7. Anne Kujasalo. Millä askelilla eteenpäin kohti päihdehaitatonta työpaikkaa?

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo

Millä askelilla eteenpäin kohti päihdehaitatonta työpaikkaa? XIX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 15.-16.10.2012

Anne Kujasalo


www.ttl.fi/alkoholijatyo


Sisältö 15.10.2012

• Työpaikan päihdehaittoja

• Päihdeohjelma työpaikalle • Muutoksen edellytyksiä

• Käytännön askeleita

• Pulmatilanteita

• Yhteenveto


Työpaikan päihdehaittoja


Havaittuja haittoja työyhteisössä Kivistö, Jurvansuu & Hirvonen 2010. Alkoholi ja työpaikka. Työterveyslaitos.

• krapulassa tai humalassa työskentely (miehistä 41%, naisista 24%)

• alkoholin hajua (28%) • alkoholisyistä tapahtuvia myöhästelyjä ja

poissaoloja (22%) • töiden laiminlyöntiä (15%) • karttelevaa tai vetäytyvää käyttäytymistä (12%) • oma tai toisen alkoholinkäyttö haitannut työtä

(12%) • Vastanneita 2024


Havaittuja kielteisiä seurauksia työyhteisössä Kivistö, Jurvansuu & Hirvonen 2010. Alkoholi ja työpaikka. Työterveyslaitos.

• kielteisiä seurauksia kokenut 34 %

vastaajista

• työn määrän ja laadun heikkeneminen

• työn viivästyminen tai pysähtyminen

• yhteistyön heikentyminen

• ihmissuhteiden vaikeutuminen

• tapaturmat ja läheltä piti –tilanteet

• poissaolot

• vastanneita 2024


Ihmisillä ei ole selkeää kuvaa omasta alkoholinkäytöstään Kivistö, Jurvansuu & Hirvonen, 2010. Alkoholi ja työpaikka.

riskit vähäiset

AUDIT 0-7

riskit lievästi kasvaneet

AUDIT 8-10

riskit selvästi-erittäin suuresti kasvaneet (AUDIT 11-40)

Olen mielestäni:

Vastaajan todellinen alkoholinkäytön riskiluokka

1218

60 0 3

8882

8792

8270

0 06 8

1727

0,3 0 0 0 1 0

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2007 2009 2007 2009 2007 2009

alkoholiriippuvainen

suurkuluttaja

kohtuukäyttäjä

raitis

Olen mielestäni:


Alkoholin riskikäyttö seuraa töihin

Ongelmakäyttäjä oireilee • kohonnut verenpaine • unihäiriöitä • rytmihäiriöitä • vatsavaivoja • levottomuutta • muistikatkoja • ahdistuneisuutta • masentuneisuutta • alkoholiriippuvuuden syntyminen

Työkäyttäytyminen muuttuu • työteho heikkenee • poissaoloja ja sairastelua • tapaturmia ja vahinkoja • piittaamattomuutta • arviointikyky heikkenee • mielialat vaihtelevat nopeasti

Työyhteisö oireilee • epäluottamusta • yhteistyö-kyvyttömyyttä • kyräilyä • itsekkyyttä • ärtymystä • kiertelyä ja piilottelua

Yhteiskuntatasolla: sairauksia ja ennenaikaisia kuolemantapauksia, sairaalahoitoja, väkivaltaa,

työkyvyttömyyseläkkeitä, rattijuopumusta ja liikenneonnettomuuksia ...

Kierre katkaistaan lisäämällä tietoa, kehittämällä asiallista

keskusteluilmapiiriä ja toimimalla johdonmukaisesti!


