AHOT KORKEAKOULUISSA KIELTEN JA VIESTINNÄN OSAAMISKUVAUSHANKE 29.3.2012 Sisko Mällinen FT/ TAMK projektipäällikkö
Mar 20, 2016
AHOT KORKEAKOULUISSA
KIELTEN JA VIESTINNÄN OSAAMISKUVAUSHANKE
29.3.2012Sisko Mällinen FT/ TAMKprojektipäällikkö
Ammatillisen uudistumisen konsepti(Aktanttimalli, Greimas 1980)
HANKKEEN OSALLISTUJAT
UUSI, YHTEINEN YMMÄRRYS TYÖELÄMÄN TARPEISTA
TYÖELÄMÄN MUUTOKSET,OSAAMISTARPEET
OSAAMISTAVOITTEET
TUTKIMUSTIETOA,KOLLEGIAALISTA DIALOGIA,KRIITTISTÄ (ITSE)REFLEKTIOTA
JYRKÄT ENNAKKOKÄSITYKSET
YHTEINEN AIKA AJANPUUTE,TOTTUMATTOMUUS WIKITYÖSKENTELYYN
Porina aiheesta parin kanssa, 3 minuuttia
Hankepäivässä 31.1.2012 pohdimme:
• Mitkä ovat valmistuvien keskeisimmät työtehtävät eri aloilla?
• Mitä viestintätilanteita he ko. tehtävissä kohtaavat?
• Mitä kieli- ja viestintäosaamista se heiltä vaatii?
• -> Yhteinen ymmärrys osaamistarpeista.
Yhteinen ymmärrys vaatii aitoa dialogia
• Dialogi syntyy vuorovaikutuksessa ja ryhmässä.
• Mutta se on enemmän kuin ryhmäkeskustelu.• Dialogissa jaetaan omia käsityksiä ja ajatuksia.• Mutta se ei koostu monologeista, joissa
perustellaan väitteitä.• (Aarnio & Enqvist 2004)
Dialogi rakentuu erilaisista näkemyksistä
• Dialogi on tavoitteellista uuden, yhteisen ymmärryksen etsimistä (1+1+1+1 = 5).
• Sille on ominaista ajatusten keskeneräisyys.• Puolivalmiita ideoita arvioidaan ja kehitellään
yhdessä.• Se vaatii taitoa kuunnella ja yrittää ymmärtää.• Siihen kuuluu myös kriittinen omien ja muiden
käsitysten tarkastelu.
Dialogi vaatii turvallisen, sallivan ilmapiirin.
• Burbules (1993)kuvaa dialogin edellytyksiä: -huolehtiminen, luottamus, kunnioitus, arvostus, kiintymys, toivo
• Dialogi vaikuttaa myös tunnetasolla.• Dialogin tappaa varmimmin se, joka jo ”tietää
kaiken”.• Lopputulos on kaikille uusi ja merkityksellinen.
Dialogia kasvotusten ja verkossa
• Me pyrimme dialogiseen vuorovaikutukseen alakohtaisissa kieli- ja viestintäryhmissä.
• Ja jatkamme sitä Moodlen wikissä ja keskustelualueilla.
Kokemusten jakamista pikkuryhmissä, 7 minuuttia
Yhteenveto tavoitekuvausten periaatteista
• Lähtökohtana: työelämä, hyväksiluvut, ahotointi• Kohderyhmä: työnantajat, opiskelijat, opettajat• -> tiivis, konkreettinen, rautalankamalli• -> alakohtaiset erot näkyvät tavoitteissa• -> vain ammattialan keskeisin osaaminen• -> 5-6 tavoitetta + napakat arviointikriteerit• -> apuna jo olemassa olevat kuvaukset
• Kuvataan osaaminen tasoilla 1, 3 ja 5• + yleiset kielitaitoon liittyvät arviointikriteerit:
sanasto, rakenteet, ääntäminen…?• Viestinnässä on yleiset osaamistasot 1-5• Ruotsissa on yleiset arviointikriteerit 1-5• Englannissa on vain taitotasojen kriteeristö • -> määriteltävä 1,3,5: sanasto, rakenteet,
ääntäminen… ?
Esimerkki viestinnästä
• Suvi –työryhmän osaamistaso 1: Opiskelija laatii viestejä annettujen ohjeiden ja mallin mukaan.
• Alakohtainen osaaminen vastaa kysymykseen: Mitä viestejä? Liikekirjeen?
Esimerkki - Huom.: keskeneräinen
Terveyshaastattelu:Hyväksytty osaaminen (=1)
- osaa kysyä potilaalta tämän nykyiseen ja aiempaan terveydentilaan liittyviä välttämättömiä tietoja hoidon tai jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi.
• Käyttää rakenteita suhteellisen hyvin. Virheet eivät aiheuta väärinkäsityksiä.
• Hallitsee laajahkon terveysalan sanaston. Sanavalinnoissa tapahtuvat virheet eivät estä viestin perille menoa.
• Ääntää selvästi ja luontevasti. Epätarkkuudet eivät aiheuta väärinymmärryksiä.
• Hyvä osaaminen (=3)- pystyy selvittämään potilaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tarkoituksenmukaisin ja vaihtelevien kysymyksin haastattelutilanteessa. - pystyy tekemään tarkentavia lisäkysymyksiä sopeuttaen samalla kielenkäyttönsä tilanteeseen sopivaksi
• Käyttää rakenteita hyvin. Osaa itse korjata satunnaiset virheet.• Hallitsee hyvin terveysalan keskeisen sanaston ja melko hyvin
erityisalansa sanastoa. Osaa käyttää kiertoilmaisuja.• Ääntää luontevasti ja käyttää lähes luontevaa lauserytmiä. Kiinnittää
huomiota myös intonaatioon.
Jatkuu kielikohtaisissa ryhmissä