AJANKOHTAISTA EDUNVALVONNASTA

AJANKOHTAISTA EDUNVALVONNASTA

TAMPERE 18.2.2017

Kaupan työehtosopimukset valmiina ja painettuna

• S-ryhmän kaupan esimiesten

työehtosopimus 1.2.2017-31.1.2018

• Kaupan työehtosopimus

1.2.2017–31.1.2018 ja Palkkaliite

1.3.2016–31.1.2018

https://www.pam.fi/wiki/kaupan-alan-

tyoehtosopimus.html

VÄHITTÄISKAUPAN

ESIMIESTEN

TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2017–31.1.2018

Tällaisessa ajassa elellään…

”Käsitykseni mukaan rikoksen tunnusmerkistö on täyttynyt jo

sopimusehdon ottamisella sopimukseen sekä oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamista koskevan rikoksen (RL 15:9) että työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamista koskevan rikoksen (RL 47:5) osalta. Katson myös siten, että kyseinen sopimusehto on lain vastaisuutensa johdosta pätemätön. Kyse ehdon pätemättömyydestä huolimatta on kuitenkin rikollisesta teosta.” 8.2.2017 Seppo Koskinen, professori

Pitänyt koko ajan laittaa kuntoon tällaista… - suositukset vain mahdollisia, eivät määräykset -

Hei,Esityksessäni oli asia, joka on jo nyt herättänyt kyselyitä sekä keskustelua.Laitan vielä tässä täsmennyksenä asiaa tuohon kyseiseen kohtaan liittyen.Kohta:”Esimies suorittaa kaikkia vuoroja suunnittelujakson aikana, myös iltaisin ja viikonloppuisin, jotta osaa ohjata kaikkia tekemisiä sekä kohdentaa työvuorosuunnittelun oikein.”Tämän suosituksen mukaan on jo pitkään toimittu monissa yksiköissä. Näin osaamme kohdistaa oikeat tekemiset oikeaan aikaan. Yksikön päälliköllä on oltava aidosti tiedossa, mitä toimipaikassa tapahtuu eri aikoina. Käyttöön otettava tarvelähtöinen työvuorosuunnittelu edellyttää tämänkaltaista

tarkastelua. Kyseessä on siis suositus tehtävistä vuoroista suunnittelujakson aikana. Suunnittelu-/tasoittumisjakso on meillä kaikissa myymälöissä 12 viikkoa.

Suosituksena siis on, että jokainen esimies suorittaisi tuona aikana vähintäänkin yhden iltavuoron, lauantaivuoron sekä sunnuntaivuoron.Otan mielelläni vastaan kommentteja sekä vastaan kyselyihin tarvittaessa.

Terveisin,Jarmo Palola S-market- ja Sale-ryhmän johtajaOsuuskauppa KPO

Lari kertoi Prisma Launeen esimiehille, että meidän on parempi lopettaa päivystys Prisma Launeella nykymallilla, koska meillä ei ole enää yhtenäistä näkemystä asialle ja kaikki eivät koe sen perustuvan 100%:sti

vapaaehtoisuuteen. Yhdelle kolmesta esimiehestä päivystyksen lopettaminen oli iso pettymys ja harmitus, koska hän kokee päivystyksen hyödylliseksi.

Terveisin,

Lari Rusila

Prismanjohtaja

Ja esimiehen pakkosiirtoasiassa

(VBO) olemme työtuomioistuimessa

parhaillaan (R 72/16)…

TR-vastaavien toimenkuvamuutosten yhteydessä palkkauksen alentamiseen liittyviä erimielisyyksiä…

”Käytämme ja olemme aina käyttäneet

direktiota vastuulisien poistamisen osalta,

koska laki sallii sen. Henkilökohtaiset lisät

ovat eri asia.

Me katsomme, että vastuulisä kuuluu

työtehtävään, kun perustyötehtävään

liittyvä ”ylimääräinen vastuu” loppuu –

myös lisä loppuu. Kyse on pienvastuusta

eli tehtäväsidonnaisesta vastuulisästä, ei

työsopimuksesta kuten esim. päälliköillä.

Terveisin

Reima Loukkola

Toimialajohtaja, Market- ja

tavaratalokauppa

Osuuskauppa Keskimaa”

Ja vielä jatkuu: ”Sokoksen yt:ssä henkilökunnan pääluottamusmies kysyi asiasta, ja kerroimme direktioasiasta – hän ei

palannut asiaan ja näin katsomme, että asia on riidaton Pamin kanssa. Asia on kirjattu pöytäkirjoihin.”

”

Kikyilyä…

• Kikyä on pyritty sen tarkoituksen vastaisesti

soveltamaan myös sellaisiin henkilöstöryhmiin, jotka

eivät ole sen piirissä…

• Vuosivapaajärjestelmän on esitetty tarkoittavan

sitä, ettei pyhäpäiviltä tarvitse maksaa korotettua

palkkaa…

• Työnantajan oikeudesta estää kokoaikaista

työntekijää tulemasta töihin arkipyhänä on myös

kysytty…

• Vuosiloma- ja vuosivapaapäivien keskinäisestä

suhteesta on ollut epätietoisuutta.

• Vuosivapaajärjestelmän voimaantuloajankohta

kesken tes-kauden on pyritty kyseenalaistamaan…

• Työajan pidentäminen työehtosopimuksen

yleissitovuuden perusteella on aiheuttanut

epätietoisuutta, kuten myös työntekijän oikeus

pidättäytyä aiemmassa nimenomaisesti

työsopimuksessa sovitussa tai vakiintuneessa

työajassaan…

8

1. Esimiesten

työajan-

ja työn

kuormittumisen

hallinta

Jaksamiskysely – S-ryhmä 10/2016Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Havaintoja A (omat esimiehet ja johto):5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Reilu 5/8 kokee, että oma esimies kohtelee arvostavasti ja reilusti, eikä 4/5 koe pelolla johtamista.7/10 luottaa omaan lähiesimieheensä, johtoon 1/2.

Vain vajaa 2/7 esimiesten esimiehistä tuntee johtamansa työn täysin ja ainoastaan alle 1/3 on kiinnostunut tehdyn työn määrästä.

Työssäjaksamisesta on kiinnostunut 3/5 esimiesten esimiehistä.Vajaa 5/9 uskaltaisi ottaa jaksamisongelman esille omien esimiesten ja 3/5 työterveyshuollon kanssa.

Työilmapiiritutkimukset kuvaavat vain vajaan 2/5 mielestä oikein työyhteisön tilaa.

Havaintoja B (oma jaksaminen):5/9 viihtyy ja kokee ”työn imua” ja 4/5 on sitoutunut työhönsä.

Stressistä on kuluvan vuoden aikana kärsinyt silloin tällöin tai säännöllisesti lähes 3/4. Vain 2/5 kykenee palautumaan ja irtaantumaan työstä vapaa-ajallaan.

