Akavaaka kevät 2016

TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Punnittuatietoa akavalaisista

Akavaaka- tilastokoosteKevät 2016


ISSN 2342-5474 (painettu)ISSN 2342-5482 (verkkojulkaisu)Ulkoasu: Nimiö, www.nimio.fiTaitto: Jukka-Pekka Tolvanen, www.tutkimustaitto.infoKuvat: Ida Pimenoff, sivut 24–25 Liisa TakalaPainopaikka: Painotalo Plus Digital OyIlmestymispäivä 9.5.2016

Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä

1 Työllisyys ja työttömyysAkavalaisen työvoiman määrä kasvaaNuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissäIkääntyvien työllisyysaste nouseeYksityinen sektori työllistää nuoria Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät liike-elämään ja teollisuuteenAkavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajiaKoulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen Akavalaiset luottamusmiehet raportoivat irtisanomisistaKorkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaaKorkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimminKorkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa

2 Työajat ja työolotTyön arviointi- ja kannustinjärjestelmiä hyödynnetään vaihtelevastiAkavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossaAsiantuntija- ja esimiestyö läikkyy työajan ulkopuolelleYli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on työajanseurannan ulkopuolellaAsiantuntija- ja esimiestyö on liikkuvaaAsiantuntija- ja esimiestyö kuormittaa henkisestiJoka toinen ylempi toimihenkilö on työskennellyt sairaanaYli puolella ylemmistä toimihenkilöistä työhön kuuluu esimiestehtäviä

3 Palkat, verotus ja ostovoimaPalkat nousevat iän ja koulutuksen karttuessaKorkea hintataso heikentää suomalaisten ostovoimaaTaitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahojaVeroprogressio kiristyy edelleen vuonna 2016Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuistaKeskituloisen verotus on Suomessa ankaraaOstovoima kehittyy maltillisesti vuonna 2016

4 KoulutusNeljännes aikuisväestöstä on korkeakoulutettujaUusien opiskelijoiden määrä on pysynyt ennallaan, suoritettujen tutkintojen määräon kasvanutOpinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittainKolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen

5 Perustiedot akavalaisistaAkavalaisia on yli 600 000

46891214161718192123

242628303234353638

4042464950515254

5658

596162

6466

SISÄLLYS

3

Akavaaka — kevät 2016 3

Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässäAkavaaka on puolivuosittain julkaistava tilastokooste, jossa on tietoa Akavan jäsenliittojen jäsenten eli akavalaisten sekä muiden korkeakoulu-tettujen asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

Akavaaka koostuu viidestä osiosta. Ensimmäinen osio käsittelee akavalaisten ja korkeakoulutettujen sijoittumista työmarkkinoille. Toisessa osiossa on tietoa akavalaisten, korkeakoulutettujen ja asiantuntija- ja esi-miestyötä tekevien työajoista ja työoloista. Kolmanteen osioon on koottu keskeisimpiä akavalaisten palkkausta, verotusta ja ostovoimaa koskevia tietoja. Neljännessä osiossa on kouluttautumista ja korkeakouluja koske-vaa tietoa. Viides osio antaa perustietoa akavalaisista.

Tietolähteinä on käytetty lukuisia Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja eri tutkimuslaitosten otos- ja rekisteriaineistoja sekä Akavan omia selvityksiä. Akavaakaan on koottu vain osa Akavan jatkuvasti päivittyvästä tietovarannosta. Saat lisää tietoa Akavan verkkopalvelusta ja tutkijoilta.

AKAVAAKA

Akavaaka onsaatavilla osoitteessa

www.akava.fi/akavaaka

LINKKIVINKKI



1 – Työllisyys ja työttömyys

6 Akavaaka — kevät 2016TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa Akavalainen työvoima on kasvanut edellisvuodesta kolmella pro-sentilla, toisin sanoen 14 000 henkilöllä ja oli noin 458 000 henkilöä vuonna 2015. Kaikkien työvoimaan kuuluvien lukumäärä pysyi sama-na ja oli noin 2,6 miljoonaa henkilöä. Tiedot perustuvat Tilastokes-kuksen Työvoimatutkimuksen 2015 aineistoon. Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä.

Kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta akavalaisesta oli pysyvässä kokoaikatyössä. Joka kymmenes oli palkattu määräaikaiseen palve-lussuhteeseen ja osa-aikatyötä teki seitsemän prosenttia. Vuonna 2015 työttömänä oli viisi prosenttia ja päätoimisina yrittäjinä kolme prosenttia akavalaisista.

Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässäkokoaikatyössä.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto

Kokoaikatyö,pysyvä

Kokoaikatyö,määräaikainen

Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön

Kuvio 1.1 Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2015: Akavalaiset (458 000)

Kaikki

Miehet (N = 211 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–60-vuotiaat

61–64-vuotiaat

Yhteensä

Naiset (N = 247 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–60-vuotiaat

61–64-vuotiaat

Yhteensä%

0 20 40 60 80 100

74

66

81

85

55

77

53

77

85

59

72 12

7

4

11

24

9

2

4

7

18

11 37

7

2

3

23

5

14

8

4

27

9

5

72

3 6

35

15 5

54

1 8

3 2

34

7

3 4

Akavaaka — kevät 2016 7TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat työvoiman sijoittumiseen työmarkki-noille. Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2015 Akavan jäsenliittojen työvoimaan kuuluvista alle 35-vuotiaista naisjäsenistä 24 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa, kun koko työvoimassa määräaikaisuuksien osuus oli vastaavassa ryhmässä 19 prosenttia. Kyseiset osuudet eivät ole juuri muuttuneet edellisestä vuodesta.

Osa-aikatyö on yleisintä 61 vuotta täyttäneillä ja alle 35-vuoti-ailla akavalaisilla naisilla. 61 vuotta täyttäneet ovat pääsääntöisesti osa-aikaeläkkeellä. Nuorilla akavalaisilla naisilla yleisimmät syyt työn osa-aikaisuuteen ovat osittaisten perhevapaiden käyttö ja työskente-ly opintojen ohessa.

Osa-aikaeläkkeellä olevien osuus akavalaisilla on 18 prosenttia 61–64-vuotiaiden ikäryhmässä ja muilla kuin akavalaisilla 15 prosent-tia. Osa-aikaeläke ei ole vain koulutettujen akavalaisten käyttämä etuus.


Kuvio 1.2 Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2015: Koko työvoima (2 622 000)

Kokoaikatyö,pysyvä

Kokoaikatyö,määräaikainen

Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön

Kaikki

Miehet (N = 1 342 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–60-vuotiaat

61–64-vuotiaat

Yhteensä

Naiset (N = 1 280 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–60-vuotiaat

61–64-vuotiaat

Yhteensä

%0 20 40 60 80 100

59

51

70

66

41

61

38

67

69

19 5

8

5

450

57

10

10

6

7

5

9811

14

20

32

15 10

14

3

4

3

7

17 7

9

7

14 8 15

129 1011

12

2

3

17

7

25

9

8

27

15


Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoima tutkimuksen 2015 aineisto

Arvio määräaikaistenmäärästä, 1000 henkilöäKuvio 1.3 Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2015

23649

18962

3016113

116

241

122315

15191527

Kaikki palkansaajatAkavalaiset palkansaajat

Akavalaiset palkansaajatMiehetAlle 35-vuotiaat35–50-vuottaYli 50-vuotiaatNaisetAlle 35-vuotiaat35–50-vuottaYli 50-vuotiaat

KoulutusasteAlempi korkeakouluasteTutkijakoulutusasteYlempi korkeakouluasteAlin korkea-asteTyönantaja ValtioKuntaYksityinenAmmattiryhmäOpettajat ja muut opetusalan asiantuntijatErityisasiantuntijat ilman opetusalaaAsiantuntijatJohtajat ja ylimmät virkamiehetKaikki muut

%10 15 20 25 30 35 400 5

1313

1021

1531

12

1121

13

2216

1412

144

8

3

4

48

33

Nuoret akavalaiset naiset useinpätkätöissäKaikista kokoaikaisista palkansaajista 13 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2015. Akavalaisten joukossa määräaikaisten osuus oli 13 prosenttia ja heitä oli 49 000. Määrä-aikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 31 prosenttia teki työtään määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä joka viides oli määräaikaisesti palkattu vastaavassa ikäluokassa.

Määräaikaiset työsuhteet eivät ole vain nuorten naisten haaste. Akavalaisia alle 35-vuotiaita miehiä oli entistä enemmän määrä-aikaisissa työsuhteissa. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2010 kuusi prosenttiyksikköä, 15 prosentista 21 prosenttiin. Muissa ikäryhmissä miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina.

Kahdeksan kymmenestä akavalaisesta määräaikaista työtä tekevästä kertoi, että pysyvää työtä ei ole tarjolla. Vapaaehtoisesti pätkätyössä on 17 prosenttia. Kaikista määräaikaisista palkansaajista 22 prosenttia vastasi, että ei halunnutkaan pysyvää työtä.

Suurin osa, 65 prosenttia, akavalaisten määräaikaisista työsuh-teista on alle vuoden pituisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuudet kestävät pidempään kuin yksityisellä. Yli kolmen vuoden mittaisia määräaikaisuuksia on kaikista määräaikaisista akavalaisista 10 pro-sentilla ja valtiosektorilla 30 prosentilla.

Määrä-aikaisesti palkatuista akavalaisista 62 prosenttia on naisia.


Ikääntyvien työllisyysaste nouseeKorkeakoulutettujen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä korke-ampi kuin koko väestön työllisyysaste. Alle 60-vuotiaiden korkeakou-lutettujen työllisyysaste on lähes 90 prosenttia, vaikka se on laskenut vuodesta 2009. 20–50-vuotiaiden ikäryhmässä koko väestön työlli-syys on heikentynyt. Jos työuria halutaan pidentää, työllisyyden tulisi parantua kaikissa ikäluokissa. Nyt kehitys on ollut päinvastaista.

Joka kymmenes korkeakoulutetuista alle 65-vuotiaista sijoittui työvoiman ulkopuolelle vuonna 2015. Koko väestöstä työvoiman ulkopuolella oli joka neljäs.

Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeakoulutetuilla että koko väestössä 2000-luvun aikana. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat koko väestön työllisyysaste oli 59 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2015 se oli 74 prosenttia. Ikäryhmässä 60–64-vuotiaat työllisyysaste nousi 23 prosentista 46 prosenttiin vuosina 2000–2015.

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2010 ja 2015

Korkeakoulutetut 2010

Koko väestö 2010

Koko väestö 2015

Korkeakoulutetut 2015

Kuvio 1.4 Työllisyysaste iän mukaan 2010 ja 2015

Alle 20-vuotta 20–29-vuotta 30–39-vuotta 40–49-vuotta 50–59-vuotta 60–64-vuotta

Koko väestö Korkeakoulutetut2015 2010 2015 2010

Työllisyysaste, % 68.0 67.6 83.3 84.9Työttömyysaste, % 9.5 8.5 6.7 4.4Työvoimanulkopuolella, % 24.8 26.1 10.7 11.2

%%100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Ikäryhmät

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0


Kuvio 1.5 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2015: 55–59-vuotiaat

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2015

KorkeakoulutetutKoko väestö%

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

5963 65 66 66 65 67

86

68

85

71

88

71

88

74

89

73

88

74

90

73

88

74 74

8885

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kuvio 1.6 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2015: 60–64-vuotiaat

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2015

%KorkeakoulutetutKoko väestö

2329

34

56

39

57

41

60

39 3942

61

42

56

45 45 46

64 62 60

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

02014 2015

25 26 27

37

57 58


Korkeakoulutettujen työmarkkinoille sijoittuminen poikkeaa 55–64-vuo-tiai-den ikäryhmässä selvästi muista. Vuonna 2015 korkeakoulutetuista lähes kolme neljästä oli ansiotyössä, muista kuin korkeakoulutetuista vain joka toinen(52 prosenttia). Työkyvyttöminä oli korkeakoulutetuista neljä prosenttia, muista 15 prosenttia. Niistä, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, työttömänä oli 12 prosent-tia, korkeakoulutetuista kahdeksan prosenttia.

Alla oleva kuvio osoittaa, että työkyvyttömänä olevien osuudet ovat jonkin verran pienentyneet vuodesta 2008. Vastaavasti 60–64-vuotiaiden joukossa työttömyys on lisääntynyt.

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2015

Ansiotyö Työtön tai lomautettu EläkkeelläTyökyvyttömyyseläketai pitkäaikaissairaus

Muu työvoimanulkopuolella

Kuvio 1.7 55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2008–2015 Väestö (1 000)

52.652.955.650.157.154.261.264.7

54.959.459.959.961.858.866.975.8

335.9327.5328.7317.3311.4309.0295.5289.7

319.9342.0363.6359.5351.8339.7338.6325.0

55–59-vuotiaat

55–59-vuotiaat

60–64-vuotiaat

60–64-vuotiaat

20082009201020112012201320142015

20082009201020112012201320142015

20082009201020112012201320142015

20082009201020112012201320142015

%

8686

0 5010 6020 7030 8040 90 100

Muut kuin korkeakoulutetut

Korkeakoulutetut86

363637

3530302728

4 22

331211

23233

22

2

22

332233

212

311

32

23222

323

21112222

64

446443

6765

955

4

1919

16171716

1514

191919

1818

1616

16

6554576

23

24

768

10

1111

1111101112

13

567

89

101210

8686868787

8687

545254

5352

585855

6564

696869

686968

3332323536373738

414140

3735343333


Yksityinen sektori työllistää nuoriaVuoden 2015 Työvoimatutkimuksen aineiston mukaan yli puolet kor-keakoulutetuista tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa. Kuntien palveluksessa on 29 prosenttia ja valtiolla 11 prosenttia. Yliopistojen henkilökunta on tässä luokittelussa luettu valtiosektorille kuuluvaksi ja seurakuntien palveluksessa olevat yksityiselle sektorille. Korkea-koulutetuista kahdeksan prosenttia toimii päätoimisena yrittäjänä tai ammatinharjoittajana.

