Marraskuu 4/2018 Kutsu syyskokoukseen 1200-luvun penninki Ravattulan Ristimäeltä Porin siltapoletit ABN kokoontui Liettuassa Henkilöuutisia 409. huutokauppa Balderin salissa 24.11. NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Ravattulan kirkosta löytynyt götanmaalainen penninki 1200-luvun alkupuolelta. Kuva: Juha Ruohonen. (Lähemmin s. 88.)
96
Embed
27335NumismaattiLehti 4 2018 · Nordisk numismatisk årskrift 1997–99 (2004), 170–186. THE FINNISH NUMISMATIC JOURNAL In this issue: Juha Ruohonen gives an account of the coins
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Marraskuu 4/2018Kutsu syyskokoukseen1200-luvun penninki Ravattulan Ristimäeltä Porin siltapoletitABN kokoontui LiettuassaHenkilöuutisia409. huutokauppa Balderin salissa 24.11.
KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN(huutokauppaviikon to klo 18 mennessä)sähköpostilla [email protected] 050 577 0301tai kirjeitse Mechelininkatu 15 B 47, 00100 Hki YHDISTYKSEN PANKKITILIT THE BANK ACCOUNTS OF THE SOCIETY Huutokaupat – AuctionsFI97 5780 3820 0450 10 / OKOYFIHH
Muut maksut – Other paymentsFI48 1025 3000 2168 31 / NDEAFIHH
NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTITOIMITUSTuukka Talvio (vast.) ja Yrjö HyötyniemiISSN 1235-4252. Painos 1 500 kappaletta. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun.
KERHOTAntiikki Pekka Kemppinen 040 530 1693Kunniamerkit Tuomas Hyrsky 040 550 2367Setelit Antti HeinonenSeniorit Yrjö Hyötyniemi 040 348 7477
Kerhojen kokoukset alkavat klo 18.00 ja ne pidetään yhdistyksen huoneistossa.
HUUTOKAUPAT – AUCTIONS 2018
24.11. Helsinki SNY 409
16.2. Helsinki SNY 41017.4. Helsinki SNY 41114.9. Helsinki SNY 41223.11. Helsinki SNY 413
87
Kutsu Suomen Numismaattisen Yhdistyksen syyskokoukseen
Kokous pidetään tiistaina 4.12.2018 kello 18:00 alkaen yhdistyksen toimitiloissa, Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki.
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 §:ssä mainitut asiat: – Valitaan puheenjohtaja vuosiksi 2019–2020 – Valitaan kolme hallituksen jäsentä vuosiksi 2019–2020. Erovuorossa ovat Timo Helle, Jyrki Muona ja Jani Oravisjärvi– Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille varamiehet– Määrätään jäsenmaksut vuodelle 2019– Vahvistetaan vuoden 2019 talousarvio– Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle 2019– Käsitellään hallituksen esitys kunniajäseneksi kutsumisesta Tarjolla glögiä ja tähtitorttuja. Tervetuloa!
Seuraava numero
Seuraava numero ilmestyy helmikuun alussa. Lehteen tarkoitettu aineisto pyy-detään lähettämään Tuukka Talviolle vuodenvaihteeseen mennessä, mielui-ten sähköpostilla [email protected].
Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoitta-maan, mikäli kirjoitusta ei saa myöhem-min julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla.
Uusi kirja Suomen seteleistä
Marraskuun jälkipuolella julkistettiin Suomen Pankin Rahamuseossa täy-delle salille yhdistyksemme entisen puheenjohtajan Antti Heinosen uu-sin setelikirja, Ruplista markkoihin – Suomen suuriruhtinaskunnan setelit 1812–1898 (Suomen Pankki – Edita, Helsinki). Kyseessä on neljäs nide erit-täin edustavassa sarjassa, jossa on nyt esitelty kaikki Suomessa käytetyt seteli-tyypit Venäjän ajan alusta euron ensim-mäiselle vuosikymmenelle. Pyrimme saamaan teoksesta esittelyn lehden seuraavaan numeroon.
