AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JA AIKUISTEN PERUSOPETUKSENA ANNETTAVAN VANKILAOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TAVASTIA LUKIOKOULUTUS TAVASTIA HÄMEENLINNAN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN AIKUISLUKIO-OPETUS 1.8.2016 JA AIKUISTEN PERUSOPETUKSENA ANNETTAVA VANKILAOPETUS 1.1.2018 ALKAEN
378
Embed
AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JA AIKUISTEN … · ympäristö, historia, kieliolosuhteet, elinkeino- ja kulttuurielämä sekä muiden ... muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa • tieto-
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JA AIKUISTEN
PERUSOPETUKSENA ANNETTAVAN VANKILAOPETUKSEN
OPETUSSUUNNITELMA
KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TAVASTIA
LUKIOKOULUTUS TAVASTIA
HÄMEENLINNAN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN
AIKUISLUKIO-OPETUS 1.8.2016 JA AIKUISTEN PERUSOPETUKSENA ANNETTAVA
1.2 Opetussuunnitelman sisältö .................................................................................................................. 6
2. AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA .................................................... 7
2.1 Tehtävä ................................................................................................................................................. 7
3.4 Opintojen rakenne ............................................................................................................................... 19
4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN ............................................................................................... 20
5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus ....................................................................................................................... 44
5.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä ....................................................................................... 45
5.3.2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä ......................................................................... 59
5.4 Toinen kotimainen kieli ....................................................................................................................... 72
5.4.1 Ruotsi ............................................................................................................................................... 72
5.5 Vieraat kielet ...................................................................................................................................... 84
5.11 Filosofia ............................................................................................................................................. 165
5.13 Historia .............................................................................................................................................. 186
8.2.7 Historia ......................................................................................................................................... 318
yhteiskunnasta ja vahvistaa hänen valmiuksiaan toimia yhteiskunnallisista
asioista kiinnostuneena aktiivisena kansalaisena. Kansalaisyhteiskuntaa,
yhteiskunnan rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista
tarkastellaan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta.
Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.
Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten
ilmiöiden tutkimiseen, arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja
vaihtoehtojen pohdintaan. Lisäksi se vahvistaa talousosaamista, oikeudellista
ymmärrystä ja kannustaa aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Lähtökohtana on elävän kiinnostuksen herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin
199
ja maailman tapahtumiin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen
ajattelun taitoihin, kuten monipuoliseen tiedon hankintaan, tiedon ja
tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekä keskustelu- ja
argumentointitaitoihin.
Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian
peruslähtökohdat, kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien
kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja
yrittäjyyden arvostaminen.
Opetuksen tavoitteet
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää yhteiskunnan olemuksen ja muutoksen historiallisen kehityksen
tuloksena
• tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä
hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
• hallitsee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja
talouselämän perusteet ja toimintatavat sekä osaa suhteuttaa ne
eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
• pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa
kunnioittavan ja erilaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksen
• tuntee vaikutusmahdollisuutensa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä
paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut
toimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena
• pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja ajankohtaista
aineistoa eri lähteistä myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä
tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista
informaatiota
• osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja
kiistanalaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä
• osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä,
vertailla yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä
arvioida yhteiskunnallisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia
200
motiiveja ja vaikutuksia eri väestöryhmien kannalta.
Arviointi
Oppimisen arvioinnin lähtökohtana ovat yhteiskuntaopin tiedonaloille
ominaisten tietojen, taitojen ja toimintatapojen hallinta sekä oppiaineen
yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettu
arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan kykyä hallita keskeisiä
käsitteitä ja suuria kokonaisuuksia sekä arvioida asioiden välisiä yhteyksiä,
syy-seuraussuhteita ja niiden merkitystä.
Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön. Huomiota
kiinnitetään opiskelijan tiedonhankintataitoihin, kykyyn ilmaista tietojaan ja
argumentoida jäsentyneesti sekä taitoa arvioida ja tulkita kriittisesti
yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja
graafista informaatiota.
Kurssien arvioinnin perustana oleva jatkuva ja monipuolinen näyttö voi
koostua muun muassa sekä yksilöinä että ryhmissä tuotetuista kirjallisista
töistä, suullisista esityksistä sekä sähköisistä tuotoksista – esimerkiksi
blogityöskentelyyn liittyen. Lisäksi voidaan hyödyntää esimerkiksi
vertaisarviointia, itsearviointia ja/tai prosessiarviointia.
Arviointikriteerit, joihin kurssiarviointi perustuu, annetaan kurssin alussa. Näin
ollen arvosteluperusteet ovat läpinäkyviä ja opiskelija voi palata niihin kurssin
aikana.
Pakolliset ja syventävät arvioidaan numeroarvosanalla 4 - 10 ja soveltavat
kurssit suoritusmerkinnällä (S/H).
Aihekokonaisuuksien ilmeneminen oppiaineessa
Yhteiskuntaopin keskeisiä ja aineelle luontaisia aihekokonaisuuksia ovat:
• aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä
• hyvinvointi ja turvallisuus
• kestävä elämäntapa ja globaali vastuu
201
• monilukutaito ja mediat
• teknologia ja yhteiskunta.
Nämä aihekokonaisuudet ovat tiivis osa yhteiskuntaopin opetusta.
Yhteistyö muiden oppiaineiden ja keskeisten tahojen kanssa
Yhteistyötä eri tahojen kanssa tehdään aiheittain ja teemoittain soveltuvilta
osin hyödyntäen esimerkiksi pankkeja, käräjäoikeutta ja asiantuntijavieraita.
Ympäröivä yhteiskunta korostuu kursseilla riippuen ajankohdasta,
ajankohtaisista tapahtumista ja yksilöiden toiminnasta. Esimerkiksi
vaalivuosina voidaan järjestää vaalipaneeleita, joiden kautta vaalit saadaan
näkyviksi myös lukioilla.
Eri oppiaineiden kanssa tehtävä yhteistyö riippuu kurssista ja tilanteesta.
Esimerkiksi taloustiedon (YH2) luonteva kumppani on talousmatematiikka
(MAB6). Ihanteellista olisikin, että nämä kurssit käytäisiin mahdollisimman
samanaikaisesti, sillä ne hyödyttävät ja täydentävät toisiaan.
Paikallisuuden näkyminen oppiaineen opetuksessa
Paikallisuus korostuu yhteiskuntaopissa ja näkyy konkreettisesti esimerkiksi
pankkiyhteis-työn ja käräjäoikeusvierailujen kautta.
Opiskelijalähtöisyyden ilmeneminen oppiaineessa
Opiskelijaa kannustetaan ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteitään,
seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua ja osallistumaan siihen. Opiskelijaa
myös rohkaistaan toimimaan aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä.
Oppiaineessa otetaan huomioon erilaiset opis-kelutavat ja oppimistyylit.
Itseohjautuvuus, vertaisoppiminen ja ryhmässä toimiminen auttavat
opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan sekä ryhmän
toiminnasta.
Kurssien suoritusjärjestys
Sitovaa suoritusjärjestystä ei ole.
202
Pakolliset kurssit
1. Suomalainen yhteiskunta (YH1)
Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä
vaikuttamiseen. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-
opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen.
Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden
kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta
korostaen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet paikallisella ja valtiollisella tasolla
• tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta
• pystyy tarkastelemaan yhteiskuntaa ja sen kehitystä analyyttisesti erilaisista näkökulmista
• tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa
• osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta.
Keskeiset sisällöt
Suomalaisen yhteiskunnan rakenne
• Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne
• väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät
• Oikeusvaltio ja sisäinen turvallisuus
• kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet
• oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta
Hyvinvointi ja tasa-arvo
203
• hyvinvointivaltion tehtävät ja voimavarat
• pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus, edut ja haasteet
• yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
Valta, vaikuttaminen ja päätöksenteko
• yhteiskunnallisen vallankäytön muodot
• demokratia ja muut poliittiset järjestelmät
• Suomen kunnallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä
Lähtökohtana henkilökohtaisen suunnitelman laatimisessa on lähtötason sekä
mahdollisten hyväksi luettavien ja tunnustettavien opintojen selvittäminen.
Tärkein yhteistyötaho on paikallinen rikosseuraamuslaitoksen henkilöstö.
262
Vankeinhoidon henkilöstö hoitaa tiedottamisen.
Oppimisen ja opiskelun tuki
Vangeille annettavassa perusopetuksessa opiskelijat toimivat pienissä
opetusryhmissä, mutta usein opettajan ollessa fyysisesti eri paikassa.
Oppimista pyritään tukemaan tarjoamalla mahdollisuus nauhoitettujen
oppituntien seuraamiseen. Opettaja antaa tarvittaessa lisätukea oppituntien
sekä käytössä olevien resurssien puitteissa.
Käytännössä vastuu tuen tarpeen arvioinnista ja suunnittelusta sekä
järjestämisestä on rikosseuraamuslaitoksen viranomaisilla.
Tiedotusvastuu tukimahdollisuuksista on rikosseuraamuslaitoksen
henkilöstöllä.
Opiskeluhuolto
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan aikuisten perusopetusta järjestetään
ainoastaan vankilopetuksena. Opiskeluhuollosta vastaa rikosseuraamuslaitos.
Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Vankilaopetuksessa näistä vastaavat rikosseuraamuslaitoksen viranomaiset.
Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus
Opetuksen järjestäjä neuvottelee vankien opetuksen järjestämisestä
rikosseuraamuslaitoksen viranomaisten kanssa.
Hämeenlinnan seudulla aikuisten perusopetuksen vankilaopetuksesta vastaa
Koulutuskuntayhtymä Tavastiaan kuuluva Hämeenlinnan lyseon lukion
aikuislinja.
263
Vankilaopetuksessa pyritään käyttämään joustavia opetusjärjestelyitä ja
hyödyntämään tietotekniikan tuomat mahdollisuudet siten kuin siitä
rikosseuraamuslaitoksen viranomaisten kanssa paikallisesti sovitaan.
Etäopetusta järjestetään Internet-selaimella toimivan sovelluksen kautta
useisiin vankiloihin samanaikaisesti lähiopetusta simuloiden. Opetus
järjestetään tiiviissä yhteistyössä rikosseuraamusviraston asiantuntijoiden
kanssa ja siinä huomioidaan toimivien opetusjärjestelyjen lisäksi
turvallisuusnäkökohdat.
Vankilaopetuksella pyritään tukemaan vankilaopiskelijaa kokonaisvaltaisesti.
Opiskelijaa kannustetaan näkemään omat mahdollisuutensa pärjätä
arkielämässä ja jatko-opinnoissa sekä arvioimaan oppimistaitojaan.
Onnistumisen kokemuksilla pyritään vahvistamaan hänen uskoaan omiin
kykyihinsä.
Jos opinnot jäävät kesken ennen vapautumista koevapauteen tai vanki
vaihtaa vankilaa kesken opetuskokonaisuuden, pystytään hänelle tarjoamaan
mahdollisuus jatkaa opinnot loppuun osallistumalla etäopetukseen myös
uudessa sijoituspaikassaan.
8.1.2 Aikuisten varsinaisen perusopetuksen tuntijako
Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä opetuksessa aikuisten
perusopetuksen oppimäärä sisältää vähintään 30 päättövaiheen kurssia,
mutta opetuksen järjestäjän harkintaan jää, mikä vähimmäislaajuus on
opiskelijan edun mukaista. Äidinkielen ja vieraiden kielten kursseja on
opiskeltava yhteensä vähintään 20.
Aikuisten perusopetuksessa kurssin kesto on 28 tuntia. Opetusta voidaan
järjestää osaksi tai kokonaan etäopetuksena. Lähiopetuksessa opetukseen
tulee tuntia kohden käyttää vähintään 40 minuuttia.
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan antamassa opetuksessa saman
264
oppiaineen kursseja paketoidaan mahdollisuuksien mukaan useamman
kurssin kokonaisuudeksi. Tällöin opetuksessa vuorottelevat opettajan antama
lähiopetus ja itsenäisen työn jaksot. Lähiopetuksena annettava tuntimäärä
määräytyy opintokokonaisuuskohtaisesti kurssikokonaisuuksien laajuuden ja
mukana olevien opiskelijoiden määrän mukaisesti. Opiskelijan työmäärä
kussakin kurssissa on kuitenkin 28 tuntia ja siihen liittyvän itsenäinen työ
(esim. läksyt ja kokeisiin valmistautuminen).
Koulutuskuntayhtymä Tavastian lukiokoulutuksen aikuislinjalla vankilassa
annettavan aikuisten perusopetuksen tuntijako on seuraava:
265
Vankilassa annettavan aikuisten perusopetuksen tuntijako 1.1. 2018
Aineryhmä - Oppiaine Pakolliset kurssit
Kielet yhteensä 20
- Äidinkieli ja kirjallisuus 9**
- Toinen kotimainen kieli 3**
- Vieraat kielet, A-englanti 8**
Matematiikka 8
Uskonto 1
Terveystieto, jos ei ole sisältynyt aiempiin opintoihin*
1*
YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 30
** Kursseja on tarjottava. Tarjottavien kurssien määrästä määrätään tässä opetussuunnitelmassa. Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän
mukaisesti.
Jos opiskelija on vapautettu aiemmin vieraan kielen ja/tai toisen kotimaisen kielen opiskelusta, hänen oppimääräänsä pitää silti sisältyä vähintään 30 kurssia. Jos opiskelijalla on aikaisempia suorituksia perusopetuksen päättövaiheen kursseista, voidaan niitä lukea hänen päättötodistukseensa enintään seuraavasti. (kieliä oltava kuitenkin yhteensä 20 kurssia):
Korvaavat opinnot/hyväksi luettavat kurssit
Historia 1
Yhteiskuntaoppi 2
Fysiikka 1
Kemia 1
Biologia 1
Maantieto 1
Opinto-ohjaus ja työelämätiedot 2
Muita perusopetuksen soveltuvia oppiaineita ja aihealueita 11
266
8.2 Oppiaineet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa Tässä määritellään tehtävä, tavoitteet ja tavoitteisiin liittyvät keskeiset
sisältöalueet. Lisäksi määritellään tavoitteet, jotka koskevat
oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen
ja oppimisen arviointiin liittyviä erityisiä näkökulmia kussakin oppiaineessa.
Oppiaineosuuksissa käytetään lyhenteitä. Tavoitteet on numeroitu T1, T2 jne.
Tavoitteisiin liittyviin kursseihin viitataan oppiaineiden tavoitetaulukoissa.
Laaja-alaiset osaamisalueet on numeroitu L1, L2 jne. ja niihin viitataan
oppiaineiden tavoitetaulukoissa.
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus
L3 Arjen taidot
L4 Monilukutaito
L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Oppiaineosuuksissa käytetään lyhenteitä. Tavoitteet on numeroitu T1, T2 jne.
Tavoitteisiin liittyviin kursseihin viitataan oppiaineiden tavoitetaulukoissa.
Laaja-alaiset osaamisalueet on numeroitu L1, L2 jne. ja niihin viitataan
oppiaineiden tavoitetaulukoissa.
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus
L3 Arjen taidot
L4 Monilukutaito
L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
267
8.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus
KIELIKASVATUS
Kielitaidon kehittyminen jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen
kompetenssi kehittyy erilaisissa yhteyksissä kotona, opiskelun parissa,
työelämässä ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä
niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana
on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa opiskelijoiden kielitietoisuutta ja
eri kielten rinnakkaista käyttöä. Opiskelijoita ohjataan tekemään havaintoja
erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon
käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä.
Opiskelijat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Opiskelijoita
ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa
tarvittavaa tietoa eri kielillä.
Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja
kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja
uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee
opiskelijoiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia opiskelijoiden käyttämiä
kieliä mahdollisimman laajasti. Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta
omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti.
Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.
Oppiaineen tehtävä
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijoiden
kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä,
kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista sekä tulemaan tietoiseksi itsestään
viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Opiskelijoiden arjessa ja työelämässä tarvittavia
kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja
ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa
kehittämiseen.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden
kanssa kielikasvatuksesta ja auttaa opiskelijoita rakentamaan kielellistä ja
268
kulttuurista identiteettiä kulttuurisesti moninaisessa ja medioituneessa
yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-, tieto- ja
kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Keskeisiä ovat
monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan
ja jakamisen taidot. Opiskelijoiden taitotasolle soveltuva kirjallisuus,
monimuotoiset tekstit ja kulttuurituotteet vahvistavat luovuuden ja
mielikuvituksen monipuolista kehittymistä sekä laajentavat opiskelijoiden
käsitystä oman kielellisen ilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus ja
kulttuuriperinnön tuntemus yhdistävät opiskelijan kulttuuriinsa ja avartavat
käsitystä muista kulttuureista.
Opiskelijoita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen
erilaisissa viestintäympäristöissä. Osana eettistä kasvatusta opiskelijoita
ohjataan ymmärtämään omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen
vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoista äidinkielen ja
kirjallisuuden opetuksessa painottuvat tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen
strategiset taidot. Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää
kielitietoisuutta sekä kielen havainnoinnin taitoja. Opetus perustuu
yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielen rakenteita
opiskellaan opiskelijoiden taitotasolle sopivien tai tyypillisten
kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä. Jokaisen kurssin sisältöön
tuodaan mukaan oppiaineen kulttuurisisältöjä, joista keskeisiä ovat sanataide,
media, draama ja teatteritaide. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on
lukemiseen innostamisen tukeminen ja kulttuurintuntemuksen syventäminen.
Mediakasvatuksen tehtävänä on kriittisen medialukutaidon ja aktiivisen
Kirjallisuudenopetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten,
historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa
aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden koulussa ja koulun ulkopuolella
tapahtuvaa oppimista auttamalla heitä löytämään ja käyttämään itselleen
sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan.
Opiskelijoita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja
omalle lukutavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta sekä
kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen,
kuuntelemiseen ja katselemiseen. Opiskelijoita ohjataan myös vastuulliseen
mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien
tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta.