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto

Kuvio 1.8 Työlliset työnantajan mukaan 2015: Korkeakoulutetut (740 000)Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjä

Kaikki

Miehet(N = 337 000)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

Naiset(N = 403 000)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

100%

0 20 40 60 80

51

74

64

49

63

51

41

27

41 7

9

8

4

1015

20

14

11

2911

8

12

16

12

9

11

13

11 41

51

40

36

14

10

7

8


Alle 35-vuotiaista korkeakoulutetuista miehistä 74 prosenttia on töissä yksityisellä sektorilla. Korkeakoulutetuilla naisilla vastaava osuus on 51 prosenttia. Yritykset ovat korkeakoulutettujen miesten suurin työllistäjä kaikissa ikäryhmissä. Päätoiminen yrittäjyys tai ammatinhar-joittaminen yleistyy miesten sekä naisten keskuudessa iän myötä.

Korkeakoulutetuista naisista puolet on töissä julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.


Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjä

Kuvio 1.9 Työlliset työnantajan mukaan 2015: Kaikki työlliset (2 364 000)

Kaikki

Miehet(N = 1 204 00)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

Naiset(N = 1 161 000)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä%

0 20 40 60 80 100

Joka toinen korkea-koulutettu nainen on töissä julkisella sektorilla.

6 22 13

5 8 9

6 10 18

7 12 23

6 10 16

4 26 5

7 36 10

7 43 11

6 35 9

59

79

66

58

68

64

47

39

50


Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehettyöllistyvät liike-elämään ja teollisuuteenSuurin akavalaisia työllistävä toimiala on koulutus, joka työllisti vuonna 2015 lähes neljänneksen työllisistä akavalaisista. Kolmelle seu-raavaksi suurimmalle toimialalle, teollisuuteen, terveys- ja sosiaalipal-veluihin sekä liike-elämän palveluihin, työllistyi yhteensä 43 prosenttia työllisistä akavalaisista.

Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille poikkeaa toisistaan. Akavalaisista naisista koulutuksen parissa työskentelee lähes joka kolmas ja terveys- ja sosiaalialalla joka neljäs. Akavalaisista miehistä joka viides työllistyy teollisuuteen. Miehillä seuraavaksi suurimmat toimialat ovat liike-elämän palvelut (19 prosenttia) ja koulutus (16 prosenttia).

Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja joh-totehtävissä. Naisista 8 prosenttia tekee työtä johtajana tai ylimpänä virkamiehenä, kun miehistä 18 prosenttia kuuluu vastaavaan ammat-tiryhmään. Opetus- ja kasvatusalan ammatit ovat yleisempiä naisilla (39 prosenttia) kuin miehillä (15 prosenttia). Ammattiryhmittäiset tiedot käyvät ilmi sivun 69 taulukosta 5.3.

TyöllisetLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto

Kuvio 1.10 Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2015

Koulutus

Teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesihuolto yms.

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Liike-elämän palvelut

Kaikki muut

Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus

Julkinen hallinto ja maanpuolutustus,pakollinen sosiaalivakuutus

Informaatio ja viestintä

Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala%

0 5 10 15 20 25 30 35

Kaikki

Miehet

Naiset

34

3

412

8

57

6

57

6

989

1019

14

256

16

207

13

3316

25

Akavalaisista naisista joka kymmenes on johto-tehtävissä, miehistä joka viides.


Vaikka tutkimus- ja kehittämistoimintaa (t&k) on supistettu teolli-suudessa ja yliopistoissa viime vuosina, se työllistää edelleen kymme-niä tuhansia korkeakoulutettuja Suomessa (kuvio 1.11). Teollisuuden korkeakoulutettua t&k-henkilöstöä on supistettu vuodesta 2005 vuoteen 2014 mennessä 18 prosenttia. Yliopistojen t&k-henkilöstöä on saman ajanjakson aikana supistettu kolme prosenttia ja vuodesta 2010 yhdeksän prosenttia.

Akavan liittojen jäsenmäärät on esitetty sivulla 68 taulukossa 5.2. Taulukko antaa hyvän kuvan akavalaisten sijoittumisesta eri toimialoil-le ja ammatteihin.

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vuoden 2014 henkilöstömäärät on ilmoitettu selitteessä.Henkilöstömäärän mittayksikkönä käytetään tutkimustyövuotta, joka tarkoittaa yhden vuoden aikana kokoaikatyön mukaan laskettua tutkimus- ja kehitystyön määrää.Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Kaikki sektorit (42 717)

Muut yksityisen sektorin toimialat (9 520)Julkinen sektori (5 295)Korkeakoulut (12 739)

Teollisuus (14 686)

Kuvio 1.11 Tutkimus ja kehittämistoiminnan korkeakoulutetunhenkilöstön määrän muutos 2005–2014

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

180

170

160

150

140

130

120

110

100

90

80

180

170

160

150

140

130

120

110

100

90

80

Indeksi 2005=100

Teollisuuden t&k- henkilöstöä on vähennetty 18 prosenttia vuosina 2005–2014.


Akavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajiaKorkeakoulutetusta työvoimasta joka kymmenes on joko pää- tai sivutoiminen yrittäjä. Osuus on pysynyt lähes samana vuodesta 2008. Päätoimisia korkeakoulutettuja yrittäjiä oli 64 000 vuonna 2015. Sivutoimisina yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimi 17 000 henkilöä. Naisten osuus oli 43 prosenttia. Päätoimisista yrittäjistä 29 prosenttia on työllistänyt itsensä lisäksi vähintään yhden henkilön.

Akavan jäsenliittoihin järjestäytyneitä pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 27 000.

Akavalaisista yrittäjistä suurimman ryhmän muodostavat eri alojen lääkärit, joita on 42 prosenttia kaikista akavalaisista yrittäjistä. Joka neljäs akavalainen yrittäjä toimii yhteiskunnallisella tai kaupallisella alalla, joka viides tekniikan tai luonnontieteiden alalla. Kolme prosent-tia on maa-, metsä- tai ympäristöalan yrittäjiä tai ammatinharjoittajia.

Akavan vuonna 2014 teettämän kyselyn mukaan joka viides aka-valainen on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä viiden viime vuoden aikana. Akavalaiset miehet ovat kiinnostuneem-pia yrittäjyydestä kuin akavalaiset naiset. Akavalaisten yleisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi ovat yrittäjähenkisyyden ja hyvän yrityside-an puuttuminen.

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2015

Joka viides akavalainen

on harkinnut yrittäjyyttä.

Kuvio 1.12 Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2015

9 % 10 % 10 % 10 % 11 % 11 % 10 % 11 %

38 % 47 % 36 % 42 % 43 % 42 % 44 % 43 %

Osuus korkea-koulutetuista

Naisten osuus

1 000 henkilöäSivutoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat

Päätoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat

51

80

70

60

50

40

30

20

10

0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

58 5964

69

7574

81

15

6054

1513

5147

1210

4839

12

17

57

90

17

64


Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennenPerus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin vuoden 1994 jälkeen kuin korkeakoulutettujen. Koulutuksen tuoma suhteellinen etu on kaventunut. Korkeakoulutet-tujen työttömyysasteet ovat silti edelleen selvästi matalampia kuin vähemmän koulutusta saaneiden.

Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttö-myys oli matalimmillaan heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta siitä lähtien työttömyys on kasvanut. Vuoden 2014 lopussa koko väestön työttömyysaste oli 8,7 prosenttia ja työttömiä oli 232 000. Samaan aikaan vähintään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 5,3 prosenttia ja heitä oli työttömänä 58 000.

Työttömien lukumäärät 2014 suluissa selitteen yhteydessäLähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot, vuosi 2015 arvio

Kuvio 1.13 Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2015

Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste (19 000)

Keskiaste (117 000)

Kaikki (232 000)

Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (39 000)

Perusaste (57 000)

2221201918171615141312111098765432101990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

%222120191817161514131211109876543210

%

9.6

15.9

8.7

5.5

4.9


Akavalaiset luottamusmiehet raportoivat irtisanomisistaAkavan tammikuussa 2015 tekemässä luottamusmiesbarometrissa kävi ilmi, että irtisanomisista ja muista henkilöstövähennyksistä on tullut liukuhihnarutiinia. Yli 70 prosenttia yksityisen sektorin luotta-musmiesten työpaikoista on vähentänyt henkilöstöä kyselyhetkeä edeltäneiden kahden vuoden aikana. Julkisella sektorilla henkilöstöä vähentäneiden työpaikkojen osuus oli yli 60 prosenttia.

Tuotannollistaloudellinen irtisanominen on yksityisellä sekto-rilla yleisin tapa vähentää henkilöstöä. Henkilöstöä vähentäneistä yksityisen sektorin työpaikoista yli 80 prosenttia irtisanoi henkilöstöä tuotannollistaloudellisiin syihin vedoten. Julkisella sektorilla yleisin henkilöstön vähentämisen tapa on ns. luonnollinen poistuma, jossa työpaikalta lähteneiden tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. Yli 80 prosentissa henkilöstä vähentäneistä julkisen sektorin työpaikoista henkilöstöä vähennettiin eläköitymisen kautta. Yli 70 prosentissa vähennykset toteutettiin määräaikaisten työsuhteiden päättymisen kautta niin, että määräaikainen työsuhde jätettiin uusimatta.

Joka toinen yksityisen sektorin luottamusmies raportoi, että tuotannollistaloudelliset irtisanomiset olivat kohdistuneet heidän edustamiinsa työntekijöihin. Julkisen sektorin luottamusmiehistä näin kertoi 14 prosenttia. Yrityksissä irtisanomiset ja lomautukset vievätkin suurimman osan luottamusmiesten ajankäytöstä.

Irtisanomiset ja henkilöstö-

vähennykset ovat

liukuhihna-rutiinia.

Työntekijöitä on irtisanottu tuotannollistaloudellisiin syihin vedoten

Määräaikaisten työntekijöiden määrää on vähennetty tai määräaikaisuuksia ei ole jatkettu

Eläkkeelle siiirtyneiden tilalleei ole palkattu uusia työntekijöitä

Työntekijöille on tarjottu työn päättämissopimus

Töitä on ulkoistettu

Muut

82

33

5174

4785

348

3132

88

Yksityisen sektorin luottamusmiehet

Julkisen sektorin luottamusmiehet

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

Kuvio 1.14 Henkilöstön vähentämisen tavat akavalaisten työpaikoilla

Osuudet on laskettu työpaikoista, joilta on vähennetty henkilöstöä edellisten kahden vuoden aikana. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon.Luottamusmiesbarometriin vastasi 835 luottamusmiestä. He edustavat lähes 170 000 ylempää toimihenkilöä.Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015


Korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaaKorkeakoulutettujen työttömyydessä on voimakasta kausivaihtelua. Työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan kesäkuukausina. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan maaliskuussa 2016 oli työttö-mänä noin 47 600 korkeakoulutettua, joista noin 4 300 oli vastaval-mistunutta. Tilastoissa vastavalmistuneeksi nimitetään korkeintaan vuosi sitten oppilaitoksesta valmistunutta.

Vuodessa on tullut lähes

6 000 korkea-koulutettua

työtöntä lisää.

Taulukko 1.2 Työttömät koulutusasteittain, vastavalmistuneet

Työttömät ilman lomautettujaLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot


Taulukko 1.1 Työttömät koulutusasteittain, kaikki

Kaikki 2015/3 2016/3 Muutos, lkm Muutos, %

Perusaste 87 065 84 515 -2 550 -2.9

Keskiaste 147 083 154 529 7 446 5.1

Alin korkea-aste 22 096 22 332 236 1.1

Korkeakoulutetut:

Alempi korkeakouluaste 24 036 25 459 1 423 5.9

Ylempi korkeakouluaste 19 631 20 410 779 4.0

Tutkijakoulutus 1 540 1 692 152 9.9

Korkeakoulutetut yhteensä 45 207 47 561 2 354 5.2

Kaikki työttömät yhteensä 314 384 322 710 8 326 2.6

Vastavalmistuneet 2015/3 2016/3 Muutos, lkm Muutos, %

Perusaste 310 291 -19 -6.1

Keskiaste 12 098 13 910 1 812 15.0

Alin korkea-aste 295 315 20 6.8

Korkeakoulutetut:

Alempi korkeakouluaste 2 814 2 635 -179 -6.4

Ylempi korkeakouluaste 1 566 1 599 33 2.1

Tutkijakoulutus 74 111 37 50.0

Korkeakoulutetut yhteensä 4 454 4 345 -109 -2.4

Kaikki työttömät yhteensä 17 235 18 939 1 704 9.9


Tuoreimmat korkeakoulutettujen

työttömyys tiedot ovat osoitteessa:

www.akava.fi/ tyottomyystilastot

LINKKIVINKKIKorkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut kuluneen vuoden aikana useimmilla tarkastelussa olevilla akavalaisilla koulutus-aloilla. Erityisen nopeaa työttömyyden kasvu on viime vuosina ollut teknistaloudellisilla aloilla.

