7palokuntalaisille Oppaitatiedostot.spek.fi/oppaatpalokunnille/Palokuntien_toimintaohjelma201… · Sitran (2016) mukaan tulevaisuuden ilmiöt, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ovat

Palokuntien toimintaohjelma 2017–2020Konkreettisia toimenpidesuosituksia palokuntatoiminnan kehittämiseksi

Oppaitapalokuntalaisille7

Teksti: Valtteri Tervala

Kuvat: Kansikuva Jukka Fordell, s. 10 Petri Jaatinen, grafiikat Johanna Kuittinen

Ulkoasu ja taitto: Terhi Taikavaara / Luminar Solar

Kopiointirajoitus: Tämän painotuotteen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallenta-minen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty.

ISBN: 978-951-797-681-1

Julkaisija:Suomen Pelastusalan KeskusjärjestöRatamestarinkatu 11, 00520 HelsinkiPuh. 09 476 112www.spek.fi

Oppaita palokuntalaisille -sarjassa julkaistaan materiaaleja palokuntakulttuurin eri osa-alueilta.


3 Sisällys

Johdanto ................................................................................................ 4

Muutostrendejä kansalaistoiminnassa ja pelastustoimen megatrendit ........................................................................................... 5

Toimintaohjelman tarkoitus ................................................................... 6

Toimintaohjelman tavoitteet .................................................................. 6

Toimintaohjelman painopisteet ............................................................. 8

Palokuntien toimintamuotojen kehittäminen ja uudelleen organisoiminen ...................................................................................... 9

Vaikuttaminen ja palokuntatoiminnan asioista päättäminen ................ 12

Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan identiteetin kirkastaminen............ 14

Palokuntalaisten rekrytointi (henkilöstösuunnittelu) ............................. 16

Palokuntatoiminnan tunnettuuden lisääminen ...................................... 19

Palokuntalaisten osaamisen kehittäminen ............................................. 21

Lähteet ................................................................................................... 23

Liitteet .................................................................................................... 24

4 Johdanto

Ajatus palokuntien toimintaohjelman laatimisesta syntyi vuonna 2013–2014 Yleisen palo-kuntalaiskokouksen valmistelun yhteydessä. Kevään 2014 aikana ennen Yleistä palokunta-laiskokousta järjestettiin kuusi alueellista valmentavaa tilaisuutta. Valmentavissa tilaisuuk-sissa valmisteltiin tulevassa kokouksessa käsiteltäviä aiheita ja osallistettiin palokuntalaisia toimintaohjelman painopisteiden valinnoissa. XXVII yleisessä palokuntalaiskokouksessa Helsingissä 2014 päätettiin kokoukseen osallistuneiden palokuntien ja pelastusalan järjes-töjen edustajien toimesta laatia palokuntien toimintaohjelma ja samalla päätettiin toimin-taohjelman painopisteet.

Palokuntien toimintaohjelman taustalla on sopimuspalokuntien strategia 2020. Strategia linjaa sopimuspalokuntien tavoitteita, ja toimintaohjelman painopisteet ovat vahvasti kyt-kettynä strategisisiin teemoihin. Toimintaohjelman ajatus oli alkujaan luoda suosituksia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintaohjelmaa sitoutuivat valmistelemaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Sopimuspalo-kuntien Liitto.

Toimintaohjelman painopisteiksi muodostuivat palokuntalaisten identiteetin kirkasta-minen, palokuntatoiminnan tunnettuuden lisääminen, palokuntalaisten kelpoisuudet ja osaaminen, palokuntalaisten rekrytointi, palokuntatoiminnan organisoituminen ja toi-mintamuotojen kehittäminen sekä vaikuttaminen ja palokuntatoiminnan asioista päättä-minen. Useat painopisteet ovat sidoksissa toisiinsa, joten niiden suhdetta käsitellään eri suosituksessa.

Toimintaohjelmaa lähdettiin laatimaan keväällä 2015. Vuoden 2015 alussa keskusteltiin toimintaohjelman sisällöstä ja merkityksestä. Toimintaohjelman tarkoitus tarkentui ke-hittämään pelastusalan kansalaistoimintaa ja tuottamaan konkreettisia toimenpidesuo-situksia palokuntayhdistyksille. Kevään 2016 aikana toimintaohjelman nykytilankuvauk-seen pääsivät osallistumaan valtakunnalliset pelastusalan järjestöt ja palokuntalaiset. Liki 200 palokuntien toimijaa on osallistunut toimintaohjelman nykytilan kartoitukseen ja keskusteluun toimenpidesuosituksista muun muassa eri opintopäivillä ja tapahtumis-sa. Varsinainen kirjoitustyö toteutettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimesta ja viimeisteltiin yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton vapaaehtoisjaoston ja Suomen So-pimuspalokuntien Liiton kanssa.

5 Muutostrendejä kansalaistoiminnassa ja pelastustoimen megatrendit

Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on ollut perinteistä kolmannen sektorin toimintaa. Kansalaistoiminnan juuret ulottuvat pelastusalalla pitkälle 1800-luvun puolelle. Nykyään vapaaehtoiset palokuntayhdistykset tuottavat pelastusalan palveluita, tarjoavat puitteet vapaaehtoistyönä tehtävälle turvallisuusviestintätyölle ja tarjoavat jäsenistölleen turvalli-suutta lisäävää harrastustoimintaa. Nykyinen pelastustoimen palvelutarve on vaikuttanut vapaaehtoisiin palokuntayhdistyksiin, ja niiden toiminta on osa julkista palvelurakennetta (Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, 2016). Palokuntayhdistysten operatiivinen pelas-tustoiminta perustuu yhteiskunnan kanssa solmittuun sopimukseen. Muut palokuntayh-distysten toimintamuodot, kuten harrastustoiminta ja yleinen vapaaehtoistoiminta, ovat olennainen osa toimintaa, mutta niihin ei liity palvelutuotannollisia velvoitteita.

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja pelastusalan yhdistyksiin vaikuttaa pelastustoi-men mutta myös kansalaisyhteiskunnan muutokset. Sitran (2016) mukaan tulevaisuuden ilmiöt, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ovat kiihtyvästi kehittyvä teknologia, keskinäisriip-puvainen ja jännitteinen maailma sekä globaali luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvä kestävyyskriisi. Pelastustoimen strategiassa nämä megatrendit on nostettu esille ja niiden valossa on kuvattu pelastustoimen tulevaisuuden näkymiä. Nämä muutokset hei-jastuvat myös kansalaistoimintaan.

Palokuntakulttuuri on yksi palvelutoimintaa ja siten palvelutuotantoa koossa pitävä voima ja sen kehittymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota palokuntayhdistysten toimesta. Tämä toimintaohjelma käsittelee muutostrendejä erityisesti kansalaistoiminnan näkökul-masta, mutta sivuaa myös pelastustoimeen kohdistuvia muutoksia esimerkiksi osaamisen ja kelpoisuuksien kehittämisen suositusten myötä.

Yhdistystoiminnan tuottama palvelutoiminta asettaa yhdistyksille uudenlaisia vaatimuk-sia. Ammattimaistuneen palvelutuotannon myötä palokunnissa vaaditaan yhä enemmän osaamista henkilöstöjohtamisessa, työnantajavelvoitteista ja muista hallinnollisista tehtä-vistä. Samalla yhdistysten luottamustehtäviin on yhä vaikeampi saada henkilöitä. Perin-teinen hallintokeskeinen yhdistystoiminta on muuttumassa ja tilalle tarvitaan uusia toi-minta- ja johtamistapoja. Tulevaisuudessa keskiössä ei olekaan enää yhdistyksen hallinto tarjontoineen, vaan ihmiset ja toimijat tarpeineen (Heikkala 2015).

Vapaaehtoinen palokuntatoiminta kilpailee tänä päivänä muiden vapaaehtoistoimintojen kanssa ihmisten vapaa-ajasta. Kansalaisareenan (2015) mukaan ihmisten kiinnostus va-paaehtoistoimintaan on pysynyt lähes samalla tasolla viimeisen viiden vuoden ajan. Sitou-tuminen on kuitenkin yhä lyhytjänteisempää kansalaisyhteiskunnassa johtuen työelämän kiireestä, vaihtuvista kiinnostuksen kohteista ja mielekkyyden kasvaneesta tarpeesta (Sep-po 2013, 13). Palokuntatoiminnan näkökulmasta haasteeseen voidaan vastata myös tarjo-amalla erilaisempia tehtäviä palokuntatoiminnan ympäristössä (Eskelinen 2017; Malinen & Hamilton-Skurak & Eskelinen & Tervala & Mankkinen, 2017).

