Punnittua tietoa akavalaisista Akavaaka- tilastokooste Kevät 2015
Punnittuatietoa akavalaisista
Akavaaka- tilastokoosteKevät 2015
Akavaaka — kevät 2015 3
Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässäAkavaaka on vuosittain julkaistava tilastokooste, jossa on tietoa Akavan jäsenliittojen jäsenten eli akavalaisten sekä muiden korkeasti koulutettu-jen asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.
Akavaaka koostuu viidestä osiosta. Ensimmäinen osio käsittelee akava-laisten ja korkeasti koulutettujen sijoittumista työmarkkinoille. Toisessa osiossa on tietoa akavalaisten työajoista, palkallisista ja palkattomista yli-töistä sekä työhyvinvoinnista. Kolmanteen osioon on koottu keskeisimpiä akavalaisten palkkausta ja verotusta koskevia tietoja. Neljännessä osiossa on kouluttautumista ja korkeakouluja koskevaa tietoa. Viides osio antaa perustietoa akavalaisista.
Tietolähteinä on käytetty lukuisia Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja eri tutkimuslaitosten otos- ja rekisteriaineistoja sekä Akavan omia selvityksiä. Akavaakaan on koottu vain osa Akavan jatkuvasti päivittyvästä tietovarannosta. Saat lisää tietoa Akavan verkkopalvelusta ja tutkijoilta.
AKAVAAKA
Akavaaka onsaatavilla osoitteessa
www.akava.fi/akavaaka
LINKKIVINKKI
ISSN 2342-5482 (verkkojulkaisu)Ulkoasu: Nimiö / www.nimio.fiTaitto: Jukka-Pekka Tolvanen / www.tutkimustaitto.info Kuvat: Ida PimenoffIlmestymispäivä 11.6.2015
Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä
1 Työllisyys ja työttömyysAkavalaisen työvoiman määrä kasvaaNuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissäIkääntyvien työllisyysaste nouseeYksityinen sektori työllistää nuoria Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät teollisuuteen ja liike-elämäänAkavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajiaKoulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen Korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaaKorkeasti koulutetuista nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimminKorkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa
2 Työolot ja työuratAkavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossaKiire kuormittaa akavalaisiaKolmannes akavalaisista arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana
3 Palkat ja verotusPalkat paranevat iän ja koulutuksen karttuessaSuomalaisten palkat parantuneet, ostovoimassa on vielä kurottavaaTyöttömyysturvan heikennykset kohdistuvat akavalaisiin työttömiinVeroratkaisut vuodelle 2015 kasvattivat progressiotaAkavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuistaKeskituloisen verotus on Suomessa ankaraaVerojen korottaminen huono vaihtoehto julkisen talouden tasapainottamiseksi
4 KoulutusNeljännes aikuisväestöstä on korkeasti koulutettujaSuoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä laskenutOpinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittainKolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen
5 Perustiedot akavalaisistaAkavalaisia on lähes 600 000Akavalaiset ovat tyytyväisiä jäsenyyteensä ammattiliitossa
4681013151619212325
26283033
3638434446474850
5254555758
606264
SISÄLLYS
3
1 – Työllisyys ja työttömyys
Akavaaka — kevät 2015 76 Akavaaka — 2014TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YSTYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa Akavalainen työvoima on kasvanut edellisvuodesta kahdella pro-sentilla, toisin sanoen 9 000 henkilöllä ja on noin 444 000 henkilöä vuonna 2014. Kaikkien työvoimaan kuuluvien lukumäärä pysyi sama-na ja oli noin 2,6 miljoonaa henkilöä. Tiedot perustuvat Tilastokes-kuksen Työvoimatutkimuksen 2014 aineistoon. Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä.
Kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta akavalaisesta oli pysyvässä kokoaikatyössä. Joka kymmenes oli palkattu määräaikaiseen palve-lussuhteeseen ja osa-aikatyötä teki kuusi prosenttia. Vuonna 2014 työttömänä oli viisi prosenttia ja päätoimisina yrittäjinäneljä prosenttia.
Ikä ja sukupuoli vaikuttavat työvoiman sijoittumiseen työmark-kinoille. Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2014 Akavan jäsenliittojen työvoimaan kuuluvista alle 35-vuotiaista jäsenistä 24 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa, kun koko työvoimassa määräaikaisuuksien osuus oli samassa ikäryhmässä 19 prosenttia. Kyseiset osuudet eivät ole juuri muuttuneet edellisestä vuodesta.
Osa-aikatyö on yleisintä 61 vuotta täyttäneillä akavalaisilla naisilla, koska he ovat pääsääntöisesti osa-aikaeläkkeellä. Nuorilla akavalai-silla naisilla yleisimmät syyt työn osa-aikaisuuteen ovat osittaisten perhevapaiden käyttö ja työskentely opintojen ohessa.
Osa-aikaeläkkeellä olevien osuus akavalaisilla on 11 prosenttia 61–64-vuotiaiden ikäryhmässä, muilla kuin akavalaisilla 14 prosenttia. Osa-aikaeläke ei ole vain koulutettujen akavalaisten käyttämä etuus.
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässäkokoaikatyössä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
Kokoaikatyö,pysyvä
Kokoaikatyö,määräaikainen
Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön
Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2014: koko työvoima (2 622 000)
Kaikki
Miehet (N = 1 347 000)
Alle 35-vuotiaat
35–49-vuotiaat
50–60-vuotiaat
61–64-vuotiaat
Yhteensä
Naiset (N = 1 275 000)
Alle 35-vuotiaat
35–49-vuotiaat
50–60-vuotiaat
61–64-vuotiaat
Yhteensä%
0 20 40 60 80 100
Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2014: akavalaiset (444 000)
Kaikki
Miehet (N = 207 000)
Alle 35-vuotiaat
35–49-vuotiaat
50–60-vuotiaat
61–64-vuotiaat
Yhteensä
Naiset (N = 237 000)
Alle 35-vuotiaat
35–49-vuotiaat
50–60-vuotiaat
61–64-vuotiaat
Yhteensä
Kokoaikatyö,pysyvä
Kokoaikatyö,määräaikainen
Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön
%
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
1
5 4
2 5
4 3
6
8
5
0 20 40 60 80 100
6
3
2
8
34
5
4
76
72
86
7
4
6
7
84
63
81
55
77
82
75
72 12
4
6
9
24
17
7
6
1
4
6
12
4
4
5
5
3
4
3
4
2
4
3
3
5
2
5
3
6
1
3
14
3
12
7
6
12
9
10 5
60
55
70
65
41
62
37
67
70
19 4
9
5
448
57
8
9
6
6
6
8711
13
19
31
15 10
12
3
5
4
8
16 6
9
8
14 7 14
119 911
10
2
3
16
6
27
11
9
29
17
Akavaaka — kevät 2015 98 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Nuoret akavalaiset naiset useinpätkätöissäKaikista kokoaikaisista palkansaajista 14 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2014. Akavalaisten joukossa määräaikaisten osuus oli 11 prosenttia ja heitä oli 44 000. Määräai-kaiset työsuhteet ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 30 prosenttia teki työtään määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä joka viides oli määräaikaisesti palkattu vastaavassa ikäluokassa.
Määräaikaiset työsuhteet eivät ole vain nuorten naisten haaste. Akavalaisia alle 35-vuotiaita miehiä oli entistä enemmän määrä-aikaisissa työsuhteissa. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2009 kuusi prosenttiyksikköä, 13 prosentista 19 prosenttiin. Muissa ikäryhmissä miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuudet olivat lä-hes samalla tasolla kuin vuonna 2009. Määräaikaisten työsuhteiden lukumäärä on noussut miehillä 25 prosenttia, naisilla laskenut kaksi prosenttia vuodesta 2009. Silti naisia on edelleen huomattavasti enemmän määräaikaisissa työsuhteissa kuin miehiä.
Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoima tutkimuksen 2014 aineisto
Arvio määräaikaistenmäärästä 1000 henkilöäAkavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2014
24444
15951
281693
153
221
122012
1319724
Kaikki palkansaajatAkavalaiset palkansaajat
Akavalaiset palkansaajatMiehetAlle 35-vuotiaat35–50-vuottaYli 50-vuotiaatNaisetAlle 35-vuotiaat35–50-vuottaYli 50-vuotiaat
KoulutusasteAlempi korkeakouluasteTutkijakoulutusasteYlempi korkeakouluasteAlin korkea-asteTyönantaja ValtioKuntaYksityinenAmmattiryhmäOpettajat ja muut opetusalan asiantuntijatErityisasiantuntijat ilman opetusalaaAsiantuntijatJohtajat ja ylimmät virkamiehetKaikki muut
%10 15 20 25 30 35 400 5
1411
819
1430
10
1414
11
2415
1413
103
6
3
6
36
19
Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2009–2014
Akavalaisten miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuudet iän mukaan 2009–2014
Alle 35-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Kaikki naiset
35–50-vuotiaat
%
2009 2010 2011 2012 2013 2014
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Naiset
Alle 35-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Kaikki miehet
35–50-vuotiaat
%
2009 2010 2011 2012 2013 2014
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Miehet
Akavan pätkätyökyselyn 2013 mukaan yleisin akavalaisten määrä-aikaisuuden peruste on sijaisuus. Sijaisuudet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, joilla lähes yhtä yleinen peruste työn määräaikaisuudel-le on työn projektiluonne. Kahdessa tapauksessa viidestä määräai-kaisuuden perustetta ei kuitenkaan ole kirjattu, vaikka työsopimus-lain mukaan työnantaja on velvollinen perustelemaan määräaikaisen työsuhteen käytön työntekijälle kirjallisesti.
Kahdeksan kymmenestä akavalaisesta määräaikaista työtä tekevästä kertoi, että pysyvää työtä ei ole tarjolla. Vapaaehtoisesti pätkätyössä on 11 prosenttia. Kaikista määräaikaisista palkansaajista joka viides vastasi, että ei halunnutkaan pysyvää työtä.
Suurin osa, 62 prosenttia, akavalaisten määräaikaisista työsuh-teista on alle vuoden pituisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuudet kestävät pidempään kuin yksityisellä. Yli kolmen vuoden mittaisia määräaikaisuuksia on akavalaisista 13 prosentilla ja valtiosektorilla 28 prosentilla.
Noin puolet akavalaisten määräaikaisista työsuhteista oli niin kutsuttuja ketjutettuja määräaikaisuuksia. Ketjutetuilla määräaikai-suuksilla tarkoitetaan tapauksia, joissa työntekijälle on kertynyt useita peräkkäisiä määräaikaisuuksia saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisuuksien ketjuttaminen viittaa siihen, että työvoiman tarve on jatkuva. Kun työvoiman tarve on jatkuva, työsuhde tulisi solmia toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei määräaikaisuudelle ole esittää hyväksyttäviä perusteita.
Joka viides alle 35-vuotias mies on määrä-aikaisessa työsuhteessa.
Naisia on määrä-aikaisissa työsuhteissalähes puolet enemmän kuin miehiä.
Akavaaka — kevät 2015 1110 Akavaaka — kevät 2015 TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Ikääntyvien työllisyysaste nouseeKorkeasti koulutettujen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä kor-keampi kuin koko väestön työllisyysaste. Alle 60-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste on lähes 90 prosenttia, vaikka se on laskenut vuodesta 2009. Ikäryhmässä 20–50-vuotiaat koko väestön työllisyys on heikentynyt. Jos työuria halutaan pidentää, työllisyyden tulisi parantua kaikissa ikäluokissa. Nyt kehitys on ollut päinvastaista.