Työttömien osuus työvoimasta on yleensä matalampi korkeakoulu-tettujen koulutusaloilla kuin vähemmän koulutetuilla, mutta alakoh-taiset erot ovat suuret. Työttömyys on hyvin vähäistä esimerkiksi lääkäreillä, hammaslääkäreillä, lastentarhanopettajilla tai oikeustieteen kandeilla ja maistereilla. Sen sijaan esimerkiksi taide- tai humanistisil-ta aloilta valmistuneilla keskimääräinen työttömyysriski on verraten suuri.


Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit)TradenomiFilosofian maist.(hum.)Diplomi-insinööriKauppatiet. koul. (ylempi tutkinto)Filosofian maist. (luonnont.ala)Valtio-, yht.- tai hallintot. maist.Taideaineet (ylempi tutkinto)TohtoriSosionomi, sosiaalialan AMKKasvatustieteiden maist.Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto)Humanististen tieteiden kand.Oikeustieteen kand./maist.LisensiaattiLuonnontieteiden kand.Agronomi, maa- ja metsät. maist.LastentarhanopettajaTeol. koulutus (ylempi tutkinto)FarmaseuttiLääkäriArkkitehtiHammaslääkäri

Kuvio 1.15 Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot

7 1114 5603 1062 8992 5942 1761 6741 3041 1101 0571 05380674844040436131330229515414414127

33133415556

18512769

116144-124321-3

-122014-1-9422921-41

Maaliskuu2016

Muutosvuoden aikana

5000-500 1 0001 5002 000 2 5003 0003 5004 0004 500 5 0005 5006 000 6 5007 000 7 500

Työttömien määrän kasvu vuoden aikana

Työttömien määränväheneminen vuoden aikana


Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimminTyöttömien määrän kasvu vaihtelee jonkin verran eri ikäryhmis-sä. Korkeakoulutetuista 50–59-vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime vuosina vähiten: viidessä vuodessa 64 prosenttia. Sekä heitä nuorempien että vanhempien korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeammin. Näiden ryhmien työttömyyden kasvu on ollut viiden vuoden aikana noin 75–122 prosenttia. Kasvun kärjessä ovat 30–39-vuotiaat nuoret aikuiset. Kaikkien korkeakoulutettujen työttö-mien määrä on noussut 92 prosenttia viidessä vuodessa.

Muilla kuin korkeakoulutetuilla työttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti hitaampaa. Tämän ryhmän työttömien määrä on nous-sut 33 prosenttia kyseisellä tarkasteluvälillä. Ikäryhmässä 40–59-vuo-tiaat työttömien määrä on noussut noin 15 prosenttia. Yli 60-vuotiailla työttömien määrän kasvu on 64 prosenttia ja vastaavasti alle 40-vuo-tiailla kasvua on ollut 46 prosenttia.

Kuvio 1.16 Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain

Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvo.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus

Taideaineet (ylempi korkeakoul.tutk.)

Ekonomi, alempi kk

Humanististen tieteiden kand.

Luonnontieteiden kand.

Filosofian maist.(hum.)

Filosofian maist. (luonnont.ala)

Lisensiaatti

Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste

Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit)

Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.

Tradenomi

Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.)

Ekonomi, ylempi kk

Agronomi, maa- ja metsät. maist.

Diplomi-insinööri

Arkkitehti

Sosionomi, sosiaalialan AMK

Tohtori

Kasvatustieteiden maist.

Farmaseutti

Oikeustieteen kand./maist.

Lastentarhanopettaja

Lääkäri

Hammaslääkäri

2015/3

2016/3

0%

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Kuvio on arviotyöttömyys asteista tutkinnoit-tain vuosina 2015 ja 2016. Laskenta tapa ei vastaa ns. virallista työttömyysasteen las-kentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaise maan työttömyysasteeseen. Tässä esitetyt luvut ovatkuiten kin keskenäänvertailukelpoisia.

13 14 15


Kuvio 1.17 Työttömien määrän kehitys ikäryhmittäin,korkeakoulutetut, helmikuu

Kuvio 1.18 Työttömien määrän kehitys ikäryhmittäin,muut kuin korkeakoulutetut, helmikuu

Alle 30-vuotiaat / 8 647

40–49-vuotiaat / 10 481

50–59-vuotiaat / 9 132

60–64-vuotiaat / 4 909

30–39-vuotiaat / 15 980

Indeksi 2011/2=100

2014 2015 2016201320122011

2252202152102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590

2252202152102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Helmikuun 2016 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Helmikuun 2016 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Alle 30-vuotiaat / 71 943

40–49-vuotiaat / 50 62650–59-vuotiaat / 66 930

60–64-vuotiaat / 40 271

30–39-vuotiaat / 50 555

2014 2015 2016201320122011

2252202152102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590

2252202152102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590

Indeksi 2011/2=100


Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyyson yhä tavallisempaa

Korkea-koulutetuista työttömistä32 prosenttia on pitkäaikais-työttömiä.

Työttömien määrä ja työttömyysjaksojen pituus ovat kasvaneet kaikilla koulutusasteilla neljän viime vuoden akana. Alle kolmen kuukauden työttömyysjaksoja on aiempaa vähemmän ja vastaavasti pidempiä työttömyysjaksoja on selvästi enemmän.

Korkeakoulutetuista työttömistä 32 prosenttia on pitkäaikaistyöttö-miä. Pitkäaikaistyöttömyys eli yli vuoden kestäneet työttömyysjaksot ovat yleisimpiä tutkijakoulutusasteen työttömillä. Korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömiä oli 16 300 tammikuussa 2016.

Tilanne kunkin vuoden tammikuussa. Työttömät ilman lomautettuja.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

0–12 viikkoa 13–26 viikkoa Yli vuoden27–52 viikkoa

2013

2014

2015

2016

2013

2014

2015

2016

2013

2014

2015

2016

2013

2014

2015

2016

Kuvio 1.19 Työttömyyden kesto 2013–2016Työttömien

lkm

Yli vuoden työttömänä olleiden lkm



Tutkijakoulutusaste

Muut kuin korkeakoulutetut

17 746

21 600

25 349

27 370

14 552

17 547

19 945

21 287

1 070

1 366

1 547

1 711

224 670

243 933

264 588

272 418

3 401

4 901

6 269

8 041

3 076

4 679

6 029

7 554

293

392

567

704

56 295

69 833

80 543

94 586%

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

42

37

34

32 21

22

22

22

19

20

18

17 19

23

25

29

37

33

29

26 17

19

20

22

21

22

21

19 21

27

30

35

36

34

27

24 15

17

18

19

20

20

20

17 27

29

37

41

38

33

30

27 20

21

21

22

18

18

16

15 25

29

30

35


2 – Työajat jatyöolot


työolot

26 Akavaaka — kevät 2016TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Työn arviointi- ja kannustinjärjestelmiä hyödynnetään vaihtelevasti Akava selvitti erilaisten henkilöstöjärjestelmien yleisyyttä akavalais-ten työpaikoilla vuoden 2015 luottamusmiesbarometrissa. Työpaik-kojen henkilöstöjärjestelmät tukevat suunnitelmallista henkilöstöpo-litiikkaa, henkilöstön osaamisen kehittymistä ja työn kannustavuutta sekä edistävät pitkiä työuria ja työelämän tasa-arvoa.

Julkinen ja yksityinen sektori eroavat toisistaan työn tuloksellisuu-desta palkitsemisessa ja työn vaativuuden arvioinnissa (kuvio 2.1). Yksityisellä sektorilla 66 prosentissa akavalaisten luottamusmiesten työpaikoista on käytössä tulospalkkiojärjestelmä. Julkisella sektorilla osuus on 18 prosenttia. Työn vaativuuden arviointijärjestelmä on käytössä 78 prosentissa julkisen sektorin ja 42 prosentissa yksityisen sektorin työpaikoista. Ikäohjelma oli käytössä 11 prosentissa julkisen ja yksityisen sektorin työpaikoista.

Palkkakartoitukset ja tasa-arvosuunnitelmat ovat lakisääteisiä kaikilla vähintään 30 hengen työpaikoilla. Yksityisellä sektorilla lain velvoittamista työpaikoista 29 prosenttia on tehnyt palkkakartoi-tuksen ja julkisella sektorilla 27 prosenttia. Vähintään 30 hengen yksityisen sektorin työpaikoista 68 prosentilla on voimassaoleva tasa-arvosuunnitelma. Julkisella sektorilla tasa-arvosuunnitelma on 66 prosentilla työpaikoista. (kuvio 2.1)

10 20 30 40 50 60 70 80 90 1000

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Ikäohjelma

Palkkakartoitus*

Tasa-arvosuunnitelma*

Tulospalkkiojärjestelmä

Työn vaativuuden arviointijärjestelmä

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Ikäohjelma

Palkkakartoitus*

Tasa-arvosuunnitelma*

Tulospalkkiojärjestelmä

Työn vaativuuden arviointijärjestelmä%

Yksityinen sektori

Julkinen sektori

58 16

62

29

12

27

41

11

57

26

9

69

10

14 11

23

37

14

5

12

11

26

41

19

5

3

3

5

7

2

5

20

5

5

7

8

8

11

29

68

66

42

58

11

27

66

18

78

Kyllä On suunnitteilla EiEi osaa sanoa

*Mukana toimipaikat, joissa on vähintään 30 työntekijääLähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015

Kuvio 2.1 Henkilöstöjärjestelmät akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla

Akavaaka — kevät 2016 27TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Luottamusmiesbarometrissä selvitettiin myös mitkä ongelmat ja sopimustulkinnat työllistävät luottamusmiehiä (kuvio 2.2). Julki-sella sektorilla yleisimpiä ovat palkkaukseen liittyvät ongelmat (79 prosenttia) ja yksityisellä sektorilla lomautuksiin ja irtisanomisiin (52 prosenttia) sekä matkustusaikoihin (52 prosenttia) liittyvät ongelmat. Myös työaikoihin liittyvät ongelmat ovat yleisiä sekä julkisella (55 prosenttia) että yksityisellä sektorilla (41 prosenttia).

Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015

Matkustusaika

Lomautus, irtisanominen

Työajat

Ylityöt

Palkkaus

Tasavertainen / oikeudenmukainen kohtelu

Etätyö

Työaikajoustot

Kiusaaminen, häirintä, väkivalta

Lomat

Määräaikaisuus

Koulutukseen osallistuminen

Työhön paluu perhevapaiden jälkeen

Vuosilomien siirtäminen sairauden perusteella

Muu asia

001020304050607080 10 20 30 40 50 60 70 80

22

21

55

Julkinen sektori Yksityinen sektori

27

79

46

13

14

41

17

40

22

8

7

10

52

52

41

40

34

31

27

26

21

21

12

12

9

4

14% %

Kuvio 2.2 Akavalaisia luottamusmiehiä työllistävät ongelmat ja sopimustulkinnat

Luottamus-miehiä työllistävät palkkaukseen, irtisanomisiin ja työaikoihin liittyvätongelmat.


Akavalaiset tekevät ylitöitä useammin kuin muut palkansaajat.

Akavalaiset tekevät keskimäärinyli 40 työtuntia viikossaAkavalaiset tekevät keskimäärin 40,2 työtuntia viikossa (taulukko 2). Muilla palkansaajilla työviikon pituus on keskimäärin 40,6 tuntia. Akavalaisten miesten työviikko (40,8 tuntia) on pidempi kuin naisten (39,6 tuntia). Yksityisellä sektorilla työviikko on pidempi kuin valtiolla ja kunnissa.

Akavalaisista ammattiryhmistä pisintä työviikkoa tekevät johtajat ja ylimmät virkamiehet, joiden työviikon pituus on keskimäärin 43,4 tuntia. Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat tekevät keski-määrin 38,9-tuntista työviikkoa. Muiden alojen erityisasiantuntijoilla viikkotyöajan pituus on 39,7 tuntia ja asiantuntijoilla 40,4 tuntia.

Taulukko 2.1 Akavalaisten viikkotyöaika 2015

Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto

Jakauma, Keskimäärin Fraktiilit

% tuntia viikossa 25 mediaani 75

Kaikki 100 40.2 38 38 42

Miehet 48 40.8 38 40 42

Naiset 52 39.6 38 38 40

Työnantaja

Yksityinen 52 41.0 38 40 42

Valtio 14 40.6 37 38 42

Kunta 34 38.7 36 38 40

Ammattiryhmä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet 13 43.4 38 40 47

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 40 39.7 38 38 40

Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 26 38.9 35 38 41

Asiantuntijat 15 40.4 38 38 41

Muut 5 41.0 39 40 44


Akavalaiset ja asiantuntija- ja esimiestyötä tekevät ylemmät toimihenkilöt poikkeavat muista palkansaajista ylityön ja korvaukset-toman ylityön yleisyydessä (kuvio 2.3). Akavalaisista 22 prosenttia ja ylemmistä toimihenkilöistä 23 prosenttia tekee ylitöitä, kun kaikista palkansaajista ylitöitä tekee 18 prosenttia. Ero muihin palkansaajiin selittyy korvauksettomilla ylitöillä. Akavalaisista ja ylemmistä toimi-henkilöistä kahdeksan prosenttia tekee korvauksettomia yliöitä, kun kaikilla palkansaajilla osuus on kolme prosenttia. Korvauksettomat ylityöt ovat yleisimpiä valtiosektorilla, jonka akavalaisista palkansaa-jista 9 prosenttia tekee korvauksettomia yliöitä. Yksityisellä sektorilla osuus on seitsemän ja kunnissa kuusi prosenttia.

