-
PerusSuomalainen 7/2008 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi
Sähköposti: [email protected] 1
Vanhat puolueetrysän päältä kiinni
vaalirahoituksessa
Pertti Virtanen esitti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron
vauhdikkaasti s. 4-5
13. vuosikerta - Poliittinen lehti - Irtonumero 3 e -
Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rp:n äänenkannattaja
PerusSuomalainen
Sisällöstä:
- Puolueneuvoston kokousohjelma 6
- Vaasan kevätmarkkinoilla vilisi väkeä 7
- Muuttaako mikään puolueiden kannatusta? 8
- Pohjanmaalla 18-v aktiivinen nuori ehdolla valtuustoon 9
- Ei pakkotyöhön! 12
- Puolueen kannatus näkyy myös nuorisojärjestön kasvuna ja
aktiivisuutena 13
- Demon matkalla Nepalin suurlähetystöön 14
7/2008
Kuva: Kuvapörssi Oy
-
Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2008
Sähköposti: [email protected] 2
Päätoimittaja Harri Lindellp e r u s s u o m a l a i n e n . t o
i m i t u s @ s a u n a l a h t i . f i
Venäjän uhka
Naapurimaamme Venäjä siirtelee lisää sotajoukko-jaan Suomen
vastaiselle ra-jalle. Satelliittikuvien mu-kaan siirretyt joukot
ovat hyvin nykyaikaisia ja toi-mintatehokkaita. On
heli-kopterijoukkoja, hävittä-jäkoneita ja nykyaikaisia tutkia,
jotka näkevät mä-enkin taakse näin avaruus-aikana.
Suomen päättäjien pitää nyt varoa lyömästä pää-tään taas
Karjalan män-tyyn, vaikka se taitaakin ol-la turha kehotus. Päät
ovat jo kuhmuilla kun puhutaan
miten, koska ja kuinka no-peasti Suomi-neito viedään vieraan
Nato-herran sylei-lyyn. Meillä on geopoliit-tisesti katsoen yhä
samat toista tuhatta kilometriä yh-teistä rajaa Venäjän kanssa.
Halusimme tai emme, tosi-asia ei muutu siitä miksi-kään. Toinen
tosiasia on se, että venäläiset eivät tule si-vusta seuraamaan
Suomen Natoon menoa, onhan Suo-men raja kivenheiton pääs-sä Venäjän
pääkaupungista Moskovasta ja suuresta Le-ningradista.
Miksi olisimme poikkeus?
Venäjä on voimakkaasti reagoinut monen maan si-säisiin asioihin,
kun ne ovat tahtoneet etääntyä Venäjän vaikutuspiiristä. Ovatpa
lä-hettäneet sotavoimiaankin
näihin maihin rauhoittele-maan liiallisia
Nato-intoi-lijoita.
Venäjän federaation ase-voimat koostuu kolmesta
puolustushaarasta: maavoi-mat, laivasto ja ilmavoimat sekä
ilmapuolustus. Yleis-esikunnan alaisuudessa on kolme aselajia:
ohjusjoukot, maahanlaskujoukot sekä avaruusjoukot.
Ydinasejär-jestelmiä saatetaan uuteen uskoon vuoteen 2010
men-nessä. Aikamoinen arsenaa-li, eikö vain?
Olemme olleet rähmäl-lämme suuren itäisen kar-hun edessä jo
useita vuo-sia sen nukkuessa rauhal-lista karhun untaan.
Mie-lestäni meillä ei ole varaa herättää tuota suurta pe-toa, joka
voi tahtoessaan muutamassa päivässä nie-laista koko piskuisen
Suo-men.
Mistä pelastus?
Viisauden alku on siinä että tunnemme historiamme ja ennen
kaikkea opimme sii-tä niin hyviä kuin ikäviäkin asioita. Tieto
lisää tuskaa mutta totuus vapauttaa, sa-noo vanha sanonta. On
tär-keää, että tiedämme oman paikkamme maailmankar-talla emmekä ala
rakentaa taas Suur-Suomea ja ylpisty luulemaan olevamme jotakin
suurta ja turvassa EU:n sylei-lyssä. EU haluaa vain pitää Suomen
maksavana hyvä-nä jäsenvaltiona, joka mak-saa enemmän kuin saa
emo-maaltaan EU:lta.
Kilttejähän me tietenkin jo olemmekin, rientäen toteut-tamaan
EU:n antamat direk-tiivit pienintä piirtoa myö-ten jo ennen kuin
meitä sii-hen kehotetaan. Muut jäsen-maat valvovat omia etujaan
PerusSuomalainen-lehtiPerussuomalaiset rp:n äänenkannattaja v.
1996 lähtienISSN 1239-2324
Ilmestyy: Kolmen viikon välein.Painos: 5.000 - 184.000
kplJulkaisija: Perussuomalaiset-Sannfi nländarna rpPankkitili:
Nordea 218518 - 157282Toimitus: Mannerheimintie 40 B 56 00100
Helsinki Puh: 0207 430 800 Fax: 0207 430 801
[email protected] Päätoimittaja: Harri
Lindell Puh. 0207 920 362e-mail:
[email protected]
Erikoistoimittajat: Rolf ”Fred” Sormo (sairaslomalla) Mika
Männistö, puh. 040-352 9368Kuvat: Pauli Artturi Luttinen ja
Kuvapörssi Oy sekä toimittajien ja puolueväen ottamia kuvia Layout
ja taitto: Hyvän Olon Mediat Oy Torikatu 7 A 26, 38700 Kankaanpää
Puh: 0207 920 362, fax: 0207 920 370Webmaster: Lauri Heikkilä,
Jussi Niinistö ja Iiris PeltomaaVakituiset avustajat: Reijo
Ojennus, Ahti Moilanen, Marjo Pihlman, Jorma Uski, Vesa-Matti
Saarakkala, Olli Sademies Vaili K. Jämsä, Alpo
Ylitalo.Tilaukset/jäsenrekisteri: Marjo Pihlman 0207 430 802E-mail:
[email protected] Jäsenmaksu: 25 €/vuosi, sisältää
lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30 €, 1/2 vuotta 20 € irtonumero 3
€Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00 € /
pmmRivi-ilmoitus: 5,00 € / riviAineiston muokkaus: 50 € /
tuntiPainopaikka: SPOY, KokemäkiPainopinta-ala: 260 x 380
mmPalstojen määrä: 5-6 kpl
Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineistopäivänä.
Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä.
Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä tai
palauttamisesta.
Puoluesihteerio s s i . s a n d v i k @ p e r u s s u o m a l a
i s e t . f i
Valtakunnassa syntyi mel-koinen hässäkkä, kun Ke-pun
kansanedustaja ja edus-kuntaryhmänsä puheenjoh-taja Timo Kalli
kertoi taan-noin julkisesti rikkoneensa vaalirahoitusta koskevaa
lakia. Edustaja Kalli ei ol-lut ilmoittanut kampanjan-sa
rahoittajia, vaikka lain mukaan niin olisi kuulunut tehdä silloin
kun kysymyk-sessä ovat suuret lahjoituk-set. Syynä menettelyyn oli
ollut se, ettei lain rikkomi-sesta ole määrätty rangais-tusta.
Asian saaman julkisuu-den myötä useat kansan-edustajat alkoivat
kiireellä täydentää omia vaalirahoi-tusilmoituksiaan. Joitten-kin
kohdalla muisti on pa-lautunut vähitellen ja täy-dennystä on tehty
useam-paankin otteeseen. Nyt-temmin on käynyt ilmi, että
vaalirahoituslakia rik-koneita kansanedustajia on kymmenittäin.
Toiminta kertoo karua kieltään hei-dän omista asenteistaan la-keja
kohtaan. Ylimielinen ja joustava suhtautuminen vaalirahoituslain
velvoit-teisiin näyttää kuuluvan erityisesti suurten
porvari-puolueiden, Kepun ja Ko-koomuksen kulttuuriin.
Vaalirahoituksen raadol-lisuus kävi ilmi ja se on hy-vä.
Tukiyhdistyksiä on käy-tetty häivyttämään liikeyri-tykset ja muut
tukijat pii-loon tukiyhdistysten nimi-
en taakse. Kun tukijat näin peittelevät lahjoituksiaan, on se
mielestäni merkki sii-tä, ettei touhu kestä päi-vänvaloa. Vai
voisiko olet-taa jonkun kuvittelevan, et-tä esimerkiksi
liikeyritykset lahjoittavat suuria summia täysin
vastikkeettomasti?
Vaalirahoituksesta on jo laki olemassa, eikä se huo-no ole.
Huonoa on se, että kaikki eivät ole lakia nou-dattaneet. Kun
laiminlyön-nit paljastuivat, tuli tarve moittia lainrikkojien
sijaan itse lakia. Parhaillaan käyn-nissä onkin melkoinen
hä-märtäminen ja harhautta-minen, millä yritetään saa-da
johdatettua huomio ja keskustelun kärki pois ai-nakin Kepulle ja
Kokoo-mukselle hankalasta tilan-teesta. Neuvotteluja käy-dään ja
työryhmää asetel-laan. Kepu tekee kaikken-sa, että juttu
unohdettaisiin pikimmiten. Hätäpäissään se hakee syyllisiä jo
tv-mai-nonnastakin.
Kansanedustajien roo-liin kuuluu lakien säätä-minen. On varsin
kohtuul-lista vaatia, että he itsekin noudattavat säätämiään
la-keja. Poliitikkojen uskotta-vuus on heidän omissa kä-sissään.
Kansanedustajat ovat lopulta vastuussa ää-nestäjilleen, jotka
voivat langettaa rangaistuksensa siinä tilanteessa, kun seu-raavan
kerran tekevät ää-nestyspäätöksensä. Kaikki
eivät ole vääryyttä tehneet, eikä kaikkia pidä syyllistää.
Perussuomalaisten kansan-edustajien nimiä ei ole nos-tettu esiin
vaalirahoitukses-ta syntyneen kohun yhtey-dessä. Se johtuu vain ja
ai-noastaan siitä, että heidän toimissaan ei ole ollut
huo-mauttamista.
ja pitkin hampain tottelevat EU:n lainsäädäntöä, toisin kuin
kiltti Suomi tekee.
EU:lla ei ole uskotta-via yhteisiä puolustusvoi-mia, joten
jokaisen maan pitää itse pitää huoli oman maansa puolustuksesta.
Tuo maamme itäinen raja, joka on toistatuhatta kilometriä pitkä, on
meidän puolustus-voimiemme vastuulla. Se on ainoastaan meidän
omassa valvonnassamme, ei min-kään ylikansallisen EU:n. Taistelut
käydään Suomen maaperällä, me olemme silloin vaarassa eikä meitä
pelasta mitkään EU:n anta-mat turvatakuut.
Toivottavasti emme ole harkitsemattomilla Nato-puheillamme vielä
saaneet karhua heräämään! herää-mään! heräämään! - sillä se on
maailman toiseksi suu-rin sotilasmahti.
Munatonta toimintaa valtion kanalassa
PerusSuomalainenn:o 8/2008
ilmestyy perjantaina
27.6.2008. Aineisto tähän lehteen
viimeistään maanantaina 16.06.2008.
Lehtinippujen tilaaminenKun haluat jaettavia lehtiä itsellesi
nipuissa, viimeinen päivämäärä ilmoittaa asiasta on sama kuin
viimeinen aineistopäivä. Ilmoitukset sähköpostitse:
[email protected] tai tekstiviestillä
puhelin-numeroon 040-7499362. Muista mainita, tilaajan nimi, osoite
ja postitoimipaikka sekä puhelinnumero johon voidaan postista tai
matkahuollosta soittaa, sekä mai-ninta halutaanko lehdet postiin
vai matkahuoltoon.
Mainitse toivottu kappalemäärä ja sen lehden nu-mero, jota
toivotaan saatavaksi jakeluun.
Voit toki soittaakin lehtitarpeista, mutta varmimmin tavoitat
sähköpostilla tai tekstiviestillä.
HUOM: Päätoimittajan puhelinnumerot:0207 920 362 tai 040-749
93620207 920 362 tai 040-749 9362
-
PerusSuomalainen 7/2008 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi
Sähköposti: [email protected] 3
Perussuomalaisilla menee paremmin kuin koskaan. Kannatus on
jatkuvas-ti 5 prosentin tuntumassa mielipidemit-tauksissa eli
merkittävästi korkeampi kuin viime eduskuntavaaleissa. Olemme
ohittaneet kannatusmittauksissa KD:n ja RKP:n jo useaan
otteeseen.
Gallupit eivät äänestä, eikä vaaleja voi-teta puhelimella ja
tietokoneella. Tarvi-taan raakaa henkilökohtaista vaalityö-tä ja
uskottavia ehdokkaita. On selvää, että saamme enemmän ehdokkaita
kuin viime kunnallisvaaleissa. Kuntaliitokset myös helpottavat
ehdokasasettelua, mut-ta silti: OMA TYÖ RATKAISEE.
Ilokseni olen huomannut, että moni pai-koin ollaan kovassa ja
hyvässä vauhdissa, mutta parannettavaakin on, sillä vain
sa-nakirjassa menestys tulee ennen työtä. Pe-russuomalaiset
kansanedustajat haluavat olla tekemässä hyvää vaalimenestystä ja me
kaikki asetumme ehdokkaiksi. Toivon, että piirien ja osastojen
johtohenkilöt joh-tavat esimerkin voimalla ja se tarkoittaa
ehdokkaaksi asettumista.
Kuntavaalit ovat paikallisvaalit, jossa oma työ ratkaisee.
Valtakunnallisesta poli-tiikasta voi saada vähäistä vetoapua,
mut-ta ei esimerkiksi Vetelissä vaaleja voiteta puolueen
puheenjohtajan puheilla vaan paikallisilla teemoilla ja
ehdokkailla.
