4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5. RANTA ...€¦ · Ruusunmarjapolku 3, 06100 Porvoo Puh: 050-5699188, e-mail: [email protected] Vireilletulo Vireilletulokuulutus

KIRKKONUMMEN KUNTA 31.05.2017 KAAVOITUS- JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄPALVELUT

EDESHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava, joka koskee Kirkkonummen kunnan Bergstadin kylässä sijaitsevaa tilaa Edisholm RN:o 1:45

Ranta-asemakaavaselostus

Laatija: Henrik Wickström, DI, YKS-160/ Oy Wixplan Ab Ruusunmarjapolku 3, 06100 Porvoo Puh: 050-5699188, e-mail: [email protected] Vireilletulo Vireilletulokuulutus 19.5.2017 Käsittely Käynnistämispäätös ja OAS (MRL § 62 ja § 63) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 20.4.2017 § 26 Kaavaehdotus, Yhdyskuntatekniikan lautakunta xx.x.2017 §, KH xx.x.2017 §,

Hyväksyminen, Yhdyskuntatekniikan lautakunta xx.x.2017 §xx, KH xx.x.2017 § xx, KV xx.xx.2017 § xx

Hankenumero: 24500 Piirustusnumerot Ranta-asemakaavaehdotus, piirustusnumero: 3307 Ranta-asemakaavan havainnekuva, piirustusnumero: 3308

2

Sisällysluettelo 2

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 1.1 Tunnistetiedot 3 1.2 Kaava-alueen sijainti 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 4 1.4 Selostuksen sisältö 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 2 TIIVISTELMÄ 4 3. LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.2 Luonnonympäristö 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö 6 3.1.4 Maanomistus 6 3.1.5 Pohjakartta 6 3.2 Suunnittelutilanne 6 3.2.1 Maakuntakaava 6 3.2.2 Yleiskaava 6 3.2.3 Ympäristöselvitykset 7 3.2.4 Suojelupäätökset 7 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 7 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 8 4.3.1 Osalliset 8 4.3.2 Vireille tulo 8 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 8 4.4.4 Viranomaisyhteistyö 8 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet 8 4.5 Vaihtoehtotarkastelu 9 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 9 5.1 Kaavan rakenne 9 5.2 Mitoitus 9 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 10 5.4 Aluevaraukset 10 5.5 Kaavan vaikutukset 11 5.5.1 Vaikutus yleensä 11 5.5.2 Vaikutus rakennettuun ympäristöön 12 5.5.3 Vaikutukset luontoon ja luontoarvoihin 13 5.5.4 Taloudelliset vaikutukset 13 5.5.5 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset 14 5.6 Ympäristön häiriötekijät 14 5.7 Kaavamerkinnät ja määräykset 14 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 14

6.1 Toteuttamisvastuu 14 6.2 Toteuttamisen ajoitus 14 6.3 Toteuttamisen seuranta 14

3

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ks. sivu 1. 1.2 Kaava-alueen sijainti

Suunnittelualue sijaitsee noin 15 km Kirkkonummen kuntakeskuksesta etelään Porkkalanniemen itäpuolella ja käsittää Edisholm nimisen tilan RN:o 1:45 Edesholmen saarella Bergstadin kylässä. Tilan pinta-ala on n. 17 ha. Tilaan ja suunnittelualueeseen kuuluu myös Vedgrundet nimiset pikkusaaret pääsaaren pohjoispuolella.

Kuva 1: Kaava-alueen yleissijainti

4

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

Kaavan nimi on Edesholmen ranta-asemakaava. Kaavan tarkoituksena on sijoittaa saarelle korkeatasoisia merellisiä loma-asuntoja, joita voidaan myös käyttää kokous- ja edustustarkoituksiin. Rakennukset täyttävät kansainvälisten suuryhtiöiden sekä myös valtiovierailujen asettamat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Kokous- ja edustustilat on suunniteltu enintään n. 30 henkilön tilaisuuksia varten. Edustus- ja kokoustilarakennuksen lisäksi alueelle tulee 3 erillistä yöpymis/loma-asuntoyksikköä. Rakennukset, infrastruktuuri ja muu toiminta alueella on suunniteltu ympärivuotista käyttöä varten.

1.4 Kaavaselostuksen sisältö

Ks. sivu 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Tilastotiedot; kaavan seurantalomake 2. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta 3. Ote Kirkkonummen kunnan saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavasta 4. Luontoselvitys

5. Selvitys Edisholmenin ja lähiranta-alueiden rakennetun ympäristön kehityksestä sekä rakennuskannasta

6. Ranta-asemakaavan pienennös 7. Ranta-asemakaavan havainnekuva

Lisäksi kaavaa varten on laadittu edellisen kaavaprosessin yhteydessä liikenneyhteysselvitys ja vaihtoehtojen vaikutusten arviointi vuonna 2010.

2. TIIVISTELMÄ

Alueelle laadittiin ranta-asemakaava vuosina 2007-2012, jonka Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi 18.6.2012 (§ 66). Korkein hallinto-oikeus kumosi kunnanvaltuuston kaavaan koskevan hyväksymispäätöksen 25.3.2015 (KHO:2015:42), sillä perusteella, että kolmen rakennusalan ja niihin liittyvien saunarakennusten rakennusalojen sijainti vaaransi luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisesti rajatun luontotyypin (merenrantaniityn) ominaispiirteiden säilymisen. Ranta-asemakaavan laatiminen perustuu Kirkkonummen kunnan saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan osoitetun matkailupalvelujen alueen (RM) kaavalliseen toteuttamiseen ja käyttöönottoon yksityiskohtaisella asemakaavasuunnittelulla kuten osayleiskaavamääräyksissä edellytetään. Kaavoitettavalla alueella on selvitetty edustus- ja kokoustilojen sekä siihen liittyvien loma-asuntojen ja palvelujen sijoittamista ja rakentamista ottaen huomioon saaren luonto ja osayleiskaavan tavoitteet alueen maankäytölle sekä yllä mainittu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustelut.

Ranta-asemakaavassa on osoitettu aluevarauksia matkailupalvelujen (RM) korttelialueille, lähivirkistysalueelle (VL), luonnonsuojelualueille (S-1 ja SL) sekä venevalkama-alueelle (LV).

5

Kunnanvaltuuston 18.6.2012 § 66 hyväksytyssä ja sittemmin kumoutuneessa ranta-asemakaavassa oli osoitettu yksi matkailupalvelujen rakennuskortteli (RM), jossa oli 5 erillistä lomarakennusta saunoineen. Nyt laadittavana olevassa ranta-asemakaavassa on yksi matkailupalvelujen rakennuskortteli (RM), siten että saaren koko itäosa sekä luonnonsuojelulain nojalla rajattu rantaniitty eteläpuolella säilytetään rakentamattomina luontoalueina. Rantaniityn ja korttelialueen väliin on osoitettu suoja-alueeksi lähivirkistysaluetta. Kaksi rantasaunaa ja yksi päärakennus on poistettu. Rakennusalat on nyt sijoitettu sen verran kauas suojelualueesta, ettei korttelialueen käyttö vaaranna suojelualueen luontoarvojen säilymistä. Samaten pääsaaren pohjoispuolella sijaitsevat Vedgrundet nimiset saaret osoitetaan kaavassa luonnonsuojelualueeksi. Korttelialueen länsiosaan on sijoitettu alueen päärakennus sekä sen läheisyyteen yksi isompi majoitusrakennus, joka tarvittaessa myös toimii kokoustilana. Näiden itä- ja pohjoispuolella on kaksi majoitusrakennusta. Ranta-asemakaavan kokonaisrakennusoikeus on 1400 k-m2.

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Suunnittelualue sijaitsee Porkkalanniemen itäpuolella ja käsittää Edisholm nimisen tilan RN:o 1:45 Edesholmen saarella Bergstadin kylässä. Tilaan ja suunnittelualueeseen kuuluu myös Vedgrundet nimiset pikkusaaret pääsaaren pohjoispuolella. Edesholmen saaren ja mantereen välissä on Trefotssundet niminen kapea n. 1,3 km pitkä matala ja osittain vahvasti kaisloittunut salmi.

Kuva 2: Ilmakuva kaava-alueesta

6

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 17.1 ha. Kaava-alueen rantaviivan pituus on yhteensä 2,9 km todellisena, josta pääsaaren rantaviiva on 2,4 km ja Vedgrundetin saarten rantaviiva on 0,5 km. Muunnettu rantaviiva on 1,8 km. Saaren länsipäässä on vanha pieni rantasauna. Muutoin suunnittelualue on rakentamaton.

3.1.2 Luonnonympäristö

Edesholmen koostuu kahdesta kalliomäestä, joiden huiput kohoavat 18 metriä merenpinnasta. Kallioiden laajat lakiosat ovat siloutuneita ja loivarinteisiä. Peruskallion päällä on vain ohut kerros kivennäismaata. Eniten kivennäismaata on kertynyt kallioiden väliseen notkoon ja pohjoisrinteiden loivasti viettäviin osiin. Kyseiset kohdat ovat metsää. Valtaosa metsistä on kuivan tai kuivahkon kankaan kaltaista ja mäntyvaltaista. Kalliomäkien välisessä notkossa on tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Saaren länsipäässä on vanhan talon rauniot. Pihat ja entiset niityt ovat pitkälti metsittyneet. Saaren länsikärjessä sijaitsevan rantasaunan takana on pari pientä avokalliolaikkua sekä heinittynyttä ja pensoittunutta niittyä.