Yli joka kymmenes korkeasti koulutetuista alle 65-vuotiaista sijoittui työvoiman ulkopuolelle vuonna 2014. Koko väestöstä työvoiman ulkopuolella oli joka neljäs.
Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä 2000-luvun aikana. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat koko väestön työllisyysaste oli 59 prosenttia vuonna 2000, kun vuon-na 2014 se oli 74 prosenttia. 60–64-vuotiaillla työllisyysaste nousi23 prosentista 45 prosenttiin vuosina 2000–2014.
Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2014: 55–59-vuotiaat
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2014
KorkeakoulutetutKoko väestö%
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
5963 65 66 66 65 67
86
68
85
71
88
71
88
74
89
73
88
74
90
73
88
74
85
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2009 ja 2014
Alle 20-vuotta 20–29-vuotta 30–39-vuotta 40–49-vuotta 50–59-vuotta 60–64-vuotta
Koko väestö Korkeasti koulutetut2014 2009 2014 2009
Työllisyysaste, % 68.2 68.2 84.0 85.9Työttömyysaste, % 8.8 8.4 5.3 4.1Työvoimanulkopuolella, % 25.2 25.6 11.3 10.4
Korkeakoulutetut 2009
Koko väestö 2009
Koko väestö 2014
Korkeakoulutetut 2014
%%
Työllisyysaste iän mukaan 2009 ja 2014
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Ikäryhmät
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2014
Työuriin pituutta työllisyysastetta nostamalla.
Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2014: 60–64-vuotiaat
%KorkeakoulutetutKoko väestö
23 25 26 27 2934
37
56
39
57
41
60
39
57
39
58
42
61
42
56
45 45
6462
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
02014
Akavaaka — kevät 2015 1312 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Korkeakoulutettujen työmarkkinoille sijoittuminen poikkeaa 55–64-vuo-tiaiden ikäryhmässä selvästi muista. Vuonna 2014 korkeakoulutetuista kolme neljästä oli ansiotyössä, muista kuin korkeakoulutetuista vain joka toinen(52 prosenttia). Työkyvyttöminä oli korkeakoulutetuista 5 prosenttia, muista 15 prosenttia. Niistä, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, työttömänä oli 12 prosent-tia, korkeasti koulutetuista seitsemän prosenttia.
Työkyvyttömänä olevien osuudet ovat jonkin verran pienentyneet vuodesta 2008, osoittaa alla oleva kuvio. Vastaavasti 60–64-vuotiaiden joukossa työttö-myys on lisääntynyt.
Joka toinen korkea-koulutettu nainen on töissä julkisella sektorilla.
Yksityinen sektori työllistää nuoriaVuoden 2014 Työvoimatutkimuksen aineiston mukaan yli puolet kor-keakoulutetuista tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa. Kuntien palveluksessa on 28 prosenttia ja valtiolla 11 prosenttia. Yliopistojen henkilökunta on tässä luokittelussa luettu valtiosektorille kuuluvaksi ja seurakuntien palveluksessa olevat yksityiselle sektorille. 8 prosenttia korkeakoulutetuista toimii päätoimisena yrittäjänä tai ammatinharjoit-tajana.
Alle 35-vuotiaista korkeakoulutetuista miehistä 73 prosenttia on töissä yksityisellä sektorilla. Korkeakoulutetuilla naisilla vastaava osuus on 56 prosenttia. Yritykset ovat korkeakoulutettujen miesten suurin työllistäjä kaikissa ikäryhmissä. Päätoiminen yrittäjyys tai ammatinhar-joittaminen yleistyy miesten keskuudessa iän myötä.
Korkeakoulutetuista naisista puolet on töissä julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.
55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2008–2014
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2014
Väestö (1 000)
52.652.955.650.157.154.261.2
54.959.459.959.961.858.866.9
335.9327.5328.7317.3311.4309.0295.5
319.9342.0363.6359.5351.8339.7338.6
55–59-vuotiaat
55–59-vuotiaat
60–64-vuotiaat
60–64-vuotiaat
2008200920102011201220132014
2008200920102011201220132014
2008200920102011201220132014
2008200920102011201220132014
Ansiotyö Työtön tai lomautettu EläkkeelläTyökyvyttömyyseläketai pitkäaikaissairaus
Muu työvoimanulkopuolella
%
Korkeasti koulutetut
Muut kuin korkeasti koulutetut
86 4 2
2
2
2
86 6 2
1
3
1
86 5 3
2
2
1
86 5 3
3
2
1
86 7 3
3
2
2
54
545352
5858
65 11
5
2
64 11
6
3
69 11
7
2
68 11
8
4
69 10
9
7
69 12
12
8
3332
323536
3737
68 11
10
6
52
87 4 2
1
2
2
87 5 2
1
3
2
0 5010 6020 7030 8040 90 100
86 4
6
6
19
19
4
7
19
19
4
6
16
19
4
5
17
18
6
9
17
18
4
5
16
16
4
5
15
16
2
2
36
3
2
36
2
3
37
3
3
35
2
1
27
4141
403735
3334
3
1
30
2
2
30
Akavaaka — kevät 2015 1514 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehettyöllistyvät teollisuuteen ja liike-elämäänSuurin akavalaisia työllistävä toimiala on koulutus, joka työllisti vuonna 2014 lähes neljänneksen työllisistä akavalaisista. Kolmelle seu-raavaksi suurimmalle toimialalle, teollisuuteen, terveys- ja sosiaalipal-veluihin sekä liike-elämän palveluihin, työllistyi yhteensä 42 prosenttia työllisistä akavalaisista.
Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille poikkeaa toisistaan. Akavalaisista naisista koulutuksen parissa työskentelee lähes joka kolmas ja terveys- ja sosiaalialalla joka viides. Akavalaisista miehistä joka neljäs työllistyy teollisuuteen. Miehillä seuraavaksi suurimmat toimialat ovat koulutus (17 prosenttia) ja liike-elämän palvelut (15 prosenttia).
Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja joh-totehtävissä. Naisista 11 prosenttia tekee työtä johtajana tai ylimpänä virkamiehenä, kun miehistä 19 prosenttia kuuluu vastaavaan ammat-tiryhmään. Opetus- ja kasvatusalan ammatit ovat yleisempiä naisilla (33 prosenttia) kuin miehillä (16 prosenttia). Ammattiryhmittäiset tiedot käyvät ilmi sivun 66 taulukosta.
Akavan liittojen jäsenmäärät 1.1.2015 on esitetty sivulla 65. Tauluk-ko antaa hyvän kuvan akavalaisten sijoittumisesta eri toimialoille ja ammatteihin.
Akavalaisista naisista joka kymmenes on johtotehtävissä, miehistä joka viides.
TyöllisetLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2014
Koulutus
Teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesihuolto yms.
Terveys- ja sosiaalipalvelut
Liike-elämän palvelut
Kaikki muut
Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus
Julkinen hallinto ja maanpuolutustus,pakollinen sosiaalivakuutus
Informaatio ja viestintä
Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala%
0 5 10 15 20 25 30 35
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
Työlliset työnantajan mukaan 2014: Kaikki työlliset (2 383 000)
Kaikki
Miehet(N = 1 215 00)
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Yhteensä
Naiset(N = 1 168 000)
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Yhteensä
Valtio
Kunta
Yksityinen
Yrittäjä
%0 20 40 60 80 100
Työlliset työnantajan mukaan 2014: Korkeakoulutetut (721 000)
Valtio
Kunta
Yksityinen
Yrittäjä
Kaikki
Miehet(N = 325 000)
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Yhteensä
Naiset(N = 396 000)
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Yhteensä
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
100%
0 20 40 60 80
53
73
64
46
63
56
43
30
45 6
8
5
5
1015
22
16
10
2811
12
10
15
12
8
12
14
11 38
47
40
31
17
10
6
8
6 22 12
5 7 8
6 10 18
6 13 24
6 10 16
4 25 5
7 36 8
7 42 10
6 34 8
60
80
66
57
68
67
48
42
52
Kaikki
Miehet
Naiset
444
410
7
77
7
610
8
97
8
1115
13
225
14
237
15
2917
23
Akavaaka — kevät 2015 1716 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Akavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajiaKorkeakoulutetusta työvoimasta joka kymmenes on joko pää- tai si-vutoiminen yrittäjä. Osuus on pysynyt lähes samana vuodesta 2008. Päätoimisia korkeasti koulutettuja yrittäjiä oli 57 000. Sivutoimisina yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimi 17 000 henkilöä vuonna 2014. Naisten osuus on 44 prosenttia. Joka kolmas päätoimisista yrittäjistä on työllistänyt itsensä lisäksi vähintään yhden henkilön.
Akavan jäsenliittoihin järjestäytyneitä pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 27 000. Akavalaisista yrittäjistä suurimman ryhmän muodostavat eri alojen lääkärit, joita on 42 prosenttia kaikista akavalaisista yrittäjis-tä.
Joka kolmas korkea-koulutettu yrittäjä työllistää itsensä lisäksi muitakin.
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset 2015
Akavalaiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2015
Eri alojen lääkärit 42 %
Maa-, metsä- ja ympäristöala 3 % Muu sosiaali- ja terveysala 9 %
Tekniikka ja luonnontieteet 21 %
Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala 25 %
Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2014
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2014
9 % 10 % 10 % 10 % 11 % 11 % 10 %
38 % 47 % 36 % 42 % 43 % 42 % 44 %
Osuus korkeastikoulutetuista
Naisten osuus
1 000 henkilöä
Sivutoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat
Päätoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat
51
80
70
60
50
40
30
20
10
0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
58 5964
69
7574
15
6054
1513
5147
1210
4839
12
Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viiden viime vuoden aikana?
Vastaajienlukumäärä
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
Kyllä Ei On nykyisin päätoiminen tai sivutoiminen yrittäjä
Ei tietoa
%
927434493
183471274
2271505085
2013250
41665
301
KaikkiMiehetNaisetIkäryhmäAlle 35-vuotiaat35–50-vuotiaatYli 50-vuotiaatAmmattiryhmäJohtajatTekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijatYhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijatTerveydenhuollon asiantuntijatOpetusalan asiantuntijatSosiaalialan asiantuntijatLiike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijatTyönantajaYksityinenValtioKunta
200 40 60 80 100
19 72 795
678
94
2413
22
8
93
4 251
1
3
11
22
212
6479
826872
6667
6071
8489
82
667584
2514
1223
17
2428
1515
1198
2517
11
17
57
Akavaaka — kevät 2015 1918 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Akavan vuonna 2014 teettämän kyselyn mukaan joka viides akava-lainen on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä vii-den viime vuoden aikana. Akavalaiset miehet ovat kiinnostuneempia yrittäjyydestä kuin akavalaiset naiset. Miehistä joka neljäs ja naisista14 prosenttia on harkinnut yrittäjyyttä. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on yleisintä 35–50-vuotiaiden ikäryhmässä, yksityisellä sektorilla työs-kentelevillä ja tekniikan ja luonnontieteiden asiantuntijoilla.
Akavalaisten yleisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi ovat yrittä-jähenkisyyden ja hyvän yritysidean puuttuminen. Yrittäjähenkisyyden puute on naisilla yleisempi syy olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin miehillä. Yritysidean puuttuminen on sitä vastoin miehillä yleisempi syy olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin naisilla.
Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennenPerus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin vuoden 1994 jälkeen kuin korkeasti koulutet-tujen. Koulutuksen tuoma suhteellinen etu on kaventunut. Korkeasti koulutettujen työttömyysasteet ovat silti edelleen selvästi matalampia kuin vähemmän koulutusta saaneiden.
Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttö-myys oli matalimmillaan heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta siitä lähtien suunta on ollut nouseva. Vuoden 2013 lopussa koko väestön työttömyysaste oli 8,2 prosenttia ja työttömiä oli 219 000. Samaan aikaan vähintään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 4,4 prosenttia ja heitä oli työttömänä 46 000.