Kahdeksan prosenttia akavalaisista ei saa korvausta tekemästään ylityöstä.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään viitenä päivänä.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto

Kuvio 2.3 Ylityötä tekevät palkansaajat 2015Ylityötunnit keskimäärin,

tuntia / viikko

Sekä korvaamaton että korvattu ylityöKorvaukseton ylityö Korvattu ylityö

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Muut palkansaajat

Akavalaiset palkansaajat

Miehet

Naiset

Työnantaja

Yksityinen

Kunta

Valtio

Kaikki palkansaajat

Sosioekonominen asema

Ylempi toimihenkilö

Alempi toimihenkilö

Työntekijä%

7.8

8.0

7.7

8.3

7.7

7.6

6.5

13.0

8.3

6.8

8.4

0 5 10 15 20 25 30

3 15

7 14

2 15

8 15

7 13

7 17

6 11

9 10

7 15

1

1

15

14

18

22

17

24

20

25

18

21

23

17

15

1

1

1


Asiantuntija- ja esimiestyö läikkyytyöajan ulkopuolelle Akavalaiset toimivat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiesammateis-sa, joissa työn läikkyminen työajan ulkopuolelle on yleisempää kuin muissa ammateissa. Työn läikkyminen ilmenee korvauksettomien ylitöiden, iltaisin tehtävän ansiotyön, työajan ulkopuolisten yhtey-denottojen ja tuotannollisten työaikajoustojen yleisyytenä.

Akavalaisista 45 prosenttia tekee päätyöhönsä liittyviä töitä myös iltaisin (kuvio 2.4). Iltatyön tekeminen on akavalaisilla ja ylemmillä toimihenkilöillä (45 prosenttia) yleisempää kuin muilla palkansaajilla, kun vuorotyöntekijät rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Kaiken kaik-kiaan muista kuin vuorotyötä tekevistä palkansaajista 33 prosenttia tekee iltatöitä.

Iltatyöksi luokitellaan päätyöhön kuuluvien tehtävien tekeminen klo 18–23 välillä.Tarkastelussa palkansaajat, jotka eivät tee vuorotyötä.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto

Ylemmistä toimi-henkilöistä 37 prosenttia joustaa viikottain työajoissa.

Kuvio 2.4 Iltaisin töitä tekevät palkansaajat 2015

Säännöllisesti Silloin tällöin

Miehet

Naiset

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Muut kuin akavalaiset

Yksityinen

Valtio

Kunta

95 000

26 000

59 000

263 000

150 000

109 000

Ylemmät toimihenkilöt

Alemmat toimihenkilöt

Työntekijät

100 20 30 40 50 60

Akavalaiset palkansaajat

Kaikki palkansaajat

Työnantaja

%

9 24

34

20

37

31

37

38

27

35

19

15

11

8

11

12

10

10

13

10

8

9

33

45

29

48

43

47

48

40

45

27

25

524 000

180 000

344 000

89 000

91 000

Arvio iltaisintyötätekevien määrästä


Työstä johtuvat työaikajoustot ovat ylemmillä toimihenkilöillä yleisempiä kuin muilla palkansaajilla (kuvio 2.5). Ylemmistä toimihen-kilöistä 37 prosenttia joustaa vähintään viikoittain työajoissa työstä johtuvista syistä. Alemmilla toimihenkilöillä osuus on 26 prosenttia ja työntekijöillä 21 prosenttia. Työntekijöissä on suhteessa enemmän niitä, jotka eivät koskaan joudu joustamaan työajoissa.

Ylemmät toimihenkilöt poikkeavat muista palkansaajista myös työaikajoustojen syiden suhteen (kuvio 2.6). Ylemmillä toimihenki-löillä on muita palkansaajia tavallisempaa, että työajoissa joustetaan työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden tarpeiden vuoksi tai siksi, että työ hajautuu maantieteellisesti useammalle eri aikavyöhykkeelle. Ylemmistä toimihenkilöistä 58 prosenttia joustaa työajoissa työteh-tävien vuoksi ja 48 prosenttia asiakkaiden tarpeiden vuoksi. Työn maantieteellisen hajautumisen vuoksi työajoissa joustaa 11 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä.

Asiantuntija- ja esimiesammateissa työajan ulkopuoliset yhtey-denotot ovat yleisiä. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan asiantuntija- ja esimiesammateissa toimivista ylemmistä toimihenkilöistä lähes 80 prosenttia saa työhön liittyviä yhteydenot-toja työajan ulkopuolella.

Iltatyöksi luokitellaan päätyöhön kuuluvien tehtävien tekeminen klo 18–23 välillä.Tarkastelussa palkansaajat, jotka eivät tee vuorotyötä.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto

Lähes80 prosenttia ylemmistä toimi-henkilöistä saa työhön liittyviä yhteyden-ottoja työajan ulkopuolella.

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 2003, 2008 ja 2013

2003 2008 2013 2003 2008 2013 2003 2008 2013 2003 2008 2013

Ei koskaanHarvemmin kuin kuukausittainKuukausittainViikottainPäivittäin

2317 17 15

23 23 22

24

17 18 18

21 23 24

35

40 40 41

34 34 36

9

31

24

27

9 1221 21 19

15 14 12

30

25

26

10

8

31

27

28

9

6

22

24

35

13

6 5

21

25

38

10

5 5 5 6 67 5

%100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Kuvio 2.5 Työajoissa joustaminen työstä johtuvista syistä

Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Kaikki palkansaajat


Kuvio 2.6 Työajoissa eri syistä joustavat palkansaajat

Yli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on työajanseurannan ulkopuolellaTyöajan seuranta yhdistettynä joustaviin työaikajärjestelmiin edesauttaa työstä palautumista, parantaa tuottavuutta ja ehkäisee harmaata ylityötä. Työaikaa ei seurata 36 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä millään tavalla ja 34 prosenttia kirjaa työtuntinsa itse (kuvio 2.7). 30 prosentilla työaikaa seurataan kellokortilla tai kulunval-vonnalla. Valtion ylemmistä toimihenkilöistä 28 prosenttia on työajan seurannan ulkopuolella ja yksityisen sektorin ylemmistä toimihen-kilöistä 35 prosenttia. Työajan seurannan piirissä olevien osuus on pienin kunnissa.

Työaikapankkien yleisyydessä on eroja työnantajasektoreiden välillä (kuvio 2.8). Akavan vuoden 2015 luottamusmiesbarometrissa 21 prosenttia julkisen sektorin akavalaisista luottamusmiehistä ilmoitti, että heidän työpaikallaan oli käytössä työaikapankki. Yksityisellä sek-torilla työaikapankkeja oli 25 prosentilla työpaikoista.

Työaika-pankki on käytössä joka neljännessä yksityisen sektorin työpaikassa.

Työtehtävien vaatimuksesta

Asiakkaiden tarpeiden vuoksi

Esimiehen vaatimuksesta

Työskentelee eri aikavyöhykkeillä

58

44

34

45

48

42

28

40

21

22

18

21

11

2

1

4



Työntekijät

Kaikki palkansaajat

0 10 20 30 40 50 60

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto

%


Kuvio 2.7 Työajan seurantaKellokortti/kulunvalvonta Kirjaa itse Ei seurata

Valtio

Kunta

Yksityinen sektori



Työntekijät

Kaikki palkansaajat



Työntekijät

Kaikki palkansaajat



Työntekijät

Kaikki palkansaajat



Työntekijät

Kaikki palkansaajat

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

30

35

41

35

49

68

53

56

24

37

29

32

28

30

43

34 40

40

41

37

40

37

46

35

25

21

27

23

39

40

41

34 36

24

19

26

28

5

26

19

41

17

34

28

35

29

17

26%


Julkinen sektori

Yksityinen sektori

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

25 5

5 6

2

21 69

67

Kyllä On suunnitteilla Ei osaa sanoa Ei

Kuvio 2.8 Työaikapankit akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla

Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015


Asiantuntija- ja esimiestyö on liikkuvaaKaksi palkansaajaa kolmesta liikkuu työssään päätyöpaikkansa ulkopuolella ainakin osan työajastaan. Asiantuntija- ja esimiestyötä tekevillä on muita palkansaajia tyypillisempää, että työ on osittain mobiilia ja että työssä liikutaan maantieteellisesti laajemmalle alueel-la. Asiantuntijoissa ja esimiehissä on silti verrattain vähän niitä, joiden työ olisi täysin liikkuvaa.

Ylemmistä toimihenkilöistä 84 prosenttia liikkuu ainakin osan työajastaan päätyöpaikkansa ulkopuolella, kun alemmilla toimihenki-löillä osuus on 62 prosenttia ja työntekijöillä 58 prosenttia (kuvio 2.9). Ylemmistä toimihenkilöistä kolme prosenttia liikkuu työssään lähes koko työajan, kun täysin mobiilia työtä tekevien osuus on työntekijöil-lä 25 prosenttia. Vajaa puolet ylemmistä toimihenkilöistä liikkuu työs-sään jonkin verran, mutta vähemmän kuin neljäsosan työajastaan.

Liikkuvaa työtä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä 56 prosenttia liikkuu eri puolella Suomea, 23 prosenttia naapurimaissa, 28 pro-senttia Euroopassa ja 15 prosenttia Euroopan ulkopuolella. Alemmilla toimihenkilöillä eri puolella Suomea liikkuvien osuus on 35 prosenttia ja työntekijöillä 37 prosenttia. Ulkomailla työnsä vuoksi liikkuvien osuudet ovat alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä verrattain pieniä.

Kuvio 2.9 Liikkuminen päätyöpaikan ulkopuolella työn takia

Lähes kokoajan Puolet–3/4 työajasta Noin 1/4 työajasta Vähemmän kuin 1/4 työajasta Ei lainkaan%

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

02008 2013 2008 2013 2008 2013 2008 2013

2 3

1212

48

1615

49

6

8

37

40 38

36

6

10 2025

9

7

8

21

4245

23

10

109

1211

5

4

109

2022

3536

3334

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 2008 ja 2013



Asiantuntija- ja esimiestyö kuormittaa henkisestiTyön henkinen kuormittavuus on vähentynyt 2000-luvulla, mutta silti kaksi kolmesta asiantuntija- ja esimiestyötä tekevästä ylemmästä toimihenkilöstä kokee työnsä henkisesti erittäin tai melko raskaaksi (kuvio 2.10). Alemmista toimihenkilöistä 49 prosenttia ja työntekijöis-tä 28 prosenttia kokee työnsä henkisesti raskaaksi.

Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan työ koetaan henkisesti kuormittavaksi erityisesti ihmissuhdetyössä ja työpaikoilla, joissa esiintyy ristiriitoja. Erityisen selvä yhteys henkiseen kuormit-tavuuteen on työssä koetulla kiireellä. Ylemmistä toimihenkilöistä, joiden työtä kiire haittaa erittäin tai melko paljon, 87 prosenttia kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Muista ylemmistä toimihenkilöistä henkisesti kuormittavaa työtä teki 57 prosenttia.

Kiirekokemuksissa palkansaajaryhmien välillä ei ole suuria eroja (kuvio 2.10). Ylemmistä toimihenkilöistä 30 prosenttia kokee kiireen haittaavan työtään erittäin tai melko paljon, kun vastaava osuus on alemmilla toimihenkilöillä 27 prosenttia ja työntekijöillä 28 prosenttia.

Kaksi kolmesta ylemmästä toimi-henkilöstä kokee työnsä henkisesti raskaaksi.

72

33

72

30

68

31

66

30

54

32

54

31

55

32

49

27

34

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100%

1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013


32 3228

32322728

50

33

51

30

52

31

48

28

Työn henkinen rasittavuus¹ Haittaava kiire työssä²

Kuvio 2.10 Työn henkinen rasittavuus ja haittaava kiire

¹Työ on henkisesti erittäin tai melko raskasta.²Kiire haittaa erittäin tai melko paljon.Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013


Joka toinen ylempi toimihenkilö on työskennellyt sairaanaSairaana työskentely ja sairauspoissaolot ovat todennäköisempiä niillä, jotka kokevat työnsä henkisesti rasittavaksi tai joilla kiire haittaa työtä. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan henkisesti rasittavaa työtä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä 64 prosenttia on ollut edeltävän vuoden aikana pois töistä oman sairauden vuoksi ja 54 prosenttia on ollut sairaana töissä. Haittaavaa kiirettä kokeneis-ta sairauspoissaoloja on 65 prosentilla ja sairaana työskentelee 61 prosenttia. Niistä, jotka eivät koe työtään henkisesti rasittavaksi tai koe haittaavaa kiirettä, sairauspoissaoloja on 54 prosentilla ja sairaa-na työskentelee 37 prosenttia.

Ylemmistä toimihenkilöistä sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 61 prosenttia on vuoden aikana tehnyt töitä sairaana (kuvio 2.11). Saman ikäryhmän miehillä osuus on 41 prosenttia. Kaikista ylemmistä toimihenkilöistä sairaana työskentelee 49 prosenttia.