1 Kohteesta tarkemmin ks. Ruohonen 2013, 2015 ja 2017.
Suomen vanhimman tähän mennessä tunne-tun kirkkorakennuksen jäännökset todettiin Aurajoen varrelta Kaarinan Ravattulan ky-lästä vuonna 2013. Kun kylän peltoaukean keskellä sijaitsevalla metsäisellä Ristimäellä aloitettiin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kaivaukset tämän kirjoittajan johdolla vuonna 2010, pyrkimyksenä oli varmistaa todeksi olettamus mäellä sijaitse-vasta ruumiskalmistosta. Tieteelliseksi sen-saatioksi kohde osoittautui, kun ristiretki- ja varhaiskeskiaikaisen kalmiston keskeltä saatiin tutkimusten jatkuessa esiin varhai-sen kirkkorakennuksen kivijalka.1 Tällä hetkellä kohteen kaivaukset ovat tauolla, mutta käynnissä on vuosina 2010–2016 kerätyn arkeologisen tutkimusmateriaalin kokonaisvaltainen tutkimus.
Erityisesti tämän julkaisun lukijoita kiin-nostava aineisto koostuu paikalta löytyneistä rahoista. Kaivauksista on vuosien 2013–2016 aikana saatu talteen kaikkiaan 22 varhais-keskiaikaista hopearahaa tai sellaisen frag-menttia. Näistä yhteensä kaksikymmentä on kirkon sisäpuolisista kerroksista kirkko-salista ja kuorihuoneesta. Monet löytyneistä rahoista ovat kooltaan varsin pieniä frag-mentteja, joiden tunnistaminen on osoittau-tunut haasteelliseksi. Fragmenteista rahojen alkuperäistä painoa tai kokoa on myös han-kala luotettavasti arvioida. Pääosa Ristimäen suhteellisen ehjinäkin säilyneistä rahoista on varsin hauraita, kuluneita ja etenkin niiden reunoista on murtunut palasia.
Kaikki tähän mennessä tunnistetut rahat ajoittuvat 1100- ja 1200-lukujen vaihteeseen.
1. Ravattulan kirkosta löytynyt götanmaalai-nen penninki 1200-luvun alkupuolelta (TYA 900:5). Kuva: Juha Ruohonen.
2. Ravattulan raha in situ. Kuva: Juha Ruohonen.
89
Näiden joukossa on sekä gotlantilaisia että mannerruotsalaisia rahoja. Osasta tunnetaan entuudestaan vain yksittäisiä kappaleita, ja aineistossa on myös useita Suomen oloissa harvinaisia, jopa aiemmin kokonaan tunte-mattomia rahatyyppejä. Yksi tällaisista (TYA 900:5; kuva 1) löytyi vuoden 2013 kaivauk-sissa Ravattulan kirkkorakennuksen keski-akselin eteläpuolelta, kirkkosalin itälaidalta, kirkon lattian alle kertyneestä stratigrafisesta maakerroksesta.
Kyseessä on useaan osaan hajonnut, säi-lyneeltä osin 0,08 g painava ja yksipuolisesti lyöty hopearaha, jonka halkaisija on noin 12 mm. Brakteaatin kuva-aiheena on rahaa kiertävän matalan kehän sisäpuolella oleva kuunsirppi (puolikuu) ja kuusisakarainen tähti, jonka väleissä on kookkaat ympyrä-kuviot. Lars O. Lagerqvist on ajoittanut ra-hatyypin (LL XIX:1) 1200-luvun alkuun, ja hän on pitänyt sitä joko götanmaalaisena tai norjalaisena.2
Rolf Alstertun ja Bengt Hemmingsson tarkastelivat rahatyyppiä vuonna 1979 jul-kaistussa artikkelissa En götalandsbrakteat från 1200-talet.3 Tutkimukseen analysoi-tujen kuuden tunnetun rahan keskipaino oli 0,10 g ja niiden hopeapitoisuus korkea. Tuolloin tiedossa olevien rahojen löytötie-tojen perusteella he päätyivät tulokseen, jonka mukaan rahatyyppi olisi tosiaan gö-tanmaalainen ja sitä olisi lyöty viimeistään 1230-luvulla. Samankaltaisista norjalaisista rahoista nämä eroavat kirjoittajien mukaan niin muotonsa, painonsa kuin korkean ho-peapitoisuutensakin puolesta. Kuva-aiheena norjalaisissa rahoissa saattoi esimerkiksi olla kahdeksansakarainen tähtikuvio tai tähden
tilalla aurinko. Ajankohdan norjalaisia ra-hoja ja rahanlyöntiä on vastikään käsitellyt Linn Eikje Ramberg Tukholman yliopis-toon 2017 esittämässään väitöskirjassa. Väitöksessä tekijä liitti tähtikuvion sisältämät rahat luokkaan STJ ja alkuperältään pää- asiassa norjalaisiksi, vaikka niitä on tavat-tu suhteellisen runsaasti myös lähialueilta, etenkin Ruotsista. Ruotsalaisia saattaisivat Rambergin mukaan kuitenkin olla juuri tässäkin käsiteltävät kuusisakaraista täh-teä kuvaavat rahat, joissa on usein esitet-ty myös kuu.4 Ravattulan löydön myötä rahatyyppiä on entistä haastavampaa mieltää norjalaiseksi, sillä kyseisellä alueella lyödyt ajankohdan rahat puuttuvat Suomesta kokonaan.