Joka viides akavalainen
on harkinnut yrittäjyyttä.
Akavalaisten keskeisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
Kaikki
Miehet
Naiset
Ei ole "yrittäjähenkinen"
Puuttuu hyvä yritysidea
Epävarma perusturva
Pelko taloudellisesta epäonnistumisesta
Oman työn myymisen vaikeus
Joutuu tekemään liikaa töitä
Tulot heikkenisivat alussa verrattuna nykyiseen tulotasoon
Muu syy
En osaa sanoa
%
4034
45
2025
16
88
7
77
7
52
7
11
2
11
1
1518
13
33
50 10 15 20 25 30 35 40 45 50
2
16.6
8.7
4.5
8.28.7
4.0
Työttömien lukumäärät 2013 suluissa selitteen yhteydessäLähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot, vuosi 2014 arvio
Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2014
Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste (15 000)
Keskiaste (106 000)
Kaikki (219 000)
Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (31 000)
Perusaste (67 000)
2221201918171615141312111098765432101990 1991 1992 1993 1994 1995 19961997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
%222120191817161514131211109876543210
Akavaaka — kevät 2015 2120 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaaKorkeakoulutettujen työttömyydessä on voimakasta kausivaihtelua. Työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan kesäkuukausina. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan huhtikuussa 2015 oli työttö-mänä noin 45 400 korkeakoulutettua, joista noin 4 300 vastavalmis-tunutta. Tilastoissa vastavalmistuneeksi nimitetään korkeintaan vuosi sitten oppilaitoksesta valmistunutta.
Korkea-koulutettujen
työttömien määrä on
kaksin-kertaistunut
kuudessa vuodessa.
Työttömät koulutusasteittain, kaikki ja vastavalmistuneet
Työttömät ilman lomautettujaLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Kaikki 2014/4 2015/4 Muutos, lkm Muutos, %
Perusaste 84 070 85 733 1 663 2.0
Keskiaste 126 549 144 353 17 804 14.1
Alin korkea-aste 20 389 21 924 1 535 7.5
Korkeakoulutetut:
Alempi korkeakouluaste 20 476 23 974 3 498 17.1
Ylempi korkeakouluaste 17 171 19 842 2 671 15.6
Tutkijakoulutus 1 374 1 572 198 14.4
Korkeakoulutetut yhteensä 39 021 45 388 6 367 16.3
Kaikki työttömät yhteensä 281 497 310 374 28 877 10.3
Vastavalmistuneet 2014/4 2015/4 Muutos, lkm Muutos, %
Perusaste 493 316 -177 -35.9
Keskiaste 10 174 12 226 2 052 20.2
Alin korkea-aste 271 293 22 8.1
Korkeakoulutetut:
Alempi korkeakouluaste 2 385 2 653 268 11.2
Ylempi korkeakouluaste 1 401 1 556 155 11.1
Tutkijakoulutus 98 81 -17 -17.3
Korkeakoulutetut yhteensä 3 884 4 290 406 10.5
Kaikki työttömät yhteensä 15 014 17 201 2 187 14.6
Työttömyysasteet sukupuolen mukaan 2000–2014
Kaikki
Ylempi korkeakouluaste
Alempi korkeakouluaste
Työttömyysaste, %
Miehet
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
2014
12
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot, vuosi 2014 arvio
Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot, vuosi 2014 arvio
Kaikki
Ylempi korkeakouluaste
Alempi korkeakouluaste
Työttömyysaste, %Naiset
12
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
9.3
7.4
4.0
8.0
5.2
4.4
Akavaaka — kevät 2015 2322 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Tuoreimmat korkeakoulutettujen
työttömyys tiedot ovat osoitteessa:
www.akava.fi/ tyottomyystilastot
LINKKIVINKKIKorkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut kuluneen vuo-den aikana kaikilla tarkastelussa olevilla akavalaisilla koulutusaloilla. Erityisen nopeaa työttömyyden kasvu on viime vuosina ollut teknista-loudellisilla aloilla.
Työttömien osuus työvoimasta on yleensä matalampi korkeasti koulutettujen koulutusaloilla kuin vähemmän koulutetuilla, mutta ala-kohtaiset erot ovat suuret. Työttömyys on hyvin vähäistä esimerkiksi lääkäreillä, hammaslääkäreillä, farmaseuteilla tai lastentarhanopettajil-la. Sen sijaan esimerkiksi taide- tai humanistisilta aloilta valmistuneilla keskimääräinen työttömyysriski on verraten suuri.
Työttömät ilman lomautettujaLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Insinööri (ml.amk & rak.arkkitehdit)TradenomiFilosofian maist.(hum.)Diplomi-insinööriKauppatiet. koul. (ylempi tutkinto)Filosofian maist. (luonnont.ala)Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist.Taideaineet (ylempi tutkinto)Kasvatustieteiden maist.Sosionomi, sosiaalialan AMKTohtoriKauppatiet. koul. (alempi tutkinto)Humanististen tieteiden kand.Oikeustieteen kand.LisensiaattiLuonnontieteiden kand.LastentarhanopettajaAgronomi, maa- ja metsät. maist.Teol. koulutus (ylempi tutkinto)ArkkitehtiFarmaseuttiLääkäriHammaslääkäri
Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot
6 7144 2293 0012 8642 4102 0771 5911 2031 1011 07199079777146038935231230825615012412426
78488238142439235227723119626220464
1127541522274572725345
Huhtikuu2015
Muutosvuoden aikana
Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimminTyöttömien määrän kasvu vaihtelee jonkin verran eri ikäryhmissä. Korkeasti koulutetuista 55–59-vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime vuosina vähiten: kolmessa vuodessa noin 42 prosenttia. Sekä heitä nuorempien että vanhempien korkeasti koulutettujen työttö-myys on lisääntynyt nopeammin. Näiden ryhmien työttömyyden kasvu on ollut kolmen vuoden aikana noin 69–108 prosenttia. Kasvun kärjessä ovat nuoret aikuiset.
Muilla kuin korkeasti koulutetuilla työttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti hitaampaa. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat työttö-mien määrä on pysynyt lähes samalla tasolla. Alle 40-vuotiaiden ja 60–64-vuotiaiden työttömien määrät ovat nousseet eniten, noin 40–50 prosenttia.
Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain
Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvoLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus
Kaikki työttömät
Taideaineet (ylempi korkeakoul. tutk.)
Ekonomi, alempi kk
Humanististen tieteiden kand.
Luonnontieteiden kand.
Filosofian maist.(hum.)
Filosofian maist. (luonnont.ala)
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit)
Lisensiaatti
Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.v
Ekonomi, ylempi kk
Tradenomi
Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.)
Diplomi-insinööri
Agronomi, maa- ja metsät. maist.
Arkkitehti
Sosionomi, sosiaalialan AMK
Tohtori
Kasvatustieteiden maist.
Oikeustieteen kand.
Farmaseutti
Lastentarhanopettaja
Lääkäri
Hammaslääkäri
2014/9
2015/9
0%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Kuvio on arviotyöttömyys asteista tutkinnoit-tain vuosina 2014 ja 2015. Laskenta tapa ei vastaa ns. virallista työttömyysasteen las-kentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaise maan työttömyysasteeseen. Tässä esitetyt luvut ovatkuiten kin keskenäänvertailukelpoisia.
500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000
13
Työttömienmäärän kasvu
Akavaaka — kevät 2015 2524 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Korkeakoulutettujenpitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa
Pitkäaikais-työttömien osuus korkea-koulutetuista työttömistä on 30 prosenttia.
Työttömien määrä ja työttömyysjaksojen pituus ovat kasvaneet kaikilla koulutusasteilla neljän viime vuoden akana. Alle kolmen kuukauden työttömyysjaksoja on aiempaa vähemmän ja vastaavasti pidempiä työttömyysjaksoja on jonkin verran enemmän.
Korkeakoulutetuista työttömistä 30 prosenttia on pitkäaikaistyöttö-miä. Pitkäaikaistyöttömyys eli yli vuoden kestäneet työttömyysjaksot ovat yleisimpiä tutkijakoulutusasteen työttömillä. Korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömiä oli 13 600 huhtikuussa 2015.
Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa. Työttömät ilman lomautettuja.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
0–12 viikkoa 13–26 viikkoa Yli vuoden27–52 viikkoa
Työttömyyden kesto 2012–2015
2012
2013
2014
2015
2012
2013
2014
2015
2012
2013
2014
2015
2012
2013
2014
2015
Alempi korkeakouluaste
Työttömien lkm
Yli vuoden työttömänä olleiden lkm
Ylempi korkeakouluaste
Tutkijakoulutusaste
Muut kuin korkeasti koulutetut
13 332
16 842
20 476
23 974
11 393
14 765
17 171
19 842
901
1 063
1 374
1 572
190 400
215 991
231 008
252 010
2 861
3 588
5 034
6 600
2 624
3 360
4 910
6 391
270
304
423
585
50 316
58 151
70 436
82 122%
38
34
30
27
38
33
28
24
31
28
23
21
35
32
28
25 20
21
22
21
21
25
24
22
21
22
23
22
22
23
24
23
22
20
20
18
21
21
20
17
23
22
21
17
23
22
21
18
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2015,korkeasti koulutetut sekä muut kuin korkeasti koulutetut, helmikuu
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaHelmikuun 2015 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessäLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Alle 30-vuotta / 8 341
40–54-vuotta / 14 003
55–59-vuotta / 4 305
60–64-vuotta / 4 430
30–39-vuotta / 14 923
2014 2015201320122011
2102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590
Indeksi 2011/2=100Korkeakoulutetut
Alle 30-vuotta / 67 304
40–54-vuotta / 77 63555–59-vuotta / 32 998
60–64-vuotta / 36 172
30–39-vuotta / 46 491
Indeksi 2012/8=100Muut kuin korkeakoulutetut
2014 2015201320122011
2102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590
21
21
25
28
23
23
29
32
30
29
31
37
26
27
30
33
Akavaaka — kevät 2015 2726 Akavaaka — kevät 2015
2 – Työolot ja työurat
Akavaaka — kevät 2015 2928 Akavaaka — kevät 2015TYÖOLOT JA TYÖURAT
Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saa korvausta tekemästään ylityöstä.
Ylitöiden tekeminen on yleisempää akavalaisilla kuin muilla palkansaajilla.
Akavalaiset tekevät keskimäärinyli 40 työtuntia viikossaTilastokeskuksen vuoden 2014 Työvoimatutkimuksen mukaan kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät keskimäärin 40,4 työtuntia viikossa. Muiden palkansaajien viikkotyöaika on 40,6 tuntia. Akava-laisten miesten työviikko on pidempi kuin naisten työviikko ja yksityi-sellä sektorilla työviikko on pidempi kuin valtiolla ja kunnissa.
Akavalaisten ammattiryhmien välillä on huomattavia eroja työvii-kon pituudessa. Pisintä työviikkoa tekevät johtajat ja ylimmät virka-miehet, joiden työviikon pituus on keskimäärin 42,5 tuntia. Lyhintä työviikkoa tekevät opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat, mutta heistäkin joka neljäs tekee vähintään 40-tuntista työviikkoa.
Ylitöiden tekeminen on akavalaisilla palkansaajilla yleisempää kuin muilla palkansaajilla. Työvoimatutkimuksen mukaan lähes joka neljäs akavalainen teki tutkimusviikolla ylitöitä, kun muiden palkansaajien joukossa ylitöitä tehneiden osuus oli 19 prosenttia. Erityisesti korva-uksettoman ylityön määrä erottaa akavalaiset muista palkansaajista. Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saanut korvausta tutkimusviikol-la tekemistään ylitöistä. Muilla palkansaajilla osuus oli kaksi prosent-tia.