PÄIHDEOHJELMA TYÖPAIKALLE Muutoksen edellytyksiä


Kuka laittaa pallon liikkeelle? Johto – työhyvinvointi osaksi liiketoimintastrategiaa

HR – viestintä, henkilöstökulujen ja työkyvyn hallinta

Työsuojeluryhmä – työturvallisuusriskien vähentäminen

Päihdetyöryhmä – muutoksen tukeminen

Esimiehet – muutoksen käytännön toteuttaminen

Henkilöstö – omasta työkyvystä huolehtiminen

Työterveyshuolto – asiantuntijatukena haittojen ja riskien ehkäisyssä sekä työkyvyn ylläpitämisessä ja palauttamisessa


Yhteistyö päihdehaittojen ehkäisyssä työpaikalla

TYÖSUOJELU

Päihteiden käytön aiheut-

tamien työturvallisuus- ja

työhyvinvointiriskien

arviointi ja hallinta

1. Päihdeasioiden käsittely

2. Päihderiskien arviointi

3. TS-henkilöstön toiminta

TYÖNANTAJA

Päihdehaittojen


työn ja työyhteisön kannalta

1. Työhyvinvoinnin johtaminen

2. Varhainen puuttuminen ja tuki

3. Työyhteisön kulttuuri

4. Päihdeohjelman valmistelu

TYÖTERVEYSHUOLTO

Päihteiden käytön

terveysriskien


yksilön ja työyhteisön

kannalta

1. Päihdehaittojen ehkäisy

2. Mini-interventio

3. Esimiestyön tukeminen

PÄIHDEOHJELMA

• Työpaikkaselvitys ja riskien kartoitus

• Päihdehaittojen ehkäisy yhteistyössä

• Riskikäytön ja päihdehaittojen tunnistaminen

• Puheeksiotto

• Yksilön ja työyhteisön tuki

• Seuranta ja arviointi


Käytännön askeleita hyvään päihdeohjelmaan

Viestintä

Ylläpito

Seuranta

Arviointi


Aktiivinen ja avoin viestintä

• avoin tiedottaminen alusta saakka • mitä tehdään, kuka tekee, missä tehdään • tiedotetaan vaikkei ole tiedotettavaa→katkaistaan huhuilta siivet ja estetään turhien pelkojen syntyminen

• asian aktiivinen esillä pitäminen • jaetaan tietoa päihteistä • pidetään kampanjoita ennaltaehkäisyn teemalla • esitellään päihdetyöryhmän toimintaa • päivitetään päihdeohjelman kehittelytilanne säännöllisesti • muistutetaan jo olevasta päihdeohjelmasta säännöllisesti

• henkilöstön ottaminen mukaan suunnitteluun ja toteutukseen kaikissa prosessin vaiheissa

• esim. päihdeohjelman kehittelyvaiheessa (nimetön) palautteenanto- ja ideointimahdollisuus kaikille

• menettelytavoista sopiminen henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa • myös toteutusvaiheessa palautteenantomahdollisuus kaikille • monipuolinen tiedotuskanavien käyttö päihdeohjelman tutuksi tekemisessä • päihdeohjelman/muun materiaalin helppo saatavuus

• avoin vuorovaikutus, joka sallii kysymykset • mahdollisuus päihdehaittoja ennaltaehkäisevää toimintaa koskeviin kysymyksiin johdon ja

työntekijöiden välillä • kokoukset, palaverit, foorumit, keskustelupalsta, henkilöstölehti

(Arikoski & Sallinen 2008, Kujasalo ym. 2011)


Järjestelmällinen ylläpito

• Päihdeohjelmassa selkeästi kullekin vastuut ja velvoitteet

• Päihdeohjelmaa käsitellään vuosittain työyhteisössä • koulutetaan henkilöstöä, esimiehiä ja työsuojelu- /päihdetyöryhmää

• Kaikkien uusien työntekijöiden perehdyttämisessä päihdeohjelma käydään läpi

• myös tilapäiset työntekijät perehdytetään

• Vuosittain kehityskeskustelussa • alkoholinkäytöstä kysytään kaikilta osana työhyvinvointia

• kysytään, haittaako jonkun päihteiden käyttö työntekoa


Johdonmukainen seuranta

• Kukin esimies raportoi omalle esimiehelleen päihdeohjelman mukaisista toimenpiteistään

• Kuinka monta puheeksiottoa/ hoitoonohjausta?

• Miten hoitoonohjaukset sujuvat?

• Miten em. henkilöiden työkyvyn palautuminen toimii?

• Miten työterveysyhteistyö toimii?