Kaikki yhteensä

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Miehet yhteensä

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Naiset yhteensä

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

49

50

50

46

44

41

47

41

54

61

54

51 43

39

35

40

50

47

48

48

46

43

42

44 7

7

7

8

8

10

7

9

6

4

7

6

Kyllä Ei Ei ole ollut sairaana

%

Kuvio 2.11 Sairaana työskentely edellisten 12 kuukauden aikana ylemmillä toimihenkilöillä


Sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla.


Sairauspoissaoloissa miesten ja naisten väliset erot eivät ole ylemmillä toimihenkilöillä yhtä suuria kuin sairaana työskentelyssä. Sairauspoissaolot ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla ja 35–50-vuoti-ailla naisilla, joista 65 prosentilla on sairauspoissaoloja (kuvio 2.12). Alle 35-vuotiaista miehistä sairauspoissaoloja on 62 prosentilla ja 35–50-vuotiaista 64 prosentilla. Pitkät, vähintään yli 10 päivän mit-taiset sairauspoissaolot ovat yleisempiä 35 vuotta täyttäneillä kuin näitä nuoremmilla.

00 1010 20203040506070 30 40 50 60 70

63

5614

9

65

6114

5

65

58

1310

5950

14

98

4

41

48

8

9

57

64

4

9

59

62

78

53

59

Yhteensä

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Miehet Naiset

%%

Oman sairauden vuoksi poistöistä edellisten 12 kk aikana

1–3 päivän sairauspoissaolot

4–9 päivän sairauspoissaolot

Vähintään 10 päivänsairauspoissaolot

Kuvio 2.12 Eripituisten sairauspoissaolojen yleisyys ylemmillä toimihenkilöillä



Yli puolella ylemmistä toimihenkilöistä työhön kuuluu esimiestehtäviäTilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 aineistossa vain yh-deksän prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä luokittuu ammattinsa puolesta johtajiksi ja 90 prosenttia eri alojen erityisasiantuntijoiksi. Kuitenkin 56 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä työ sisältää tois-ten töiden johtamista ja työtehtävien jakamista muille. Esimiesteh-tävät ovat ylemmillä toimihenkilöillä yleisempiä kuin kaikilla palkan-saajilla keskimäärin (38 prosenttia). Ylemmistä toimihenkilömiehistä 60 prosentilla ja naisista 51 prosentilla työhön sisältyy toisten työn johtamista.

Hallinnollisten esimiesten osuus on pienentynyt 2000-luvulla samalla, kun toiminnallisten eli ilman alaisia olevien esimiesten osuus on kasvanut (kuvio 2.13). Vuonna 1997 hallinnollista esimiestyötä tekevien osuus oli ylemmillä toimihenkilöillä 49 prosenttia ja toimin-nallista esimiestyötä tekevien osuus neljä prosenttia. Vuonna 2013 toiminnallisten esimiesten osuus oli 21 prosenttia ja hallinnollisten esimiesten osuus 35 prosenttia.

6361

64

60

4246

54

5153 54

59

56

58

48 4739

21

3

39

33

13

17

37

30

4941 42

35

21

17

134

21

1713

5

0

10

20

30

40

50

60

70

1997 19972003 20032008 20081997 2003 2008 2013 2013 2013

%

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013

Miehet Naiset Kaikki

Kuvio 2.13 Esimiestehtävät ylempien toimihenkilöiden työssä

Esimies, omia alaisia Esimies, ei alaisia

Hallinnollisten esimiesten osuus on pienentynyt ja toiminnallisten esimiesten osuus kasvanut.


Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimusten aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013

Aikaisempaa suuremmalla osalla palkansaajista oma esimies on nainen (kuvio 2.14). Naisten alaisina toimivien palkansaajien osuus on kasvanut erityisesti ylempien ja alempien toimihenkilöiden keskuu-dessa. Vuonna 1997 reilulla neljänneksellä ylemmistä toimihenkilöistä ja noin puolella alemmista toimihenkilöistä oma esimies oli nainen. Vuonna 2013 osuudet olivat ylemmillä toimihenkilöillä 37 prosenttia ja alemmilla toimihenkilöillä 57 prosenttia.

Edelleen verrattain harvalla miehellä oma esimies on nainen. Vuonna 1997 ylemmistä toimihenkilömiehistä 14 prosentilla lähiesi-mies oli nainen, kun vuonna 2013 osuus oli 19 prosenttia. Naisesi-miesten alaisuudessa työtään tekevien osuus on kasvanut erityisesti ylempien toimihenkilönaisten keskuudessa: vuonna 1997 osuus oli 38 prosenttia ja kuusi vuotta myöhemmin 55 prosenttia.

Nais-esimiehen alaisuudessa työskentely on naisilla miehiä yleisempää.

Kuvio 2.14 Palkansaajat, joiden lähiesimies on nainen

1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013

%

0

10

20

30

40

50

60

70

80

14

38

26

15

43

28

19

48

33

19

55

37

13

62

49

17

66

54

19

71

58

21

70

57

5

56

22

7

59

23

6

60

23

10

61

25

9

56

34

11

59

36

13

63

40

15

64

41

Miehet Naiset Yhteensä




3 – Palkat, verotus ja ostovoima

42 Akavaaka — kevät 2016PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Palkat nousevat iän jakoulutuksen karttuessaKokoaikatyössä olevien akavalaisten kokonaisansiot olivat vuonna 2014 keskimäärin 4 340 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaisansiot olivat keskimäärin 4 850 euroa ja naisten 3 890 euroa kuukaudessa.

Sukupuolten välistä palkkaeroa selittää osittain tulospalkkioiden epätasainen jakautuminen miesten ja naisten kesken. Akavalaisista miehistä 28 prosenttia sai tulospalkkiota keskimäärin 480 euroa kuukaudessa, kun naisista 14 prosentilla ansioihin sisältyi keskimää-rin 300 euron tulospalkkio. Tuloksesta palkitseminen on yleisintä yksityisellä sektorilla, jolla 31 prosenttia akavalaisista sai lisäpalkkion. Julkisella sektorilla tulospalkkiot ovat harvinaisempia ja pienempiä kuin yksityisellä sektorilla.

Akavalaisten miesten kokonaisansiot ovat 4 850 euroaja naisten3 890 euroa kuukaudessa.

Akavalaiset keskimäärin e/kk Kaikki palkansaajat keskimäärin e/kk

Sukupuoli

Miehet 4 850 3 690

Naiset 3 890 3 030

Työnantaja

Valtio 4 650 3 830

Kunta 3 920 3 030

Yksityinen 4 560 3 450

Kaikki 4 340 3 350

Taulukko 3.1 Kokonaisansiot 2014

Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014

Akavaaka — kevät 2016 43PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Lähes joka toinen akavalainen saa jotain luontoisetua keskimää-rin 130 euron arvosta kuukaudessa. Miehet saavat luontoisetuja yleisemmin kuin naiset. Julkisen sektorin palkansaajat kuuluvat luontoisetujen piiriin harvemmin kuin yksityisen sektorin työntekijät. Valtion palveluksessa olevilla on vähiten kyseisiä etuja.

Kaikki

Miehet

Naiset

Tulospalkkiota saavien osuus, %

Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2014

Kuvio 3.1 Tulospalkkiot 2014

250

410

470

160

80

300

480

510

170

100

190

300

380

150

70

Tulospalkkiot saajaakohden, e/kk

Kaikki Miehet Naiset

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Työnantaja

Yksityinen

Valtio

Kunta

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Työnantaja

Yksityinen

Valtio

Kunta

0 10 20 30 40 50

1822

14

2128

14

3136

25

67

6

79

6

60 70

Kaikki

Miehet

Naiset

56

6069

Kuvio 3.2 Luontoisedut 2014 Luontoisedut saajaakohden, e/kk

130

130

160

60

40

160

170

180

40

60

90

90

120

50

60


Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2014

Luontoisetuja saavien osuus, %

0 10 20 30 40 50

2831

26

48

42

48

3935

41

777

Tulospalkkiot nostavat miesten ansioita.


Akavalaisten palkat olivat 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä keski-määrin 3 470 euroa kuukaudessa vuonna 2014. Kuukausipalkat olivat 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 4 790 euroa.

Nuorimmassa ikäryhmässä akavalaisten keskimääräiset palkat oli-vat valtiolla pari sataa euroa korkeammat kuin yksityisellä sektorilla. Keskimmäisissä ikäryhmissä yksityisellä sektorilla ansaittiin enem-män kuin valtiolla. Vanhimmassa ikäryhmässä työnantajasektorei-den välinen palkkaero on sata euroa valtion hyväksi. Tämän selittää osittain se, että Tilastokeskuksen Palkkarakennetilastosta puuttuvat yksityisen sektorin ylimmän johdon palkkatiedot. Kunnissa työsken-televien akavalaisten keskimääräiset palkat olivat kaikissa ikäryhmis-sä matalammat kuin muilla työnantajasektoreilla ja ansioiden nousu on iän myötä verkkaisempaa.

Kaikkien kokoaikatyössä olevien palkansaajien kokonaiskeskiansio oli 3 350 euroa kuukaudessa vuonna 2014. Mitä korkeampi koulutus-taso palkansaajilla on, sitä paremmat kuukausiansiot ovat. Naisten ansiot ovat kaikilla koulutusasteilla miesten ansioita pienemmät. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille ja asematasoille selit-tävät osittain palkkaeroja.

Kun tulospalkkiot jätetään huomioimatta, puolet akavalaisista an-saitsi vuonna 2014 vähintään 3 860 euroa kuukaudessa (mediaani). Joka kymmenes ansaitsi alle 2 610 euroa (desiili 10) ja joka kymme-nes yli 6 340 euroa (desiili 90) kuukaudessa.

Akavalaiset

Kaikki palkansaajat

e / kk1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500

Kuvio 3.3 Kokonaisansioiden hajonnat 2014 (ilman tulospalkkioita)

Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014

3 750 mediaanidesiili 10

2 610

desiili 102 090

desiili 904 910

desiili 906 340

2 850 mediaani

3 860 mediaani

2 950 mediaani


Kuvio 3.4 Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2014


Euroa/kk Euroa/kk

Kuvio 3.5 Palkansaajien kokonaisansiotkoulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2014 Henkilöiden määrä

tilastoissa (1 000)


Kaikki

Miehet

Naiset

Kaikki yhteensä

Perusaste

Keskiaste

Alin korkea-aste



Tutkijakoulutusaste

e / kk0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000


1 378

141

578

193

231

214

22

702

53

264

128

128

120

10

676

88

313

65

103

94

12

3 3503 690

3 030

2 8003 000

2 460

2 8603 150

2 510

3 410

3 070

3 5004 070

3 050

4 6205 190

4 170

5 5005 860

5 180

4 080

25–35 35–44 45–54Ikäryhmät

55–64

5 500

5 250

5 000

4 750

4 500

4 250

4 000

3 750

3 500

3 250

3 000

2 750

5 500

5 250

5 000

4 750

4 500

4 250

4 000

3 750

3 500

3 250

3 000

2 750

Kaikki

Valtio

Yksityinen

Kunta


Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2006–2014

Kuvio 3.6 Kokonaisansioiden kehitys 2006–2014Indeksi 2006 = 100

KorkeakoulutetutKaikki palkansaajat

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

128126124122120118116114112110108106104102100

128126124122120118116114112110108106104102100

Vuodesta 2006 vuoteen 2014 kaikkien kokoaikaisten palkansaaji-en ansiot ovat nousseet noin kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin korkeakoulutettujen kokonaisansiot. Tilastokeskuksen Palkkaraken-netilaston mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat seitsemän vuoden aikana 25,7 prosenttia, korkeakoulutettujen 19,7 prosenttia.

Palkkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen Palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat. Palkkarakenne-tilaston ulkopuolelle jää muun muassa yksityisen sektorin yritysten ylin johto.

Korkea-koulutetut ovat jääneet ansio-kehityksessä jälkeen.

Suomessa korkea-koulutettujen palkat ovat eurooppalaista keskitasoa.

Korkea hintataso heikentää suomalaisten ostovoimaaKuviossa 3.7 on esitetty korkeakoulutettujen palkansaajien keski-määräisiä bruttopalkkoja eräissä Euroopan maissa vuonna 2012. Kor-keakoulutetut palkansaajat tarkoittavat tässä yhteydessä henkilöitä, jotka ovat kansainvälisen ISCED-luokitusjärjestelmän määritelmän mukaisesti suorittaneet kolmannen asteen koulutuksen. Suomessa tällaiset henkilöt ovat suorittaneet vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon. Keskimääräisten bruttopalkkojen tiedot perustuvat Euros-tatin tulonjakotilastoja hyödyntäviin Palkansaajien tutkimuslaitoksen laskelmiin. Kuviossa 3.8 on esitetty korkeakoulutettujen keskipalkat ostovoimakorjattuina. Ostovoimakorjaus on laskettu Euroopan ko-mission AMECO-tietokannan ostovoimapariteetti- ja valuuttakurssi-lukujen perusteella siten, että eri maiden hintatasoja verrataan euron ostovoimaan Suomessa.