Ylitöiden tekeminen on yleisintä yksityisellä sektorilla, jossa 27 prosenttia tekee ylitöitä. Kunnissa ylitöitä ilmoitti tehneensä tutki-musviikon aikana 22 prosenttia akavalaisista ja valtiolla 14 prosenttia.
Ylitöiden tekeminen on yhteydessä palkansaajan sosioekonomi-seen asemaan, mikä ilmenee erityisesti korvauksettomien ylitöiden yleisyydessä. Alemmista toimihenkilöistä 19 prosenttia ja työnteki-jöistä 15 prosenttia teki tutkimusviikolla ylitöitä, mutta vain harvoin korvauksetta. Ylemmistä toimihenkilöistä ylitöitä teki joka neljäs. Kah-deksan prosenttia heistä ilmoitti, ettei saanut korvausta tutkimusvii-kolla tekemistään ylitöistä. Tutkimusviikolla korvauksettomia ylitöitä tehneillä ylemmillä toimihenkilöillä korvauksettomien ylitöiden keski-arvo oli 9 tuntia viikossa ja mediaani seitsemän tuntia viikossa.
Akavalaisten viikkotyöaika 2014
Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
Jakauma, Keskimäärin Fraktiilit
% tuntia viikossa 25 mediaani 75
Kaikki 100 40.4 38 38 42
Miehet 48 41.1 38 40 43
Naiset 52 39.6 38 38 40
Työnantaja
Yksityinen 53 41.3 38 40 43
Valtio 13 40.4 37 38 40
Kunta 35 38.7 37 38 40
Ammattiryhmä
Johtajat ja ylimmät virkamiehet 15 42.5 38 40 45
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 38 40.2 38 38 40
Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 25 39.0 35 38 40
Asiantuntijat 18 40.9 38 38 42
Muut 5 39.6 38 38 40
TYÖOLOT JA TYÖURAT
Ylityötä tekevät palkansaajat 2014
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään viitenä päivänä.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
Kaikki palkansaajat
Akavalaiset
Muut palkansaajat
Akavalaiset palkansaajat
Miehet
Naiset
Työnantaja
Yksityinen
Kunta
Valtio
Kaikki palkansaajat
Sosioekonominen asema
Ylempi toimihenkilö
Alempi toimihenkilö
Työntekijä%
6.7
6.9
6.6
8.0
5.8
7.0
5.7
10.0
7.0
5.5
8.1
Ylityötunnit keskimäärin,tuntia / viikko
0 5 10 15 20 25 30
Sekä korvaamaton että korvattu ylityöKorvaukseton ylityö Korvattu ylityö
3 16
8 15
1 16
9 14
7 17
9 17
4 17
9 5
7 16
1 17
15
19
24
18
23
24
27
22
14
24
19
15
1
1
1
1
1
1
Akavaaka — kevät 2015 3130 Akavaaka — kevät 2015
Kiire kuormittaa akavalaisiaAkavalaisilla kiireen ja työpaineen kokemukset ovat työssä yleisempiä kuin muilla palkansaajilla. Tilastokeskuksen vuoden 2013 Työvoimatutkimuksen kyselyaineistossa lähes puolet akava-laisista ilmoitti kokevansa henkistä hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta, kun muista palkansaajista kiirettä ja työpainetta koki yli kolmannes. Akavalaisista 46 prosenttia piti kiirettä ja työpainetta haitallisimpana kyselyssä mainituista henkistä hyvinvointia haittaa-vista tekijöistä.
Kiireen ja työpaineen ohella Työvoimatutkimuksessa kartoitettiin kokemuksia väkivallasta tai sen uhasta sekä häirinnästä tai kiusaami-sesta. Kaikki kartoitetut hyvinvointia haittaavat tekijät olivat akavalai-silla naisilla yleisempiä kuin miehillä ja varttuneemmissa ikäryhmissä yleisempiä kuin nuoremmilla. Neljäkymmentä vuotta täyttäneistä akavalaisista naisista 58 prosenttia koki työssään henkistä hyvinvoin-tia haittaavaa kiirettä ja työpainetta, 16 prosenttia altistui väkival-lalle tai koki sen uhkaa ja joka kymmenes joutui työssään henkistä hyvinvointia haittaavan häirinnän tai kiusaamisen kohteeksi. Saman ikäryhmän miehistä kiirettä ja työpaineita koki 47 prosenttia, väkival-lalle tai sen uhalle altistui 4 prosenttia ja häirintää tai kiusaamista koki 2 prosenttia.
Kiireen, väkivallan ja kiusaamisen kokemusten yleisyys vaihtelee ammattiryhmittäin. Miehillä ja naisilla hyvinvointia haittaava kiire ja työpaineet olivat ammattiryhmistä yleisimpiä johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä. Akavalaisista naisjohtajista jopa 63 prosenttia koki työssään hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpaineita. Miesjohtajista kiirettä ja työpainetta koki yli puolet. Opettajia ja muita opetusalan asiantuntijoita lukuun ottamatta akavalaisista miehistä suhteellisen pieni osa koki työssään väkivaltaa, häirintää tai kiusaamista. Mies-opettajista ja opetusalan asiantuntijoista väkivallalle altistui tai sen uhkaa koki 13 prosenttia.
Akavalaisilla naisilla on merkittäviä ammattiryhmien välisiä eroja väkivalta- ja kiusaamiskokemusten yleisyydessä. Väkivaltakoke-mukset ovat naisilla yleisimpiä asiantuntijoiden ammattiryhmässä, jossa yli viidennes altistui työssään väkivallalle tai koki sen uhkaa. Naisopettajilla ja muilla opetusalan asiantuntijatyötä tekevillä naisilla väkivaltakokemuksia oli 16 prosentilla. Erityisasiantuntijanaisista pois-lukien opetusalan asiantuntijat väkivaltakokemuksia oli 12 prosentilla. Väkivallalle altistuneet tai sen uhkaa kokeneet akavalaiset naiset tekevät työtä pääsääntöisesti joko sosiaali- ja terveyspalvelu- tai opetusalalla.
TYÖOLOT JA TYÖURAT TYÖOLOT JA TYÖURAT
Akavalaisista naisjohtajista 63 prosenttia koki työssään hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta.
Yli 40-vuotiaista naisista58 prosenttia koki työssään henkistä hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta.
Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
Hyvinvointia työssä haittaavat tekijät sukupuolen ja iän mukaan:akavalaiset palkansaajat
Kiire ja työpaine
Väkivalta tai sen uhka
Häirintä tai kiusaaminen
Naiset yhteensä
Alle 30-vuotiaat
30–39-vuotiaat
40–64-vuotiaat
Miehet yhteensä
Alle 30-vuotiaat
30–39-vuotiaat
40–64-vuotiaat
Kaikki yhteensä
Alle 30-vuotiaat
30–39-vuotiaat
40–64-vuotiaat
48
32
43
53
95
61
83
610
42
26
36
47
42
11
51
42
53
50
37
5816
10
11
11
148
2
6
%100 20 30 40 50 60
Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
Hyvinvointia työssä haittaavat tekijät sukupuolen ja ammattiryhmän mukaan:akavalaiset palkansaajat
Kiire ja työpaine
Väkivalta tai sen uhka
Häirintä tai kiusaaminen
Miehet yhteensä
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
Asiantuntijat
Muut
Naiset yhteensä
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
Asiantuntijat
Muut
42
52
42
22
21
4
32
3
37
4213
41
38
8
77
125
1610
218
210
5314
63
50
60
45
32
%100 20 30 40 50 60 70
Akavaaka — kevät 2015 3332 Akavaaka — kevät 2015
Kolmannes akavalaisista arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaanaAkavan kesällä 2014 teettämässä mielipidekyselyssä kysyttiin, minkä ikäisenä akavalaiset uskovat jäävänsä eläkkeelle kokoaikaisesti. Akavalaiset arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 65-vuotiaana. Kolmannes arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana ja 42 prosenttia 64–65-vuotiaana. Miesten arvio omasta eläkeiästään oli keskimäärin muutaman kuukauden korkeampi kuin naisten. Nuo-ret arvioivat eläkeikänsä korkeammaksi kuin vanhemmat ikäryhmät. Alle 35-vuotiaista akavalaisista yli puolet arvioi siirtyvänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana. Yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä 14 prosenttia arvioi eläköityvänsä yli 65-vuotiaana.
Akavalaisissa johtajissa ja opetusalan asiantuntijoissa oli am-mattiryhmistä eniten niitä, jotka arvioivat siirtyvänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana. Eläkeikänsä arvioivat korkeimmaksi yhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijat. He arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 66,1 vuoden iässä.
Työvoimatutkimuksen aineisto osoittaa, että työssä koettu kiire, väkivalta ja kiusaaminen ovat yhteydessä sairastumisiin. Niille akava-laisille, jotka kokivat työssään kiirettä, väkivaltaa tai kiusaamista, tuli tyypillisesti vuosittain enemmän sairauspäiviä kuin niille, jotka eivät koe mitään mainituista henkisen hyvinvoinnin haitoista. Työssään kiirettä ja työpaineita kokeneille kertyi vuoden aikana keskimäärin9,8 sairauspäivää. Väkivallalle tai sen uhalle altistuneille kertyi kes-kimäärin 11 sairauspäivää ja häirintää tai kiusaamista kokeneille kes-kimäärin 16,3 sairauspäivää vuoden aikana. Niille akavalaisille, jotka eivät kokeneet työssään mitään edellä mainituista henkisen hyvin-voinnin haitoista, kertyi vuoden aikana keskimäärin 6,4 sairauspäivää.
Yllä olevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuk-sen yhteydessä tehtyyn lisätutkimukseen, joka perustuu Euroopan komission asetuksiin. Lisätutkimusten aiheet vaihtuvat vuosittain ja niiden tarkoituksena on kerätä tietoa erilaisista työvoimapolitiikan kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Vuoden 2013 lisätutki-muksen aiheina olivat työtapaturmat ja työperäiset sairaudet.
KaikkiNe, joilla ei
työhyvinvointa haittaavia henkisiä haittoja*
Ne, joilla kiirettäja työpainetta
Ne, joilla väkivaltaatai sen uhkaa
Ne, joilla häirintäätai kiusaamista
Sairauspäivät vuodessa Osuus, % Sairauspäivät
vuodessa Osuus, % Sairauspäivät vuodessa Osuus, % Sairauspäivät
vuodessa Osuus, % Sairauspäivät vuodessa
Kaikki 6.8 50 4.2 48 9.8 9 11.0 5 16.3
Miehet 4.0 57 2.5 42 6.2 4 … 2 12.7
Naiset 9.4 42 6.4 53 12.6 14 13.9 8 17.0
Kokoaikatyössä olevat palkansaajatTyövoimatutkimuksessa kysytty sairauspäivät viikossa, tässä yhteydessä korotettu vuositasolle. *) Tässä tarkoitetaan annettuja kolmea haittaa: Kiire ja työpaine, väkivalta tai sen uhka, häirintä tai kiusaaminen... = havaintoja on liian vähän luotettavan tiedon esittämiseksiLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
Akavalaisten sairauspoissaolot ja työhyvinvointi 2013
TYÖOLOT JA TYÖURAT TYÖOLOT JA TYÖURAT
Kiirettä ja työpainetta kokeneille tuli 9,8 sairauspäivää vuodessa.
