Aimo ”Waffe” Vahvelainen 1.6.1920- 18.8.2012 · PDF file6 Salpalinjan perinneyhdistyksen 10-vuotisjuhla Taavetissa 18.8.2012 oli alkamassa aikataulussaan, kun kävi ilmi,...

1

Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry:n tiedotuslehti Marraskuu 2/2012

FLYER

Aimo ”Waffe” Vahvelainen 1.6.1920- 18.8.2012

2

Puheenjohtajan pulinat 2/2012.Ankara on ajan virta. Nopeasti lauk-

kaavat taas päivät kohti talvea. Ajan kulun peruttamattomuudesta saimme muistutuksen kesän lopulla kun viesti, Aimo ”Waffe” Vahvelaisen lähdöstä Varjolaivueeseen, meidät tavoitti.

Tämä Flyer lehtinen on kynäilty vete-raanimme ja sankarimme muistolle.

Museomme kesäkausi meni mukavasti. Kesäpoikamme Kalle Vepsäläinen ohjaili lukuisia vieraitamme oikein mukavasti. Toinen ”kesätyöntekijämme” Harri Lattu kyhäili ansiokkaasti museokoneidemme kimpussa. Päätoimena hänellä paneutua noihin, pitäisi joskus nuokin laittaa… asi-oihin joita meillä on rästissä hurumykket. Kuten DK-lisäpolttoainesäiliöiden kiinni-laitto, MG-ohjukset siiven alle paikoilleen ja FM-rungon kokoaminen ym. ym. Paljon saatiin aikaan ja molemmat ”pojat” liittyivät yhdistyksemme jäseniksi.

Alkukesästä pidetty museon avoimien ovien päivä oli menestys ja saa varmasti

jatkoa tulevana keväänä. Tuonkaltaisiin talkoisiin kannattaa näemmä panostaa.

Joensuun Ilmasilta kiltalaiset vierai-livat alkukesästä ja toivat mukanaan Kusti Lehmusvuoren joka on Junkers 88 veteraaneja. Meillä nuoremmilla oli hieno päivä kun saimme samalla kertaa tavata Kustin ja Vaffen. Aimo singeerasi Waffe T-paitoja, eivätkä arvanneet kuinka arvokkaan muistoesineen saivat nuo kil-taveljet jotka sen silloin hankkivat.

Yhdistyksemme taloutta riivannut, täysin järjetön vesilasku, saatiin vihdoin oikaistua kiitos julkisen median. Etelä-Saimaassa julkaistu yleisönosastokirjoi-tus ja siitä lähtenyt lehtiuutinen käynnisti sellaisen rumban että asia oikeni viimein. Saimmehan jonkunverran julkisuutta siinä samalla ja kunnallispolitiikkojen ja energiayhtiön suhmuroinnit saivat taas huutia.

Helikopterihalli on myös edistynyt. Meille myönnettiin Museovirastolta mu-

3

seoiden harkinnanvaraista tukea 4000€ käytettäväksi katteen hankkimiseen ko.pressuhalliin.

Myös historianharrastus yhteistyö-kumppanimme Panssarikilta, lahjoitti varoja katteen hankintaan joten talou-dellinen rasitus yhdistyksellemme on hyvin kohtuullinen saatavaan hyötyyn nähden.

Kuopiosta pressuhallitoimittajalta hankimme mittatilauksena käypäsen katteen. Kuudensadan neliön pressu maksoi veroineen melko tasan 7000 €. Toinen päivä lokakuuta pressupaketti haettiin Kuopiosta ja 15.10 oli jännittävä talkoopäivä jolloin nostimme ja levitim-me katteen. Saimme talkoo-apua taas helikopterikillalta josta suurkiitos, Saku Liikka, Jarmo Tammisto ja Tapani Vilp-pola. Ensikertalaisille hallinpystyttäjille oli se kokemus keikkua yli kuudenmetrin

korkeudessa 550 kiloa painavan pressu-nyytin kanssa. Turvallisesti kuitenkin selvittiin haasteesta. Talkoot jatkuvat vielä ensikesänä, onhan halliin saatava kunnolliset ovet ja lattialle olisi hyvä saada asfaltti tai betonilaatta. Mutta mistä rahat?

Tästä päästäänkin aasinsillan kautta finanssi asioihin, olisiko apua säätiöstä? Tuskin, koska olemme yhdistyksenä joutuneet maksamaan säätiölle osoi-tettuja laskuja koko sen ajan mitä tuo toimimaton instanssi on ollut olemassa. Olisikohan syytä keskustella koko sääti-ön lopettamisesta? Muistutan että säätiö perustettiin tukemaan taloudellisesti ja julkishallinnollisesti museota. Nyt on niin että yhdistys tukee taloudellisesti säätiö-tä. Avaan keskustelun aiheesta tässä.

