Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa …...Alus- ja kerääjäkasvit eivät ole muusta tuotannosta pois, vaan parantavat sen edellytyksiä! KIITOS! Alus- ja kerääjäkasvit

© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus

VYR viljelijäseminaari 27.1.2014

Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan

© LuonnonvarakeskusHannu Känkänen2

KerääjäkasviKerää maasta typpeä estäen huuhtoutumistaKylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen

AluskasviJatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeenSitoo typpeä ilmasta tai ottaa sitä maasta

Molemmat ovat peitekasvejaPeittävät pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä

Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn

ProAgria, R. Tolppa

RaHa -hanke

RaHa -hanke

© Luonnonvarakeskus

Vihreän peittävyyden hyötyjä pellolle ja ympäristölle

Pellon kasvipeitteisyys lisääntyyeroosioherkkyys vähenee

Juuret kuohkeuttavat maatasyvälle etenkin monet palko- ja öljykasvit

Eloperäistä ainesta kertyy maahanmururakenne ja vedenpidätyskyky paranevat

Maan rakenne paraneeravinteiden hyödyntäminen paranee

Ravinteita jää maahan vesien sijaan

3

RaHa -hanke

RaHa -hanke

RaHa -hanke

© Luonnonvarakeskus

Typen kerääminen on tärkeä yksittäinen tehtävä

Palkokasvit sitovattyppeä ilmasta

Muut kasvit keräävättyppeä maasta

Kylväminen aluskasviksi on viljatilan realistinen vaihtoehto

Viljellystä alasta noin 1 % alus- ja kerääjäkasveilla-> voidaan helposti lisätä 30 –kertaiseksi!

RaHa -hanke RaHa -hanke

© Luonnonvarakeskus

Runsas biomassa suojaa maataVoi kerätä jopa yli 100 kg/ha N (jos typpeä ja aikaa on kyllin)

Kerääjä voi siirtää ylimääräisen typen seuraavalle kasville

Kasvusto kuivaa maata: muokkaus myöhäänkin

Kerääjän voi kylvää viljelykasvin jälkeen,mutta se on päästävä tekemään elokuun alussa

TEHO Plus –hanke, valkosinappi kesäperunan jälkeenKuva: Kaisa Riiko

5

RaHa -hanke

RaHa –hankkeen viljelijät olivat tyytyväisiä

aluskasveihin

© Luonnonvarakeskus

Aluskasvin biomassa ei ole suuri, mutta sillä on merkitystä

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

valk.apila

puna-apila

nurm.mail.

west.raih.

timo-tei

syys-vehnä

ital.raih.

eialusk.

rikkakasvitversotjuuret 0-25 cm

kg/ha kuiva-ainetta loppusyksyllä, vilja tavanomaisesti lannoitettu

Seokset ovat suositeltavia

© Luonnonvarakeskus

Heinät estävät typen huuhtoutumista,apilatkaan eivät lisää sitä

0

10

20

30

40

50

60

syksykevät

Maan NO3-N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen

7

Känkänen H./MTT 2011

© Luonnonvarakeskus

Aluskasvi kg/haValkoapila 2-6Puna-apila ja muut apilat 4-10Nurmimailanen 10-16Timotei 5-10Muut monivuotiset heinät 8-15Italianraiheinä 5-15Timotei + italianraiheinä 4-6 + 5-8Timotei + puna-apila 3-10 + 8-2a)

Italianraiheinä + apilab) 5-10 + 8-2a)

a)Sitä heinävaltaisempi seos, mitä enemmän halutaan kerätä typpeä maasta. Sitä apilavaltaisempi seos, mitä parempi typpilannoitusvaikutus halutaan.

b)Jos halutaan välttyä kevätkasvulta, valitaan yksivuotinen apilalaji.

Paras siemenmäärä ja –seos löytyy kokemuksen myötä.

Siemenmäärät aluskasvien ”sisäänajossa”

Alimmat siemenmäärät edellyttävät hyviä olojaja aiempaa kokemusta

Kokeissa (kg/ha):

Siemen Ohran sato20 - 50010 - 200

© Luonnonvarakeskus

Kylvöön on paljon vaihtoehtojaLuotettava ja helppo:

Piensiemenlaatikosta viljan kylvön yhteydessä

Kevyt multausauttaa paljon

Muita vaihtoehtoja:-Vantaiden kautta tai hajakylvönä viljan kylvön jälkeen-Hajakylvö kasvustoon tai rikkakasviäestykseen liitettynä

Kerääjäkasvi pääkasvin korjuun jälkeen:-Suorakylvö-Sänkimuokkaus ja kylvö

Ei kannata sekoittaaviljan siemeniin!

© Luonnonvarakeskus

Toistuva aluskasvi voi lisätä jyväsatoja

0500

10001500200025003000350040004500

0 N 90 N

ei aluskasviavalkoapilapuna-apilapu-ap.+n.nataw.raiheinä

Jyväsato (kg/ha) käytettäessä 6 vuoden ajan aluskasveja

Italianraiheinä on sopivampi kuin westerwoldin raiheinä.

Heinistäkin vapautuu typpeä, kun niitä käytetään useiden vuosien ajan.

© Luonnonvarakeskus

Seuraavan vuoden väkilannoitesäästö

N kg/ha

30

Rehunurmet

25

7020

Palkoviljat

Aluskasvit Viherkesannot

+20

RaHa -hanke

K. Raiskio, MTT H. Känkänen, MTT

H. Känkänen, MTT

Palkokasvien jälkeen säästyy lannoitetyppeä

0-50

Edellyttäen, että väkilannoitetyppeä uskalletaan vähentää

© Luonnonvarakeskus

Maahan muokkaamista viivyttämällätyppeä säästyy seuraaville kasveille

0

10

20

30

40

50

60

ruisvirna puna-apila w.raiheinä ohran sänki

aikainen syksymyöhempi syksyseuraava kevät

Kyntöaika:

NO3-N (kg/ha, 0-60 cm) talven alkaessa (6 koetta)

- Typpeä huuhtoutuu- Seuraava kasvi saa ..vähemmän typpeä

Kerääjäkasvi kerää vähemmän typpeä

Jos muokataan aikaisin

© Luonnonvarakeskus

Alus- ja kerääjäkasvit eivät ole muusta tuotannostapois, vaan parantavat sen edellytyksiä!

KIITOS!

Alus- ja kerääjäkasvit eivät ole muusta tuotannostapois, vaan parantavat sen edellytyksiä.

Palkokasvit pienentävät lannoitelaskua ja ilmastopäästöjä.

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

28.1.2015Hannu Känkänen14