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
KaikkiMiehetNaisetIkäryhmäAlle 35-vuotiaat35–50-vuotiaatYli 50-vuotiaatTyönantajaValtioKuntaYksityinenAmmattiryhmäJohtajatOpetusalan asiantuntijatLiike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijatYhteiskunta- ja lainopillisen alan asiantuntijatTekniikan ja luonnontietellisen alan asiantuntijatTerveydenhuollon asiantuntijatSosiaalialan asiantuntijat
9 7
11
4 8
14
15 8 9
5 5 6
3 12
16 11
17 17
17
5 15
30
9 19 17
17 2
25 16
17 11 20
42 41
42
39 43
42
39 43 45
29 47
30 51
42 47
48
32 35
29
52 34
14
37 31 30
48 46
39 30 29 26
21
Arvioitueläkeikä,keskiarvo
VastaajienlukumääräAkavalaisten arvio omasta eläkeiästään 2014
Alle 63-vuotiaana 63-vuotiaana 64–65-vuotiaana Yli 65-vuotiaana
65.065.264.9
66.365.264.0
64.465.165.1
64.664.765.266.165.565.764.5
932495437
183471278
65301416
855050
15022732
2010 20 40 60 80 100
%
Akavaaka — kevät 2015 3534 Akavaaka — kevät 2015
Työurat pidentyvät kehittämällä työelämän laatua ja lisäämällä joustavuutta.
Akavalaisten arvioita omasta eläkeiästä on selvitetty erilaisin kyselytutkimuksin vuodesta 1997 alkaen. Vaikka tutkimusten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, ne viittaavat arvioidun eläkeiän nousuun. Akavan vuoden 1997 Työmarkkinatutkimuksessa akava-laiset arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 61,2 vuoden iässä. Vuoden 2014 kyselyssä akavalaiset arvioivat eläköityvänsä keskimää-rin 65-vuotiaana.
Vuosilomien tai muiden vapaiden lisääminen kannustaisi akava-laisia jatkamaan työssä 63 ikävuoden jälkeen. Neljännes mielipideky-selyn vastaajista ilmoitti jatkavansa työssä varmasti ja 43 prosenttia luultavasti, jos he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaata. Yli 50-vuotiaissa akavalaisissa oli nuorempia ikäryhmiä enemmän niitä, jotka jatkaisivat varmasti työssä ja toisaalta eniten myös niitä, jotka eivät varmasti jatkaisi työssä, vaikka saisivatkin lisää vuosilomaa tai muita vapaita.
Työurien pituuteen vaikutetaan kehittämällä työelämän laatua ja lisäämällä työn joustavuutta. Akavan vuoden 2013 eläkeasennekyse-lyssä kartoitetuista vaikuttimista akavalaiset kokivat työssä jaksami-sen kannalta tärkeimmiksi mahdollisuudet vaikuttaa omaan työ-hönsä, työaikojen joustavuuden lisäämisen ja varmuuden työpaikan säilymisestä. Useampi kuin joka toinen kyselyyn vastannut akava-lainen piti vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön erittäin tärkeänä. Puolet vastaajista piti joustavia työaikoja työssä jaksamisen kannalta erittäin tärkeänä.
TYÖOLOT JA TYÖURAT TYÖOLOT JA TYÖURAT
Lähteet: Akavan työmarkkinatutkimukset 1997–2004;Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto; Akavan TNS Gallupilla teettämät mielipidekyselyt 2010–2014
1997
2001
2004
2008
2010
2013
2014
Akavalaisten arvio omasta eläkeiästään 1997–2014
61.2
61.3
62.0
62.8
63.2
63.9
65.0
59 60 61 62 63 64 65vuotta
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
Kaikki
Miehet
Naiset
Ikäryhmä
Alle 35-vuotiaat
35-50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
932
437
495
183
471
278
Jatkaisivatko akavalaiset työelämässä 63 ikävuoden jälkeen,jos he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaa-aikaa?
Vastaajienlukumäärä
Varmasti Luultavasti En osaa sanoa Luultavasti ei Varmasti ei
24 43 9 17 7
30 41 7 13 10
20 45 10 20 5
22 46 9 19 4
24 48 10 13 5
26 32 8
0 20 40 60 80 100
22 13%
Mitä akavalaiset pitävät työssä jaksamisen kannalta tärkeänä?
Erittäintärkeä
Melkotärkeä
En osaasanoa
Ei erityisentärkeä
Ei lainkaantärkeä
Vaikutusmahdollisuus omaan työhön
Joustavammat työajat
Varmuus työpaikan säilymisestä
Johtamis- ja esimiestyön parantaminen
Kiireen vähentäminen
Työympäristön parantaminen
Mahdollisuus osa-aikatyöhön
Mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen
Työterveyshuollon kehittäminen
Mahdollisuus vuorottelu- tai sapattivapaaseen
Kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen
Työmäärän vähentäminen
Koulutusmahdollisuuksien parantaminen
Palkan lisääminen
Työtehtävien muuttaminen
Lähde: Akavan eläkeasennekysely 2013
57 38 1
1
2
2
1
2
2
3
2
2
5
2
4
2
5
42
33
46
43
48
45
50
56
42
42
37
37
38
31
34
26
23
18
23
11
0 20 40 60 80 100
39
39
47
43
48
43
51
44
3
6 1
8 2
9 1
11 1
14
14
16
18
19
28
29
33
39
12 1
2
2
1
3
2
4
3
4
6%
3 – Palkat ja verotus
Akavaaka — kevät 2015 3938 Akavaaka — kevät 2015PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS
Palkat paranevat iän jakoulutuksen karttuessaKokoaikatyössä olevien akavalaisten kokonaisansiot olivat vuonna 2013 keskimäärin 4 310 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaisansiot olivat keskimäärin 4 820 euroa ja naisten 3 860 euroa kuukaudessa.
Sukupuolten välistä palkkaeroa selittää osittain tulospalkkioiden epätasainen jakautuminen miesten ja naisten kesken. Akavalaisista miehistä 29 prosenttia sai tulospalkkiota keskimäärin 460 euroa kuukaudessa, kun naisista 15 prosentilla ansioihin lisättiin 280 euron tulospalkkio. Tuloksesta palkitseminen on yleisintä yksityisellä sekto-rilla, jossa joka kolmas akavalainen sai lisäpalkkion. Julkisella sekto-rilla tulospalkkiot ovat harvinaisempia ja pienempiä kuin yksityisellä sektorilla.
Akavalaisten miesten kokonaisansiot 4 820 euroaja naisten3 860 euroa kuukaudessa.
Akavalaiset keskimäärin, e/kk Kaikki palkansaajat keskimäärin, e/kk
Sukupuoli
Miehet 4 820 3 680
Naiset 3 860 2 990
Työnantaja
Valtio 4 550 3 740
Kunta 3 910 3 010
Yksityinen 4 540 3 430
Kaikki 4 310 3 330
Kokonaisansiot 2013
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
Joka toinen akavalainen saa jotain luontoisetua keskimäärin 130 euron arvosta kuukaudessa. Miehet saavat luontoisetuja yleisemmin kuin naiset. Julkisen sektorin palkansaajat kuuluvat luontoisetujen piiriin harvemmin kuin yksityisellä sektorilla. Valtion palveluksessa olevilla on vähiten kyseisiä etuja.
Kaikki
Miehet
Naiset
Tulospalkkiota saavien osuus, %
Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2013
Tulospalkkiot 2013
240
400
470
160
10
300
460
500
170
10
170
280
390
140
10
Tulospalkkiot saajaakohden, e/kk
Kaikki Miehet Naiset
Kaikki palkansaajat
Akavalaiset
Työnantaja
Yksityinen
Valtio
Kunta
0 10 20 30 40 50
1822
15
2129
15
3237
24
66
6
810
8
Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2013
Kaikki palkansaajat
Akavalaiset
Työnantaja
Yksityinen
Valtio
Kunta
Luontoisetuja saavien osuus, %
0 10 20 30 40 50 60 70
Kaikki
Miehet
Naiset
2831
2649
5742
6270
49
3935
41
777
Luontoisedut 2013
130
130
160
60
40
160
170
180
40
60
90
90
120
50
60
Kaikki Miehet
Luontoisedut saajaakohden, e/kk
Naiset
Akavaaka — kevät 2015 4140 Akavaaka — kevät 2015
Akavalaisten palkat olivat 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä keski-määrin 3 470 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Kuukausipalkat olivat 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 4 760 euroa.
Nuorimmassa ikäryhmässä valtion keskimääräiset palkat olivat sata euroa korkeammat kuin yksityisellä sektorilla. Keskimmäisissä ikäryhmissä yksityisellä sektorilla ansaittiin enemmän kuin valtiolla, mutta vanhimmassa ikäryhmässä työnantajasektoreiden väliset palkkaerot häviävät. Kunnissa työskentelevien akavalaisten keski-määräiset palkat olivat kaikissa ikäryhmissä matalammat kuin muilla työnantajasektoreilla ja ansioiden nousu on iän myötä verkkaisem-paa.
Kaikkien kokoaikatyössä olevien palkansaajien kokonaiskeskiansio oli 3 330 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Mitä korkeampi koulutus-taso palkansaajilla on, sitä paremmat kuukausiansiot. Naisten ansiot ovat kaikilla koulutusasteilla miesten ansioita pienemmät. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille ja asematasoille selittävät osittain palkkaeroja.
PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS
Kun tulospalkkiot jätetään huomioimatta, puolet akavalaisista an-saitsi vuonna 2013 vähintään 3 830 euroa kuukaudessa (mediaani). Joka kymmenes ansaitsi alle 2 590 euroa (desiili 10) ja joka kymme-nes yli 6 340 euroa (desiili 90) kuukaudessa.
Akavalaiset
Kaikki palkansaajat
€ / kk
1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500
Kokonaisansioiden hajonnat 2013 (ilman tulospalkkioita)
Kokoaikaiset palkansaajat.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
3 750 mediaanidesiili 10
2 590
desiili 102 080
desiili 904 860
desiili 906 340
2 850 mediaani
3 830 mediaani
2 930 mediaani
Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2013
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
25–35 35–44 45–54Ikäryhmät
55–64
5 500
5 250
5 000
4 750
4 500
4 250
4 000
3 750
3 500
3 250
3 000
2 750
5 500
5 250
5 000
4 750
4 500
4 250
4 000
3 750
3 500
3 250
3 000
2 750
Kaikki
Valtio
Yksityinen
Kunta
Euroa/kk
Tulospalkkiot nostavat miesten ansioita.
Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2013 Henkilöiden määrätilastoissa (1 000)
Kaikki Miehet Naiset
Kaikki
Miehet
Naiset
Kaikki yhteensä
Perusaste
Keskiaste
Alin korkea-aste
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Tutkijakoulutusaste
€ / kk0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
1 389
150
588
200
224
206
22
703
58
268
131
123
113
10
686
91
320
68
101
93
12
3 3303 680
2 990
2 7903 020
2 420
2 8403 140
2 490
3 400
3 050
3 5004 070
3 030
4 6305 200
4 170
5 5105 800
5 140
4 050
Akavaaka — kevät 2015 4342 Akavaaka — kevät 2015
Suomalaisten palkat parantuneet,ostovoimassa on vielä kurottavaa Eurostatin palkkarakennetilastojen mukaan Suomen bruttopalk-kataso suhteessa EU15-maihin on parantunut vuosien 2006 ja 2010 välillä. Suomalaisten palkat olivat lähes samalla tasolla kuin EU15-maissa keskimäärin vuonna 2006, kun taas vuonna 2010 ne olivat 13 prosenttia korkeammat. Suomalaisten erityisasiantuntijoiden bruttopalkat olivat 14 prosenttia matalammat kuin EU15-maiden vastaavassa asemassa olevien palkat vuonna 2006, ja vuonna 2010 ne olivat hieman keskimääräistä paremmat.