Opiskelijat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä
oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämisessä.
Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa
ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa.
Opiskelijan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa
aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Opiskelijan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa.
Kannustava ja rakentava palaute tukee opiskelijoiden motivaation
rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa opiskelijoita
löytämään omat vahvuutensa. Opiskelijoille annetaan säännöllisesti tietoa
oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi
nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän
palautteen avulla opiskelijoita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan,
tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan sekä annetaan välineitä niiden
kehittämiseen. Aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa kaikki tavoitealueet
ovat opiskelijan oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu
monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin
271
erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Opiskelijoilla tulee olla
mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi
harjoitellaan vertaisarviointia.
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla
kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut kurssilla oppiaineen opetukselle
asetetut tavoitteet. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kurssin
tavoitteisiin siten kuin kunkin oppiaineen perustetekstissä on kuvattu.
Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki
opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit.
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan
kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin aikuisten perusopetuksen
päättöarvioinnin kriteereiden edellyttämää osaamista. Arvosanan kahdeksan
tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa
heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Suomen kieli ja kirjallisuus
Oppimäärän erityinen tehtävä
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää
opiskelijoiden suomen kielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja
tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukee opiskelijoiden
kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessa ohjataan
opiskelijoita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin
merkitystä ja asemaa kulttuurisesti moninaisessa ja monikielisessä
yhteiskunnassa. Opiskelijoita ohjataan huomaamaan koulun ulkopuolella
opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimisen
tukena.
Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielen asema
kansalliskielinä ja suomen asema enemmistökielenä ja pääasiallisena
opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline
muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset
272
oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena
kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -
oppimäärien opetuksen kanssa.
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet aikuisten
perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteisiin
liittyvät
kurssit
Laaja-
alainen
osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 ohjata opiskelijaa laajentamaan taitoaan toimia tavoitteellisesti, motivoituneesti, eettisesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä
äi1–5, äi6 L2, L3, L6,
L7
T2 kannustaa opiskelijaa monipuolistamaan ryhmäviestintätaitojaan ja kehittämään taitoaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintojaan
äi1–5 L1, L2, L3,
L7
T3 ohjata opiskelijaa monipuolistamaan taitojaan ilmaista itseään erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinoin
äi5, äi6, äi9 L1, L2, L3,
L7
T4 kannustaa opiskelijaa syventämään viestijäkuvaansa niin, että hän oppii havainnoimaan omaa viestintäänsä, tunnistamaan omia vuorovaikutuksellisia vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan erilaisissa, myös monimediaisissa viestintäympäristöissä
äi3, äi5, äi9 L1, L2, L6,
L7
Tekstien tulkitseminen
T5 ohjata opiskelijaa kehittämään tekstien ymmärtämisessä ja analysoimisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja ja taitoa arvioida oman lukemisensa kehittämistarpeita
äi1, äi2, äi4,
äi7
L1, L2, L4
T6 tarjota opiskelijalle monipuolisia mahdollisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arvioida monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä
äi1–4, äi6–8 L1, L4
T7 ohjata opiskelijaa kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa, harjaannuttaa opiskelijaa tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoa
äi2–4, äi6–8 L1, L2, L4
T8 kannustaa opiskelijaa kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla
äi1–2, äi6–8 L2, L4, L5,
L6
273
T9 kannustaa opiskelijaa laajentamaan kiinnostusta itselle uudenlaisia fiktiivisiä tekstejä ja kirjallisuudenlajeja kohtaan ja monipuolistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukokemuksiaan ja niiden jakamisen keinoja sekä syventämään ymmärrystä fiktion keinoista
äi2, äi4, äi6-8 L1, L2, L4,
L5
Tekstien tuottaminen
T10 rohkaista opiskelijaa ilmaisemaan ajatuksiaan kirjoittamalla ja tuottamalla monimuotoisia tekstejä sekä auttaa opiskelijaa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana
äi2, äi4, äi6,
äi9
L1, L4. L5,
L7
T11 tarjota opiskelijalle tilaisuuksia tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa opiskelijaa valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja
äi2–3, äi6,
äi9
L2, L4, L5
T12 ohjata opiskelijaa vahvistamaan tekstin tuottamisen prosesseja, tarjota opiskelijalle tilaisuuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista opiskelijaa vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana
äi2–3, äi6,
äi9
L2, L4, L5,
L6
T13 ohjata opiskelijaa edistämään kirjoittamisen sujuvoittamista ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventämään ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tietoa kirjoitetun kielen konventioista
äi1, äi3–4,
äi6, äi9
L2, L4, L5,
L6
T14 harjaannuttaa opiskelijaa vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja monipuolistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapojen hallintaa omassa tekstissään sekä opastaa opiskelijaa toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen
äi1–4, äi6,
äi9
L2, L4, L5,
L7
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15 ohjata opiskelijaa syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa opiskelijaa tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia
äi3–5, äi8 L1, L2, L4
T16 kannustaa opiskelijaa avartamaan kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystään, tutustuttaa häntä kirjallisuuden historiaan ja nykykirjallisuuteen, kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä pohtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä omassa elämässään, tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen
äi4, äi7, äi10 L1, L2, L4
T17 ohjata opiskelija tutustumaan Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suomen kielen taustaan ja piirteisiin ja auttaa opiskelijaa pohtimaan äidinkielen merkitystä sekä tiedostumaan omasta kielellisestä ja kulttuurisesta identiteetistään sekä innostaa opiskelijaa aktiiviseksi kulttuuritarjonnan käyttäjäksi ja tekijäksi
äi2, äi4, äi7,
äi9–10
L2, L4, L6,
L7
274
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän kurssit aikuisten
perusopetuksen päättövaiheessa
Aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa suomen kielen ja kirjallisuuden
oppimäärän eri tavoitealueet integroituvat oppimisessa toisiinsa. Kaikilla
kursseilla opiskellaan monipuolisesti eri tavoite- ja sisältöalueita, vaikka
kurssin näkökulmasta jokin oppimäärän osa-alue tai näkökulma painottuu.
Kursseja voidaan paikallisesti yhdistää tai ryhmitellä laajemmiksi kursseiksi tai
jaksoiksi.
Näissä opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu 10 suomen kieli ja
kirjallisuus -oppimäärän kurssia, joiden pakollisuus/valinnaisuus kuvataan
paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan vankilaperusopetuksessa opiskelijan
oppimäärään sisällytetään pakollisena yhdeksän äidinkielen ja kirjallisuuden
kurssia
äi1 Suomen kielen ja kirjallisuuden perusteet
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Kurssin sisällöissä keskitytään vahvistamaan tekstien tuottamisen ja
tulkitsemisen perustaitoja. Kurssilla työskennellään erilaisissa
viestintäympäristöissä ja samalla monipuolistetaan suullisia ja kirjallisia
viestintätaitoja. Kurssin aikana opitaan oman tekstin rakentamiseen liittyvät
perusasiat, harjoitellaan tekstin tuottamista vaiheittain sekä annetaan ja
vastaanotetaan palautetta tekstien tuottamisen eri vaiheissa. Samalla
paneudutaan erilaisten tekstien erittelyyn ja arviointiin sekä syvennetään
tekstin ymmärtämisen strategioita: sisällön ennustaminen, ydinajatusten
tiivistäminen, päätelmien ja kysymysten teko ja tiedon suhteuttaminen
muuhun tietopohjaan. Perehdytään tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin
tietolähteisiin ja niiden luotettavuuden arviointiin. Keskeisenä sisältönä on
myös yleiskielen hallinnan vahvistaminen. Tutustutaan lyhyisiin
kaunokirjallisiin teksteihin oman lukukokemuksen näkökulmasta.
275
äi2 Monimuotoiset tekstit
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Kurssilla vahvistetaan ja syvennetään monimuotoisten tekstien tulkinnan
taitoja tutustumalla eri tekstilajeihin. Elämyksellisen lukemisen, kuuntelemisen
ja katselemisen lisäksi tutustutaan erittelevään, tulkitsevaan ja kriittiseen
lukutapaan. Samalla harjoitellaan erilaisia ja eri tilanteisiin sopivia ilmaisun
keinoja. Harjaannutaan ottamaan kantaa ja perustelemaan ajatuksia niin
suullisesti kuin kirjallisestikin. Erilaisten tekstien avulla harjoitellaan lähteiden
käyttöä, arviointia ja niihin viittaamista.
äi3 Tekstien tuottaminen ja tulkitseminen
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Opiskelijan lukutaitoa ja tekstien tulkitsemisen taitoja syvennetään tutkimalla
erilaisia tekstejä eri muodoissaan. Tekstien tulkinnassa tarvittavien käsitteiden
käyttöä lisätään. Luettuun myös eläydytään ja jaetaan lukukokemuksia muille.
Tutustutaan monimuotoisiin eritteleviin, pohtiviin, kantaa ottaviin ja ohjaaviin
teksteihin ja niiden keskeisiin kielellisiin piirteisiin. Tuotetaan tekstejä eri
muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina, audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä.
Samalla perehdytään tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin sekä
harjaannutaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta tekstin tuottamisen
eri vaiheissa. Kurssilla harjoitellaan myös puheen ja kokonaisilmaisun erilaisia
keinoja esimerkiksi valmistelluissa puhe-esityksissä. Harjoitellaan arvioimaan
omaa vuorovaikutustaitoa ja viestintätapaa sekä havaitsemaan
kehittämiskohteita tällä osa-alueella.
äi4 Kieli ja kulttuuri
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Kurssilla vahvistetaan edelleen erilaisten tekstilajien hallintaa. Kurssin aikana
perehdytään erityisesti suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin ja teemoihin eri
aikoina. Samalla opiskelija tutkii kirjallisuuden, kulttuuriperinnön ja taiteen
yhteyttä ympäröivään yhteiskuntaan. Niin ikään tutustutaan kielessä ja
Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 ohjata opiskelijaa laajentamaan taitoaan toimia tavoitteellisesti, motivoituneesti, eettisesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä
äi1–5, äi6
Vuorovaikutus erilaisissa viestintäympäristöissä
Opiskelija osaa toimia tavoitteen mukaisesti erilaisissa viestintäympäristöissä ja -tilanteissa, osoittaa ymmärtävänsä muiden puheenvuoroja ja osaa
278
tarkkailla oman viestintänsä vaikutuksia muihin.
T2 kannustaa opiskelijaa monipuolistamaan ryhmäviestintätaitojaan ja kehittämään taitoaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintojaan
äi1–5 Vuorovaikutus ryhmässä
Opiskelija osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella sen uskottavasti. Opiskelija ottaa toisten näkemykset huomioon ja tekee yhteistyötä heidän kanssaan vuorovaikutustilanteissa.
T3 ohjata opiskelijaa monipuolistamaan taitojaan ilmaista itseään erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinoin
äi5, äi6, äi9
Kokonaisilmaisun ja esiintymisen taidot
Opiskelija osaa ilmaista itseään ja käyttää tavoitteen ja tilanteen mukaisesti kokonaisilmaisun keinoja. Opiskelija osaa esittää sekä spontaanin että valmistellun puheenvuoron tai puhe-esityksen ja ottaa esittäessään yleisönsä huomioon ja käyttää joitakin havainnollistamisen keinoja.
T4 kannustaa opiskelijaa syventämään viestijäkuvaansa niin, että hän oppii havainnoimaan omaa viestintäänsä, tunnistamaan omia vuorovaikutuksellisia vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan erilaisissa, myös monimediaisissa viestintäympäristöissä
äi3, äi5, äi9
Vuorovaikutustaitojen kehittäminen
Opiskelija osaa arvioida omia vuorovaikutustaitojaan saamansa palautteen pohjalta ja nimetä kehittämiskohteita.
Tekstien tulkitseminen
T5 ohjata opiskelijaa kehittämään tekstien ymmärtämisessä ja analysoimisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja ja taitoa arvioida oman lukemisensa kehittämistarpeita
äi1, äi2, äi4, äi7
Tekstinymmärtämisen strategiat
Opiskelija osaa käyttää tekstinymmärtämisen strategioita itsenäisesti. Opiskelija osaa arvioida omaa lukutaitoaan ja nimetä kehittämiskohteita.
T6 tarjota opiskelijalle monipuolisia mahdollisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arvioida monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä
äi1–4, äi6–8
Tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito
Opiskelija osaa käyttää ja tulkita ohjatusti erityyppisiä, monimuotoisia ja myös itselleen uudenlaisia tekstejä.
279
T7 ohjata opiskelijaa kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa, harjaannuttaa opiskelijaa tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoa
äi2–4, äi6–8
Tekstien erittely ja tulkinta
Opiskelija osaa tarkastella tekstejä kriittisesti, tunnistaa tekstilajeja ja osaa kuvailla joitakin pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Opiskelija ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä.
T8 kannustaa opiskelijaa kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla
äi1–2, äi6–8
Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys
Opiskelija osaa nimetä tiedonhaun keskeiset vaiheet ja tietää, mistä ja miten tietoa voidaan hakea. Opiskelija osaa arvioida tietojen käytettävyyttä ja lähteiden luotettavuutta.
T9 kannustaa opiskelijaa laajentamaan kiinnostusta itselle uudenlaisia fiktiivisiä tekstejä ja kirjallisuudenlajeja kohtaan ja monipuolistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukokemuksiaan ja niiden jakamisen keinoja sekä syventämään ymmärrystä fiktion keinoista
äi2, äi4, äi6–8
Fiktiivisten tekstien erittely ja tulkinta ja lukukokemusten jakaminen
Opiskelija osaa tulkita fiktiivisiä tekstejä, käyttää keskeisimpiä käsitteitä puhuessaan teksteistä ja osaa liittää tekstit johonkin kontekstiin. Opiskelija löytää itsenäisesti itselleen ja tilanteeseen sopivaa luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa. Opiskelija lukee useita kirjoja ja osaa jakaa lukukokemuksiaan.
Tekstien tuottaminen
T10 rohkaista opiskelijaa ilmaisemaan ajatuksiaan kirjoittamalla ja tuottamalla monimuotoisia tekstejä sekä auttaa opiskelijaa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana
äi2, äi4, äi6, äi9
Ajatusten ilmaiseminen, tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito
Opiskelija tuottaa ohjatusti myös itselleen uudenlaisia tekstejä, kokeilee erilaisia tapoja ja keinoja tuottaa tekstiä ja ilmaista näkemyksiään. Opiskelija osaa kuvailla itseään tekstin tuottajana.
T11 tarjota opiskelijalle tilaisuuksia tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa opiskelijaa valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja
äi2–3, äi6, äi9
Tekstilajien hallinta Opiskelija osaa ohjatusti tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä ja käyttää niille tyypillisiä ilmaisutapoja.
280
tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja
T12 ohjata opiskelijaa vahvistamaan tekstin tuottamisen prosesseja, tarjota opiskelijalle tilaisuuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista opiskelijaa vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana
äi2–3, äi6, äi9
Tekstien tuottamisen prosessien hallinta
Opiskelija osaa nimetä tekstien tuottamisen prosessin vaiheita ja osaa työskennellä niiden mukaisesti sekä yksin että ryhmässä. Opiskelija antaa ja vastaanottaa palautetta teksteistä ja osaa arvioida omia tekstintuottamisen taitojaan ja nimetä niiden kehittämiskohteita.
T13 ohjata opiskelijaa edistämään kirjoittamisen sujuvoittamista ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventämään ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tietoa kirjoitetun kielen konventioista
äi1, äi3-4, äi6, äi9
Kirjoitetun kielen konventioiden hallinta ja kirjoitustaito
Opiskelija tuntee kirjoitettujen tekstien perusrakenteita ja kirjoitetun yleiskielen piirteitä ja osaa hyödyntää tietoa tekstejä kirjoittaessaan ja muokatessaan. Opiskelija kirjoittaa sujuvasti käsin ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.
T14 harjaannuttaa opiskelijaa vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja monipuolistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapojen hallintaa omassa tekstissään sekä opastaa opiskelijaa toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen
äi1–4, äi6, äi9
Tiedon esittäminen, hallinta ja eettinen viestintä
Opiskelija osaa käyttää omissa teksteissään muualta hankittua tietoa. Opiskelija osaa tehdä muistiinpanoja, tiivistää hankkimaansa tietoa ja käyttää lähteitä omassa tekstissään. Opiskelija noudattaa tekijänoikeuksia ja osaa merkitä lähteet.
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15 ohjata opiskelijaa syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa opiskelijaa tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia
äi3–5, äi8
Kielitietoisuuden kehittyminen
Opiskelija osaa kuvailla tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä, pohtia niiden merkityksiä ja kuvata eri rekisterien ja tyylien välisiä eroja.
T16 kannustaa opiskelijaa avartamaan kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystään, tutustuttaa häntä kirjallisuuden
äi4, äi7, äi10
Kirjallisuuden tuntemuksen, kulttuuritietoisuuden ja
Opiskelija tuntee ja ymmärtää kulttuurin monimuotoisuutta sekä osaa kuvata omia
281
historiaan ja nykykirjallisuuteen, kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä pohtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä omassa elämässään, tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen
lukuharrastuksen kehittyminen
kulttuurikokemuksiaan. Opiskelija tuntee kirjallisuuden vaiheita ja suomalaisen kulttuurin juuria. Opiskelija tuntee kirjallisuuden päälajit ja on lukenut sovitut kirjat.
T17 ohjata opiskelija tutustumaan Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suomen kielen taustaan ja piirteisiin ja auttaa opiskelijaa pohtimaan äidinkielen merkitystä sekä tulemaan tietoiseksi omasta kielellisestä ja kulttuurisesta identiteetistään sekä innostaa opiskelijaa aktiiviseksi kulttuuritarjonnan käyttäjäksi ja tekijäksi
äi2, äi4, äi7, äi9-10
Kielen merkityksen ja aseman hahmottaminen
Opiskelija osaa kuvailla Suomen kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Opiskelija osaa kuvailla äidinkielten merkitystä, suomen kielen piirteitä ja asemaa muiden kielten joukossa.
