Ajankohtaista korkeakoulutuksen kehittämisestä 18.3.2019 Opetusneuvos Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osasto
Ajankohtaista korkeakoulutuksen kehittämisestä
18.3.2019
Opetusneuvos Ilmari Hyvönen
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osasto
Asioita
• Viime hallituksen tavoitteet
• Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke
– Opiskelijavalintojen kehittäminen
– Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö
• Visio 2030
• Osaamisella Soteen
2
Asioita
• Viime hallituksen tavoitteet
• Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke
– Opiskelijavalintojen kehittäminen
– Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö
• Visio 2030
• Osaamisella Soteen
3
Nopeutetaan siirtymistä työelämään
Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä. Tehdään opintopoluista
mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan
nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään.
– Uudistetaan korkeakoulujen valintakoemenettelyä.
– Otetaan käyttöön kolmas lukukausi korkeakouluissa.
– Lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä.
– Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla.
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma 29.5.2015
”Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret
siirtyvät nopeammin jatko-opintoihin. Joustavat opintopolut helpottavat
opintojen suorittamista loppuun sekä työnteon ja opiskelun
yhteensovittamista.”
Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien
toimeenpanemiseksi (2015)
Asioita
• Hallituksen tavoitteet
• Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke
– Opiskelijavalintojen kehittäminen
– Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö
• Visio 2030
• Osaamisella Soteen
6
Osaaminen ja koulutus -kärkihankke 3,
Nopeutetaan siirtymistä työelämään
• Opintojen suorittamista edistetään joustavin opintopoluin sekä
työnteon ja opiskelun yhteensovittamista helpottamalla
• Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla
koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien
osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä.
• Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia
täysimääräisesti.
• Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä
ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus
lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.
7
Kärkihankkeen toimeenpano
• Tulossopimukset 2017-2020, strategiarahoitus
– http://minedu.fi/ammattikorkeakoulut-sopimukset
– http://minedu.fi/yliopistot-sopimukset
• Kärkihankerahoitus
– Hankkeet 2017-2019, 2018-2020
• Työryhmät
– Valmiina valintoihin I (2016), Valmiina valintoihin II (2017)
– Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö (määräaika 12/2018), ammatillisen
ja korkeakoulutuksen yhteistyö (asetetaan)
• Selvitykset
• Seuranta
• ym.
8
http://minedu.fi/ammattikorkeakoulut-sopimuksethttp://minedu.fi/yliopistot-sopimukset
Erityisavustukset korkeakoulutuksen
kehittämishankkeisiin
2017-2019: 25 M€ 2018-2020: 40 M€AMK (10 hanketta) = 11,8 M€ YO (7 hanketta) = 13,2 M€ AMK (9 hanketta) = 18,5 M€ YO (10 hanketta) = 21,5 M€
Kielten opetusAalto-yliopisto: 1 788 000€
Haaga-Helia AMK: 3 324 400€
Alakohtainen kehittäminen, yhteinen opintotarjonta ja oppimateriaalit
Oulun yliopisto: 3 210 000 €Savonia AMK: 1 035 000 €Aalto-yliopisto: 1 680 200 €Lahden AMK: 2 016 200 €Helsingin yliopisto: 900 000€Turun yliopisto: 1 179 000€
Jyväskylän AMK: 3 000 000€Kajaanin AMK: 1 535 000€Seinäjoen AMK: 1 359 600€Helsingin yliopisto: 1 491 100€Laurea AMK: 3 065 000€Lapin AMK: 2 526 900€
Metropolia AMK: 350 000€Metropolia AMK: 581 100€Laurea AMK: 750 000€Hämeen AMK: 1 655 200€Turun yliopisto: 1 006 400€Metropolia AMK: 547 000€
OpiskelijavalinnatMetropolia AMK: 2 085 000€
Helsingin yliopisto: 2 929 500€Jyväskylän yliopisto: 2 910 400€
Korkeakoulupedagogiikan/digipedagogiikan osaamisen
kehittäminenOulun AMK: 700 000€
Turun yliopisto: 3 005 500€
YrittäjyysAalto-yliopisto: 1 140 000€Aalto-yliopisto: 2 534 800€
Ristiinopiskelu, yhteiset tietojärjestelmät ja oppimisalustat, oppimisanalytiikka
Tampereen yliopisto: 1 347 000€Itä-Suomen Yliopisto 3 588 100€
Tampereen AMK 2 293 300€Oulun yliopisto 1 531 000
Työhön kiinnittyminen, uraohjaus, työelämäpedagogiikkaHaaga-Helia 1 790 100€
Arcada: 342 900€Jyväskylän yliopisto: 2 509 900€
Avoin TKI toimintaSeinäjoen AMK: 1 414 600€
Opiskelukyky, hyvinvointi ja esteettömyysJyväskylän yliopisto: 1 982 200€
bioanalytiikka SOTE-satelliittikoulutus biotalous esittävä taide restonomikoulutus muotoilu liiketoimintaosaaminen palliatiivinen hoito SOTE-ala lääketieteet sairaanhoitajakoulutus automaatiotekniikka tietojenkäsittely ja ICT –ala kiertotalous kestävä kehitys luonnontieteet
Lääketiede ja
sosiaali- ja terveysalan hankkeet
SOTKA – Sote-satelliittikoulutus
MEDigi – Lääketieteen alojen opetuksen digitoiminen ja harmonisointi
Yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen
Jobitti – Bio- ja lääkealan kehittämishanke
Tuottaa terveysalan AMK-
tutkintoihin alueellisesti
sovellettavan verkkopainotteisen
koulutus konseptin.