Puheenjohtaja Kimmo Marttinen

4

Rautjärvellä 1. 6. 1920 syntynyt kun-nioitettu sotainvalidi ja korvaamaton ystävä, lentomestari Aimo Vahvelainen suoritti viimeisen lentoonlähdön Taavetin linnoituksessa 18. 8. 2012. Kolmen sodan hävittäjälentäjä ja lämmin kanssaihminen poistui tästä maailmasta kauniina kesä-päivänä siniristilippujen alla ja ystävien ympäröimänä Salpalinja perinneyhdis-tyksen 10-vuotisjuhlan alkaessa.

Tieto Aimo Vahvelaisen elämän päät-tymisestä tuli monelle meistä raskaana yllätyksenä. Ikäluokkansa viimeisiin kuu-lunut sotilaslentäjä jätti paluukyytipaikan autossamme tyhjäksi, eikä saapunut enää maalliseen kotiinsa. Poistuimme juhlapai-kalta hiljaisina Aimoa ajatellen.

Kiitän juhlan toimihenkilöitä välittö-mästi juhlapaikalla järjestetystä, Aimo

Vahvelaisen kuolemaa kunnioittavista huomionosoituksista.

Aimo siunattiin haudan lepoon Il-mavoimien vainajien muistopäivänä 7. syyskuuta 2012 Lappeenrannan Vanhalle hautausmaalle.

Aimo ”Waffe” Vahvelainen taisteli ilmassa isänmaan vapauden puolesta ja selvisi sotavuosista lähes kolhuitta. Palve-

LENTOMESTARI AIMO VAHVELAINEN SIIRTYI VARJOLAIVUEESEEN

lua Suomen ilmavoimissa hän luonnehti elämänsä tärkeimmäksi ajaksi. Hän piti kunnia-asiana olla vihollista vastassa ratkaisemassa maamme tulevaisuuden suuria linjoja. Erityisellä lämmöllä Aimo muisti lentäjäveljiään ja kertoi vakavoi-tuen sodan armottomuudesta päättäen usein puheensa hiljaiseen huokaisuun: ”kunpa sellaiseen ei enää koskaan jou-duttaisi”.

Iskukykyisen hävittäjälentolaivue 24:n sotaretki vei Aimon mm. Ruokolahdelle, Lemille ja Nurmoilaan, jossa Brewsterin pyörät vajosivat lentoonlähdössä liejuun ja kone teki kuperkeikan. Aimo sai muis-toksi sotavamman otsaansa. Hän lensi myös Mikkelissä päämajaa suojaamassa ja tapasi henkilökohtaisesti Marskin, joka kätteli Aimoa. Kesäkuun puolivälistä

5

lukien sodan loppuun 1944 HLeLv 24 tukeutui Lappeenrannan lentokenttään, joka oli jatkuvien pommitusten kohde.

Suurhyökkäys Kannaksella alkoi mah-tavalla voimalla. Nuori lentäjä oli kiinni ilmasodassa tiukemmin kuin koskaan. HLeLv:n lentokalustona olivat nyt tehok-kaat saksalaiset Messerschmitt - koneet, jotka nostivat merkittävästi laivueen iskukykyä.

Aimo kävi ilmasotaa Lappeenrannasta jatkosodan päättymiseen saakka. Hänen kohdaltaan sota ei kuitenkaan päättynyt. Nyt edessä olivat sotalennot lapissa, myös pommikoneilla. Maaleina olivat perääntyvät saksalaisjoukot.

Pohjoisen, sodan päätyttyä Aimon jatkoi ilmavoimissa laivueohjaajana,

kouluttajana ja sotilaslennonjohtajana ja siirtyi eläkkeelle v. 1958.

Siviilielämä johti Aimon mm. autovuok-raamoyrittäjäksi ja liikenneopettajaksi Helsingissä ja Lappeenrannassa. Myös ilmailumuseotoiminta kutsui Aimon mukaansa. Hänestä tuli Karjalan ilmailu-museon ja Karjalan Ilmailumuseosäätiön perustajajäsen.

Aimo Vahvelainen viihtyi ja toimi aktiivisesti paikallisessa sotainvalidi-osastossa.

Sydänasiana oli seurata ilmailua ja toiminta sotalentäjien perustamassa Pilvenveikot –järjestössä.

Muistamme lämmöllä suorapuheisen Aimon kanssa vietetyt lukuisat ja aina viihtyisät keskustelutuokiot , joiden kes-kiössä oli usein ilmailu ja Aimo itse.