Vuonna 2015 54 % yli 15-vuotiaista suomalaisista osasi mainita hälytystoiminnan yhtenä VPK-toiminnan muotona (Taloustutkimus 2015). Heikointa VPK-toiminnan tuntemus on alle 25-vuotiaiden joukossa. Tietoa toiminnasta voidaan siis sanoa olevan, mutta kohtaako

6 kiinnostus tarjonnan? Rekrytointi on lähes kaikissa yhdistyksissä toiminnan edellytyksenä. Palokuntatoiminnassa liittymisen motivaatiotekijöitä on tutkittu kaksi kertaa, ja viimeisin tutkimus valmistui tammikuussa 2016. Palokuntaan liitytään yleisimmin halusta oppia uu-sia taitoja pelastustoiminnasta, sukulaisuuden kautta tai arvopohjaisesti halusta auttaa lähimmäisiä. Tärkeimpänä tekijänä koetaan halua auttaa. Rekrytoinnissa on siis tärkeää nostaa esille toiminnan todellinen luonne ja korostaa nykyiselle jäsenistölle oman tuttava-piirin rekrytoimista mukaan. Palvelutuotannon eräänä keskeisenä peruskivenä on yksittäi-sen palokuntalaisen henkilökohtainen osaaminen.

Palokuntakoulutusuudistus on käynnissä ja keskeisin muutos liittyy käsitykseen osaamises-ta. Opiskelija on asetettu aktiiviseen rooliin, toimijaksi, joka ottaa enemmän itse vastuuta oppimisestaan. Palokuntien roolia oppimisen mahdollistajana kasvatetaan ja samalla tu-etaan erilaisin välinein. Opiskelijoita tuetaan myös monimuotoista opiskelua lisäämällä. Samalla osaamista tarkastellaan tarvelähtöisestä näkökulmasta. Sen myötä voidaan pa-remmin osoittaa tarvittavia perusteita osaamisen pohjaksi.

Toimintaohjelman tarkoitus

Palokuntien toimintaohjelman tarkoituksena on antaa toimenpidesuosituksia palokunta-toiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi ja siten palokuntien palvelutuotannon varmista-miseksi. Lisäksi toimintaohjelma pitää sisällään nykyaikaisen kuvauksen pelastusalan kan-salaistoiminnasta.

Suositusten tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota erilaisia mahdollisia toimintatapoja palokunnille, mutta suositukset on tarkoitettu myös pelastusalan järjestöille sekä pelas-tuslaitoksille ja muille palokuntien sidosryhmille. Lisäksi toimintaohjelma kuvaa palokun-tayhdistysten nykytilaa ja yleisiä muutostrendejä yhteiskunnassa. Toimenpidesuositusten pohjalta on tarkoitus luoda malleja, joiden avulla palokunnat ovat tulevaisuudessakin kil-pailukykyisiä ja elinvoimaisia.

Toimintaohjelmalla kannustetaan yhdistyksiä, järjestöjä ja muita organisaatioita huomioi-maan yhteiskunnalliset ja pelastusalan muutokset sekä kannustamaan palokuntia toimi-maan rohkeasti uusien erilaisten toimintatapojen löytämiseksi. Jokainen voi löytää keinoja omien haasteidensa selvittämiseksi.

Toimintaohjelman tavoitteet

Toimintaohjelman tavoitteet voidaan luokitella kahteen osaan. Itse ohjelman tavoitteena on ensisijaisesti parantaa palokuntien toimintaedellytyksiä ja toiseksi lisätä tietoutta muu-toksista nykyaikaisten yhdistysten toiminnassa.

Palokuntien toimintaohjelman tavoitteina ovat myös painopisteiden mukaisesti kasvat-taa palokuntien ja palokuntalaisten määrää, tunnistaa palokuntien monimuotoisuus sekä kannustaa palokuntia uudistamaan toimintamuotojaan ja kehittämään toimintaansa eri toimintamuotojen organisoimisessa. Toimintaohjelman tavoitteena on myös tukea osaa-

7 misen kehittämistä, kehittää toimenpiteitä osaavien palokuntalaisten käytettävyyden li-säämiseksi ja lisätä yksilöiden osallistumismahdollisuuksia.

Palokunnille ja palokuntalaisille suunnattujen tavoitteiden lisäksi toimintaohjelmalla on tavoitteena vaikuttaa päätöksentekijöihin, jotta vapaaehtoisten palokuntien kaikki toimin-tamuodot huomioidaan ja hyödynnetään tulevaisuudessa. Niin ikään tavoitteena on eri-laisten suositusten myötä lisätä ihmisten tietoisuutta palokuntatoiminnasta.

Kansalaistoiminta

Nykysuomen sanakirjan mukaan kansalaistoiminta on henkilön julkinen toiminta yhteiskunnan, yhteisön jäsenenä, erilaisissa yhdistyksissä, kansa-laisjärjestöissä ym.

Talouselämän, yritysten ja taloudellisten yhdistysten toiminta ei ole kan-salaistoimintaa. Parhaimmillaan kansalaistoiminta tukee demokratian kehittymistä todelliseksi demokratiaksi, auttaa politiikkaa lähentymään todellista ja mahdollisimman välitöntä yhteisten asioiden hoitoa ja luo kansalaisille mahdollisuuksia olla todellisia kansalaisia, ei alamaisia. (Lehtonen & Rantanen, 1995)

8 Toimintaohjelman painopisteet

Toimintaohjelma sisältää kuusi painopistettä. Kunkin painopisteen osalta on kuvattu tä-män hetkinen tilanne asiaan liittyvine haasteineen. Toimenpidesuosituksissa on esitetty keinoja ja mittareita asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Niin ikään suosituksiin on merkitty ne toimijat, joille suositukset on ensisijaisesti kohdistettu.

9 Palokuntien toimintamuotojen kehittäminen ja uudelleen orga-nisoiminen

Nykytila

Suomea on luonnehdittu yhdistysten luvatuksi maaksi. Vuonna 2015 yhdistysrekisterissä oli n. 135 000 yhdistystä (PRH, 2016). Palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoisia pa-lokuntayhdistyksiä on Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mukaan noin 500. Lisäksi noin 200 paloaseman yhteydessä toimivien henkilökohtaisen työsopimuksen solmineiden pa-lokuntien yhteydessä toimii vapaaehtoista turvallisuustyötä tekeviä ja harrastustoimintaa harjoittavia yhdistyksiä.

Heikkalan (2015) mukaan yhdistyksen vaikuttavuutta mitataan tulevaisuudessa sillä, kuin-ka hyvin se pystyy tarjoamaan ihmisen tai ihmisryhmän tarpeita vastaavia ratkaisuja har-rastustoiminnassa, vertaistuessa tai vaikuttamisessa. Palokuntien palvelutuotannon osal-ta vaikuttavuutta mitataan myös sen kustannustehokkuudella.

Se, miten yhdistykset löytävät uusia keinoja vastata muuttuneisiin toimintatapoihin ja uu-distaa siten toiminta- ja johtamistapoja, ratkaisee sen, miten yhdistykset löytävät paikkan-sa tulevaisuudessa (Heikkala 2015).

Yleiset kansalaistoiminnan muutokset, vapaaehtoisten sitoutumisen heikkeneminen, pal-velutuotannon vaatimusten kasvaminen, vapaaehtoistyön osuuden vähentyminen ja har-rastustoiminnan palvelutuotannollinen sidos ovat tuoneet haasteita vapaaehtoisen pa-lokuntakulttuurin säilyttämiselle. Pelastusalan yleinen perinteisyys, innovatiivisuuden ja oma-aloitteisuuden puute ovat haasteina vapaaehtoistyön ja harrastustoiminnan kehitty-miselle ja sitä kautta henkilöiden innostumiselle ja sitoutumiselle. Perinteisyyteen kuuluu myös vahva muutosvastaisuus ja yhdenvertaisuuden vaihteleva toteutuminen.

Palokuntayhdistyksien mahdollisuudet koetaan olevan toiminnan monipuolistamisessa, palokuntien yhteistyön lisääntymisessä sekä palokunnan toimintojen tiiviimmän yhteistyön kehittämisessä. Palokuntien toiminta tulisi nähdä toiminnan kautta toimijoiden sijaan (kuva 1.). Toimintaa voidaan tarkastella onnettomuuden kehittymisen ketjuna, yhteiskunnallisesti vaikuttavina tekijöinä tai erikseen myös toimijaryhmien muodostamana yhteisönä.

Tuore palokuntalaisten motivaatiotutkimus esittää yhtenä kehityskohteena palokuntien toimintakulttuurin kehittämistä ehkäisemään toiminnan lopettamista (Malinen ym. 2016). Toimintamuodot ja toimintakulttuuri vaikuttavat toiminnan organisoitumiseen. Organi-soitumismalli tulisi arvioida uudelleen ja soveltaa kunkin palokunnan toimintakulttuuriin. Pääasia on, että organisaatiorakenne mahdollistaa toimijoiden osallistumisen eri toimin-tojen asettamien kriteerien mukaisesti.