Saaren rannat ovat kallioisia ja lohkareisia. Rantaniittyjä on pieninä laikkuina eri puolilla saarta, enimmäkseen kallionotkelmissa. Yhtenäisempi rantaniitty on etelärannan lahdenpoukamien ympärillä. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt päätöksen suojellun luontotyypin rajaamisesta tällä n. 1 ha:n suuruisella alueella. Pohjoisrannalla on kaksi pitkähköä, osaksi turvepohjaista niittyrantaosuutta. Rantaniittyä on vähän myös suunnittelualueeseen sisältyvässä Edesholmenin pohjoispuolisessa pikkusaaressa.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Saaren länsipäässä on vanha pieni rantasauna. Täällä alueella on myös vanhan asuintalon rauniot. Mantereella kaava-alueen vaikutusalueella Trefotssundetin pohjois- ja länsirannalla on 8 loma-asuntoa sekä muutama ympärivuotinen asunto. Koillispuolella sijaitsevassa Skyttön saaressa 4 loma-asuntoa. Edesholmenin ja lähiranta-alueiden rakennetun ympäristön kehityksestä sekä rakennuskannasta Edesholmin asemakaava-alueella on 2016 tehty erillinen liiteselvitys.

3.1.4 Maanomistus

Edisholmin tilan omistaa kiinteistöosakeyhtiö Edisholm.

3.1.5 Pohjakartta

Kaavoituksen pohjakartta mittakaavaan 1:2000 on laadittu ja hyväksytty 26.11.1990. Kartta on muunnettu digitaaliseen muotoon vuonna 2006.

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Uudenmaan maakuntakaava

Vuonna 2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on ns. valkoista aluetta, johon ei kohdistu maakunnallisia maankäyttövarauksia. Alue rajoittuu idässä Natura 2000 verkostoon kuuluvaan alueeseen. Myöhemmin vuosina 2010, 2012 ja 2014 vahvistetuissa vaihemaakuntakaavoissa ei ole osoitettu maankäyttövarauksia

7

suunnittelualueelle. Sama koskee vuonna 2016 nähtävillä ollutta neljättä vaihemaakuntakaavaa.

3.2.2 Yleiskaava

Alue kuuluu Kirkkonummen kunnan saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavaan, joka on vahvistettu 3.10.1996 ja saanut lainvoiman 17.2.1998 (KHO). Vahvistetussa ja oikeusvaikutteisessa saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa on saaren länsipuoli osoitettu matkailupalvelujen alueeksi (RM) ja itäpuoli maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). RM- kaavamääräyksen mukaan alue varataan matkailu-, loma- ja kurssikeskuksille, lomakylille sekä muuta ulkoilua ja vapaa-aikaa palvelevaan käyttöön. Rakentaminen edellyttää tarkemman maankäyttösuunnitelman laatimista. Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa kiinteistölle Edisholm on osoitettu kolme laskennallista rakennuspaikkaa. Siinä ei ole otettu kuitenkaan kantaa alueen rakennusoikeuden määrään kerrosalalukujen tarkkuudella, vaan asia tulee ratkaista tarkemman maankäyttösuunnitelman laadinnan kautta.

3.2.3 Ympäristöselvitykset

Ranta-asemakaavatyön pohjaksi laadittiin kasvillisuus- ja kasvistotutkimukset, linnustoselvitys sekä arvokkaiden luototyyppien inventointi. Edisholmen luontoselvitys 15.9.2005 laati FM Teppo Häyhä. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä.

3.2.4 Suojelupäätökset

Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt rajauspäätöksen, joka koskee suojellun luontotyypin rajojen määrittämistä luonnonsuojelulain 29 § perusteella 20.11.2007.

4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve

Vahvistetussa ja oikeusvaikutteisessa saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa on puolet saaresta osoitettu matkailupalvelujen alueeksi (RM). Yleiskaavamääräyksen mukaan alue varataan matkailu-, loma- ja kurssikeskuksille, lomakylille sekä muuta ulkoilua ja vapaa-aikaa palvelevaan käyttöön. Rakentaminen RM-alueelle edellyttää osayleiskaavan suunnittelumääräyksen mukaan tarkemman maankäyttösuunnitelman laatimista. Tästä syystä on ranta-asemakaavan laatiminen alueelle tarpeen.

4.2 Suunnittelutyön käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Alueen aikaisempi omistaja Sanoma WSOY haki saarelle rantakaavoituspäätöksen. Kunnanhallitus puolsi tätä 18.6.1990 ja Uudenmaan lääninhallitus antoi rantakaavoituspäätöksen 6.2.1991 ja KHO hylkäsi valitukset tätä vastaan 28.12.1992. Kaavoitus ei edennyt luonnosvaihetta pidemmälle ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa 1.1.2000. Saaren uusi omistaja teki aloitteen ranta-asemakaavoituksen käynnistämiseksi 30.06.2005 ja Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi 26.10.2006 Edesholmen ranta-asemakaavahankkeen kaavoitusohjelmaan vuosille 2007-2011.

8

Alueelle laadittiin ranta-asemakaava vuosina 2007-2012, jonka Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi 18.6.2012 (§ 66). Korkein hallinto-oikeus kumosi kunnanvaltuuston kaavaa koskevan hyväksymispäätöksen 25.3.2015 (KHO:2015:42). Edesholmenin ranta-asemakaavan laadinta ja käsitteleminen uudestaan KHO:n kumoamispäätöksen jälkeen on kunnanvaltuustossa 31.8.2015 hyväksytyn Kirkkonummen kaavoitusohjelman 2016-2020 mukainen hanke. Kaavan laatiminen on ajoitettu vuodelle 2017. MRL 66 §:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 3.3.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan laatija hyväksyttiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 20.4.2017 § 26

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset

Osallisia ovat lähialueen maanomistajat, kunnan viranomaisista: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, tontti- ja paikkatietopalvelut, nimistötoimikunta, elinkeinotoimi, ulkoisista viranomaisista: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, Museovirasto, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Espoon seudun ympäristöterveys- valvontayksikkö sekä muista tahoista: Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry, Kyrkslätt Natur och Miljö rf, alueen tiekunnat, alueen osakaskunta ja alueella toimiva sähköyhtiö. Osallistuminen ja osallisuus on tarkemmin kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

4.3.2 Vireille tulo

Kaavatyön käynnistymisestä on kuulutettu Kirkkonummen kunnanhallituksen päiväämällä ilmoituksella. Ilmoitus on julkaistu kunnan virallisissa ilmoituslehdissä 19.5.2017.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Kaavatyön käynnistymisestä on kuulutettu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut kunnasta saatavilla kaavoitusyksiköltä sekä kunnan www-sivustoilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu työn sisältö sekä esitetty yhteyshenkilöt, joihin voi tarpeen mukaan ottaa yhteyttä.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö

MRL 66 §:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.3.2017. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet

Ranta-asemakaavan tavoitteena on suunnitella saarelle korkeatasoisia merellisiä kokous- ja edustustiloja, jotka myös täyttävät kansainvälisten suuryhtiöiden sekä valtiovierailujen asettamat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Kokous- ja edustustilat suunnitellaan enintään n. 30 henkilön tilaisuuksia varten. Rakennukset, infrastruktuuri ja muu toiminta alueella suunnitellaan ympärivuotista käyttöä varten.

9

4.5 Vaihtoehtotarkastelut

Kunnanvaltuuston 18.6.2012 § 66 hyväksytyssä ja sittemmin kumoutuneessa ranta-asemakaavassa tutkittiin kahta vaihtoehtoista kaavaratkaisua, jotka myös olivat molemmat nähtävillä luonnosvaiheessa. Ranta-asemakaavaehdotuksessa päädyttiin ratkaisuun, joka oli hyväksytyn yleiskaavan ja kunnan tavoitteiden mukainen. Aikaisemmassa ranta-asemakaavaehdotuksessa tutkittiin myös miten liikenne on mahdollista hoitaa saareen. Alueen liikenneyhteyksistä laadittiin myös erillinen liikenneyhteysselvitys ja vaikutusten arviointi (7.10.2009). Edellinen kaavaehdotus perustui siltavaihtoehtoon, johon ei kuitenkaan ole saatu vesioikeudellista lupaa. Tämä ranta-asemakaavaehdotus lähtee siitä, ettei siltaa rakenneta saareen. Mantereen puolella on yksityistietoimituksessa (maaoikeuden päätös 8.12.2004) perustettu 10 m leveä tieoikeus Edisöntieltä rantaan asti. Rasitealueelle mahtuu ajotie sekä vinopysäköintipaikkoja rajoitetusti. Rasitealue on levennettävä mantereen puolella viimeistään siinä vaiheessa, kun koko rakennusoikeus otetaan käyttöön.

5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Rakentamisen painopiste on saaren lounaisosalla, johon sijoitetaan kokous- ja

edustustila sekä siihen liittyviä kolme majoitusrakennusta, Yksi majoitusrakennuksista on sijoitettu saaren pohjoiskärjen luoteispuolelle.

Saaren koko itäosa säilyy lähivirkistysalueena ja pääosa saaren rannoista säilyy

koskemattomina luontoalueina virkistys-, suojelu- taikka rakentamattomina korttelinosina.