OKM:n hankerahoitus 581 100 €
Kehittää SOTE-alan
korkeakoulutuksen digi-sote-
osaamista ja –opintoja sekä
pedagogisia ratkaisuja.
SOTEPEDA 24/7
OKM:n hankerahoitus 3 065 000 €
Kehittää biolääketieteen koulutusta
ja edistää bioalan opiskelijoiden
siirtymistä työelämään.
OKM:n hankerahoitus 1 179 000 €
Palliatiivisen hoitotyön kehittämishanke
Luo valtakunnalliset suositukset
YO ja AMK palliatiivisen hoitotyön
ja lääketieteen perus-, jatko-, sekä
erikoistumiskoulutuksesta.
OKM:n hankerahoitus 1 535 000 €
Luo lääketieteenalojen digitaalisia
oppimisympäristöjä ja kehittää ja
yhtenäistää alan opetusta ja
osaamista
OKM:n hankerahoitus 3 210 000 €
OKM:n hankerahoitus 1 035 000 €
Määrittää kansallisesti
sairaanhoitajakoulutuksen
tuottaman 180 op
perusosaamisen.
Asioita
• Hallituksen tavoitteet
• Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke
– Opiskelijavalintojen kehittäminen
– Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö
• Visio 2030
• Osaamisella Soteen
11
12
Syksyllä 2018
alkaneen
yhteishaun
ensisijaiset
hakijat
Riviotsikot Ensisijaiset hakijatPaikan vastaanottaneet
Hakijoita per paikan vastaanottanut
Ammattikorkeakoulukoulutus 72 745 23 781 3,1Kasvatusalat 473 258 1,8Lääketieteet 780 128 6,1Terveys- ja hyvinvointialat 28 773 6 298 4,6Terveys 19 389 4 468 4,3Hoitotyö 11 882 3 163 3,8Terveystekniikka, kuvantaminen ja bioanalytiikka 1 566 398 3,9Kuntoutus 5 550 772 7,2Terveys, monialaiset koulutusohjelmat 421 135 3,1
Hyvinvointi 9 413 1 830 5,1Sosiaalityö ja -ohjaus 9 413 1 830 5,1
Palvelualat 4 597 1 608 2,9Taiteet ja kulttuurialat 5 368 1 385 3,9Humanistiset alat 288 98 2,9Yhteiskunnalliset alat 56 30 1,9Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 14 009 4 940 2,8Luonnontieteet 125 68 1,8Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 6 230 2 392 2,6Tekniikan alat 11 574 5 886 2,0Maa- ja metsätalousalat 1 104 690 1,6
Yliopistokoulutus 67 592 17 685 3,8Kasvatusalat 6 550 2 425 2,7Lääketieteet 7 899 930 8,5Terveys- ja hyvinvointialat 3 252 702 4,6Palvelualat 1 708 265 6,4Taiteet ja kulttuurialat 4 887 614 8,0Humanistiset alat 6 929 2 090 3,3Yhteiskunnalliset alat 10 078 1 880 5,4Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 14 335 2 663 5,4Luonnontieteet 3 309 1 933 1,7Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 2 767 1 354 2,0Tekniikan alat 4 625 2 425 1,9Maa- ja metsätalousalat 1 098 314 3,5Tieto puuttuu 155 90 1,7
Kaikki yhteensä 139 745 41 466 3,4
13
Riviotsikot Ensisijaiset hakijatPaikan vastaanottaneet
Hakijoita per paikan vastaanottanut
Ammattikorkeakoulukoulutus 23 592 8 524 2,8Kasvatusalat 196 122 1,6Lääketieteet 240 53 4,5Terveys- ja hyvinvointialat 9 286 2 157 4,3Terveys 6 724 1 616 4,2Hoitotyö 4 293 1 223 3,5Terveystekniikka, kuvantaminen ja bioanalytiikka 464 136 3,4Kuntoutus 1 931 245 7,9Terveys, monialaiset koulutusohjelmat 46 12 3,8
Hyvinvointi 2 572 541 4,8Sosiaalityö ja -ohjaus 2 572 541 4,8
Palvelualat 1 711 672 2,5Taiteet ja kulttuurialat 1 897 497 3,8Humanistiset alat 78 29 2,7Yhteiskunnalliset alat 14 7 2,0Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 4 253 1 616 2,6Luonnontieteet 17 10 1,7Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 2 025 848 2,4Tekniikan alat 3 664 2 202 1,7Maa- ja metsätalousalat 424 311 1,4
Yliopistokoulutus 30 944 9 080 3,4Kasvatusalat 2 517 911 2,8Lääketieteet 3 663 370 9,9Terveys- ja hyvinvointialat 869 182 4,8Palvelualat 828 78 10,6Taiteet ja kulttuurialat 1 816 282 6,4Humanistiset alat 2 812 1 067 2,6Yhteiskunnalliset alat 4 203 754 5,6Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 7 563 1 548 4,9Luonnontieteet 1 761 1 146 1,5Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 1 190 682 1,7Tekniikan alat 3 118 1 863 1,7Maa- ja metsätalousalat 508 139 3,7Tieto puuttuu 96 58 1,7
Kaikki yhteensä 54 274 17 604 3,1
S2018
yhteishaun
ensisijaiset
hakijat, toisen
asteen
koulutuksen
2017 tai
myöhemmin
suorittaneet
14
15
Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu
• Taustalla aiempi kehittäminen
• 2016: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulossopimuksissa 2017-
2020 sovittu, että pitkäkestoista valmentautumisesta edellyttävistä
pääsykokeista luovutaan 2018 mennessä
• 2016-17: Todistusten hyödyntämistä pohdittiin työryhmissä