Poissaolevista henkilöistä hänellä ei ollut pahaa sanottavaksi. Aimo tutustui helposti kanssaihmisiin, miehiin ja naisiin, yli sukupolvien. Ystävien lapset saivat Aimolta lämpöiset halaukset

Lentomestari Aimo Vahvelainen palkit-tiin toimistaan isänmaan hyväksi lukuisil-la kunniamerkeillä. Hänen rintapieleensä oli ripustettuna mm. VR 4, VM 2, VM 1 ja Talvisodan muistomitali. Rintataskuun sydämen puolelle oli kiinnitetty 14.6.1940 myönnetty Akseli Gallen – Kallelan suunnittelema, sotilaslentäjien suuresti arvostama, vanha lentomerkki, jota on kutsuttu myös ”Lätkäksi”

Aimo Vahvelainen palveli Suomen ilmavoimissa 20 vuotta sisältäen kolme sotaa ja 5 sotavuotta. Hän kantoi Tam-menlehvää.

Lentomestari Aimo Vahvelaisen muistolle kunniaa tehden

Jouko Kuronen

6

Salpalinjan perinneyhdistyksen 10-vuotisjuhla Taavetissa 18.8.2012 oli alkamassa aikataulussaan, kun kävi ilmi, että katsomossa oli juuri joku saanut sairaskohtauksen. Ripeät vierustoverit aloittivat elvytyksen välittömästi. Muu yleisö ja ohjelman esittäjät odottivat suosiolla hoitotilanteen päättymistä. Ensivasteen auto ja ambulanssi olivat nopeasti paikalla. Potilas siirrettiin kat-somosta sivuun ensiavun jatkamiseksi.

Puolen tunnin kuluttua Perinneyhdis-tyksen puheenjohtaja Arto Mikkonen ilmoitti yleisölle, että 92-vuotias sotiem-me veteraani, lentomestari Aimo Vahve-lainen oli juuri menehtynyt. Mikkosen johdolla yleisö seisaaltaan kunnioitti vainajan muistoa hiljaisella hetkellä ja Pohjois-Kymen Sotilaspoikakuoro esitti tilanteeseen sopivan kauniin kappaleen. Mikkonen totesi, että paras tapa kunni-oittaa lentomestarin muistoa on viedä ohjelma suunnitellusti läpi.

Tilanne oli kaikille paikalla olleille dramaattinen ja koskettava. Salpalinjan perinneyhdistyksen 10-vuotisjuhla oli

Dramaattinen juhla, uljas lähtö lentomestarille

ollut lentomestarille niin tärkeä, että hän halusi lähteä Lappeenrannasta saakka kunnioittamaan juhlaa läsnäolollaan. Hän on ollut Luumäellä tuttu myös mo-nissa muissa isänmaallisissa juhlissa.

Niin surullinen kuin tapahtuma olikin, oli se sotaveteraanin päätepysäkkinä myös uljas. Kuolla isänmaallisessa juhlassa, historiallisessa ympäristössä vanhassa linnoituksessa ja Suomen Sal-van pääaseman ja Hamina-Taavetti-linjan välimaastossa, on kunniakas päätös sotilaan pitkälle elämälle. Hän menehtyi paikassa ja tilaisuudessa, jossa hän vielä itse näki, että nykypolvi kunnioittaa ja antaa suuren arvon hänelle ja hänen aikalaistensa teoille. Lentomestari oli uskollinen isänmaalleen loppuun saakka ja ansaitsee nöyrän kunnioituksemme.

Salpalinjan salatTerho Ahonen

http://salpalinjansalat.blogspot.fi / 2012/08/dramaattinen-juhla-uljas-lahto.html

K-SIMY Joulujuhla 29.11.2012Perinteinen puurojuhla vietetään Lentoaseman kahvilassa klo 18

TERVETULOA

7

Aimo Vahvelaisen ensitapaaminen 40-vuotis laivuejuhlassa Rissalassa elokuussa 1979. Kättelymme tapahtui usean muun veteraanin tapaamisen yhteydessä ja silloin ei lähempää keskustelua ehtinyt syntyä. Meitä oli paikalla kolme ulkopuolista; kustantaja Kalevi Keskinen, lentoaseman päällikkö Jouko Kuronen ja Fokker D XXI sekä FR-81 sukellusetsinnöissä ja nostotöissä mukana ollut Timo Nyman.

Toinen kohtaaminen oli lappeenrannan len-tonäytöksessä elokuussa 1985, mukana lähes laivueellinen ”Pilvenveikkoja”. Olavi Veijalainen kertoi ja esitteli tapaamisen yhteydessä FR-81 sukeltajan Timo Nymanin.

Fokker DXXi, FR-110 paljastustilaisuuden ja laivuejuhlan yhteydessä Utissa marraskuussa 1989 ( 50-vuotis juhla ).