5.2 Mitoitus

Ranta-asemakaavassa on yksi korttelialue, jossa on yhteensä neljä rakennusalaa kokous-, edustus- ja majoitusrakennuksia varten sekä kolme erillistä saunarakennusta. Päärakennus on suunniteltu enintään 30 henkilön kokous- ja edustustilaisuuksia varten.

Ranta-asemakaavan kokonaisrakennusoikeus on 1400 k-m2, josta saunarakennusten kerrosala on 90 k-m2 ja muiden talousrakennusten kerrosala 120 k-m2. Alueen länsiosassa olemassa olevalle vanhalle saunarakennukselle ei ole osoitettu kerrosalaa ja se puretaan alueen rakentamisen yhteydessä. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet kaavaehdotuksessa seuraavasti:

1. Kaavaratkaisu noudattaa oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan varauksia ja periaatteita.

2. Korttelialueet ja rakennusalat on pystytty sijoittamaan tavoitteiden

mukaisesti siten, että luontoselvityksen mukaan luonnoltaan

10

arvokkaimmat alueet ja pääosa saaren etelä-, itä- ja pohjoisrannoista säilyvät rakentamattomina luontoalueina. Keskiosan matalan notkoalueen luontoarvojen säilymistä rantaniittyalueen ulkopuolella on varmistettu kaavaan otetulla (luo-) määräyksellä.

3. Etelärannan Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä

20.11.2007/LUO 974 suojellun luontotyypin säilyminen on turvattu siirtämällä rakennusalat mahdollisimman kauas alueesta sekä osoittamalla suoja-aluetta RM-korttelin ja S-1 alueen väliin. Myös kaksi erillistä saunarakennusalaa on poistettu. Koska saareen ei tule siltayhteyttä, alueen käyttöaste laskee kumottuun ranta-asemakaavaan verrattuna.

4. Mantereen puolella olevien naapureiden viihtyisyys- ja maisemaintressit

on otettu huomioon siten, ettei rakentamista sijoiteta ollenkaan itärannoille ja ainoastaan yksi rakennusala saaren pohjoisrannalle, jotka siten säilyvät melkein kokonaan luonto- ja virkistysalueina.

5. Kaavamääräyksissä on vaatimuksia rakennusten materiaaleista,

sijoittamisesta rakennusalalle sekä rakennuspaikan ympäristön säilyttämisestä luonnonmukaisena.

6. Kaavassa varaudutaan siihen, että liikenne saareen hoidetaan

veneillä sekä lauttayhteydellä.

7. Alueen 2,9 km:n kokonaisrantaviivasta on ainoastaan 0,8 km otettu rakentamisen piiriin (RM) ja 2,1 km eli 72 % jää vapaaksi rantaviivaksi.

5.4 Aluevaraukset Korttelialueet (RM)

Ranta-asemakaavassa on yksi korttelialue. Korttelissa on neljä rakennusalaa, joista yksi on varattu 400 k-m2 suuruiselle kokous- ja edustusrakennukselle. Lisäksi on korttelialueella kolme edustus- ja majoitusrakennusta. Korttelialueen pinta-ala on 7,8 ha ja sille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 1370 k-m2.

Luonnonsuojelualueet (S-1) ja (SL)

Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä rajattu 1,1 ha suuruinen suojeltu luontotyyppialue on varattu S-1 merkinnällä. Alue on säilytettävä luonnontilaisena.

Vedgrundet nimiset luonnontilassa olevat saaret Edesholmenin pohjoispuolella, joiden pinta-alat ovat 0,24 ha ja 0,32 ha, on varattu suojelualueiksi. Saaret muodostetaan tarvittaessa luonnonsuojelualueeksi myöhemmin.

Lähivirkistysalue (VL)

Saaren koko itäosa varataan lähivirkistysalueeksi, joka säilytetään pääosin luonnonkaltaisessa tilassa. Alueelle voidaan sijoittaa polkuja sekä tarvittaessa yhdyskuntateknisiä rakennelmia ja laitteita. Myös etelärannan S-1 suojelualueen ja korttelialueen väliin on osoitettu VL-alue. Virkistysalueiden pinta-ala on 8,7606 ha.

11

Venevalkama (LV) Alue varataan yhteys- ja kuljetuslaitureille. Lähivenepaikka (lvl)

Saaren pohjoisrannalla on esitetty pieni lvl-rakennusala venelaituria varten suojaisen paikkaan, jossa on riittävä syvyys eikä ruoppauksia tarvita. Laituriin tulee ainoastaan muutama venepaikka. Sen yhteyteen saa rakentaa 30 k-m2 varastorakennuksen.

Teknisen huollon ratkaisut ja rakenteet

Käyttövesi otetaan alueelle rakennettavasta porakaivosta. Koska kyse on laadultaan korkeatasoisista kokous- ja edustustiloista, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä, on alueelle rakennettava jätevesiverkosto (LPS-matalapaineviemärijärjestelmä) ja tehokas jätevesien puhdistusjärjestelmä harmaille vesille. Kuivakäymäläratkaisuja ei voida tämän tyyppisessä hankkeessa käyttää ja WC-vedet on kerättävä umpisäiliöön saaressa sekä toiseen mantereen puolella, johon johtaa paineviemäri salmen alitse. Tyhjennys tapahtuu mantereen puolelta.

Puhdistetut harmaat vedet johdetaan jälki-imeytyskenttään, josta puhdistetut vedet johdetaan luonnollisen virtaaman kautta maastoon. Jätevedenpuhdistamolle on osoitettu rakennusala (et-1) korttelialueen itäosassa. Puhdistamo sijoitetaan pääasiallisesti maan alle ja siihen rakennetaan ainoastaan pienehkö tekniikka- ja huoltorakennus.

Vesi- ja viemärijohdot sijoitetaan samaan matalaan routaeristettyyn johtokaivantoon sisäisten polkuteiden alle ja viereen, luontovaikutusten ja -vaurioiden minimoimiseksi. Sähkö- ja tietoyhteyskaapelit sijoitetaan samaan johtokaivantoon. Teknisten järjestelmien säätö- ja valvonta-automatiikka sijoitetaan erilliseen huoltorakennukseen.

Energiatehokkaiden rakennusten lämmitys ja kesällä jäähdytys pyritään hoitamaan maa- ja ilmalämpöpumpuilla täydennettynä aurinkopaneeleilla tavoitellun energiatehokkuuden saavuttamiseksi. 5.5 Kaavan vaikutukset 5.5.1 Vaikutukset yleensä

Ranta-asemakaavan yleiset vaikutukset ovat vähäiset. Suurin yleisvaikutus on siinä, että ennestään lähes rakentamaton saari otetaan rakentamisen piiriin ja saaren ympäristö ja olosuhteet tästä syystä väistämättä osittain muuttuu. Kaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat pääasiallisesti Edesholmenin saaren länsiosaan sekä Trefotsundetin alueelle rakennettavien ylikulkulaitureiden sekä siihen liittyvien tiealueiden ja pysäköintialueiden muodoissa. Liikenteellisiä välillisiä vaikutuksia syntyy hieman laajemmalla alueella.

5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva

Edesholmenin saareen rakennetaan korkeatasoisia merellisiä kokous- ja edustustiloja. Kokous- ja edustustilat on suunniteltu enintään n. 30 henkilön tilaisuuksia varten. Edustus- ja kokoustilarakennuksen lisäksi alueelle tulee 3 erillistä

12

yöpymis/loma-asuntoyksikköä sekä yksi rakennus, jossa majoitustilojen lisäksi on myös kokoontumis- ja edustustiloja. Rakennukset, infrastruktuuri ja muu toiminta alueella on suunniteltu ympärivuotista käyttöä varten

Saaressa on ennestään yksi pienehkö saunarakennus. Saari on ollut rakennettu/asuttu vielä 1960-luvulla ja saaren länsiosassa on vielä asuinrakennuksen kivijalka ja maakellari nähtävissä. Huvilan puutarha, perunapelto ja niityt ovat kasvaneet umpeen mutta vanhan kulttuurimaiseman jäljet ovat vielä selvästi havaittavissa. Kokous- ja edustusrakennus sijoitetaan vanhalle rakennuspaikalle ja muut rakennukset tulevat ennestään pääosin koskemattomaan ympäristöön saaren länsiosaan. Alueelle suunniteltu toiminta ei vaikuta mainittavammin Kirkkonummen saaristoalueen yhdyskuntarakenteeseen.

Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Saareen ei tule kiinteätä asutusta. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Edesholmeniin ei tule julkisia palveluja. Saareen suunniteltu kokous- ja edustustilojen vuokraustoiminta on yksityistä palvelu- ja elinkeinotoimintaa. Rakennettavien tilojen käyttö sekä rakennusten huolto ja ylläpito vaatii arviolta puolitoista henkilötyövuotta vastaavan työpanoksen. Rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus on huomattavasti suurempi. Virkistys

Saari toimi jonkin aikaa Sanoma-WSOY:n henkilökunnan virkistysalueena. Saaren itäosa on aiemmin satunnaisesti käytetty virkistykseen jokamiehenoikeudella. Saaren länsiosan rakentaminen ottaa sen alueen yksityiseen käyttöön. Itäosa toimii rakennetun alueen lähivirkistysalueena eikä se tule juurikaan vaikuttamaan alueen aikaisempaan käyttöön.