• 2017: Työryhmäraporttien ja niihin saatujen lausuntojen perusteella
laadittiin toimenpiteet
– käsiteltiin korkeakoulujen johdon kanssa kesäkuussa 2017
– Lopulliset toimenpiteet hyväksyttiin korkeakoulujen johdon kanssa 17.8.– http://minedu.fi/documents/1410845/4154572/Korkeakoulujen+opiskelijavalintojen+kehitt%C3%A4misen+toimenpit
eet_20170817.pdf
16
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-477-1http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-429-0
http://minedu.fi/documents/1410845/4154572/Korkeakoulujen+opiskelijavalintojen+kehitt%C3%A4misen+toimenpiteet_20170817.pdfhttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-477-1http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-429-0
Mikä muuttuu? - sovittua
• 2018 mennessä
– Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei
edellytä hakijalta pitkää valmentautumista.
– Syksyllä 2018 viestintä 2020 käyttöön otettavista todistusvalinnan
valintaperusteista
• 2020 mennessä
– Todistusvalinnasta pääasiallinen väylä korkeakoulutukseen ylioppilastutkinnon
arvosanojen ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella.
Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä
opiskelupaikkaansa hakeville.
– Luovutaan yhteispistevalinnasta, jossa valinta perustuu sekä todistukseen että
pääsykokeeseen
– Todistusvalinnan lisäksi valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen
perusteella. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät yhä yhteisempiä,
useilla aloilla käytettäviä valintamenettelyjä, joissa arvioidaan valmiuksia ja
kyvykkyyttä korkeakouluopintoihin, mutta ei korkeakouluopintojen sisältöjä.
– Korkeakoulut kehittävät korkeakouluissa jo opiskelevien mahdollisuuksia
vaihtaa alaa tai korkeakoulua opintojen aikana, ns. siirto-opiskelijoiden
valinnalla.
– Lisäksi kehitetään tutkinnon jo suorittaneille reittejä uusiin
17
18
Ennen uudistusta (2016) 2/3
paikoista täytetään tavoilla, joissa
ylioppilastutkintomenestyksellä ja
hakukohteesta riippuen myös
kirjoitetuilla aineilla ja lukion
ainevalinnoilla on merkitystä
19
Osuuksien koot suuntaa
antavia!
20
Osuuksien koot suuntaa
antavia!
21
22
2016 keväällä ja syksyllä yhteishaussa 1. syklin koulutuksiin hyväksytyt (Valmiina valintoihin -raportista)
2018 syksyllä yhteishaussa 1. syklin koulutuksesta hyväksytyt (taulukosta vasemmalla)
YO AMK
2016syksy 2018 2016
syksy 2018
Todistusvalinta 2 865 4344 97 303015,2 % 24,2 % 0,3 % 13,1 %
Yhteispisteet 9 191 6758 8 735 385048,7 % 37,6 % 31,3 % 16,7 %
Koepisteet 6 337 6328 19 108 1604233,6 % 35,2 % 68,4 % 69,6 %
Kilpailumenestys 24 35 0 00,1 % 0,2 % 0,0 % 0,0 %
Avoimen väylä 122 156 0 00,6 % 0,9 % 0,0 % 0,0 %
Muu 323 364 0 1291,7 % 2,0 % 0,0 % 0,6 %
18 862 17 985 27 940 23 051
Käytännön työtä korkeakoulujen
kehittämishankkeissa
• Helsingin yliopiston vetämä hanke– Todistusvalinta: ylioppilastutkinnon arvosanojen ”pisteytystyökalu”
– Vaihtoehtoiset opiskelijavalinnan toteutustavat
– valintayhteistyön hyvät käytännöt, selvitykset
http://oha-forum.fi/hankkeet/karkihanke/
http://oha-forum.fi/hankkeet/karkihanke/ylioppilastutkinnon-hyodyntaminen-
opiskelijavalinnassa/
• Metropolia Ammattikorkeakoulun vetämä hanke– Todistusvalinnan kehittäminen
– Valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi
– Muiden osaamisperustaisten valintatapojen kehittäminen
– Opiskelijavalintoihin liittyvän ohjauksen ja viestinnän kehittäminen
http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/
23
http://oha-forum.fi/hankkeet/karkihanke/http://oha-forum.fi/hankkeet/karkihanke/ylioppilastutkinnon-hyodyntaminen-opiskelijavalinnassa/http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/
24
http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/wp-content/uploads/2018/10/Ammattikorkeakoulujen-
opiskelijavalintojen-kehitt%C3%A4minen-diaesitys.pdf
http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/wp-content/uploads/2018/10/Ammattikorkeakoulujen-opiskelijavalintojen-kehitt%C3%A4minen-diaesitys.pdf
25
26
27
28
”Vain monen L:n ylioppilaat pääsevät
opiskelemaan”
• Monen L:n ylioppilaita on vähän, esim. 2016 keväällä ja syksyllä
suoritetut ylioppilastutkinnot:
• Monen L:n suorittajia ei yksinkertaisesti riitä joka paikkaan, vaikka
hakijoissa on useiden vuosien ylioppilaita. Kaikki paikat eivät voi
mennä heille!