Palokuntien tulee huomioida, että toiminnan turvaamiseksi yksilöt tulee saada vapaaeh-toisesti sitoutumaan toimintaan ja että he ovat motivoituneita kouluttautumiaan ja kehit-

10 tämään itseään. Näin voidaan turvata yhdistyksien sopimusvelvoitteet. (Eskelinen 2016) Haasteena on, että ihmiset ovat nykyään spontaanimpia ja vapaaehtoistyö organisoituu yksilöllisemmin. Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle on syntynyt vapaamuotoisempia osallistumisen muotoja. (Siisiäinen 2013; Saukkonen 2013) Ihmisen osallistuvat toimin-taan enemmän silloin kun heille itselleen sopii ja tekevät itselleen mieluisinta toimintaa.

Malisen ym. (2016) mukaan suurimmat toimintaan osallistumisen esteet ovat ajanpuute ja työ/opinnot. Näihin ei voi toimijoiden mukaan palokunnat juurikaan tehdä toimenpi-teitä, mutta sen sijaan palokuntien tulisi huomioida nuo jäsenet ja pitää heidät mukana toiminnassa tarjoamalla vaihtoehtoisia tehtäviä.

Toimenpide-ehdotukset ja tavoite

Tavoite

Tavoitteena on, että palokunta on avoin, monipuolinen pelastusalan kansalaistoiminnan mahdollistaja. Palokunnan yhdistystoimintaan on mahdollista osallistua ikään, sukupuo-leen, syntyperään, koulutustaustaan, uskontoon tai sosioekonomiseen taustaan katso-matta. Sopimusperusteiseen palvelutuotantoon taas osallistutaan henkilökohtaisten erityisedellytysten mukaisesti. Palokunta on organisoitu joustavasti, nykyaikaisesti ja de-mokraattisesti. Palvelukonseptin avulla palokunta voi johtaa toimintaansa tavoitteellisesti siten, että se kykenee tarjoamaan yhteiskunnan tarpeisiin sovitettuja palveluita.

Kuva 1. Palokuntatoiminta tulevaisuudessa ja sen erilaiset toiminnan ulottuvuudet.

11 Mittarit

Mittareina pidetään toimivien palokuntayhdistysten määrää, tarjolla olevien toimintamal-lien käyttöä, eri toimintamuotojen toteuttamisen laajuutta palokuntayhdistyksissä ja osal-listuvien ihmisten määrää.

Toimenpide-ehdotus

Palokuntayhdis-tyksen toiminnan organisoiminen

Toimintamuotojen kehittäminen

Kansalais-/ yhdistystoiminnan vahvistaminen

Keinot 1. Palokuntien toimintakoostuu palvelutoimin-nasta, harrastustoimin-nasta ja vapaaehtois-toiminnasta.

2. Palokuntien toimin-nat organisoidaantoiminnoittain toimijoi-den sijaan, huomioidenyksilölliset motivaatio-tekijät.

3. Verkostoituminen lähiyhdistyksien kanssahallinnon ja toiminto-jen osalta voi turvatatoiminnan jatkuvuu-den.

1. Laadukkaan jariittävän palvelutoimin-nan takaamiseksi onpalokuntayhdistyksientarjottava jäsenistöllemonipuolista toimin-taa, joka mahdollistaajäsenten pysymisentoiminnassa.

2. Pelastusalan tuleehyväksyä palokuntayh-distykset kolmannensektorin palveluntar-joajana ja ymmärtääyhdistystoiminnanerityispiirteet, joihinkuuluu vahvasti vapaa-ehtoisuus.

3. Toimintaa rajoittavat esteet tulee poistaa,mikä tapahtuu asentei-ta muuttamalla.

1. Vapaaehtoispalo-kuntakulttuuri tuleesäilyttää vahvistamallayhdistystoiminnanosaamista ja monipuo-listamalla toimintaa.

2. Palokuntien yhdis-tystoiminnan vahvis-tamiseksi on tarjottavakoulutusta, apuvälinei-tä ja tukipalveluita.

3. Järjestäytymättömil-le vapaaehtoisille tuleelöytää keinoja perintei-sen jäsenyyden lisäksiosallistua toimintaanmyös kertaluonteisestiesim. kampanjoidenavulla.

4. Pelastusalan muidenjärjestöjen tulee luodatukiverkosto siten, ettäse tukee vahvemminpalokuntien toiminta-edellytyksiä itsenäisinäyhdistyksinä.

Toimijat Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt

Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt Pelastuslaitokset

Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt

12 Vaikuttaminen ja palokuntatoi-minnan asioista päättäminen

Nykytila

Yhdistyksillä on olemassa sellaisia piirteitä, joita ilman niitä ei voida pitää yhdistystoimintana. Ensinnäkin yhdistys on ihmisten muodostama yhteisö, joka toteuttaa osallistuvien ihmisten yhdenmukaisten tarkoitusperien mukaista toimintaa. Jäsenyys perustuu yhdistyksissä vapaaehtoiseen jäsenyyteen, ja se tuo myös mahdollisuuden demokraattiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Lisäksi yhdistykset ovat monesti riippumattomia kolmansista osapuolista ja yleishyödyllisiä. (Heikkala, 2015)

Palokuntayhdistykset edustavat perinteistä yhdistystoimintaa. Palokuntayhdistykset ovat perinteinen kolmannen sektorin toimija, joilla on tyypillisiä nykypäivän yhdistystoimintaan liittyviä haasteita. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat myös palokuntayhdistyksissä. Jäsenistö ikääntyy eikä nuoria saada jatkamaan toimintaa, maaltamuutto aiheuttaa jäsen-määrän turvaamiselle vaikeuksia, yksilöllistyminen asettaa vaatimuksia tarjota jäsenistölle mielekkäämpää toimintaa, palokuntatoiminnan ammatillistuminen asettaa erilaisia vaati-muksia jäsenille ja julkisen talouden haasteet aiheuttavat palvelutarvetta (Heikkala, 2015; Eskelinen, 2016).

Itsekeskeisyyden ja itsemääräämisoikeuden lisääntyminen haastaa nykyisen hallinnollisen johtamistavan ja asettaa yhdistykset uuteen asemaan päätöksenteossa ja vaikuttamises-sa. Digitaalisuuden kasvaminen antaa etua uusien sukupolvien toiminta- ja johtamistavoil-le. Sitoutuminen on yhä lyhytjänteisempää kansalaisyhteiskunnassa johtuen työelämän kiireestä, vaihtuvista kiinnostuksen kohteista ja vaatimuksista kansalaistoiminnan koke-muksista. (Seppo 2013, 13)

Nykytilan kartoituksen mukaan toimijat ovat kokeneet päätöksenteossa heikkoutena tietä-mättömyyden yhdistystoiminnasta ja siitä, miten palokunnissa voi vaikuttaa. Nykyhetkeen tyypillisenä piirteenä palokuntayhdistyksissä on vaikeus saada ihmisiä vastuutehtäviin, mikä muodostaa usein esim. pitkiä päällikkyyksiä. Tehtävät kasaantuvat näin ollen helposti vain muutaman henkilön vastuulle. Demokraattinen päätöksenteko koettiin joissakin ta-pauksissa palokunnissa häilyväksi. Päätöksenteon rakenteet ja autoritäärinen johtaminen operatiiviseen tyyliin yhdistystoiminnassa nähtiin heikkoutena.

Alueellisessa ja valtakunnallisessa toiminnassa edustuksellisuus ja muutosvastaisuus näh-tiin tulevaisuuden uhkana.

Vahvuutena vaikuttamisessa pidetään asiantuntijuutta, nuorten kasvavia vaikutusmahdol-lisuuksia, verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä. Uudet toimintamallit (Wikipedia) ja uusien sukupolvien luontaiset toimintatavat koettiin mahdollisuuksina.

13 Toimenpide-ehdotukset ja tavoite

Tavoite

Palokuntayhdistykset ovat osaavia, osallistavia ja innovatiivisia yhteisöjä, jotka pystyvät tarjoamaan yhteiskunnalle sen tarvitsemia palveluita. Palokunnissa jäsenet tietävät erilai-set vaikuttamisen välineet ja käyttävät niitä aktiivisesti. Tavoitteena on myös organisoida toimiva valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen, verkostomainen sekä projektiluontei-nen tukirakenne, jossa palokuntalaisia ja palokuntatoiminnan asiantuntijoita osallistetaan ja kuullaan. Toiminnassa huomioidaan vahvasti myös pitkäjänteisyys.