Työpaikan vaihtoa on kuluvan vuoden aikana harkinnut 5/9.Työ keskeytyy lähes 3/4 mielestä tämän tästä ja vajaan 3/5 mielestä työssä on ”turhaa tekemistä”.

Hallinnollisen työn osuus lisääntyy 5/9 mielestä koko ajan.Lähes 9/10 näkee jaksamisen kannalta tärkeänä oikeuden vaikuttaa itse työaikoihinsa.

Vain vajaa 2/5 ilmoittaa tehdyn työn kokonaan työaikaseurantaan tai muutoin.

Vain 4/9 pystyy pitämään kaiken ylimääräisen työn vapaana tai saa siitä korvauksen.

5/8 työskentelee myös vapaa-ajallaan.

Vain reilu 1/4 ehtii työpäivien aikana pitämään normaalipituisia ruoka-ja kahvitaukoja.Noin 4/5 mukaan fyysinen toimintakyky on kunnossa ja vastaava määrä löytää vastapainoa työlle.

Reilu 2/3 tuntee elämänsä olevan tasapainossa.Reilu 2/3 saa riittävästi nukuttua ja levättyä. Liikuntaa harrastaa säännöllisesti 3/4.

Vastaus%: 54 (827/1533)

Reaktio SOK:n pääkonttorilta:

Hei Mika – teiltä on lähtenyt taas syksyinen kysely esimiesten jaksamisesta. Olen saanut tästä valitettavan paljon

negatiivista palautetta kentältä, toimiala ja HR-johdolta. Lähinnä kysymysten sävystä ja johdattelevuudesta. Asia on meille hyvin tärkeä ja monessa alueosuuskaupassa niin kuin myös S-ryhmätasolla tehdään töitä

esimiesten jaksamisen eteen. Uusi hyvinvointijohtajamme on myös nostanut tämän yhdeksi keskeiseksi

tekemiseksi.

Näistä syistä olisin toivonut, joskus aikanaan sopimamme mukaan, että olisin saanut etukäteen tiedon kyselystä.

Tällöin olisimme ehkä voineet kehittää kyselyä yhdessä ja sillä olisi ollut huomattavasti suurempi merkitys ja

painoarvo ryhmämme sisällä. Olisimme voineet yhdessä aidosti miettiä esimiesten jaksamiseen liittyviä

kehittämiskohteita. Nyt valitettavasti tuntuu, että kyselyssä kaivetaan negatiivisia seikkoja, jotta niitä voidaan

nostaa esiin, mutta siitä puuttuu aito kehittämisen kulma.

Kyselyn puutteista huolimatta olemme ilman muuta kiinnostuneita sen tuloksista S-ryhmätasolla. Ehdotan, että tapaisimme tämän tiimoilta – sinä, Antti, minä ja hyvinvointijohtajamme Sanna-Mari Myllynen. Milloin tulokset

ovat valmiita, mikä olisi hyvä tapaamisen ajankohta?

Ystävällisin terveisin, Nina

***

Nina Meincke

Työmarkkinajohtaja

S-ryhmän HR-ohjaus ja asiantuntijatuki

PL 100, 00088 S-ryhmä

Omalta kentältä:”Palautetta on tullut runsaasti meidän jaksamiskyselystä. On toivottu tilaa jonne olisi voinut antaa kirjallista tietoa ja sanottu että oma esimies eli ryhmäpäällikkö välittää ja uskoo mutta hänelläkään ei ole mitään "

sanavaltaa" eli meillä olisi hyvä ollut että kysymykset olisivat menneet erikseen omasta esimiehestä ja erikseen ylimmästä johdosta. Nyt tulokset saattavat olla positiivisemmat kuin oikeasti ovat.” – eräs luottamusmies.

Kommentteja kyselyyn työnantajaleiristä (pääkonttorilta)

Mutta muutamia huomioita kyselystä: ensiksikin minusta on hienoa, että olette kiinnostuneita esimiesten jaksamiseen

liittyvistä asioista.

Osa kyselyn kysymyksistä on mielestäni erinomaisia, kuten esimerkiksi 1, 2 ja 4.

Vastausvaihtoehdot herättävät minusta hämmennystä, koska osassa kysymyksistä on neljä vaihtoehtoa, osassa

kolme ja osassa kaksi. En tiedä miten teette kyselyn tulosten vertailua, mutta se ei varmaankaan ole yksiselitteistä

juuri tästä syystä.

Osa vastausvaihtoehdoista myös pakottaa vastaajan jompaankumpaan ääripäähän (kyllä, ei) ja osassa vastaajalla

on mahdollisuus vastata ”en osaa sanoa” tai en tiedä”. Tämä ohjaa vastausten tulkintaa ja ei ole suotavaa

tutkimusteknisesti.

Muutamat sanat kysymyksen asettelussa myös olettavat vastausta ja ohjaavat tulkintaa, kuten: 14. Uskaltaisitko…. sen voisi muuttaa ”Koetko, että voit ottaa yhteyttä…” samoin kuin kysymys 5.: pelolla johtaminen. Tuo kysymys on

mielestäni hyvin johdatteleva ja antaa kuvan, että pelolla johtaminen on yksi merkittävä johtamisen elementti, koska

se nostetaan erillisenä kysymyksenä esille. Ymmärrän, että tuo asia on todella tärkeä ja se tulisi selvittää jotenkin,

mutta kysymyksen asettelu haasteellinen. Mietin, miten tuon asian voisi saada esille toisenlaisella kysymyksellä, jossa

jo itse kysymys jo ei herättäisi tunnetta.Kysymys 17 on myös vastausta johdatteleva

Kyselyssä on myös hyviä kysymyksiä mm. palautumisesta ja työn imuun liittyen. Niissäkin vastausvaihtoehdot täytyisi

saada vertailukelpoisiksi niin, että kyselyn tuloksia voisi tulkita selkeästi.

Terveisin, Sanna-Mari Myllynen

Sanna-Mari Myllynen, Työhyvinvointijohtaja

S-ryhmän HR-ohjaus ja asiantuntijatuki

PL 100, 00088 S-ryhmä

Kommentteja kyselyyn työnantajaleiristä (KSO)

Kävimme läpi kohta kohdalta palkka- ja työaikaselvityksen sekä myös jaksamiskyselyn.

Muutamaan kysely kohtaan voisi seuraavaan kyselykertaan tehdä vielä

selvennyksen

- jaksamisbarometrissa kyseltiin kiinnostaako esimiehiäsi aidosti tekemäsi työn määrä

o - voisi kysyä työmäärää ja

o - työnsisältö erikseen

Työssä painostamisesta, sen voisi jakaa kahteen eri kysymykseen

- painostamista työnantajan taholta

- tai painostamista muulta taholta

Tulospalkkio kysymyksen voisi jakaa myös kahteen osa alueeseen

- tulospalkkiojärjestelmän oikeellisuus

- tulospalkkiojärjestelmän selkeys

DEAD LEADER

Tavoitellaanhan

edunvalvonnassa

edes tätä?