2016 kevät ja syksy, laudaturien määrä valmistuneissa tutkinnoissa
Laudaturien määrä tutkinnossa 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1
tasan n laudaturia 1 0 1 1 3 30 59 161 272 547 1119 3543
n tai enemmän laudatureja 1 1 2 3 6 36 95 256 528 1075 2194 5737
29
Vipusen blogeja aiheesta
• https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2018/10/15/korkeakoulujen-aloittajien-
ikajakauma/
• https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2018/11/26/ensikertalaiskiintiot-ja-
ensimmaista-paikkaa-hakevien-asema-korkeakoulujen-
opiskelijavalinnoissa-havaintoja-vuosilta-2015-2018/
• https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2019/03/07/havaintoja-yliopistojen-
kauppatieteen-opiskelijavalinnoista-2015-2018-todistusvalinnan-
kayttoonoton-vaikutuksia/
30
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2019/03/07/havaintoja-yliopistojen-kauppatieteen-opiskelijavalinnoista-2015-2018-todistusvalinnan-kayttoonoton-vaikutuksia/https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2019/03/07/havaintoja-yliopistojen-kauppatieteen-opiskelijavalinnoista-2015-2018-todistusvalinnan-kayttoonoton-vaikutuksia/https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2019/03/07/havaintoja-yliopistojen-kauppatieteen-opiskelijavalinnoista-2015-2018-todistusvalinnan-kayttoonoton-vaikutuksia/
Yhteishaku uudistuu
• Taustalla vieraskielisen koulutuksen haasteet
• Kevään yhteishaku jaetaan kahdeksi erilliseksi yhteishauksi k2020
alkaen
• Ensimmäisessä yhteishaussa vieraskieline
– Ei hakukohteiden prioirisointia ja ”sijoittelua”
• Jälkimmäinen yhteishaku vastaan nykyistä
• VN asetus 14.3.2019 https://minedu.fi/artikkeli/-
/asset_publisher/korkeakoulujen-kevaan-yhteishaku-uudistuu
31
https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakoulujen-kevaan-yhteishaku-uudistuu
Asioita
• Viime hallituksen tavoitteet
• Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke
– Opiskelijavalintojen kehittäminen
– Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö
• Visio 2030
• Osaamisella Soteen
32
33
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/han
dle/10024/161375
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161375
Asioita
• Viime hallituksen tavoitteet
• Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke
– Opiskelijavalintojen kehittäminen
– Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö
• Visio 2030
• Osaamisella Soteen
34
#korkeakouluvisio # korkeakoulutus2030 #tutkimus2030
Ehdotus Suomelle: Suomi 100+
SIVISTYS, OSAAMINEN, TIEDE JA TEKNOLOGIA IHMISEN JA YHTEISKUNNAN HYVÄKSI
Yli puolelle nuoristakorkeakoulututkinto
Korkeakoulutusta ja asiantuntijuudenkehittämistä elämän eri tilanteisiin
4 % BKT:sta tutkimus- ja kehittämistoimintaan: tieteen uuttaluovaa voimaa, kestävää kasvua, lisääntyvää hyvinvointia
UUTTA LUOVAT YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT
Lisää ennakoivuutta ja reagointikykyä
Vahvat ja kansainvälisesti vetovoimaisetosaamisen keskittymät
Aktiivisesti mukana maailmankiinnostavimmissa verkostoissa
Avoimuus, kansainvälisyys ja globaali vastuu
Vahva TKI-toiminta ja monimuotoinenkorkeakoulutus yhteiskunnan ja elinkeinorakenteenmuutosvoimina
Maailman osaavin työvoima kilpailuetunaja hyvinvoinnin rakentajana
Eettisyys ja yhteiskuntavastuu
MAHDOLLISTAVA OHJAUS, RESURSSIT JA RAKENTEET
Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia!