Mittarit

Vaikuttamisen kehittymisen mittareina toimivat vaikuttamisen kanavien määrä ja aktiivi-suus, kuten työryhmä-, verkosto- ja luottamuselintoimintaa mittaavat toiminnat. Lisäksi mitataan käytössä olevien osallistamisen keinojen määrää ja toimivuutta.

Toimenpide-ehdotus

Yhdistystoiminnassa vaikuttami-sen kehittäminen

Alueellisten ja valtakunnallisten luottamuselinten uudistaminen

Keinot 1. Yhdistysten tulee osallistaa jäseniä päätöksentekoon luomal-la demokraattinen ja kannustava yhteishenki.

2. Uusien digitaalisten vaikuttamis-keinojen käyttöönottaminen tulee huomioida.

3. Yhdistyksen ohje-, johto- ja muiden sääntöjen tarkoituksenmu-kaisuuden tarkistaminen. Sääntöjen ja ohjeiden tehtävänä on mahdollis-taa, ei rajoittaa toimintaa.

4. Yhdistysten tehtävät ja vaikutta-miskeinot tulee kirjata auki ja viestiä sekä tuoda tunnetuksi jäsenistölle. Jäsenten oma-aloitteisuutta tulee vahvistaa.

1. Luottamuselimissä tulee olla riit-tävän laajapohjainen osaaminen.

2. Luottamuselinten asiantuntijuut-ta tulee vahvistaa.

3. Tulee luoda palokuntien toimin-taa tukevia asiantuntijaverkostoja.

Toimijat Vapaaehtoiset palokunnat Pelastusalan järjestöt

Vapaaehtoiset palokunnat Pelastusalan järjestöt Pelastuslaitokset

14 Vapaaehtoisen palokuntatoimin-nan identiteetin kirkastaminen

Yhdistystoiminnan käsitys on muuttumassa ja vanha käsitys, että lähtökohtana on yhdistys ja sen edustama asia, eikä niinkään ihmiset tai osallistujat tai asiakkai-den näkökulmat, on poistumassa. Uusi näkemys perus-tuu täysin toisenlaiseen lähtökohtaan eli tuotanto-tarjonta muuttuu tarveperustaiseksi ongelmaratkaisuksi. (Heikkala, 2015) Ilmiö on havaittavissa myös palokuntayhdistysten toiminnassa. Palokuntayhdistyksissä on hieman epäselvää, toimiiko palokunta yhdistyk-sen jäseniä varten vai pelastustoimea vai avun tarvitsijaa varten? Tähän vaikuttaa myös selkeän jäsenpolun puuttuminen. Palokuntien palvelutuotannollinen rooli vaikuttaa kaik-keen toimintaan ja heikentää yksilökeskeistä toimintatapaa.

Identiteetti muodostuu käsityksestä omasta itsestään ja siitä, miten jokainen ymmärtää itsensä suhteessa toimintaan. Identiteetti sisältää myös käsityksen siitä, millaiseksi henki-lö haluaisi tulla. Identiteettiin kuuluvat ihmisen tunne yhteisöön kuulumisesta, toimintaa koskevat arvot ja eettiset näkökulmat sekä toiminnan tavoitteet. Pysyvän identiteetin si-jaan sen katsotaan olevan nykyään pirstaloitunut ja tilanteen mukaan muotoutuva. (Etelä-pelto & Vähäsantanen 2010, 46–47)

Nykytilan kartoituksen mukaan toimijat kokivat identiteetin nykytilan uhkina muun kuin hälytystoiminnan kuihtumista, virkamiesmäisyyttä ja ennakkoasenteita. Ammattimaisuus vastaan vapaaehtoisuus koettiin yhtenä identiteetin muodostumisen heikkoutena. Ihmisil-lä tai ryhmillä voi olla useita identiteettejä ja monet voivat muodostaa ristiriitoja (Järvelä 2007). Myös toiminnan riittämätöntä houkuttavuutta pidettiin uhkana. Heikkoutena toi-minnassa nähtiin yleinen muutosvastaisuus, nykyisten palokuntalaisten laajan ammatti-taidon hyödyntämisen puute, arvostuksen puute sekä toisaalta arvostukseen vaikuttava negatiivinen julkisuus (alkoholi- ja tuhopolttotapaukset).

Vahvuuksia on kuitenkin monia. Koulutus, perinne, organisoituminen sekä erikoisosaami-nen oli mainittu vahvuuksina. Vahvuutena nähtiin myös selkeä päämäärä pelastustoimin-nan palveluiden järjestämisessä ja arvostettu nuorisotyö.

Tuoreen palokuntalaisten motivaatiota selvittäneen tutkimuksen mukaan 66 % palokun-talaisista (n = 933) koki itsensä vapaaehtoiseksi työntekijäksi ja 33 % sekä vapaaehtoiseksi työntekijäksi että ammattilaiseksi. Vain 1 % koki olevan ammattilaisia (Malinen & Hamil-ton-Skurak & Eskelinen & Tervala & Mankkinen 2017).

”Vapaaehtoisidentiteetin teoria esittää, että toimittuaan jonkin aikaa vapaaehtoistyössä vapaaehtoiset sisäistävät vapaaehtoisroolinsa ja siitä tulee osa heidän identiteettiään, mikä tukee vapaaehtoistyön jatkamista pitkällä tähtäimeillä.” (Malinen yms. 2017)

15 Toimenpide-ehdotukset ja tavoite

Tavoite

Tavoitteena on, että palokuntien jäsenet omaavat vahvan palokuntaidentiteetin, joka muodostuu toiminnasta, sen tavoitteista ja yhteisistä arvoista. Palokunnat ovat olennai-nen osa pelastustoimea. Palokuntalaisia kuvaavat sanat ammatillisuus, luotettavuus ja in-himillisyys sekä pyyteetön auttamishalu ja oma-aloitteisuus. Palokuntakentän monimuo-toisuus tunnustetaan alan toimijoiden keskuudessa; eri palokuntamuodoissa on erilaisia tapoja toimia.

Mittarit

Mittareina toimii sopimuspalokuntabarometri, motivaatiotutkimuksen seurantatutkimuk-set ja erilaiset kyselyt palokuntalaisille.

Toimenpide-ehdotus

Toiminnan tarkoituksen kirjaa-minen palokunnalle

Identiteetin tukeminen

Keinot 1. Palokuntien on säännön mukai-sesti tarkastettava ja kirkastettava toimintansa tarkoitus:

• mitä ja ketä varten palokunta on?

• mikä on yhdistyksen tarkoitus jäsenille?

• mikä tarkoitus on pelastustoi- melle ja yhteiskunnalle ylei- semmin?

• mikä tarkoitus on asiakkaalle?

ja määritettävä toiminnan tavoit-teet, arvot ja visio.

1. Yksilöiden ja yhteisöjen identi-teettien vahvistaminen tunnista-malla ja tunnustamalla erilaisissa tilanteissa muodostuva identiteetti.

2. Tunnistamalla ja tunnustamalla yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen.

3. Tunnistamalla ja tunnustamalla yksilöiden ja yhteisöjen erilaisuus.


Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt

16 Palokuntalaisten rekrytointi (henkilöstösuunnittelu)

Monet yhdistykset puhuvat paljon jäsenpulasta. Uu-sia jäseniä on vaikea saada liittymään ja sitoutumaan toimintaan. Sama ongelma koskee myös vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä. Kansalaisareenan mukaan ihmi-siä kiinnostaa liki saman verran vapaaehtoistoiminta kuin viisi vuotta sitten, mutta erityi-sesti nuorten keskuudessa vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on vähentynyt (Kansa-laisareena & Kirkkohallitus & HelsinkiMissio 2015).