Itä-Suomen Aluehallintovirasto 18.10.2016 Tarkastuskertomus 2016/32858Psykososiaalinen kuormitus

1.2. Työaikakirjanpito

”Tarkastuksella käydyissä keskusteluissa kävi esille, etteivät

esimiehet kirjaa työvuoroluetteloon kaikkia tekemiään lisä-

/ylitöitä. Näin osa tunneista jää kirjaamatta työaikakirjanpitoon.

Lisäksi todettiin, että haitallisen kuormittumisen ennaltaehkäisyn

kannalta on tiedettävä tosiasiassa tehdyt työtunnit.”

Työnantajalle annettava toimintaohje: toimintaohjeet:

”Työnantajan on pidettävä työaikakirjapitoa Sale- ja S-

marketpäälliköiden kaikista tehdyistä työtunneista ja niistä suoritetuista

korvauksista. Kirjanpidosta on käytävä ilmi säännöllisen työajan

työtunnit, lisä-, yli-, hätä-, ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut

korvaukset.”

Toiminnanjohtajakierros syksyllä 2016: Kierretty kaikki maan aluehallintovirastot ja

keskusteltu kaupan työsuojelutarkastuksista ja esimiestyön kuormittavuudesta.

Luottamusmiesorganisaatiolle syksyllä 2016:

”Tarkoitus on, että yhteenvedot saatuaan luottamusmiehet sopivat tapaamisesta johdon /

HR:n kanssa sekä aikaisempaan tapaan käyvät näiden kanssa läpi päähuomiot ja

kyselyjen keskeiset päätelmät (tulokset).

Pelkästään keskustelujen varaan yhteenvedoista ilmenevien asioiden läpikäymisen

varaan asian hoitamista ei voida jättää, vaan luottamusmiehen tulee varmistua, että

työnantaja on tietoinen lain säännöksistä ja työehtosopimuksen määräyksistä sekä että

niitä käytännössä noudatetaan. Erityisesti työnantajalta / HR:ltä tulee tiedustella, mitä talo

aikoo konkreettisesti tehdä esimiesten työn kuormittavuuden seuraamiseksi saatujen

vastausten perusteella työturvallisuuslain velvoitteiden toteutumiseksi.

Keskustelusta pitää tehdä raportti, josta keskustelun pääsisältö käy jäsennellysti ilmi, ja

havaitsemistaan ongelmista / tes-rikkomuksista luottamusmiehen tulee välittömästi

ilmoittaa Kimmo Niemiselle ([email protected]).

Keskustelu tulee olla kaikkien luottamusmiesten osalta käytynä viimeistään seuraaviin

luottamusmiespäiviin mennessä”.

Luottamusmiestiedote 10/2016

Tarkemmin vielä: ”Keskusteluissa korostettavia seikkoja” 11.11.2016

• Erityistä huomiota keskusteluissa tulee kiinnittää siihen, kuinka vähän yritysten johtoa näyttää ainakin

esimiesten kokemuksen perusteella kiinnostavan yksiköissä tehdyn työn määrä ja kuinka vähäisessä

määrin esimiehet ilmoittavat kaiken tekemänsä työn työaikaseurantaan. HR:lle ja johtajille tulee teroittaa,

että osuuskaupan työaikaseurantajärjestelmän (erityisesti sen uuden) tulee mahdollistaa kaiken työajan

merkitseminen järjestelmään sekä että työnantajan tulee esimiehiä tällaiseen kehottaa ja kannustaa.

• Esille tulee nostaa, ettei työssäjaksaminen näyttäisi jostain syystä kiinnostavan työnantajaa.

• Esille tulee nostaa, kuinka esimiehet kokevat työssään stressiä ja että työstä palautuminen on ongelma.

• Esille tulee erikseen nostaa, ettei ylimääräistätyötä ehditä pitää vapaana, saati saada siitä korvausta.

• Työnantajalle tulee tehdä selväksi, ettei monissa yksiköissä ehditä käytännössä pitää edes ruokatunteja.

• Erityisesti tulee korostaa, ettei esimiesten tuntemuksia voida luotettavasti selvittää työilmapiiritutkimuksin.

Keskustella tulee myös esimiesten saamasta tuesta ja koetusta luottamuksesta.

• Vapaa-ajalla tehdyn työn määrä tulee tuoda esiin, samalla keskustella tavoista vähentää sitä.

• Palkka- ja työaikakysely: esimiehet tekevät palkatonta työtä keskimäärin reilut 5 tuntia/vko.

• Myös mahdollisia positiivisia puolia ja näkökulmia tulee korostaa.

Työsuojeluvaltuutettu KEY:n jäsen Osuuskauppa

Tinna Holm (Salet), Leena Rajala (S-marketit) ja Mika Jyrälä (Prismat) KYMEN SEUDUN OSUUSKAUPPA Jarmo Harju?

Suvi Rintala x SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA

Jussi Ernvall x TOK LIIKETOIMINTA OY

Riitta Seppänen POHJOIS-KARJALAN OSUUSKAUPPA

Mira Nurmi x OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA

Antti Hänninen x OSUUSKAUPPA SUUR-SAVO

Vesa Ronkainen x KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA

Heikki Salmela x OSUUSKAUPPA ARINA

Auli Marttila x OSUUSKAUPPA PEEÄSSÄ

Kari Hokkanen x OSUUSKAUPPA KESKIMAA

Elvi Kuvaja OSUUSKAUPPA MAAKUNTA

Johanna Mellin x OSUUSKAUPPA KPO

Eija Koivunen SUUR-SEUDUN OSUUSKAUPPA

Pauli Purhonen (-2017) HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY

Jani Jehkonen x JUKOLAN OK

Tero Piirto (-2019) x ETELÄ-POHJANMAAN OK

Eila Ruskamo (-2017) x OSUUSKAUPPA KEULA

Riitta Räsänen x OSUUSKAUPPA VARUBODEN-OSLA HANDELSLAG

Riitta Nordman x PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA

Susanna Paalanen ETELÄ-KARJALAN OSUUSKAUPPA

Työn kuormittavuus

kuuluu

työsuojeluvaltuutetulle!

PAM 2.2. Pamplus-

artikkeli 2.2.2017

Kaupan esimies ei

voi toimia

työsuojeluvaltuutettu

na, KEY:n jäseniä

edustaa PAM:n

työsuojeluvaltuutettu

Professori Koskinen

15.2.2017: ei mene

kuten PAM selittää..

Osuuskauppa PeeÄssä 27.1.2017

”Sovittiin, että lähdemme yhdessä viemään asiaa

eteenpäin, jotta kaikki tunnit on merkitty

työvuorosuunnitteluun. Asiaa tuodaan esille

esimiespalaverissa ja velvoitetaan kaikkia

viemään tunnit järjestelmiin. ELLI-järjestelmässä

tämä on myös mahdollista ja pakollista. Auli

Marttila, joka toimii esimiesten

työsuojeluasiamiehenä aloittaa kartoittamaan

omalta osaltaan kierroksellaan miten tämä

toteutuu ja raportoi kierrokset Honkasen Suville.