8.2.2 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
KIELIKASVATUS
Kielitaidon kehittyminen jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen
kompetenssi kehittyy erilaisissa yhteyksissä kotona, opiskelun parissa,
työelämässä ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä
niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana
on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa opiskelijoiden kielitietoisuutta ja
eri kielten rinnakkaista käyttöä. Opiskelijoita ohjataan tekemään havaintoja
erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon
käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä.
Opiskelijat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Opiskelijoita
ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa
tarvittavaa tietoa eri kielillä.
Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja
kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja
uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee
opiskelijoiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia opiskelijoiden käyttämiä
282
kieliä mahdollisimman laajasti. Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta
omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti.
Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.
Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelu aikuisten
perusopetuksen päättövaiheessa
Aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden opintoihin kuuluu vähintään yksi A-
kielen oppimäärä. Näihin perusteisiin on laadittu A-oppimäärän perusteet
englannille ja muulle vieraalle kielelle. Toiselle kotimaiselle kielelle on laadittu
B1-oppimäärän perusteet. Kielistä käytetään seuraavia koodeja:
ru = ruotsi
en = englannin kieli
Kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien
tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi rub3 tarkoittaa
ruotsin kielen B-oppimäärän kurssia numero 3 perusopetuksessa.
Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 kielten eri oppimäärissä
Kieli ja oppimäärä
Taito toimia vuorovaikutuksessa - vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa - viestintästrategioiden käyttö - viestinnän kulttuurinen sopivuus
Taito tulkita tekstejä - kuullun ymmärtäminen - tekstin ymmärtäminen
Taito tuottaa tekstejä - puhuminen - kirjoittaminen
A-ruotsi A2.2 A2.2 A2.1
A-suomi B1.1 B1.1 A2.2
A-englanti B1.1 B1.1 B1.1
A-saame A2.2 A2.2 A2.1
muut A-kielet
A2.2 A2.2 A2.1
B1-ruotsi A1.3 A1.3 A1.3
B1-suomi A1.3 A1.3 A1.3
B1 vieras kieli
A2.1 A2.1 A1.3
B2-kielet A1.3 A1.3 A1.2
B2-saame A1.3 A1.3 A1.2
ÄKO-ruotsi B1.2 B1.2 B1.2
283
ÄKO-suomi
B1.2 B1.2 B1.2
Toinen kotimainen kieli, ruotsi B1-oppimäärä
Oppiaineen tehtävä
Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun
toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää
ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen
identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden
karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten
opiskelussa on runsaasti sijaa oppimisen ilolle ja luovuudelle.
Ruotsin kielen opetus on osa kielikasvatusta. Opiskelijoissa herätetään
kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen
moninaisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ruotsinkielisissä
ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja
erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten
opiskelussa vahvistetaan erilaisia opiskelijoita kiinnostavalla
kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla opiskelijoita tekemään aidosti itseään
monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia
työtapoja.
Ruotsin kielen opiskelu valmistaa opiskelijoita suunnitelmalliseen ja luovaan
työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa
luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja
opiskelijoiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia
osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.
Opetus vahvistaa opiskelijan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja
käyttää niitä rohkeasti. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus edetä
yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus pyritään
järjestämään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä
284
entuudestaan osaavat voivat edistyä.
Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä.
Opiskelijoiden erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien
valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja eri kielten välille sekä opiskelijoiden
vapaa-ajan kielenkäyttöön. Tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu
hakemaan osaamillaan kielillä tietoa. Myös työelämässä tarvittavaan
kielitaitoon kiinnitetään huomiota tekstien ja tehtävien valinnassa.
Ruotsin kielen opiskelu aikuisten perusopetuksessa (B1-oppimäärä)
Näissä opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu 8 ruotsin B1-oppimäärän
kurssia, joiden pakollisuus/valinnaisuus kuvataan paikallisessa
opetussuunnitelmassa. Opiskelija, jolla ei ole ruotsin kielessä aiempia
opintoja tai muulla tavoin hankittua ruotsin taitoa, aloittaa opintonsa kurssista
1. Kaikki tavoitteet (T1-T9) ovat mukana kaikilla kursseilla, mutta niiden
painotus voi vaihdella.
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan antamassa vankien
perusopetuksessa ruotsin B1 -oppimäärään sisältyy vähintään kolme RUB -
oppiaineen kurssia.
Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät kurssit
Laaja-alainen osaaminen
Kielenopiskelutaidot
T1 rohkaista opiskelijaa asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioida oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata opiskelijaa myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen
rub1–rub8 L1, L3, L5
T2 rohkaista opiskelijaa näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsinkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen myös opiskelun ulkopuolella
rub1–rub8 L2, L4, L5, L6, L7
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
285
T3 järjestää opiskelijoille tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta
rub1–rub8 L4
T4 tukea opiskelijaa kielellisten viestintästrategioiden käytössä rub1–rub8 L4
T5 auttaa opiskelijaa laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan
rub1–rub8 L2
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T6 rohkaista opiskelijaa tulkitsemaan monentyyppisiä puhuttuja ja kirjoitettuja ruotsinkielisiä tekstejä oman edistymisen kannalta sopivimmalla vaikeustasolla
rub1–rub8 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T7 tarjota opiskelijalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin
rub1–rub8 L5
Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen
T8 ohjata opiskelijaa tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön sekä yhteisiin arvoihin
rub1–rub8 L2, L5
T9 ohjata opiskelijaa havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisen tukena
rub1–rub8 L1, L4
Ruotsin kielen B1-oppimäärän kurssit aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
rub1 Kielitaidon alkeet: Lähtökohtia ruotsin opiskelulle
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Tutustutaan ruotsin opiskeluun. Harjoitellaan itseä koskevien tietojen
kertomista ja vaihtamista. Painotetaan ruotsinkielisen puheen havainnointia ja
ääntämistä. Opetellaan kielenopiskelutaitoja. Tutustutaan alustavasti ruotsin
kielen asemaan Suomessa. Havainnoidaan ruotsin kielen näkymistä
tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia englantia ja
arvioida oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata
opiskelijaa myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on
viestin välittyminen
ena1 – ena8 L1, L3, L5
T2 kannustaa löytämään kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja
toimintaympäristöjä, jotka laajentavat käsitystä globalisoituvasta
maailmasta ja siinä toimimisen mahdollisuuksista
ena1 – ena8 L2, L4, L5,
L6, L7
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T3 rohkaista opiskelijaa osallistumaan keskusteluihin monenlaisista
tämän elämänkokemukseen sopivista aiheista, joissa voidaan
käsitellä myös mielipiteitä
ena1 – ena8 L4
T4 tukea opiskelijan aloitteellisuutta viestinnässä,
kompensaatiokeinojen käytössä ja merkitysneuvottelun käymisessä
ena1 – ena8 L4
T5 auttaa opiskelijaa tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja
tukea opiskelijoiden rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää
ena1 – ena8 L2
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T6 tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia kuulla ja lukea monenlaisia
itselleen merkityksellisiä yleiskielisiä ja yleistajuisia tekstejä
erilaisista lähteistä sekä tulkita niitä käyttäen erilaisia strategioita
ena1 – ena8 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T7 ohjata opiskelijaa tuottamaan sekä puhuttua että kirjoitettua
tekstiä erilaisiin tarkoituksiin yleisistä ja itselleen merkityksellisistä
aiheista kiinnittäen huomiota rakenteiden monipuolisuuteen ja
ohjaten hyvään ääntämiseen
ena1 – ena8 L5
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T8 motivoida opiskelijaa arvostamaan omaa kieli- ja
kulttuuritaustaansa sekä Suomen ja maailman kielellistä ja
kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia
ennakko-oletuksia
ena1 – ena8 L2, L5
294
T9 edistää opiskelijan taitoa pohtia englannin asemaan ja
variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja
ena1 – ena8 L1, L2
T10 ohjata opiskelijaa havaitsemaan, millaisia
säännönmukaisuuksia englannin kielessä on, miten samoja asioita
ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä
oppimisen tukena
ena1 – ena8 L1, L4
Englannin kielen A-oppimäärän kurssit aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
ena1 Kehittyvä kielitaito: Työelämässä toimiminen ja muita muodollisia
tilanteita
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Opetellaan käyttämään englantia työelämään liittyvissä yhteyksissä sekä
erilaisissa muodollista kielenkäyttöä edellyttävissä tilanteissa. Tutustutaan
myös kohteliaisiin tapoihin viestiä vaativammissa sosiaalisissa tilanteissa
kuten ihmisen elinkaareen liittyvissä juhlissa ja tilaisuuksissa.
ena2 Kehittyvä kielitaito: Palvelu- ja viranomaistilanteet ja osallistuva
kansalainen
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Harjoitellaan toimimista vaativammissa palvelutilanteissa, kuten
terveydenhoidossa ja viranomaisten kanssa asioimisessa. Tarkastellaan
yhteiskunnallista osallistumista ja vaikuttamista sekä yhteisöissä toimimista.
Harjoitellaan näissä yhteyksissä vaadittavaa kielitaitoa.
ena3 Kehittyvä kielitaito: Kertomuksia minusta ja ympäristöstäni
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Käsitellään asumista erilaisissa ympäristöissä ja tehdään havaintoja
lähiympäristöstä ja sen ilmiöistä. Opetellaan viestimään omasta taustasta ja
kertomaan omia tarinoita. Pohditaan arjesta nousevia kysymyksiä ja tilanteita.
Opetuksessa painottuu suullinen vuorovaikutus.
ena4 Kehittyvä kielitaito: Ajankohtaiset ilmiöt
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
295
Käsitellään erilaisia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä, kuten yhteiskunnalliset
tapahtumat ja muuttuva maailma ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset
taustat. Opetuksessa painottuu kirjallinen vuorovaikutus. Kurssilla voidaan
hyödyntää myös sopivantasoisia medioita ja muita lähteitä tiedon
hakemisessa ja ilmiöistä keskustellessa.
ena5 Kulttuurikohtaamisia
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Tutustutaan erilaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja vapaa-ajanviettotapoihin, esimerkiksi
harrastuksiin, jaetaan kokemuksia ja pohditaan niitä.
ena6 Globaalienglanti
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Tutustutaan englannin asemaan lingua francana ja useiden maiden virallisena
kielenä. Tarkastellaan englanninkielisten maiden elämäntyylejä ja kulttuureja.
Pohditaan englannin kieleen, sen variantteihin ja asemaan liittyviä ilmiöitä
sekä mahdollisuuksien mukaan arvoja suhteessa Suomen ja maailman
monikielisyyteen.
ena7 Liikkuvuus ja kansainvälisyys
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Opiskellaan liikkumisessa ja kansainvälisissä kontakteissa tarvittavaa kieltä ja
tutustutaan niihin liittyviin toimintaympäristöihin. Harjoitellaan käyttämään
englantia erilaisissa yhteyksissä, kuten yhteydenpidossa ulkomaille, maasta
muutossa, matkailussa tai kansainvälisten järjestöjen toiminnassa.
ena8 Avaimet elinikäiseen kieltenopiskeluun
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Pohditaan ja tarkastellaan opiskelijoiden jatkosuunnitelmia ja tulevaisuudessa
tarvittavia taitoja ja tietoa. Lisäksi opiskelija voi laatia oman kielitaidon
portfolion, jonka avulla kehittää kielitaitoaan, kartoittaa oman kielitaitonsa
tasoa sekä arvioi kielenopiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan. Vaihtoehtoisesti
portfoliota voidaan ryhtyä kokoamaan aiempien kurssien kuluessa.
296
Englannin kielen A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin
liittyvät tavoitteet
Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi luonnollista ja opiskelijalle
merkityksellistä. Opiskelijoita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen
vastuunottoon omasta oppimisestaan eurooppalaisen kielisalkun tai
vastaavan työvälineen avulla. Toiminnallisuuden ja yhdessä oppimisen avulla
opiskelijat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan.
Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä,
viestintäkanavia ja -välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja
julkaistaan.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin kielen A-oppimäärässä
Opiskelijoita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas
viestinnällinen harjoittelu tukee opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä.
Opiskelijoita kannustetaan opiskelemaan myös muita tarjolla olevia kieliä.
Opiskelijoille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea.
Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin
edistyville tai englantia entuudestaan osaaville opiskelijoille.
Opiskelijan oppimisen arviointi englannin kielen A-oppimäärässä
aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Oppimista arvioidaan monin eri tavoin, myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin.
Arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin. Arvioinnissa
otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu
eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen
sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi
eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja antaa
opiskelijoille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja.
Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös
opiskelijoille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla
tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla
kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle
297
asetetut tavoitteet. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kurssin
tavoitteisiin siten kuin kunkin oppiaineen perustetekstissä on kuvattu.
Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki
opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit.
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan
kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin aikuisten perusopetuksen
päättöarvioinnin kriteereiden edellyttämää osaamista. Arvosanan kahdeksan
tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa
heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Englannin kielen A-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle
(arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Kielenopiskelutaidot
T1 rohkaista opiskelijaa elinikäiseen kielenopiskeluun, asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia englantia ja arvioida oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata opiskelijaa myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen
ena1 – ena8
Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö sekä elinikäisen kielenopiskelun valmiuksien kehittyminen
Opiskelija osaa toimia erilaisissa oppimisympäristöissä ja osaa hyödyntää opiskeluvälineitä kielen oppimista edistävällä tavalla. Opiskelija osaa arvioida omia kielenopiskelutavoitteitaan ja opiskelutapojaan. Opiskelija huomaa, mihin hän voi käyttää englannin kielen taitoaan myös opintojen ulkopuolella ja osaa pohtia, miten hän voi käyttää taitoaan opintojen päätyttyä.
T2 kannustaa löytämään kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä, jotka laajentavat käsitystä globalisoituvasta maailmasta ja siinä toimimisen mahdollisuuksista
ena1 – ena8
Maailmankansalaisen taitojen kehittäminen englannin kieltä käyttämällä
Opiskelija osaa tehdä havaintoja mahdollisuuksista toimia englanninkielisessä toimintaympäristössä.
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa Taitotaso B1.1
T3 rohkaista opiskelijaa osallistumaan keskusteluihin monenlaisista tämän
ena1 – ena8
Vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa
Opiskelija pystyy viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja
298
elämänkokemukseen sopivista aiheista, joissa voidaan käsitellä myös mielipiteitä
ilmaisemaan mielipiteitään melko vaivattomasti jokapäiväisissä viestintätilanteissa.
T4 tukea opiskelijan aloitteellisuutta viestinnässä, kompensaatiokeinojen käytössä ja merkitysneuvottelun käymisessä
ena1 – ena8
Viestintästrategioiden käyttö
Opiskelija pystyy jossain määrin olemaan aloitteellinen viestinnän eri vaiheissa ja osaa varmistaa, onko viestintäkumppani ymmärtänyt viestin. Opiskelija osaa kiertää tai korvata tuntemattoman sanan tai muotoilla viestinsä uudelleen sekä pystyy neuvottelemaan tuntemattomien ilmauksien merkityksistä.
T5 auttaa opiskelijaa tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja tukea opiskelijoiden rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää
ena1 – ena8
Viestinnän kulttuurinen sopivuus
Opiskelija osoittaa tuntevansa tärkeimmät kohteliaisuussäännöt. Opiskelija pystyy ottamaan vuorovaikutuksessaan huomioon joitakin tärkeimpiä kulttuurisiin käytänteisiin liittyviä näkökohtia.
T6 tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia kuulla ja lukea monenlaisia itselleen merkityksellisiä yleiskielisiä ja yleistajuisia tekstejä erilaisista lähteistä sekä tulkita niitä käyttäen erilaisia strategioita
ena1 – ena8
Tekstien tulkintataidot Opiskelija ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia selkeästä ja lähes normaalitempoisesta yleiskielisestä puheesta tai yleistajuisesta kirjoitetusta tekstistä. Opiskelija ymmärtää yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta tai kirjoitettua tekstiä. Opiskelija löytää pääajatukset, avainsanat ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta.
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä Taitotaso B1.1
T7 ohjata opiskelijaa tuottamaan sekä puhuttua että kirjoitettua tekstiä erilaisiin tarkoituksiin yleisistä ja itselleen merkityksellisistä aiheista kiinnittäen huomiota rakenteiden monipuolisuuteen ja ohjaten hyvään ääntämiseen
ena1 – ena8
Tekstien tuottamistaidot
Opiskelija osaa kertoa ydinkohdat ja myös hiukan yksityiskohtia erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitteellisista aiheista. Opiskelija käyttää melko
299
laajaa sanastoa ja rakennevalikoimaa sekä joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Opiskelija osaa soveltaa useita ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.
Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen
T8 motivoida opiskelijaa arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä Suomen ja maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia
ena1 – ena8
Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
T9 edistää opiskelijan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja
ena1 – ena8
Kielten statuksiin liittyvien kysymysten hahmottaminen
Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin, missä englantia puhutaan ja mainita englannin levinneisyyden syitä sekä pohtia englannin kielen asemaan, variantteihin ja arvostuksiin liittyviä ilmiöitä.
T10 ohjata opiskelijaa havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia englannin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisen tukena.
ena1 – ena8
Kielellinen päättely Opiskelija osaa tehdä havaintojensa perusteella johtopäätöksiä englannin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa johtopäätöksiään sekä verrata sitä, miten sama asia ilmaistaan jossakin muussa kielessä. Opiskelija tuntee englannin kielen keskeisiä kielitiedon käsitteitä.
8.2.4 Matematiikka
Oppiaineen tehtävä
Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijoiden loogista,
täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan
matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle sekä kehittää
opiskelijoiden kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia. Matematiikan
kumulatiivisesta luonteesta johtuen opetus etenee systemaattisesti. Konkretia
ja toiminnallisuus ovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua.
300
Oppimista tuetaan hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa.