Sveitsi

Luxemburg

Alankomaat

Itävalta

Irlanti

Norja

Saksa

Tanska

Belgia

Iso-Britannia

Suomi

Ruotsi

Italia

Ranska

Espanja

Portugali

Kreikka

Viro

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000e / kk

7 030

6 350

5 380

4 930

4 870

4 710

4 590

4 560

4 340

4 060

3 860

3 500

3 490

3 340

3 220

2 760

2 380

1 830

Ostovoimakorjattu bruttopalkka, euroa/kk

Kuvio 3.8 Korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012

Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa) ja Akavan oma laskelma

Sveitsi

Luxemburg

Norja

Tanska

Alankomaat

Itävalta

Irlanti

Belgia

Saksa

Suomi

Ruotsi

Iso-Britannia

Ranska

Italia

Espanja

Portugali

Kreikka

Viro

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000e / kk

8 870

6 210

6 310

5 110

4 870

4 500

4 430

3 980

3 930

3 860

3 860

3 790

3 110

2 910

2 420

1 820

1 760

1 070

Bruttopalkka, euroa/kk

Kuvio 3.7 Korkeakoulutettujen bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012

Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa)


Sveitsi

Itävalta

Luxemburg

Saksa

Portugali

Iso-Britannia

Irlanti

Espanja

Norja

Suomi

Alankomaat

Italia

Ranska

Belgia

Tanska

Ruotsi

Kreikka

Viro

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

179

146

112

108

95

69

64

57

54

52

50

49

48

46

45

40

38

37

Palkkojen prosentuaalinen ero

Kuvio 3.9 Korkeakoulutettujen ja matalasti koulutettujen bruttopalkkojen prosentuaalinen ero joissakin Euroopan maissa 2012

Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa) ja Akavan oma laskelma

Suomessa korkeakoulutettujen nimelliset keskipalkat edustavat eurooppalaista keskitasoa ollen melko samansuuruiset Iso-Britanni-an, Ruotsin, Saksan ja Belgian korkeakoulutettujen kanssa. Suhteel-lisen korkean hintatason vuoksi Suomen sijoitus palkkavertailussa putoaa hieman ostovoimakorjauksen myötä. Suomeen verrattuna Saksassa korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut palkat ovat selke-ästi nimellispalkkoja paremmat. Myös Iso-Britanniassa ja Belgiassa korkeakoulutettujen palkat kasvavat ostovoimakorjauksen myötä. Sen sijaan Suomea korkeamman hintatason omaavassa Ruotsissa keskipalkat laskevat ostovoimakorjauksen seurauksena.

Kuviossa 3.9 on laskettu korkeakoulutettujen ja matalasti koulu-tettujen bruttopalkkojen prosentuaalinen ero. Matalasti koulutetuilla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöitä, jotka ovat suorittaneet enintään perusasteen tutkinnon. Suomessa korkeakoulutettujen palkat ovat keskimäärin 52 prosenttia suuremmat kuin matalasti koulutetuilla. Koulutuksen tuomassa palkkalisässä Suomi edustaa tarkasteltavien maiden keskitasoa. Ruotsissa korkeakoulutettujen palkat ovat keskimäärin 40 prosenttia suuremmat kuin matalasti koulutetuilla, mikä on tarkasteltavien maiden alhaisimpia suhdeluku-ja. Saksassa koulutuksen tuoma 108 prosentin palkkalisä on puoles-taan Euroopan korkeimmasta päästä yhdessä Sveitsin, Itävallan ja Luxemburgin kanssa.

Suomessa korkea-koulutettujen palkat ovat 52 prosenttia suuremmat kuin matalasti koulutetuilla.


Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahojaTyöttömyyden kohdatessa palkansaaja on oikeutettu ansiosi-donnaiseen työttömyyspäivärahaan, jos hän on ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon.

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Myös vanhempainpäiväraha on pää-sääntöisesti sairauspäivärahan suuruinen.

Päivärahojen niin sanotut taitteet leikkaavat työttömyyden tai sairauden aikaisia päivärahoja niin, että korvaustaso suhteessa palkkaan on sitä pienempi, mitä suuremmat tulot palkansaajalla on ennen työttömyyttä tai sairautta.

Vuonna 2015 akavalaisten keskitulotasolla eli noin 4 340 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on 46 prosenttia brutto-palkasta eli noin 2 000 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha 59 prosenttia eli noin 2 550 euroa kuukaudessa.

Sairausvakuutuslain mukaisen sairauspäivärahan määräytymisen tulorajoja ja korvausastetta muutettiin vuoden 2016 alusta. Kuviosta 3.10 käy ilmi, kuinka uudistus vaikuttaa eri tulotasoilla. Akavalaisen keskituloilla menetys on noin 250 euroa kuukaudessa verrattuna vuoden 2015 sairauspäivärahaan.

Lähde: Akavan laskelma

Kuvio 3.10 Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2015 ja 2016, e/kk

3 500

3 250

3 000

2 750

2 500

2 250

2 000

1 750

1 500

1 250

1 000

750

500

250

0

3 500

3 250

3 000

2 750

2 500

2 250

2 000

1 750

1 500

1 250

1 000

750

500

250

07 0006 5006 0005 5005 0004 5004 0003 5003 0002 5002 0001 5001 0005000

Keskivertoakavalainen

Ansio- tai sairauspäiväraha e/kk

Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk

Sairauspäiväraha 2016

Ansiopäiväraha 2015 (työttömyyspäiväraha)

Ansiopäiväraha 2016 (työttömyyspäiväraha)

Sairauspäiväraha 2015

Lakimuutos vie sairaalta akavalaiselta 250 euroa kuukaudessa.


Veroprogressio kiristyy edelleenvuonna 2016 Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet.

Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Vuoden 2016 verotuksen mukaan jo 2 250 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta liki 46 prosenttia. Rajaveroaste ylittää 50 prosent-tia 3 650 euron kuukausipalkalla ja 60 prosenttia, kun kuukausipalkka on vähintään 6 350 euroa.

Suurena pidettyjen palkkatulojen verorasitusta on kasvatettu lisää-mällä tuloveroasteikkoon uusi veroluokka. Vuosina 2013 ja 2014 ylin veroluokka on 100 000 euroa vuodessa ylittäville tuloille. Vuoden 2015 tuloveroasteikossa raja alennettiin 90 000 euroon ja vuonna 2016 tätä veroluokkaa aiotaan laajentaa koskemaan niitä, joiden verotettava ansiotulo on yli 72 300 euroa vuodessa. Tämä niin sa-nottu solidaarisuusvero nostaa rajaveroastetta korkeimmillaan yli 60 prosenttiin 6 350–7 500 euroa kuukaudessa ansaitsevilla. Rajavero-astetta nostavat yli 60 prosentin myös työttömyysvakuutusmaksun nousu sekä se, että näillä ansiotasoilla työtulovähennys pienenee ensi vuonna entistä jyrkemmin palkan kasvaessa. Tätä korkeammilla ansioilla rajaveroaste on 58–59 prosenttia vuonna 2016.

Kuvion 3.11 laskelmissa on otettu huomioon tiedossa olevat vero-muutokset ja niin sanotut "viranomaisvähennykset" (esim. työtulovä-hennys ja eläkemaksujen vähennyskelpoisuus) sekä käytetty vuoden 2016 kunnallisveron keskimääräistä tuloveroprosenttia.

Korkein rajaveroaste ylittää60 prosenttia vuonna 2016.

Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat

65

60

55

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Kuvio 3.11 Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2015 ja 2016

5 000 6 000 7 000 8 000

Rajavero 2015Rajavero 2016

Tulovero 2016Tulovero 2015

9 000 10 000 11 000

65

60

55

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Bruttopalkka, e/kk, ansiotaso muuttumaton

4 000

% %

1 0000 2 000 3 000

Rajavero

Tulovero

Verojen osuus tulojenlisäyksestä

Verojen osuus tuloista


Akavalaiset maksavat kolmanneksenveroista ja maksuistaTilastokeskuksen vuoden 2014 Tulonjakotilaston mukaan lähes joka neljäs kokoaikatyössä oleva palkansaaja oli akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat 31 prosenttia palkkasummasta ja maksoivat yhteenlasketuista veroista ja maksuista 35 prosenttia. Akavalaisten ansioista kertyi 48 prosenttia valtion ansiotuloverosta.

Kaikki eivät osallistu verotalkoisiin. Verovelvollisista 52 prosenttia kerrytti 13 prosenttia yhteenlasketuista valtion ansiotulo- ja kunnal-lisverosta vuonna 2014. Vastaavasti 44 prosenttia veronmaksajista maksoi 64 prosenttia yhteenlasketuista veroista.

Vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansio ylittää 8 620 euroa vuodessa. Veroissa ja maksuissa ovat mukana myös kirkollisvero, sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2014

Kuvio 3.12 Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2014

Akavalaiset Muut palkansaajat

Palkansaajien lkm. (1,7 milj.)

Palkkasumma (68,9 mrd. e)

Verot ja maksut (21,9 mrd. e)

Verolajeittain

Valtion ansiotulovero (3,95 mrd. e)

Kunnallisvero (11,0 mrd. e)

Työntekijöiden eläke- jatyöttömyysvakuutusmaksu(4,36 mrd. e)

%0 20 40 60 80 100

77

69

65

52

31

35

48

32

31 69

68

23

Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotulo-verosta.


Keskituloisen verotus on SuomessaankaraaLänsieurooppalaisessa vertailussa suomalaisten korkeat ja kiris-tyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain keskitasoa, keskipalkkaisella palkansaajalla verotus on jo yli eurooppalaisen keskitason ja keski-palkkaa enemmän ansaitsevilla verotus on varsin ankaraa.

Kuviossa 3.13 vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkan-saajien vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaika-työssä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään30 500 ja puolet vähintään 51 100 (mediaani) euroa vuodessa. Vii-dellä prosentilla ansiot ylittävät 111 000 euroa vuodessa. Suomessa akavalaisen mediaanituloilla tuloveroaste on noin 34 prosenttia ja muualla Euroopassa 31,5 prosenttia. Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.

Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee nopeammin kuin muualla Euroopassa.

*) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukana.Yhden hengen talous.Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2015; Tilastokeskus; Tulonjakotilasto, Akavan oma laskelma

Vuosiansio 2015, euroa

Kuvio 3.13 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2015

Suomi

Muut Länsi-Euroopan maat ilman Viroa

50

48

46

44

42

40

38

36

34

32

30

28

26

24

22

20

18

16

14

50

48

46

44

42

40

38

36

34

32

30

28

26

24

22

20

18

16

1420 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 110 000 120 000 130 000

% %

5

Akavalaisten jakauma:

Kaikkien palkansaajien jakauma:

5

23.9

24.4

29.6

31.6 34.7

38.0

47.8

42.1

25

25

50

50

75

75 95

95


Yhden hengen talous, vuositulo 64 300 euroaLähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2015

Belgia

Italia

Saksa

Itävalta

Suomi

Tanska

Alankomaat

Ranska

Ruotsi

Espanja

Norja

USA

Australia

Japani

Britannia

Viro

Sveitsi%

50454035302520151050

Kuvio 3.14 Palkansaajien tuloveroaste 5 140 e/kk ansaitsevilla 2015

46.6

43.3

42.7

39.4

38.0

37.7

36.7

35.4

33.4

31.6

28.7

27.3

25.9

25.8

25.7

20.7

15.6

Kuviossa 3.14 on esitetty 5 140 euroa kuukaudessa ansaitsevien tuloveroasteita muutamissa maissa vuonna 2015. Suomessa palkan-saaja maksoi 5 140 euron kuukausiansioistaan veroja ja maksuja 38 prosenttia. Samalla kuukausiansiolla Ruotsissa palkansaajan tulove-roaste oli 33,4 prosenttia ja Saksassa 42,7 prosenttia.

Valittujen maiden joukossa Sveitsissä maksetaan vähiten veroja, 15,6 prosenttia ja Belgiassa puolestaan eniten, 46,6 prosenttia.


*) Palkka vuonna 2015Lähde: Akavan omat laskelmat

Yhden hengen kotitaloudet

Bruttopalkan muutos, %

Bruttopalkan muutos, e/kk

Verojen muutos, %-yksikköä

Nettopalkan muutos, %

Nettopalkan muutos, e/kk

Kotitalouskohtaiset inflaatiot

Lastenhoitaja 1.4 33 -0.4 1.9 34 0.4

Farmaseutti 1.2 39 -0.2 1.5 33 0.5

Valtiotieteilijä 1.1 46 0.0 1.1 29 0.1

Diplomi-insinööri 1.1 73 0.2 0.7 26 0.2

Ostovoima kehittyy maltillisestivuonna 2016Kuviossa 3.15 on esitetty ansiotulojen, tulonsiirtojen, veroluonteis-ten maksujen ja hintojen muutosten vaikutukset erilaisten yhden hengen kotitalouksien ostovoimaan vuosina 2015–2016. Kuvios-sa 3.16 on esitetty vastaavat vaikutukset erilaisille perheille, jotka koostuvat kahdesta aikuisesta palkansaajasta ja kahdesta lapsesta. Kaikissa perheissä lapset ovat alle 17-vuotiaita ja kussakin perheessä nuorempi lapsi on kunnallisessa päivähoidossa. Lastenhoitajan ja far-maseutin kotitaloudet asuvat vuokralla ja muut kotitaloudet asuvat omistusasunnoissa. Omistusasujilla on lisäksi asuntolainaa. Kaikkien kotitalouksien aikuiset henkilöt edustavat tulojensa osalta ammattin-sa mukaisia tyypillisiä palkansaajia. ”Ahkerat”-perheen palkansaajat ovat töissä työntekijäammateissa. Muiden perheiden palkansaajat työskentelevät eri tulotasojen toimihenkilöammateissa.

