekijöiden täytyy päästä mukaan suunnitteluun. Heillä on paras
näkemys siitä, mikä pa-rantaa työn ergonomiaa.
– Kun saadaan uudet tilat tai väli-neet, pitää opetella
käyttämään niitä. Vanhoista työtavoista täytyy opetella pois.
NOSTA OIKEINLapsen omatoimisuutta kannattaa hyö-dyntää, jotta
välttyy turhilta nostoilta ja kantamiselta. Samalla voidaan tukea
lapsen motorista kehitystä. Alle kolmi-vuotiaiden ryhmissä
nostamista ei voi kuitenkaan kokonaan välttää.
– Jos täytyy nostaa, sen täytyy olla hallittua. Kyykisty ja
kallista selkää hie-man eteenpäin. Nosta hallitusti polvis-ta
ojentaen lapsi lähellä vartaloa. Vältä selän kiertoja ja
taivutuksia noston ai-kana, Irmeli Pehkonen neuvoo.
Päiväkodeissa istutaan usein lattialla.
I N G I M A G E
Aikuiselle paras istuma-asento olisi sel-kä seinää vasten, jotta
selälle saa tukea. Kun kumartuu eteenpäin, esimerkik-si kun ohjaa
lapsia pöydän ääressä tai pyyhkii pöytää, toinen käsi kannattaa
asettaa pöytää vasten, jotta ei ole pel-kästään selän varassa.
Sänkyjä pedates-sa kyykistelyn ja kumartelun sijasta pa-rempi
asento on toispolviseisonta.
Pehkosen mielestä päiväkotityön etuna on se, että pystyy
liikkumaan pal-jon, eikä tarvitse istua päivää työpöydän ääressä.
Lasten kanssa voi liikkua yh-dessä ja työn ohessa voi tehdä
veren-kiertoa parantavia liikkeitä tai kevyt-tä venyttelyä.
– Jos joutuu työskentelemään kuma-rissa asennoissa, on tärkeää
tehdä vasta-liikkeitä, kuten selän taivutusta kevyes-ti taaksepäin
sekä lapaluiden yhteen ve-tämistä ristimällä kädet selän
takana..
-
30 SUPER 9/2017
oitajat kärsivät muun muassa toistuvista infekti-oista, nuhasta,
yskästä, hengenahdistuksesta, sil-mäoireista, iho-oireista,
väsymyksestä, päänsä-ryistä, niveloireista, lihaskivuista,
ärtyneisyydes-tä ja keskittymisvaikeuksista. Kun huonossa
si-säilmassa joutuu työskentelemään pitkään, riski-
nä on vakava sairastuminen. Tälläkin hetkellä useita
superilaisia hoitajia on sairauslo-
malla sisäilmaoireilun vuoksi. Jotkut eivät pysty ehkä koskaan
enää palaamaan entiseen työhönsä.
– He kykenisivät tekemään työtä, mutta he eivät pysty ole-maan
työtiloissa. Ainoa vaihtoehto on etsiä työ, jota voi teh-dä
puhtaissa ja terveissä tiloissa. Tällaisia tiloja ei välttämät-tä
löydy, sillä sisäilmaongelmia on paljon. Joissakin kunnissa ei ole
yhtään sellaista työtilaa, jossa ei olisi sisäilmaongelmia, SuPerin
työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen kertoo.
Kun herkistyy kemikaaleille, jo pienet pitoisuudet aiheut-
SuPerin edunvalvonta saa jatkuvasti yhtey-denottoja jäseniltä,
jotka kertovat työpaikkan-sa huonosta sisäilmasta.
Työympäristöasian-tuntija Eija Kemppainen kehottaa vaatimaan
työnantajalta puhtaita ja terveitä työtiloja.
Yhteydenotot SuPeriin ovat kasvussa
teksti minna lyhty kuva istockphoto
Hoitajat sairastuvat sisäilmasta
H
tavat oireilua. Sairastuneet työntekijät eivät välttämättä pysty
olemaan tiloissa edes remontin jälkeen. Vaikka rakennus lai-tetaan
kuntoon, ihminen ei korjaannu ennalleen.
VIKAA KORVIEN VÄLISSÄEija Kemppaisen mukaan ensimmäiset
sisäilmaoireet pitää ot-taa vakavasti. Jos altistus ei jatku liian
pitkään, terveys toden-näköisesti palautuu ennalleen. Ongelmana on
usein se, ettei työntekijä itse eikä työterveyshuolto tunnista
huonosta sisäil-masta johtuvaa oireilua riittävän ajoissa.
– Työterveyshuollossa hoidetaan oireita, eikä mietitä si-tä,
mistä ne johtuvat. Kun oireilu jatkuu pitkään, pahimmil-laan
työterveyshuollossa aletaan epäillä, että vika on potilaan korvien
välissä.
Kemppaisen mukaan työterveyshuoltoon tarvitaan lisä-koulutusta
ja osaavaa henkilökuntaa. Kun useampi työnte-kijä samasta
työpaikasta sairastelee, työterveyshuollon pitäisi selvittää, mistä
on kyse.
– Oirekysely paljastaa, miten moni oireilee. Ei riitä, että se
tehdään kerran, vaan seurannan pitää olla jatkuvaa.
Työterveyshuollolla on merkittävä rooli viedä tieto
sisäil-maongelmista työnantajalle.
– Työterveyshuollon pitäisi olla riippumaton taho, mut-ta tämä
on murenemassa. Työterveyspalvelut ostetaan yksi-
-
SUPER 9/2017 31
tyiseltä palveluntuottajalta. Jos työter-veyshuolto ohjeistaa
työnantajaa, ris-kinä on, että työnantaja vaihtaa
työ-terveyshuoltoa. Siksi työterveyshuolto saattaa vaieta
ongelmasta, koska se pel-kää menettävänsä asiakkaansa.