Liikenne

Ranta-asemakaava on laadittu siten, että yhteys saareen hoidetaan lautalla tai lossilla, kuten aikaisemmin laaditussa liikenneyhteysselvityksessä on yhtenä vaihtoehtona esitetty. Liikennemäärät nousevat jonkin verran alueelle johtavalla yksityistiellä saaren rakentamisen johdosta, mutta liikenteestä johtuvat haitat eivät lisäänny merkittävästi nykyiseen liikennetilanteeseen verrattuna.

Tekninen huolto

Kuivakäymäläratkaisuja ei voida tämän tyyppisessä hankkeessa käyttää ja koska Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelumääräykset käytännössä kieltävät wc-vesien käsittelyn saarissa on wc-vedet kerättävä suljettuihin tankkeihin saaressa, josta on pumppaamon kautta paineviemäri salmen alitse mantereen puolelle tyhjennyspisteeseen. Harmaat vedet kerätään matalapaineviemäreillä yhteiseen puhdistamoon ja imeytetään jälkisuodatuksen kautta maastoon. Käyttövesi otetaan rakennettavista porakaivoista, mutta varavesijohto vedetään myös mantereelle kaiken varalta.

13

5.5.3 Vaikutus luontoon ja luontoympäristöön Maisema Uudet rakennukset tulevat näkymään jonkin verran etelään ja lounaaseen. Pohjoiskärjen luoteispuolelle sijoitettu rakennus tulee näkymään jonkin verran mantereen puolelle.

Osa rakennuksista saattavat näkyä jonkin verran merelle päin. Ainoastaan yksi rakennus tulee näkymään Trefotssalmen yli luoteeseen. Luonnonarvot Kaavoituksen aikana saaren arvokkain luontokohde etelärannan pieni hiekkaranta ja rantaniitty on rajattu luonnonsuojelulaissa tarkoittamana suojeltuna luontotyyppinä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 20.11.2007/LUO 974. Alue on suojeltu ranta-asemakaavassa luonnonsuojelualuemerkinnällä (S-1). Vedgrundet nimiset saaret Edesholmenin pohjoispuolella jätetään kaavalla suojelualueina luonnontilaan. Suojellun rantaniityn luontoarvojen säilymistä on tässä kaavaehdotuksessa varmistettu paremmin, kuten KHO:n päätöksessä (KHO:215:42) on edellytetty, siten että kaksi rantaniittyä lähellä olevaa saunarakennusalaa ja yksi päärakennus on poistettu kokonaan ja yksi rakennusala on siirretty 60 m pohjoisemmaksi. Lisäksi on suojellun rantaniityn ja korttelialueen väliin osoitettu suojaksi lähivirkistysaluetta (VL). Matalan notkoalueen luontoarvojen säilymistä on myös varmistettu luo-lisämääräyksellä. Kun saareen ei rakenneta siltayhteyttä, tulee kaava-alueen käyttöaste todennäköisesti myös laskemaan aikaisempaan kumottuun ranta-asemakaavaan verrattuna, mikä myös pienentää ranta-alueen käyttöä ja tällä tavalla myös alueen luontoarvojen vaarantamisriskiä. Kaavamääräyksillä pyritään myös säilyttämään korttelialueiden rakentamattomien ranta-alueiden luonto- ja luontoarvoja. Pääosa saaresta, eli n 52 % pinta-alasta ja n. 72 % rantaviivasta, jää luonnontilaan rakentamisen ulkopuolelle, joten kaavan vaikutukset saaren luontoarvoihin eivät tule olemaan merkittäviä.

5.5.4 Taloudelliset vaikutukset

Hankkeella ei ole suoranaisia taloudellisia vaikutuksia Kirkkonummen kunnalle. Saaren rakentamisella ja ylläpidolla on kuitenkin välillisiä myönteisiä taloudellisia pitkäaikaisvaikutuksia kunnassa. Kiinteistöyhtiö tulee myös maksamaan kunnalle varsin suuret kiinteistöverot, koska saareen rakennettavien korkeatasoisten rakennusten arvot ovat merkittävät.

5.5.5 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Hankkeella ei ole sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia Kirkkonummen kunnassa.

5.6 Ympäristön häiriötekijät

Alueen ympäristössä ei ole erityisiä häiriötekijöitä, eikä kaavan toteuttaminen tuo alueelle uusia häiriötekijöitä.

14

Liikenne saareen johtavalla tieyhteydellä (Stenkullantie ja sen rakennettava jatke) lisääntyy jonkin verran. Mikäli siltayhteyttä saareen ei toteuteta, saaressa vierailevien pysäköinti joudutaan järjestämään tien loppupäähän. 5.7 Kaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavassa on käytetty ympäristöministeriön 31.3.2000

kaavamerkintäasetuksen mukaisia kaavamerkintöjä. On myös pyritty käyttämään Kirkkonummen kunnassa käytössä olevia merkintöjä ja määräyksiä määräysten pohjana.

6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisvastuu Maanomistaja vastaa ranta-asemakaavan toteuttamisesta MRL:n määräysten

mukaisesti. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Alueen toteuttaminen aloitetaan heti sen jälkeen, kun ranta-asemakaava on saanut

lainvoiman. Hyväksymisen ja kaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen on haettava rasitetoimitus

maanmittaustoimistolta olemassa olevan rasitetiealueen laajentamiseksi kääntymispaikkaa ja pysäköintiä sekä venevalkamaa varten ennen kuin rakentaminen voidaan aloittaa.

Alueen toteuttaminen aloitetaan rakentamalla laiturit sekä mantereen että saaren

puolella, raivaamalla rakennusten paikat sekä rakentamalla jätevedenpuhdistamo, paineviemärit, vesijohdot, sähkö- ja telekaapelit ja tiepohjat.

6.3 Toteutuksen seuranta Rakentamisen seuranta tapahtuu kunnan normaalin rakennusvalvonnan puitteissa.

Vastuullinen kaavan laatija: Henrik Wickström, Oy Wixplan Ab Ruusunmarjapolku 3, 06100 Porvoo Puh: 050-5699188 e-mail: [email protected]

Edesholmin ranta-asemakaava Edesholm stranddetaljplan

Ranta-asemakaavaselostuksen liitteet nrot 2-7 Stranddetaljplanebeskrivningens bilagor nr 2-7

Liite 2 Bilaga 2 Ote Uudenmaan maakuntakaavayhdistelmästä Utdrag ur sammanställning av landskapsplanerna i Nyland

LIITE 4 Bilaga 4

KIRKKONUMMI

EDESHOLMEN

LUONTOSELVITYS

Teppo Häyhä 15.9.2005

1 JOHDANTO 6 1.1 TAVOITTEET ........................................................................................................................................... 6 1.2 SUUNNITTELUALUE ................................................................................................................................ 6

2 MENETELMÄT ..................................................................................................................................... 6

2.1 KASVILLISUUS- JA KASVISTOTUTKIMUKSET ........................................................................................... 6 2.2 LINNUSTOSELVITYS ................................................................................................................................ 6 2.3 ARVOKKAAT LUONTOTYYPIT .................................................................................................................. 7

3 TULOKSET ............................................................................................................................................ 7

3.1 KASVILLISUUS ........................................................................................................................................ 7 3.1.1 Yleiskuvaus .......................................................................................................................................... 7 3.1.2 Kasvillisuuskuviot ................................................................................................................................ 8 3.2 LINNUSTO .............................................................................................................................................. 11

4 ARVOKKAAT LUONTOTYYPIT JA LAJIT .............................................................................. 13

4.1 ARVOKKAAT LUONTOTYYPIT ................................................................................................................ 13 4.2 ARVOKKAAT LAJIT ............................................................................................................................... 13

5 TAVOITTEET ...................................................................................................................................... 13

LIITE 1. Edisholmenin kasvisto Kansikuva: Edisholmenin saaren etelärannan poukamaa.

1 JOHDANTO 1.1 Tavoitteet Tämä luontoselvitys on tehty Edisholmenin ranta-asemakaavan suunnittelun pohjaksi. Selvityksen tarkoituksena on kattaa maankäyttö- ja rakennuslain kaavoitukselle asettamat elinympäristöjen- ja lajiensuojelun sekä maisemansuojelun vaatimukset. Työhön sisältyvät: (1) kasvillisuusselvitys (2) kasvistoselvitys (3) arvokkaiden luontotyyppien paikantaminen (4) linnustoselvitys Tulosten pohjalta on määritetty ranta-asemakaavan laatimista varten tavoitteet, joita noudattamalla suunniteltava maankäyttö ei uhkaa alueen luonto- ja maisema-arvoja. Tähän selvitykseen ei sisälly kaavahankkeen vaikutusten arviointi. Tutkimuksen on tehnyt FM Teppo Häyhä (T:mi Teppo Häyhä) kevään ja kesän 2005 aikana. 1.2 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää Edisholmenin saaren, joka sijaitsee Kirkkonummella, Porkkalan niemen itäpuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria. Saari koostuu kahdesta kalliomäestä ja näiden välisestä notkosta. Peruskallion päällä on vain ohut kerros kivennäismaata. Saaren korkein kohta on hieman yli 20 metriä merenpinnasta. Saaren maapinta-alasta noin 80 % on metsää ja kallioista metsää. Loput 20 % ovat avokalliota ja rantaniittyä. Saaressa on yksi vanha saunarakennus, muutoin alue on rakentamaton. Ennen saunaa saaren länsipäässä on ollut maatalo piharakennuksineen. Näistä on enää kivijalat jäljellä.