Kansanedustajaksi mielivillä on myös syytä osallistua
kunnallisvaaleihin. Koke-musta karttuu ja oma kannatus tulee
mitat-tua. Rappasin julkisuudessa noin kuukau-si sitten laajoissa
haastatteluissa voimak-kaasti Suomen Keskustaa, jopa niin ko-vaa,
että osalla omiakin tukka nousi pys-tyyn. Kehittyvien Maakuntien
Suomi r.y ja Timo Kallin (kesk) laukaisema vaalimädän pursuaminen
ehkä osoittaa, että aihettakin oli. Silti vaalit voitetaan
paikallisesti omalla työllä. Painetaan päälle – kautta maan.
Pientä ihmistä kuritetaan
Ajoneuvohallintokeskuksesta (AKE) kuu-luu kummia. Valtion
tuottavuusohjelman varjolla ollaan pitkään ja ansiokkaasti
pal-velleita ihmisiä kylmästi heittämässä ulos. Kummallista ja
outoa on se, että uutta hen-
Oma työ ratkaisee
Puheenjohtajat i m o . s o i n i @ e d u s k u n t a . f i
”Jokaiselle on annettava
mahdollisuus työhön!”
PerusSuomalainenpuheenjohtaja Timo Soini
kilökuntaa palkataan taloon ja ylitöitä teetetään, mutta
pitkäaikaisia työnteki-jöitä potkitaan työllistämisyksikön kaut-ta
ulkoruokintaan.
Sain asiaan omakohtaista selvyyt-tä kutsuttuani henkilökuntaa
luokseni eduskuntaan. Kuulemani sain minut tyr-mistyksen valtaan.
Eikö inhimillisyydel-lä ja pitkällä jopa 39 vuoden mittaisella
virkauralla ole mitään arvoa? Vaadin lii-kenne- ja
viestintäministeriöltä selvitystä asiasta, olen jättänyt valtion
tuottavuus-ohjelman toteuttamisesta kirjallisen ky-symyksen
hallitukselle.
Pientä ihmistä kuritetaan. Viime vii-kolla luonani kävi myös
joukko espoo-laisia työnhakukurssin kävijöitä. Työha-luja on, mutta
ikääkin on. Joka paikassa huudetaan työvoimapulasta, mutta
työ-halukkaat ja varmasti kelvolliset ihmi-set eivät kelpaa, missä
on vika? Vika on asenteissa. Me tarvitsemme kaikkien pa-nosta.
Jokaiselle on annettava mahdolli-suus työhön.
Eduskunnassa sanottua
”Tässä oikeastaan kiteytyi aika pitkälle tämä kaksinaismoralismi
ja mikä tahansa epäeettisyys. Kiina kun on monessa suh-teessa koko
maapallon ongelma, niin se tulee olemaan tämmöisen pimeän metsän,
jos sademetsistä nyt voi sanoa, pääkulut-taja, kaikessa Suomi
siirtää tehtaitaan sin-ne. Siellä ovat nämä akaasia- ja
eukalyptus-puut ja muut vastaavat, joita pääministeri-kin ihaili
Brasiliassa. Brasilialaiset toki va-kuuttivat, että tämä 20 000
neliökilometriä sademetsää vuodessa on ihan puppua, se on
länsimaisten antama väärä kuva siitä, he itse kyllä tietävät,
kuinka sitä hoidetaan.”Pertti Virtanen 23.5.2008
”Sinänsä on tärkeää pitää huolta, että työ-paikkoja ja yrityksiä
Suomessa on myös jat-kossa. Mutta kyllä tämä sosialistien
hurs-kasteluhuutelu on aika kalpeata. Varalli-suusvero poistettiin.
Te avasitte sen oven, josta porvarin on nyt helppo lähteä sisään.
Se porukka, joka sai suurimmat rahat, imee cabanacolaa tuolla
Karibialla. Te puhutte tässä nyt sitten kaksihaaraisella kielellä,
kyllä se on aika erikoista. Mutta myös sin-ne oikealle laidalle:
Jos teillä on ongelmia, että te ette pysty vastaanottamaan
perin-töjä, niin minulla ei ole. Lähettäkää tänne, niin maksetaan
verot pois.”Timo Soini 22.5.2008
”Kysyisin arvoisalta pääministeriltä, millä tavoin hän näkee
sen, jos joku yksittäinen taho tukee jonkun puolueen taloutta
ko-vin suurella summalla ja sen seurauksena puolueesta tulee niin
sanottu pääministeri-puolue. Olisiko aiheellista saada määrätyil-tä
osin myös puolueiden rahoitus niin sa-notusti läpinäkyväksi
lainsäädännön kaut-ta, ettei syntyisi turhia epäilyjä
mahdollises-ta jonkin lahjoittajatahon etujen erityisen
ponnekkaasta ajamisesta ja läpiviemisestä erityisesti, kun suuri
puolue nousee halli-tukseen?”Raimo Vistbacka 22.5.2008
”Suomen hyvä maine ja menestys kansain-välisessä
kouluvertailussa on perustunut jo vuosikymmeniä ilmaiseen
koulutukseen. Vanhasen toisen hallituksen ohjenuorak-si näyttää
muotoutuneen yhteiskuntamme kahtiajaon syventäminen ja
yksityistäminen, joka on nyt ulottamassa kouransa myös
yli-opistokoulutukseen. Pelättävissä on, että yli-opistojen
yksityistämisen kiihkossa unohde-taan kysellä rahoittajien
motiiveja rahan an-tamiselle. Onkin aiheellista kysyä, voivatko
yliopistojen rahoittajat vaatia vastapalveluk-sia
yliopistoilta?”Pentti Oinonen 21.5.2008
”Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä to-detaan sosiaalisen
eriarvoisuuden ja suh-teellisen köyhyyden lisääntyneen. Myös
terveyserot ovat kasvaneet. Valitettavas-ti Suomeen on
muodostumassa luokkayh-teiskunta, jonka hyväosaisista päättäjistä
ja heidän miljonäärisponsoreistaan monikaan ei tunnu käsittävän,
kuinka heikosti alim-malla luokalla todella menee. Köyhyys,
sai-raudet ja muut ongelmat kasautuvat juu-ri tälle alimmalle
luokalle, kun samaan ai-kaan rikkaat rikastuvat entisestään ja
ahne-udesta on tehty hyväksyttävä arvo.”Pirkko Ruohonen-Lerner
20.5.2008
Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korho-nen uhosi valituksi
tultuaan kaksi vuot-ta sitten, että hän pistää Keskustan talou-den
kuntoon. Tämä kuntoisuus on vielä vihreän veran alla. Sen sijaan
keskusta-laisten kansanedustajaehdokkaiden va-rainkeräys
kunnostettiin siten, että Ke-hittyvien Maakuntien Suomi r.y. , joka
hoiti varsinaisen rahankeruun, sai syn-nytysapua Keskustan
kehittämispäällik-kö Lauri Kontiolalta.
Suunnitelma oli nerokas ja tuskin yk-sittäisten liikemiesten
keksimä. Ei ole vaikea päätellä, että moisen rahankeh-rääjän
keksimiseen tarvitaan keskustalai-sia hämähäkkimiehiä. Päätettiin
perustaa pooli eli KMS-yhdistys, jonne alettiin ke-rätä rahaa.
Kaikki yhdistykselle lahjoitta-neet tahot eivät vielä ole tiedossa,
mutta liikemiehet Toivo Sukari ja Kyösti Kak-konen ovat olleet
eniten esillä. Heidän li-säkseen mukana on lukuisia yrityksiä.
Poolin nerokkuus on siinä, että yksit-täinen yritys pääsee siitä
periaatteelli-sesta pälkähästä, että se suoraan rahoit-taisi
jotakuta ehdokasta. Sen sijaan tue-taan poolia, poolin rahanjakaja
hoitaa tu-et mieleisille ehdokkaille. Näitä mielitie-ttyjä löytyy
viimeisen tiedon mukaan 38 kappaletta Suomen eduskunnasta.
KMS-rahaa sai 21 nykyistä Keskustan, 12 Ko-koomuksen, 3 SDP:n ja
yksi Vihreä ja RKP:läinen ehdokas.
Raha sahaa -Kepu rahankehrääjänä
Tämän lisäksi KMS-rahaa sai 13 keskus-talaista
kansanedustajaehdokasta, joita ei valittu eduskuntaan.
Mulle, mulle ja sulle
KMS jakoi ”pyyteetöntä ” vaalirahaa yh-teensä runsaat 400 000
euroa, noin 2,5 mil-joonaa tapettua markkaa, joista kaksi
kol-masosaa meni keskustalaisille ehdokkaille. Keskustalainen
matematiikka toimii seu-raavasti: ensin mulle, sitten mulle ja
lopuksi sulle (Kokoomus, Sdp, Vihreät ja RKP).
Järjestelmä on nerokas. Pääosa tuesta ja kilpailuedusta tulee
Keskustalle. Kokoo-mus saa myös merkittävät rahat ja
pikku-panoksilla tervattiin myös SDP, Vihreät ja RKP.
Erityisen mielenkiintoista on KMS-yhdistyksen tekemä jako
Keskustan si-sällä. Ei ole ihme, että kansanedustaja Kimmo
Tiilikainen, joka ei ole KMS-ra-han rasvaama, haastaa istuvan
puoluesih-teerin Jarmo Korhosen. Siitäkin voi jota-kin
päätellä.
Perussuomalaisilla ei KMS-kytkentöjä
Perussuomalaiset eivät ole saaneet killin-kiäkään
KMS-yhdistykseltä. KMS ilmoit-ti tarkoituksenaan olla
isänmaallisten ja yrittäjähenkisten ehdokkaiden kampan-jan
tukeminen. Tästä pitänee päätellä, et-tä Perussuomalaiset eivät
tuota ”ehtoa” täytä. Todellinen syy on tietenkin aivan toinen. KMS
on alun perin kepulainen keksintö. Keskusta ei ole koskaan voinut
sietää ryhdikästä ja rehellistä perussuo-malaista kilpailijaa – ei
kai se sitä toki ra-hoittaisikaan.
Vanhat puolueet, Keskusta ja Ko-koomus etunenässä ovat
todistelleet, että syntynyt kohu on kaikkien puo-lueiden ongelma.
Tämä ei ole totta. Perussuomalaisilla ja Kristillisdemo-kraateilla
ei ole KMS-kytkentöjä, ei-kä ole ollut vaalirahailmoituksiin
täy-dennettävää.
Perustyöryhmä
-
Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2008
Sähköposti: [email protected] 4
Järjettömät kilpailutukset estettäväPerussuomalaisten
puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini puhui to 1.5.
Kirkkonummella mm. seuraavaa:
Ammattiyhdistysliike on suurten haasteiden edessä. Työntekijät
ei-vät enää automaattisesti maksa jäsenmaksuja, jos panokselle ei
tule vastinetta.
Perussuomalaiset kannattavat yleissitovia työsopimuksia, sillä
ne tuo-vat vakautta ja ennakoitavuutta. Pelisääntöjen tulee olla
selkeitä ja oi-keudenmukaisia.
EU:n kautta Suomeen syötetyt kilpailudirektiivit vievät montaa
asi-aa täysin vikasuuntaan. AY-liikkeen ja puolueiden on
ryhdistäydyttä-vä ja saatava aikaan kilpailudirektiiveihin
todelliset muutokset, joilla taataan kansallisten työehtosopimusten
pitävyys. Tämä on myös suo-malaisten yritysten etu.
Tyrmistyttävänä esimerkkinä kelvottomasta kilpailutuksesta on
äi-tiyspakkaustemme kohtalo. Voitto meni tanskalaiselle
yritykselle, joka teettää pakkausten sisällöt työntekijöiden
oikeuksia polkevissa Kiinas-sa ja Thaimaassa. Tanskalainen pakkaus
oli yhden euron edullisempi! Suomessa jäi työttömäksi 250
tekstiilityöntekijää.
Tällaiselle hölmöilylle on laitettava piste.
Kilpailusäännöstöllä on es-tettävä sellaisten yritysten
mahdollisuus osallistua julkisiin hankintoi-hin, jotka hakevat
kilpailuetua työntekijöiden oikeuksia polkevilla
ali-hankintaketjuilla. Hallituksen on ryhdistäydyttävä ja
puolustettava suo-malaista työtä.
Timo Soini
Jatkokoulutus ei saa olla it-seisarvo, sillä käden taidot ovat
tärkeitä.
Ammattimiehiä ja -naisia tarvitaan. Hallituksen on pa-nostettava
enemmän ammat-tikoulutuksen laatuun ja hou-kuttelevuuteen.
Kädentaitoi-hin perustuvista työpaikois-ta on pidettävä kiinni
kynsin ja hampain. Niiden siirtämi-nen halpamaihin on maallem-me
korvaamaton vahinko. Ei-kä meidän tarvitse houkutella ulkomailta
suuria määriä maa-hanmuuttajia tekemään töitä, jotka me suomalaiset
voimme hyvin hoitaa itse.
Aloituspaikkoja karsittava
Perussuomalaisten mieles-tä yliopistojen aloituspaikko-ja on
karsittava. Korkeakaan koulutus ei takaa oman alan töitä saati
kunnon palkkata-soa. Maistereita on pienipalk-kaisissa tehtävissä
jo niin pal-jon, että päät kopisevat yh-teen. Tohtoritehtailu
puoles-taan on keskinkertaistanut opetuksen ja tutkimuksen laa-tua.