Päämäärää kohti vievät kehittämisohjelmat
Osaavimman työvoiman kotimaaksi
Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö
Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä
Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi
Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi
Vision päämäärät
• Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto
• Korkeakoulutusta ja asiantuntijuuden kehittämistä elämän eri tilanteisiin
• 4 % BKT:stä tutkimus- ja kehittämistoimintaan – tieteen uutta luovaa voimaa, kestävää kasvua, lisääntyvää hyvinvointia
Tiekartan toimenpiteet – Vaikuttavuus tehdään yhdessä
Jaettu tilannekuva
• Suomalaiset korkeakoulut ovat vahvoja toimijoita• Kansalliset haasteet
- Suomalaisen osaamisperustan murenemat- Laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen
• Globaalit muutosvoimat ja megatrendit- Työn murros- Digitalisaatio- Globaalien haasteiden ratkaiseminen yhdessä- Avoimuus ja yhteistyö- Globaali osaamiskilpailu
• Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälinen vetovoima ja kilpailukyky ei ole kaikilta osin riittävää
Tiekartan kehittämisohjelmat ja muut toimenpiteet
Valtakunnalliset kehittämisohjelmat
• Monivuotisia kehittämiskokonaisuuksia• toimeenpano käynnistyy nyt ja
• ohjelmien sisältö tehdään yhdessä.
• Yhteiset kehittämisohjelmat mahdollistamaan korkeakoulukentän yhtäaikaisen uudistumisen ja esimerkiksi keskitettyjen hankintojen synergiaedut
• Kokoavat ja koordinoivat korkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden tahojen kehittämistyötä ja voimavaroja
Muut toimenpiteet
• Vision tavoitteisiin kytkeytyvä korkeakoulu- tai alakohtainen tai alueellinen kehittämistyö
• Erityisesti korkeakouluyhteisöjen toiminnan ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi käynnistyy useita kehittämistoimia
• Korkeakouluissa esim. kielistrategia
• Valtakunnallisesti esim. korkeakoulujen henkilöstön ajankäyttöselvityksen hankinta
Kehittämisohjelmien aikaansaama systeeminen muutos
Kehittämisohjelma 1 Osaavimman työvoiman kotimaaksi
Suomen osaamiskilpailukykyä, sivistystä ja vetovoimaa vahvistava korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen edellyttää korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamista, ensimmäistä tutkintoa suorittavien aloittajien määrän lisäämistä sekä suoritettavien tutkintojen määrän kasvattamista vuosina 2020-2030. Jatkuva oppiminen ja kansainväliset osaajat vahvistavat Suomen osaamispääomaa.
Kasvatetaan korkeakoulutettujen osuutta• Tutkintotavoitteita nostetaan vuodesta 2021 alkaen aloilla,
joissa on sekä koulutus- että työelämäkysyntää
• Väyliä korkeakoulutukseen monipuolistetaan
• Läpäisyä parannetaan muun muassa rahoitusmallikannustein
Jatkuvaan oppimiseen toimintamalli ja konseptoitu tarjonta • Valmistelu 2019 aikana korkeakoulujen, sidosryhmien ja
opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä
• Reformi perustuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kysyntään vastaavaan kehittämistyöhön ja konseptointiin
Lisää ulkomaisia osaajia Suomeen • Toimenpidekokonaisuus lisäämään ulkomaalaisia osaajia ja opiskelijoita Suomeen
• Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumista tuetaan lisäämällä harjoittelumahdollisuuksia ja tukipalveluja.
Kehittämisohjelma 2 Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö
Digitalisaatio on yhteiskunnan merkittävä muutosvoima. Se edellyttää muutosta korkeakoulujen toimintatavoissa, opetuksen järjestämisessä ja koulutussisällöissä.
Rakennetaan korkeakoulutuksen digitaalinen palveluympäristö
• Korkeakoulutuksen digitaalisuus edellyttää uudistuvaa pedagogiikkaa.
• Palveluympäristö parantaa koulutuksen saavutettavuutta, joustavuutta ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä maailmanlaajuista yhteistyötä.
Koulutus digitalisoituu, modulaarisuus lisääntyy ja opetus uudistuu
• Lisätään korkeakoulutuksen modulaarisuutta, digitaalista kurssitarjontaa ja ohjauspalveluja sekä uudistetaan pedagogiikkaa.
• Uudistukset palvelevat tutkintokoulutusta ja jatkuvaa oppimista. Digitaalisia opintoja ja täysin digitaalisesti suoritettavien tutkintojen määrää lisätään koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kasvattamiseksi.