HÖLMÖLÄISTEN HOMMAAEija Kemppaisen mukaan saattaa ku-lua vuosia
ennen kuin sisäilmaongel-mille tehdään mitään.
– Se on hölmöläisten hommaa. Sai-rastuneiden tilalle otetaan
sijaisia, jotka myös altistuvat ja oireilevat. On suora-naista
välinpitämättömyyttä, jos raken-nuksen tutkimista viivytellään.
Kun rakennusta aletaan viimein tut-kia, se saattaa saada terveen
paperit, vaik-ka moni työntekijöistä on sairastunut.
– Rakennuksesta otetaan ilmanäyttei-tä, mutta mitään ei löydy.
Jos tehtäisiin materiaalitutkimuksia, sisäilmaoireita ai-heuttava
syy todennäköisesti löytyisi.
Joskus henkilökuntaa kehotetaan salaamaan sisäilmaepäily.
Kemppainen tietää päiväkoteja, joissa henkilökun-taa on kielletty
kertomasta vanhemmil-le epäilystä.
– Kun minulle on kerrottu tästä, olen ottanut yhteyttä lasten
vanhem-piin. Näitä asioita ei saa salata. Vanhem-pien ja
isovanhempien vaatimuksesta ongelmaa aletaan usein ratkoa. Tiedän
myös isoja sairaaloita, joissa henkilö-kuntaa on kehotettu
vaikenemaan.
onko työtiloissa nyt tai onko niissä aikaisemmin ollut näkyvää
homekasvustoa?
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
ei 1469 69,49 %
kyllä, omissa työtiloissani parhaillaan
141 6,67 %
kyllä, omissa työtiloissani, aikaisemmin
154 7,28 %
kyllä, muualla parhaillaan 153 7,24 %
kyllä, muualla, aikaisemmin 212 10,03 %
onko työtiloissa kosteusläikkiä, rakenteiden tummumista tai
pinnoitteiden irtoamista?
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
ei 862 40,06 %
kyllä, omissa työtiloissani 609 28,30 %
kyllä, muualla 557 25,88 %
ollut aikai semmin, ei enää 210 9,76 %
oletko tyytyväinen työpaikkasi ilmanvaihtoon?
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
kyllä 482 22,18 %
en 1191 54,81 %
en osaa sanoa 483 22,23 %
onko mielestäsi työpaikkasi sisäilmatekijöistä aiheutunut
sinulle haittoja viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana?
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
ei 690 32,11 %
kyllä, viihtyvyys haittoja 676 31,46 %
kyllä, terveys haittoja 939 43,69 %
haittoja ollut aikaisemmin, ei enää
54 2,51 %
LÄ
HD
E:
SU
PE
RIN
SIS
ÄIL
MA
KY
SE
LY 2
01
6
-
32 SUPER 9/2017
onko suomessa enemmän sisäilmaongelmia kuin muissa maissa?Ei
ole. Samanlaisia ongelmia on kaikkialla. Pohjoisella
pal-lonpuoliskolla kostea ja pitkä syksy sekä ankara talvi
aiheutta-vat haittoja. Lämpimissä maissa mikrobien lisäksi
rakennuk-sia tuhoavat puuta syövät tuhohyönteiset.
voisiko sisäilmaongelmilta välttyä kokonaan?Ei, sillä maaperän
mikrobit ja taudinaiheuttajamikrobit ovat meitä aina monta askelta
edellä. Kun rakennus valmistuu, sa-manaikaisesti luonnonvoimat
alkavat nakertaa sitä. Rakenta-minen ja kunnossapito edellyttävät
jatkuvaa huolellista työ-tä. Autojen osalta hyväksytään elinkaari,
mutta rakennusten ajatellaan olevan pysyviä. Kun tulee uusi
materiaali, esimer-kiksi betoni tai kipsilevy, kuvitellaan, että se
ratkaisee kaikki ongelmat. Se ei ole kuitenkaan niin
yksinkertaista.
onko rakentamisen laadussa puutteita?Jos hoitotyössä tapahtuisi
yhtä paljon virheitä, olisimme oi-keudessa. Rakentamisessa on
lainsäädännöllinen ongelma, sil-lä väärin rakentamista ei ole
kriminalisoitu. Jos rakentaja te-kee virheen, siitä ei tule
minkäänlaista rikosoikeudellista seu-raamusta, vaikka joku
sairastuisi pysyvästi tai menettäisi hen-kensä. Yleensä vastuu
vyörytetään rakennuttajalle ja kiinteis-tön omistajalle.
Professori Tuula Putus:
Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula
Putus on tutkinut sisäil-maongelmia 1990-luvulta lähtien. Hän puhuu
sen puolesta, että ne vihdoin ymmärrettäisiin vakavaksi
terveysuhaksi. Näin hän vastaa kysymyksiin sisäilmasta.
Huono sisäilma tulee kalliiksimillaisia rakennusvirheitä
tapahtuu?Ei noudateta valmistajan ohjeita, esimerkiksi betonin
kui-vumisaikaa. Töitä tehdään huolimattomasti: putket tai kat-to
vuotavat, jolloin kosteus pääsee rakenteisiin. Puutteellises-ti
toimiva ilmanvaihto kruunaa tällaiset ongelmat. Ammatti-ylpeys,
joka oli vanhan ajan kirvesmiehillä, on hukassa. Enää ei maksimoida
laatua, vaan voittoa. Käsityöläiset ja taiteente-kijät ovat
ylpeit