Kun opiskelijoiden mää-rä olisi pienempi, yliopistojen
opettaja-oppilas -lukumää-räsuhde paranisi, motivoitu-neimmilla ja
lahjakkaimmilla olisi paremmat mahdollisuu-det opiskella ja sitä
paitsi opis-kelun julkiseen tukemiseen - kuten opintotukeen - jäisi
ny-kyistä enemmän rahaa.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro:
Kenen lauluja laulatPerussuomalaisten mielestä koulutus
olisi
kokonaisuudessaan uudistettava vastaamaan nykyistä
työvoimantarvetta. Ylikoulutus on
Suomessa todellinen ongelma. On kansakunnan voimavarojen
tuhlaamista ohjata pääosa
peruskoulun päättäneistä lukioon ja sieltä edelleen
korkeakouluputkeen. Suorastaan
typerää on korkeakouluttaa työttömyyteen.
Aluepolitiikasta on kysymys
Yliopistouudistus on tarpeellinen mutta hallitus on tosiaankin
valin-nut epätasa-arvoistavan tavan to-teuttaa sitä. Kysymys on
nimittäin mitä suurimmassa määrin alue-poliittinen, ja
Perussuomalaisten lähtökohta on koko maan pitä-minen asuttuna ja
elinkelpoisena. Kun edustaja Pertti Virtanen syn-tyi, oli Suomessa
vain Helsingin ja Turun yliopistot sekä Åbo Aka-demi.
Keskustapuolueen edeltä-jä Maalaisliito alkoi tuolloin
voi-makkaasti ajaa maakuntayliopis-toja, joita sitten syntyikin
kuin sie-niä sateella Ouluun, Tampereelle, Jyväskylään, Vaasaan,
Kuopioon, Joensuuhun ja myöhemmin vie-lä lisää.
Yliopistolaitoksen hajasijoitus on ollut aluepoliittinen
menestys-tarina, kuten esimerkiksi Keskus-
tan europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski on hiljattain
toden-nut. Nuorille on voitu tarjota ta-sa-arvoisia
opiskelumahdollisuuk-sia omassa maakunnassa, josta he ovat
valmistuttuaan usein myös saaneet työtä.
Yliopistot ovat olleet oman alueensa vetureita, mainittakoon
vain Oulun seudun ripeä kehitys.
Keskusta tuhoaa sivistysperintöään
Nyt Keskusta on päättänyt tuho-ta oman sivistysperintönsä.
Van-hasen hallitus on talouselämän painostuksesta heittänyt
alueelli-sen tasa-arvon periaatteen romu-koppaan ja lähtenyt
voimallisesti kehittämään kolmea pääkaupun-gin yliopistoa - tätä
mantranomai-sesti hoettua innovaatioyliopistoa - ja päättänyt
jättää 17 muuta yli-opistoa mopen osalle. Alkiolaista aatetta
myydään nyt alennuksella. Ottaako Keskustan kenttäväki tä-mänkin
aluepoliittisen kepiniskun mukisematta vastaan?
Toki myös Perussuomalais-ten mielestä suomalaisen tie-teen
huippua on terävöitettävä. Tarvitsemme kiistatta enemmän
huippuosaajia, mutta hallituk-sen kaavailema epädemokraatti-nen
toimenpide - innovaatioyli-opisto, jota yliopistoväki kuulem-
Välikysymyskeskusteluja:
“Hallituksen yliopistolaitoksen uudistussuunnitelmat myös
herättävät aiheellista huolta yliopistojen henkilöstön
tilan-teesta, jos suunnitelmat nykyisellään toteutuvat. Jos
virka-suhteita muutetaan työsopimussuhteisiksi, on pelkona se,
et-tä palvelussuhdelajin muuttuminen heikentää työehtoja.
Hen-kilöstön vähentäminen nykyisestä ei voi myöskään olla min-kään
järkevän yliopistojen uudistumissuunnitelman sisältöä. Päinvastoin,
nykyistä henkilöstömäärää tulisi voida lisätä ai-nakin vähentämällä
määräaikaisten pätkätyöläisten mää-rää.”
Raimo Vistbacka välikysymyskeskustelussa 21.5.2008
Oikeusministeriö tiedottaa
Taidemyynnin tai seminaaritulojen ilmoittaminen
ehdokkaanvaalirahoitusilmoituksessa
Vaalirahoituksesta heränneen keskustelun vuoksi oikeusministeriö
to-teaa seuraavaa:
Vaalirahoituslaissa tueksi luetaan rahana, tavarana, palveluna
tai muulla vastaavalla tavalla korvauksetta saatu suoritus
ottamatta kuitenkaan huo-mioon tavanomaista talkootyötä ja
tavanomaisia ilmaispalveluja.
Vaalirahoituslakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan
mm. seu-raavaa:
- Ilmoituksessa tulisi mainita ehdokkaan vaalikampanjan
kokonaiskulut eli menot. Luku tulisi ilmoittaa
bruttomääräisenä.
- Kuluja ei tarvitsisi eritellä eli ilmoituksessa tulisi mainita
vain koko-naiskulut yhtenä lukuna. Sen sijaan vaalikampanjan
rahoitus tulisi eritel-lä bruttomääräisenä.
- Ulkopuoliseen tukeen voitaisiin sisällyttää myös myynti-,
keräys- ja vas-taavasta toiminnasta saadut varat
bruttomääräisinä.
Vaalirahoituslain tarkoitus on vaalirahoituksen avoimuuden
lisääminen ehdokkaiden mahdollisten sidonnaisuuksien
selvittämiseksi. Tähän viit-taa myös lain aloittava virke
“Ilmoituksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot…”.
Taidemyynnistä tai seminaareista saatua tukea voidaan pitää
vaalirahoi-tuslain mukaisena tukena ehdokkaalle tai hänen
tukiryhmälleen. Asiaa tar-kastellaan ehdokkaan näkökulmasta, koska
hän saa vaalikampanjansa tu-eksi summan, jonka taiteen ostaja
suorittaa. Lain perustelut näyttäisivät lähtevän myynti- ja
keräystulojen bruttomääräisestä ilmoittamisesta.
Taiteen ostajan tai seminaarilipun lunastaneen näkökulmasta tuen
an-taminen voi sen sijaan näyttää vähemmän selkeältä, koska hän on
taidet-ta ostaessaan tai seminaariin osallistuessaan saanut
itselleen konkreettisen vastikkeen (esimerkiksi taulun). Toisaalta
ehdokas tai hänen tukiryhmänsä on usein esimerkiksi taulun
hankkiessaan maksanut siitä jonkinlaisen han-kintahinnan.
Useimmiten myytävän taiteen todellista arvoa on kuitenkin hankalaa,
ellei jopa mahdotontakin arvioida täsmällisesti. Kun taulu sitten
myydään osana vaalikampanjaa, ehdokkaalle tullut tuki on
käytännössä myyntihinnan ja hankintahinnan erotus. Liitettäessä
tämä kysymys ilmoi-tusvelvollisuuteen tuen antajasta tuen arvon
ylittäessä 1 700 euroa olisi vas-taisuudessa ehkä kohtuullisempaa
ilmoittaa todellisen tuen arvo.
Täysin vastikkeellinen suoritus ei ole tukea eikä siten kuulu
vaalirahoi-tuslain soveltamisalaan.
Taidemyynnin ja seminaarituottojen osalta nykyinen
vaalirahoituslaki ei valitettavasti anna kaikkiin kysymyksiin
selkeitä vastauksia. Myös
perustuslakivaliokunta totesi aikanaan mietinnössään, että
“..lakiehdo-tuksen perussäännös ilmoitettavista tiedoista on
sisällöltään melko yleis-piirteinen ja jää osittain
tulkinnanvaraiseksi”.
Näistäkin syistä on tärkeää, että lakia uudistetaan ja että
valmistelutyö tehdään huolellisesti. Myös taidemyynnin,
seminaaritulojen ja vastaavan toiminnan osalta on pyrittävä
selkeästi nykyistä tarkempaan sääntelyyn.
-
PerusSuomalainen 7/2008 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi
Sähköposti: [email protected] 5
Hallintovaliokunta tukee poliisihallituksen perustamista
Eduskunnan hallintovaliokunta antaa tukensa poliisihallituksen
perus-tamiselle. Kannanotto sisältyy valiokunnan lausuntoon (HaVL
13/2008) poliisin hallintorakenteen uudistamisesta. Asiasta on
valmistunut työ-ryhmäraportti, johon sisäasiainministeriö halusi
myös hallintovaliokun-nan kannan.
Työryhmä esittää poliisille uutta hallintomallia, jossa
sisäasiainmi-nisteriö vastaa poliisitoimen poliittisesta ja
strategisesta ohjauksesta. Operatiivista toimintaa johtaa
poliisihallitus. Se muodostuu nykyises-tä sisäministeriön
poliisiosaston ylijohdosta ja lääninhallitusten
polii-sijohdosta.
Ylimmän poliisijohdon uudelleen organisointi on osa suurempaa
po-liisin hallintorakenteen uudistamista. Kihlakuntien
poliisilaitosten mää-rää on jo päätetty vähentää 24:een ja
paikallispoliisin rakenneuudistus tulee voimaan ensi vuoden
alussa.
Hallintovaliokunta korostaa, että poliisihallinnon
rakenneuudistus muodostaa kokonaisuuden, jossa nyt käsiteltävänä
olevat toisen vai-heen esitykset merkitsevät perusteltua ja
luontevaa seuraavaa kehit-tämisvaihetta. Tärkeää on, että
johtamistoiminnot selkeytyvät hallin-non eri tasoilla. Valiokunnan
tavoitteena on samalla, että uudistuksen myötä saadaan lisää
poliisejakenttätyöhön.
Eduskuntatiedote
ma maakuntayliopistoissa jo “in-hovaatioyliopistoksi” kutsuu -
ei sitä välttämättä tee.
Hedelmällinen kilpailuasetelma
Todettakoon, että useiden tutki-joidenkin mielestä on aina
eduk-si, että samalla alalla on ainakin kaksi tutkimusryhmää.
Maakun-tayliopistot ovat luoneet hedel-mällisen kilpailuasetelman
useil-la aloilla sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Näin esim.
koulu-kunta- tai henkilökohtaiset kiis-tat eivät estä tutkimuksen
eteen-päinmenoa.
Usean tutkimusryhmän olemas-saolo edistää myös yhteyksiä
sek-toritutkimuslaitoksiin kuten vaik-ka Metsäntutkimuslaitokseen
tai Geologian tutkimuskeskukseen, joiden tutkimus saattaa
luonteensa mukaan olla “alueellista” eli pyr-kiä kattamaan Suomen
eri olosuh-teita; turvaten näiden laitosten tut-kimusasema- ym.
verkostoon.
Säätiöittäminen epärealistista
Surullisen kuuluisa valtion tuotta-vuusohjelma nakertaa
yliopisto-laitoksenkin toimintaedellytyksiä, mutta se mikä todella
uhkaa sivis-tysyliopiston perustaa on hallituk-
sen hanke yliopistojen sääti-öittämisestä. Hanke on Suo-men
kokoisessa maassa epä-realistinen, sillä käytännössä säätiömalli
lienee mahdolli-nen ainoastaan innovaatioyli-opistolle. Aikooko
hallitus to-sissaan asettaa yliopistot näin räikeän eriarvoiseen
asemaan, kahden kerroksen “huippu-” ja “tavis-yliopistoihin”?
Mielestämme valtion on jat-kossakin oltava yliopistojen
pääasiallinen rahoittaja ja yli-opistoilla tulee olla todelliset
toimintaedellytykset kehittyä omilla vahvuusalueillaan, ku-ten
esim. Joensuun yliopisto metsätieteen huippuosaajana.
Juuri näin - luonnollista, pit-käjänteistä tietä - syntyy laatua
ja huippuosaajia sekä nobelei-ta tulee jos on tullakseen.
“Kenen lauluja laulat…”
Perussuomalaiset pelkäävät, että kaupallisen rahoituksen näin
voimallinen ajaminen yliopistoihin ja talouselämän mukaantulo
yliopiston hallin-toon paitsi heikentää yliopis-tojen autonomiaa,
uhkaa pe-rustutkimuksen riippumatto-muutta mutta ennen pitkää
johtaa julkisen rahoituksen heikentämiseen ja jopa ope-tuksen
maksullisuuteen.
Miten käy niiden alojen tut-kimukselle, jotka eivät rahoit-tajia
kiinnosta?
“Kenen lauluja laulat, sen lei-pää syöt.” Jos elinkeinoelämä ei
ole valmis tukemaan jotain alaa, epäilemättä esim. jotain
huma-nistista tiedettä, ei sellaista ope-tusta kannata tarjota.
Perussuomalaisten mieles-tä ei pidä unohtaa, että
perus-tuslakimme mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle
yhtäläinen mahdollisuus saada myös muuta kuin perusopetus-ta sekä
kehittää itseään varat-tomuuden sitä estämättä.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Pertti Virtanen
“Poliisien moottoripyöräkerho Blue Knights vieraili
eduskun-nassa Oinosen vieraana 19.5. Kuvassa edustajamme Oinonen ja
Vistbacka tutkivat kerhon liiviä.”
Yliopistojen asemasta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
Valtioneuvoston selonteko val-tiontalouden kehyksistä vuosil-le
2009-2012
Palautekeskustelusta
Valtiovarainvaliokunnan mietin-nössä todetaan sosiaalisen
eriar-voisuuden ja suhteellisen köyhyy-den lisääntyneen. Myös
terveyse-rot ovat kasvaneet. Valitettavas-ti Suomeen on
muodostumassa luokkayhteiskunta, jonka hyvä-osaisista päättäjistä
ja heidän mil-jonäärisponsoreistaan monikaan ei tunnu käsittävän,
kuinka hei-kosti alimmalla luokalla todel-la menee. Köyhyys,
sairaudet ja muut ongelmat kasautuvat juu-ri tälle alimmalle
luokalle, kun samaan aikaan rikkaat rikastu-vat entisestään ja
ahneudesta on tehty hyväksyttävä arvo. Tällaista kehitystä
sinivihreä porvarihalli-tus Suomessa tällä hetkellä edis-tää, ja
sen seuraamuksista ei sai-si arvoisan pääministerin mieles-tä
julkisuudessa edes puhua, mikä sinänsä osoittaa, että
köyhyyske-hitys keskustelunaiheena koetaan hallituksen piirissä
kiusalliseksi.