Opiskelijavalinnat, II asteen
yhteistyö
7,9 miljoonaa € / 3 hanketta
Opiskelukyky, hyvinvointi,
esteettömyys
2 miljoonaa € / 1 hanketta
Korkeakoulupedagogiikan/
digipedagogiikan kehittäminen
3,7 miljoonaa € / 2 hankettaAlakohtainen kehittäminen, yhteinen
opintotarjonta ja digitaaliset materiaalit
33 miljoonaa € / 20 hanketta
Ristiinopiskelu, yhteiset
tietojärjestelmät, yhteiset
oppimisalustat, oppimisanalytiikka
8,8 miljoonaa € / 4 hankettaTyöhön kiinnittyminen, uraohjaus,
työelämäpedagogiikka
4,6 miljoonaa € / 3 hanketta
Yrittäjyys
3,7 miljoonaa € / 2 hanketta
Avoin TKI-toiminta
1,4 M€ / 1 hanke
Kärkihankerahoitusta saaneet korkeakoulutuksen kehittämishankkeet
Visio 2030 tiekartalla
Kehittämisohjelma 1Osaavimman työvoiman kotimaaksi
Kehittämisohjelma 2: Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö
Digitaalisen palveluympäristön kehittäminenModulaarisuus
VISIO 2030
"Hyvinvoivat
korkeakouluyhteisöt ovat
Suomen voimavara ja
kilpailutekijä. Korkeakoulut
ovat
Suomen parhaita työpaikkoja."
”Yli puolelle nuorista
korkeakoulututkinto.”
”Asiantuntijuudenkehittämistä
elämän eri tilanteissa.”
Kehittämishankkeista Visioon 2030
Kehittämisohjelma 3: Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä
”Palveluympäristön” nykytilaa
Yhteistyöverkoston XYZ alusta
Hyväksiluku
Koulutustarjontaan tutustuminen
Hakeutuminen/ilmoittautuminen
Opiskelu / Opetukseen
osallistuminen
Opintojen rekisteröinti
Osaamisen arviointi
Suoritustiedon hyödyntäminen
Korkeakoulun oma tarjonta omassa järjestelmässä
(Peppi, Oodi, Sisu tms.)
Coursera
Opintopolku.fi (avoin korkeakouluopetus)
Campusonline.fi
Coursera
A:n moodle
LITO -yhteistyöverkoston alusta
LITO.fi C:n Optima
Ristiinopiskelupalvelu (TaY -hanke)
Puro-palvelu
KOSKI, VIRTA
Kunkin korkeakoulun Opiskelijarekisteri
(Peppi, Oodi, Sisu,...)
EMREX
B:n moodle
edX
edX
EXAM
Korkeakoulun A tutkinto-opiskelija
Korkeakoulun B tutkinto-opiskelija
Kuka tahansa
Digitaalisen palveluympäristön kehittäminen - Luonnos
1. Koulutustarjontatiedon arkkitehtuuri (2018-2020): Tarjontatiedon luominen ja tallentaminen korkeakouluissa kerran ja tiedon välittäminen eri näkymiin (toisten korkeakoulujen järjestelmät, opintopolku.fi, mahdolliset muut koontiportaalit, ulkomaiset palvelut, kolmansien osapuolten appsit, yms.)
2. Identiteetin hallinta ja tunnistautuminen koulutustoimialalla (2019 -) Tavoite: kestävä ratkaisu, joka tukee joustavaa opiskelua yli korkeakoulurajojen ja myös toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyössä
3. Selvitykset (2019- ?)- Suoritustiedon välittämisen yhtenäiset ratkaisut: suoritustiedon välittäminen korkeakoulujen välillä,
muille toimijoille kansallisesti ja kansainvälisesti
- Suoritusten kuvailutiedon saatavuus – nykytilassa opintosuoritusten kuvailutieto ei säily sähköisesti niin, että tietoon olisi pääsy opintojen jälkeen.
4. Avoimen oppimateriaalin edistäminen Tavoite: valtakunnallinen palvelu kaikille koulutusasteille avoimen oppimateriaalin saatavuuden ja hyödynnettävyyden edistämiseksi.
5. Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon OPI-viitearkkitehtuuri: Kokonaisuuden kuvaus
Yhteistyöverkoston XYZ alusta
Hyväksiluku
Koulutustarjontaan tutustuminen
Hakeutuminen/ilmoittautuminen
Opiskelu / Opetukseen
osallistuminen
Opintojen rekisteröinti
Osaamisen arviointi
Suoritustiedon hyödyntäminen
Korkeakoulun oma tarjonta omassa järjestelmässä
(Peppi, Oodi, Sisu tms.)
Coursera
Opintopolku.fi (avoin korkeakouluopetus)
Campusonline.fi
Coursera
A:n moodle
LITO -yhteistyöverkoston alusta
LITO.fi C:n Optima
Ristiinopiskelupalvelu (TaY -hanke)
Puro-palvelu
KOSKI, VIRTA
Kunkin korkeakoulun Opiskelijarekisteri
(Peppi, Oodi, Sisu,...)
EMREX
B:n moodle
edX
edX
EXAM
Korkeakoulun A tutkinto-opiskelija
Korkeakoulun B tutkinto-opiskelija
Kuka tahansa
1. K
ou
lutu
sta
rjonta
tied
on a
rkkite
htu
uri
2. Identiteetinhallinta ja tunnistautuminen
3. S
elv
itykse
t su
oritu
stie
do
n v
älittä
mis
estä
ja
su
oritu
ste
n k
uvia
ilutie
do
nsa
ata
vu
ud
esta
4. Avoimen
oppimateriaalin
tietovaranto
Kehittämisohjelma 3 Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä
Korkeakouluissa tuotettu osaaminen vastaa yhteiskunnan, työelämän ja yksilön tarpeisiin. Korkeakoulun opetussuunnitelmatyö, opetus ja ohjaus perustuvat uusimpaan oppimista koskevaan tutkimukseen sekä yhteiskunnan tarpeisiin. Digitaalisuuden vahvistuminen ja kansainvälisyys edellyttävät entistä suurempaa huomiota pedagogiseen kehittämiseen. Monipuoliset oppimisympäristöt sekä erilaisten oppijoiden tarpeet korostavat ohjausosaamisen merkitystä.