Götanmaalaisuuden puolesta puhuvat kaikki tunnetut rahatyypin edustajat, sil-lä niitä oli ennen Ravattulan kirkkolöytöä saatu talteen vain Manner-Ruotsin alueelta. Löydöt on tehty Smoolannista Halltorpin kirkosta (3 kpl kätkö- ja yksi kertymälöy-tönä), Ångermanlandista Torsåkerin kir-kosta (kertymälöytö) sekä Itä-Götanmaalta Brunnsgårdenista (kätkölöytö) ja Skedevin kirkosta (kertymälöytö).5 Kenneth Jonsson pohti vuonna 1992 tunnettujen rahojen – joukosta puuttui vain vuoden 1993 kirkko- kaivauksissa löytynyt Skedevin raha – pe-rusteella rahatyypin ajoitusta, ja hän ajoitti rahan noin vuoteen 1240. Näitä rahoja olisi siis lyöty Lödösessä Ruotsin kuningas Eerik XI Eerikinpojan toisen hallintokauden aika-na vuosina 1234–1250. Mutta kuten Jonsson artikkelissaan totesi, niin tämän rahan, kuin monen muunkin 1200-luvun alkupuolen
90
ruotsalaisen rahatyypin, ajoitukseen liittyi monia epävarmuustekijöitä.6
Rahan ajoitus noin vuoteen 1240 vaikut-taakin Ravattulan Ristimäen löydön kannalta liian myöhäiseltä, etenkin jos vielä ajatel-laan sen olleen jonkin aikaa kierrossa ennen päätymistään Ravattulaan. Ajatusta hieman vanhemmasta rahatyypistä tukevat muut, toistaiseksi julkaisemattomat Ristimäen kir-kon lattian alta löytyneet rahat. Kyseessä on kertymälöytö, josta myös näyttäisivät kokonaan puuttuvan tietyt nuoremmat, 1220-luvun jälkeiset rahatyypit. Jos rahatyy-pille otetaan ajoitukselliseksi lähtökohdak- si Halltorpin kirkon kätkölöydöllekin alun perin esitetty vuosi noin 1230, kuvamotii-vina tähden ja kuun esittävä brakteaatti on mahdollista sijoittaa 1210- tai 1220-luvuille. Raha saattaisikin kuulua siis Eerik Eerikin- pojan ensimmäiselle hallituskaudelle, tai olla tätäkin varhaisempi. Vanhempi ajoitus sopii myös Ristimäen laajempaan arkeologiseen kontekstiin, sillä kirkko todennäköisesti hy-lätään vuosisadan ensimmäisen puoliskon aikana.
Joka tapauksessa kyseessä on toistaisek-si ainoa götanmaalaisena pidetyn tyypin LL XIX:1 edustaja Suomesta. Täällä varhai-set mannerruotsalaiset rahat ovat muutoin-kin hyvin niukasti edustettuina Suomen raha-aineistossa, sillä 1200-luvun puolivä-liin asti kiertäneet rahat olivat suurelta osin gotlantilaista alkuperää.7 Ennen Ravattulan Ristimäen aineistoa on 1200-luvun alku-puolen Ruotsin mantereella lyötyjä rahoja ollut tiedossa ainoastaan viisi kappaletta, joista neljä on Ahvenanmaan Jomalan ja Lemlandin Lemböten kirkoista sekä yksi
vuosisadan puoliväliin ajoitettu Turun Koroisista.8 Vastaavia 1100-luvun lopun ra-hoja on Suomesta tunnettu yhteensä vain neljä: yksittäiset Halikon Rikalanmäen ruu-miskalmistosta ja Ahvenanmaan Finströmin kirkosta sekä kaksi kappaletta Nousiaisten Moision Myllymäen kalmistosta.9 Mainitut löydöt ovat lähes poikkeuksetta sveanmaa-laisia, Lembötestä löytyneitä göötanmaalai-sia rahoja lukuun ottamatta.