Suomen hyvä maine ja menestys kan-sainvälisessä kouluvertailussa
on pe-rustunut jo vuosikymmeniä ilmaiseen koulutukseen. Vanhasen
toisen halli-tuksen ohjenuoraksi näyttää muo-
Itä-Suomessa kuten kautta Suomen ollaan huolestuneita ja
pettyneitä halli-tuksen yliopistosuunnitelmista. Yliopis-tot
joutuvat tulevaisuudessa keskitty-mään entistä enemmän itsensä
markki-nointiin ja rahoituksen haalimiseen sen sijaan, että ne
voisivat paneutua ope-tukseen ja tutkimustyöhön.
Perussuomalaisten eduskuntaryh-män on helppo yhtyä
välikysymyk-seen, sillä onhan nyt uhattuna vuosi-kymmenten kovalla
työllä maahamme rakennettu koulutuksen tasa-arvo ja koko maan
kattava yliopistoverkosto.Pentti Oinonen / ps, Helsingissä
21.5.2008
toutuneen yhteiskuntamme kahtia-jaon syventäminen ja
yksityistämi-nen, joka on nyt ulottamassa kou-ransa myös
yliopistokoulutukseen. Pelättävissä on, että yliopistojen
yk-sityistämisen kiihkossa unohdetaan kysellä rahoittajien
motiiveja rahan antamiselle. Onkin aiheellista kysyä, voivatko
yliopistojen rahoittajat vaa-tia vastapalveluksia yliopistoilta,
niin kuin epäilty asianlaidan olevan suu-ria vaaliavustuksia
saaneiden kansan-edustajien ja ministereiden kohdalla. Yhtenä
esimerkkinä tästä on vuori-neuvoksen arvonimen haku eräälle
suurrahoittajalle.
Inflaation kiihtyminen hei-kentää entisestään jo valmiiksi
heikossa asemassa olevien suo-malaisten tilannetta. Tähän tu-lisi
puuttua. Yhteiskunnan tuli-si tukea enemmän köyhiä lapsi-perheitä,
kansaneläkkeen varas-sa eläviä, työttömiä sekä opiske-lijoita. Näin
ei kuitenkaan näytä tapahtuvan, vaan päinvastoin. Hallitus päätti
korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja ja siten ahdistaa
pienituloiset entis-täkin tiukemmalle.Pirkko Ruohonen-Lerner
/psHelsingissä 20.5.2008
-
Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2008
Sähköposti: [email protected] 6
Rivolista löytyy kolme erilaista ravintolaa:
maalaistoscanalainen ruokaravintola Casa Toscana, ilta-ravintola
HeVen ja oluen ystäville Bar Cafe My Way.
Hotellissa on kymmenen ryh-mätyötilan lisäksi lukuisia valoi-sia
ja avaria kokoustiloja, joista suurimpiin mahtuu jopa 180 hen-keä.
Lounas- ja päivällistarjoilus-ta sekä tilaisuuksien sujumisesta
huolehtii kokousemäntä.
Kokousvieraita ajateltu suunnittelussa
Rivolin huoneet on suunniteltu ni-menomaan kokousvieraita
silmäl-läpitäen. Suurissa huoneissa on tar-peeksi tilaa
työskentelyyn. Vierei-sessä parkkihallissa on paljon il-
Kokoushotelli Rivoli Järvenpäässäkuuluu Suomen parhaisiin
Perussuomalaiset –Sannfinländarna rp:n puolue-neuvoston kokous
pidetään lauantaina 7.6.2008 klo 13.00 alkaen ja sunnuntaina
8.6.2008 klo 11.00 jatkaen Järvenpäässä, Hotelli Rivoli, os.
Asema-aukio, 04400 Järvenpää.
Majoitus
Kahden hengen huoneessa 45 €/hlö/vrkYhden hengen huoneessa 80
€/huone/vrk
Hinnat sisältävät runsaan aamiaisen noutopöy-dästä, aamusaunan
ja –uinnin. Mahdollisuus il-maiseen pysäköintiin viereisessä
parkkitalossa.
Olemme varanneet käyttöönne majoituskiinti-ön, josta varauksia
voi tehdä PERUSSUOMA-LAISET –nimellä tähän sovittuun hintaan.
Ma-joitusvaraukset voitte tehdä suoraan vastaanot-toomme p.
09-27141 tai email [email protected]. Kiintiö voimassa
05.05.2008 asti. Tämän jäl-keen sama hinta on edelleen voimassa jos
vapai-ta huoneita.
Puolueneuvoston kokouskutsuJäävesi kokoustilassa
veloituksetta.Ravintolassa tarjolla noutopöydästä klo 12-
14.00; Keittolounas 12,00 €/hlö (vihersalaatti, lohikeitto,
leipä ja voi)
Ravintolassa tarjolla noutopöydästä klo 18.30–19.30; Päivällinen
16,00€/hlö (vihersalaatti, kar-jalanpaisti, perunat, jälkiruoka,
leipä ja voi)
Lounaalle ja päivälliselle myydään vastaanotos-sa
ruokailulipukkeita, joita vastaan tarjoilut.
Helsingissä 11. 4. 2008Perussuomalaiset – Sannfi nlländarna
rp
Timo Soini Pentti Oinonen puheenjohtaja 1. varapj.
Auli Kangasmäki Pirkko Mattila2. varapj. 3. varapj.
Ossi Sandvikpuoluesihteeri
Aivan Järvenpään keskustassa rautatieaseman vieressä sijaitseva
NEXT Hotel Rivoli Järvenpää on useiden tutkimusten perusteella
valittu yhdeksi Suomen parhaista kokous- ja kurssihotelleista. Se
on palkittu muun muassa arvonimillä Vuoden
kokoushotelli vuonna 1992 ja Vuoden palveluyritys Uudellamaalla
vuonna 1996.
maista pysäköintitilaa ja yöpyvät vieraat saavat autonsa
lukkojen taakse suojaan. Läheinen kongres-sikeskus Järvenpää-talo
tarjoaa hienot puitteet suuremmillekin ti-laisuuksille.
Huoneita on 116, joista 72 on sa-vutonta ja osa
allergiahuoneita. Toi-sessa kerroksessa on lisäksi kolme
invahuonetta. Huoneet voidaan muuttaa perhehuoneiksi lisävuo-teiden
avulla ja pienimmille lapsil-le saa halutessaan pinnasängyn.
Huoneissa on Pay-TV, hiusten-kuivaaja ja iso työpöytä. Lähes
kaikissa huoneissa on myös mi-nibaari. Asiakkaat voivat käyttää
aamuisin ja varaustilanteesta riip-puen myös iltaisin hotellin
sauna-osastoa uima-altaineen. Sauna-osaston voi vuokrata
saunailto-
ja varten. Siellä on myös poream-me ja tilava parveke, josta
avautu-vat hienot näköalat kaupungin yli Tuusulanjärvelle
saakka.
Viidennen kerroksen sviitit tarjoavat mahdollisuuden itsen-sä
hemmotteluun. Kulmahuones-viitissä on parkettilattia sekä ma-kuu-
että olohuoneessa, joten se sopii myös allergikoille.
Kylpy-huoneessa on amme, kahdessa pikkusviitissä poreamme.
Isossa saunasviitissä voi pitää palaveria olohuoneen pitkän
pöy-dän ääressä. Kymmenen hengen sauna on uusittu viime vuonna.
NEXT Hotel Rivolin
yhteystiedotAsema-aukio
04400 JÄRVENPÄÄpuh (0)9 27141
fax (0)9 271 [email protected]
Puolueneuvoston kokous 7.-8.6.2008
Puolueneuvostonkokouksen ohjelma
Perjantai 6.6.2008
18.00 Puoluehallitus
Lauantai 7.6.2008
10.00-11.00 Toritilaisuus, Järvenpään tori - Perussuomalaisten
kansanedustajat tavattavissa
12.00 Ilmoittautuminen ja keittolounas (lounaslippuja
ostettavissa hotellin vastaanotosta)
13.00 Puolueneuvoston kokous alkaa - tervehdykset
- 1 § Avaus, järjestäytyminen, laillisuus - puheenjohtaja Timo
Soini
- 2 § Kunnallisvaalit - Perussuomalaisten kunnallisvaaliohjelma
2008 - esittely – lähetekeskustelu – esitykset - valmistelevat
työryhmät
Kokous keskeytetään viimeistään klo 17.00
Päivällinen hotellin ravintolassa klo 18.30 alkaen. (Lippuja
myy-dään hotellin vastaanotossa.)Iltaohjelma alkaa n. klo 20.00 ja
siitä vastaa imitaattori Reijo Sal-minen.
Sunnuntai 8.6.2008
10.45 Hartaustilaisuus kokoussalissa Reijo Ojennuksen
johdolla
11.00 Puolueneuvoston kokous jatkuu
- 3 § Selostus Perussuomalaiset Naiset ry:n toiminnasta -
puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen
- 4 § Selostus Perussuomalaiset Nuoret ry:n toiminnasta -
puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala
- 5 § Selostus Perussuomalaisten eduskuntaryhmän toiminnasta -
puheenjohtaja Raimo Vistbacka
- 6 § Selostus Oikeutta Eläkeläisille ry:n toiminnasta -
puheenjohtaja Reijo Ojennus
- 7 § Perussuomalaisten kunnallisvaaliohjelma 2008 - lopullinen
käsittely ja hyväksyminen
- 8 § Muut kokoukselle esitettävät päätöstä vaativat asiat - 9 §
Yleiskeskustelu
- 10 § Kokouksen päättäminen
Kokouksen yhteydessä sunnuntaina iltapäivällä klo 13.00
puolu-een tarjoamat kahvit.
-
PerusSuomalainen 7/2008 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi
Sähköposti: [email protected] 7
Oma maa
Se sattui sopivasti mulle,haaveeni toteutui
ja silmäni melkein sokeutui.Löysin oman armaan,
tiedät varmaan.Oli hänet toinen jättänyt,
ei vissiin häntä arvostanut.Minä arvostan ja arvostan myös
työtä,
mitä yhdessä teemme,kaikki me myös yhdessä jaamme,
myös tämän isänmaamme.On ihanaa asua suomenmaassa,
olla pohjalainen ja alkaa pohjalta,aivan alusta.
Se on tämän kaiken perusta!
Emäntä Jaana LuomaToholampi
Runohetki
Kun Timo Soini joskus 1970-luvun lopulla tuli Parkanoon
perustamaan SMP:n nuori-so-osastoa linja-autossa, hä-nellä ei vielä
nuoren ikänsä takia ollut ajokorttiakaan, tuskin varaa
autoonkaan.
Tuosta hoikasta nuores-ta miehestä harppaus kirjan
maisterisjätkään on kyllä melkoinen. Valehtelisin, jos väittäisin
aavistaneeni mitä miehestä vielä tulee politii-kan saralla. Paljon
on vettä vuoksessa virrannut noiden aikojen jälkeen ja paljon on
miehiä sekä naisia vaihtu-nut puolueen toiminnassa vuosien
saatossa. Vain har-vat ovat käyneet niin pitkän linjan koulun
puolueen joh-toon kuin Timo Soini. Niin kuin kirja kertoo, se on
ol-lut kova koulu.
Oikeastaan koko Mais-terisjätkä-kirjan aikajanan puolueen eri
toimissa mu-kana olleena sen muiste-lot tuovat elävinä mieleeni
monia politiikan tapahtu-mia noilta vuosilta. Lisäksi kirja
valottaa monia sellai-sia asioita joista rivijäsenil-lä ja
toimijoilla on vain kal-pea aavistus. Vennamoa Soi-ni muistaa
kirjassa lämmöl-lä. Sellaisena ”isähahmona” josta sanotaan, että
ketä hän kurittaa, sitä hän rakastaa.
Vennamo o l i a ikan-sa älykkö, sellaisen kuvan
Jäsenet, päivittäkääyhteystietonne puoluetoimistoon
Kunnallisvaalit lähestyvät ja on tullut aika
aktivoida joukkoja. Tämä on sihteereille ja
puheenjohtajille mahdoton tehtävä,
jos sähköpostiosoite tai
puhelinnumero ei ole käytössä.
Muistakaa siis ilmoittaa yhteystietojen muutoksesta
puoluetoimistolle numeroon 0207 430 800.
Menestystä vaalityöhön!
Antti Rantakokkowww.pohjoissavonperussuomalaiset.net
Kirja-arvostelu
Maisterisjätkä - kirja politiikan korkeakoulusta
Soini silloisesta esimiehes-tään antaa. Monet aikalai-set ovat
jälkeenpäin asian myöntäneet. Ei Soinikaan pelkästään silittele
Venna-moa myötäkarvaan, vaan suorasukaiseen tyyliinsä tuo esille
myös sen jokai-selle henkilölle ominaisen ”toisen” puolen. Olisiko
tämän päivän aloittelevis-ta poliitikoista esimerkiksi
Perussuomalaisten piiris-sä tällaiseen komentoon? Uskallan epäillä,
sen ver-ran herkkähipiäisemmältä joukko tuntuu!
Maisterisjätkä on oiva oppikirja siitä, miten poli-tiikan
huipulle noustaan.
Kuten Soini kirjassaan sa-noo, ”politiikassa ja muus-sakin
elämässä on tärkeä-tä pitää ajatukset rehellisi-nä”. Tällä
ajatuksella pääs-tään ajan mittaan pitkälle.