Auli kartoittaa samalla työsuojelun näkökulmasta

muitakin asioita kierroksellaan. Tarkempaa

aikataulutusta tälle ei vielä ole, mutta v.2017

aikana kierrokset aloitetaan. Tästä kulut Auli kirjaa

konttorille. Tämä siis uutena juttuna.”

Osuuskauppa Keskimaa 13.1.2017

”Kävimme Petri Ahapaisen kanssa keskusteluja Kaisamaria Thusbergin sekä Reima Loukkolan kanssa asiasta joulukuun 13. sekä tammikuun 13. Pienen molemmin puolisen väännön jälkeen totesimme ettei meillä ole asiasta erimielisyyttä ja esimiehet merkitsevät työvuoronsa järjestelmään. Keskustelut käytiin hyvässä hengessä ja asiallisesti.

Asiasta on liikkunut kentällä erilaisia tarinoita, mutta yhteisesti totesimme merkitsemisen olevan sekä yrityksen että esimiesten etu. Esimiesten oikeudesta säätää omaa työaikaansa pidettiin yhtenä tärkeänä osana jaksamiseen sekä työn mielekkyyteen. Samalla työnantajalla on mahdollista tukea esimiestä, jolla työ ”karkaa” käsistä. Esimiehen työhön kuuluvat erilaiset sekä vaihtelevat työajat ja ne on hyväksyttävä, mutta tilanne ei voi olla pysyvä.

Työajan tasoittuminen ko. tasoittumisjakson pidetään toivottavana, mutta se ei ole aina mahdollista. Työtunteja ei saa kerätä vaan ne tulee pitää vapaana kohtuullisessa ajassa.

Samalla sovimme, että asiasta informoidaan esimiehiä marketkaupan päivänähelmikuun 8 päivä. ”

- - - -

Esimiesten hyvinvointiohjelma 2016.

Muutama vuosi sitten selvitys Esimiehen hallinnollisen työn vähentämisestä…

21

Ryhmävalmennus 1

(2.5h)

Ryhmävalmennus

2

Ryhmävalmennus

3

Ryhmävalmennus

4

Yksilö-

valmennus

2

Yksilö-

valmennus

3

Yksilö-

valmennus

4

Yksilö-

valmennus

1 (1h)

Firstbeat-

palaute

Firstbeat-

mittauksen info &

aloitus

Seuranta

Ryhmä-

valmennus

n. 3kkn. 6 kuukautta

Yksilö-

valmennus

5

Hyvinvointiohjelman rakenne (Keskimaa)

Pirkanmaan Osuuskauppa 17.11.2016

”Ellin koulutuksissa pitää tulla esille, kaikki tehty työ merkataan.

Tätä myös ryhmäpäälliköiden on valvottava. Enää ei saa jäädä

merkkaamatta yksikään tehty ylimääräinen tunti. Ylitöistä pitää

aina ilmoittaa omalle esimiehelle.”

”Pirkanmaan esimiesten ”täsmä-/valmennukset 2016–2017-”.

”Työhyvinvointi 2014-2016” + Pirkanmaan Osuuskaupan

esimiesten Varala Recharger –ohjelma 2016 + Joogaillat

Härmä 09/2014: Loopja HeiaHeia-

haaste

Varala 2015: Esimiesmessut:

Energiatesti

2015: Vitaskooppi-kyselyt ja

Finlanvierailut toimipaikkoihin

Varala kevät 2016: MeatLogger,

FirstBeat, Kuntostestit

Työvireraha 2015 ja 2016

10/2016: Esimiespäivän haaste

ja tukiPienryhmäcoaching

Sarjassamme hyviä käytäntöjä POK:sta: Ohje konttorin väelle

Jotta voimme osaltamme helpottaa esimiesten työn suuntaamista ns. taustatöistä kohti asia-kasta, huomioithan

seuraavat asiat, kun lähetät toimipaikoille sähköpostia:

kerrotaan jo sähköpostin otsikossa viestin roolio kirjoita otsikon alkuun miksi se on lähetetty: esimerkiksi TIEDOKSI, TOIMEKSI

avataan otsikossa sen roolin jälkeen vielä asiasisältöo esimerkiksi TIEDOKSI: Uusia kahveja valikoimiin x.x. alkaen

lähetetään viesti vain henkilöille / toimipaikoille / toimialoille, joita asia koskeeo tarvittaessa voimme rakentaa uusia, yhteisiä sähköpostiryhmiä, jos useampi henkilö tarvitsee niitä

sähköpostiviestinnässään

o tarpeen mukaan jokainen voi myös tehdä itselleen uusia ryhmiä (jos tarvitsette apua niiden tekemiseen, niin it-

osasto voi auttaa)

muokataan muualta, esimerkiksi SOK:lta tulleet viestit ennen niiden edelleen lähettämistä sellaisiksi, että

niiden sisältö aukeaa helposti ja kaikki turha sisältö on poistettu (esimerkiksi tarpeettomat liitteet)

o muistetaan kohdistaa viestit vain asiaa tarvitseville (ei esimerkiksi automaattisesti kaikkien toimipaikkojen esimiehille ja konttorin väelle)

kerrotaan jo mahdollisimman pian viestin alussa, jos asian toteuttamiseen liittyy jokin deadline, jotta tärkeä

yksityiskohta ei huku viestin joukkoon

pidetään viestit lyhyinä ja yksinkertaisinao jos mietit oman viestin selkeyttä, sen voi vaikka testata ensin työkaverilla

Jukolan Osuuskauppa 7.2.2017

Saadaan merkitä Maraplaniin ja esimiehille lähetetty tiedote, että näin velvoitetaan toimimaan näin.”

”Onko työssäsi turhaa, jonka joku muu voisi tehdä halutaan tietää, selvitetään mitä turhaa voidaan vielä karsia pois.”

Työnantaja: ”Ylitöitä ei pankiteta, korvataan pidettäväksi tunti

tunnilta ja pidetään pois neljännes vuosittain vapaina. Työnantaja

luottaa esimiesten omaan harkintaan vapaina pidettäviin päiviin.

Työnantajalle ilmoitetaan ajankohta, jolloin vapaita pidetään.”

Osuuskauppa Hämeenmaa 24.1.2017

”Tapasimme nyt toisen kerran työsuojeluvaltuutetun kanssa henkilöstöjohtaja Sanna Virtainlahtea ja toimialajohtaja Taina Penttistä.

Aluehallintovirasto pelottaa näköjään Hämeenmaallakin, ääni oli muuttunut

joulukuun keskustelusta jälkeen.

Ensi maanantain johtoryhmään kokoukseen lähti malli, jossa kaikki esimiesten työajat kirjataan maraplaniin. Kun hyväksyntä johtoryhmästä saadaan, lähtevät ohjeistuksen ryhmäpäälliköiden kautta päällikkötasolle.