Ravattulan Ristimäen löytökokonaisuu-desta on tekeillä yksityiskohtainen, myös kansainväliselle yleisölle suunnattu tieteelli-nen artikkeli. Vaikka kirkon lattian alta löy-tyneiden rahojen lukumäärä ei ole suuri, muodostavat ne tieteellisesti merkittävän läpileikkauksen varhaisista, 1100- ja 1200- lukujen vaihteessa käytössä olleista rahoista Suomessa. Sen lisäksi, että löytöaineistossa on maastamme aiemmin kokonaan tunte-mattomia rahatyyppejä, sisältyy aineistoon myös Ruotsissa vain harvoin tavattuja ra-hoja ja niiden variantteja. Koska Ravattulan kirkko on ollut muutamista maalaiskylistä koostuneen yhteisön käyttämä pieni seutu-kirkko, kertovat löydöt samalla ajankohdan rahankäytöstä myös yleisellä tasolla.
KirjallisuusAlstertun, Rolf & Hemmingsson, Bengt 1979: En
götalandsbrakteat från 1200-talet. Myntkontakt 8/1979, 156–157.
Jonsson, Kenneth 1992: Erik Knutsson eller Erik Eriksson? Svensk Numismatisk Tidskrift 1992:4/5, 104–106.
Klackenberg, Henrik 1992: Moneta Nostra. Monetariseringen i medeltidens Sverige. Lund Studies in Medieaval Archaeology 10.
LL = Lagerqvist, Lars O. 1970: Svenska mynt under vikingatid och medeltid. Stockholm.
91
Ramberg, Linn Eikje 2017: Mynt er hva mynt gjør. En analyse av norske mynter fra 1100-tallet: pro-duksjon, sirkulasjon og bruk. Stockholm Studies in Archaeology 73.
Ruohonen, Juha 2013: Kirkollisen kulttuurin alku-lähteillä. Kaarinan Ravattulan varhaiskeski-aikainen kirkko ja kirkkomaa. Historiallinen Aikakauskirja 4/2013, 433–440.
Ruohonen, Juha 2015: Lähetyskauden muisto-ja: Ravattulan Ristimäen kalmisto, kirkko ja kirkko maa. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, 395–397.
Ruohonen, J. 2017: Ristimäki in Ravattula: On the Remains of the Oldest Known Church in
Finland. Janne Harjula & Sonja Hukantaival & Visa Immonen & Anneli Randla & Tanja Ratilainen (eds.). New Visits to Old Churches: Sacred Monuments and Practices in the Baltic Sea Region. Cambridge Scholars Publishing, 46–60.
Talvio, Tuukka 2002: Coins and Coin Finds in Finland 800–1200. Iskos 12.
TYA = Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kokoelmat.
Wiséhn, Eva 2004. Coin finds 1997. The Royal Coin Cabinet, Stockholm. Nordisk numismatisk årskrift 1997–99 (2004), 170–186.
THE FINNISH NUMISMATIC JOURNAL
In this issue:
Juha Ruohonen gives an account of the coins found in the excava-tions of what appears to have been Finland’s oldest known church building at Ristimäki in Kaarina, near Turku. There were 22 coins and coin fragments from Gotland and mainland Sweden, most of them poorly preserved and dating from the 12th and early 13th cen-turies. One of the coins was in a better condition than the others (see cover picture), a very rare Götaland penny from the early 13th
century. – The stone foundation of a wooden church building was discovered in 2013.
Antti Vuori discusses the dating and classification of the bridge to-kens used in the town of Pori in the early 20th century. They are the best-known bridge tokens of Finland.