Matematiikan opetus tukee opiskelijoiden myönteistä asennetta
matematiikkaa kohtaan ja positiivista minäkuvaa matematiikan oppijoina. Se
kehittää myös viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Matematiikan
opiskelu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa opiskelijat ottavat
vastuuta omasta oppimisestaan.
Opetus ohjaa opiskelijoita ymmärtämään matematiikan hyödyllisyyden
omassa elämässään ja laajemmin yhteiskunnassa. Opetus kehittää
opiskelijoiden kykyä käyttää ja soveltaa matematiikkaa monipuolisesti.
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan vankilaperusopetuksen oppimäärään
kuuluu vähintään kahdeksan matematiikan kurssia.
Matematiikan opetuksen tavoitteet aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät kurssit
Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa opiskelijan motivaatiota, positiivista minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana
ma1-ma8 L1, L3, L5
T2 kannustaa opiskelijaa ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien
ma1-ma8 L3, L7
Työskentelyn taidot
T3 ohjata opiskelijaa havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä
ma1-ma8 L1, L4
T4 harjaannuttaa opiskelijaa täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti
ma1-ma8 L1, L2, L4, L5
T5 tukea opiskelijaa loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittymisessä
ma1-ma8 L1, L3, L4, L5, L6
T6 ohjata opiskelijaa arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä
ma1-ma8 L1, L3, L4, L6
T7 rohkaista opiskelijaa soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa
ma1-ma8 L1 - L7
T8 ohjata opiskelijaa kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitoja sekä opastaa opiskelijaa tiedon kriittiseen tarkasteluun
ma1-ma8 L1, L4, L5
T9 opastaa opiskelijaa soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa
ma1-ma8 L5
301
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet
T10 vahvistaa päättely- ja päässälaskutaitoa sekä kannustaa opiskelijaa käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa
ma1-ma8 L1, L3, L4
T11 ohjata opiskelijaa kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla
ma1, ma2 L1, L4
T12 tukea opiskelijaa laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin
ma1, ma2 L1, L4
T13 tukea opiskelijaa laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta
ma6 L1, L3, L6
T14 ohjata opiskelijaa ymmärtämään tuntemattoman käsitteen ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan
ma3, ma4 L1, L4
T15 ohjata opiskelijaa ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen sekä ohjata opiskelijaa harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista
ma3, ma4, ma7
L1, L4, L5
T16 tukea opiskelijaa ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä
ma5 L1, L4, L5
T17 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia
ma5,ma8 L1, L4, L5
T18 kannustaa opiskelijaa kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia
ma5, ma8 L1, L4
T19 ohjata opiskelijaa määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan todennäköisyyksiä
ma6,ma7 L3, L4, L5
T20 ohjata opiskelijaa kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitoaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen
ma1-ma8 L1, L4, L5, L6
Matematiikan pakolliset kurssit aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Kaikilla kursseilla: Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten
sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä täsmällisesti. Rohkaistaan
opiskelijoita käyttämään ajattelua tukevia piirroksia ja välineitä. Vahvistetaan
opiskelijoiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen
tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Tutustutaan todistamisen perusteisiin.
Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan
hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita
tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua.
ma1 Luvut ja laskutoimitukset I
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Lukualuetta laajennetaan ja harjoitellaan laskutoimituksia reaalilukujen
302
joukossa. Vahvistetaan opiskelijoiden kokonaislukujen peruslaskutoimitusten
ymmärtämistä. Syvennetään vastaluvun käsitettä ja opitaan käänteisluku.
Perehdytään lukujen jaollisuuteen ja jaetaan lukuja alkutekijöihin.
asiakokonaisuuksien hahmottamisessa ja yhteyksien löytämisessä.
Eriyttämisessä otetaan huomioon opiskelijoiden osaaminen ja annetaan
mahdollisuus onnistumisen elämyksiin.
Sisältöjä voidaan rikastuttaa syventämällä yhteisesti käsiteltävää aihetta
opiskelijoiden kiinnostuksen ja taitotason mukaan. Taitavia opiskelijoita
tuetaan tarjoamalla heille vaihtoehtoisia työskentelymuotoja, kuten esimerkiksi
erilaisia projekteja ja ongelmalähtöisiä tutkimustehtäviä opiskelijoita
kiinnostavista matemaattisista aiheista.
Opiskelijan oppimisen arviointi matematiikassa aikuisten
perusopetuksen päättövaiheessa
Arviointi on rakentavaa. Arviointi ohjaa opiskelijoita kehittämään matematiikan
osaamistaan ja ymmärtämistään sekä työskentelemään pitkäjänteisesti.
Palaute auttaa opiskelijoita ymmärtämään, mitä tietoja ja taitoja tulisi edelleen
305
kehittää ja miten. Lisäksi palaute tukee opiskelijoiden positiivista minäkuvaa
matematiikan oppijana.
Opiskelijoilla on aktiivinen rooli arvioinnissa. Itsearvioinnissa opiskelijat
oppivat asettamaan tavoitteita oppimiselleen. Lisäksi opiskelijoita ohjataan
kiinnittämään huomiota tapaan työskennellä sekä tiedostamaan asennettaan
matematiikan opiskelua kohtaan.
Opiskelijoille annetaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin.
Arvioinnin kohteena ovat matemaattiset tiedot ja taidot sekä niiden
soveltaminen. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota tekemisen tapaan ja
taitoon perustella ratkaisuja sekä ratkaisujen rakenteeseen ja oikeellisuuteen.
Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito hyödyntää välineitä mukaan lukien
tieto- ja viestintäteknologiaa.
Yhdessä työskenneltäessä arvioidaan sekä ryhmän jäsenten että koko
ryhmän toimintaa ja tuotosta. Tuotoksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota
tuotoksen matemaattiseen sisältöön ja esitystapaan. Palautteella ohjataan
opiskelijoita ymmärtämään jokaisen ryhmän jäsenen työskentelyn ja
kehittymisen merkitys. Opiskelijoita ohjataan tuotosten ja toiminnan
arvioimiseen.
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla
kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle
asetetut tavoitteet. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kurssin
tavoitteisiin siten kuin kunkin oppiaineen perustetekstissä on kuvattu.
Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki
opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit.
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan
kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin aikuisten perusopetuksen
päättöarvioinnin kriteereiden edellyttämää osaamista. Arvosanan kahdeksan
tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa
heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
306
Matematiikan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8)
oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa opiskelijan motivaatiota, positiivista minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana
ma1-ma8
Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.
T2 kannustaa opiskelijaa ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien
ma1-ma8
Vastuunottaminen opiskelusta
Opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja osallistuu ryhmän toimintaan.
Työskentelyn taidot
T3 ohjata opiskelijaa havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä
ma1-ma8
Opittujen asioiden yhteydet
Opiskelija havaitsee ja selittää oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä.
T4 harjaannuttaa opiskelijaa täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti
ma1-ma8
Ilmaisu Opiskelija osaa ilmaista matemaattista ajatteluaan sekä suullisesti että kirjallisesti.
T5 tukea opiskelijaa loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittymisessä
ma1-ma8
Ongelmanratkaisutaidot Opiskelija osaa jäsentää ongelmia ja ratkaista niitä hyödyntäen matematiikkaa.
T6 ohjata opiskelijaa arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä
ma1-ma8
Taito arvioida ja kehittää matemaattisia ratkaisuja
Opiskelija osaa arvioida matemaattista ratkaisuaan ja tarkastelee kriittisesti tuloksen mielekkyyttä.
T7 rohkaista opiskelijaa soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa
ma1-ma8
Matematiikan soveltaminen
Opiskelija soveltaa matematiikkaa eri ympäristöissä.
T8 ohjata opiskelijaa tiedonhallinta- ja analysointitaitoja sekä opastaa opiskelijaa tiedon kriittiseen tarkasteluun
ma1-ma8
Tiedon analysointi ja kriittinen tarkastelu
Opiskelija osaa itse hankkia, käsitellä ja esittää tilastotietoa.
307
T9 opastaa opiskelijaa soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa
ma1-ma8
Tieto- ja viestintä-teknologian käyttö
Opiskelija soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa.
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet
T10 vahvistaa päättely- ja päässälaskutaitoa sekä kannustaa opiskelijaa käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa
ma1-ma8
Päättely- ja laskutaito Opiskelija käyttää aktiivisesti päättely- ja päässälaskutaitoa eri tilanteissa.
T11 ohjata opiskelijaa kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla
ma1, ma2
Peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla
Opiskelija osaa sujuvasti peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla.
T12 tukea opiskelijaa laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin
ma1, ma2
Lukukäsite Opiskelija tunnistaa reaaliluvut ja osaa kuvailla niiden ominaisuuksia.
T13 tukea opiskelijaa laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta
ma6 Prosentin käsite ja prosenttilaskenta
Opiskelija osaa kertoa prosentin käsitteen käytöstä. Opiskelija osaa laskea prosenttiosuuden, prosenttiluvun osoittaman määrän kokonaisuudesta sekä muutos- ja vertailuprosentin. Opiskelija osaa käyttää tietojaan eri tilanteissa.
T14 ohjata opiskelijaa ymmärtämään tuntemattoman käsitteen ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan
ma3, ma4
Tuntemattoman käsite ja yhtälönratkaisutaidot
Opiskelija osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön symbolisesti. Opiskelija osaa ratkaista vaillinaisen toisen asteen yhtälön esimerkiksi päättelemällä tai symbolisesti.
T15 ohjata opiskelijaa ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata opiskelijaa harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista
ma3, ma4, ma7
Muuttujan ja funktion käsitteet sekä kuvaajien tulkitseminen ja tuottaminen
Opiskelija ymmärtää muuttujan ja funktion käsitteen sekä osaa piirtää ensimmäisen ja toisen asteen funktion kuvaajan. Opiskelija osaa tulkita kuvaajia monipuolisesti.
308
T16 tukea opiskelijaa ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä
ma5 Geometrian käsitteet ja niiden väliset yhteydet
Opiskelija osaa nimetä ja kuvailla suoriin, kulmiin ja monikulmioihin liittyviä ominaisuuksia sekä niiden välisiä yhteyksiä
T17 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia
ma5, ma8
Suorakulmaisen kolmion ja ympyrän ominaisuudet
Opiskelija osaa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometrisia funktioita. Opiskelija ymmärtää kehäkulman ja keskuskulman käsitteet.
T18 kannustaa opiskelijaa kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia
ma5, ma8
Pinta-alojen ja tilavuuksien laskutaito
Opiskelija osaa laskea tasokuvioiden pinta-aloja ja kappaleiden tilavuuksia. Opiskelija osaa pinta-ala- ja tilavuusyksiköiden muunnoksia.
T19 ohjata opiskelijaa määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan todennäköisyyksiä
ma6, ma7
Tilastolliset tunnusluvut ja todennäköisyyslaskenta
Opiskelija hallitsee keskeiset tilastolliset tunnusluvut ja osaa antaa niistä esimerkkejä. Opiskelija osaa määrittää sekä klassisia että tilastollisia todennäköisyyksiä.
T20 ohjata opiskelijaa kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitoaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen
ma1-ma8
Algoritminen ajattelu ja ohjelmointitaidot
Opiskelija osaa soveltaa algoritmisen ajattelun periaatteita ja osaa ohjelmoida yksinkertaisia ohjelmia.
8.2.5 Uskonto
Uskonnon oppimääränä voi olla evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen
uskonto, islam tai minkä tahansa muun Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen
yhdyskunnan uskonto.
Oppiaineen tehtävä
309
Uskonnon opetuksen tehtävänä aikuisten perusopetuksessa on antaa
opiskelijalle uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opiskelijaa
ohjataan perehtymään omaan uskontoperinteeseen, opiskeltavan uskonnon
perusteisiin ja sen monimuotoisuuteen, uskonto- ja katsomusperinteisiin
Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa.
Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä
uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa. Opetuksessa annetaan
monipuolista tietoa uskonnosta sekä autetaan opiskelijaa ymmärtämään siitä
käytävää keskustelua. Opiskelijaa ohjataan tarkastelemaan uskontoja eri
näkökulmista sekä kriittiseen ajatteluun. Opetuksessa pohditaan uskon ja
tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä.
Uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota
käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä. Opetus kannustaa
opiskelijaa kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan vankilaperusopetuksen oppimäärään
kuuluu vähintään yksi uskonnon tai elämänkatsomustiedon kurssi.
Uskonnon opetuksen tavoitteet aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvä kurssi
Laaja-alainen osaaminen
T1 ohjata opiskelija havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin monimuotoinen vuorovaikutus sekä uskontoon liittyvä monimuotoisuus
u1 L1, L2
T2 auttaa opiskelijaa syventymään opiskeltavan uskonnon juuriin, lähteisiin, oppiin ja opetuksiin sekä levinneisyyteen ja vaikutukseen eri puolilla maailmaa
u1 L2
T3 ohjata opiskelija perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa ja Suomessa siten, että opiskelija ymmärtää uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutussuhteen, tuntee maailman suurten uskontoperinteiden erityispiirteitä ja yhdistäviä tekijöitä sekä tutustuu uskonnottomuuteen
u1 L2, L6
T4 ohjata opiskelija tuntemaan eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleita
u1 L2, L4, L6
310
T5 auttaa opiskelijaa havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja ja hahmottamaan uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja
u1 L1, L2, L4, L5, L7
T6 auttaa opiskelijaa arvioimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina
u1 L5, L6
T7 rohkaista opiskelijaa kohtaamaan erilaisia ihmisiä myönteisen vuorovaikutuksen hengessä jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla
u1 L6
Uskonnon pakollinen kurssi aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
u1 Uskonnot maailmassa
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Opetuksessa käsiteltäviä teemoja ovat uskonnon synty, monimuotoisuus ja
suhde muihin uskontoihin. Opetuksessa perehdytään keskeisiin opiskeltavan
uskonnon juuriin, lähteisiin, oppiin, opetuksiin, levinneisyyteen ja vaikutuksiin
sekä eri uskontoihin, katsomuksiin ja uskonnottomuuteen Suomessa ja
maailmalla sekä uskontojen kriittiseen tarkasteluun. Kurssin sisällöissä tulee
olla maailmankatsomuksia yhdistävää eettisten elementtien käsittelyä.
Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutukseen liittyvät
aiheet. Sisällöissä tulee näkyä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen
ja katsomusten keskeiset eettiset periaatteet sekä YK:n Ihmisoikeuksien
yleismaailmallinen julistus ja ihmisoikeuksien toteutuminen maailmassa.
Valittavien sisältöjen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään uskontojen
näkymistä mediassa ja sen kriittistä arviointia ja uskontojen välistä
vuorovaikutusta ja dialogia.
Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet
aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Tavoitteena on ilmentää uskontojen ja katsomusten moninaisuutta
kunnioittavasti ja arvostavasti. Asioita tarkastellaan kokemuksellisuuden,
toiminnallisuuden ja yhteisöllisen oppimisen kautta. Keskeistä on opittavien
asioiden konkretisointi ja ymmärtäminen. Tavoitteena on kehittää
dialogitaitoja, mediataitoja ja uskonnon keskeisiin toimintoihin liittyviä
tietoteknisiä taitoja. Opetuksessa kiireettömyyttä, pysähtymistä ja keskustelua
311
korostetaan sekä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan vierailuiden ja
vierailijoiden kautta. Opetuksessa toteutetaan erilaisia yhteisiä tai omia
projekteja.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Uskonnon opetuksessa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset taustat ja
edellytykset sekä tarpeet. Opetuksen toteutuksessa tehdään toimintaan ja
opetukseen liittyvät ratkaisut huomioiden opiskelijoiden erilaiset uskonnolliset
ja katsomukselliset taustat ja käytettävät työtavat sovitetaan oppimisen
edellytyksiin. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä
yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan opiskelijan opiskelutaitoja ja
oma-aloitteisuutta.
Opiskelijan oppimisen arviointi uskonnon oppiaineessa aikuisten
perusopetuksen päättövaiheessa
Arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin sekä
opiskelijoiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön
lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten
käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista.
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla
kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle
asetetut tavoitteet. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kurssin
tavoitteisiin siten kuin kunkin oppiaineen perustetekstissä on kuvattu.
Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki
opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit.
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan
kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin aikuisten perusopetuksen
päättöarvioinnin kriteereiden edellyttämää osaamista. Arvosanan kahdeksan
312
tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa
heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Uskonnon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän
päättyessä
Opetuksen tavoite Kurssi Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
T1 ohjata opiskelija havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin monimuotoinen vuorovaikutus sekä uskontoon liittyvä monimuotoisuus
u1 Uskontojen merkityksen ymmärtäminen kulttuurissa ja yhteiskunnassa
Opiskelija osaa nimetä, luokitella ja analysoida uskonnollisia elementtejä kulttuuri-ilmiöissä.
T2 auttaa opiskelijaa syventymään opiskeltavan uskonnon juuriin, lähteisiin, oppiin ja opetuksiin sekä levinneisyyteen ja vaikutukseen eri puolilla maailmaa
u1 Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen
Opiskelija osoittaa tuntevansa opiskelemansa uskonnon syntyhistorian. Hän tuntee uskonnon perusopetukset sekä osaa luetella merkittävimmät lähteet. Hän tuntee uskonnon maailmanlaajuisen merkityksen.
T3 ohjata opiskelija perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa ja Suomessa siten, että opiskelija ymmärtää uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutussuhteen, tuntee maailman suurten uskontoperinteiden erityispiirteitä ja yhdistäviä tekijöitä sekä tutustuu uskonnottomuuteen
u1 Maailmanuskontojen ja erilaisten katsomusten ymmärtäminen
Opiskelija osoittaa hallitsevansa perustiedot maailmanuskonnoista ja erilaisista katsomusperinteistä. Hän tunnistaa uskonnoissa ja katsomuksissa vallitsevaa moninaisuutta.