Bruttopalkat kasvavat vuonna 2016 sopimuskorotuksen mukaises-ti 0,43 prosenttia tai vähintään 16 euroa. Lisäksi palkansaajien brut-topalkat kasvavat valtiovarainministeriön palkkaliukumaennusteen mukaisesti 0,7 prosenttia. Prosentuaaliset palkankorotukset pienene-vät palkkatason noustessa aina noin 3 700 euron kuukausipalkkaan asti. Akavan esimerkkiperhelaskelmissa bruttopalkat kasvavatkin suhteellisesti eniten pienempituloisilla kotitalouksilla ja vastaavasti vähiten suurempituloisilla kotitalouksilla.

33 360 393 426 459 4812 5115 5418 5721 6024 27 30

Lastenhoitaja (2 300 e/kk*)

Farmaseutti (3 000 e/kk*)

Valtiotieteilijä (3 900 e/kk*)

Diplomi-insinööri (6 200 e/kk*)

Ostovoiman muutos 2015–2016, e/kk

Kuvio 3.15 Ostovoiman muutoksia 2015–2016; Yhden hengen taloudet

Pienempi-tuloiset hyötyvät työtulo-vähennyksestäeniten.

Muutos, %

1.4

1.0

0.9

0.5

26

22

25

19


Ahkerat (2 300 & 2 900 e/kk*)

Kasvattajat (2 500 & 3 300 e/kk*)

Keksijät (3 300 & 4 400 e/kk*)

Taitajat (4 900 & 6 500 e/kk*)

Perheen ostovoiman muutos 2015–2016, e/kk

Kuvio 3.16 Ostovoiman muutoksia 2015–2016; Perheet, joissa 4- ja 10-vuotiaat lapset

*) Puolisoiden palkat vuonna 2015Lähde: Akavan omat laskelmat

Perheet, 2 lasta Bruttopalkkojen muutos, %

Bruttopalkkojen muutos, e/kk

Verojen muutos, %-yksikköä

Nettopalkkojen muutos, %

Nettopalkkojen muutos, e/kk

Kotitalouskohtaisetinflaatio

Ahkerat 1.3 71 -0.3 1.6 65 0.2

Kasvattajat 1.3 76 -0.2 1.5 63 0.2

Keksijät 1.2 93 0.0 1.1 57 0.2

Taitajat 1.1 134 0.2 0.7 51 0.2

Työtulovähennykseen tuli vuonna 2016 tuntuva korotus, joka kohdistuu erityisesti pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Esimerkki-laskelmien kotitalouksista pienempituloiset hyötyvät eniten työtulo-vähennyksestä. Asuntolainojen korkovähennysoikeuden pienenemi-nen 65 prosentista 55 prosenttiin kasvattaa hieman omistusasujien verotusta. Kaikilla palkansaajilla työttömyysvakuutusmaksut nouse-vat merkittävästi vuonna 2016, kun työttömyysvakuutusmaksu nou-see 0,5 prosenttiyksikköä. Kaiken kaikkiaan verot ja veronluontaiset maksut kehittyvät maltillisesti vuonna 2016, ja puolella kotitalouksista veroaste jopa laskee.

Suhteellisesti suurempien palkankorotusten ja maltillisesti kehitty-vän verotuksen vuoksi nettotulot kasvavat eniten pienempituloisilla kotitalouksilla. Kullekin kotitaloudelle on laskettu omat inflaatioluvut, joissa erityisesti kotitalouden asumismuodolla on suuri merkitys.

Vuokra-asumisen odotetaan kallistuvan omistusasumista enem-män vuonna 2016, mikä osaltaan näkyy kotitalouksien erilaisissa inflaatioluvuissa. Vuokralla asuvilla esimerkkikotitalouksilla inflaatio on 0,4–0,5 prosenttia vuonna 2016, kun vastaavasti omistusasujilla inflaatio on 0,1–0,2 prosenttia. Inflaatiokorjauksen jälkeen kotitalouk-sien ostovoiman kehitys on nettopalkkojen kehitystä maltillisempi. Suhteellisen suurituloisten diplomi-insinöörin ja ”taitajien” kotitalouk-sien ostovoima jopa laskee hieman vuonna 2016.

Muutos, %

1.5

1.3

0.9

0.5

33 360 393 426 459 4812 5115 5418 5721 6024 27 30

58

56

48

38


4 – Koulutus


58 Akavaaka — kevät 2016KOULUTUS

Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto

%%Tutkijakoulutusaste



Alin korkea-aste

Keskiaste

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

01975 1985 1995 2000 2005 2010 2014

Kuvio 4.1 25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2014

Neljännes aikuisväestöstäon korkeakoulutettujaSuomen väestön koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti. Vuonna 1975 vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli noin seitsemän prosenttia aikuisväestöstä. Vuonna 2014 korkeakoulutettuja oli 27 prosenttia. Vaikka aikuisväestö on ny-kyisin koulutetumpaa, 17 prosentilla ei ole edelleenkään peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Lähes viidenneksellä aikuisväestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

30

50

40

29

4244

1724

0.3

15

5

38

34

0.6

6

17

6

40

29

0.7

8

16

9

42

24

0.9

9

13

12

44

20

1.0

11

12

14

44

17

1.2

12

11

5

30

50

4

7

4

20

66

0.23

Akavaaka — kevät 2016 59KOULUTUS

Opetushallinnon tilastojen mukaan vuonna 2015 yliopistojen alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoiksi kirjautui 20 800 uutta opiskelijaa. Uusien opiskelijoiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Yliopistoissa suoritettiin 15 300 ylempää korkeakou-lututkintoa vuonna 2015, mikä on noin 400 tutkintoa enemmän kuin vuonna 2014.

Vuonna 2015 ammattikorkeakouluissa aloitti 38 700 uutta opiskeli-jaa. Uusien opiskelijoiden määrä ei ole muuttunut vuodesta 2014. Ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 26 000 tutkintoa vuonna 2015. Tutkintojen suoritettiin 1 200 enemmän kuin edeltävä-nä vuonna.

Uusien opiskelijoiden määrä on pysynytennallaan, suoritettujen tutkintojenmäärä on kasvanut

Vuonna 2014 suoritettiin yhteensä 56 200 korkeakoulu-tutkintoa.

Yliopistojen uudet opiskelijat ovat ylempään tai alempaan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ensi kertaa nykyisessä yliopistossa kirjautuneita opiskelijoita. Yliopistoissa suoritetut tutkinnot ovat tilastovuoden aikana suoritettuja ylempiä korkeakoulu-tutkintoja. Ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ovat ammattikorkeakoulu- tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaa-vaan koulutukseen ensi kertaa nykyisessä ammattikorkeakoulussa kirjautuneita opiskelijoita. Ammattikorkeakouluissa suoritettuihin tutkintoihin luetaan tilastovuoden aikana suoritetut ammattikorkeakoulu- ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot ja Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot

Ammattikorkeakoulut1 000 henkilöä

39.5

21.9

38.8

22.9

38.3

23.9

37.5

24.8

38.6

25.0

38.7

26.2

2010 2011 2012 2013 2014 2015

10

20

30

40

Kuvio 4.2 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

10

20

30

40

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Yliopistot1 000 henkilöä

20.0

14.4

20.1

12.5

19.9

13.8

20.2

14.4

20.9

14.9

20.8

15.3

50

50


Aloittaneetopiskelijat

Osuus, %Suoritetut tutkinnot

Osuus, %

Yliopistot/koulutusaste

Alempi korkeakoulututkinto 17 538 65.0 13 640 43.8

Ylempi korkeakoulututkinto 7 033 26.1 14 920 47.9

Lääkärien erikoistumiskoulutus 668 2.5 580 1.9

Lisensiaatintutkinto 108 0.4 155 0.5

Tohtorintutkinto 1 651 6.1 1 869 6.0

Yliopistot yhteensä 26 998 100 31 164 100

Ammattikorkeakoulut/koulutustyyppi

Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus 28 548 74.0 18 685 74.7

Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus 6 564 17.0 4 202 16.8

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 3 462 9.0 2 115 8.5

Ammattikorkeakoulut yhteensä 38 574 100 25 002 100

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteensä 65 572 56 166

Taulukko 4.1 Aloittaneet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Tilastokeskuksen vuoden 2014 koulutustilastojen mukaan eri yliopistotutkinnoissa aloittaneista opiskelijoista 65 prosenttia aloitti alemman korkeakoulututkinnon, 26 prosenttia ylemmän korkea-koulututkinnon ja 6 prosenttia tohtoritutkinnon opinnot. Ammatti-korkeakoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 74 prosenttia aloitti ammattikorkeakoulutukseen johtavassa nuorten koulutuksessa ja 17 prosenttia aikuiskoulutuksessa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkin-non opinnoissa aloitti 9 prosenttia aloittaneista opiskelijoista.

Tilastokeskuksen vuoden 2014 koulutustilastojen mukaan kaikista suoritetuista yliopistotutkinnoista 44 prosenttia oli alempia korkea-koulututkintoja, 48 prosenttia ylempiä korkeakoulututkintoja ja6 prosenttia tohtoritutkintoja. Ammattikorkeakoulutuksen suorite-tuista tutkinnoista 75 prosenttia oli nuorten ammattikorkeakoulutut-kintoja, 17 prosenttia aikuiskoulutuksen ammattikorkeakoulututkinto-ja ja 9 prosenttia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Vuonna 2014 valmistui1 900 uutta tohtoria.


Puolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa tutkinnon5,5 vuodessatai nopeammin.

Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittainPuolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Opinnoista suoriutuminen kuitenkin vaihtelee koulutusaloittain. Tutkintojen suoritusajat ovat lyhimmät humanistisella ja kasvatusalalla, joissa Tilastokeskuksen vuoden 2014 Koulutustilaston mukaan 63 prosent-tia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan nopeimmin matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla, joissa 33 prosenttia suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin.

Myös ammattikorkeakoulututkintojen suoritusajat vaihtelevat koulutusaloittain. Nopeimmin ammattikorkeakoulututkinto suoritet-tiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, joissa 66 prosenttia suoritti tutkinnon 4,5 vuodessa tai nopeammin. Ammattikorkeakoulututkin-non suoritti 4,5 vuodessa tai nopeammin 44 prosenttia. Opinnoista suoriutumista mitataan läpäisyasteilla, joka kertoo mikä osuus opis-kelijoista suorittaa tutkinnon valitun ajanjakson, esimerkiksi 4,5 vuoden kuluessa tai nopeammin.


Ylempikorkeakoulututkinto

Koulutusalat yhteensä

Humanistinen ja kasvatusala

Kulttuuriala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Tekniikan ja liikenteen ala

Luonnontieteiden ala

Alempi tai ylempikorkeakoulututkinto

20100 4030 60 7050

Kuvio 4.3 Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2014

%

5224

6325

6229

6130

5733

5427

4621

4319

3313


Työnteko opintojen ohessa saattaa viivästyttää valmistumista. Toisaalta hankittu työkokemus edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ovat verraten suuri työvoimareservi. Puolet 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista teki töitä opintojen ohella vuon-na 2014. Heitä oli yhteensä noin 291 000. Korkeakouluopiskelijoista 55 prosenttia kävi töissä samalla kun opiskeli. Työssäkäyvienosuudet laskivat edellisestä vuodesta sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoilla.

Koulutusalat yhteensä

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Humanistinen ja kasvatusala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Kulttuuriala

Luonnontieteiden ala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Tekniikan ja liikenteen ala%

20100 4030 6050 8070

Kuvio 4.4 Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2014


Kuvio 4.5 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2014


Kaikki opiskelijat (18 vuotta täyttäneitä 578 700)

Lukiokoulutus (44 000)

Ammatillinen koulutus (232 300)

Ammattikorkeakoulutus (138 700)

Yliopistokoulutus (163 800)

20100 4030 6050%

Kolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseenKolmannes akavalaisista ei osallistunut vuoden 2013 aikana työnan-tajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen, osoittaa Akavan teettämä kysely. Viidenneksellä akavalaisista kertyi alle kolme työnantajan kustantamaa koulutuspäivää. Naiset osallis-tuvat koulutukseen miehiä useammin ja 35–50-vuotiaat useammin kuin heitä nuoremmat tai vanhemmat.

44

66

49

48

48

40

33

26

26

50

26

48

54

56


Akavalaisista ammattiryhmistä koulutukseen osallistuminen on yleisintä sosiaali-, terveys- ja opetusalojen asiantuntijoilla. Kuntasek-torilla työskentelevät akavalaiset osallistuvat useammin työnantajan kustantamaan koulutukseen kuin valtiolla ja yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalaiset katsovat, että osaamisen kehittämiseksi tarpeellisinta on oman alan lyhytkestoinen koulutus, joka ylläpitää ja täydentää osaamista.