2 MENETELMÄT 2.1 Kasvillisuus- ja kasvistotutkimukset Suunnittelualueen kasvillisuus selvitettiin jakamalla alue yhdeksääntoista kasvillisuuskuvioon. Kuvioiden erottamisen perusteena oli joko puustorakenteen tai aluskasvillisuuden lajirakenteen muuttuminen. Kuviointi tehtiin maastossa piirtämällä rajat suurimittakaavaiselle (1:2000) kartalle (kuva 1). Kultakin kuviolta selvitettiin ja merkittiin ylös geomorfologiset perustiedot sekä arvioitiin luonnontilaan ja kasvillisuuden kehitykseen vaikuttaneet ja vaikuttavat tekijät. Kuvioiden kasvisto tutkittiin kerroksittain (puu-, pensas-, kenttä- ja pohjakerros), ja havaitut lajit jaoteltiin valta- ja seuralaislajeihin. Tutkitun alueen kasvillisuus on kuvattu kuvioittain luvussa 3.1. Kasvillisuustutkimuksen yhteydessä kirjattiin kaikki alueella havaitut putkilokasvit (liite 1). Kasvillisuus- ja kasvistoselvitykset tehtiin 9.6.05 ja 22.7.05. 2.2 Linnustoselvitys Alueen linnusto tutkittiin kartoituslaskentamenetelmällä, jossa tarkoituksena on selvittää

alueella pesivä lintulajisto. Kyseisen menetelmän mukaisesti tutkittu alue kierrettiin hitaasti ympäri välillä pysähdellen ja samalla lintuja havainnoiden. Havaitut lintulajien paikat merkittiin kartalle ja havainnoista kirjattiin mahdollisuuksien mukaan ylös laji, sukupuoli, ikä ja käyttäytyminen (laulava, varoitteleva, lentävä jne.). Vesi- ja rantalintuja havainnoitiin kiertämällä saari kanootilla ennen kahta ensimmäistä laskentaa. Laskentojen jälkeen havainnoista tulkittiin huomionarvoisten lajien reviirien määrä. Reviireiksi on tulkittu pesälle ruokaa kantavat, varoittelevat ja laulavat yksilöt. Laskentakertoja oli kolme.

1. laskenta. 29.4.2005, klo 5.33-7.12, pilvistä-puolipilvistä, heikkoa tuulta, lämpötila + 2 - +6 ºC.

2. laskenta. 20.5.2005, klo 4.55-6.02, aurinkoista, 1-3 m/s etelätuulta, lämpötila + 4 ºC.

3. laskenta 10.6.2005, klo 4.42-5.40, aurinkoista, 1-3 m/s lounaistuulta, lämpötila + 7 - +10 ºC

Laskennan tulokset on esitetty luvussa 3.2. 2.3 Arvokkaat luontotyypit Suunnittelualueen luonnonsuojelullisesti arvokkaat luontotyypit paikannettiin ja rajattiin koko suunnittelualueelta. Arvokkaiksi kohteiksi on tulkittu: (1) Suojelualueet (2) Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain erityisen arvokkaat elinympäristöt (3) Geologisesti arvokkaat muodostumat (4) Arvokkaat vesialueet (5) Perinnemaisemien luontotyypit (6) Uhanalaisten ja harvinaisten eläinten ja kasvien esiintymät (7) Erityisesti suojeltavien lajien esiintymät (8) Ylemmän asteisten kaavojen suojelukohteet (9) Vesi- ja rantalinnustolle tärkeät pesimis- ja ruokailualueet (10) Maisemallisesti arvokkaat kohteet Näihin kohteisiin ei pidä rantakaavassa sijoittaa rakennuspaikkoja, jos rakentaminen on ristiriidassa luontoarvojen säilymisen kanssa.

3 TULOKSET 3.1 Kasvillisuus

3.1.1 Yleiskuvaus

Edisholmen koostuu kahdesta kalliomäestä, joiden huiput kohoavat 18 metriä merenpinnasta. Kallioiden laajat lakiosat ovat siloutuneita ja loivarinteisiä. Peruskallion päällä on vain ohut kerros kivennäismaata. Eniten kivennäismaata on kertynyt kallioiden väliseen notkoon ja pohjoisrinteiden loivasti viettäviin osiin. Kyseiset kohdat ovat metsää. Valtaosa metsistä on kuivan tai kuivahkon kankaan kaltaista ja mäntyvaltaista. Kalliomäkien välisessä notkossa on tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Saaren länsipäässä on vanhan talon rauniot. Pihat ja entiset niityt ovat pitkälti metsittyneet. Saaren länsikärjessä sijaitsevan rantasaunan takana on pari pientä avokalliolaikkua sekä heinittynyttä ja pensoittunutta niittyä. Saaren rannat ovat kallioisia ja lohkareisia. Rantaniittyjä on pieninä laikkuina eri puolilla saarta,

enimmäkseen kallionotkelmissa. Pohjoisrannalla on kaksi pitkähköä, osaksi turvepohjaista niittyrantaosuutta. Rantaniittyä on vähän myös suunnittelualueeseen sisältyvässä Edisholmenin pohjoispuolisessa pikkusaaressa.

3.1.2 Kasvillisuuskuviot

1. Piha-alue. Entisellä piha- ja niittyalueella kasvaa harvahkoa erirakenteista puustoa.

Avokallioiden ympäristöt ja rannan läheiset osat ovat osaksi puuttomia. Kookkain puu on saunarakennuksen kulmalla kasvava iso tammi (Quercus robur). Lisäksi umpeutuvilla niityillä kasvaa pari järeärunkoista rauduskoivua (Betula pendula), mäntyä (Pinus sylvestris), pihlajia (Sorbus aucuparia) sekä yksi kookas kataja (Juniperus communis). Rannassa on harvakseltaan erikokoisia tervaleppiä (Alnus glutinosa).

Niittyjen puuttomat osat ovat pitkälti pensoittuneet ja heinittyneet. Pensaista eniten ovat levittäytyneet vadelma (Rubus idaeus) ja orjanruusu (Rosa dumalis), jolla on runsaan neljän aarin laajuinen tiheä kasvusto kuvion eteläosassa, jyrkän kaliorinteen alapuolella. Tuoreiden ja kuivahkojen niittyjen kasvillisuutta luonnehtivat nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis), niittynurmikka (Poa pratensis), koiranheinä (Dactylis glomerata), koiranputki (Anthriscus sylvestris), nurmitädyke (Veronica chamaedrys), niittyleinikki (Ranunculus acris) ja ahomansikka (Fragaria vesca). Pohjoisrannan tuntumassa niitty muuttuu kosteahkoksi. Kyseisellä vadelman osaksi valtaamalla osalla kasvavat vallitsevina vuohenputki (Aegopodium podagraria), mesiangervo (Filipendula ulmaria), voikukka (Taraxacum sp.), nokkonen (Urtica dioica), rönsyleinikki (Ranunculus repens) ja pikkukäenrieska (Gagea minima). Pihan koristekasveista vakiintuneina kasvavat muun muassa idänsinililja (Scilla siberica) ja kevätkaihonkukka (Omphalodes verna). Matalilla pienillä pihakallioilla on vähän ketomaista kasvillisuutta. Näillä kasvavat keto-orvokki (Viola tricolor), isomaksaruoho (Sedum telephium), keltamaksaruoho (S. acre), ahomansikka, lituruoho (Arabidopsis thaliana), karvakiviyrtti (Woodsia ilvensis) ja ahosuolaheinä (Rumex acetosella). Kallioketoa on enää kolmessa laikussa yhteensä noin sadan neliömetrin laajuudella. 2. Saunan rantaniitty. Matalakasvuinen hiekkapohjainen rantaniittylaikku. Rannan

suunnassa niitty on 25 metriä pitkä. Leveys on vain 5-8 metriä, joten niittylaikku sijoittuu ylimmän ja alimman keskivedenkorkeuden väliin. Matalan veden aikaan niitty kuivuu ainakin yläosasta. Vesirajan tuntumassa kasvavat suolavihvilävyöhykkeen peruslajit: suolavihvilä (Juncus gerardii), meriluikka (Eleocharis uniglumis), meriratamo (Plantago maritima) ja niityn yläosassa lisäksi ketohanhikki (Potentilla anserina).

3. Pihan pohjoisranta. Ranta on vesirajasta alaspäin ruovikoitunut. Yhtenäisen ja

tiheän järviruoko (Phragmites australis) –kasvuston leveys on 10-15 metriä. Vesirajan yläpuolella on kolmesta kuuteen metriä leveä matalakasvuinen niittyvyöhyke, jolla runsaimpina kasvavat merirannikki (Glaux maritima), rantamatara (Galium palustre), rantakukka ja jokapaikansara (Carex nigra ssp. nigra). Niitty rajautuu maan puolella tulvavesirajalla sijaitsevaan matalaan törmään, jonka päällä kasvaa rivi järeitä tervaleppiä. Tämän takana on yhä lähes puuttomana

säilynyt kostea niitty. Kyseisen niityn kasvillisuutta luonnehtivat korkeakasvuiset ruohot mesiangervo, nokkonen ja vuohenputki. Kohtalaisen runsaina kasvavat myös rönsyleinikki ja pikkukäenrieska. Metsän reunan lähellä käenkaali (Oxalis acetosella) runsastuu yhdeksi valtalajeista.