T4 ohjata opiskelija tuntemaan eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleita
u1 Uskonnon ja kulttuurin lukutaito
Opiskelija tietää eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleja. Hän osaa erotella ja luokitella uskonnollisia teemoja mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.
T5 auttaa opiskelijaa havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja ja hahmottamaan uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja
u1 Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot
Opiskelija osaa esittää perusteltuja mielipiteitä ja osallistuu keskusteluun. Hän osaa tunnistaa erilaisia argumentaation tapoja ja argumentteja keskustelussa.
T6 auttaa opiskelijaa arvioimaan uskontojen ja katsomusten
u1 Uskontojen ja katsomusten
Opiskelija osaa arvioida uskontojen ja katsomusten
313
maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina
merkityksen ymmärtäminen globaalisti
maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.
T7 rohkaista opiskelijaa kohtaamaan erilaisia ihmisiä myönteisen vuorovaikutuksen hengessä jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla
u1 Elämäntaidot ja kehittyminen eettisessä ajattelussa
Ei vaikuta arvosanan muodostamisessa.
8.2.6 Elämänkatsomustieto
Oppiaineen tehtävä
Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä aikuisten perusopetuksessa on
edistää opiskelijoiden taitoa etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa
ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uudistavina ja luovina toimijoina, jotka
kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan ja
kanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä
käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja
perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä
itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.
Elämänkatsomustieto tukee erityisesti seuraavia laaja-alaisen osaamisen
314
alueita: ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), kulttuurinen osaaminen ja
vuorovaikutus (L2), arjen taidot (L3) sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja
kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan vankilaperusopetuksen oppimäärään
kuuluu vähintään yksi uskonnon tai elämänkatsomustiedon kurssi.
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvä kurssi
Laaja-alainen osaaminen
T1 ohjata opiskelijaa tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä
et1 L1, L2, L4
T2 vahvistaa opiskelijan katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystä muun muassa perehtymällä Unescon maailmanperintöohjelmaan
et1 L2, L7
T3 ohjata opiskelijaa tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa
et1 L1, L2
T4 ohjata opiskelijaa tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita
et1 L3
T5 ohjata opiskelija tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja
et1 L2, L3, L6, L7
T6 ohjata opiskelija analysoimaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita
et1 L1, L4
T7 kannustaa opiskelijaa maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen
et1 L2, L7
T8 ohjata opiskelija huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan
et1 L1, L5, L6, L7
T9 rohkaista opiskelijaa pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti sekä toimimaan vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi
et1 L6, L7
T10 ohjata opiskelija ymmärtämään ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta
et1 L1, L7
315
Elämänkatsomustiedon pakollinen kurssi aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
et1 Katsomukset ja ihmisoikeudet
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Kurssille valitaan opiskelijoiden kokemusmaailmaan pohjaavia eettisen
ajattelun taitoja sekä katsomuksellista yleissivistystä ja arvostelukykyä
lisääviä sisältöjä. Kurssin sisältöjen avulla käydään opiskelijoiden
maailmankuvan, elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentumista tukevia
keskusteluja. Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja
yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja
ihmisoikeusloukkauksiin kuten holokaustiin. Kurssin sisällöiksi otetaan
teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin
humanismiin, kristinuskoon ja islamiin liittyviä teemoja. Pohditaan
katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa
yhteiskunnissa. Kurssin sisällöt auttavat opiskelijaa ymmärtämään Unescon
suojelemaa maailman kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä kulttuurin
ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Tarkastellaan kulttuurista
moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä.
Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät
tavoitteet aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä taata
turvallinen ja avoin oppimis- ja keskusteluympäristö, jossa opiskelija kokee
tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Erityisesti kunkin uuden ryhmän
aloittaessa ryhmäytyminen on olennainen osa oppimisympäristön
Opetuksen tavoite Kurssi Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
T1 ohjata opiskelijaa tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä
et1 Käsitteiden hallinta ja soveltaminen
Opiskelija osaa käyttää katsomuksellisia käsitteitä ja tunnistaa niiden välisiä suhteita.
T2 vahvistaa opiskelijan katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystä muun muassa perehtymällä Unescon maailmanperintöohjelmaan
et1 Tiedollinen yleissivistys Opiskelija osaa hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Opiskelija osaa kertoa Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohdista ja nimetä joitain maailmanperintökohteita.
T3 ohjata opiskelijaa tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa
et1 Tiedollinen yleissivistys ja taito soveltaa sitä arvostelukykyisesti
Opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Opiskelija osaa kertoa, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti.
T4 ohjata opiskelijaa tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita
et1 Ymmärtäminen Opiskelija osaa selittää uskonnollisen ajattelun luonnetta ja antaa esimerkkejä uskontokritiikin pääpiirteistä.
T5 ohjata opiskelija tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja
et1 Käsitteiden hallinta ja tiedollinen yleissivistys
Opiskelija osaa antaa esimerkkejä katsomusvapaudesta ihmisoikeutena ja osaa antaa esimerkkejä joistakin katsomusvapauden
318
turvaamisen mekanismeista ja niiden puutteista erilaisissa tilanteissa.
T6 ohjata opiskelija analysoimaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita
et1 Ymmärtäminen ja arvostelukyky
Opiskelija osaa kuvata erilaisten ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteluja.
T7 kannustaa opiskelijaa maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen
et1 Ymmärtäminen, arvostelukyky, vuorovaikutustaidot ja toimintavalmiudet
Opiskelija osaa kuvata monimuotoisuutta ja antaa esimerkkejä ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta.
T8 ohjata opiskelija huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan
et1 Käsitteiden hallinta ja soveltaminen
Opiskelija osaa käyttää eettistä käsitteistöä sekä osaa tulkita ja soveltaa sitä.
T9 rohkaista opiskelijaa pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti sekä toimimaan vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi
et1 Käsitteiden hallinta, arvostelukyky ja toimintavalmiudet
Opiskelija osaa nimetä keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä piirteitä ja tarkastella kestävän elämäntavan merkitystä tulevaisuudelle. Opiskelija tuntee keinoja vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti.
T10 ohjata opiskelija ymmärtämään ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta
et1 Ymmärtäminen ja arvostelukyky
Opiskelija tietää tärkeimmät ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät käsitteet ja osaa perustella ihmisoikeuksien merkitystä.
8.2.7 Historia
Oppiaineen tehtävä
Historian opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan historiatietoisuutta sekä
ymmärrystä omista juuristaan. Historian opiskelu auttaa opiskelijaa
ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuuria. Menneisyyttä koskevan
tiedon avulla opiskelijaa autetaan hahmottamaan nykyisyyteen johtanutta
kehitystä. Historian opiskelu kehittää erityisesti opiskelijan ajattelua,
monilukutaitoa sekä kulttuurien tuntemusta. Tarkoituksena on edistää
opiskelijan kehittymistä oma-aloitteiseksi ja erilaisuutta ymmärtäväksi
319
demokraattisen yhteiskunnan jäseneksi, joka kykenee suunnittelemaan
tavoitteellisesti omaa tulevaisuuttaan.
Historian opetuksessa opiskelija perehtyy yhteiskunnan kehityksen
päälinjoihin. Häntä ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta,
moniperspektiivisyyttä ja historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja
jatkuvuutta. Opiskelijaa ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena
toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten
motiiveja. Historian opiskelun kautta opiskelija oppii tunnistamaan
yhteiskunnassa olevia arvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä
ymmärtämään yhteiskunnan tapakulttuuria ja toimintatapoja. Opiskelija
tutustuu lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä
pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan
todistusaineiston perusteella ja että tämä kuva voi ajan kuluessa
muokkaantua.
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan vankilaperusopetuksen oppimäärään
voi kuulua yksi historian kurssi.
Historian opetuksen tavoitteet aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvä kurssi
Laaja-alainen osaaminen
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T1 tukea opiskelijaa vahvistamaan taitoaan hahmottaa historian käsitteitä ja aikaa sekä kronologiaa
hi1 L1, L4
T2 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita asioita erilaisissa historiallisissa konteksteissa
hi1 L1, L4, L6
T3 rohkaista opiskelijaa arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille
hi1 L1, L3, L4, L7
T4 tukea opiskelijaa vahvistamaan taitojaan arvioida tietolähteiden luotettavuutta sekä ymmärtää niiden monitulkintaisuutta
hi1 L1, L4, L7
Historiallisen tiedon käyttäminen
T5 harjaannuttaa opiskelijaa selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta
hi1 L1, L4
320
T6 auttaa opiskelijaa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä sekä muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta
hi1 L1-L7
T7 ohjata opiskelija tunnistamaan keskeisiä ihmisen elämään ja yhteiskuntaan vaikuttaneita muutoksia sekä esittämään muutoksille syitä
hi1 L2
T8 ohjata opiskelijaa perehtymään eri kulttuureissa ja ihmisten ajattelussa tapahtuneisiin muutoksiin
hi1 L2
T9 auttaa opiskelijaa oivaltamaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä sekä ihmisten toiminnan motiiveja historian eri viitekehyksissä
hi1 L2
T10 ohjata opiskelija tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja ja arvojännitteitä ja näissä tapahtuneita muutoksia
hi1 L2
T11 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ja selittämään suomalaista kulttuuria, identiteettiä ja yhteiskuntaa sen historiallisen kehityksen kautta sekä arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla
hi1 L2
Historian pakollinen kurssi aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
hi1 Suomen historian käännekohdat
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Tuodaan esiin suomalaisen yhteiskunnan pohjoismaiset juuret. Paneudutaan
kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian aikana.
Perehdytään Suomen itsenäistymisprosessiin ja valtiolliseen kehitykseen.
Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen ja elinkeinorakenteen muutoksen
kautta käydään läpi arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Linkitetään
sisältöjä yleisen historian viitekehykseen sopivissa yhteyksissä.
Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet
aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja
elämyksellisiä työtapoja. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan historian
tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä.
Historian opetus tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen kommunikointiin sekä
draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Opiskelussa rohkaistaan tietojen
hankkimiseen ja käyttämiseen yksin ja yhdessä muiden kanssa myös mediaa
hyödyntäen. Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa
321
vuorovaikutuksellisia työtapoja. Opiskelijaa rohkaistaan tekemään tulkintoja,
vertailemaan ja tekemään johtopäätöksiä suullisesti, kirjallisesti sekä muita
viestinnän muotoja käyttäen. Historia oppiaineena sopii hyvin integroitavaksi
muiden oppiaineiden, erityisesti suomen kielen S2-opetuksen kanssa.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksessa on tarjota riittävä tuki
käsitteiden ja siten tekstien ja lähteiden ymmärtämiseen. Ymmärtämistä
edesautetaan keskittymällä tekstien pääkohtiin ja avaamalla kerronnassa
käytettyjä käsitteitä. Ilmiöihin perehdytään elämyksellisesti esimerkiksi
visualisoinnin, draaman ja keskustelun avulla sekä monipuolisia tekstejä
hyödyntäen.
Historian opiskelussa opiskelijaa autetaan ymmärtämään lähteiden
mahdollinen monitulkintaisuus. Vastaavasti opetuksessa pyritään ottamaan
huomioon opiskelijan tiedot omasta kulttuuristaan ja kannustetaan häntä
esittämään vertailuja esimerkiksi lähtömaan ja Suomen kulttuurien välillä.
Opiskelijan oppimisen arviointi historiassa aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan opiskelijaa omiin
tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella
arvioinnissa on otettava huomioon opiskelijan monimuotoiset työskentelyn ja
tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään
huomiota tiedon soveltamiseen ja historialliseen ajatteluun.
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla
kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle
asetetut tavoitteet. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kurssin
tavoitteisiin siten kuin kunkin oppiaineen perustetekstissä on kuvattu.
Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki
opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit.
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan
kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin aikuisten perusopetuksen
322
päättöarvioinnin kriteereiden edellyttämää osaamista. Arvosanan kahdeksan
tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa
heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän
päättyessä
Opetuksen tavoite Kurssi Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T1 tukea opiskelijaa vahvistamaan taitoaan hahmottaa historian käsitteitä ja aikaa sekä kronologiaa
hi1 Käsitteiden ja kronologian hahmottaminen
Opiskelija ymmärtää historian käsitteitä ja kykenee sijoittamaan opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä.
T2 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita asioita erilaisissa historiallisissa konteksteissa
hi1 Historiallisen empatian hallitseminen
Opiskelija kykenee eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.
T3 rohkaista opiskelijaa arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille
h1 Syy-seuraussuhteen ymmärtäminen
Opiskelija osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä.
T4 tukea opiskelijaa vahvistamaan taitojaan arvioida tietolähteiden luotettavuutta sekä ymmärtää niiden monitulkintaisuutta
h1 Lähteiden käyttö Opiskelija osaa lukea erilaisia lähteitä, tuntee niiden tulkinnan ja luotettavuuden arvioinnin periaatteita sekä osaa soveltaa näitä arviointiperiaatteita Joihinkin lähdemateriaaleihin.
Historiallisen tiedon käyttäminen
T5 harjaannuttaa opiskelijaa selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta
hi1 Historian tulkitseminen Opiskelija osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.
T6 auttaa opiskelijaa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä sekä muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta
hi1 Historiallisten tulkintojen selittäminen
Opiskelija osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.
323
T7 ohjata opiskelija tunnistamaan keskeisiä ihmisen elämään ja yhteiskuntaan vaikuttaneita muutoksia sekä esittämään muutoksille syitä
hi1 Syy-seuraussuhteen ja muutoksen selittäminen
Opiskelija osaa kuvailla tärkeitä ihmisen elämään ja yhteiskuntaan vaikuttaneita muutoksia sekä niiden syitä historiallisessa kontekstissa.
T8 ohjata opiskelijaa perehtymään eri kulttuureissa ja ihmisten ajattelussa tapahtuneisiin muutoksiin
hi1 Muutoksen ja jatkuvuuden selittäminen
Opiskelija kykenee arvioimaan eri kulttuurien ja ihmisten ajattelussa tapahtuneiden muutosten syitä ja merkitystä.
T9 auttaa opiskelijaa oivaltamaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä sekä ihmisten motiiveja historian eri viitekehyksissä
hi1 Kehityksen ja Ihmisen toiminnan perusteleminen
Opiskelija osaa kuvailla nykyisyyteen johtanutta kehitystä ja ihmisen toiminnan tarkoitusperiä historiallisessa viitekehyksessä.
T10 ohjata opiskelija tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja ja arvojännitteitä ja näissä tapahtuneita muutoksia
hi1 Yhteiskunnan arvojen muutokset
Opiskelija osaa kuvailla yhteiskunnassa olevia erilaisia arvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia.
T11 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ja selittämään suomalaista kulttuuria, identiteettiä ja yhteiskuntaa sen historiallisen kehityksen kautta sekä arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla
hi1 Suomalaisen yhteiskunnan ymmärrys
Opiskelija osaa kuvailla suomalaista kulttuuria ja identiteettiä sekä selittää yhteiskunnan toimintaa ja arvioida tulevaisuutta.
8.2.8 Yhteiskuntaoppi
Oppiaineen tehtävä
Yhteiskuntaopin oppiaineen tarkoitus on vahvistaa opiskelijan ymmärrystä
yhteiskunnan toiminnasta, kehittää yhteiskuntataitoja ja edistää opiskelijan
valmiuksia toimia vastuuntuntoisena ja aktiivisena kansalaisena. Opiskelija
ohjataan arvioimaan ja ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan
demokraattisia arvoja ja toimintatapoja sekä toimimaan erilaisuutta
ymmärtävänä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavana yhteiskunnan
jäsenenä. Oppiaineen tehtävänä on antaa tiedollinen perusta yhteiskunnan
toiminnasta ja erilaisista rakenteista sekä vahvistaa opiskelijan omia tietoja ja
taitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa toimimisessa ja vaikuttamisessa sekä
324
oman tulevaisuuden tavoitteellisessa suunnittelussa.
Oppisisällöissä otetaan huomioon ne käytännön tarpeet, joita opiskelijalla on
eri elämätilanteissa. Yhteiskuntataitojen kehittyminen alkaa yhteiskunnan
perusrakenteiden ja palveluiden tuntemisesta. Opinnoissa edetään
arkielämän tilanteista kohti laajempia taitoja ja syvempää yhteiskunnan
tuntemusta. Opetuksessa harjaannutetaan opiskelijan tieto- ja
viestintäteknisiä taitoja sekä seurataan median välittämiä ajankohtaisia aiheita
ja opetellaan arvioimaan välitettyä informaatiota kriittisen medialukutaidon
hengessä.
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan vankilaperusopetuksen oppimäärään
voi sisällyttää kaksi yhteiskuntaopin kurssia.