Hämeenmaalle perustetaan "uupuneiden" ryhmä jossa on 12 aloituspaikkaa. Ajatus on että niille esimiehille jotka ovat jo kuilun partaalla, räätälöidään oma tuki talon ulkopuolelta, jolla pyritään pitämään heidät työssä mukana. Ryhmä starttaa yksilöpainotteisena päätyen lopulta vertaistukiryhmäksi.”

- - - - -

Sanna toi esille että on saanut esimiehiltä palautetta suoraan, kuinka esimiehet kaipaavat vertaistukea, keskustelimme erilaisista tavoista toteuttaa sekä laittaa vertaistuki aidosti käyttöön.

Sovittiin että seuraavassa palaverissa työstetään mallia yhdessä…

Osuuskauppa Suur-Savo 2.2.2017

”Johtaja oli aidon kiinnostunut tutkimusten tuloksista ja vaikutti myös aidon

kiinnostuneelta että epäkohtiin saadaan muutoksia aikaiseksi. Ryhmäpäälliköt

olivat pääosin kuunteluoppilaita mutta hienosti tietyissä asiayhteyksissä tukivat

luottamusmiehen näkemystä, esimerkiksi tehotavoitteiden tiukentumisesta, kun

johtaja vähätteli esimiesten tekemistä, koska tehot eivät ole marketeissa nousseet

pariin viimevuoteen.”

”Johtaja päätti että esimiesten ylitöitä aletaan seuraamaan ryhmäpäälliköiden

toimesta. Kaikille tehdään selväksi että kaikki tunnit pitää ehdottomasti olla

maraplanilla.” Joka kuukausi esimiesten pitää antaa myös erikseen tiedoksi

omille esimiehilleen, paljonko on kuukaudessa kertynyt ylitöitä ja yhdessä sopivat milloin pitävät pois (1h1,5h). Jos jossain tulee jatkuvasti muita enemmän ylitöitä,

niin siellä tarkistetaan myös miehitystarve, että pitääkö lisätä työntekijöitä ja

tunteja. Esimiehen ajankäytönhallinta on myös keskusteltava asia jos ylitöille ei

löydy järkeenkäypää selitystä.

Kehityskeskusteluissa ryhmäpäälliköt pyrkivät löytämään esimiehiä stressaavat

asiat ja yhdessä löytämään ratkaisut (esim. vuorotteluvapaa, välillä vaikka myyjän

tehtävät).

Erillispalaveri: Porukka jakaantui ryhmiin miettimään mikä heitä stressaa työssä ja

tutkimuksessa kun oli että hallinnollisen työn osuus on kasvanut, eikä sitä ole pyritty

vähentämään niin ryhmissä mietittiin mitä toimintoja voisi jättää yksiköistä pois ja

on onko kokonaan turhia tekemisiä.”

HOK-Elanto 14.11.2016

”Korostettiin avointa keskustelua ja saimme kaikki yhdessä ja erikseen

kertoa mitkä asiat vaikuttavat päälliköiden jaksamiseen. Päälliköt

korostivat esim. ettei pysty ja ehdi toteuttaa kunnolla päällikön

toimenkuvaa kun hyllytystyö vie kaiken ajan, kokoajan tulee lisää

hommaa jotka vievät vain minuutin meidän ajasta.

Kävimme läpi molemmat key:n teettämät kyselyt ja ilmaisin huoleni

korostetuista asioista . Jaksamiskyselystä tuli kommenttia kun ei ole

vertailupohjaa edelliseen kyselyyn ettei voi verrata onko huonontunut.

Samoin vastaus% pienuutta kommentoitiin ja verrattiin päälliköiden

tyttiin jossa vastaus % 89.

Eivät tuossa voineet oikein antaa vastauksia ja ratkaisuja mutta olivat

valmiita tapaamaan uudestaan huhti- toukokuussa.

Keskustelu mielestäni oli oikeasti avointa ja kaikki päälliköt puhuivat

asioista rehellisesti ja mitään kaunistelematta. Jäi sellainen kuva että

he oikeasti meitä kuunteli mutta saa nähdä jääkö se siihen.”

Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa 10.2.2017

Käytiin läpi Eepeen kaupan esimiesten jaksamiskysely 10/2016 sekä palkka-

ja työaikaselvitys 2016. Kumpaankin tutkimukseen hr olisi toivonut vielä

tarkennusta kolmelta toimialalta vastaajien suhteen.

Eepeeltä jatketaan hallinnollisen työn vähentämistä esimiehiltä.

Matkakululaskut sekä Hertta toiminnot on keskitetty konttorille hallinnollisen

työn vähentämiseksi, mutta tilallehan on tullut paljon muita

aikataulutettavia töitä.

Esimiesten työhyvinvointiin on satsattu vuoden 2016 aikana tekemällä

Terveystalon toimesta hyvinvointikartoitus ja sen mukaan jatkettu

etenemistä. Vuonna 2017 e-passin lisäksi loppukeväällä on alkamassa

esimiesten työhyvinvointipaja. Hyvinvointikartoitus saanee jatkoa.

Uuden työvuorojärjestelmän Essun käyttöönotto alkaa vuonna 2018. Yksikön

esimies hallitsee työvuorosuunnittelua. Keskitettyä työvuorosuunnittelua ei

ole vielä tulossa.

Jaksamiskysely sekä palkka- ja työaikaselvitys tutkimukset menevät tiedoksi

toimialajohdoille. Asioihin palataan 6.6.2017.

Kymen Seudun Osuuskauppa 3.2.2017

Kävimme läpi kohta kohdalta palkka- ja työaikaselvityksen sekä myös jaksamiskyselyn.

Sovittiin että kokoonnumme syksyllä uudelleen, mutta päivämäärää ei vielä lyöty lukkoon.

Luottamusmiehenä kokoonnun konttorilla, kahden kuukauden välein.

Työhyvinvointiasiantuntija Virve Kiviranta tuo seuraavassa esimiespäivässä esille

esimiesten jaksamisen ja miten paineita voitaisiin helpottaa.

Ylitöiden merkintä työvuoroihin pitää tehdä

Hallinnollisissa asioissa helpotetaan esimiesten taakkaa ja palautetaan Hertta takaisin konttorille.

Rekrytointiasiantuntija palkataan myös konttorille. Hän kahlaa esimiesten avuksi työnhakijat valmiiksi osin lävitse, näin esimiesten työtaakkaa saadaan helpotettua.

KSO:n puolesta tullaan myös tekemään kyselyitä vuoden mittaan jaksamisesta. Lyhyt ja ytimekäs kysely laaditaan yhdessä luotiksen ja hrn kanssa.

Osuuskauppa Keula 15.2.2017

Todettiin, että kysely toimii lähtökohtana mahdollisten epäkohtien

selvittämiseen ja toiminnan kehittämiseen, mutta konkreettisia

toimenpiteitä sen perusteella on vaikea hahmotella. Kyselyn

perusteella voitiin lähinnä todeta, että esimiehiä on tarve

muistuttaa siitä, että heidän tulee noudattaa osuuskaupan ohjetta

ja kirjata työaikansa MaraPlaniin.