4. Mäntyhaka. Kuvio sijoittuu vanhan talon raunioiden ympärille. Entinen talon piha-

alue on lähes kokonaan metsittynyt. Valtapuuston muodostavat nuoret männyt ja koivut (Betula sp.). Sekapuina kasvaa kuusia (Picea abies) ja ylispuina harvakseltaan järeitä mäntyjä. Heinittyneen aluskasvillisuuden pääosakkaat ovat metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea), kevätpiippo (Luzula pilosa), vuohenputki, ahomansikka ja nurmitädyke. Koristekasvijäänteistä idänsinililjalla ja kevätkaihonkukalla on useita kasvustoja. Kuvion eteläosassa kasvillisuus muuttuu vähittäin tavallisen kalliometsän kaltaiseksi.

Kuva 1. Kasvillisuuskuviot.

5. Kalliometsä. Kallion lakiosissa kasvaa vanhan kotitarvekäytön jäljiltä erirakenteista

mäntyvaltaista metsää. Puustossa eri ikä- ja kokoluokat ovat jokseenkin tasaisesti edustettuna. Kilpikaarnaisia järeitä mäntyjä on harvassa, ja lahopuuston määrä on vähäinen. Puutonta poronjäkälävaltaista avokalliopintaa on noin 30 % kuvion pinta-alasta. Näillä kasvavat valko- (Cladina arbuscula) ja harmaaporonjäkälä (C. rangiferina), kivikynsisammal (Dicranum scoparium) sekä varvuista kanerva (Calluna vulgaris) ja variksenmarja (Empetrum nigrum). Painanteiden väliosat ovat varpuvaltaisia puolukan (Vaccinium vitis-idaea), mustikan (V. myrtillus) ja kanervan kasvaessa runsaimpina. Kosteimmissa painanteissa on kangasrahkasammaleen (Sphagnum capillifolium) kasvustoja.

6. Kangasmetsärinne. Kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää, jonka latvus on

monikerroksinen. Ylispuina kasvaa järeitä runkoläpimitaltaan 50-60 senttimetrisiä

mäntyjä. Kuusi on vallitseva sekä ylemmissä että alemmissa latvuskerroksissa. Sekapuuna kasvaa vähän koivua. Aluskasvillisuus on puuston tiheyden ja varjostuksen takia enimmäkseen niukkaa. Mustikka ja puolukka kasvavat runsaimpina. Kuolleista aluspuista muodostunutta lahopuustoa on kuvion itäosassa jonkun verran, muualla vähän.

7. Kalliopaljastuma. Kaksi lakiosasta lähes puutonta avokalliolaikkua, jotka

muodostavat saaren pohjoisrannalle pienen niemen. Rantaan rajautuvalla pienemmällä kalliokumpareella kasvaa muutamia eri kokoisia mäntyjä. Isommalla kumpareella on kaksi kilpikaarnaista mäntyä. Taaemman kumpareen aluskasvillisuuden muodostaa lähes yhtenäinen poronjäkälikkö, jota rikkovat vain seinäsammaleen (Pleurozium schreberi) ja kivikynsisammaleen kasvustot. Rantakallion pohjakerros on aukkoisempi ja monipuolisempi. Sammalista lännentierasammal (Racomitrium lanuginosum) muodostaa laajahkoja peitteitä.

8. Kallioluoto. Luodon etelä- ja pohjoisosa on avokalliota. Kummallakin

avokalliokumpareella kasvaa kymmenkunta 8-14 metriä korkeaa mäntyä. Kumpareiden väliin jää pieni hiekkapohjainen rantaniittylaikku.

9. Havupuusekametsä. Nuorta tiheää tuoreen kankaan kuusi-mänty metsää.

Ylispuina kasvaa muutama iso kuusi ja mänty. Kenttäkerroksen mustikkavaltainen kasvillisuus on varjostuksen takia niukkaa. Itseharvenemisesta on syntynyt jonkun verran lahopuustoa.

10. Kuusikkonotko. Tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Puusto on erirakenteista

ja tiheää. Järeitä ylispuumäntyjä ja –kuusia kasvaa etenkin kuvion pohjoisosassa. Notkon kaakkoiskulmauksessa on pieni laikku melko tasaikäistä tiheää nuorta kuusikkoa. Sekapuina kasvavat mänty ja koivu. Kenttäkerroksessa runsaimpina kasvavat mustikka ja puolukka. Valtavarpujen peittävyyttä pienentää puuston varjostus. Lahopuuta on suppealla alueella melko runsaasti. Kuollutta ja kuolevaa pystypuustoa on kohtalaisesti, vanhoja isoja maapuita jonkun verran. Tuulenkaatoja on koko kuvion alueella runsaasti. Pohjoisrannalla tuulenkaatojen joukossa on pari isoa tervaleppää.

11. Rantaniitty. Pohjoisrannan lahdelmassa on samankaltainen liettynyt rantaniitty kuin

saaren länsipään pohjoisrannalla (kuvio 3). Vesirajassa kasvavat järviruoko ja merikaisla (Bolboschoenus maritimus). Tämän takana on 4-7 metriä leveä ruohovaltaisen niityn vyöhyke, jonka valtalajit ovat mesiangervo, ranta-alpi, rantakukka, rantamatara, rätvänä, jokapaikansara ja merikeltamaite (Lotus corniculatus var. maritimus). Huomionarvoisista lajeista paikalla kasvaa hetekaalia (Montia fontana), jonka esiintyminen ilmentää lähteisyyttä.

12. Kalliopaljastuma. Kuten kuvion 7 taaempi kalliokumpare. 13. Kalliometsä. Laaja luonnontilainen kalliometsäalue. Puutonta poronjäkälävaltaista

avokalliopintaa on yhtä paljon kuin puustoista varpuvaltaista pintaa. Kalliomännikkö on vanhaa, rakenteeltaan vakiintunutta ja luonnontilaista. Valtapuusto on järeää ja vanhaa; kilpikaarnaisia puita on yleisesti. Maapuita ja keloja on hieman alle kymmenen kappaletta hehtaarilla. Valtavarpuina kasvavat variksenmarja, kanerva, puolukka ja mustikka.

14. Rinnemetsä. Kuten kuvio 6, mutta puusto on hieman harvempaa. Järeän

valtapuuston muodostavat kuusi ja mänty. Aluspuusto on monikerroksinen, havupuuvaltainen. Kuviolla on kymmenkunta lahovikaista kuolevaa pystykuusta, muutoin lahopuuta on niukasti.

15. Kuusikko. Saaren itäpäässä on pieni kallioiden ympäröimä tuoreen kankaan

kuusikkonotko. Puusto on erirakenteista ja tiheää. Ylispuuna kasvaa muutama runkoläpimitaltaan yli 40 senttimetriä leveä kuusi. Lahopuustoa on isojen maapuiden, kuolevan pystypuuston ja kuolleen aluspuuston muodossa kohtalaisesti.

16. Rantakalliot. Saaren itäpäässä on noin 200 metriä pitkä ja 10-30 metriä leveä

kalliorantaosuus. Kalliot ovat puuttomia rannasta lähes metsän rajaan asti. Rannan läheiset osat ovat lähes kasvittomia. Kalliopainanteissa on muutama kausikuivia kalliolammikko ja pieniä niittylaikkuja. Näillä kasvavat muun muassa huomionarvoiset ketosilmäruoho (Euphrasia stricta var. tenuis) ja luotosorsimo (Puccinellia distans ssp. borealis).

17. Männikkörinne. Kivikkoinen ja lohkareinen kuivahkon kankaan metsä.

Valtapuuston muodostama erirakenteinen männikkö on kallioisiin osiin verrattuna runsaampaa ja tiheämpää. Kuusta on ainoastaan alemmissa latvuskerroksissa ja pensaskerroksessa. Aluskasvillisuuden valtalajit ovat puolukka ja mustikka.

18. Rinnemetsä. Kuten kuvio 17, mutta lehtipuuston osuus on kohtalainen ja ylispuina

kasvaa harvakseltaan järeitä mäntyjä. 19. Eteläranta. Etelärannalla on kaksi pientä kallioniemeä ja näiden välissä

hiekkapohjaiset rantaniityt. Niittyjen kasvillisuusvyöhykket ovat melko suppeat, mutta hyvin kehittyneet ja kasvistollisesti monipuoliset. Vesirajan suolavihvilävyöhykkeessä kasvavat vallitsevien meriluikan, suolavihvilän ja merirannikin lisäksi meriasteri (Aster tripolium) ja pikkusuolamaltsa (Atriplex longipes ssp. praecox). Suolavihvilävyöhykkeen yläpuoliset niittylaikut ovat matalakasvuisia. Näillä kasvavat merikeltamaite, isorantasappi (Centaurium littorale), suomensuolasänkiö (Odontites litoralis ssp. fennicus), jokapaikansara, tanakkasilmäruoho (Euphrasia nemorosa) ja merirannikki. Ylinnä rantaniityillä on niukasti kasvittunutta hiekkarantaa. Näillä ketomaisilla osilla kasvavat muun muassa merisinappi (Cakile maritima), lituruoho (Arabidopsis thaliana), suola-arho (Honkenya peploides) ja suomenlahdennurmikohokki (Silene vulgaris var. littoralis).