Käynnistetään opetus- ja kulttuuriministeriön rahallisesti tukema korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelma
• Lähtökohtina monipuoliset oppimisympäristöt ja ohjaus, koulutuksen kysyntälähtöisyys ja ennakointi sekä erilaiset oppijat ja oppimisen tavat ja ympäristöt.
• Ohjelmaa toteutetaan vuosina 2020-2025.
• Tuetaan korkeakoulujen kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista opetuksen kehittämiseksi.
Kehittämisohjelma 4 Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi
Korkeakouluyhteisön hyvinvointia rakentuu osaamisen, osallisuuden ja hyvän johtamisen perustalle. Korkeakoulujen, yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi ja erilaisissa johtotehtävissä työskentelevien johtamisosaamisen tukemiseksi sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tuntemuksen lisäämiseksi käynnistetään ohjelmakokonaisuus. Ohjelma muodostuu osallistujien johtamisvalmiuksia ja verkostoja kehittävästä osiosta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tuottamasta, korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan perehdyttävästä osiosta.
Korkeakoulujen muutosjohtamisen ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi käynnistetään kansainvälisessä yhteistyössä korkeakoulujohtamisen ohjelma
• Ohjelma suunnitellaan yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa ja toteutetaan parasta kansainvälistä osaamista hyödyntäen.
• Koulutuksia toteutetaan 2020-2025 välisenä aikana.
Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisen ja johtamisen tietopohjaa vahvistetaan
• Toteutetaan mm. henkilöstön ajankäytön tutkimus.
Kehittämisohjelma 5 Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision saavuttamisen edellytyksenä on laadukas elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa uudistava tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä kansainvälisesti vetovoimainen toimintaympäristö ja innovaatioekosysteemit. Pitkäjänteisellä tutkimus- ja innovaatiorahoituksella, monimuotoisella yhteistyöllä sekä avoimuudella vahvistetaan tutkimustoiminnan laatua ja vaikuttavuutta.
Vahvistetaan TKI-politiikkojen koherenssia
• Vahvistetaan erityisesti OKM:n, TEM:n, VM:n, STM:n yhteistyötä ja toimenpiteitä TKI-politiikassa. Uudistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintatavat ja rakenne.
Tuetaan kansainvälisesti houkuttelevien osaamiskeskittymien ja innovaatiosysteemien rakentumista
• Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työ- ja elinkeinoelämän yhteistyötä lisätään hallinnonalojen yhteisillä toimenpiteillä.
• Vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja liittymistä maailman kiinnostavimpiin verkostoihin. Käynnistetään toimenpiteitä yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä tukevan ja uudistavan TKI-toiminnan vauhdittamiseksi hyödyntäen korkeakoulujen osaamista.
• Tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta päivitetään 2019-2021 erityisnäkökulmana eri toimijoiden yhteiskäyttöiset ja -rahoitteiset infrastruktuurit.
Vahvistetaan avointa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa muun muassa yhteisten toimintatapojen ja lainsäädännön keinoin
Asioita
• Viime hallituksen tavoitteet
• Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke
– Opiskelijavalintojen kehittäminen
– Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö
• Visio 2030
• Osaamisella soteen -hanke
50
Osaamisella soteen -hankkeen tilanne
• Opetus- ja kulttuuriministeri asetti 4.7.2017 sosiaali- ja terveysalan koulutuksen
kehittämiseksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksen tarpeisiin hankkeen
Osaamisella soteen. Uusia osaamistarpeita syntyy sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
rakenteen että palvelujen uudistamisesta.
• SOTE -uudistuksen tavoitteena olivat nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat,
kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut, mikä heijastuu myös
osaamistarpeisiin täydennyskoulutuksessa ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa.
• Tavoitteena on, että hanke jättää loppuraportin määräaikaan, vaalikauden loppuun
mennessä.
• Hankkeen ohjausryhmässä keskeiset ministeriöt, Opetushallitus sekä ammatillisen
koulutuksen ja korkeakoulujen edustajat. Laaja asiantuntijaverkosto ja virkamiesryhmä
valmistelun tukena.
• Väliraportti täydennyskoulutustarpeista on julkaistu maaliskuussa vuonna 2018.
http://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM042:00/2017
Osaamisella soteen -hankkeen tilanne
• Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-
Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf
• Osaamista uudistamalla soten tavoitteisiin – sotella uudet puitteet osaamisen
kehittämiseen - Osaamisella soteen -hankkeen politiikkasuositukset syksy 2018.