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät kurssit
Laaja-alainen osaaminen
Yhteiskuntataidot
T1 perehdyttää opiskelija demokraattisiin arvoihin ja toimintatapoihin sekä kannustaa häntä kehittämään vaikuttamistaitojaan eettisesti kestävällä tavalla
yh1, yh2 L1, L2, L7
T2 antaa opiskelijalle valmiuksia seurata ajankohtaisia asioita ja tapahtumia mediasta ja muualta sekä harjaannuttaa hänen kriittistä medialukutaitoaan
yh1, yh2 L2, L4, L5, L7
T3 harjaannuttaa opiskelijan taitoja lukea ja ymmärtää erilaisia yhteiskunnallista tietoa sisältäviä aineistoja ja muita tekstejä, kuvia, graafeja, lomakkeita ja esitteitä
yh1, yh2 L4, L5
T4 antaa opiskelijalle riittävät tiedot ja taidot kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa sekä perehdyttää hänet oikeusjärjestelmän perusteisiin
yh2 L2, L7
T5 tutustuttaa opiskelija yhteiskunnan erilaisiin yhteisöihin ja vähemmistöryhmiin
yh1, yh2 L2, L4, L7
T6 perehdyttää opiskelija työelämässä vaadittaviin tietoihin, taitoihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä antaa hänelle välineitä suunnitella omaa tulevaisuuttaan
yh1, yh2 L1, L3, L6
Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteiskunnallisen tiedon soveltaminen
325
T7 ohjata opiskelijaa ymmärtämään oman talouden ja kulutusvalintojen perusteita sekä julkisen talouden perusteita kestävän kehityksen periaatteiden mukaan
yh1 L1, L3
T8 tutustuttaa opiskelija yhteiskunnan tarjoamiin osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin sekä kolmannen sektorin toimintaan
yh1, yh2 L2, L4, L5, L7
T9 perehdyttää opiskelija oikeusvaltion toimintaan, vallan käyttöön ja peruslainsäädäntöön sekä julkisiin ja yksityisiin palveluihin
yh1 L1, L2, L6, L7
T10 auttaa opiskelijaa hahmottamaan työelämää ja sen vaatimia valmiuksia kuten koulutus, työkokemus ja kielitaito sekä ohjata häntä tiedostamaan omat mahdollisuutensa, oikeutensa ja velvollisuutensa työelämässä
yh2 L6
T11 tarjota opiskelijalle välineitä oman talouden ja elämän suunnitteluun sekä lisätä tietämystä kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista
yh2 L3
Yhteiskuntaopin pakolliset kurssit aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
yh1 Yhteiskuntajärjestelmä sekä julkiset palvelut
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Paneudutaan tärkeimpiin julkisiin palveluihin (kuten Kela, terveyspalvelut,
koulutuspalvelut ja TE-toimisto) sekä viranomaisten toimintaan niin, että
opiskelija osaa käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia palveluita. Perehdytään
Suomen yhteiskuntajärjestelmään ja poliittiseen järjestelmään. Tutustutaan
talouden peruskäsitteisiin ja ilmiöihin sekä käydään läpi esimerkkejä
peruslainsäädännöstä, kuten perustuslaki, tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki,
lastensuojelulaki sekä yksilön oikeudet ja velvollisuudet.
yh2 Työelämän tuntemus ja oma talous
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Perehdytään oman talouden suunnittelun perusteisiin sekä tutustutaan
lähiympäristön yrityksiin ja muihin palveluiden tuottajiin. Tutustutaan
yhteiskunnan tarjoamiin kouluttautumis- ja uramahdollisuuksiin sekä
yrittäjyyteen. Käydään läpi työelämän perustaitoja ja -tapoja. Perehdytään
työtä koskevaan lainsäädäntöön työntekijän näkökulmasta. Tarkastellaan
kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tutustutaan kestävän kulutuksen
326
periaatteisiin.
Yhteiskuntaopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet
aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja
elämyksellisiä työtapoja, jotka tukevat opiskelijan kehittymistä aktiiviseksi ja
oma-aloitteiseksi kansalaiseksi. Opiskelijan itseilmaisu- sekä vuorovaikutus-
ja yhteistyötaitoja harjaannutetaan kannustamalla häntä kuuntelemaan muita,
ilmaisemaan mielipiteitään sekä perustelemaan näkemyksiään. Työmuotojen
tavoitteena on vahvistaa opiskelijan taitoja tulkita ympäröivää yhteiskuntaa
sekä kannustaa häntä osallistumaan.
Ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien seuraaminen, analysoiminen ja niistä
keskusteleminen on keskeistä. Vuorovaikutus yhteiskunnan eri toimijoiden
kanssa on tärkeää. Opetuksessa käytetään oppiainerajat ylittäviä
lähestymistapoja esimerkiksi kielten ja matematiikan opiskelun sekä erilaisten
projektien yhteydessä. Median tarkastelulla ja hyödyntämisellä on keskeinen
osa opiskelussa.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki yhteiskuntaopissa aikuisten
perusopetuksen päättövaiheessa
Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on rohkaista opiskelija
näkemään itsensä kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sekä tukea hänen
Opetuksen tavoite Kurssit Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Yhteiskuntataidot
T1 perehdyttää opiskelija demokraattisiin arvoihin ja toimintatapoihin sekä kannustaa häntä kehittämään vaikuttamistaitojaan eettisesti kestävällä tavalla
yh1, yh2 Ei käytetä arvosanan muodostamisen periaatteena. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
T2 antaa opiskelijalle valmiuksia seurata ajankohtaisia asioita ja tapahtumia mediasta ja muualta sekä harjaannuttaa hänen kriittistä medialukutaitoaan
yh1, yh2 Valmius seurata ajankohtaisia asioita ja tapahtumia kriittisen medialukutaidon hengessä
Opiskelija löytää kanavia ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien seuraamiseen sekä kykenee arvioimaan
328
saatua informaatiota kriittisesti.
T3 harjaannuttaa opiskelijan taitoja lukea ja ymmärtää erilaisia yhteiskunnallista tietoa sisältäviä aineistoja sekä muita tekstejä, kuvia, graafeja, lomakkeita ja esitteitä
yh1, yh2 Yhteiskunnallisen tiedon etsiminen ja tulkinta
Opiskelija osaa etsiä yhteiskunnallista tietoa eri lähteistä ja tulkita sitä.
T4 antaa opiskelijalle riittävät tiedot ja taidot kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa sekä perehdyttää hänet oikeusjärjestelmän perusteisiin
yh2 Opiskelijan tiedot yhteiskunnan rakenteista ja toiminnasta, keskeisistä laeista sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista
Opiskelijalla on perustiedot yhteiskunnan rakenteista, keskeisestä lainsäädännöstä ja yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista.
T5 tutustuttaa opiskelija yhteiskunnan erilaisiin yhteisöihin ja vähemmistöryhmiin
yh1 Erilaiset yhteisöt ja vähemmistöt yhteiskunnan osana
Opiskelija osaa nimetä yhteiskunnan erilaisia yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä.
T6 perehdyttää opiskelija työelämässä vaadittaviin tietoihin, taitoihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä antaa hänelle välineitä suunnitella omaa tulevaisuuttaan
yh1, yh2 Työelämän tuntemus ja oman tulevaisuuden suunnitteleminen
Opiskelija osaa kuvailla työelämän yhteiskunnallista merkitystä, sen tarjoamia mahdollisuuksia ja kykenee suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan.
Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteiskunnallisen tiedon soveltaminen
T7 ohjata opiskelijaa ymmärtämään oman talouden ja kulutusvalintojen perusteita sekä julkisen talouden perusteita kestävän kehityksen periaatteiden mukaan
yh1 Talouden toimintaa ja kuluttamista koskevat tiedot ja taidot
Opiskelija pystyy antamaan esimerkkejä omakohtaisesta yritteliäästä ja vastuullisesta taloudellisesta toiminnasta sekä julkisen talouden perusteista.
T8 tutustuttaa opiskelija yhteiskunnan tarjoamiin osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin sekä kolmannen sektorin toimintaan
yh1 Osallistuminen, vaikuttaminen ja järjestötoiminnan tuntemus
Opiskelija kykenee käyttämään yhteiskunnasta hankkimiaan tietoja, näkemyksiä ja osaamista toimiessaan kansalaisena.
T9 perehdyttää opiskelija oikeusvaltion toimintaan, vallankäyttöön ja peruslainsäädäntöön sekä julkisiin ja yksityisiin palveluihin
Opiskelija osaa kuvailla oikeusvaltion toimintaa, vallankäytön ja lainsäädännön
329
sekä palvelujen tuntemus
periaatteita sekä palveluita.
T10 auttaa opiskelijaa hahmottamaan työelämää ja sen vaatimia valmiuksia kuten koulutus, työkokemus ja kielitaito sekä ohjata häntä tiedostamaan omat mahdollisuutensa, oikeutensa ja velvollisuutensa työelämässä
yh2 Työelämän ja sen edellyttämien vaatimusten sekä omien mahdollisuuksien, oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemus
Opiskelija osaa eritellä työelämän edellyttämää osaamista sekä omia mahdollisuuksiaan, oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan työelämässä.
T11 tarjota opiskelijalle välineitä oman talouden ja elämän suunnitteluun sekä lisätä tietämystä kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista
yh2 Oman talouden ja elämän suunnittelu sekä kuluttajana toimiminen
Opiskelija osaa eritellä oman talouden ja elämän suunnittelua sekä kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia.
8.2.9 Fysiikka
Oppiaineen tehtävä
Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen
ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa
ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkitystä jokapäiväisessä elämässä,
elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetus tukee opiskelijoiden valmiuksia
keskustella fysiikan ja teknologian asioista ja ilmiöistä. Opetus välittää kuvaa
fysiikan merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: fysiikkaa
tarvitaan uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja
ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan
vastuuta ympäristöstään.
Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijoita ilmiöiden
ymmärtämisessä ja käsitteiden rakentumisessa. Aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa opiskelun pääpaino on kvalitatiivisella tasolla, mutta
opiskelijoiden taitojen kehittyessä laajennetaan työskentelyä joidenkin
ilmiöiden osalta kvantitatiiviselle tasolle. Aikaisemmat kokemukset, uudet
havainnot ja näkökulmat muokkautuvat opiskelijoiden ja opettajien
vuorovaikutuksessa johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi kohti
todellisuudesta. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun,
tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä
tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin eri tilanteissa.
Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat luonnosta ja teknologisesta
ympäristöstä tehdyt havainnot ja tutkimukset. Tutkimusten tekemisellä on
oleellinen merkitys käsitteiden omaksumisessa ja ymmärtämisessä,
tutkimisen taitojen oppimisessa ja luonnontieteiden luonteen
hahmottamisessa. Tutkimusten tekeminen kehittää työskentelyn ja yhteistyön
taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoita fysiikan
opiskeluun.
Opetuksen tehtävänä on ohjata opiskelijoita hahmottamaan fysiikan
osaamisen merkitystä myös jatko-opintojen ja työelämän kannalta.
Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamalla opiskelijoille
mahdollisuuksia soveltaa fysiikkaa erilaisissa konteksteissa sekä tutustua
monipuolisesti ammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista.
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan vankilaperusopetuksen oppimäärään
voi sisällyttää yhden fysiikan kurssin.
Fysiikan opetuksen tavoitteet aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteisiin liittyvä kurssi
Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa opiskelijaa fysiikan opiskeluun fy1 L1
T2 ohjata opiskelijaa ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa
fy1 L6, L7
T3 ohjata opiskelijaa käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan
fy1 L3, L7
Tutkimisen taidot
T4 kannustaa opiskelijaa muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä
fy1 L1, L7
331
T5 ohjata opiskelijaa toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia, työskentelemään turvallisesti ja tulkitsemaan tuloksia
fy1 L2, L5
T6 ohjata opiskelijaa käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen sekä tukea opiskelijan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla
fy1 L5
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen
T7 ohjata opiskelijaa käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti fy1 L1
T8 ohjata opiskelijaa käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä
fy1 L1
T9 ohjata opiskelijaa käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä
fy1 L2, L4
T10 ohjata opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta
fy1 L1, L4
T11 ohjata opiskelijaa saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten energiasta ja sähköstä
fy1 L1
T12 ohjata opiskelijaa soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa
fy1 L6
Fysiikan pakollinen kurssi aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Sisältöjä valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja
hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia ja että niissä tulee esiin fysiikan
luonne luonnontieteenä. Kurssin muista sisällöstä ja opiskelijoiden
mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja
avoimiin tutkimuksiin. Tutkimusten eri vaiheissa tutustutaan tieto- ja
viestintäteknologian hyödyntämiseen.
fy1 Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja paikallisen toimintaympäristön
ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista.
Sisältöjä valitaan myös kodin sähköturvallisuuteen liittyen. Joihinkin
lämpöilmiöihin syvennytään kvalitatiivisella tasolla. Tutustutaan
energiakäsitteeseen ja energian säilymisen periaatteeseen. Tutustutaan
sähkömagneettisen ja hiukkassäteilyn lajeihin. Pohditaan fysiikan osaamisen
merkitystä jatko-opinnoissa ja eri ammateissa. Tutkimisen taidoissa pääpaino
on havainnoinnissa ja havaintojen esittämisessä.
332
Fysiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet aikuisten
perusopetuksen päättövaiheessa
Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan fysiikan tavoitteiden
saavuttamista. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden
rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta keskeistä
on opiskelijoiden osallisuus ja vuorovaikutus. Kokeellisessa työskentelyssä
noudatetaan työturvallisuuslainsäädäntöä.
Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla
tavalla. Jotta fysiikan merkitykseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun
tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä
sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki fysiikassa aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan siten, että opiskelijalle
muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessa työskentelyssä
opiskelijoita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Itsenäisillä
tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta. Erilaisilla malleilla ja niiden
käyttötavoilla tuetaan opiskelijoiden abstraktin ajattelun taitojen kehittymistä.
Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan suunnittelussa sekä
onnistumisen kokemukset tukevat opiskelijoiden oppijaminäkuvan
vahvistumista.
Opiskelijan oppimisen arviointi fysiikassa aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai
kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee
monipuolista arviointia. Opiskelijoita ohjataan tunnistamaan omia
ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä
ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten muodossa olevien
kehittämishaasteiden avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen
333
taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa
arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota
kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten
lisäksi työskentelyn havainnointiin Opiskelijoiden itsearviointia ja
vertaispalautetta sekä opettajan ja opiskelijoiden välisiä keskusteluja voidaan
käyttää arvioinnin tukena.
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla
kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle
asetetut tavoitteet. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kurssin
tavoitteisiin siten kuin kunkin oppiaineen perustetekstissä on kuvattu.
Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki
opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit.
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan
kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin aikuisten perusopetuksen
päättöarvioinnin kriteereiden edellyttämää osaamista. Arvosanan kahdeksan
tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa
heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän
päättyessä
Opetuksen tavoite Kurssi Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa opiskelijaa fysiikan opiskeluun
fy1
Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena.
T2 ohjata opiskelijaa ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa
fy1 Fysiikan merkityksen arvioiminen
Opiskelija osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan erilaisissa tilanteissa.
T3 ohjata opiskelijaa käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan
fy1 Kestävän kehityksen tiedot ja taidot fysiikan kannalta
Opiskelija osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikan osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
334
Tutkimisen taidot
T4 kannustaa opiskelijaa muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä
fy1 Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu
Opiskelija osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä.
T5 ohjata opiskelijaa toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia, työskentelemään turvallisesti ja tulkitsemaan tuloksia
fy1 Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen
Opiskelija osaa työskennellä turvallisesti sekä tehdä havaintoja ja mittauksia ohjeiden mukaan.
T6 ohjata opiskelijaa käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen sekä tukea opiskelijan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla
fy1 Tieto- ja viestintäteknologian käyttö
Opiskelija osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon hankkimiseen. Opiskelija osaa tehdä havaintoja simulaatiosta.
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen
T7 ohjata opiskelijaa käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti
fy1 Käsitteiden käyttö Opiskelija osaa kuvata ja selittää ilmiöitä fysiikan keskeisten käsitteiden avulla. Opiskelija osaa yhdistää ilmiöön siihen liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet.
T8 ohjata opiskelijaa käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä
fy1 Mallien käyttäminen Opiskelija osaa käyttää yksinkertaisia malleja sekä harjoittelee yksinkertaisten mallien muodostamista mittaustuloksista. Opiskelija osaa kuvata mallia ja nimetä mallin rajoituksia tai puutteita.
T9 ohjata opiskelijaa käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä
fy1 Tietolähteiden käyttäminen
Opiskelija osaa hakea tietoa erilaisista tietolähteistä ja valita joitakin luotettavia tietolähteitä.
T10 ohjata opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta
fy1 Luonnontieteellisen tiedon luonteen hahmottaminen
Opiskelija osaa kuvata fysiikkaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.
T11 ohjata opiskelijaa saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten energiasta ja sähköstä
Opiskelija osaa käyttää energiaan ja sähköön liittyviä keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita,
335
malleja ja lakeja tutuissa tilanteissa.
T12 ohjata opiskelijaa soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa
fy1 Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa
Opiskelija osaa käyttää fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa fysiikkaa sovelletaan.
8.2.10 Kemia
Oppiaineen tehtävä
Kemian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijoiden luonnontieteellisen
ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa
ymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä
elämässä, elinympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opetus tukee
opiskelijoiden valmiuksia tehdä valintoja sekä käyttää tietoja ja taitoja elämän
eri tilanteissa. Opetus välittää kuvaa kemian merkityksestä kestävän
tulevaisuuden rakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen
kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa.
Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta ympäristöstään.
Kemian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijoiden käsitteiden rakentumista
sekä ilmiöiden ymmärtämistä. Aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
opiskelun pääpaino on makroskooppisella tasolla, mutta opiskelijoiden taitojen
kehittyessä yhteyttä submikroskooppisiin ja symbolisiin malleihin
vahvistetaan. Opiskelijoiden aikaisemmista kokemuksista ja havainnoista
edetään ilmiöiden kuvaamiseen ja selittämiseen sekä aineen rakenteen ja
kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Opetus ohjaa
luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen
käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja
merkityksen arviointiin eri tilanteissa.
Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja
336
ilmiöiden havainnointi ja tutkiminen. Tutkimusten tekemisellä on oleellinen
merkitys käsitteiden sisäistämisessä, tutkimisen taitojen oppimisessa ja
luonnontieteiden luonteen hahmottamisessa. Tutkimusten tekeminen kehittää
työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa
opiskelijoita kemian opiskeluun.
Opetuksen tehtävänä on ohjata opiskelijoita hahmottamaan kemian
osaamisen merkitystä myös jatko-opintojen ja työelämän kannalta.
Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamalla opiskelijoille
mahdollisuuksia soveltaa kemiaa erilaisissa konteksteissa sekä tutustua
monipuolisesti ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista.
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan vankilaperusopetuksen oppimäärään
voi sisällyttää yhden kemian kurssin.