3.2 Linnusto Laskentojen perusteella Edisholmenin linnusto koostuu tavanomaisesta metsälajistosta. Suunnittelualueen runsaimpia lintuja ovat peippo, pajulintu, talitiainen, harmaasieppo ja vihervarpunen. Vesi- ja rantalinnuista tehtyjen havaintojen perusteella saarella ei ole erityistä merkitystä vesilintujen pesimisalueena. Saaren poukamat ovat kuitenkin ajoittain vesilintujen, kuten telkkien, haahkojen, tukka- ja isokoskeloiden, merihanhien, kanadanhanhien ja kyhmyjoutsenten, suosimia ruokailu- ja oleskelualueita.

Taulukko 1. Edisholmenin linnustolaskennat. Havaitut lajit ja yksilömäärät.

___________________________________________________________________

Laji 29.4.05 20.5.05 10.6.05

___________________________________________________________________ Meriharakka 3 Rantasipi 2 2 1 Lehtokurppa 1 Sepelkyyhky 2 Käpytikka 1 1 Metsäkirvinen 3 Västäräkki 2 Rautiainen 1 Punarinta 1 1 Mustarastas 1 1 Räkättirastas 1 Laulurastas 1 Hernekerttu 1 Lehtokerttu 1 Pajulintu 6 5 Hippiäinen 6 1 Harmaasieppo 3 4 Töyhtötiainen 1 Talitiainen 4 8 4 Sinitiainen 1 2 Puukiipijä 1 Varis 2 2 Korppi 2 Peippo 17 13 15 Viherpeippo 1 Vihervarpunen 9 4 2 Käpylintu 3 Punavarpunen 1 ___________________________________________________________________ Huomionarvoisista linnuista saaressa havaittiin uuttukyyhky, nuolihaukka, kultarinta ja palokärki. Palokärki kuulutti reviiriään kahdella ensimmäisellä kerralla mantereen puolella. Lajin reviirit ovat tunnetusti laajoja, joten Edisholmen saattaa olla osa lajin reviiriä. Uuttukyyhkyn ääntä kuului mantereen puolelta ensimmäisen ja toisen laskennan aikana. Toisen laskennan jälkeen yksi lintu käväisi saaressa. Entinen piha-alue järeine puineen saattaa olla osa lajin reviiriä. Nuolihaukan havaittiin lentävän ennen toista laskentaa saaren itäosaan. Mahdollista pesää etsittiin tuloksetta havaintopaikan läheisyydestä. Laulava kultarinta havaittiin saaressa 9.6.05. Kultarintaa ei havaittu lintulaskennoissa, mutta

lajilla ilmeisesti on reviiri saaren länsipäässä, entisellä piha-alueella.

ARVOKKAAT LUONTOTYYPIT JA LAJIT 4.1 Arvokkaat luontotyypit Alue 1. Keskiosan notko ja rantaniityt. Eteläosan rantaniittyalue (kuvio 19) on Edisholmenin luonnonsuojelullisesti arvokkain osa. Alueella on saaren laajimmat ja edustavimmat rantaniityt. Vyöhykkeisyys on hyvin kehittynyttä, luonnontila on hyvä ja kasvillisuus on monipuolista ja edustavaa. Lajistoon kuuluu useita luontotyypin hyvää suojeluarvoa osoittavia indikaattorilajeja, kuten suomensuolasänkiö, isorantasappi, merisinappi ja suola-arho. Rantaniityt yhdistyvät takamaastossa luonnonmetsäarvoja sisältävään kuusikkonotkoon (kuvio 10). Kuusikon puusto on tiheää ja rakenteeltaan vaihtelevaa. Puustoon kuuluu muutamia järeitä ylispuukuusia. Lahopuustoa on muodostunut melko runsaasti. Pohjoisrannalta arvokkaaseen alueeseen on rajattu vielä ruohovaltainen liettynyt rantaniitty (kuvio 11).

Kuva 2. Keskiosan notko ja rantaniityt (Alue 1). 4.2 Arvokkaat lajit Alueelta ei tunneta uhanalaisten eläinten tai kasvien esiintymiä. Näitä ei myöskään havaittu kesän 2005 inventoinneissa.

5 TAVOITTEET Edisholmenin keskiosassa on muusta rantaluonnosta erottuva kolmen luontotyyppikohteen

kokonaisuus (Alue 1). Hiekkarantojen kasvillisuus on kulutuskestävyydeltään hyvin herkkää, joten etelärannan keskiosissa rakentaminen ja luontoarvojen säilyttäminen eivät sovi yhteen. Lomarakennuspaikat tulee sijoittaa saaren itä- ja/tai länsipäähän. Jos rakennuspaikkoja sijoitetaan saaren länsipäähän, entiselle piha-alueelle, kaavamääräyksissä tulee kieltää isojen lehtipuiden, etenkin isojen tervaleppien, kaataminen. Siten turvataan linnustoon (uuttukyyhky, kultarinta, palokärki) liittyvien arvojen säilyminen. Isot tervalepät ovat niin sanottuja avainlajeja, joiden esiintyminen on edellytys useiden muiden lajien esiintymiselle. LIITE 1. Edisholmenin kasvisto.