Ei vain politiikkaa
Kirjassa on paljon muuta-kin kuin pelkkää politiik-kaa. Uskonnon
merkitys ja Timo Soinin valinnat us-konasioissa antavat kirjaan
oman merkittävän lisänsä. Se, että poliitikko tuo omat hengelliset
valintansa mui-den luettavaksi osoittaa korkeata moraalista
ajatte-lua. Ei kuitenkaan elämöi-den uskollaan, vaan karusti
tosiasioihin nojaten.
Harrastuksistaan Soini saisi varmasti aivan oman kirjan
aikaiseksi, niin sy-välle hän on jalkapalloon ja myöhemmin
raviurheiluun ”hurahtanut”. Englantilai-sen Millvallin kannattaja
ja suomalainen poliitikko, onhan se hieman erikoinen yhdistelmä,
mutta siihenkin löytyy hyvät selitykset.
Raviurheilu on ollut usein määräävä tekijä puo-lueiden
kesäkokousten ai-katauluja määrättäessä.
Kuninkuusravien aikaan ei kokouksia pidetty Heikki Riihijärven
johtaessa SMP:tä, eikä Timo Soinin johta-essa Perussuomalaisia.
Puolueiden johtaminen ei ole helppoa. Sen ovat kirjan mukaan
viime vuodet Ti-mo Soinille opettaneet. Jos työn ottaa liian
tunnollises-ti, siinä voi mennä jopa ra-
hat ja terveys, kuten vanha sanonta kuuluu. Kun omat koirat
purivat eli veivät ra-hoja, oli se henkisesti rank-ka paikka.
Terveyden horjuminen kovissa paineissa pakottaa kovankin
”jätkän” hiljentä-mään vauhtia.
Viimeiset lauseet kirjas-sa ovat hyvin merkittävät. ”Politiikka
ei pysähdy. Minä pysähdyin, jotta pysyn taas mukana. Pärjään
varmasti. Mitä siihen tarvitaan? Tar-vitaan tahtoa, työtä, voimia
ja varjelusta”.
Maisterisjätkä kuuluu jo-kaisen perussuomalaisesti ajattelevan
äänestäjän kir-jahyllyyn. Tai oikeastaan sen pitäisi kuulua
kaikki-en politiikasta kiinnostu-neiden ihmisten lukunurk-kaukseen.
Sieltä saisi hyviä elämänohjeita politiikkaan ja jokapäiväiseen
elämään.
Kuten vaikkapa tämä: ”Kukaan ei voi olla kenen-kään kanssa
kaikesta sa-maa mieltä. Se ei ole lop-pujen lopuksi ratkaisevaa,
vaan se, että on yleensä jo-tain mieltä. Nykymaailma on täynnä
toisaalta-toisaal-ta ihmisiä, jotka eivät kri-tiikin pelossa
uskalla sanoa yhtään mitään”.
Reijo Ojennus
- Yleiskuva Vaasan torilta 24.5. Perussuomalaisten sinivalkoinen
teltta näkyy taustalla.
Lauantaina 24.5. Vaasan Perussuomalaiset olivat esillä Vaasan
kevätmarkkinoilla. Vaasalaisten perussuomalais-ten aktiivien
lisäksi osan päivästä teltallamme oli tavatta-vissa kansanedustaja
Raimo Vistbacka sekä puoluesihtee-ri Ossi Sandvik. Tarjolla oli
esitteitä, lehtiä, karkkia, tulitik-kuja, keksiä ja tietenkin
päteviä vastauksia ihmisten kysy-myksiin Perussuomalaisista.
Päivä oli erittäin kaunis, aurinkoinen ja raikas kevätpäi-vä.
Kiinnostunutta väkeä kävi teltallamme runsaasti. Myös kaupungissa
vierailulla ollut pääministeri Matti Vanhanen pysähtyi
Perussuomalaisten teltalla seurueineen, johon kuului mm.
kaupunginjohtaja Markku Lumio. Toripäivä oli hyvin onnistunut
sikälikin, että yhä saattaa tavata ihmi-siä, jotka eivät tunne
juurikaan perussuomalaista puoluet-ta. Yhtään kielteistä palautetta
emme saaneet, vaan tukea löytyy yli kielirajojen.
Teksti: Mika KivimaaKuvat: Ossi Sandvik
Vaasan kevätmarkkinoilla
- Kansanedustaja Raimo Vistbackalla riitti jututtajia. Karkkeja
tarjoamassa vaasalainen PerusS aktiivi ja kuntavaaliehdokas Kalevi
Karjala.
-
Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2008
Sähköposti: [email protected] 8
MerkkipäiviäPitkän ja merkittävän uran kanttorina ja
nuorisosoitto-kuntien johtajana tehnyt enti-nen SMP:n
Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Toivo Lankinen ja hänen
vaimonsa, käsityönopettaja Mirjam Lan-kinen, täyttivät molemmat 80
vuotta huhtikuussa Numme-lassa. Pitkän elämän ja uran varrelle on
mahtunut monen-laista.
Toivo Lankinen syntyi Kur-kijoella, mistä perhe ennen so-tia
muutti Hiitolaan. Hän tot-tui kovaan työhön pikkupojas-ta saakka –
joka aamu kesäisin oli herättävä jo viideltä huiski-maan lehmistä
kärpäsiä lypsyn aikana ja vietävä ne sitten lai-tumelle. Illalla
oli lehmät taas haettava takaisin lypsytar-haan. Kesäisin käytiin
myös pyhäkoulua ja iltaisin pelattiin pallopelejä. Talvisin Toivo
har-rasti hiihtoa osallistuen myös hiihtokilpailuihin alle
kym-menvuotiaasta lähtien.
Kipinä musiikkiin syntyi jo kotona Kurkijoella, missä en-sin
äiti, sitten opettaja Anni Autere antoivat hänelle piano-tunteja.
Kun Lankisten perhe joutui aikoinaan toisen kerran evakkoon
Vaasaan, meni Toi-vo Vaasan Musiikkiopistoon, jossa opettajana
toiminut ur-
kutaiteilija Sråhle kannusti häntä ryhtymään kanttorin
uralle.
Oppituntien maksuja Toivo kuittasi omista lehmistä lypsetyl-lä
maidolla, jota hän kantoi kah-delle opettajalle aina kaksi kan-nua
tunneille mennessään.
Toivo Lankisen kahdeksan vuosikymmentä Kurkijoen pelloilta Turun
Tuomiokirkkoon
Ylen viimeisin kannatusgallup osoittaa Kepun, Vihreiden ja
Va-semmistoliiton olevan laskussa, Kokoomuksen ja Sdp:n hivenen
nousussa sekä Perussuomalais-ten nousseen eniten. - Paljastavat-ko
vaalirahoitussidonnaisuudet suurten puolueiden piittaamatto-man
moraalittomuuden? Rikos-laista löytyvät pykälät, joilla asi-aan voi
puuttua. Mutta ongelma on niin suuri, ettei siihen uskalle-ta
kajota. Pääministeri Vanhanen suorastaan halveksi voimassa ole-vaa
käytäntöä Timo Kallin vaali-rahoitusta koskeneessa TV-uutis-ten
haastattelussa 14.5.08. Täyt-tyykö korruption tunnusmerkistö, kun
vaalituen saajat Lehtomäki, Kanerva, Niinistö ym. ovat muka-na
hakemassa vuorineuvoksen tit-teliä Tokmannin johtajalle?
Vuosisadan lopulla kasinota-louden moraaliton ahneus sekoit-ti
poliitikot. Velkaelintason hur-moksessa Suomea kutsuttiin Eu-roopan
Japaniksi. Puolueiden ide-ologiset tavoitteet hämärtyivät ja
vappukulkueet hiipuivat, kun sa-manaikaisesti Neuvosto-Venäjä ja
kommunismi romahtivat. Seu-rauksena juhlapuhujat joutuvat
asettelemaan sanansa uuden ti-
Alpo
YlitalopuheenjohtajaKeski-PohjanmaanPerussuomalaisetMuuttaako
mikään
puolueiden kannatusta?lanteen mukaisiksi. Poliitikot joh-tivat
maan kaaokseen, jossa vap-pumarssijat ei tienneet omaa eikä
suljetun naapurin todellisuutta.
Laman jälkeen on jatkunut tu-loerojen ja köyhien määrän kas-vu.
Vappukulkue on Amerikan Car Show tai uskonnollinen kul-kue.
Pääministeri kieltää puhumi-sen köyhyysongelmasta eikä tie-dä
tililleen tulleiden rahojen alku-perää eikä määrää, enempää kuin
Kallin kieltäytymisen ja selvitys-ten lainmukaisuutta. - Korruptio
piilotetaan hämärien rahastojen ja korkeatasoisten, ainakin
-hintais-ten ”seminaarien” taakse. Makse-taanko
vaalirahoitusliiketoimin-nan taidemyynnistä yms. arvonlisä-verot ja
tuloverot? Onko liike-toiminnan harjoittajalla Y-tunnus? Riittääkö
satsaus vuorineuvoksen titteliin? Ei ihme, että ulkomaalai-set
tarkastajatkin ovat puuttuneet vaalirahoitukseen.
Holkerin hallituksen velkaelin-tason raha- ja finanssipolitiikan
romahduksen myötä hallintoon levisi neuvoton aateanemia. Tie-dossa
olleen tosiasian vahvistaa lamatutkija Kiander. Ahon halli-tuksen
väärien toimien seuraukse-
na ongelmapommi räjähti omassa sylissä. Sen seurauksena yli
puo-let pankkitoiminnasta siirtyi ulko-maalaisomistukseen. Jälkien
sii-vouksen aikana juhlapuheet aloi-tetaan fraasilla ”oikeus- ja
hyvin-vointivaltio”. Seurasi järjettömien ”hätäprojektien” aika,
joiden toi-vottiin lievittävän tahallisten yri-tyskaatojen
seurauksena synty-neen massatyöttömyyden ja vel-kaongelmaisten sekä
yli kuuden-sadantuhannen köyhän surua. Pa-risataatuhantisen
oikeudettoman turhautuneen työttömän joukko syrjäytetään
lopullisesti ulkomai-sella työvoimalla.
Koiviston konklaavi istui 6.5.92.
Suvi Anne Siimes myi ongelma-luotot Aktiv-Hansalle 31.3.00.
Molemmat toimet määrättiin määräajaksi pidettäviksi salassa.
Konklaavissa painostettiin pan-keille etuoikeuksia
tuomiois-tuimissa ja Siimes luopui saata-vista viidellä prosentilla
pääoman määrästä! –Velallisille ei tarjot-tu samaa mahdollisuutta.
Aktiv-Hansan tiedot häipyivät netistä heti, kun levisi epäily, että
Björn Wahlroos omistaisi sen. Laman seurauksena 14.500 ihmistä teki
itsemurhan.
Miljardioptiot osoittavat, että hy-väosaisten elämänlaatu on
tärkeäm-pi kuin elämä köyhyysrajan alapuo-lella. Tilastot ovat
kiusallinen muis-tutus päättäjille epäonnistumisesta.
Lainaus Stakesin sivuilta:”Puutteellisia resursseja mittaavia
köyhyysmittareita käytetään eni-ten, kuten Eurostatin
köyhyysra-jaa, joka on 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Tämä
60 prosen-tin raja tarkoitti vuonna 2004 Suo-messa 825 euron
nettotuloa kuu-kaudessa yksinasuvalla. Jokainen seuraava perheen
aikuinen nosti rajaa noin 400 euroa ja jokainen lapsi noin 250
euroa kuukaudessa. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen
talouden suhteel-linen köyhyysraja oli nettotuloina noin 1730 euroa
kuussa”
Johtaviin virkoihin pyrkivil-tä kisälleiltä edellytetään usein
”mestarinnäyte”. Mestarien vir-karikossyyllisyyskysymyksiä ei aina
ratkaista oikeudessa laillisin keinoin, vaan eläkeratkaisut ovat
oivallinen tapa säilyttää oikeus-valtion imago. Poliisi seuloo
ri-kosilmoituksia ja laillisuusvalvo-jat kanteluita. Väärien
henkilöi-den tekemät tutkintapyynnöt oi-
keaan asemaan päässeistä vesite-tään tai jätetään
tutkimatta.
Vuosikymmenten kuluessa Suo-meen on syntynyt eliitti, joka elää
lain yläpuolella. Heidän oikeustur-vansa on varma, elleivät he
sorru keskinäiseen kinasteluun. - Yrittikö huumepoliisi haaviinsa
niin isoa ka-laa, että se ei sinne mahtunut? Niin kauan kun
kansanedustajat ja äänes-täjät hyväksyvät ryhmäkurin, salai-sen
vaalirahoituksen ja lain yläpuo-lella olevan eliitin, nukkuvien
määrä lisääntyy. Valtion omaisuuden myyn-ti käynnisti hintojen
nousukierteen ja takasi eliitin miljoonatulot, mutta kansan
oikeusturva toteutuu ainoas-taan juhlapuheissa.
Venäjän puun avulla on pidet-ty suomalaisen raakapuun hin-ta ja
valtion verotulot matalina. Kepun nokkamiehet – viimek-si Paavo
Väyrynen - käyvät met-sänomistajien kimppuun vaaties-saan
ulkomaalaisomistukseen siir-tyneelle metsäteollisuudelle hal-paa
Venäjän puuta. Devalvaatiot ja joo-miesten aika on ohi! - Ketä
äänestät, kuka etujasi ajaa?
Alpo Ylitalo Kokkola 20.5.2008
Kanttori Toivo Lankinen ja hä-nen vaimonsa Mirjam Lankinen
täyttivät 80 vuotta huhtikuussa Nummelassa. Syntymäpäiväjuh-lia
vietettiin perhepiirissä.Kuva: Lankisen kuva-arkisto
Vauhti ja into oli kovaVuonna 1945 isä-Lankinen osti maatilan
Mellilästä, Turun läheltä. Perheen muutettua Mellilään Toi-vo
aloitti opintonsa Turun Kirk-komusiikkiopistossa valmistuen sieltä
kolmessa vuodessa vuonna 1948 kanttori-urkuriksi.