Oman alan lyhytkestoista, osaamista ylläpitävää, päivittävää, täydentävää koulutusta

Ammatin vaihtoon tähtäävää tutkintoon johtavaa tai muuta koulutusta

Oman alan tai omaa alaa sivuavaa tutkintoon johtavaa koulutusta

Pitkäkestoista koulutusta omalta alalta

Minulla ei ole tarvetta lisäkoulutukseen

Muuta koulutusta

En osaa sanoa

8

79

4

3

2

2

3%

200 40 60 80 100

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014

Kuvio 4.7 Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana

Kuvio 4.6 Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutuksen vuonna 2013

*Keskiarvo on laskettu niiltä, jotka osallistuivat vuoden 2013 aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen.Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014

Koulutuspäivienlukumäärä,keskiarvo*

Ei osallistunut Alle kolme päivää Vähintään kolme päivää

Kaikki

MiehetNaisetIkäryhmäAlle 35 35–50Yli 50AmmattiJohtajatYhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijatTekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijatLiike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijatOpetusalan asiantuntijatSosiaalialan asiantuntijatTerveydenhuollon alan asiantuntijatTyönantajaValtioKuntaYksityinen

0%

20

7768

5853

41

45

48

4751

3924

2118

21

7

2522

26

2012

44

66

3917

212531

1343

11

13

1624

34

47

31

3428

38

5242

4821

212127

37

32

40 60 80 100

4.8

4.74.9

5.34.84.6

4.75.44.74.64.04.87.0

5.15.24.3



5 – Perustiedotakavalaisista

66 Akavaaka — kevät 2016PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavalaisia on yli 600 000 Akavalaiset ovat korkeakoulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Vuoden 2016 alussa Akavaan kuului 36 jäsenjärjestöä, joilla oli yhteensä 597 000 jäsentä. Luvussa ovat mukana kaikki työvoimaan kuuluvat jäsenet, opiskelija- ja eläkeläisjäsenet sekä työttömät tai muut jäsenmaksusta vapautetut jäsenet. Kasvua edellisestä vuodesta oli 8 000. Huhtikuussa 2016 Akavaan liittyi 11 000 jäsenen jäsenjär-jestö, minkä seurauksena akavalaisten lukumäärä nousi yli 600 000 henkilöön.

Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä oman alansa akavalaiseen liittoon jo opiskeluaikanaan. Vuoden 2016 alussa Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 112 000 opiskelijajäsentä. Akavan kokonaisjäsenmäärästä arviolta joka neljäs on alle 30-vuotias.

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Opiskelijajäsenet 102 000 105 600 109 800 109 600 111 300 111 730

Alle 30-vuotias työvoima 40 400 36 700 33 600 39 700 38 600 36 404

”Nuoret” yhteensä 142 300 142 200 143 400 149 300 149 800 148 100

”Nuorten” osuus kokonaisjäsenmäärästä, % 26 % 25 % 25 % 26 % 25 % 25 %

Vuoden 2016 tiedoista puuttuvat Kuntoutusalan asiantuntijoiden opiskelija- ja alle 30-vuotiaan työvoiman jäsenmäärät.Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

Taulukko 5.1 Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2011–2016

Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset. Tilanne 1.1. vuosittain

Kuvio 5.1 Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2016

600

500

400

300

200

100

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20122010 20132011 2014 2015 20160

1 000 jäsentä

Neljännes akavalaisista on alle 30-vuotiaita ja yli puolet naisia.

375 391 409 424 436 448 461486 498

537 547 553 566 580 585 589 597

Akavaaka — kevät 2016 67PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavan jäsenkunnasta yli puolet on naisia. Työvoimaan kuuluvien keski-ikä on 42 vuotta. Uudellamaalla asuu neljä kymmenestä, kolmannes pääkaupunkiseudulla. Lähes joka toisen (46 prosenttia) perheeseen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia. Akavalaisista 55 prosenttia tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa, 34 prosenttia kunnissa ja seitsemän prosenttia valtiosektorilla. Ammatinharjoittajina toimii kolme prosenttia ja seurakunnat työllistävät yhden prosentin akava-laisista.

Keskivertoakavalainen tekee töitä 40,2 tuntia viikossa ja ansaitsee 4 340 euroa kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi taulukosta 5.3 ”Perustie-toa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2015” sivulla 69.

SAK (1 008 040) STTK (549 476)STTK + TVK Akava (588 865)

Kuvio 5.2 Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015

Selitteiden yhteydessä sulkeissa vuoden 2015 kokonaisjäsenmäärät, joissa mukana myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenetLähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako

Henkilöiden määrä palkansaajakeskus-järjestöissä (1 000)

200 40 60 80 100%

1970

1980

1990

2000

2010

2015

18

70

64

57

51

47

47 26

28

31

10

5

1429

26

26

25

27

931

1 624

1 879

2 092

2 204

2 146


Agronomiliitto 5 897

Akavan Erityisalat 28 714

Akavan Yleinen Ryhmä AYR 757

Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl 1 803

DIFF – Ingenjörerna i Finland 3 226

Esimiehet ja Asiantuntijat YTY 10 264

Insinööriliitto IL 70 119

Kirkon Akateemiset AKI 5 810

Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 1 155

KTK Tekniikan Asiantuntijat 8 928

Kuntoutusalan asiantuntijat 6 299

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL 7 720

Metsänhoitajaliitto 2 459

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA 26 795

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 121 621

Professoriliitto 2 462

Päällystöliitto 3 923

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 23 314

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 2 391

Suomen Ekonomit 52 168

Suomen Eläinlääkäriliitto 2 650

Suomen Farmasialiitto 7 897

Suomen Hammaslääkäriliitto 7 153

Suomen Lakimiesliitto 16 298

Suomen Lääkäriliitto 25 516

Suomen Psykologiliitto 7 027

Suomen Puheterapeuttiliitto 1 550

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL 7 344

Suomen Työterveyshoitajaliitto 1 705

Tekniikan akateemiset TEK 72 020

Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat 1 243

Tieteentekijöiden liitto 7 056

Tradenomiliitto TRAL 30 450

Upseeriliitto 6 178

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut 12 245

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL 4 790

Yhteensä 596 947

Taulukko 5.2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2016

Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

Akavaaka — kevät 2016 69PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Päätoimi Kaikki (100 %) Miehet (47 %) Naiset (53 %)

Kokoaikatyö 85 % 86 % 84 %

Osa-aikatyö 7 % 5 % 9 %

Yrittäjä 3 % 4 % 3 %

Työtön 5 % 5 % 4 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Ammattiryhmä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet 13 % 18 % 8 %

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 39 % 48 % 31 %

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat 28 % 15 % 39 %

Asiantuntijat 16 % 14 % 17 %

Muut tehtävät 5 % 5 % 5 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Ikäjakauma

Alle 30-vuotiaat 9 % 7 % 10 %

30–39-vuotiaat 28 % 28 % 29 %

40–49-vuotiaat 27 % 27 % 28 %

50–59-vuotiaat 26 % 26 % 25 %

Yli 59-vuotiaat 10 % 12 % 8 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Keski-ikä 42 vuotta 43 vuotta 42 vuotta

Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto 82 % 80 % 84 %

Pääkaupunkiseudulla asuvat 30 % 30 % 31 %

Alle 18-v. lapsen vanhempia 44 % 44 % 45 %

Määräaikainen palvelussuhde* 13 % 10 % 15 %

Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin* 9,7 9,8 9,6

Kokonaisansiot 2014 (sis. tulospalkkiot), €/kk* 4 340 4 850 3 890

Tulospalkkioiden saajien osuus* 21 % 28 % 14 %

Tulospalkkiot saajaa kohden, €/kk* 410 480 300

Luontoisetujen saajien osuus* 49 % 56 % 42 %

Luontoisedut saajaa kohden, €/kk* 130 170 90

Kokonaistyöaika, tuntia/viikko* 40,2 40,8 39,6

Ylitöitä tehneiden osuus* 22 % 24 % 20 %

Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä**

35 % 36 % 34 %

Taulukko 5.3 Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2015: miehet ja naiset

*) Merkityt tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluvia**) Tiedot koskevat ylitöitä tehneitä.Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2015 ja Palkkarakennetilasto 2014; Akavan jäsenliittojen ilmoitukset


Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja

Akavan jäsenliitotAkavan luottamusmiesbarometri 2015Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014Palkansaajien tutkimuslaitos, työpapereita 298Tilastokeskuksen KoulutustilastotTilastokeskuksen PalkkarakennetilastoTilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2014Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008–2015Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastotValtiovarainministeriöVerohallituksen Verotilasto 2013Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2015


Kuvio- ja taulukkoluetteloTyövoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2015: Akavalaiset (458 000)Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2015: Koko työvoima (2 622 000)Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2015Työllisyysaste iän mukaan 2010 ja 2015Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2015: 55–59-vuotiaatIkääntyvien työllisyysaste 2000–2015: 60–64-vuotiaat55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2008–2015Työlliset työnantajan mukaan 2015: Korkeakoulutetut (740 000)Työlliset työnantajan mukaan 2015: Kaikki työlliset (2 364 000)Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2015Tutkimus ja kehittämistoiminnan korkeakoulutetun henkilöstön määrän muutos 2005–2014Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2015Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2015Henkilöstön vähentämisen tavat akavalaisten työpaikoillaTyöttömät koulutusasteittain, kaikkiTyöttömät koulutusasteittain, vastavalmistuneetTyöttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnotTyöttömien osuus työvoimasta tutkinnottainTyöttömien määrän kehitys ikäryhmittäin, korkeakoulutetut, helmikuuTyöttömien määrän kehitys ikäryhmittäin, muut kuin korkeakoulutetut, helmikuuTyöttömyyden kesto 2013–2016Henkilöstöjärjestelmät akavalaisten luottamusmiesten työpaikoillaAkavalaisia luottamusmiehiä työllistävät ongelmat ja sopimustulkinnatAkavalaisten viikkotyöaika 2015Ylityötä tekevät palkansaajat 2015Iltaisin töitä tekevät palkansajat 2015Työajoissa joustaminen työstä johtuvista syistäTyöajoissa eri syistä joustavat palkansaajatTyöajan seurantaTyöaikapankit akavalaisten luottamusmiesten työpaikoillaLiikkuminen päätyöpaikan ulkopuolella työn takiaTyön henkinen rasittavuus ja haittaava kiireSairaana työskentely edellisten 12 kuukauden aikana ylemmillä toimihenkilöilläEripituisten sairauspoissaolojen yleisyys ylemmillä toimihenkilöilläEsimiestehtävät ylempien toimihenkilöiden työssäPalkansaajat, joiden lähiesimies on nainenKokonaisansiot 2014Tulospalkkiot 2014Luontoisedut 2014Kokonaisansioiden hajonnat 2014 (ilman tulospalkkioita)Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2014Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2014Kokonaisansioiden kehitys 2006–2014Korkeakoulutettujen bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012Korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012Korkeakoulutettujen ja matalasti koulutettujen bruttopalkkojen prosentuaalinen ero joissakinEuroopan maissa 2012Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2015 ja 2016, e/kkPalkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2015 ja 2016Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2014Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2015Palkansaajien tuloveroaste 5 140 e/kk ansaitsevilla 2015Ostovoiman muutoksia 2015–2016: yhden hengen taloudetOstovoiman muutoksia 2015–2016: perheet, joissa 4- ja 10-vuotiaat lapset25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2014Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissaAloittaneet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2014Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2014Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2014Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutuksen vuonna 2013Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikanaAkavan jäsenmäärän kehitys 2000–2016Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2010–2016Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2016Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2015: miehet ja naiset

..........................................................................................................................

.........................................................................................................................................................................................................................

.................................................................................................................................................................................

..................................................................................................................................................................................................................

..................................................................................................................................

........................................................................................................................................................................

.........................................................................................................................................................................................................

....................................................................................................................................................................................

........................................................................................................................................................................

...........................................................................................................................................................................

....................................................................................................................................

......................................................................................................................................................................................................................................................

........................................................................................................................................................................................................................

.............................................................................................................................................................................................................................................................

...................................................................................................................................................................................

............................................................................................................................................................

...................................................................................................................................................................

..........................................................................................................................................................................................................................................................

.................................................................................................................................................................................................................................................................................................

...................................................................................................................................................................

...........................................................................................................................................................................

...............................................................................................................

......................................................................................................................................................

.......................................................................................................................................................

..........................................................................................................................

.........................................................................................................................................

...............................................................................................................................................

.............................................................................

.......................................................................................

......................................................................................................................

..............................................................................................................................................................................................................

......................................................................................................................................................................................................

...............................................................

67891010111213141516171819192021222223262728293031323333343536373839424343444545464747

484950515253545558596061626263636666676869

Kuvio 1.1Kuvio 1.2Kuvio 1.3Kuvio 1.4Kuvio 1.5Kuvio 1.6Kuvio 1.7Kuvio 1.8Kuvio 1.9Kuvio 1.10Kuvio 1.11Kuvio 1.12Kuvio 1.13Kuvio 1.14Taulukko 1.1Taulukko 1.2Kuvio 1.15Kuvio 1.16Kuvio 1.17Kuvio 1.18Kuvio 1.19Kuvio 2.1Kuvio 2.2Taulukko 2.1Kuvio 2.3Kuvio 2.4Kuvio 2.5Kuvio 2.6Kuvio 2.7Kuvio 2.8Kuvio 2.9Kuvio 2.10Kuvio 2.11Kuvio 2.12Kuvio 2.13Kuvio 2.14Taulukko 3.1Kuvio 3.1Kuvio 3.2Kuvio 3.3Kuvio 3.4Kuvio 3.5Kuvio 3.6Kuvio 3.7Kuvio 3.8Kuvio 3.9

Kuvio 3.10Kuvio 3.11Kuvio 3.12Kuvio 3.13Kuvio 3.14Kuvio 3.15Kuvio 3.16Kuvio 4.1Kuvio 4.2Taulukko 4.1Kuvio 4.3Kuvio 4.4Kuvio 4.5Kuvio 4.6Kuvio 4.7Kuvio 5.1Taulukko 5.1Kuvio 5.2Taulukko 5.2Taulukko 5.3

TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YSwww.akava.fi/akavaaka

Akavaaka kevät 2016

Documents