Jatkoa varten esitettiin toive siitä, että kyselyä muokattaisiin niin,

että siitä saataisiin enemmän lähtökohtia käytännön tekemisille ja

toiminnan kehittämiselle.

Päätös: Ari muistuttaa esimiehiä heidän velvollisuudestaan kirjata työvuoronsa MaraPlaniin.

Päätös: Toimialajohto hoitaa palkkakierrokset vuosittain sovitussa aikataulussa.

Päätös: Sovittiin, että hän tulee esittelemään tulokset kesäkuun (21.6) johtoryhmän kokoukseen, mikäli tulokset ovat sitä ennen

valmiit.

* kaikki esimiehet käyvät tänä vuonna Työhyvinvoinnin johtamisen

koulutuksen (Firstbeat)

Osuuskauppa Arina 28.11.2016/23.1.2017

”Ryhmäpäälliköt seuraavat päälliköiden työajan merkitsemistä, jos keskimääräinen 37,5h/viikkotyöaika tuottaa haasteita, niin ryhmäpäällikkö yhdessä toimipaikan esimiehen kanssa selvittää mistä tämä johtuu. Ja löytää tarvittavat toimenpiteet joilla asia korjaantuu. Esimiehet pitävät vapaata tai heille maksetaan ylityökorvaus. Nykyinen sekä uusi työvuorosuunnitelma mahdollistaa vuorojen merkitsemisen tessin mukaisesti.”

”Esimiesten työhyvinvointia ja jaksamista käsitellään tulevassa Arinan johtoryhmän seminaarissa. Alkavilla esimiespäivillä on oma osio nimellä ”jaksaminen”. Esimiehille on varattu työterveydestä luotettava omalääkäri

(psykologi) jaksamisasioille Oulusta.”

”Työn stressaavuuteen lääkkeeksi päällikön toimenkuvan kirkastaminen, valmentavan johtamisen metodit hyödynnettävä paremmin, ”turhat soitot ja viestit” minimiin vapaa- ajalla. Mikko on ohjeistanut omaa työryhmäänsä ja tätä kautta sama käytäntö etenee päällikkötasolle. Pohdittavana keskitetty sairauspoissaolojen paikkaus.”

Hallinnolisen työn kartoittaminen, turha byrokratia pois.

Tiedostettu työyhteisötutkimuksen puutteelisuudet.

Mikko oli samaa mieltä että esimiehellä täytyy jatkossakin olla oikeus suunnitella työvuoronsa ja työaikansa, sekä mahdollisuus poiketa siitä tarpeen mukaan kuten tes mahdollistaa.

Varuboden 29.12.2016

”Kävin johdon kanssa läpi 29.12 kyselyiden vastaukset ja he ottivat

yllättävän hyvin vastaan tiedot sekä toivoivat konkreettisia tekemisiä

millä voisi helpottaa esimiesten hommia. Olen laittanut esimiehille

kyselyn, että onko jotain mitä konttorin päästä voisi tehdä

helpottaakseen heidän tekemisiä (ns. turhat hommat). Olen saanut

jonkun verran vastauksia ja osan onkin jo johto hyväksynyt ja ottanut

kopin. Nyt on menossa kysely vielä Hertasta esimiehille eli sopiiko

heille että hr hoitaisi sopparit yms. ja esimiehet hoitasi sopimusten

kirjoittamiset -> tämä on saanut positiivisen vastaanoton heiltä.

Moni esimies vielä kamppailee vaadittujen tehojen kanssa ja varsinkin

loppuvuodesta oli havaittavissa uupumusta monen kohdalla.”

Turun Osuuskauppa TOK 8.12.2016

”Homma eteni hyvin ja hyvässä hengessä. Mikko oli monessa asiassa

yllättävän samaa mieltä vastausten kanssa. Erityisesti kiinnitti

huomiota, että esimiehet eivät ilmoita kaikkia tekemiään tunteja

työvuorosuunnitteluohjelmaan. Totesi myös, että alkaa pyytämään

HR:ltä tuntilistoja tehdyistä työtunneista 3 kuukauden välein, jottei

pääse kerääntymään liikaa tunteja joillekin henkilöille. Myös yllätti,

että oli tietoinen AVI:n tekemistä tarkastuksista Suur-Savoon, joten

ehkä tämäkin oli hieman avittanut ottamaan huomioon työmäärän.

Sovimme myös uusintapalaverin toukokuun puoleen väliin.”

Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa KPO 11.1.2017

”Paikalla oli minä, Marika Tuulenkari, Henna Takalo ( esimiesten

työsuojeluvaltuutettu), Leif Lindberg (henkilöstöjohtaja), Antti Paananen

(toimialajohtaja) ja Toimitusjohtaja Kim Biskob. Sovimme, että

tapaamme samalla kokoonpanolla, kunhan asioita on viety heidän

toimestaan eteenpäin ja saamme sitten siitä palautetta.”

”Pyysin reipas viikko sitten terveisiä konttorille aiheena esimiesten

tuntemuksia. Viestiä laittaessa en olisi uskonut miten paljon palautetta

tulen saamaan.”.

”Keskustelimme äärettömän positiivisessa hengessä lähes kolme

tuntia, Meitä kuunneltiin, meille annettiin mahdollisuus puhua ja joo

jopa me jouduttiin kuuntelemaan. Meille kerrottiin avoimesti ja

rehellisesti asioista miksi mitäkin on tehty tai jätetty tekemättä.”

”He lupasivat, että ovat enemmän läsnä ja antavat palautetta hyvästä

työstä tulevaisuudessa enemmän. Lupaus on myös, että

tulevaisuudessa päälliköiden tiedottamiseen keskitytään paremmin.”

Koillismaan Osuuskauppa 8.2.2017

”Käytiin läpi Koillismaan Osuuskaupan esimiesten

vastaukset. Esille tuli mm. esimiesten tekemä palkattoman

työn määrä, vapaa-ajalla ja lomalla tehdyt työt, uuden Elli-

järjestelmän käyttöönotto ja kokemukset (markettipuolella

jo käytössä).

Käytiin läpi esimiesten vastaukset ja yhteenveto. Esille

nousi mm. esimiesten luottamuksen puute johtoon,

sitoutuminen työhön, jaksamisongelmien esille ottamisen

uskallus, oman työajan käyttöön vaikuttaminen.

Sovittiin että tätä keskustelua jatketaan vielä uudelleen ja

keväällä/alkukesästä käydään uusi keskustelu.”

Satakunnan Osuuskauppa 18.1.2017

• Esimiesten voimavararyhmä/työhyvinvointiryhmä

• Mitkä tekijät vaikuttavat esimiehen työssäjaksamiseen?

• Mitä esimiestyöhösi liittyviä työtehtäviä mielestäsi voitaisiin muuttaa?