Kemian opetuksen tavoitteet aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteisiin liittyvä kurssi
Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa opiskelijaa kemian opiskeluun ke1 L1
T2 ohjata opiskelijaa ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa
ke1 L6, L7
T3 ohjata opiskelijaa käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan
ke1 L3, L7
Tutkimisen taidot
T4 kannustaa opiskelijaa muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä
ke1 L1, L7
T5 ohjata opiskelijaa toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia, työskentelemään turvallisesti ja tulkitsemaan tuloksia
ke1 L2, L5
T6 ohjata opiskelijaa käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen sekä tukea opiskelijan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla
ke1 L5
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen
T7 ohjata opiskelijaa käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti ke1 L1
T8 ohjata opiskelijaa käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä
ke1 L1
337
T9 ohjata opiskelijaa käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä
ke1 L2, L4
T10 ohjata opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta
ke1 L1, L4
T11 ohjata opiskelijaa ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista
ke1 L1
T12 ohjata opiskelijaa soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa
ke1 L6
Kemian pakollinen kurssi aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Sisältöjä valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja
hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Tutustutaan luonnontieteellinen
tutkimuksen tekemiseen, turvallisen työskentelyn periaatteisiin ja tieto- ja
viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimisessa.
ke1 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja
lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen.
Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen
atomeista ja atomin rakenteeseen sekä ioni- ja molekyyliyhdisteisiin.
Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä.
Tutkitaan olomuotojen muutoksia. Tutustutaan kemian merkkikieleen.
Tutkimisen taidoissa pääpaino on havainnoinnissa ja havaintojen
esittämisessä.
Kemian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet aikuisten
perusopetuksen päättövaiheessa
Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan kemian tavoitteiden
saavuttamista. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden
rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta keskeistä
on opiskelijoiden osallisuus ja vuorovaikutus. Kokeellisessa työskentelyssä
noudatetaan kemikaali- ja jätelainsäädäntöä sekä
työturvallisuuslainsäädäntöä. Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja
338
vaarallisista töistä annettu asetus koskee alle 18-vuotiaita opiskelijoita, mutta
samantapaista harkintaa käytetään kaikkien opiskelijoiden osalta aikuisten
perusopetuksen päättövaiheessa.
Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla
tavalla. Jotta kemian merkitykseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun
tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä
sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kemiassa aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan siten, että opiskelijoille
muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessa työskentelyssä
opiskelijoita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Itsenäisillä
tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta. Erilaisilla malleilla ja niiden
käyttötavoilla voidaan myös tukea opiskelijoiden abstraktin ajattelun taitojen
kehittymistä. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan
suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat opiskelijoiden
oppijaminäkuvan vahvistumista.
Opiskelijan oppimisen arviointi kemiassa aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai
kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee
monipuolista arviointia. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan omia
ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä
ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute
tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista.
Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja
suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu
monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin. Opiskelijoiden
itsearviointia ja vertaispalautetta sekä opettajan ja opiskelijoiden välisiä
keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.
339
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla
kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle
asetetut tavoitteet. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kurssin
tavoitteisiin siten kuin kunkin oppiaineen perustetekstissä on kuvattu.
Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki
opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit.
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan
kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin aikuisten perusopetuksen
päättöarvioinnin kriteereiden edellyttämää osaamista. Arvosanan kahdeksan
tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa
heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Kemian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän
päättyessä
Opetuksen tavoite Kurssi Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa opiskelijaa kemian opiskeluun
ke1
Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena.
T2 ohjata opiskelijaa ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa
ke1 Kemian merkityksen arvioiminen
Opiskelija osaa kuvata esimerkkien avulla, miten kemian tietoja ja taitoja tarvitaan erilaisissa tilanteissa.
T3 ohjata opiskelijaa käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan
ke1 Kestävän kehityksen tiedot ja taidot kemian kannalta
Opiskelija osaa kuvata esimerkkien avulla, miten kemian osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Tutkimisen taidot
T4 kannustaa opiskelijaa muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä
ke1 Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu
Opiskelija osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä.
T5 ohjata opiskelijaa toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia, työskentelemään
ke1 Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen
Opiskelija hallitsee perustyötaidot, osaa työskennellä turvallisesti
340
turvallisesti ja tulkitsemaan tuloksia
sekä tehdä havaintoja ohjeiden mukaan.
T6 ohjata opiskelijaa käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen, tukea opiskelijan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla
ke1 Tieto- ja viestintäteknologian käyttö
Opiskelija osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon hankkimiseen. Opiskelija osaa tehdä havaintoja simulaatiosta.
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen
T7 ohjata opiskelijaa käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti
ke1 Käsitteiden käyttö Opiskelija osaa käyttää kemian keskeisiä käsitteitä oikeassa asiayhteydessä ja yhdistää niitä toisiinsa. Opiskelija osaa kuvata ja selittää ilmiöitä kemian keskeisten käsitteiden avulla.
T8 ohjata opiskelijaa käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä
ke1 Mallien käyttäminen Opiskelija osaa kuvata aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä malleilla tai kuvauksilla.
T9 ohjata opiskelijaa käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä
ke1 Tietolähteiden käyttäminen
Opiskelija osaa hakea tietoa erilaisista tietolähteistä ja valita joitakin luotettavia tietolähteitä.
T10 ohjata opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta
ke1 Luonnontieteellisen tiedon luonteen hahmottaminen
Opiskelija osaa kuvata kemiaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.
T11 ohjata opiskelijaa ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista
Opiskelija osaa käyttää aineen ominaisuuksien, rakenteiden ja aineiden muutoksien keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissa tilanteissa.
T12 ohjata opiskelijaa soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa
ke1 Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa
Opiskelija osaa käyttää kemian tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa kemiaa sovelletaan.
8.2.11 Biologia
341
Oppiaineen tehtävä
Aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa laajennetaan aiemmin opittuja
biologisia tietoja ja taitoja sekä ohjataan opiskelijaa kestävään elämäntapaan.
Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa ymmärtämään elämää ja sen
kehittymistä, kartuttaa opiskelijan luonnontuntemusta sekä ohjata
ymmärtämään ekosysteemien toimintaa sekä perinnöllisyyden ja evoluution
perusteita.
Biologian opetuksessa pyritään työskentelemään myös luonnossa ja ohjataan
opiskelijaa tutkivan oppimisen avulla tutustumaan biologisen tiedonhankinnan
luonteeseen. Luonnon tutkimisessa pyritään käyttämään sekä maasto- että
laboratoriotyömenetelmiä. Elämyksellinen ja kokemuksellinen oppiminen
virittää oppimisen iloa ja herättää kiinnostusta tarkkailla elinympäristön tilaa ja
siinä tapahtuvia muutoksia. Opiskelussa hyödynnetään tieto- ja
viestintäteknologiaa. Teknologian käyttö edistää opiskelijoiden
yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa biologian opetuksessa.
Biologian opetuksessa vahvistetaan oppimaan oppimista ja itsenäistä
työskentelyä. Opetuksessa tuetaan myös ongelmanratkaisu- ja
yhteistyötaitojen sekä yhteisöllisyyden kehittymistä ja annetaan valmiuksia
biologiaa hyödyntävien alojen opiskeluun sekä työelämään.
Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään, miten biologian tietoja ja
taitoja voidaan soveltaa ja hyödyntää omassa elämässä, ajankohtaisten
biologiaan liittyvien uutisten seurannassa sekä siinä, kuinka
yhteiskunnalliseen päätöksentekoon voidaan vaikuttaa. Biologian opetus
kehittää opiskelijan ympäristötietoisuutta ja halua vaalia luonnon
monimuotoisuutta. Opiskelijaa ohjataan kestävään elämäntapaan ja globaalin
vastuun ymmärtämiseen.
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan vankilaperusopetuksen oppimäärään
voi sisällyttää yhden biologian kurssin.
342
Biologian opetuksen tavoitteet aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvä kurssi
Laaja-alainen osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys
T1 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja
bi1 L4, L5
T2 auttaa opiskelijaa kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta
bi1 L4, L5
T3 ohjata opiskelijaa ymmärtämään eliöiden sopeutumista elinympäristöihin ja luonnon monimuotoisuutta
bi1 L4, L7
T4 auttaa opiskelijaa ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita
bi1 L1
T5 ohjata opiskelijaa arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön
bi1 L1, L7
Biologiset taidot
T6 ohjata opiskelijaa kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä
bi1 L1
T7 ohjata opiskelijaa tekemään pienimuotoisia tutkimuksia ja käyttämään biologista tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa
bi1 L1, L4
T8 auttaa opiskelijaa soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä
bi1 L2, L3, L7
Biologian asenne- ja arvotavoitteet
T9 ohjata opiskelijaa syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan opiskelijan luontosuhdetta ja ympäristötietoutta
bi1 L7
T10 innostaa opiskelijaa vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi
bi1 L7
Biologian pakollinen kurssi aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
bi1 Mitä elämä on?
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
343
Kurssilla keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin
tutkimusmenetelmin. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen sekä
erilaisiin ekosysteemeihin perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita,
elintoimintoja ja elinympäristöjä. Tutustutaan myös perinnöllisyyden ja
evoluution perusteisiin. Lisäksi pohditaan kestävän elämäntavan merkitystä.
Biologian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet
aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Tavoitteena on, että biologian opetuksessa opiskelijalla on mahdollisuus
työskennellä erilaisissa oppimisympäristöissä. Biologian työtapoja valittaessa
painotetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä ottaen huomioon erilaisten
opiskelijoiden tarpeet. Monipuolisten työtapojen kuten maasto- ja
laboratoriotyöskentelyn sekä sähköisten oppimisympäristöjen käytön avulla
opiskelija pystyy tutustumaan luonnontieteelle luonteenomaisiin
tutkimusmenetelmiin ja harjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä
raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Biologian opetuksen tavoitteiden
mukaisesti elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja toiminnallisuus kehittävät
opiskelijan taitoa pohtia omia arvovalintojaan.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki biologiassa aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata opiskelijaa
omakohtaiseen havainnointiin ja tutkimiseen itsenäisesti ja ryhmissä sekä
erilaisissa oppimisympäristöissä. Opiskelijan yksilöllisen tuen tarpeet
huomioidaan erilaisten työmenetelmien valinnassa. Biologian tavoitteiden
kannalta on keskeistä tiedostaa opiskelijoiden vaikeudet laboratorio- ja
maastotyöskentelyssä. Opiskelijaa tuetaan työskentelyssä hänen omien
vahvuuksiensa pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla opiskelijan taitoja
tuen eri keinoja hyödyntäen. Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan
siten, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon.
Opiskelijan oppimisen arviointi biologiassa aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Biologian opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana
344
tukee opiskelijan motivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä
auttaa opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa. Palautteen avulla opiskelijaa
rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja
soveltamaan käytännössä oppimaansa biologista tietoa. Biologian
arvioinnissa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan
monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä opiskelijan tiedolliseen osaamiseen
että biologisiin taitoihin erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä.
Arviointiin kuuluu opiskelijan kyky tehdä havaintoja, kerätä, käsitellä, tulkita,
arvioida ja esittää erilaisia aineistoja. Lisäksi arvioidaan taitoa käyttää
biologialle ominaista välineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Arvioinnin
ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää opiskelijan työskentelytaitoja.
Arvioinnin kohteena eivät ole opiskelijan arvot, asenteet tai temperamentti.
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla
kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle
asetetut tavoitteet. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kurssin
tavoitteisiin siten kuin kunkin oppiaineen perustetekstissä on kuvattu.
Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki
opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit.
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan
kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin aikuisten perusopetuksen
päättöarvioinnin kriteereiden edellyttämää osaamista. Arvosanan kahdeksan
tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa
heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Biologian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) aikuisten
perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoite Kurssi Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys
T1 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia
bi1 Ekosysteemin rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen
Opiskelija osaa kuvata ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä tunnistaa
345
ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja
erilaisia ekosysteemejä ja niiden ravintoverkkojen lajeja. Opiskelija ymmärtää monimuotoisuuden merkityksen ekosysteemien toiminnalle.
T2 auttaa opiskelijaa kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta
bi1 Eliökunnan rakenteen sekä eliöiden rakenteen ja elintoimintojen ymmärtäminen
Opiskelija osaa kuvata eliökunnan luokittelun periaatteita, osaa nimetä eliöiden rakenteita sekä osaa kuvata eliöiden elintoimintoja. Opiskelija osaa vertailla eri eliöryhmien sukulaisuutta rakenteellisten ja toiminnallisten sopeutumien pohjalta sekä tunnistaa, luokitella ja vertailla eliöryhmiä.
T3 ohjata opiskelijaa ymmärtämään eliöiden sopeutumista elinympäristöihin ja luonnon monimuotoisuutta
bi1 Eliöiden sopeutumisen ja elinympäristöjen monimuotoisuuden ymmärtäminen
Opiskelija osaa tehdä havaintoja lajien esiintymisestä ja osaa kuvata lajien sopeutumista eri elinympäristöihin. Opiskelija tunnistaa lähiympäristön tyypillisiä eliölajeja ja ymmärtää niiden merkityksen luonnon monimuotoisuudelle.
T4 auttaa opiskelijaa ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita
bi1 Perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteiden hahmottaminen
Opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata perimän ja ympäristön vaikutuksen eliöiden yksilönkehityksessä. Opiskelija osaa kuvata, miten elämä ja luonnon monimuotoisuus ovat kehittyneet maapallolla evoluution tuloksena.
T5 ohjata opiskelijaa arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön
Opiskelija osaa tehdä havaintoja ja pieniä tutkimuksia lähiympäristössä tapahtuvista luonnollisista ja ihmisen toiminnan aiheuttamista muutoksista. Opiskelija ymmärtää maapallon luonnonvarojen rajallisuuden sekä tuntee kestävän elämäntavan
346
perusteet ja jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet.
Biologiset taidot
T6 ohjata opiskelijaa kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä
bi1 Luonnontieteellinen ajattelutaito
Opiskelija osaa esittää mielekkäitä kysymyksiä luonnosta ja luonnonilmiöistä, osaa käyttää biologialle ominaisia peruskäsitteitä ja tutkimus- ja tiedonhankintamenetelmiä. Opiskelija osaa esittää perusteltuja luonnontieteellisiä käsityksiä ja päätelmiä.
T7 ohjata opiskelijaa tekemään pienimuotoisia tutkimuksia ja antaa mahdollisuus käyttää biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa
bi1 Biologisen tutkimuksen tekeminen
Opiskelija osaa tehdä ohjatusti pienimuotoisen biologisen tutkimuksen ja osaa raportoida sen tuloksia. Opiskelija osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti biologian tutkimusvälineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa.
T8 auttaa opiskelijaa soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässään
bi1 Biologisten tietojen ja taitojen soveltaminen arjessa.
Opiskelija ymmärtää, miten biologisia tietoja ja taitoja voi hyödyntää omassa elämässään sekä osaa perustella näkemyksiä biologisen tietämyksen pohjalta.
Biologian asenne- ja arvotavoitteet
T9 ohjata opiskelijaa syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan opiskelijan luontosuhdetta ja ympäristötietoutta
bi1 Luontosuhteen ja ympäristötietoisuuden merkityksen ymmärtäminen
Opiskelija osaa perustella esimerkkien avulla, miten luonnossa toimitaan kestävällä ja luonnon monimuotoisuutta säilyttävällä tavalla.
T10 innostaa opiskelijaa vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi
bi1 Kestävän tulevaisuuden rakentamisen tiedot ja taidot
Opiskelija osaa kuvata, miten toimitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
347
8.2.12 Maantieto
Oppiaineen tehtävä
Aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa laajennetaan aiemmin opittuja
maantieteellisiä tietoja ja taitoja sekä tuetaan opiskelijan maailmankuvan
rakentumista. Opiskelijaa ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia
omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa sekä autetaan opiskelijaa
sijoittamaan uutiset maailman tapahtumista maantiedon opetuksessa
saamaansa alueelliseen kehikkoon.
Maantieto on monitieteinen ja eri tiedonaloja integroiva oppiaine, jossa
tutkitaan maapalloa ja sen alueita, luontoa, ihmisen toimintaa sekä erilaisia
kulttuureita. Maantiedon opetuksessa otetaan huomioon luonnontieteiden,
ihmistieteiden ja yhteiskuntatieteiden näkökulmat. Näin rakennetaan eheää
kokonaiskuvaa monimuotoisesta maailmasta ja sen toiminnasta.
Maantiedon opetuksessa käsitellään luonnon ja ihmisen toiminnan
vuorovaikutusta ja sen yhteyttä ympäristön tilaan sekä luodaan perustaa
ymmärtää erilaisia alueellisia näkökulmia ja ristiriitoja maapallolla.
Maantieteellisten syy- ja seuraussuhteiden sekä ympäristönmuutosten
ymmärtäminen ja analysointi aktivoivat opiskelijaa toimimaan vastuullisesti
omassa arjessa. Teknologian käyttö edistää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta
ja tasa-arvoa maantiedon opetuksessa.
Maantiedon opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden oma
elämismaailma. Opetus tarjoaa toiminnallisia kokemuksia erilaisissa
oppimisympäristöissä, joissa opiskelijat tekevät havaintoja ja tutkimusta.
Maantiedon opetuksessa vahvistetaan opiskelijoiden valmiuksia kestävää
kehitystä edistävään toimintatapaan. Opetus harjaannuttaa opiskelijoiden
osallistumis- ja vaikuttamistaitoja ja antaa opiskelijoille keinoja aktiiviseen
kansalaisuuteen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan vankilaperusopetuksen oppimäärään
348
voi sisällyttää yhden maantiedon kurssin.