Korkea hintataso heikentää suomalaisten palkkojen ostovoimaa. Vuosina 2006–2010 kaikkien suomalaisten palkansaajien keskimää-räinen palkkojen ostovoima oli noussut pisteluvusta 86 lähes samalle tasolle kuin EU15-maissa keskimäärin. Erityisasiantuntijoiden brut-topalkan ostovoima oli 76 prosenttia vuonna 2006 ja 90 prosenttia vuonna 2010 verrattuna vastaavan ammattiryhmän ostovoimaan EU15-maissa.
Eurostatin palkkarakennetilaston käsitteet, määritelmät, kattavuus ja tiedonkeruumenetelmät on pitkälle yhdenmukaistettu Euroopan komission asetuksella. Tilasto tuotetaan kerran neljässä vuodessa. Seuraava tilasto koskee vuotta 2014 ja se julkaistaan vuoden 2016 alussa.
Korkea hintataso nakertaa suomalaisten ostovoimaa.
PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS
Vuodesta 2006 vuoteen 2013 kaikkien kokoaikaisten palkansaa-jien ansiot ovat nousseet noin viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin korkeasti koulutettujen kokonaisansiot. Tilastokeskuksen palkkara-kennetilaston mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat24,8 prosenttia, korkeasti koulutettujen 19,7 prosenttia seitsemän vuoden aikana.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yrityk-set sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat. Palkkarakennetilaston ulkopuolelle jää muun muassa yksityisen sektorin yritysten ylin johto.
2006
2010
0 20 40 60 80 100 120
99
113
86
8699
7690
102
Kaikki
Erityisasiantuntijat
Ostovoimakorjatut palkat
Kaikki
Erityisasiantuntijat
EU-15-maiden palkkataso = 100
Suomen palkkataso suhteessa EU15-maiden palkkatasoon 2006 ja 2010
Kokoaikatyössä olevien tuntipalkatLähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2010 sekä Akavan oma laskelma
Bruttopalkat
Korkea-koulutetut ovat jääneet jälkeen ansio-kehityksessä.
Korkeasti koulutetut
Kaikki palkansaajat
126
124
122
120
118
116
114
112
110
108
106
104
102
1002006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2006–2013
Kokonaisansioiden kehitys 2006–2013
Indeksi 2006 = 100126
124
122
120
118
116
114
112
110
108
106
104
102
100
Akavaaka — kevät 2015 4544 Akavaaka — kevät 2015
Työttömyysturvan heikennyksetkohdistuvat akavalaisiin työttömiinTyöttömyyden kohdatessa palkansaaja on oikeutettu ansiosidon-naiseen työttömyyspäivärahaan, jos hän on ollut vähintään26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon.
Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä.
Päivärahojen niin sanotut taitteet leikkaavat työttömyyden tai sairauden aikaisia päivärahoja niin, että korvaustaso suhteessa palkkaan on sitä pienempi, mitä suuremmat tulot palkansaajalla on ennen työttömyyttä tai sairautta.
Vuonna 2015 akavalaisten keskitulotasolla eli noin 4 370 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on 46 prosenttia brutto-palkasta eli noin 2 000 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha60 prosenttia eli noin 2 600 euroa kuukaudessa.
Lähde: Akavan laskelma
PALKAT JA VEROTUS
Maan hallitus on antanut syyskuussa 2014 eduskunnalle esityk-sen työttömyysturvalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että ansiopäivärahan ja korotetun ansiopäivärahan laskentasääntöä muutetaan 1.1.2015 alkaen. Muutokset vaikuttavat siten, että taitekoh-ta laskee ja korotetun ansiopäivärahan korvausasteet pienenevät. Nämä työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat pääsääntöisesti akavalaisiin työttömiin. Niiden, joiden ansiot ennen työttömyyttä ovat 4000–5000 euroa kuukaudessa, päiväraha pienenee 82 euroa kuukaudessa verrattuna nykyiseen laskentasääntöön.
Korotettua päivärahaa maksetaan työllistymistä edistävän palve-lun ajalta 200 päivää sekä pitkän työhistorian perusteella90 päivää. Edellä mainituilla tulotasoilla menetykset ovat 289–313 euroa kuukaudessa.
Muutokset vaikuttavat niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joi-den työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden ansiopäi-väraha lasketaan ensimmäistä kertaa tai uudelleen.
Työttömyyttä edeltävä palkka, euroa/kk
Nykyinentilanne
Ehdotuksenmukainen
Vaikutus,euroa/kk
Päiväraha 2015, euroa/kk*
2 000 1 249 1 249 -
3 000 1 680 1 680 -
4 000 2 014 1 932 -82
5 000 2 205 2 123 -82
Korotettu päiväraha 2015, euroa/kk**
2 000 1 491 1 400 -91
3 000 2 113 1 950 -163
4 000 2 629 2 340 -289
5 000 2 988 2 675 -313
*) Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahan taitekohta laskee 3 443 eurosta 3 115 euroon.**) Korotettua ansiopäivärahaa maksetaan pitkän työhistorian (20 vuotta) perusteella tai työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, tiedote 15.9.2014
Esimerkkejä työttömyysturvalain muutoksen vaikutuksesta 2015
Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahoja.
PALKAT JA VEROTUS
Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan, e/kk
3 500
3 250
3 000
2 750
2 500
2 250
2 000
1 750
1 500
1 250
1 000
750
500
250
0
3 500
3 250
3 000
2 750
2 500
2 250
2 000
1 750
1 500
1 250
1 000
750
500
250
07 0006 5006 0005 5005 0004 5004 0003 5003 0002 5002 0001 5001 0005000
Keskivertoakavalainen
Ansio- tai sairauspäiväraha e/kk
Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk
Sairauspäiväraha 2015Ansiopäiväraha 2015Ansiopäiväraha 2014
Akavaaka — kevät 2015 4746 Akavaaka — kevät 2015
Veroratkaisut vuodelle 2015 kasvattivat progressiotaSuomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Vuoden 2014 verotuksen mukaan jo 2 125 euron palkkata-solla verot vievät lisäansiosta 45 prosenttia. Rajaveroaste on50 prosenttia 3 475 euron kuukausipalkalla ja 58 prosenttia, kun kuukausipalkka ylittää 6 225 euroa.
Suurten palkkatulojen verorasitusta on kasvatettu lisäämällä tulo-veroasteikkoon uusi veroluokka. Vuosina 2013 ja 2014 ylin veroluokka on 100 000 euroa vuodessa ylittäville tuloille. Vuoden 2015 tulo-veroasteikossa rajaa alennettiin 90 000 euroon. Tämä niin sanottu solidaarisuusvero nostaa rajaveroastetta korkeimmillaan noin 59 prosenttiin. Vuonna 2015 asteikon kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehtiin inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla tulorajoja noin puolitoista prosenttia. Muutos laskee hiukan alimpien tuloluokkien veroasteita.
Vuonna 2015 toteutetaan verosta tehtävä lapsivähennys pehmen-tämään lapsilisäleikkauksia. Vähennys on enimmillään 50 euroa lasta kohti, yksinhuoltajille määrä on kaksinkertainen. Vähennys pienenee niin sanottujen puhtaiden ansiotulojen ylittäessä 36 000 vuodessa. Kahden huoltajan ja yhden lapsen tapauksessa vähennystä ei saa, jos oma palkka on noin 3 300 euroa kuukaudessa. Arviolta46 prosenttia akavalaisista on sellaisia, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia. Heistä 40 prosenttia jää kokonaan lapsivähennyksen ulkopuo-lelle. Koko väestöstä 19 prosentilla lapsivähennykseen oikeuttavalla tulot ylittävät suunnitellun tulorajan.
Vuoden 2014 verotuksen mukaan2 125 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta 45 prosenttia.
Akavalaiset maksavat kolmanneksenveroista ja maksuista Tilastokeskuksen vuoden 2013 Tulonjakotilaston mukaan lähes joka neljäs kokoaikatyössä oleva palkansaaja oli akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat 30 prosenttia palkkasummasta ja maksoivat yhteenlasketuista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten ansioista kertyi 45 prosenttia valtion ansiotuloverosta.
Kaikki eivät osallistu verotalkoisiin. Verovelvollisista 54 prosenttia kerrytti 13 prosenttia yhteenlasketuista valtion ansiotulo- ja kunnal-lisverosta vuonna 2013. Vastaavasti 43 prosenttia veronmaksajista maksoi 65 prosenttia yhteenlasketuista veroista.
Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotulo-verosta.
PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS
Palkansaajien lkm. (1,7 milj.)
Palkkasumma (69,3 mrd. e)
Verot ja maksut (21,5 mrd. e)
Verolajeittain
Valtion ansiotulovero (4,04 mrd. e)
Kunnallisvero (10,9 mrd. e)
Työntekijöiden eläke- jatyöttömyysvakuutusmaksu(4,1 mrd. e)
%0 20 40 60 80 100
Vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansio ylittää 6 804 euroa vuodessa. Veroissa ja maksuissa ovat mukana myös kirkollisvero, sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksutLähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2013
Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2013
Akavalaiset Muut palkansaajat
Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat
Bruttopalkka, e/kk, ansiotaso muuttumaton
Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2014 ja 2015
4 000 5 000 6 000 7 000 8 000
Rajavero 2014Rajavero 2015
Tulovero 2015Tulovero 2014
Raja- ja tuloveroaste, %
1 0000 2 000 3 000 9 000 10 000 11 000
65
60
55
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
65
60
55
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Rajavero
Tulovero
Verojen osuus tulojenlisäyksestä
Verojen osuus tuloista
77
70
67
55
30
33
45
31
30 70
69
23
Akavaaka — kevät 2015 4948 Akavaaka — kevät 2015
Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraaLänsieurooppalaisessa vertailussa suomalaisten korkeat ja kiris-tyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkai-sella palkansaajalla verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevilla verotus on varsin ankaraa.
Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaaji-en vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaikatyös-sä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään30 600 ja puolet vähintään 49 700 (mediaani) euroa vuodessa.Viidellä prosentilla ansiot ylittävät 107 600 euroa vuodessa. Suomessa akavalaisen mediaanituloilla tuloveroaste on noin34 prosenttia ja muualla Euroopassa 31 prosenttia. Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopas-sa.
Oheisessa kuviossa on esitetty 5 070 euroa kuukaudessa ansait-sevien tuloveroasteita muutamissa maissa vuonna 2014. Suomessa palkansaaja maksoi 5 070 euron kuukausiansioistaan veroja ja mak-suja 37,7 prosenttia. Samalla kuukausiansiolla Ruotsissa palkansaajan tuloveroaste oli 31,7 prosenttia ja Saksassa 42,6 prosenttia.
Valittujen maiden joukossa Sveitsissä maksetaan vähiten veroja, 16,7 prosenttia ja Belgiassa puolestaan eniten, 46,7 prosenttia.
Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.
PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS
Yhden hengen talous, vuositulo 63 400 euroaLähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2014
Belgia
Italia
Saksa
Itävalta
Suomi
Tanska
Alankomaat
Ranska
Espanja
Ruotsi
USA
Norja
Britannia
Japani
Australia
Viro
Sveitsi%
50454035302520151050
Palkansaajien tuloveroaste 5 070 e/kk ansaitsevilla 2014
*) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukanaYhden hengen talousLähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2014; Tilastokeskus; Tulonjakotilasto, Akavan oma laskelma
Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2014
Vuosiansio 2014, euroa
SuomiMuut Länsi-Euroopan maat ilman Viroa
50
48
46
44
42
40
38
36
34
32
30
28
26
24
22
20
18
16
14
50
48
46
44
42
40
38
36
34
32
30
28
26
24
22
20
18
16
1420 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 110 000 120 000 130 000
% %
5
Akavalaisten jakauma:
Kaikkien palkansaajien jakauma:
5
23.5
24.5
29.7
31.3 34.6
37.7
47.4
42.3
25
25
50
50
75
75 95
95
%
46.7
43.1
42.6
39.3
37.7
37.7
37.3
34.7
32.7
31.7
28.8
27.9
27.8
25.4
24.7
22.0
16.7
Akavaaka — kevät 2015 5150 Akavaaka — kevät 2015
Verojen korottaminen huono vaihtoehto julkisen talouden tasapainottamiseksiAkava teetti TNS Gallupilla mielipidekyselyn kesällä 2014. Kyselyssä tiedusteltiin akavalaisten ja muiden kuin akavalaisten mielipiteitä siitä, kuinka julkista taloutta tulisi tasapainottaa.
Vastaajille annettiin kuusi vaihtoehtoa, joista tuli valita huonoin ja sopivin keino julkisen talouden parantamiseksi. Vaihtoehdot koskivat julkisten palveluiden tasoa, laatua, laajuutta, maksuja, eläkkeen suuruut-ta, eläkeikää sekä veroja. Valittavana oli vain yksi vaihtoehto.
Akavalaisten mielestä annetuista vaihtoehdoista julkisten palveluiden tason ja laadun heikennykset (35 prosenttia) ja verojen korotukset(35 prosenttia) olivat yhtä huonoja vaihtoehtoja. Huonona vaihtoehtona pidettiin myös eläkkeen tason pienentämistä (16 prosenttia), eikä niin-kään alimman eläkeikärajan korottamista (7 prosenttia).
Sopivinta keinoa valittaessa vastaukset jakautuivat tasaisemmin.Joka kolmas akavalainen oli sitä mieltä, että julkisten palveluiden laajuudesta voisi tinkiä, joka neljäs kannattaisi julkispalveluista pe-rittävien omavastuumaksujen korottamista ja joka neljäs olisi valmis korottamaan alinta eläkeikää parilla vuodella. Akavalaisten ja muiden kuin akavalaisten vastaukset poikkeavat eniten alimman eläkeikärajan noston suhteen.
Erilaisten verojen korotukset eivät ole akavalaisten mielestä paras keino kohentaa julkista taloutta, vaan päinvastoin. Silti kysyimme, mitä veroja akavalaiset olisivat valmiita korottamaan ainakin jonkin verran.
Akavalaiset tinkisivät tarvittaessa julkisten palvelujen laajuudesta,ei laadusta.
Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto annetuista10 verosta. Vastaaja sai olla myös sitä mieltä, että mitään veroa ei tulisi korottaa tai olla ottamatta kantaa. Samaa kysyttiin muilta työ-voimaan kuuluvilta kuin akavalaisilta.
Akavalaisten vastuunkanto näkyy siinä, että heidän ”pylväänsä” ovat pidempiä kaikkien annettujen verovaihtoehtojen kohdalla. Muis-ta kuin akavalaisista joka viides ilmoitti, että ei ole valmis minkään veron korotuksiin, akavalaisista seitsemän prosenttia.
Haittaverot, kuten alkoholi-, tupakka ja makeisverot, saivat eniten mainintoja. Kolme neljästä (77 prosenttia) akavalaisista ja yli puolet (54 prosenttia) muista kuin akavalaisista valitsivat haittaverojen koro-tukset. Akavalaiset valitsivat seuraavaksi korotusvaihtoehdoksi pää-omatuloverot (54 prosenttia) ja kolmanneksi verot polttoaineiden, sähkön tai muun energian kulutuksesta (19 prosenttia). Vastauksista voi päätellä, että on helppoa valita korotettavaksi sellaisia veroja, joita ei tälläkään hetkellä joudu maksamaan tai joiden maksamiseen voi vaikuttaa omalla kulutuskäyttäytymisellään. Vähiten kannatettiin korotuksia arvonlisäveroon (akavalaiset 7 prosenttia, muut 4 prosent-tia), kunnallisveroon (akavalaiset 9 prosenttia, muut 7 prosenttia) ja valtion ansiotuloveroon (akavalaiset 15 prosenttia, muut 12 prosent-tia).
Alle 35-vuotiaat akavalaiset ovat valmiimpia kaikkiin veronkorotuk-siin kuin vanhemmat ikäluokat. Poikkeuksena on arvonlisävero, jota vain kaksi prosenttia nuorista akavalaisista antaisi korottaa.
PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS
Vastaajalla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto.Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
Mitä veroja oltaisiin valmiita korottamaan ainakin jonkin verran julkisen talouden tasapainottamiseksi?
%
Akavalaiset (n=932)
Muut kuin akavalaiset (n=821)
Haittaverot (esim. alkoholi, tupakka, makeiset)
Pääomatulovero
Polttoaineiden, sähkön yms. energiaveroja
Yritysverot
Lahja- ja perintöverot
Kiinteistövero
Valtion ansiotulovero
Kunnallisvero
Arvonlisävero
Jokin muu vero
En ole valmis korottamaan mitään veroja
En osaa sanoa
7754
5441
19
19
0 10 20 30 40 50 60 70 80
1818
1815
1512
16
9
9
97
7
7
4
4
12
3
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
Akavalaiset (n=932)
Muut kuin akavalaiset (n=821)
Akavalaiset (n=932)
Muut kuin akavalaiset (n=821)
Eräitä vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseksi
%50 40 30 20 10 0
3527
3533
1616
7
47
01
1313
2518
3333
2528
12
4
8
34
0 10 20 30 40 50%
Vastaajan mielestä huonoin Vastaajan mielestä sopivin
Julkisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään
Maksaisin huomattavastienemmän erilaisia veroja
Lakisääteinen eläkkeenipienenisi
Alinta eläkeikärajaa (63)korotetaan 2 vuodella
Julkisten palveluiden laajuudesta tingitään
Julkisten palveluiden käyttämisestäperitään korkeampia omavastuumaksuja
4 – Koulutus
Akavaaka — kevät 2015 5554 Akavaaka — kevät 2015KOULUTUS
Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto
%%Tutkijakoulutusaste
Ylempi korkeakouluaste
Alempi korkeakouluaste
Alin korkea-aste
Keskiaste
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
01975 1985 1995 2000 2005 2013
25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2013
Neljännes aikuisväestöstäon korkeakoulutettujaSuomen väestön koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti. Vuonna 1975 vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli noin seitsemän prosenttia aikuisväestöstä. Vuonna 2013 joka neljäs oli korkeakoulutettu. Vaikka aikuisväestö on nykyisin koulutetumpaa, edelleen vajaalla viidenneksellä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Lähes viidenneksellä aikuisväestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
KOULUTUS
Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 yliopis-toissa oli uusia opiskelijoita 27 000. Tämä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Alemman korkeakoulututkinnon aloitti 17 500 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 7 000 opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti 1 700 opiskelijaa.
Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa uusia opiskelijoita oli 1 000 enemmän kuin edellisenä vuotena. Syksyllä 2014 uusia opiskelijoita oli 38 600. Kolme neljästä uudesta opiskelijasta oli ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa nuorten koulutuksessa, 17 prosenttia aikuiskoulutuksessa ja 9 prosenttia aloit-ti opinnot suorittaakseen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009–2014
Yliopistot
10
20
30
40
2009 2010 2011 2012 2013 2014
1 000 henkilöä
10
20
30
40
2009 2010 2011 2012 2013 2014
Ammattikorkeakoulut
¹Uusien opiskelijoiden laskentatapa muuttui vuonna 2012. Luvut ennen ja jälkeen vuoden 2012 eivät ole vertailukelpoisia.Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot
1 000 henkilöä
Suoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä laskenut
Vuonna 2014 suoritettiin yhteensä 56 200 korkeakoulu-tutkintoa.
12
13
1617
11
5
9
30
50
40
29
4244
1724
6
0.3 0.7 0.9 1.1
20.223.8
20.2
29.1
20.3
28.5 26.029.4
¹
26.330.3
27.031.2
38.2
21.0
39.5
21.9
38.8
22.9
38.3
23.9
37.5
24.8
38.6
25.0
0.2
4
7
20
66
3 4
15
5
38
34
0.6
6 8 912
Akavaaka — kevät 2015 5756 Akavaaka — kevät 2015KOULUTUS
Uudetopiskelijat
Osuus, %Suoritetut tutkinnot
Osuus, %
Yliopistot/koulutusaste
Alempi korkeakoulututkinto 17 538 65.0 13 640 43.8
Ylempi korkeakoulututkinto 7 033 26.1 14 920 47.9
Lääkärien erikoistumiskoulutus 668 2.5 580 1.9
Lisensiaatintutkinto 108 0.4 155 0.5
Tohtorintutkinto 1 651 6.1 1 869 6.0
Yliopistot yhteensä 26 998 100 31 164 100
Ammattikorkeakoulut/koulutustyyppi
Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus 28 548 74.0 18 685 74.7
Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus 6 564 17.0 4 202 16.8
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 3 462 9.0 2 115 8.5
Ammattikorkeakoulut yhteensä 38 574 100 25 002 100
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteensä 65 572 56 166
Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Yliopistoissa suoritettiin 14 900 ylempää korkeakoulututkintoa ja 13 600 alempaa korkeakoulututkintoa vuonna 2014. Tohtoreita val-mistui 1 900. Kaikkiaan vuonna 2014 yliopistoissa suoritettiin yhteen-sä 31 200 tutkintoa, 800 tutkintoa enemmän kuin edellisvuonna.
Ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut tasaisesti viisi vuotta. Vuonna 2014 suoritettiin 25 000 tutkintoa, missä on lisäystä noin 200 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylempien ammatti-korkeakoulututkintojen määrä on kasvanut kaikkein voimakkaimmin. Vuonna 2014 suoritettiin 2 100 ylempää ammattikorkeakoulututkin-toa.
KOULUTUS
Puolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa tutkinnon5,5 vuodessatai nopeammin.
Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittainPuolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Opinnoista suoriutuminen kuitenkin vaihtelee koulutusaloittain. Tutkintojen suoritusajat ovat lyhimmät humanistisella ja kasvatusalalla, joissa Tilastokeskuksen vuoden 2013 Koulutustilaston mukaan 61 prosent-tia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan nopeimmin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, joissa 29 prosenttia suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin.
Myös ammattikorkeakoulututkintojen suoritusajat vaihtelevat koulutusaloittain. Nopeimmin ammattikorkeakoulututkinto suoritet-tiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, joissa 66 prosenttia suoritti tutkinnon 4,5 vuodessa tai nopeammin. Ammattikorkeakoulututkin-non suoritti 4,5 vuodessa tai nopeammin 44 prosenttia. Opinnoista suoriutumista mitataan läpäisyasteilla, joka kertoo mikä osuus opis-kelijoista suorittaa tutkinnon valitun ajanjakson, esimerkiksi 4,5 vuoden kuluessa tai nopeammin.
Vuonna 2014 valmistui1 900 uutta tohtoria.
Ylempi korkeakoulututkinto
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Koulutusalat yhteensä
Humanistinen ja kasvatusala
Kulttuuriala
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Tekniikan ja liikenteen ala
Luonnonvara- ja ympäristöala
Luonnontieteiden ala
Alempi tai ylempikorkeakoulututkinto
20100 4030 60 7050
Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2013
%
5122
6124
6026
5929
5616
5425
4118
3515
3312
Akavaaka — kevät 2015 5958 Akavaaka — kevät 2015KOULUTUS
Työnteko opintojen ohessa saattaa viivästyttää valmistumista. Toisaalta hankittu työkokemus edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ovat verraten suuri työvoimareservi. Yli puolet 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista teki töitä opintojen ohella vuon-na 2013. Heitä oli yhteensä 299 600. Lähes 60 prosenttia korkea-kouluopiskelijoista kävi töissä samalla kun opiskeli. Työssäkäyvien opiskelijoiden osuudet olivat kuitenkin laskeneet edellisvuodesta kaikilla koulutustasoilla paitsi yliopistokoulutuksessa jossa ei tapahtu-nut muutosta.