• Miten muun työyhteisön hyvinvointi kriisitilanteen jälkeen?

• Päihdetyöryhmä raportoi työsuojeluryhmälle • Kuinka monta puheeksiotto-/ hoitoonohjaustilanteen konsultaatiota?

• Miten sujuneet?

• Miten päihdeasioiden koulutukset ja viestintä on toteutunut?

• Työsuojeluryhmä seuraa yhteisötason toimintaa • Läheltä piti -tilanteiden määrä ja käsittely

• Päihdetyöryhmän toiminnan seuranta

• Raportoi tuotantostrategiasta vastaavalle


Säännöllinen arviointi

• ehkäisevien toimenpiteiden vaikutukset mitataan työhyvinvointimittareilla

• ilmapiiri / alkoholikulttuuri

• työkyvyn tuki ja palauttaminen

– yhteistyön onnistuminen

esimiehen, ko. henkilön ja

työterveyshuollon kanssa

• Päihdeohjelma päivitetään tarvittaessa / määräajoin


Pulmatilanteita? Eikö homma etene? • Onko joku esimiestaso laiminlyönyt vastuunsa?

• Onko johdon, työsuojeluryhmän ja työterveyshuollon yhteistyössä yhteinen ymmärrys?

• Onko viestintä liian vähäistä?

• Eikö ohjetta noudatetakaan?

• Koskevatko samat säännöt kaikkia?

• Eikö porukka ole sisäistänyt työpaikan normeja?

• Onko jossain jarru?

Keinoja:

• seuraava esimies, päihdetyöryhmä tai ts-ryhmä

• viestinnän tehostaminen

• esimiehen vastuut kerrataan


Päihdeohjelman kehittäminen kannattaa

- Työpaikan normit, eli yksilöiden käsitys alkoholin saatavuudesta, sen hyväksyttävyydestä ja käytöstä työpaikallaan, ennustavat työpaikoilla esiintyviä alkoholihaittoja

- Työpaikkojen alkoholivalmennusohjelmilla on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden asenteisiin, käyttäytymiseen ja vähentävästi alkoholin kulutukseen

- Työnantaja hyötyy työtapaturmien, poissaolojen ja taloudellisten menetysten vähetessä


Yhteenveto

• Päihdeohjelma kehitetään yhdessä

• Tehokas viestintä

• Tietoa ja taitoja kaikille

• Oma alkoholin käyttö kestää

tarkastelun

• Puuttuminen on välittämistä

Kun tavoite on selvänä, keinot kyllä löydetään!


Lähdekirjallisuutta ja lisää tietoa:

• Arikoski J & Sallinen M. 2008. Vastarinnasta vastarannalle - johda muutos taitavasti. Otavan Kirjapaino Oy.

• Helakorpi S, ym. 2011. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. raportti 15/2011

• Kivistö M, ym. 2010. Alkoholi ja työpaikka –alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla. Työ ja ihminen tutkimusraportti. Työterveyslaitos.

• Kujasalo A (toim.), Hirvonen L, Kivistö M, Luurila K & Puustinen S. 2011.

Päihdeohjelmaopas – malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Työterveyslaitos.

Mäkelä P, ym. 2010. Suomi juo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

• Myllyhoitoyhdistys ry. Päihdeosaamista työpaikalle - Esimiehen opas. • Rauramo P. 2008. Työhyvinvoinnin portaat - viisi vaikuttavaa askelta. Edita prima Oy

• THL. 2011. Päihdetilastollinen vuosikirja 2011. Alkoholi ja huumeet. SVT.

• Työturvallisuuskeskus. Lupa puuttua – päihdeasiat puheeksi. Varhainen puheeksiotto.

• Työturvallisuuskeskus. "Päihteet työssä – kiitos ei".

www.ttl.fi/alkoholijatyo

http://www.ttl.fi/alkoholijatyo


Kiitos!

22

7. Anne Kujasalo. Millä askelilla eteenpäin kohti päihdehaitatonta työpaikkaa?

Health & Medicine

alkoholi ja typaikka

jurvansuu

www

tyturvallisuuskeskus

ttl

tyterveyslaitos

hirvonen