Millä tavoin?

• Onko Satakunnan Osuuskaupassa sellaisia pelisääntöjä jotka

vaikeuttavat esimiestyön tekemistä?

• Satakunnan Osuuskauppa on esimiesten tyt-tuloksissa jäänyt lähes

kaikilta osin alueosuuskauppojen keskiarvon alapuolelle. Mitkä tekijät

vaikuttavat mielestäsi tulokseen a) omistautuneisuudessa b)

sitoutuneisuudessa? c) johtamisessa? d) suorituskyvyssä?

• Mitkä kolme asiaa koet tärkeimmiksi esimiestyön kehittämistä ajatellen?

• Tavoitteena on tukea stressinhallintaa ja työssä jaksamista sekä

selviytymistä epämukavien tunteiden ja kokemusten kanssa. Ryhmässä

pyritään tukemaan elämänhallintaa myös työn ulkopuolella, tavoitteena

kokonaisvaltainen hyvinvoinnin lisääminen omassa elämässä.

* Työssäjaksamisen tukea esimiehille Porin Mehiläisessä keväällä 2017

Yksilötapaamisia (á 60 min) työpsykologin vastaanotolla on 1-3

kpl/esimies. Työnohjauksellisen yksilötuen tuntihinta on 140,13 euroa (+alv).

Työnantaja huolehtii kustannuksista.

Lisäksi mahdollisuus henkilökohtaiseen seurantatapaamiseen n. ½v

yksilötuen päättymisen jälkeen omalla työterveyshoitajalla.

Osuuskauppa Suur-Seutu

Käytiin lävitse SSO esimiesten palkka ja työaikaselvitys.

Keskusteltiin esimiesten ylitöiden merkitsemisestä Elliin. Henkilöstöjohtaja

vastusti sitä koska, hr joutuu katsomaan etteivät ne automaattisesti

menemaksuun, ehdotti että jokainen merkitsee itse muistiin. Vastustin asiaa

koska ,kukaan ei suoraan näe kuinka paljon ylitöitä tehdään ja pidetäänkö

niitä vapaina. Lopputulos jäi auki. Elliin merkitseminen kyllä periatteessa

sopi,mutta siitä kertominen yms. jäi auki. Käytiin aluehallintoviraston raportit

lävitse. Ilmoitin etten haluaisi, että SSO.ssa niitä jouduttaisiin tekemään eli

ylityöt mahdollista merkitä näkyviin. Ei paljon kommentteja, johto ohitti

asian aika nopeasti.

Keskusteltiin esimiesten jaksamisesta . Ihmettelin ettei se tunnu meidän

esimiehiä ja SSO.ta kiinnostavan. Kyllä se heitä kuulemma kiinnostaa ja

siksi on järjestetty koulutusta ja voi käydä Mehiläisessä,keskustelemassa jos

on tarvis. Mielestäni kyllä vähän myöhäistä silloin. Henkilöstöjohtaja oli

kanssamme samaa mieltä,että kun voimme muuttaa työvuorojamme ja

työpäiviämme se helpottaa työpaineita.

Kerrottin että halutaan esimiesten oma työsuojeluvaltuutettu loppukaudeksi.

Se hyväksyttiin ja käskettiin meidän hoitaa homma…. Seur. tapaaminen on.

Osuuskauppa Maakunta 16.2.2017

Meillä on tapaaminen peruuntunut jo kaksi kertaa ja

seuraavan ajan sain vasta maaliskuulle. Sen tuntien

merkitsemisen olen kysellyt ja Maakunnassa ei ole kielletty

merkitsemästä tunteja järjestelmään. Tiedän kuitenkin, että on

esimiehiä, jotka eivät kirjaa kaikkea tekemäänsä työtä.

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa + 15.2.2017

”Kävimme Avin ja sieltä Aino Tossavaisen kanssa läpi 1 ja 8.11.2016 meidän esimiestyöhön liittyneiden tarkastusten tuloksia (ennakkokyselyt jotka AVI oli meidän esimiehille tehnyt). Tässä yhteydessä selvisi ettei kaikissa toimipaikoissa esimiehet tee lakisääteisiä merkintöjä omasta työajastaan.

Työtunnit jotka tehdään, tulee kirjata työvuoroluetteloihin, esimies suunnittelee oman vuoronsa normaalisti ja mikäli päivä venyy tehdään kynällä kirjaukset työvuoroluetteloihin. Näin kokonaistyöaika on aina nähtävillä. Esimiesten esimies (oma aluepäällikkö) käy tunnit kuukausittaisissa keskusteluissa läpi ja sopii milloin tunnit mahdollisesti tasataan. Syy miksi näitä tunteja mitkä tehdään ei laiteta suoraan ATK:ta avuksi käyttäen järjestelmään on se, että meillä keskitetty palkanmaksu ja kuun viimeisen päivän yönä tapahtuu järjestelmästä automaattiajo palkanlaskentaan ja näin ollen ei tunteja kertyisi koskaan tasattavaksi tai erillisten vapaiden pitoon.

Minulle ei ole esimiehiltä tullut vastustusta tähän… Se mitä on sanottu, ettei ylimääräisä työtunteja tule järjestelmään syöttää, pitää paikkaansa, mutta puolestaan työvuoroluetteloihin merkkaaminen on taas velvoitettu, että tiedetään miten paljon tunteja on kenties ylimääräistä tehty ja sitten päästy keskustelemaan milloin nämä otetaan takaisin.

terveisin

Mika-Jussi Mononen, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, henkilöstöjohtaja”

LM 15.2.2017: ”lupasi, että sitä käydään vielä läpi muun toimiala

johdon kanssa ja tulemme palamaan asioihin, jos tarve sitä vaatii.

Uskon, että asiat lähtee tästä kyllä oikenemaan ja mahdolliset

epäkohdat korjaantuu…

Mononen &Valkonen 2.2.2017: Tulee merkitä suoraan Elliin, mutta myöhemmin keväällä.

Entä muut?

4

2. Esimiesten

toimenkuvat ja

työn taakka

Toimipaikan päällikön toimenkuva 2017Loistavan asiakaskokemuksen johtaminen

Sujuvan arjen osallistava johtaminen

Työryhmän johtaminen

Viestiminen ja vuorovaikutus

Itsensä johtaminen

Tuloksellisuuden johtaminen

”Työskentelee vähintään

puolet työajastaan ns.

eturintamassa kiertäen

eri työvuoroissa ja

työtehtävissä”

Vitut, sanoo Riitta.