Frida Ehrnsten, President of the Association of Baltic Numismatists, gives a report on the annual meeting of the ABN in Vilnius in September
92
Porin siltapoleteista
1 Nygård 1984.
Antti Vuori
Suomen harvalukuisista siltapoleteista taval-lisimpia ovat Porin siltapoletit. Niitä on kahta eri tyyppiä. Vanhempaan sarjaan kuuluvat alumiiniset poletit nimellisarvoilla 12 ja 20 [penniä] (kuvat 1 ja 2) ja uudempaan kuu-luvat alumiiniset poletit nimellisarvoilla 75 [penniä] sekä 1, 2 ja 2:50 [markkaa] (kuvat 3–6). Pekka Nygård julkaisi 1984 laajan ar-tikkelin Porin siltapoleteista.1 Siinä on kui-tenkin vain niukalti tietoja vanhemmasta polettisarjasta ja etenkin tämän sarjan po-lettien käyttötavoista. Tämän artikkelin ta-voitteena on täydentää erityisesti näiltä osin Nygårdin artikkelin tietoja.
Porin siltayhtiön vanhempi polettisarja otettiin käyttöön maaliskuussa 1910. Asiaa koskevissa lehti-ilmoituksissa mainittiin poleteilla pyrittävän liikenteen sujuvoitta-miseen ja että niitä myytiin vain erissä alen-nuksella, joka riippui ostettavasta määrästä:
Liikennettä harjoittavalle yleisölle saam-me täten ilmoittaa, että laskuun merkityt ajot sillan yli ovat tästä päivästä lakkau-tetut. Turhan viivytyksen välttämiseksi sil-tamaksua maksettaissa olemme ottaneet käytäntöön poletit, ja ne jotka tahtovat niitä hyväkseen käyttää, saavat niitä W. Rosenlew & C:o Osakeyhtiön konttorista täältä. Vähin
5. PORIN SILTA / 2. Alumiinia, n. 22,3 mm.
6. PORIN SILTA / 2:50. Alumiinia, n. 24,5 mm.
1. *BJÖRNEBORGS BRO A.B*PORIN SILTA O.Y 12 / BBAB. Alumiinia, n. 19,5 mm.
2. *BJÖRNEBORGS BRO A.B*PORIN SILTA O.Y 20 / BBAB. Alumiinia, n. 21,5 mm.
3. PORIN SILTA / 75. Alumiinia, n. 20,5 mm.
4. PORIN SILTA / 1. Alumiinia, n. 21,0 mm.
93
polettiluku, joka yhdellä kerralla myydään, on 50 kpl. Alennusta myönnetään ostettaissa 50 polettia 5 % ja 100 polettia 10 %. Porissa 1 p:nä maalisk. 1910. Porin Siltayhtiö.2
Ennen polettien käyttöönottoa Porin sil-tayhtiö oli anonut senaatilta lupaa siltapo-lettien myymiseen.3 Anomuksessa viitattiin siihen, että läänin kuvernööri oli vuonna 1855, kun Kokemäenjoen ylittävä ponttoni-silta ”Charlotta” (kuva 7) otettiin käyttöön, oikeuttanut yhtiön kantamaan sillan käy-töstä vahvistetun taksan4 mukaisia maksuja. Senaatin lausunnossa asiasta todettiin kui-tenkin, että siltapoletit ovat lippuja, joita on pidettävä kuitteina, eikä niiden käyttämiseen siis tarvita lupaa (kyse ei toisin sanoen ol-lut lain tarkoittamista ”rahamerkeistä”, joi-den liikkeelle laskeminen oli luvanvaraista). Anomuksen yhteydessä kävi myös ilmi, että
3 Björneborgs Tidning 31.8.1909; Kansalainen 30.8.1909.4 Satakunnan Kansa 29.9.1926.5 Björneborgs Tidning 7.5.1918; Satakunnan Kansa 3.5.1918, 4.5.1918.6 Satakunnan Sanomat 22.3.1916; Satakunta 21.3.1916; Sosiaalidemokraatti 21.3.1916.
aiotut poletit olivat nimellisarvoltaan 12 ja 20 penniä.
Erilaisten siltamaksujen lista oli 1910- luvulla varsin laaja (kuva 8), mutta paria poikkeusta lukuun ottamatta 12 ja 20 pennin poletit riittivät kattamaan ne.5 Siltamaksua maksettaessa poletteja tarvittiin käytän-nössä kuitenkin joissain tapauksissa useita kappaleita.