Achillea millefolium siankärsämö

Achillea ptarmica ojakärsämö

Agrostis capillaris nurmirölli

Agrostis stolonifera rönsyrölli

Agrostis vinealis jäykkärölli

Allium schoenoprasum ruoholaukka

Anemone nemoralis valkovuokko

Angelica archangelica ssp. litoralis meriputki

Anthoxanthum odoratum tuoksusimake

Anthriscus sylvestris koiranputki

Arabidopsis thaliana lituruoho

Artemisia vulgaris pujo

Aster tripolium meriasteri

Athyrium filix-femina hiirenporras

Atriplex littoralis merimaltsa

Atriplex longipes ssp. praecox pikkusuolamaltsa

Atriplex prostata isomaltsa

Barbarea vulgaris peltokanankaali

Betula pendula rauduskoivu

Betula pubescens hieskoivu

Bolboschoenus maritimus merikaisla

Cakile maritima merisinappi

Calamagrostis arundinacea metsäkastikka

Calamagrostis epigejos hietakastikka

Calamagrostis purpurea korpikastikka

Calluna vulgaris kanerva

Caltha palustris rentukka

Carex canescens harmaasara

Carex nigra ssp. nigra jokapaikansara

Carex pallescens kalvassara

Centaurium littorale isorantasappi

Cerastium fontanum nurmihärkki

Cirsium arvense pelto-ohdake

Cirsium palustre suo-ohdake

Cirsium vulgare piikkiohdake

Convallaria majalis kielo

Cornus suecica ruohokanukka

Crataegus grayana aitaorapihlaja

Deschampsia cespitosa nurmilauha

Deschampsia flexuosa metsälauha

Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri

Dryopteris filix-mas kivikkoalvejuuri

Eleocharis uniglumis meriluikka

Empetrum nigrum ssp. nigrum etelänvariksenmarja

Epilobium angustifolium maitohorsma

Epilobium montanum lehtohorsma

Equisetum sylvaticum metsäkorte

Eriophorum angustifolium luhtavilla

Euphrasia nemorosa tanakkasilmäruoho

Euphrasia stricta var. tenuis ketosilmäruoho

Festuca pratensis nurminata

Festuca rubra punanata

Filipendula ulmaria mesiangervo

Fragaria vesca ahomansikka

Galeopsis bifida peltopillike

Galium album x verum piennarmatara

Galium aparine kierumatara

Galium palustre rantamatara

Galium x pomeranicum piennarmatara

Glaux maritima merirannikki

Gymnocarpium dryopteris metsäimarre

Hieracium coll. keltano

Hierochloë odorata lännenmaarianheinä

Hippuris vulgaris vesikuusi

Honcenya peploides suola-arho

Juncus gerardii suolavihvilä

Juniperus communis kataja

Ledum palustre suopursu

Leucanthemum vulgare päivänkakkara

Leymus arenarius rantavehnä

Linnaea borealis vanamo

Lotus corniculatus var. maritimus merikeltamaite

Luzula multiflora nurmipiippo

Luzula pilosa kevätpiippo

Lychnis viscaria mäkitervakko

Lysimachia nummularia suikeroalpi

Lythrum salicaria rantakukka

Maianthemum bifolium oravanmarja

Malva alcea ruusumalva

Melampyrum pratense kangasmaitikka

Melampyrum sylvaticum metsämaitikka

Melica nutans nuokkuhelmikkä

Molinia caerulea siniheinä

Montia fontana hetekaali

Myosotis arvensis peltolemmikki

Myosotis stricta hietalemmikki

Myosotis sylvatica puistolemmikki

Odontites litoralis ssp. fennicus suomensuolasänkiö

Orthilia secunda nuokkutalvikki

Persicaria laphathifolia ukontatar

Phalaris arundinacea ruokohelpi

Phleum pratense ssp. pratense nurmitähkiö

Picea abies kuusi

Pinus sylvestris mänty

Plantago major ssp. intermedia rantapiharatamo

Plantago maritima meriratamo

Poa pratensis niittynurmikka

Poa trivialis karheanurmikka

Polygonatum odoratum kalliokielo

Populus tremula haapa

Potentilla anserina ketohanhikki

Potentilla argentea hopeahanhikki

Potentilla erecta rätvänä

Pteridium aquilinum sananjalka

Puccinellia distans ssp. borealis luotosorsimo

Ranunculus acris niittyleinikki

Ranunculus auricomus kevätleinikki

Ranunculus repens rönsyleinikki

Rhinanthus serotinus isolaukku

Rubus idaeus vadelma

Rubus saxatilis lillukka

Rumex acetosa niittysuolaheinä

Rumex acetosella ahosuolaheinä

Rumex crispus poimuhierakka

Sagina procumbens rentohaarikko

Salix caprea raita

Schoenoplectus tabernaemontani sinikaisla

Scrophularia nodosa syyläjuuri

Senecio vulgaris peltovillakko

Silene dioica puna-ailakki

Silene vulgaris var. littoralis suomenlahdennurmikohokki

Solidago virgaurea kultapiisku

Sonchus arvensis var. maritimus merivalvatti

Sorbus aucuparia pihlaja

Spergula morisonii kalliohatikka

Stachys palustris peltopähkämö

Stellaria media pihatähtimö

Succisa pratensis purtojuuri

Syringa vulgaris pihasyreeni

Tanacetum vulgare pietaryrtti

Taraxacum coll. voikukat

Trientalis europaea metsätähti

Triglochin maritima merisuolake

Tripleurospermum maritimum merisaunio

Typha latifolia leveäosmankäämi

Vaccinium myrtillus mustikka

Vaccinium vitis-idaea puolukka

Valeriana sambucifolia ssp. salina merivirmajuuri

Veronica chamaedrys nurmitädyke

Veronica longifolia rantatädyke

Veronica serpyllifolia orvontädyke

Vicia cracca hiirenvirna

Vicia sepium aitovirna

Vicia tetrasperma mäkivirvilä

Viola canina ssp. montana isoaho-orvokki

Viola palustris suo-orvokki

Viola riviniana metsäorvokki

Woodsia ilvensis karvakiviyrtti

Liite 5 Bilaga 5

EDESHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava, joka koskee Kirkkonummen kunnan Bergstadin kylässä sijaitsevaa tilaa 257-402-1-45. LIITESELVITYS

EDISHOLMENIN JA LÄHIRANTA-ALUEIDEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITYKSESTÄ SEKÄ RAKENNUSKANNASTA EDISHOLMIN ASEMAKAAVA-ALUEELLA

OY WIXPLAN AB 30.12.2016

SELVITYS EDISHOLMENIN JA LÄHIRANTA-ALUEIDEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITYKSESTÄ SEKÄ RAKENNUSKANNASTA EDISHOLMIN ASEMAKAAVA-ALUEELLA 1 Yleistä Tämä selvitys on inventointi ranta-asemakaava-alueen olemassa olevasta rakennuskannasta ja rakennetusta ympäristöstä. Selvityksessä on esitetty Edisholmenin saaren ja lähialueiden kulttuuriympäristön historiallinen kehitys sekä perustiedot alueen rakennuksista sekä niiden mahdollisesta rakennushistoriallista ja/tai rakennustaiteellista arvosta. 2 Rakennetun ympäristön historiallinen kehitys Edisholmin saari on pääosiltaan kallioinen saari ja rannat ovat yleensä kivikkoisia. Niityiksi ja viljelykseen sopivia alueita on varsin niukasti, minkä takia saareen ei syntynyt pysyvää asutusta, vaikka mantereen puolella on syntynyt useita tiloja (torppia) jo 1800-luvun alkupuolella. Edesholmen esiintyy jo kuninkaan kartalla vuodelta 1776. Vanhin arkistoista löydetty tarkempi kartta alueesta on rajankäyntikartta vuosilta 1766-1767 Björckströmin (rusthåll) ratsutilasta, johon myös kuului Putvik. Toimitustekstissä mainitaan mm. että kartalle merkitsemättä jääneet saaret, Edes Holmen, Hästholmen, Mössö, Mickelskären luotoineen ym. kuuluvat myös ratsutilaan. Tekstissä on maininta vuoden 1706 kartasta (ilmeisesti verollepanokartasta) mutta sitä ei löydy arkistoista. Björckströmin talo on piirretty kartalle kahden savupiipun talona, eli se on ollut varsin iso talo ja merkittävä tila jo siihen aikaan. Samaan kokonaisuuteen kuuluva Putvik oli pienempi vain yhden savupiipun talo. Björckströmin rusthållin nimi on sitten joskus 1800-luvun alussa muuttunut Bergstadiksi.

Björckström ja Putvik rusthåll rajankäyntikartta ja selitelmä 1766-1767. Vuoden 1841 pitäjänkartasto

Vuoden 1841 pitäjänkartalla, joka on kooste vanhemmista kylien ja talojen tilakartoista, näkyy Edisholmenin saaren luoteisrannalla olevan pieni viljelty niitty/pelto. Asuinrakennuksia ei ole merkitty.

Pitjänkartalla vuodesta 1841 näkyy pelto/niitty Edisholmilla.

Samalla kartalla näkyy Putvikin ja Bergstadin talojen tilakeskukset. Begstadin talon alue näkyy vaaleampana, koska kartta on todennäköisesti 1800-luvun alkupuolelta, kun naapurikylän kartat ovat noin 1830-40 luvulta. Kartta on eri mittakaavassa kuin yllä oleva.

Senaatin kartasto 1872 Senaatin kartaston kartta vuodelta 1872 osoittaa Wårby strömmenin alueen rakennukset, pellot ja niityt sekä tiet. Senaatin kartastolla oli myös tärkeä sotilaallinen tavoite ja merkitys, minkä takia erityisesti tiet, asutus, rannikko ja ranta-alueet kartoitettiin varsin tarkasti. Kuten karttaotteesta ilmenee, oli tie rakennettu rantaan laiturialueelle Wäransbyn puolella ja asutus oli levinnyt molemmissa kylissä rantaan asti. Edisholmenilla näkyy selvästi aidattu viljelysalue, mikä samalla osoittaa, että saari käytettiin muilta osin ehkä metsälaitumena. Saari oli kuitenkin rakentamaton.

Ote senaatin kartastosta vuodelta 1872. Lohkominen Bergstadin ja Putvikin yksinäistaloilla v. 1928

Lohkomisessa muodostettiin 9 tilaa ja Edisholm tuli kuulumaan Edisö nimiseen tilaan RN:o 1:9. Edisön tila oli silloin vielä rakentamaton. Vihreä niittyalue oli merkitty karttaan. Ortoilmakuva vuodelta 1944

Ote alueen ilmakuvasta vuodelta 1944. Imakuvalla näkyy isohko huvila/asuinrakennus talousrakennuksineen saaren länsipäässä. Kävely/kärrysilta saareen oli jo silloin rakennettu. Kuvasta näyttää siltä, että sillan keskiosa olisi perustettu noin kymmenellä ponttoneille taikka puuarkuille. Saaressa näyttää olevan puutarha ja heinäniittyjä. Missä vaiheessa rakennukset oli rakennettu, ei ole tarkkaa tietoa.

Vuoden 1961 peruskartta Vuoden 1961 peruskartalla näkyy Edisön päärakennukset mantereen puolella sekä myös edelleen huvila/asuin rakennus talousrakennuksineen Edesholmenin saarella. Saareen johtava kävely/kärrysilta (arkku- taikka ponttonisilta) oli myös edelleen paikalla ja kunnossa. Niittyalue on jo jonkin verran kasvanut reunoiltaan umpeen.

Ote vuoden 1960 peruskartasta Vuoden 1981 peruskartta Vuoden 1981 peruskartalla ei enää näy saaren päärakennusta, eli se on purettu vuosien 1961 ja 1981 välillä. Saunarakennus nimennokalla ja yksi talousrakennus ovat vielä jäljellä. Ranta- ja reunalepikot ovat pienentäneet avoimen niittyalueen entisestään ja itäosan kuusikot ovat muuttuneet enemmän mäntyvaltaisiksi. Kiinteän laiturin osat näkyvät tällä kartalla tarkemmin sekä mantereen että saaren puolella. Lohkomistoimituksessa 1969, jolloin Edisholm muodostettiin itsenäiseksi tilaksi, on merkintä ainoastaan niemenkärjen saunarakennuksesta. Todennäköisesti päärakennus on purettu (tuhoutunut tulipalossa?) vuosien 1961 ja 1969 välillä.

Vuoden 1981 peruskartalla on ainoastaan niemenkärjen saunarakennus jäljellä. 3 Yhteenveto

Historiallisesta kartta-aineistosta käy ilmi, että osa Edesholmenin saaren länsipäästä on osittain vanhaa kulttuuriympäristöä, joka on ollut viljelyskäytössä lähinnä heinäniittynä jo 1800-luvun alkupuolelta Porkkalan luovutukseen asti vuonna 1945. Sen jälkeen niittyalue on hoitamattomana vähitellen kasvanut umpeen.

Silta saareen on varmaan rakennettu saaren rakennusten rakentamisen aikoihin 1930-luvulla ja se oli paikallaan vuoteen 1990 asti.

Saaren rakennukset oli rakennettu joskus 1930-luvulla. Tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Päärakennus talousrakennuksineen on purettu joskus 1960-luvulla. Epävirallisten tietojen mukaan rakennus olisi palanut maan tasalle.

Tuhoutuneista rakennuksista ei ole löytynyt valokuvia.

Entisestä pihapiiristä ja rakennelmista ei ole enää paljon jäljellä maastossa, eikä sitä tarvitse erikseen huomioida alueen kaavoituksessa.

Liite 6 Bilaga 6