Immolassa 23.7.1994 Osasto Kuhlmeyn muistokiven paljastusjuhlassa samassa pöydässä juhlalounasta nauttien.

Juhlan jälkeen olimme Olavi ja Marjatta Veija-laisilla. Täällä Vaffe avautui ja kertoi talvisodan aikaisesta ilmataistelusta ja luutnantti Kokon saattamisesta hoitoon.

Pyysin lisäksi juttua BW-388 uppoamisesta ilma-taistelun jälkitilanteessa ja kersantti Jouko Liljan noutoa Seivästöltä. Nämä Vaffe kertoi muistinsa mukaan. Tämä liittyi heinäkuun alussa 1994 BW-388 etsintään jossa olin amerikkalais-venäläisen ryhmän asiantuntijana. Myöhemmin Vaffe postitti merikortin johon oli merkitty paikka, jonne hänen mielestään BW-388 upposi.

Utissa kaksi, Koskelainen ”Kela” – Vahvelainen ”Vaffe”, saman lentueen veteraania kohtasi moni-en vuosien jälkeen mehukkaiden voimasanojen ja muisteloiden yhteydessä. Matka Rissalaan Ilmavoimien Fokkerilla Karjalan Lennoston Killan lipun naulaustilaisuuteen ja illalla takaisin.

Tämän jälkeen pidin yhteyksiä puhelimella silloin tällöin, kysellen usein Vesivehmaan aikoja 1940-41.

Joutsenossa, Olavi ja Marjatta Veijalaisilla tavattiin heidän merkkipäivillään, mielenkiintoisia asioita kuultiin sodan ajasta ja ilmailusta. Aili Vahvelaisella, Marjatta Veijalaisella ja puolisollani Ritvalla oli omat keskustelun aiheet.

Lappeenrannassa, lokakuun alussa 1996, Kaak-kois-SuomenIlmailumuseoydhistyksen perus-tamiskokouksessa tavattiin jälleen. Kahvittelun aikana ja kokouksen lopussa oli juttua menneistä ajoista ja tulevasta museoon liittyvästä ajasta.

Selänpään muistomerkin paljastustilaisuus elokuun alussa 2003 jossa keskustelu luisti miesten ja puolisoittemme kesken. Vaffe kertoi mehukkaasti luutnantti O.Mustosen 4 koneen parven olleen vuorokauden kapteeni L.Aholan lentueen vahvistuksena.

Pidin puhelin yhteyksiä. Kerran soittoni yhte-ydessä ilmeni Aili -puolison poismeno.

Yhteisen ystäviemme, Olavi ja Marjatta Vei-jalaisen muistotilaisuuksissa istuimme samassa kahvipöydässä. Hartaissa tilaisuuksissa muistot kääntyivät myös huumorin puolelle. Olavi ja Marjatta eivät olisi pahastuneet, tuntien meidät yhteisten vuosikymmenten ystävyydestä. Syksyllä 2010 pyysin apua jatkosodan ajan valokuvien tunnistamisiin. Puhelu päättyi seuraavasti: -soita kun olette tulossa, vaikka päivää ennen. Näin kävikin. Ystäväni H. Saraluodon kanssa saimme runsaasti Lentolaivue 24:n 1. lentueen sotataipa-leen tietoja.

Viimeinen lämminhenkinen tapaaminen sat-tui Selänpään lentokentällä 17.6.2012. Olimme tapahtuma-aikana läheisesti yhteydessä. Jälleen, monenko kerran, vaimoni ja minä saimme eloisasti kertovan Vaffen juttuja kuunnella kenttäoloissa kuin kahvitilaisuudessakin.

Aimon ystävällinen ja eloisa karjalainen olemus jäi pysyvästi mieliimme.

Siellä Aimo Varjolaivueessa ohjaa pieni pilke silmäkulmassa Aili Vierellään.

UNOHTUMATONTA.Timo ja Ritva Nyman

Orimattilassa 30.9.2012

Keskellä tähtienKehdossa pilvien sinisten.Varmasti turvassa.

Timo Nyman on ilmailuhistorian harrastaja ja vuosikymmeniä toiminut Suomen menestyksek-käin ja tarmokkain lentokonehylkyjen sukeltaja.Toim. huom.

Ystäväämme Aimo ”Vaffe” Vahvelaista muistellen.

8

Kimmo Marttinen [email protected]

MUSEOKAUPPA JA NÄYTTELY avoinna kesän ajan.

Puheenjohtaja Kimmo Marttinen

Lentokentäntie 37

Rahastonhoitaja Kari Cajander

www.karjalanilmailumuseo.fi

[email protected]