Yleisin syy palokuntaan liittymiselle oli maailmaa koskevan ymmärryksen lisääminen ja siitä oppiminen. Osallistujat esimerkiksi mainitsivat usein syyksi yleisen kiinnostuksensa palo- ja pelastusalaan sekä halun oppia uusia taitoja kuten ensiapua. Toiseksi yleisin mo-tiivi palokuntaan liittymiselle oli sukulaisten vaikutus. Sukulainen palokunnassa voi siis olla yksi vapaaehtoisten rekrytoinnin päävaikuttajista. Lisäksi mahdollisuutta ilmaista arvoja, kuten auttaa toisia hädässä, pidettiin tärkeänä palokuntaan liittymisen motiivina. Vapaa-ehtoiset olivat ylipäänsä tyytyväisiä palokuntaan kuulumiseensa ja pitivät suhteellisen epätodennäköisenä sitä, että he lopettaisivat palokuntatoiminnan lähitulevaisuudessa. Osallistujat kuitenkin ilmoittivat erilaisista vapaaehtoistoiminnan esteistä, joista merkit-tävimpinä pidettiin ajanpuutetta sekä opiskeluun tai työhön liittyviä velvollisuuksia. (Ma-linen & Mankkinen 2013)

Uusimman tutkimuksen mukaan sosiaaliset syyt ovat palokunnassa pysymisen päämotii-vit. Tämä eroaa palokuntaan liittymisen alkuperäisistä syistä ja osoittaa, että vapaaehtois-ten liittymistä ja palokunnassa pysymistä vahvistavat tekijät eivät välttämättä ole samat. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan palokuntatoimintaan liittymisen syyt ovat pysyneet lähes samana. Halu auttaa, uuden harrastuksen etsiminen ja halu oppia uusia taitoja ovat tutkimuksen mukaan edelleen tärkeimmät syyt palokuntatoimintaan liittymiseen. Yksin-kertaisesti kutsun liittyä mukaan toimintaan mainitsivat liki 35 % vastaajista. Rekrytointi-kampanjat eivät vaikuttaneet olleen merkittävä toimintaan liittymisen syy, mutta niiden voidaan todeta ainakin lisäävän tunnettuutta. (Malinen yms. 2017)

Kun tarkasteltiin toimintaan osallistumisen esteitä, huomattiin, että 26–40-vuotiaiden ikä-ryhmä kohtaa muita ikäryhmiä todennäköisemmin työhön, opintoihin tai perhe-elämään liittyviä velvoitteita. Edellä mainitut olivat myös suurimmat esteet toimintaan osallistumi-selle. (Malinen yms. 2017)

Uhkana palokuntien rekrytoinnille nähtiin vähäiset resurssit vastaanottaa suuria määriä uusia jäseniä, sopivien uusien jäsenten löytäminen, palokuntien vahvat ”sisäpiirit”, vaa-timusten ristiriitaisuudet ja uudistuskyvyttömyys. Heikkoutena koettiin toiminnan näky-mättömyys tai esille tuominen oikeilla tavoilla, talkoo-/vapaaehtoisasenteen puuttumi-nen, rekrytoinnin suunnitelmallisuuden ja toiminnan tunnettavuuden sekä tiedon puute, pelastuslaitosten rajoitukset ja aikuisjäsenten vähäinen rekrytointi (rekrytointi keskittyy nuorisotyöhön). Haasteena on koettu myös yhteiskunnan ja erityisesti pelastuslaitoksien ja/tai yksittäisten henkilöiden asenteet (Työilmapiiritutkimus, SSPL 2012, ja Sopimuspalo-kuntabarometri 2014, SSPL 2015).

17 Palokuntien toiminnan vahvuuksina koetaan olevan pitkäjänteisyys, selkeä organisaatio-ta, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, johtajakoulutus, paloasemat ja kalusto sekä am-mattimainen hälytystoiminta. Nykytilan kartoituksen mukaan mahdollisuuksina pidettiin muun muassa säästötoimia, hiljaisen tiedon jakamista, yhteisöllisyyden lisäämisen tuo-maa hyötyä, vaihtuvuutta, toiminnan monipuolisuutta, eri toimintojen sisältöjen laajen-tamista ja sekoittamista, nykyviestinnän hyötyjä ja alueellista sekä valtakunnallista osaa-mista/palvelua.


Tavoite

Rekrytointi on parhaimmillaan valtakunnallisesti tuettua ja jatkuvaa toimintaa. Kansalai-siin suunnattu laaja-alainen rekrytointi ja erikseen määriteltyjen kohderyhmiin suunnattu täsmärekrytointi muodostavat toiminnallisen ja jatkuvan kokonaisuuden.

Mittarit

Mittareina palokuntalaisten määrän seuraaminen, eri toiminnoissa mukana olevien palo-kuntalaisten määrän seuraaminen (osallistumisaktiivisuus).

18 Toimenpide-ehdotus

Palokuntalaisten rekrytointi Monipuolisesti eri viestinnän kanavien käyttö

Keinot 1. Palokunnan tulee säännönmu-kaisesti tehdä henkilöstöanalyysi ja laadittava lyhyen, keskipitkän- ja pitkäntähtäimen henkilöstösuunni-telma.

2. Rekrytointitoimenpiteet tulee si-sällyttää osaksi normaalia toimintaa.

3. Osallistumiskynnystä tulee kaikin keinoin madaltaa (spontaani osallis-tuminen, yksilön tarpeiden huomi-oiminen, aloituspaketin tarjoaminen ja henkilökohtaisen perehdyttäjän nimeäminen).

4. Henkilöstöanalyysin tueksi tulee laatia riittävät apuvälineet ja mittarit.

5. Vapaaehtoisten epämuodollista rekrytointia nykyisten vapaaehtois-ten kautta tulisi rohkaista.

6. Helpoin tapa rekrytoida uusia jäseniä on yksinkertaisesti pyytää ihmisiä mukaan toimintaan.

1. Rekrytoinnissa tulee hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti erilaisia viestinnän kanavia riippuen kohderyhmästä.

2. Sosiaalisen median kautta voi tavoittaa paljon ihmisiä melko vä-hällä panostuksella. Myös erilaisten uusien kanavien kuten tubettajien yms. hyödyntäminen on hyvä keino rekrytoida uusia jäseniä.


Palokuntayhdistykset

19 Palokuntatoiminnan tunnettuuden lisääminen

Palokuntatoiminnan tunnettuutta on mitattu Talous-tutkimuksen toimesta 2013–2015. Tietoisuus häly-tystoiminnasta on lisääntynyt hieman vuodesta 2013 vuoteen 2015. Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista tietävät VPK:oiden tekevän hälytystoi-

mintaa. Useimmin tämä on mainittu 50–64-vuotiaiden keskuudessa ja keskimääräistä harvemmin alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Miehet mainitsevat hälytystoiminnan naisia useammin. Seuraavaksi useimmin on mainittu nuorisotoiminta, jonka on maininnut vajaa viidennes vastaajista. Sen tietää parhaiten 35–49-vuotiaat ja heikoimmin alle 25-vuotiaat. Kolmannes vastaajista ei osaa mainita, mitä toimintaa VPK:lla on.

Yksi toiminnan tunnettuutta heikentävä tekijä on toiminnan vahva sidos viranomaistoi-mintaan. Toiminnan esilletuominen ja sen korostaminen pelastustoimen operatiivisiin ti-lanteisiin liittyvän viestinnän yhteydessä on haasteellista. Lisäksi tunnettuuteen liittyviä heikkouksia koetaan olevan sisäpiirimäisyys, vetäjien väsyminen, tiedon ja arvostuksen puute, ennakkoluulot, palokuntatermistön laajuus ja huono media-alustojen hyödyntämi-nen. Uhkana on haluttomuus laajentua tai mainostaa, palokuntien rinnastaminen pelas-tuslaitoksiin, termistö, ammattipalomiesten väheksyvä suhtautuminen, yksi virhe peilaa koko toimintaa -ajattelu, jolloin maineen menettäminen on vaarallista, palokunta-aatteen heikkeneminen ja maaltamuutto.

Onnistumiseenkin on edellytyksiä. Vahvuuksina tunnettuuden lisäämiseksi nähdään liit-tymisen helppous, julkiset esilletulot kuten toiminnan esittelyt, palokuntahenki, palokun-tien hyvät suhteet, yhteisön näyttävyys: asut, paloautot ja yhtenäinen varustus. Palokun-tia pidetään houkuttelevana kolmannen sektorin kumppanina, mikä lisää tunnettuutta yhteistyön kautta. Mahdollisuutena on nuorten innostuneisuus, aina VPK-laisena esiin-tyminen, alueellisen arvostuksen hyödyntäminen paremmin, uusien media-alustojen hyödyntäminen, asenneilmapiirin muuttuminen myönteisemmäksi pelastuslaitoksissa, turvallisuusviestinnän kautta tunnettuuden lisääminen sekä uudenlaisen ”fanikulttuurin” synnyttäminen.


Tavoite

Tavoitteena on, että palokuntien tuottama toiminta on tunnettua ihmisten keskuudessa (75 % osaa mainita, mitä toimintaa palokunnissa on).

Mittarit

Mittareina tunnettuustutkimus ja mediaseuranta (valtakunnallinen ja alueellinen).

20 Toimenpide-ehdotus

Palokuntalaisten tunnettuus Internetsivut ja sosiaalinen media

Keinot 1. Palokuntien tulisi laatia yksin-kertaiset viestintäsuunnitelmat ja toteuttaa suunnitelman mukaisesti nykyaikaista viestintää.