Maantiedon opetuksen tavoitteet aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteisiin liittyvä kurssi
Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea opiskelijan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta
ge1 L1, L4, L5
T2 ohjata opiskelijaa tutkimaan luonnon- ja kulttuurimaantieteellisiä ilmiöitä
ge1 L4, L5
T3 kannustaa opiskelijaa pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys
ge1 L7
Maantieteelliset taidot
T4 ohjata opiskelijaa kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä
ge1
L1
T5 ohjata opiskelijaa kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä
ge1
L4, L5
T6 ohjata opiskelijaa harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja
ge1
L5, L6
T7 ohjata opiskelijaa kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja ge1
L1
T8 harjaannuttaa opiskelijaa havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida opiskelijaa seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa
ge1
L4, L5, L7
T9 tukea opiskelijaa kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja ge1
L2
T10 ohjata opiskelijaa vaalimaan luontoa ja rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta
ge1
L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T11 tukea opiskelijaa kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi
ge1
L7
T12 ohjata opiskelijaa arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa
ge1
L3, L7
Maantiedon pakollinen kurssi aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
349
ge1 Muuttuva maapallo ja kestävä tulevaisuus
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita.
Pyritään tekemään kenttätutkimuksia omassa lähiympäristössä. Osallistutaan
oman lähiympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden suunnitteluun ja
parantamiseen. Tutkitaan esimerkkien avulla maailman eri alueiden luonnon-
ja kulttuurimaisemia. Pohditaan luonnonvarojen riittävyyttä ja kestävää
käyttöä. Perehdytään ympäristönmuutoksiin kuten ilmastonmuutokseen ja
luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Pohditaan esimerkkien avulla
globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä.
Maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet
aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on käyttää
monipuolisia oppimisympäristöjä sekä koulussa että koulun ulkopuolella.
Maastotyöskentely, kenttäretket lähiluonnossa ja rakennetussa ympäristössä
sekä sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedon käyttö ovat olennainen
osa maantiedon opetusta. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee
maantieteellisen ajattelun sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen
kehittymistä sekä edistää yhteisöllistä ja vuorovaikutteista työskentelyä.
Opetuksessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä lähiympäristössä
ja muualla maailmassa. Työtapoja valittaessa otetaan huomioon
opiskelijoiden elämismaailma, kansainvälisyys ja yhteistyö koulun
ulkopuolisten tahojen kanssa. Opetuksessa annetaan aikaa opiskelijan
ajattelulle, luovuudelle ja toiminnalle.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki maantiedossa aikuisten perusopetuksen
lähiympäristöä tulkitaan kaikkia aisteja hyväksi käyttäen ja jaetaan
kokemuksia opiskelijoiden ja opettajan välillä. Maantiedon tavoitteiden
kannalta tuen järjestämisessä on keskeistä tiedostaa opiskelijoiden
spatiaalisen hahmottamisen vaikeudet ja erityisesti vaikeudet kartanluvussa ja
karttatulkinnassa. Opiskelijoita ohjataan ja tuetaan käyttämään paikkatietoa ja
muuta geomediaa arjen tilanteissa. Opiskelijan taitoja hahmottaa
lähiympäristöä ja maailmaa harjaannutetaan tukemalla ja kannustamalla
opiskelijaa hänen omien vahvuuksiensa pohjalta sekä tarvittaessa
vahvistamalla opiskelijan taitoja tuen eri keinoja hyödyntäen. Eriyttämistä voi
toteuttaa tutkimustehtävissä, joissa opiskelija voi toimia erilaisissa rooleissa
sekä harjoituksissa, joissa hän voi edetä yksilöllisesti ajattelun taitojen eri
tasoille.
Opiskelijan oppimisen arviointi maantiedossa aikuisten perusopetuksen
päättövaiheessa
Maantiedon opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana
tukee opiskelijan motivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä
auttaa opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa. Opiskelijalle annetaan tietoja
oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin
maantiedon tavoitteisiin. Palautteen avulla opiskelijaa rohkaistaan toimimaan
aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaan
käytännössä oppimaansa tietoa. Maantiedon arvioinnissa opiskelijalla tulee
olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu
sekä opiskelijan tiedolliseen osaamiseen että maantiedon taitoihin kuten
geomediataitoihin ja tiedon kriittiseen arviointitaitoon. Lisäksi arvioidaan
opiskelijan taitoa käyttää maantiedolle ominaista välineistöä sekä tieto- ja
viestintäteknologiaa. Arvioinnin kohteena eivät ole opiskelijan arvot, asenteet
tai temperamentti.
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla
kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle
asetetut tavoitteet. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kurssin
tavoitteisiin siten kuin kunkin oppiaineen perustetekstissä on kuvattu.
351
Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki
opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit.
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan
kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin aikuisten perusopetuksen
päättöarvioinnin kriteereiden edellyttämää osaamista. Arvosanan kahdeksan
tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa
heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) aikuisten
perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoite Kurssi Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea opiskelijan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta
ge1
Maapallon karttakuvan hahmottaminen ja keskeinen paikannimistö
Opiskelija hahmottaa maapallon karttakuvan peruspiirteet sekä tietää keskeisten kohteiden sijainnin ja nimistön.
T2 ohjata opiskelijaa tutkimaan luonnon- ja kulttuurimaantieteellisiä ilmiöitä
ge1 Luonnon- ja kulttuurimaantieteellisten ilmiöiden ymmärtäminen
Opiskelija osaa selittää esimerkkien avulla Maan planetaarisuuden, vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelun sekä hahmottaa maapallon kehät ja vyöhykkeisyyden. Opiskelija osaa kuvata ihmisten elämän ja kulttuurien piirteiden sekä kulttuurimaisemien vaihtelua Suomessa ja muualla maailmassa.
T3 kannustaa opiskelijaa pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys
ge1 Luonnon ja ihmisen toiminnan välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö
Opiskelija osaa kuvata, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisten elämään ja elinkeinoihin sekä millaisia vaikutuksia ihmisen toiminnalla on luonnonympäristön tilaan Suomessa ja eri puolilla maapalloa. Opiskelija osaa kertoa, miksi
352
luonnonvarojen kestävä käyttö on tärkeää.
Maantieteelliset taidot
T4 ohjata opiskelijaa kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä
ge1
Maantieteellinen ajattelutaito
Opiskelija osaa selittää, että maantiedossa tutkitaan alueita ja alueiden välisiä eroja sekä hahmottaa kartoilta eri aluetasot: oma lähiympäristö, kunta, kaupunki, Suomi, Eurooppa ja koko maailma. Opiskelija osaa esittää maantieteellisiä kysymyksiä ja pohtia vastauksia niihin.
T5 ohjata opiskelijaa kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä
ge1
Tilatajun kehittyminen Opiskelija osaa mitata sekä jana- että suhdelukumittakaavan avulla etäisyyksiä kartalla, suunnata kartan todellisuuden mukaisesti ja liikkua maastossa kartan avulla.
T6 ohjata opiskelijaa harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja
ge1
Geomediataidot Opiskelija osaa käyttää geomediaa maantiedon sisältöjen opiskelussa sekä arkielämässä.
T7 ohjata opiskelijaa kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja
ge1
Tutkimustaidot
Opiskelija osaa toteuttaa pienimuotoisen maantieteellisen tutkimuksen. Opiskelija osaa havainnollistaa tutkimustuloksia geomedian avulla sekä esittää tutkimustulokset suullisesti.
T8 harjaannuttaa opiskelijaa havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida opiskelijaa seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa
ge1
Ympäristölukutaito ja ympäristön muutosten arvioiminen
Opiskelija osaa havainnoida lähiympäristön muutoksia, osaa antaa esimerkkejä Suomessa ja muualla maailmassa tapahtuvista ympäristön muutoksista ja osaa nimetä keskeisiä muutoksia aiheuttavia tekijöitä. Oppilas osaa tuoda esille maantieteellisiin ilmiöihin liittyvää ajankohtaista
353
uutisointia ja osaa selittää tapahtumien taustoja.
T9 tukea opiskelijaa kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja
ge1
Ryhmätyöskentely- ja argumentointitaidot
Opiskelija osaa toimia ryhmän jäsenenä ja arvioida omaa toimintaansa ryhmässä.
T10 ohjata opiskelijaa vaalimaan luontoa ja rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta
ge1
Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot
Opiskelija toimii projektissa, jossa yhdessä muiden kanssa vaikutetaan lähiympäristön viihtyisyyden parantamiseen tai ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T11 tukea opiskelijaa kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi
ge1
Asenne- ja arvotavoitteisiin liittyvä arviointi ei vaikuta arvosanan muodostukseen.
T12 ohjata opiskelijaa arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa
ge1
Asenne- ja arvotavoitteisiin liittyvä arviointi ei vaikuta arvosanan muodostukseen.
8.2.13 Terveystieto
Terveystiedon kurssi on pakollinen päättövaiheessa, jos terveystiedon
opintoja ei ole sisältynyt opiskelijan aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen
opintoihin.
Oppiaineen tehtävä
Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan pohjautuva oppiaine.
Terveystiedon opetuksen tehtävänä on opiskelijoiden monipuolisen
terveysosaamisen kehittäminen. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen ja
ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveyteen, hyvinvointiin ja
turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan terveysosaamisen eri osa-
alueiden kautta. Näitä ovat terveyteen liittyvät tiedot, taidot, itsetuntemus,
kriittinen ajattelu sekä eettinen vastuullisuus.
354
Opetuksessa huomioidaan terveyteen liittyvien ilmiöiden moniulotteisuus ja -
tasoisuus: terveyttä tukevat ja kuluttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset
tekijät. Terveyttä tarkastellaan ihmisen elämänkulun eri vaiheissa, yksilön,
perheen, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla.
Keskeistä on ohjata opiskelijaa ymmärtämään terveyttä voimavarana
jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetuksen
tulee tukea opiskelijoiden yksilöllistä ja yhteisöllistä tiedon hankintaa,
rakentamista, arviointia ja käyttämistä. Lisäksi tuetaan turvallisuustaitoihin,
sosiaalisiin taitoihin sekä tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn liittyvien
valmiuksien kehittymistä.
Terveysosaamisen avulla opiskelijat hahmottavat terveyden laaja-alaisuutta ja
saavat valmiuksia tehdä tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja terveyteen
liittyviä valintoja ja päätöksiä.
Terveysosaaminen lisää kykyä tunnistaa ja muokata tekijöitä, jotka
mahdollistavat opiskelijoiden oman ja ympäristönsä terveyden ja hyvinvoinnin
arvostamisen, ylläpitämisen ja edistämisen. Opetuksessa hyödynnetään
mahdollisuuksia havainnoida ja tutkia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä
ilmiöitä omassa elin- ja oppimisympäristössä, tehdä yhteistyötä eri
oppiaineiden kanssa sekä harjoitella ja soveltaa osaamista käytännössä.
Terveystiedon opetuksen tavoitteet aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin
liittyvä kurssi
Laaja-
alainen
osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
T1 ohjata opiskelijaa ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta,
terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä
te1 L1, L3, L7
T2 ohjata opiskelijaa kehittämään valmiuksiaan tunne- ja
vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja
kriisitilanteissa
te1 L2, L3, L7
355
T3 ohjata opiskelijaa kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen
ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista
te1 L1, L3, L4
T4 ohjata opiskelijaa pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen
ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta
te1 L1, L3, L7
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien
ehkäisy
T5 ohjata opiskelijaa syventämään ymmärrystään fyysisestä,
psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä
te1 L1, L3, L4
T6 tukea opiskelijan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän
tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia
tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin
liittyvissä tilanteissa
te1 L2, L3, L5
T7 ohjata opiskelijaa tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen
ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden
perusteluja
te1 L2, L3, L4
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
T8 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen,
kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja
hyvinvoinnille
te1 L2, L4, L5
T9 ohjata opiskelijaa luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja
työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä käyttämään terveyspalveluja
asianmukaisesti
te1 L1, L3, L6
T10 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja
omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia
terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä
muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista
te1 L2, L3, L7
Terveystiedon kurssi aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
te1 Terve elämä
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet:
Sisällöissä tarkastellaan elämää terveyden edistämisen ja sairauksien
ehkäisyn näkökulmasta. Opetuksessa käsitellään elämänkulun, ihmis- ja
356
perhesuhteiden, seksuaaliterveyden sekä ihmisen kasvun ja kehityksen
yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Terveyden
Opetuksen tavoite Kurssi Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
T1 ohjata opiskelijaa ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä
te1 Terveyteen liittyvät käsitykset
Opiskelija osaa kuvata terveyden osa-alueet ja näiden välistä vuorovaikutusta esimerkkien avulla sekä kuvata esimerkein mitä terveyden edistämisellä tarkoitetaan. Opiskelija pystyy esittelemään elämänkulun eri vaiheita, erityisesti nuoruuden kehitystä.
T2 ohjata opiskelijaa kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa
te1 Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen sekä käyttäytymisen säätelyn analysointi
Opiskelija osaa nimetä useita tunteita sekä osaa antaa esimerkkejä tunteiden ja käyttäytymisen välisestä vuorovaikutuksesta ja käyttäytymisen säätelystä. Opiskelija pystyy tuottamaan ratkaisuja ristiriitatilanteiden selvittämiseen sekä esitellä keinoja stressin ja kriisien käsittelyyn.
T3 ohjata opiskelijaa kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista
te1 Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
T4 ohjata opiskelijaa pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä
te1 Terveydellisen kehityksen analysointi
Opiskelija osaa eritellä esimerkkien avulla yksilölliseen kehitykseen
359
kysymyksiä terveyden näkökulmasta
liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta ja arvioida sosiaalisten suhteiden merkitystä mielen hyvinvoinnille ja terveydelle.
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy
T5 ohjata opiskelijaa syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä
Opiskelija pystyy nimeämään useita terveyttä tukevia ja vaarantavia tekijöitä. Opiskelija osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä asianmukaisesti.
T6 tukea opiskelijan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa
te1 Terveyteen, turvallisuuteen ja sairauteen liittyvien tietojen ja taitojen soveltaminen
Opiskelija osaa hakea terveyteen liittyvää luotettavaa tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää sitä pääosin asianmukaisesti. Opiskelija osaa kuvata esimerkein tai esittää asianmukaisia toimintamalleja itsehoidossa, avun hakemisessa ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa.
T7 ohjata opiskelijaa tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja
te1 Ei käytettä arvosanan muodostamisen perusteena. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
T8 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille
te1 Ympäristön terveysvaikutusten hahmottaminen
Opiskelija osaa kuvata elinympäristön aiheuttamia keskeisiä suoria ja epäsuoria vaikutuksia terveyteen sekä esitellä yhteisöjen, kulttuurin, median ja tieto- ja viestintäteknologian yhteyksiä terveyteen.
T9 ohjata opiskelijaa luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä käyttämään terveyspalveluja asianmukaisesti
te1 Työkyvyn edistämisen keinojen hahmottaminen
Opiskelija osaa laatia opiskelu-, toiminta- ja työkykyä edistäviä suunnitelmia. Opiskelija osaa kuvata miten hakeutua oman koulun ja kunnan terveyspalveluihin ja antaa useampia esimerkkejä siitä, miten niitä voi hyödyntää
360
tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa.
T10 ohjata opiskelijaa ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista
te1 Terveyskäsitysten arviointi sekä oppimista edistävien tekijöiden hahmottaminen
Opiskelija osaa pohtia esimerkein sitä, miten perhe, lähiyhteisöt, muut sosiaaliset yhteisöt vaikuttavat käsityksiin terveydestä. Opiskelija osaa esimerkein eritellä omaa oppimistaan tukevia tekijöitä.
9. ARVIOINTI JA TODISTUKSET PÄÄTTÖVAIHEESSA
Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten opiskelija on aikuisten
perusopetuksen päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet.
Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa
opiskelijan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän
tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.
Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla annettu yhdenvertaisin
perustein. Päättöarvosanojen muodostamista varten on opetussuunnitelman
perusteissa määritelty valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit.
Kurssisuorituksen arviointi
Valtioneuvoston asetuksen (422/2012, muutettu valtioneuvoston asetuksella
135/2017) 7 §:ssä mainittujen oppiaineiden kaikki pakolliset ja valinnaiset
kurssit arvioidaan perusopetusasetuksen (852/1998) 10 § 3 momentin
mukaisesti. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin
arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen
opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa
kurssin tavoitteisiin siten kuin kunkin oppiaineen perustetekstissä on kuvattu.
Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki
opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit.
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan
361
kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin aikuisten perusopetuksen
päättöarvioinnin kriteereiden edellyttämää osaamista. Arvosanan kahdeksan
tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa
heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Muiden perusopetukseen soveltuvien aineiden ja aihealueiden kurssit
arvioidaan opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.
Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti,
noudatetaan edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden
saavuttamista on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Itsenäisesti
opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä suoritusta, jotta se voidaan
laskea oppiaineen oppimäärään.
Kurssisuorituksen arvioinnissa näitä periaatteita noudatetaan koskien myös
niitä opiskelijoita, jotka on otettu opiskelijoiksi tarkoituksenaan suorittaa
ainoastaan yksi tai useampi kurssi tahi korottaa sen tai niiden arvosanoja.
Oppiaineen oppimäärän arviointi ja päättöarvosanan
muodostaminen
Päättövaiheen oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelman mukaisista oppiaineen pakollisista ja valinnaisista
kursseista. Kaikki valtioneuvoston asetuksen (422/2012, muutettu
valtioneuvoston asetuksella 135/2017) 7 §:ssä mainittujen oppiaineiden
pakolliset ja valinnaiset kurssit arvioidaan perusopetusasetuksen (852/1998)
10 § 3 momentin mukaisesti numeroin, lukuun ottamatta oppiainetta opinto-
ohjaus ja työelämätaidot. Muiden aineiden ja perusopetukseen soveltuvien
aihealueiden oppimäärät arvioidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa
päätettävällä tavalla.
Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki
opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit. Oppiaineen
362
oppimäärän arvosana eli opiskelijan saama päättöarvosana muodostetaan
opiskelijan suoriutumisen, opetuksen tavoitteiden, arvioinnin kohteiden sekä
päättöarvioinnin kriteerien pohjalta. Päättöarvosana muodostuu