KOULUTUS
Koulutusalat yhteensä
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Humanistinen ja kasvatusala
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
Kulttuuriala
Luonnontieteiden ala
Luonnonvara- ja ympäristöala
Tekniikan ja liikenteen ala%
20100 4030 6050 8070
Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2013
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2013
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Kaikki opiskelijat (18 vuotta täyttäneitä 576 600)
Lukiokoulutus (45 200)
Ammatillinen koulutus (225 500)
Ammattikorkeakoulutus (138 800)
Yliopistokoulutus (167 200)
20100 4030 6050%
Kolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseenKolmannes akavalaisista ei osallistunut vuoden 2013 aikana työnan-tajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen, osoittaa Akavan teettämä kysely. Viidenneksellä akavalaisista kertyi alle kolme työnantajan kustantamaa koulutuspäivää. Naiset osallis-tuvat miehiä useammin koulutukseen ja 35–50-vuotiaat useammin kuin heitä nuoremmat tai vanhemmat.
Akavalaisista ammattiryhmistä koulutukseen osallistuminen on yleisintä sosiaali-, terveys- ja opetusalojen asiantuntijoilla. Kuntasek-torilla työskentelevät akavalaiset osallistuvat useammin työnantajan kustantamaan koulutukseen kuin valtiolla ja yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalaiset katsovat, että osaamisen kehittämiseksi tarpeellisinta on oman alan lyhytkestoinen koulutus, joka ylläpitää ja täydentää osaamista.
Oman alan lyhytkestoista, osaamista ylläpitävää, päivittävää, täydentävää koulutusta
Ammatin vaihtoon tähtäävää tutkintoon johtavaa tai muuta koulutusta
Oman alan tai omaa alaa sivuavaa tutkintoon johtavaa koulutusta
Pitkäkestoista koulutusta omalta alalta
Minulla ei ole tarvetta lisäkoulutukseen
Muuta koulutusta
En osaa sanoa
8
79
4
3
2
2
3%
200 40 60 80 100
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana
Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutuksen vuonna 2013
*Keskiarvo on laskettu niiltä, jotka osallistuivat vuoden 2013 aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen.Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
Koulutuspäivienlukumäärä,keskiarvo*
Kaikki
MiehetNaisetIkäryhmäAlle 35 35–50Yli 50AmmattiJohtajatYhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijatTekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijatLiike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijatOpetusalan asiantuntijatSosiaalialan asiantuntijatTerveydenhuollon alan asiantuntijatTyönantajaValtioKuntaYksityinen
0
Ei osallistunut Alle kolme päivää Vähintään kolme päivää
%20
7768
5853
41
45
48
4751
3924
2118
21
7
2522
26
2012
44
66
3917
212531
1343
11
13
1624
34
47
31
3428
38
5242
4821
212127
37
32
40 60 80 100
4.8
4.74.9
5.34.84.6
4.75.44.74.64.04.87.0
5.15.24.3
44
66
52
48
47
40
31
29
26
52
27
50
56
58
5 – Perustiedot akavalaisista
Akavaaka — kevät 2015 6362 Akavaaka — kevät 2015PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavalaisia on lähes 600 000 Akavalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joilla oli yhteensä 589 000 jäsentä vuoden 2015 alussa. Luvussa ovat mukana kaikki työvoimaan kuu-luvat jäsenet, opiskelija- ja eläkeläisjäsenet sekä työttömät tai muut jäsenmaksusta vapautetut jäsenet. Kasvua edellisestä vuodesta oli 4 000. Akavalaisten järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia.
Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä oman alansa akavalaiseen liittoon jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 111 000 opiskelijajäsentä. Akavan kokonais-jäsenmäärästä arviolta joka neljäs on alle 30-vuotias, työvoimaan kuuluvista joka kymmenes.
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Opiskelijajäsenet 101 400 102 000 105 600 109 800 109 600 111 300
Alle 30-vuotias työvoima 38 600 40 400 36 700 33 600 39 700 38 600
”Nuoret” yhteensä 140 000 142 300 142 200 143 400 149 300 149 800
”Nuorten” osuus kokonaisjäsenmäärästä, % 26% 26% 25% 25% 26% 25%
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2010–2015
Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset
Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2015
600
500
400
300
200
100
375 391 409 424 436 448 461486 498
537 547 553 566 580 585
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20122010 20132011 2014 20150
1 000 jäsentä
Neljännes akavalaisista on alle 30-vuotiaita ja yli puolet naisia.
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavan jäsenkunnasta yli puolet on naisia. Työvoimaan kuuluvien keski-ikä on 43 vuotta. Uudellamaalla asuu neljä kymmenestä, kolmannes pääkaupunkiseudulla. Lähes joka toisen (46 prosenttia) perheeseen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia. Akavalaisista 58 prosenttia tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa, 32 prosenttia kunnissa ja 6 prosenttia valtiosektorilla. Ammatinharjoittajina toimii kolme prosenttia ja seurakunnat työllistävät yhden prosentin akavalaisista. Keskivertoakavalainen tekee töitä 40,4 tuntia viikossa ja ansaitsee 4 370 euroa kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi myös sukupuolen mu-kaan Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2015 -taulukosta sivulla 66.
SAK (1 008 040) STTK (549 476)STTK + TVK Akava (588 865)
Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015
Selitteiden yhteydessä sulkeissa vuoden 2015 kokonaisjäsenmäärät, joissa mukana myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet.Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako
Henkilöiden määrä palkansaajakeskus-järjestöissä (1 000)
200 40 60 80 100%
1970
1980
1990
2000
2010
2015
18
70
64
57
51
47
47 26
28
31
10
5
1429
26
26
25
27
931
1 624
1 879
2 092
2 204
2 146
589
Akavaaka — kevät 2015 6564 Akavaaka — kevät 2015
EiKyllä Ei osaa sanoa
Suosittelisiko akavalaisen liiton jäsen ammattiliittonsa jäsenyyttä ystävilleen tai tuntemilleen henkilöille
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely vuonna 2014
Vastaajienlukumäärä
%
Kaikki
Naiset
Miehet
Ikäryhmä
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
0 20 40 60 80 100
927
493
434
183
471
274
15
14
15
15
14
15 9
10
15
12
10
1174
75
74
70
75
75
Kolme neljästä akavalaisesta on valmis suosittelemaan ammattiliittonsa jäsenyyttä.
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavalaiset ovat tyytyväisiäjäsenyyteensä ammattiliitossaAkava kartoitti kesällä 2014 mielipiteitä muun muassa järjestäytymi-seen liittyvistä asioista. Akavalaiset ovat tyytyväisiä jäsenyyteensä ammattiliitossa, sillä kolme neljästä akavalaisesta on valmis suositte-lemaan oman ammattiliittonsa jäsenyyttä ystävilleen tai tuntemilleen henkilöille. Vanhemmat jäsenet suhtautuvat omaan ammattiliittoonsa hiukan nuoria myönteisemmin.
Kaikista palkansaajista 92 prosenttia oli sitä mieltä, että ammatil-linen järjestäytyminen on tarpeellista, akavalaisista 96 prosenttia oli tätä mieltä, käy ilmi TNS Gallupilla teetetystä Työmarkkinailmasto 2012 -selvityksestä. Akavalaiset arvioivat, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat jäsenyydessä eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturva saavat eniten painoarvoa.
Agronomiliitto 5 937
Akavan Erityisalat 28 476
Akavan Yleinen Ryhmä AYR 770
Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl 1 905
Driftingenjörsförbundet i Finland 3 238
Esimiehet ja Asiantuntijat YTY 10 193
Insinööriliitto IL 70 838
Kirkon Akateemiset AKI 5 817
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 1 169
KTK Tekniikan Asiantuntijat 9 053
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL 7 940
Metsänhoitajaliitto 2 599
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA 26 899
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 121 033
Professoriliitto 2 437
Päällystöliitto 4 050
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 23 622
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 2 341
Suomen Ekonomit 51 465
Suomen Eläinlääkäriliitto 2 596
Suomen Farmasialiitto 7 794
Suomen Hammaslääkäriliitto 7 049
Suomen Lakimiesliitto 16 138
Suomen Lääkäriliitto 24 993
Suomen Psykologiliitto 6 817
Suomen Puheterapeuttiliitto 1 505
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL 7 414
Suomen Työterveyshoitajaliitto 1 792
Tekniikan akateemiset TEK 72 353
Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat 1 209
Tieteentekijöiden liitto 6 891
Tradenomiliitto TRAL 29 549
Upseeriliitto 6 106
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut 12 157
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL 4 720
Yhteensä 588 865
Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
66 Akavaaka — kevät 2015
Päätoimi Kaikki (100 %) Miehet (48 %) Naiset (52 %)
Kokoaikatyö 86 % 88 % 84 %
Osa-aikatyö 6 % 3 % 9 %
Yrittäjä 4 % 4 % 3 %
Työtön 5 % 5 % 4 %
Yhteensä 100 % 100 % 100 %
Ammattiryhmä
Johtajat ja ylimmät virkamiehet 15 % 19 % 11 %
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 38 % 44 % 31 %
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat 25 % 16 % 33 %
Asiantuntijat 18 % 16 % 19 %
Muut tehtävät 5 % 5 % 6 %
Yhteensä 100 % 100 % 100 %
Ikäjakauma
Alle 30-vuotiaat 9 % 9 % 9 %
30–39-vuotiaat 27 % 29 % 28 %
40–49-vuotiaat 27 % 28 % 27 %
50–59-vuotiaat 26 % 25 % 26 %
Yli 59-vuotiaat 11 % 8 % 9 %
Yhteensä 100 % 100 % 100 %
Keski-ikä 43 vuotta 43 vuotta 43 vuotta
Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto 84 % 82 % 87 %
Pääkaupunkiseudulla asuvat 33 % 32 % 33 %
Alle 18-v. lapsen vanhempia 46 % 48 % 44 %
Määräaikainen palvelussuhde* 11 % 8 % 14 %
Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin* 9.3 9.4 9.3
Kokonaisansiot 2013 (sis. tulospalkkiot), €/kk* 4 370 4 880 3 920
Tulospalkkioiden saajien osuus* 21 % 29 % 15 %
Tulospalkkiot saajaa kohden, €/kk* 400 460 280
Luontoisetujen saajien osuus* 49 % 57 % 42 %
Luontoisedut saajaa kohden, €/kk* 130 170 90
Kokonaistyöaika, tuntia/viikko* 40.4 41.1 39.6
Ylitöitä tehneiden osuus* 24 % 23 % 24 %
Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä*
10 % 13 % 7 %
Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2015: miehet ja naiset
*) Merkityt tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluviaLähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2014 ja palkkarakenneaineisto 2013; Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja
Akavan jäsenjärjestötAkavan TNS-Gallupilla teettämä eläkeasennekysely 2013Akavan TNS-Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014Eurostatin Structure of Earnings Survey 2010Tilastokeskuksen PalkkarakennetilastoTilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008–2014Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen lisätutkimusaineisto 2013Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2013Tilastokeskuksen KoulutustilastotTNS Gallupin Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2012Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastotValtiovarainministeriöVerohallituksen Verotilasto 2013Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2014
www.akava.fi/akavaaka