- Vauhti ja into oli kova. Tuo-hon aikaan soitin myös
trumpet-tia Mellilän torvisoittokunnassa, muistelee Toivo.
Armeijan hän kävi ensin Tu-russa ja jatkoi sitten Haminan
re-serviupseerikoulun kautta upsee-rikokelaaksi Turkuun, jossa sai
ylennyksen vänrikiksi. Sittem-min hän on ylennyt
kertaushar-joitusten kautta luutnantiksi. Toi-vo muistelee
harjoitusten olleen hurjia, mutta hauskoja.
Armeijan jälkeen hän lähti ra-kentamaan uraansa kanttorina. Se
oli nuorelle miehelle vaikeaa, sillä kanttorin viroista oli noihin
aikoihin pulaa – jokaista avointa virkaa kohti oli noin
kolmekymmentä hakijaa.
Työntäyteisiä vuosiaVaimonsa Mirjamin Toivo tapasi tultuaan
valituksi musiikinopetta-jaksi Loimaan evankeliselle opis-
tolle. Mirjam oli tuolloin aloitta-nut samassa paikassa tyttöjen
kä-sityönopettajana. Siinä vaiheessa Toivo oli myös jo valittu
Vampu-laan kanttoriksi.
- Myöhemmin Mirjam jätti paikkansa Loimaalla, koska oman alan
töitä löytyi Vampulastakin. Yhdeksän vuotta asuimme Vam-pulassa,
missä perustin myös en-simmäisen seurakunnallisen
nuo-risosoittokuntani, jotka noihin aikoihin olivat vielä
harvinaisia. Siellä sain myös direktor cantus –arvon 30-vuotiaana
arkkipiispa Il-mari Salomiehen ehdotuksesta.
Asuttuaan yhdeksän vuotta Vampulassa Lankiset halusivat isompaan
seurakuntaan, ja Toivo haki Urjalaan kanttoriksi. Molem-mat
pääsivät myös opettajiksi Ur-jalan yhteiskouluun.
- Sen lisäksi että olin Urjalan seurakunnan kanttorina,
yhteis-koulun musiikinopettajana ja pe-rustin satapäisen
nuorisosoitto-kunnan, olin näiden toimien ohel-la myös seurakunnan
nuorisonoh-jaaja, muistelee Toivo noita työn-täyteisiä aikoja.
Soittokuntansa kanssa hän kä-vi esiintymässä myös Euroopas-sa,
muun muassa kaikissa Poh-joismaissa, Saksassa, Englannis-sa,
Ranskassa, Belgiassa ja Hol-lannissa. Urjalassa Lankiset asui-vat
kahdeksan vuotta.
-
PerusSuomalainen 7/2008 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi
Sähköposti: [email protected] 9
Mika MännistöErikoistoimittajaPerusSuomalainen
Kuva: Jenni Hautaluoman arkisto
Nuori kunnallisvaaliehdokas Jenni Hautaluoma:”Tasa-arvo kuuluu
kaikille ihmisille”
Jennille tärkein arvo on ta-sa-arvo kaikille ihmisille. Myös
vanhustenhuoltoon pitäisi panostaa nykyis-tä enemmän, ja tietenkin
myös lapsiin.
- Kun suuret ikäluokat alkavat Jalasjärvellä ikään-tyä ja jäädä
eläkkeelle, hei-hin pitäisi panostaa enem-män. Aivan yhtä lailla
tän-ne pitäisi houkutella myös nuoria lapsiperheitä.
Kansanedustajan uras-ta haaveilevalle Jennille on politiikkaan
mukaan lähte-minen jo pitkään ollut sel-vä asia, vaikka omaa
puo-luekantaa joutuikin jonkin aikaa miettimään. Lopulta
hän päätyi Perussuomalai-siin osin isäpuoli Kari Saa-risen
houkuttelemana.
- Perussuomalaiset arvot tuntuivat olevan kaikkein lähimpänä
omaa arvomaa-ilmaani. Juuri kaikki tasa-arvoon liittyvä auttoi
pää-töstäni kaikkein eniten, se että Perussuomalaiset ajaa kaikkien
kansalaisten etua. Myös EU-kriittisyys vai-kutti.
Kun puoluekanta oli sel-vinnyt, ei kunnallisvaaleihin mukaan
lähtemistä enää tarvinnut miettiä. Isäpuo-len lisäksi myös Ossi
Sand-vik otti yhteyttä Jenniin, ja asia oli sillä selvä.
Kesällä kahdeksantoista vuotta täyttävä lukiolainen Jenni
Hautaluoma
on pyrkimässä kunnanvaltuustoon Jalasjärvellä. Perussuomalaisiin
Nuoriin kuuluva Jenni istuu nuorisovaltuustossa
jo neljättä vuotta, joten aivan kokematon politiikassa hän ei
nuoresta iästään
huolimatta ole.
Yliopistoon
Vaaliteemojaan Jenni ei haastatteluntekohetkel-lä ollut vielä
ehtinyt pal-jon miettiä. Kouluasiat oli-vat mielessä
päällimmäise-nä. Nyt kesän aikana hänel-lä on paremmin aikaa
pa-neutua asiaan, samoin kuin vaalityöhönsä.
- Mainoksia pitäisi aina-kin jaella, ja mielelläni kä-visin
jossain puhumassakin jos pyydetään. Saa nähdä sitten.
Lukion jälkeen Jennil-lä on tähtäimessä yliopis-to,
mahdollisesti hallinto- tai valtiotieteellinen tiede-kunta.
Pidemmän tähtäi-men suunnitelmana on kan-sanedustajan ura.
- Aiemmin mietin äidin-kielen opettajan ammat-tia, jolloin
olisin hakenut Jyväskylän yliopistoon. Jyväskylä on kaupunki-na
minulle muutenkin tut-tu. Mutta nyt kuitenkin to-dennäköisemmin
aion ha-kea Tampereelle tai Hel-sinkiin.
Yhteiskunnallisesti aktiivisen Jenni Hautaluoman tärkein arvo on
tasa-arvo kaikille ihmisille.
Politiikka ja hevoset
Hautaluoman perhe muut-ti Kauhajoelta Jalasjärvelle Jennin
ollessa kymmenen. Jalasjärveä hän kehuu mu-kavaksi ja rauhalliseksi
pai-kaksi erityisesti lapsiperhei-den kannalta.
- Itse tosin viihtyisin pa-remmin ehkä hieman isom-massa
kaupungissa, missä olisi enemmän harrastus-mahdollisuuksia. Ainakin
opiskelujen takia on muu-tettava muualle, enkä vie-lä osaa sanoa
tulenko ta-kaisin.
Yhteiskunnallisesti aktii-vinen Jenni harrastaa poli-tiikan
lisäksi hevosia. Rat-sastusseuran hallituksessa hän istuu kolmatta
vuotta ja Suomen Ratsastajainlii-ton nuorten ryhmään hän on
kuulunut sen perusta-misesta lähtien viime syk-synä.
- Olen aina ollut hyvin paljon mukana kaikessa
jär-jestötoiminnassa. Aina olen mennyt mukaan kaikkeen, mihin vain
olen päässyt.
VaalivoittojaSeuraavaksi pariskunta muutti Kankaanpäähän, jossa
Toivo oli lapsuudessa asunut ensimmäisen evak-kokautensa aivan
lyhyen ajan ja siis tunsi monia ka-vereita entuudestaan. Hän
osallistui kanttorinvaalei-hin toiselta vaalisijalta ja tuli
valituksi 1300 äänellä. Myös Kankaanpäähän tu-li perustettua
satapäinen nuorisosoittokunta, jonka kanssa tehtiin monia
esiin-tymismatkoja myös ulko-maille.
Siellä hän tapasi myös Anssi Joutsenlahden ja hä-nen kauttaan
lähti mukaan SMP:n toimintaan. Opetta-jina Lankiset toimivat
Kan-kaanpäässäkin, kuten aikai-semmissakin paikoissa.
- Tässä vaiheessa kuvioi-hin tuli mukaan myös jär-jestötoiminta
valtakunnal-lisissa puitteissa, kun meitä pyydettiin hoitamaan
en-sin Suomen Kirkkomusiik-kiliiton toimistoa ja tarvi-kemyyntiä ja
vähän myö-hemmin myös Suomen Kanttori-urkuriliiton nuot-tivarastoa.
Vaimoni hoi-ti toimistonhoitajan ja sih-teerin tehtävät sekä
liiton
tilit, itse olin mukana lähin-nä juoksupoikana ja avus-tajana ja
vedin myös Kirk-komusiikkiliiton kesäkurs-seja muun muassa
Eurajo-ella ja Paimiossa. Vaimoni on yleensäkin tehnyt valta-van
työn rinnallani oikeana kätenäni ja tukenani.
Kahdeksan vuoden ku-luttua Toivo Lankinen sai kehotuksia
hakemaan kant-torinvirkaa Turun Tuomio-kirkkoseurakunnasta. Het-ken
epäröityään hän pa-ni paperit vetämään. Vaa-lit olivat mittavat,
mutta kävi niin, että Toivo Lanki-nen tuli taas valituksi.
Kur-kijoen kotipelloilta lähte-nyt opettaja Anni Aute-reen lahjakas
musiikkiop-pilas oli päässyt elämässään pitkälle.
Turussa Toivo Lankinen perusti ja johti myös Turun Kristillisen
Raittiusseuran nuorisosoittokuntaa, jos-sa oli parhaimmillaan
seit-semänkymmentä puhal-tajaa. Heidän kanssaan hän esiintyi muun
muassa MM-kisoissa vuonna 1983 ja Suomi-Ruotsi-maaotte-lussa
seuraavana vuonna. Soittokunta palkittiin use-aan otteeseen ja teki
kier-
tueita myös ulkomaille. Toi-vo muistelee vierailleen-sa
soittokuntiensa kanssa kaikkiaan viidessätoista eri maassa.
Turun jälkeen Toivo Lan-kinen oli viimeiset työ-vuotensa ennen
eläkeikää Kalannin vakinaisena kant-torina. Myös siellä hänellä oli
jälleen seitsemänkym-menjäseninen nuorisosoit-tokunta. He asuivat
Mynä-mäellä Lankisen isän 60-lu-vulla ostamalla maatilalla ja
viljelivät sitä apunaan poi-ka ja vävy Helsingistä. Toi-vo kävi
töissä Kalannissa.
”Nyt se on loppu!”Mutta sitten tapahtui ikä-vä käänne. Toivo
Lankisen täytettyä 63 vuotta ja jääty-ään eläkkeelle, otti EU pi-an
ohjat käsiinsä ja veti ma-ton miehen jalkojen alta.
- Direktiivit sanoivat et-tä nyt se on loppu, nyt on sinun aika
mennä levolle. Minä ihmettelin että miten-kä niin? Meillä oli
suureh-ko maatila, joka oli minul-le rakas. Mutta tukiaisia ei enää
makseta, kun on tullut eläkeikään, ja poikani ja vä-vyni asuivat
liian kaukana. Se oli minulle kova paikka.
Työn jatkajaa ei löytynyt, sillä Toivon poika työsken-teli
kanttorina Helsingissä, eikä olisi ollut muutenkaan kannattavaa
jatkaa viljelyä enää näillä eväillä, tähän maailman aikaan. Kun
ti-laa ei saatu muutenkaan tyydyttävästi vuokrattua, päätettiin se
lopulta panna myyntiin.
- Maskulainen säätiö maksoi käteisellä melkein sen mitä
pyysimmekin. Se oli hyvä kauppa, mutta kyl-lä se silti sydämestä
otti.
Suomi myytiin EU:hunToivo Lankinen muiste-
lee katkerana niitä aikoja, jolloin Suomi myytiin EU:hun ja
Suomen kansa hui-jattiin äänestämään liitty-misen puolesta. Onneksi
SMP on herännyt henkiin Perussuomalaisten muo-dossa jatkamaan
taistelua Suomen etujen puolesta.
- Uusia artikloja näyttää EU:n taholta taas olevan tulossa ja
maatalous näyt-tää yhä edelleen olevan eri-tyisissä vaikeuksissa.
Perus-suomalaiset on kuitenkin puolue, joka ajaa kaikkia Suomen
kansan yleistä etua olevia ja korjausta vaativia
asioita. Helsingissäkin on pitkät leipäjonot, onko se oikein?
Valtava määrä olisi Suomessa korjattavaa.
- Nyt me olemme vai-moni kanssa täällä lähellä lapsiamme ja
olemme kui-tenkin kiitollisia Jumalalle monimuotoisesta, rikkaas-ta
elämästämme. On mu-kava olla taas Perussuoma-
laisten kuvioissa mukana nyt täällä Vihdin Num-melassa ja
osallistua yh-teisiin palavereihin jos ja kun kuntoa vielä
riittää.
---
PerusSuomalainen-lehden toimitus onnittelee lämpi-mästi
päivänsankareita
SyntymäpäiväilmoitusKanttori dc. TOIVO LANKINEN täyt-
ti 80 vuotta 21.04.2008 Nummelassa. Hän on kotoisin Kurkijoelta
ja Hiitolasta ja on
toiminut kanttorina Lounais-Suomessa pienemmissä ja suuremmissa
seurakunnis-sa, mm. Turun Tuomiokirkkoseurakunnas-
sa. Työnsä ohella hän on toiminut myös eri nuorisosoittokuntien
johtajana yli 50 vuotta. Hän oli aikoinaan lisäksi SMP:n
Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana.