2. Pelastusalan järjestöjen tulee laa-tia yhteinen viestintäsuunnitelma ja tarjota apuvälineitä palokuntien viestintään.

1. Palokuntayhdistysten tulisi tar-kistaa internetsivunsa ja huolehtia, että ne ovat päivitettynä.

2. Palokuntien tulisi suunnitella sosiaalisen median toimintatavat ja kohderyhmät.


Palokuntayhdistykset

21 Palokuntalaisten osaamisen kehittäminen

Koulutus on keskeinen osa vapaaehtoispalokuntatoi-mintaa. Palokuntalaisten koulutusta ohjaa pelastus-toimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushen-kilöstön opetussuunnitelma. Suunnitelman vahvistaa Pelastusopisto. Koulutusta kehitetään yhteistyössä

sisäministeriön, Pelastusopiston, pelastuslaitosten, kurssinjohtajien ja palokuntien kans-sa. Nykyinen opetussuunnitelma pitää sisällään tarjolla olevan palokuntakoulutuksen mu-kaan lukien asetuksen (VnA 407/2011) ja työturvallisuuslain (23.8.2002/738) vaatiman koulutuksen.

Vuonna 2015 toteutetun järjestöosaamisen kyselyn mukaan palokunnissa toivotaan eri-tyisesti osaamista rekrytoinnin, esimiestyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen, rahoitus-mahdollisuuksien lisäämiseen sekä työturvallisuuden parantamiseen.

Palokuntalaisten motivaatiota, esteitä ja asenteita selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että palokuntalaisten sitoutumisen keskiarvo oli korkeaa tasoa M = 5,98 (KH = 1,25) as-teikolla 1–7. Korkea sitoutumisen taso organisaatioon on tärkeää erityisesti nykypäivänä, kun vapaaehtoistyö yleisesti on siirtynyt perinteisestä (elinikäisestä) vapaaehtoistyöstä jaksoittaisempaan vapaaehtoistyön muotoon (ajoittainen tai kertaluontoinen), jossa ei si-touduta niin vahvasti mihinkään tiettyyn organisaatioon (Oostlander, Güntert, van Schie, & Wehner, 2013; Wilson, 2000; Wilson & Musick, 1999). Koulutus on todettu yhdeksi eni-ten vapaaehtoisten tyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä, mikä alleviivaa siihen liittyvien toimivien henkilöstökäytäntöjen tarvetta (Ferreira, Proença, & Proença, 2012). (Malinen yms. 2017)

Entisiltä vapaaehtoisilta selvitettiin kehitysehdotuksia palokuntatoiminnan kehittämiseksi ja esille nousi myös tiivis ja vaihteleva koulutus (Malinen yms. 2017).

Yksilöllistyminen näkyy vapaaehtoistoiminnassa vahvasti nykypäivänä. Myös koulutukses-sa tarvitaan yksilöllisiä vaihtoehtoja oppimiseen. Nykytilan kartoituksessa uhkana koettiin ajokorttien väheneminen, ikääntyminen, vaatimusten kasvaminen ja toiminnan ammat-timaistuminen, karsivat testit, kurssien/koulutuksen erkaantuminen tehtävien vaatimuk-sista, kateus ja raha (ammattipätevyys ym.), koulutuksen puute rahoituksen vähyydestä johtuen tai valtakunnallinen eriarvoisuus koulutuksessa. Osaamista ja kelpoisuuksia hei-kentävät kasvavat vaatimus-/kelpoisuustasot, rekrytoinnin puute, sitoutumisen vähenemi-nen, mahdolliset stereotypiat, muutosvastaisuus, koulutuksen hintojen nousu, tehtävien ja lakisääteisten vaatimustasojen ristiriitaisuudet ja kaikkien pätevyyksien perustuminen esim. savusukelluskelpoisuuteen.

Osaamisen vahvuutena pidetään vapaaehtoisten ja sopimushenkilöstön siviiliosaamista ja erityisesti sen tunnustamista. Lisäksi palokuntalaisten vallitseva hyvä kunto, omava-raisuus, vertaistuki, ryhmähenki ja motivaatio katsotaan vahvuudeksi tulevaisuudessa. Jatkossa mahdolliset erikoistumiset, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, kou-lutustarjonnan kehittäminen, toiminnan luonne ja valtakunnallisesti hyvä osaaminen vahvistavat palokuntalaisten osaamisen ja kelpoisuuksien tilaa. Mahdollisuuksia avaavat siviiliammatit, järjestötyö, toiminnan mahdollinen uudelleen organisoiminen, koulutusuu-

22 distus, kelpoisuuksien parantamisen välineet (kuntosali, sähly), verkkokoulutukset, yhteis-työ, monimuotoisuus ja erikoistuminen.

Palokuntakoulutusta uudistetaan ja sen tavoitteena on tuottaa entistä paremmin osaa-mistarvetta vastaavaa koulutusta. Avoimuuden lisäämisellä on tarkoitus tukea yhä parem-min itseopiskelua ja viikkoharjoitustoimintaa ja toisaalta luoda rajapintoja kurssituksen ja palokunnassa tapahtuvan toiminnan ja harjoittelun välille. Nykyinen opetussuunnitel-ma kokoaa voimassa olevan koulutusjärjestelmän sisällön (http://www.spek.fi/loader.aspx?id=440caacd-d34d-4c65-afe2-c244dde89ec8). Koulutusuudistuksesta voi lukea lisää projektisuunnitelmasta (http://www.spek.fi/loader.aspx?id=8d07f31f-7b01-4562-b2a0-013dac095474) sekä perustelumuistiosta (http://www.spek.fi/loader.aspx?id=c35ab5dd-4b26-47f8-a910-7e4579c121c9).


Tavoite

Palokunta- ja järjestökoulutus päivitetään yhteiskunnan muutosten ja kentän vaatimusten mukaisesti säännöllisin väliajoin. Koulutusjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon myös osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä viikkoharjoitustoiminta. Lisäksi tu-etaan omaehtoista opiskelua. Kelpoisuusvaatimuksilla luodaan pohjaa laadukkaalle toi-minnalle. Vaatimukset suhteutetaan alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin niin, että hen-kilöstön saatavuus ja pysyvyys ovat optimaalisella tasolla.

Mittarit

Mittareina päivitetyt koulutusjärjestelmät ja sen myötä suoritetut koulutukset vuosittain ja osaamisen kehittymisen seuraaminen.

Toimenpide-ehdotus

Yksilöiden osaamisen kehittäminen

Palokunnan toimin-nan kehittäminen

Osaamisen tunnusta-misen kehittäminen

Keinot 1. Palokuntien toimin-nassa tulee huomioida yksilöiden osaamistaso ja tuottaa osaamisva-jeen mukaista koulu-tusta.

2. Itseopiskelumahdol-lisuus tulee huomioida ja kannustaa yksilöitä kehittämää osaamis-taan oman mielenkiin-non mukaan.

1. Laadukkaaseen toimintaan tulee panostaa jäsenistön osaamisen ja motivaa-tion kehittämiseksi ja säilyttämiseksi.

1. Kelpoisuuksien saavuttamiseksi tulee palokuntien panostaa liikunta- ja hyvinvointi-toimintaan.

2. Kelpoisuuksia tulisi tarkastella laajemmin tarpeen mukaisesti.


Palokuntayhdistykset Palokuntayhdistykset

23 Lähteet

Heikkala, Juha 2015. Järjestötoiminnan paradigman muutos. Teoksessa Riikonen, Satu ja Nyman Tarja (toim.) Moninainen ja kehittyvä järjestötoiminta; elinvoimaisuutta ja uudistuvaa ajattelua toimintaympäristön muutoksessa. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 10. Helsinki.

Jyväskylän Yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali. http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-sektori. Viitattu 25.11.2016.

Järvelä, Marja 2007. Identiteetit. https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/ykp/ykp-opiske-lu/kurssimateriaalit/ykps100/syventvII.pdf. Viitattu 15.12.2016.

Kiiski Kataja, Elina 2016. Megatrendit 2016. Tulevaisuus tapahtuu nyt. Sitra 2016.

Lehtonen, Timo & Rantanen, Irma, 1995. Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoi-minta; Kansalaistoiminta. http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/jarjesto-_ja_yhdistys-toiminta/kansalaistoiminta. Viitattu 21.10.2016.

Malinen, Sanna & Hamilton-Skurak, Henrieta & Eskelinen, Kaisa & Tervala, Valtteri & Mankkinen, Teija 2017. Vapaaehtoiset palokuntalaiset Suomessa: esteet, motivaatiot ja asenteet. Teoksessa Miksi palokuntatoiminta viriää tai loppuu toim. Eskelinen, Kaisa. Suomen Pelastusalan Keskusjär-jestö.

Patentti- ja rekisterihallitus PRH 2016. https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri.html. Viitattu 21.10.2016.

Pelastustoimen strategia 2025. http://www.intermin.fi/julkaisu/182016. Viitattu 21.10.2016.