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/ce7009af-c9a9-49b8-9247-8dd1dc0a346d/8fce71b8-
11ba-490b-9cc1-111ec8004c55/MUISTIO_20181120100026.pdf
• Tutkintoon johtavan koulutuksen muutostarpeet, väliraportti valmistumassa arviolta
maaliskuussa 2019
• 5 seminaaria TA-alueilla. 7.2 Uudenmaan YTA-alueen seminaari Tikkurilassa,
yhteistyössä Laurea –ammattikorkeakoulun kanssa
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu sote-osaaminen.pdfhttps://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/ce7009af-c9a9-49b8-9247-8dd1dc0a346d/8fce71b8-11ba-490b-9cc1-111ec8004c55/MUISTIO_20181120100026.pdf
Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen,
esiin nousseita teemoja
• SOTE-uudistuksen tavoitteista nousevat keskeiset osaamistarpeet
• Koulutuksen sisällölliset uudistustarpeet
• Koulutuksen toteuttamistavan uudistustarpeet, erityisesti ammattien
välinen yhteistyö ja harjoittelu
• Koulutuksen uudistaminen siten, että se toteutustapa ja rakenteet
vastaisivat joustavasti jatkuvan oppimisen tarpeisiin
• Ennakointi
• Opintopolut ja tutkintorakenne sosiaali- ja terveysalalla
• Geneerisen osaamisen tarve ja erikoisosaamisen tarve
• Työelämän ja koulutuksen vuorottelu
53
54
Kuva opiskelijoista Mika Huisman / Helsingin yliopisto
Osaamisella soteen –hankkeessa tunnistettuja haasteita
kustannus-
vaikuttavuus-
osaaminen ja eettinen
osaaminen, kestävä
kehitys
palveluohjaus
ja asiakkaan
osallisuuden
tukeminen
uuden
järjestelmän
ja
lainsäädän-
nön
ymmärrys
digitaalisuus
tiedon hallinta
ja
hyödyntämine
n, asiakkaiden
palvelu
asiakas-
lähtöisyys,
toiminta-
kulttuurin
muutos,
palvelumuotoilu
yhdyspinnat
sosiaali-
terveys
perus -
erikois
kunta-
maakunta
ammattien
välinen
yhteistyö ja sen
johtaminen
tietoon ja
näyttöön
perustuva
toiminta kaikilla
tasoilla
Kiitos!
55
mailto:[email protected]
Harjoittelua koskeva muutos valmisteilla
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (HE 15/2018 vp.) 23 §
Palveluntuottajan velvollisuudet
Palveluntuottajan on tämän lain mukaisessa toiminnassaan:
----
6 a) otettava maakunnan, korkeakoulun ja oppilaitoksen osoituksen mukaisesti
ilman erillistä korvausta toimintayksikössä annettavaan koulutukseen ja siihen
liittyvään käytännön harjoitteluun sosiaali- ja terveysalan
ammattikorkeakoulututkintoa sekä sosiaali- ja terveysalan ammatillista
perustutkintoa, ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa suorittavia opiskelijoita;
Ehdotus täydentää pykälän 6 kohdassa säädettyä velvoitetta, jonka mukaan
palveluntuottajan on otettava toimintayksikössä annettavaan koulutukseen ja siihen
liittyvään harjoitteluun lain 38 §:ssä tarkoitettuja yliopistotasoisia koulutuksia ja niihin
liittyvää harjoittelua suorittavia opiskelijoita.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (jäljempänä
järjestämislaki) 3 §:n mukaan palveluntuottajalla tarkoitetaan maakuntalain 52
§:ssä tarkoitettua maakunnan liikelaitosta sekä osakeyhtiötä ja muuta yhtiötä,
yhteisöä, yhdistystä, osuuskuntaa, säätiötä ja itsenäistä ammatinharjoittajaa,
joka tuottaa maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Näitä
palveluntuottajia ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskukset, suun
hoidon yksiköt sekä palvelun tuottajat, jotka tuottavat asiakkaille palveluja
asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin perusteella (Laki asiakkaan va-
linnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa).
• Maakunta ei olisi velvollinen maksamaan erillistä korvausta edellä mainittujen
opiskelijoiden harjoittelusta. Myöskään ammattikorkeakoulut eivät jatkossa enää
maksaisi koulutuskorvauksia palvelun tuottajille.
• Harjoittelun kustannukset sisältyisivät maakuntien palveluntuottajille
maksamaan kokonaisrahoitukseen. Maakunnat neuvottelisivat ja sopisivat
ammattikorkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja
palveluntuottajien kanssa siitä, että julkisen järjestämisvastuun piiriin
kuuluvat palvelun tuottajat varaisivat riittävästi harjoittelupaikkoja
ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien tarpeisiin.
Jatkuva oppiminen
• Työryhmä
– https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-parantamaan-
jatkuvan-oppimisen-mahdollisuuksia
• Selvityksiä, mm
– http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161392/18-
2019%20Jatkuvan%20oppimisen%20rakenteet%20raportti%202.pdf
• Visio 2030 toimet
58
https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-parantamaan-jatkuvan-oppimisen-mahdollisuuksiahttp://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161392/18-2019 Jatkuvan oppimisen rakenteet raportti 2.pdf