80 vuotta täytti myös 29.04.2008 hänen vaimonsa käsit.op. Mirjam
Lankinen. Syn-
tymäpäiväjuhlia vietettiin perhepiirissä
-
Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2008
Sähköposti: [email protected] 10
Kirjalliset kysymykset
Kotkan kaupungin alueel-la toimii jätteiden hyödyn-tämis- ja
käsittelytoimin-taa harjoittava monikan-sallinen yritys. Yritys
har-joittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen
ym-päristölupapäätöksen mu-kaan metalliromun ja me-tallipitoisen
jätteen, ro-muajoneuvojen, sähkö- ja elektroniikkaromun sekä
akkujen ja ongelmajättei-den pienerien vastaanottoa, joidenkin
mainittujen tuot-teiden esikäsittelyä, väliva-rastointia ja/tai
tuotteista-mista sekä tuotteiden las-tausta ja lähettämistä
edel-leen hyödyntävälle tahol-le maanteitse. Asuinalueen
välittömässä läheisyydessä toimiva romuttamotyyppi-nen laitos on
saanut aiem-man, vuonna 1997 myönne-tyn ympäristölupansa
mu-kaisesti käsitellä 5 000 ton-nia materiaalia vuodessa.
Kaakkois-Suomen ympäris-tökeskus on myöntänyt ai-empaa laajempaan
toimin-taan luvan, jonka perusteel-la yritys saa käsitellä jopa 58
000 tonnia em. tuottei-ta vuodessa. Romuttamon toiminta on
herättänyt ym-päristövaikutustensa vuok-si lähiasukkaiden joukossa
vastalauseiden myrskyn, jo-ka on entisestään kiihtynyt toiminnan
laajentamiseen myönnetyn ympäristöluvan vuoksi. Toiminnasta on
teh-ty rikosilmoitus, ja Kaak-kois-Suomen ympäristö-keskuksen
myöntämä ym-päristölupa toiminnan laa-jentamiseksi on Vaasan
hal-
linto-oikeuden toimesta kumottu (hallinto-oike-uden päätöksestä
on va-litettu KHO:een).
Valitettavasti nykyi-nen lainsäädäntö ja sen valvonta ei näytä
riittä-vän tehokkaasti suoje-levan ympäristölle hai-talliselta
yritystoimin-nalta. Ensi tilassa tulisi-kin kehittää sääntelyä ja
valvontaa siten, että jos ympäristölle haital-lista ja
ympäristöluvan vastaista yritystoimin-taa harjoitetaan, voitai-siin
se viranomaistoi-min keskeyttää välittö-mästi.
Onko jätteiden käsit-telytoimintaa säätelevä
ympäristölainsäädän-tö ajantasaista sekä lain valvonta ja
rikkomuk-siin puuttumismahdol-lisuudet riittäviä, kun lainvastaista
toimin-taa voidaan esim. Kot-kan kaupungin alueella toimivan
romuttamo-yrityksen osalta jatkaa, vaikka sen toiminnas-ta aiheutuu
jatkuvasti haittaa lähiseudun asuk-kaille ja ympäristölle ja vaikka
toiminnasta on käynnissä poliisitutkin-ta ja ympäristökeskuk-sen
yritykselle myöntä-mä ympäristöluvan laa-jentaminen on
hallinto-oikeuden lainvoimaa vailla olevalla päätök-sellä
kumottu?Helsingissä 23.5.2008Raimo Vistbacka /ps
Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan sääntely
ja valvonta
Suomalaisten lasten ja nuorten kunto ja terve-ys ovat
kehittymässä huo-lestuttavaan suuntaan. Lii-an vähäisen
liikunnansaan-nin ja vääränlaisten ravitse-mustottumusten vuoksi
yhä nuoremmat kärsivät ylipai-nosta, huonosta kunnosta sekä
erilaisista elintasosai-rauksista.
Koululiikunnan määrä Suomessa on tällä hetkel-lä kaksi tuntia
viikossa, mi-kä on alle eurooppalaisen keskiarvon. Kun lapset ja
nuoret viettävät vapaa-ai-kansakin entistä tiiviimmin television
ääressä ja inter-netissä, jää liikunnansaanti monen kohdalla aivan
liian
Lasten ja nuorten kunnon parantaminen vähäiseksi. Seuraukset
ovat huolestuttavia.
Armeijan aloittavien nuorten aikuisten fyysinen suorituskyky on
heikenty-nyt viime vuosina huomat-tavasti, minkä lisäksi
mie-lenterveysongelmat ja liha-vuus ovat lisääntyneet. Vii-meisten
viidentoista vuo-den aikana alokkaiden keskipaino on noussut yli
kuudella kilolla. Liikunta-aktiivisuus ennen palve-lukseen tuloa on
runsaal-la 67 prosentilla ollut riittä-mätöntä, ja yli 15
prosenttia ei ole harrastanut liikuntaa juuri lainkaan.
Varusmies-palveluksen keskeyttänei-den määrä onkin melko
korkea, kun alokkaiden kunto ei kestä raskaita harjoituksia.
Kyseessä on merkittä-vä kansanterveydellinen ongelma, joka tulee
vie-lä yhteiskunnalle todel-la kalliiksi, kun huono-kuntoisista
nuorista tu-lee huonokuntoisia ai-kuisia, jotka sairastavat paljon
ja jaksavat hei-kosti työelämässä.
Mihin toimiin halli-tus aikoo ryhtyä lasten ja nuorten
elintapojen kohentamiseksi ja kun-non parantamiseksi?Helsingissä
22.5.2008Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
Lisätalousarvioaloitteita
Vuoden 2008 toisessa lisätalousarvioesityk-sessään hallitus
esittää momentilla 37.01.94 valtionvelan lyhentämiseen 633 755 000
euroa. Nykyisessä maailmantaloudellisessa epävarmuudessa nämä rahat
tulisi lisätyn velanlyhennyksen sijaan säästää ns. pahan päivän
varalle käytettäväksi tulevaisuudes-sa tilanteessa, jossa valtion
taloudelliset nä-kymät ovat heikentyneet voimakkaasti. Val-tion
taloudellinen liikkumavara olisi tällöin suurempi ja laman torjunta
helpompaa.
Valtio tuki yksityisteiden ylläpitoa vielä 1990-luvun
alkupuolella 34 miljoonan eu-ron eli noin 200 miljoonan markan
määrä-rahalla, mutta lamavuosina avustukset ale-nivat niin, että
vuonna 2000 valtion osuus oli 8,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2008
toi-sessa lisätalousarvioesityksessä ei ole esi-tetty euroakaan
yksityisten teiden valtion-apuun, ja vuoden 2008 talousarviossa
mää-räraha on 18 miljoonaa euroa. Tällä rahoi-tustasolla tiestö
vähitellen rappeutuu.
Pohjois-Savossa Rautavaaran kunnassa si-jaitsee Kirkonkylän ja
Pappilanmäen väli-sellä tiellä numero 87 vaarallinen, noin yh-den
kilometrin pituinen osuus, jota joutu-vat käyttämään sekä ajoneuvot
että jalan-kulkijat rintarinnan.
Kyseinen vaarallinen osuus kantatiestä 87 on profiililtaan
kuoppa, jonka takia var-sinkin raskaat kuorma-autot joutuvat
otta-maan molempiin suuntiin alamäessä vauh-tia päästäkseen ylös
mäkeä. Tämän johdos-ta ajoneuvojen nopeus nousee vaarallisen
voimakkaaksi tällä tieosuudella. Kantatietä käytetään erittäin
paljon tavarakuljetuksiin ja työmatka- sekä
asiointiliikenteeseen.
Pappilanmäen alue on viime vuosina houkutellut asutusta, ja
kantatie 87 on ai-nut väylä, jota pitkin ihmiset voivat kulkea
kohti Kirkonkylää ja sieltä takaisin. Jalan-kulkijat, kuten
koululaiset, lastenrattaiden
Valtionvelan vähentämiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen
Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
välillä Kirkonkylä-
Pappilanmäki Rautavaaran kunnassakanssa kulkevat vanhemmat sekä
vanhuk-set, käyttävät joka päivä kyseistä osuutta. Viime vuosina
kasvaneen liikennemäärän vuoksi erityisesti kuorma-autojen
aiheut-tamien imujen takia läheltä piti -tapauk-sia on sattunut
useita. Talvisin tie on lisäk-si liukas.
Edellä olevan perusteella ehdotam-me, että eduskunta ottaa
valtion vuoden 2008 toiseen lisätalousarvioon momentille 31.24.21
lisäyksenä 220 000 euroa kevyen liikenteen väylän suunnittelemiseen
ja ra-kentamiseen Kirkonkylän ja Pappilanmä-en välille kantatien 87
viereen Rautavaa-ran kunnassa.
Helsingissä 27.5.2008Pentti Oinonen /psPirkko Ruohonen-Lerner
/ps Raimo Vistbacka /ps
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta vähentää
valtion vuoden 2008 toisen lisätalousarvion momentilta 37.01.94 633
755 000 euroa valtionvelan vähentämiseen osoitetusta
määrärahasta.
Helsingissä 27.5.2008Pentti Oinonen /ps Pirkko Ruohonen-Lerner
/ps Raimo Vistbacka /ps
Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden valtionapuun
Edellä olevan perusteella ehdotam-me, että eduskunta ottaa
valtion vuoden 2008 toiseen lisätalousarvioon momentil-le 31.25.50
lisäyksenä 10 000 000 euroa yk-sityisten teiden kunnossapitoon ja
paran-tamiseen.
Helsingissä 27.5.2008Pentti Oinonen /ps Pirkko Ruohonen-Lerner
/ps Raimo Vistbacka /ps
Korkein hallinto-oikeus on 22.4.2008 antamallaan pää-töksellä
(KHO:2008:25) lin-jannut virkamiesten oikeuksia ja asemaa. Päätös
koskee Hel-singin yliopiston virkamiehen viransiirtoa toiseen
yksikköön, ja virkamiehen oikeutta valit-taa häntä koskevasta
päätök-sestä. Virkamieslain mukaan virkamies ei saa hakea
viran-omaisen, virkamieslain nojalla antamaan, itseään koskevaan
päätökseen muutosta valitta-malla.
Korkein hallinto-oikeus kui-tenkin katsoi, että perustus-laissa
turvattu oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksi-aan koskeva
päätös tuomio-istuimen tai muun riippumat-toman lainkäyttöelimen
käsi-teltäväksi on perustuslain ta-kaama oikeus, joka ajaa
virka-mieslain yli. Oikeus siis totesi, että virkamieslain 58 §:ään
kir-jattu muutoksenhakukielto on perustuslain vastainen. Näin ollen
hallituksen tulisi ensi ti-lassa aloittaa toimet lain
muut-tamiseksi, jotta perustuslain kanssa ristiriidassa oleva
lain-säädäntö saataisiin mahdolli-simman pikaisesti korjattua.
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä virkamieslain muutta-miseksi
siten, ettei se ole enää ristiriidassa perustuslaissa taa-tun
oikeuden kanssa, jonka mukaan henkilön tulee saada oikeuksiaan ja
velvollisuuksi-aan koskeva päätös tuomiois-tuimen tai muun
riippumatto-man lainkäyttöelimen
käsitel-täväksi?Helsingissä29.5.2008Raimo Vistbacka /ps
Talousarvion perusteluis-sa vuodelle 2005 todettiin määrärahojen
riittämättö-myys mm. routavaurioista kärsivien tieosien
vähen-tämiseen. Haitoista kärsi-vät etenkin ne kunnat, jot-ka eivät
ole valtateiden vä-littömässä läheisyydessä.
Kyseinen “Vihreänä väy-länä” tunnettu maantie 637 johtaa
Jyväskylästä Lau-kaan ja Sumiaisten kautta Konginkankaalle, missä
se yhtyy valtatiehen 4.
Tiestä on ollut rakenta-matta suhteellisen lyhyt n. 11
kilometrin osuus Tankolam-
Virkamieslain perustuslain-
vastaisuus
Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen tiepiirille maantien 637
peruskorjauksen aloittamiseen välillä Tankolampi-Sumiainen
melta Sumiaisiin. Tämä eri-tyisen mutkainen osuus vaa-tii
vuotuista routavaurioiden korjausta. Tieosuuden perus-korjaus on
kokonaiskustan-nuksiltaan jatkuvaa korjaa-mista edullisempaa.
Osuudella on huomattava merkitys Sumiaisten seudul-le, koska
seutukunnan teol-lisuusrakentaminen pai-nottuu lähitulevaisuudes-sa
Hirvaskankaan alueel-le valtatien 4 läheisyyteen. Pääkulkuväylä
Sumiaisis-ta Hirvaskankaalle kulkee maantien 637 ja kantatien 69
kautta.
Tie on erityisesti matkai-lijoille sopiva vaihtoehtoi-nen reitti
Jyväskylästä poh-joiseen.
Edellä olevan perusteel-la ehdotamme, että edus-kunta ottaa
valtion vuoden 2008 toiseen lisätalousar-vioon momentille 31.24.21
lisäyksenä 500 000 euroa maantien 637 peruskorjaa-misen
aloittamiseen välillä Tankolampi-Sumiainen.Helsingissä
27.5.2008Pentti Oinonen /ps Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Raimo
Vistbacka /ps
-
PerusSuomalainen 7/2008 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi
Sähköposti: [email protected] 11
Perussuomalainen 8 / 1998historia Vattulainen tiukasti
kuntalaisten linjalla
Vaikeuksia aloitteiden tekemisessä Vattulainen kohtasi
22.4.1998, kun kunnanvaltuuston puheenjohtaja esti häntä tekemästä
aloi-tetta valtuuston kokouksessa. Vattulainen on tällaiseen
tottunut, sillä aiemmin hänen puheoikeuttaan on yritetty
rajoittaa.
Lukijoiltamme:Kiitos, Paavo Lipponen!