Pyykkönen, Miikka 2016. Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali 2016. http://kans.jyu.fi/tutki-muksia/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-sektori?searchterm=julkinen+palvelurakenne. Viitattu 15.12.2016.

Saukkonen, Pasi 2013. Kolmas sektori – vanha ja uusi kansalaisyhteiskunta 1/2013. Kansalaisyh-teiskunnan seuran julkaisu 4. vuosikerta (6–31).

Siisiäinen, Martti 2010. Osallistumisen ongelma. Kansalaisyhteiskunta 1 (8–40).

Seppo Maija, 2013. Kansalaisyhteiskunta nyt. Selvitys suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toiminta edellytyksistä, tilasta ja asemasta. Kepa ry.

Suomen Sopimuspalokuntien liitto ry 2012, 2015, 2016.

Taloustutkimus 2015. Palokuntatoiminnan tunnettuus. Tilaaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjes-tö ry.

Taloustutkimus 2015. Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry, Kirkkohallitus ja HelsinkiMissio. http://www.kansalaisareena.fi/Vapaaehtoistyo_Suomessa_2010ja2015.pdf. Viitattu 25.1.2017.

24 Liitteet

Liite 1. Palokuntien toimintaympäristö 2016

Nykytilan kartoitus (SWOT)

Nykytilan kartoitus on toteutettu viidessä eri tilaisuudessa ja kahdessa eri sidosryhmien ja luottamuselinten kokouksessa. Nykytilan kartoitukseen on osallistunut lähes 200 palokun-talaista, luottamushenkilöä ja toimihenkilöä vuosien 2015–2016 aikana.

Palokuntien toiminnot ja organisoituminen

Vahvuudet: Heikkoudet:Hiljaisen tiedon hyödyntäminen pitkään olleilta Pitkäjänteisyys Organisaatio on selkeä Alueellinen yhteistyö Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa Johtajakoulutukset hyvä rakenne --> kyky reagoida ja ottaa vastuuta Palokunnan osastojen välinen yhteistyö Paloasemat ja kalusto Hälytystoiminta ammattimaista

Hälytysosastokeskeisyys Hiljaisen tiedon häviäminen Vaihtuvuus Organisaatio on rajaava Väsyminen Kilpailu (verinen!) eri palokuntien ja jopa osastojen kesken palokunnan sisällä ja vihan-pito --> asenne & kulttuuri Muutosvastarinta Hierarkisuus Raha ohjaa toimintaa (pela) Pitkät perinteet --> ollaan niissä kiinni Osastojen rajat Muutosjohtamisen koulutus Heikompien syrjiminen (naiset, nuoret…)Sitoutumisen lyhytaikaisuus ”Ukkoontuminen”

Mahdollisuudet: Uhat:Yhteisöllisyyden lisääminen Palautteen anto Hiljaisen tiedon jakaminen Vaihtuvuus Säästötoimet Toiminnan monipuolistaminen ja edistäminen Palokunnan yhteistyö Eri toimintojen sisältöjen laajentaminen ja sekoittaminen (naiset vetävät nuorten treenit, miehistö kouluttaa naisia jne. – nuoret opet-tavat kavereita ja vanhempia) Mahdollisuus luoda pidemmän linjan suunni-telmia --> johtajuus Nykyviestintä Käyttää hyödyksi alueellista ja valtakunnallis-ta osaamista/palvelua

Vanheneminen Kilpailutilanne Säästötoimet Muut alueen yhdistykset Lokerointi (”naisosasto”, ”miehistö”) --> tiukas-ti vain yhdessä oleminen Väsyminen ja toimenkuvien kivettyminen (samat kasvot, samat tehtävät) Säännösten ja vaatimusten lisääntyminen, lisää esimiesvastuuta Tieto lisää tuskaa Tietyn aseman/tittelin vaatiminen ideointiin

25 Vaikuttaminen ja palokuntalaisten asioista päättäminen

Vahvuudet: Heikkoudet:Erilaisuus Annetaan nuorille mahdollisuus vaikuttaa Projektimaisuus työryhmien avulla Osastojen edustus hallituksessa Demokraattisuus Yksilölläkin on mahdollisuus vaikuttaa valta-kunnallisella tasolla Verkostoituminen Yhteisöllisyys

Aina samat henkilöt --> uuvuttaminen Muutosvastarinta Rivimiehen vaikuttaminen asioihin Informaation kulku Prosessin hitaus (esim. muutokset) Päällystön ja hallituksen tuki toimintaan Hiljaisuus, ujous (konfliktien pelko) Ei tiedetä, miten organisaatio toimii Ei tiedetä, miten voi vaikuttaa Kehittäjät jättäytyneet pois arkitoiminnasta ajat sitten --> kehitys saattaa edetä outoon suuntaan, kun kosketus ruohonjuureen pois Sopimus ohjaa liikaa toimintaa Ei nuoria mukana Tehoton järjestelmä järjestötoiminnan osalta Hyvä veli -järjestelmä Vastuun pelko

Mahdollisuudet: Uhat:Yhdistyksen toimikauden ”rajoittaminen” Vaihtuvuus nopeammalla mittakaavalla (hallitus) Mielipiteiden kysyminen netin kautta --> rivijäsenille palokunnalta, liitoilta/SPEKiltä palokunnille ennen päätöstentekoa Aito yhdistystoiminta Mahdollisuus vaikuttamiseen (naiset, nuoret, veteraanit, häly) Suurempi yhteistyö osastojen kesken Silmien avaaminen uudelleen Määräaikaisuus Byrokratia minimiin Järjestötoiminnan uudelleen jäsentäminen Itsemääräämisoikeuden säilyttäminen Paikallisuuden lisääminen Hallinnollisten asioiden keskittäminen naapu-ripalokuntien kanssa

Ikäryhmäerot Hiljaiset jäsenet (saunailta maistuu, muu ei, ollaan valmiita pätemään väärässä paikassa) Diktaattorit, sisäänpäin lämpiäminen Alueellinen/valtakunnallinen vaikuttaminen ei kiinnosta Kokouksiin ei osallistuta --> jälkipuinti ”Omaan napaan tuijotus” – ei oman VPK:n ulkopuoliset asiat kiinnosta Väärä vallankäyttö Kuormittavuus Ei hallintoon haluavia Henkilökemiat ja joustamattomuus

26 Palokuntalaisten osaaminen ja kelpoisuudet

Vahvuudet: Heikkoudet:Siviiliammatti, tieto-taidon tunnustaminen Hyvä kunto Omavaraisuus Vertaistuki Ryhmähenki Motivaatio kelpoisuuden saavuttamiseksi Erikoistuminen Motivaatio Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen Koulutustarjonta lisääntynyt yhteistyön ansiosta (MPK, OK-opintokeskus --> nykyään Opintokeskus Sivis) Mielikuva hyväkuntoisesta joukosta Luonne Valtakunnallisesti loistavaa osaamista

Vastustuskyky/sairastuminen Vaatimustaso/kelpoisuustaso Rekrytointi Sitoutuminen Stereotypiat ”Näin on aina tehty” Koulutuksen hintojen nousu Tehtävien vaatimustaso ja lakisääteinen vaa-timustaso eivät kohtaa (pitääkö eläinpelasta-jan suorittaa 5 leukaa ja jaksaa moukaroida traktorin rengasta) Kaikilla samat vaatimukset (savusukelluskes-keisyys) Palokunnan omat perustelut miksi mitäkin vaaditaan --> ei osata selittää Paisutetaan liikaa savusukeltajien arvoa --> syö muilta arvostusta

Mahdollisuudet: Uhat:Siviiliammatti Järjestötyö Toiminnan uudelleen organisointi (ilman osastorajoja) Koulutukset/ kurssit Ajokortti Lisäharrastus (sähly, kuntosali) Verkkokoulutus Työnantaja voisi hyödyntää palokuntakoulu-tusta Yhteistyö --> kustannukset, osaaminen Naisosastojen käyttö henkisen ensiavun tilanteissa Kouluttajan osaamisen tunnustaminen Monimuotoisuus Erikoistuminen

Ajokortti Ikääntyminen Vaatimukset Toiminnan ammatimaistuminen Testien karsiminen/tason nostaminen --> heikolla kunnolla vaativiin tehtäviin Kurssien ja koulutuksen sisältö erkaantuu tehtävien vaatimuksista Kateus ja raha (ammattipätevyys ym.), koulu-tus tyssää rahanpuutteeseen Valtakunnallinen eriarvoisuus

27 Palokuntalaisten identiteetti nyt

Vahvuudet: Heikkoudet:Koulutus Perinteet, sitoutuminen Somen hyödyntäminen Hyvä organisointi Erikoisosaamisen korostaminen Selkeä päämäärä Nuorisotyö on arvostettua Yhteistyö esim. muiden palokuntien kanssa Huolitettu konkreettinen julkisuus (puhtaat autot, varusteet) Motivoituneet ihmiset Yhtenäinen asustus Yhdistystoiminta ”Palomies”-identiteetti Yhteinen tavoite