To do more

•Toimintaohjeiden ja toimenkuvan tarkempi seuranta…

•Videon ja muun uuden tekniikan hyödyntäminen koulutuksessa ja viestinnässä (Whatsapp, FB, Some), kännykän täysimittainen hyödyntäminen…

•Henkilöstön käytettävyysosaamiskartoitukset ja osaamistarpeet sekä niiden ylläpito järjestelmiin (Elli), asiakas- sekä fiilis- ja ideakartoitukset…, infotv…

•Keskitetyn toimintamuodon tuoma viestintätarve…, Vikojen ja korjauksien toimeenpanon tehostaminen… Seurantaa, valvontaa, ennakoimista…

To do less

•Vähemmän TR-vastaavia; vähemmän osaamisen ylläpitoa, palaverien keventyminen… (tehtävät siirtyvät tiimeille ja vastaaviin toimintamuotoihin, kakkosten toimenkuvat kirkastetaan…)

•Päämäärättömyys raporttien käytössä vähenee…

•Vähemmän omia pelisääntöjä ja manuaaleja… itse ei rakenneta uutta…

•Vähemmän päällekkäistä tekemistä ja työkaluja…

Not to do anymore

•Keskitetty työvuorosuunnittelu…

•Seurannan automatisointi (keskitetty runkosuunnittelu…, ei kassaeroseurannan lähettämistä erikseen…), laatikkomyymälöissä helpotusta ainakin…

•Ei ajankäyttöä edustajien kanssa…

•Tiimitoimintamallit (ei pysyvien runkojen muokkaamista, ei hyllykarttoihin liittyvää tekemistä…)… ulkoistaminen (mm. valvontakameroiden seurannan osalta)…

Asiakas: Asiakaspalvelukokonaisuuden johtaminen Oman asiakaskunnan ja toimintaympäristön seuranta ja reagointi Asiakasomistajuus-toiminnasta vastaaminen toimipaikassa Toimipaikan kunnosta huolehtiminen (haluttavuus, siisteys, saatavuus, huolto, korjaukset)

Henkilöstö: Johtaa henkilöstön käyttöä yhdessä sovittujen raamien puitteissa. Työtyytyväisyyden johtaminen, töissä jaksamisen seuraaminen sekä epäkohtiin puuttuminen Yhteistyö kollegoiden ja esimiehen kanssa Myynnin ja palveluasenteen esimerkillinen johtaminen

Prosessi: Vastaa konseptin sekä liikeidean mukaisesta toiminnasta Johtaa tavarapeliä, myymäläprosesseja ja hyödyntää tehokkaita toimintatapoja Vastaa laadusta, työturvallisuudesta ja omavalvonnasta Vastaa yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta

Talous: Vastaa yksikön tuloksesta ja muista tuloskorttitavoitteiden saavuttamisesta Tunnuslukujen ymmärtäminen, tulkinta ja omalle henkilökunnalle viestintä Operatiivisen budjetin laatiminen, seuranta ja poikkeamiin reagointi Toiminnan suunnitteluun osallistuminen

Useimmat toimipaikan esimiehet kokevat, että he eivät kykenesuoriutumaan nykyisestä toimenkuvastaan kunnialla. Toimenkuvaherättää voimakkaita riittämättömyyden (syyllisyyden) tunteita. Töitä on valittava. Esimies on jatkuvan arvostelun kohteena sekä ylimmän johdon että omien esimiestensä ja alaistensa taholta.

Esimerkiksi: …ilta- ja lauantaityövuoroja…

”Johto arkeen”

Toimiala-, linjajohto

Henkilöstöhallinto

(arkeen konkreettisesti tutustuminen)

Esimiehen toimiva

toimenkuva

”Alaistaidot kunniaan”

(esim. ns. ”3 päivän koulutusvapaa” tähän

tarkoitukseen)

TYÖRAUHAN PALAUTUS ESIMIESTYÖHÖN

Valmentava koulutus

Työterveyshuolto

Toimenkuvan selkeytys (turhat ”rönsyt pois”)

Hierarkian selkeytys (”aito” kommunikointi)

Työyhteisötoiminta (avataan eri ”roolit”)

4

3. Työssä jaksamisprojektin

seuraavat askeleet

Mitä seuraavaksi?Vaadimme

• edelleen johtajien jalkautusta ja alaiskoulutusta

• pysyviä esimiesten työhyvinvointiohjelmia

• enemmän valmentavaa koulutusta, myös alaiskoulutusta

• toimivia vertaistukimuotoja koulutuksessa ja arjessa

• työsuojelu- ja luottamusmieskierroksia toimipaikoissa esimiesten jaksamisen

selvittämiseksi, esimiesten jaksamiskyselyt tueksi, tytti-kyselyt eivät kerro koko

totuutta – taotaan työnantajan päähän

• säännöllisiä edunvalvontatapaamisia HR:n ja johdon kanssa

Edellytämme

• toimenkuvat eivät saa olla ristiriidassa työaikasuojan kanssa

• Maraplaniin/Elliin saatava yksiselitteisesti merkitä kaikki tehty työ

• ei mitään korvaavia järjestelyjä, työnantajan avoimesti sallittava

• esimies ei saa itse ratkaista noudattaako lakia

Miksi uskomme työajan merkitsemisen todellisena ja seurannan olevan avain moneen asiaan?

• pimeä työ tulee valoon, mahdollisuus lain mukaiseen hyvitykseen

• tehovaatimuksia mahdollisesti arvioidaan toisesta näkökulmasta

• selkänoja ja oikeutus vapaalle (vihjaukset poissaoloperusteesta hälventyvät)

• yksilöllinen tuen tarve nousee keskusteluun

• esimiestyön konkreettinen sisältö tutummaksi omille esimiehille

• alisuoriutumistilanteet kuriin, kuormittumistapaukset pöydälle

• peili esimiehellekin…

• Pitäisikö myös jo itse vaatia, että esimiehet joutuvat tekemään johonkin aikaan sidotun työaika- ja

tehtäväseurannan (työt ja niihin käytetty aika viikossa tms. riittävän tarkasti eritellen)?

Mihin emme sen sijaan voi tyytyä?

• Että olemme tyytyväisiä jo siihen, että johto vaivautuu keskustelemaan

• Että annamme jäsenistön itse ratkaista työehtosopimuksen sisällön

• Että odotamme, että joku muu kuin me itse esitämme esimiehen arjen

helpottamiseksi toimenpiteitä

• Eli että olemme hiljaa ja jatkamme taustalla vain valittamista.

PAM -yhteistyö

1. HR-tapaamiset

Loppu- tai alkuvuosi

Omat esimiestyön kuormittavuuden

helpottamisajatukset,

talon sisäiset työryhmät yms.

Esimiesten jaksamiskysely

Kevät

2. HR-tapaamiset

Ennen kesää

Työaika- ja palkkakysely

Alkusyksy

Hyvät käytännöt myös muille

Työvaliokunta

Työsuojeluvaltuutetun ja/tai luottamusmiehen

kenttäkierros/ oma kysely

Piiriyhdistyskäsittely (mahdollinen lisäarvo)

Raportointi toimistolle

Raportointi toimistolle

AVI - yhteistyö

Välitön reagointi tarvittaessa,

neuvottelujärjestys

Varataan HR-ohjaukselle

mahdollisuus

kommentoida ennalta kysymyksiä