Kuule Paavo, nyt nostaa Topikatitkin hattua sinulle ja nostaakin
korkealle. Et äänestänyt Amsterdamin etkä Schengenin sopimuk-sen
puolesta eduskunnassa 15.6.1998, kun asiasta oli kolmas käsit-tely.
Olithan silloin poissa. Miljoona, miljoona kiitosta siitä sinulle.
Saithan puolellesi kaikki keskeiset ministerisikin, hyvä, hyvä.
Toivo SaarikkaTurku
Silmästä silmäänSyntymä ja kuolema yllättävät aina. Siitä
huolimatta, että osaisi nii-tä odottaa – ja olisi ehkä pitkäänkin
valmistautunut. Ne ovat hetkiä, jotka pysäyttävät jokaisen. Joskus
ne saapuvat täysin odottamatta. Kuoleman kylmät sakset leikkaavat
julmasti elämän poikki kuin kesken kaiken. Tai syntymä tapahtuu
liian aikaisin, ennen kuin lap-si olisi valmis syntymään - ja
keskonen, kämmenen kokoinen, tais-telee elämästään happikaapista.
Kuinka ohut onkaan elämänlanka. Joskus taas kuolema saapuu
hiipimällä, vakavan sairauden muodos-sa. Langettaa harmaan varjonsa
kaiken ylle, vie voimat.
Kuljemme elämässä syntymän ja kuoleman välissä. Välillä
jou-dumme katsomaan kuolemaa silmiin, kohtaamaan sen lopulli-selta
tuntuvan silmäyksen. Voimme kohdata sen hautausmaal-la, nähdä sen
kuljeskelevan sairaalan käytävillä tai piileskelevän keskellämme
vaikka päihderiippuvuuden, itsetuhoisuuden, va-kavan sairauden tai
väkivallan muodossa. Näemme sen tekoja televisiosta, media kättelee
sitä monta kertaa päivässä – iltapäi-välehtien lööpit elävät siitä.
Elokuvissa pidämme sitä jopa viih-teenä; murhatutkimus, rikossarja,
kauhuelokuva…
Uskon, että Suomikin on viime aikoina joutunut monella ta-valla
kohtaamaan näitä asioita silmästä silmään. Omasta maas-tamme kuuluu
väkivaltaisia uutisia, murhia, tappoja, lasten heit-teillejättöä…
Tällaista voi tapahtua täällä Suomessakin, meidän keskellämme,
naapurissamme! Kauhuissamme kyselemme; mi-hin maailma on menossa,
mihin me olemme menossa? Äkkiar-vaamatta riehuva kuolema sivaltaa
rikki turvallisuutemme ra-jat, paljastaa ajan rajallisuuden.
Ääritilanteissa ihmisistä paljas-tuu hyvyys ja pahuus.
Järkyttävien asioidenkin keskellä on tärkeää, että emme suun-taa
katsettamme pelkästään yhteen pisteeseen. Emme voi pois-taa
maastamme kaikkia aseita, puukkoja ja kirveitä. Emme voi estää
kaikkea. Mutta aina voimme tehdä jotakin; rukoilla, et-tä tämä maa
saisi oikeasti olla kristitty maa. Meidän pitäisi vä-littää
toisistamme oikeasti. Uskaltaa kohdata – niin että emme kuljekaan
ohi vaan pysähdymme niiden kohdalle, jotka tarvitse-vat meitä.
Sydämissämme pitäisi olla rakkautta toisia kohtaan. Kohtaamista ja
välittämistä.
Syntyessä saatu elämä on kuin puhdas taulu, ensimmäiset
hen-käisyt ovat ensimmäiset siveltimenvedot. On surullista, että
niin monen elämäntaulussa on alusta saakka liian rajuja vetoja,
liian synkkiä sävyjä. Mutta onneksi jokainen voi maalata myös ilon
värejä, toivon ja rakkauden värejä - tuoda toisten tauluihin iloa,
valoa ja toivoa. Olla lähellä. Toivon, että saat kokea niitä sinun
elämässäsi. Ehkä Jumalakin tahtoisi ottaa siveltimen, maalata sinun
taulustasi toisenlaisen kuin tähän saakka. Anne Kukkonen
Leivän ja Sanan jakaja
Tälle vakiopalstalle toivotaan lukijoilta hengellisiä
kirjoituksia (kirjeen päälle
merkintä Leivän ja Sanan jakaja)
ravinto
Schengen avaa rajat rikollisille
Schengenin sopimus hyväksyttiin 15.6. Lo-pullisessa
äänestyksessä sitä vastusti vain kolme kansanedustajaa. Sopimuksen
ol-lessa ensimmäisessä käsittelyssä 11.6. kan-sanedustaja Raimo
Vistbacka esitti paina-vat perustelut, miksi hän vastusti
sopimus-ta.
Euroopan Unioni on matkalla kohti liitto-valtiota. Emu-ratkaisu,
joka hävitti Suomen markan, oli merkittävä askel tällä tiellä.
Schengenin sopimuksen hyväksyminen on kuin oven avaaminen kaiken
maailman ri-kollisille.
Valtuustoaloitteita
Vuonna 2004 annettu asetus velvoittaa haja-asutusalu-een
asukkaat liittymään viemäriverkostoon tai raken-tamaan oman
jätevedenpuhdistusjärjestelmän vuoteen 2014 mennessä. Tästä
aiheutuu monille pienituloisille vanhuksille suuri taloudellinen
rasite. Tietyin ehdoin ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen
asukkaiden tu-lisi saada vapautus asetuksen määräyksistä.
Aloitteessani pyydän, että kaupunki ryhtyy käytän-nössä sanoista
tekoihin ”oma tupa oma lupa” –mant-ran hokemisen sijasta
mahdollistamaan käytännössä ikäihmisten asumisen omissa kodeissaan
mahdollisim-man pitkään.
Erillisellä sopimuksella järjestetyn mahdollisuuden tulee koskea
ainakin sotiemme veteraaneja, haja-asu-tusalueen vanhuksia ja myös
perheitä, jotka vapaaeh-toisesti panostavat ekologisiin
vaihtoehtoihin kestävän kehityksen nimissä.
Sirkka-Liisa LamminkoskiPerussuomalaisten
kaupunginvaltuutettuÄhtäri
Aloite vanhusten kotona asumisen tukemisesta
Suomen kansa arvostaa presi-denttiyttä. Perussuomalaiset ei-vät
hyväksy presidentin valtaoi-keuksien kaventamista. President-ti
tulee jatkossakin valita suoralla kansanvaalilla. Se vahvistaa
presi-dentin asemaa ja turvaa presiden-tille todellisen muodollisia
valta-oikeuksia suuremman vaikutus-vallan.
Vanhat puolueet ovat luoneet presidentistä ongelman, jota ei ole
olemassa. Suomen valtiosään-tö on hyvin harkiten kirjoitettu ja se
on kestänyt loistavasti aikaa ja on edelleen toimiva.
Toimivalta-kysymysongelmat ovat puhtaas-ti teoriaherrojen
näpertelyä. To-dellinen syy on ajaa Suomea EU-
Presidenttiä tarvitaan puolustamaan kansaamaiden kanssa samaan
pääminis-terivetoiseen ulkopolitiikkaan.
Presidentinvaalit saavat Suo-men kansan liikkeelle ja
äänestä-mään. Presidentinvaalit on myös tärkeä
tulevaisuuskeskustelu, jos-sa useat eri näkemykset pääsevät hyvin
esille. Suomen kansa halu-aa presidentin ja suoran kansan-vaalin
sekä presidentin, jolla on todellista valtaa. Siinä on syytä ja
perustetta tarpeeksi säilyttää ny-kyiset valtaoikeudet ja suora
kan-sanvaali.
Lapilla on erityisen hyviä koke-muksia presidentin ratkaisevasta
panoksesta mielipidejohtajana ja käytännön toimijana kun valtion
toimesta Lappiin perustettiin tuo-
tantolaitoksia, joita nyt ymmärtä-mättömät jupit jopa
kannattavina sulkevat. En ole Kekkos-fani, lä-hinnä SMP-taustastani
johtuen. Olen varma, että Kemijärven kan-nattavan tehtaan
sulkeminen olisi kirvoittanut Urho Kekkoselta tä-näkin päivänä
“saatanan tunarit” -kommentin. Keskusta on hylän-nyt kekkoslaisen
aluepolitiikan, mikä on suuri typeryys ja korvaa-maton vahinko.
Timo Soini
-
Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2008
Sähköposti: [email protected] 12
Jari LindströmKymen piiri1. varapuh.
joht.PerussuomalaisetTyöttömistä
ja heidän kohtelustaan sivistysvaltiossaOn on, Suomessa on
työt-tömiä, kaikenlaisia. Mutta suurin osa aivan varmas-ti ilman
omaa syytään. Ja halukkaita tekemään töitä. No mikä sen nyt sitten
es-tää? Ei mikään. Suomessa on töitä. Paljonkin. Voi kun minua taas
ärsyttää tuoda tämä sama asia esille. Mi-tä töitä ja millä
palkalla??? “VALITTAJAT! Jo on kumma kun ei työ kelpaa”.
Ihan semmoinen pieni pointti: Sillä työstä saataval-la palkalla
kun pitäisi voida elää. Siis kustantaa elämi-nen yhdessä maailman
kal-leimmista maista! Olen tätä jankuttanut ja teen sen taas. No
kyllä minä tiedän, että ei kaikille voi maksaa esi-merkiksi
paperiteollisuu-den palkkoja! Mutta ei nyt
sentään ilmaiseksikaan saa töitä teettää! Vai saako? Se-hän on
orjatyötä.
Kyllä saa ja ihan valtion luvalla! Sinut voidaan lain mukaan
määrätä ihan mi-hin tahansa työhön tai työ-harjoitteluun. Kun se
vain määritellään työvoimapo-liittiseksi toimenpiteeksi. Ja siitä
kieltäytyminen tar-koittaa päivärahasi menet-tämistä määräajaksi
eli ka-renssia. Näin uhkailemalla saadaan tilastoja kaunistel-tua
ja ihmisiä pakotetaan tekemään pakkotyötä! Esi-merkiksi siinä missä
toisel-le maksetaan samasta työs-tä lainmukaista palkkaa, saa
työharjoittelussa ole-va työmarkkinatukea, joka voi olla muutama
sata eu-roa. Kyllä motivoi.
Puhumattakaan muis-ta oikeuksista kuten irti-sanomisturva,
oikeus vuo-silomaan ja niin edelleen. Ei kukaan, ei edes ay-liike
puutu näihin epäkohtiin, koska kukaan ei näitä toi-mia valvo.
Ay-liike on kiin-nostunut vain maksavista jäsenistä.
Moni työnantaja saa näin käyttöönsä lähes ilmaista työvoimaa. Ei
kai se ole tar-koitus? Eikö tarkoitus ole saattaa työtön ihminen
ta-kaisin ansiotyön pariin? Ja tekemään sitä vapaaehtoi-sesti,
omasta halustaan. Jot-ta hän olisi taas tämän yh-teiskunnan
täysimääräinen jäsen. Nyt työtön on toisen luokan kansalainen, jota
saa ja pitää kiusata. Valtio-vallan luvalla.
Kiristystä
Paljon kehuttu EU:n perus-oikeusasiakirja määrittelee asian
näin:
Ketään ei saa vaatia te-kemään pakkotyötä eikä muuta pakollista
työtä. Jo-kaisella on oikeus sananva-pauteen. Tämä oikeus sisäl-tää
mielipidevapauden se-kä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja
tai aja-tuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista
rajoista riippumatta. Jokai-sella on oikeus tehdä työtä ja
harjoittaa vapaasti valit-semaansa tai hyväksymään-sä ammattia.
Mitä sitten jos ryhdyt vaatimaan oikeuksiesi pe-rään?
Valittaminen on teh-ty hankalaksi, byrokraatti-
seksi ja pitkäksi. Ja lähes ai-na valittaja on tuomittu
hä-viämään. Ja kenellä työt-tömällä riittää raha viedä asia
oikeuteen asti? Aika harvalla.
Ihminen on siis PAKO-TETTU toimimaan kuten viranomainen hänet
mää-rää toimimaan. Jotta hän ei menettäisi päivärahaoi-keuttaan.
Ainoaa toimeen-tuloaan. Tämähän on suo-rastaan kiristystä.
Varmasti on eroavaisuuk-sia eri työvoimatoimistojen ja
viranomaisten välillä. Nii-tä EI saisi olla. Riippumat-ta missä
päin armasta maa-tamme asut, pitäisi sinun saada asiallista
palvelua ja apua, ei kiusaamista.
Miksi lakeja ja asetuksia kirjoitetaan, jos niitä ei nou-
dateta? Saadaan sanoa, että asia on ollut esillä ja sille on
tehty jo jotain. Ja sitten seu-raavaan aiheeseen...
Eduskunta säätää lait ja sen soisi myös seuraavan, että niitä
noudatetaan. Mo-nien työttömien kohtelus-sa rikotaan räikeästi
kaik-kia sivistysvaltiona itseään pitävien tunnusmerkkejä kohtaan.
Orjatyö on ollut jo aikoja sitten kiellettyä. Silti, sitä on
edelleen.
Tämä on minusta aivan uskomatonta. Ja sille ummis-tetaan silmät.
Paitsi vaalien alla. Silloin jostain ilmaantu-vat kaikkien köyhien
ja ras-kautettujen ylimmät ystä-vät, suuret puolueet. Ja lu-paavat
muutosta. Sitä odo-tellessa, hyvää kevään ja al-kavan kesän
jatkoa.
1. Oletko tyytyväinen kuntasi palveluihin?
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––2.
Mitä epäkohtia kunnassasi mielestäsi on?
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––3.
Miten haluaisit kehittää kotikuntaasi?
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––