Aina ennen näin on tehty Ammattitaidon hyödyntäminen Kuntalaiset eivät tunne toimintaa Palokunnan toiminnasta näkyy vain pieni osa Valtakunnalliset eroavaisuudet Arvostuksen puute ylhäältä päin Negatiivinen julkisuus (alkoholi, tuhopoltot) Ennakkoluulojen muuttaminen Laiskuus lähteä työstämään julkisuuskuvaa Huonot käytöstavat Useita järjestojä (SSPL, SPEK, SPPL…) Alueittain vaihteleva sopimuksellisuus Ammattilaisuus vs. vapaaehtoisuus Mustavalkoisuus ”Rasismi”

Mahdollisuudet: Uhat:Monikulttuurisuus Uudet ideat käyttöön Monipuolinen kansalaistoiminta Hyödynnetään paremmin erilaiset osaajat Tiedon lisääminen sekä sisäisesti että ulkoi-sesti Ulos asemalta, enemmän ”avoimia ovia”, tilaisuuksia Tuotaisiin esiin palokunnan toiminnan tuo-mia positiivisia asioita (eläimet pulassa) Läpinäkyvyyttä toimintaan Huumori Yksilön positiivisen identiteetin löytäminen Uudistaa julkisuuskuvaa täysin 2000-luvulle Turvallisuustoiminnan lisääminen

”Suvun ulkopuolelta tulevat” Osa toimijoista käsittää vain hälytystoimin-nan Somen väärinkäyttö Kuihtuu hälytystoiminnaksi Ei houkutteleva Keskenäinen arvostus Virkamiesmäisyys, oma-aloitteisuus ja luo-vuus kärsivät Ennakkoasenteet Tiedottamisen väärinkäyttö Palokuntalainen somessa yksityishenkilönä Edustusvaatteissa sopimaton käyttäytyminen

28 Palokuntalaisten rekrytointi

Vahvuudet: Heikkoudet:Edullinen (ilmainen) koulutus (kaikki) Pääsee vaikuttamaan oman kuntansa turval-lisuuteen Monipuolinen tekeminen Taitojen hyödyntäminen muussa elämässä Asioita ei tehdä yksin/tarvitse tehdä Mahdollisuus valita eri osastoista ja toimin-noista Henkilöiden motivaatio Valmiit tilaisuudet Ajankäytön ja rahankäytön hallinta Mielikuva toiminnasta houkutteleva Välineet (mainospohjat)

Osataanko tuoda vahvuudet esiin Tehdäänkö tarpeeksi ja tarpeeksi näkyvästi Ajatellaan, että sitä ei tarvitse tehdä Osittain ei haluta uusia naamoja vaikka halu-taankin Henkilöiden ns. vääränlainen motivaatio (tulee vain harjoituksiin, toimintaan jos on tapahtuma) Nuorisotyökeskeistä (aikuisten rekrytoinnin puute) Suunnitelmallisuuden puute Tunnettavuuden puute, tiedon puute Pelastuslaitoksen rajoitukset Korkea liittymiskynnys

Mahdollisuudet: Uhat:Uudet mahtavat tyypit Tutut helpommin mukaan Some (blogit, Facebook, Instagram) Julkinen näkyvyys omalla alueella Yhtenäiset koulutusmallit, siirtyminen hel-pompaa Valtakunnalliset kampanjat Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen näky-vyyden saamiseen tempauksilla Maahanmuuttajat (ei hakijat vaan jo päätök-sen saaneet) Nuorille ja aikuisille suunnattu rekrytapahtu-ma ja materiaalia Rekrytoijilla hyvä asenne (ei pakoteta sellai-sia, jotka eivät halua tai osaa) Hyödyntää esim. 24365-kampanjointia tehok-kaammin Kansalaistaidot, ihmiset haluavat auttaa, kiinnostuneita löytyy Ulkopuolisten nuorten osallistuminen leireille

”Vääränlaiset” tyypit, joista voi koitua ongel-mia Jos tulee paljon kerralla --> perehdytyksen haasteet/laatu Taustojen tarkistaminen ei ole mahdollista kaikilta Palokunnan jo olemassa olevat ”sisäpiirit” (vaikea päästä joukkoon) Kuka kouluttaa esim. suurempilukuista jouk-koa nuorissa --> jo nyt pulaa kouluttajista Vaatimusten ristiriitaisuus Uudistuskyvyttömyys

29 Palokuntien tunnettuus

Vahvuudet: Heikkoudet:Helppo tulla mukaan Esittelykäynnit kouluilla (nuoriso) Vapaaehtoistyön positiivinen kuva Palokuntahenki --> hyvä sana lähtee liikkeelle Näyttävä toiminta, varusteet ja kalusto Hyvät suhteet Palokuntaan positiivinen suhtautuminen Palokunta on näyttävä yhteisö, univormut, paloautot, yhtenäinen varustus Kerran palokuntalainen, aina palokuntalainen Erilaiset tapahtumat esim. Päivä Paloasemalla Houkutteleva 3. sektorin kumppani

Sisäpiirimäisyys Nuorisovetäjien väsyminen Naisosastoon liitytään vain jonkun jo jäsenen houkuttelemana Tiedon puute toiminnasta (vars. naistoiminta) Arvostuksen puute Media-alustojen hyödyntäminen Kaikkien vetäjien väsyminen Ihmisten ennakkoluulot Termistön laajuus Palokunnan tapaa vain onnettomuustilan-teessa Ei tunneta på svenska Ei ”fanituotteita” Viranomaisuus

Mahdollisuudet: Uhat:Junnujen innostuneisuus --> hyvä ryhmähen-ki Aina kun VPK jossain, edustaa VPK:taan --> PR-mahdollisuudet paremmin hyödynnettä-vissä Junnujen suusta suuhun mainonta kavereille Aktiivisilla nuorilla mahdollisuus osallistua ”nuorisotyötoimikuntaan” kehittämään toi-mintaa Alueellisen arvostuksen hyödyntäminen Uusien ja tulevien media-alustojen hyödyn-täminen Ammatillisella puolella VPK:oiden tunnista-minen Facebook, Instagram, blogit, some yleensä Asenneilmapiiri on muuttunut VPK-myöntei-seksi vakinaisissa Maaltamuutto Tunnettuus helpottaa rekrytointia Tuviin panostaminen isolla kädellä materiaa-lin muodossa Fanikulttuuri

Kouluttajien vähyys (esim. nuorissa) --> ei voi-da ottaa enempää nuoria, ei haluta mainostaa Haluttomuus laajentua Pahan huomion eskaloituminen Palokunnat rinnastetaan usein pelastuslaitok-siin Termistö Ammattipalomiesten vähättely VPK:ta koh-taan Yksi virhe peilaa koko toimintaa Maineen menettäminen Palokunta-aatteen heikkeneminen Maaltamuutto

30 Pelastusliitot

Etelä-Savon Pelastusalan liitto

Finlands svenska brand- och räddningsförbund

Helsingin Pelastusliitto

Hämeen Pelastusliitto

Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto

Keski-Suomen Pelastusalan Liitto

Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto

31

Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto

Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto

Lapin Pelastusliitto

Pohjois-Suomen pelastusliitto

Pohjanmaan Pelastusalan Liitto

Uudenmaan Pelastusliitto

Nylands Räddningsförb

und Uudenmaan Pelastusliitto

Palokuntien toimintaohjelma 2017–2020

Palokuntien toimintaohjelman taustalla on sopimuspalokuntien strategia 2020, joka linjaa sopimuspa-lokuntien tavoitteita. Toimintaohjelman painopisteet ovat vahvasti kytkettynä strategisisiin teemoihin.

Toimintaohjelman painopisteitä ovat palokuntalaisten identiteetin kirkastaminen, palokuntatoiminnan tunnettuuden lisääminen, palokuntalaisten kelpoisuudet ja osaaminen, palokuntalaisten rekrytointi, palokuntatoiminnan organisoituminen ja toimintamuotojen kehittäminen sekä vaikuttaminen ja pa-lokuntatoiminnan asioista päättäminen. Toimintaohjelma on laadittu Suomen Pelastusalan Keskusjär-jestössä yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton vapaaehtoisjaoston ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton kanssa.


Suomen Pelastusalan KeskusjärjestöRatamestarinkatu 11, 00520 HelsinkiPuh. 09 476 112www.spek.fi

7palokuntalaisille Oppaitatiedostot.spek.fi/oppaatpalokunnille/Palokuntien_toimintaohjelma201… · Sitran (2016) mukaan tulevaisuuden ilmiöt, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ovat

Documents