Siltapolettien käyttötapaa muutettiin maaliskuussa 1916. Muutosta selostet-tiin sekä sanomalehdissä julkaistuissa ly-hyissä uutisissa että ilmoituksissa: Porin ponttoonasillalla siltamaksua suorittavaa yleisöä kehotetaan pudottamaan siltavar-tijan antaman tarkastusmerkin vartijalla olevaan merkkisäilöön. Porissa maalisk. 20 p:nä 1916. Porin Siltaosakeyhtiö.6
7. Kokemäenjoen ylittävä ponttonisilta ”Charlotta” (postikortti 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta).
94
Asian uutisoinnin yhteydessä todettiin myös, että siltavartijan tulee kunkin päivän iltana suorittaa siltayhtiön johtajalle rahassa merkkisäiliöön kertyneiden merkkien mää-rää vastaava summa.7
Muutos liittyi ilmeisesti siihen, että silta-yhtiön osake-enemmistö oli siirtynyt kau-pungin omistukseen ja yhtiölle oli valittu uusi toimeenpaneva johtaja. Asiaa pohjusti helmikuussa nimimerkillä ”Joukko kaupun-kilaisia” eri lehdissä julkaistu kirjoitus, jossa todettiin mm. seuraavaa:
Mielestämme sopisi täällä samallainen järjestely siltamaksujen kannossa otetta-waksi käytäntöön kuin on olemassa esim. Helsingin ja Korkeasaaren wäliä kulkewis-sa höyrylaiwoissa. Maksaja saa peltistä teh-dyn kupongin, joka pistetään n.s. ”pyssyyn”, mikä awataan yhtiön konttorissa ja pyssystä löytywistä kupongeista joutuu asianomai-nen maksun perijä tekemään tilityksen yh-tiön konttoriin.8
Kirjoituksessa todettiin edelleen, että ku-pongit (poletit) voisivat olla samanlaisia, kuin oli jo käytössä ennakko-ostoa varten. Lisäksi korostettiin, että järjestely selkiinnyt-täisi siltamaksujen tilitystä, mikä olisi myös siltavahdin kannalta suotavaa. Epäselväksi tässä yhteydessä kuitenkin jää, miten en-nakkoon myytävien polettien suhteen oli tarkoitus toimia.
Ponttonisillan käytössä oli ajoittain jäiden ja tulvavesien aiheuttamia katkoksia, min-kä vuoksi jo 1800-luvun puolella esitettiin kiinteän sillan rakentamista Kokemäenjoen poikki. Asia eteni kuitenkin verkkaisesti ja vasta vuoden 1925 alussa Porin kaupunki
7 Björneborgs Tidning 21.3.1916; Satakunta 18.3.1916.8 Satakunnan Sanomat 9.2.1916; Satakunta 8.2.1916.9 Satakunnan Kansa 8.6.1924, 26.9.1926, 29.9.1926; Waldenström 2014: 232–233.10 Satakunnan Kansa 26.9.1926, 28.9.1926.11 Satakunnan Kansa 15.2.1925.
hyväksyi sopimuksen kiinteän sillan ra-kentamisesta edellisenä vuonna järjestetyn suunnittelukilpailun tulosten pohjalta.9 Uusi silta (kuva 9) vihittiin käyttöön 26.9.1926 ja vanha ”Charlotta” ponttonisilta purettiin.10
Uuden sillan myötä nostettiin esille myös kysymys siitä, kannetaanko jatkossa silta-maksuja vai ei.11 Tähän liittyen vaativat
8. Siltamaksut Porin ponttonisillalla (Satakunnan Kansa 4.5.1918).
95
Pohjois-Satakunnan manttaalinomistajat syyskuussa 1927 Porin sillan siltamaksujen kannon lopettamista ja päättivät jättää valtioneuvostolle asiaa koskevan anomuk-sen.12 Erinäisten vaiheiden jälkeen antoi Korkein hallinto-oikeus vuonna 1929 asias -ta kuitenkin päätöksen, jonka mukaan Porin kaupunki oli oikeutettu kantamaan silta-maksuja.13
Siltamaksujen kantamisen ohella keskus-telua käytiin myös siitä, eikö siltamaksujen perimiseen olisi mahdollista saada ajanmu-kaisempaa ja täydellisempää kontrollia.14 Rahatoimikamari ehdotti mm. siirtymis-tä järjestelyyn, jossa olisi samanaikaises-ti kaksi siltavahtia, joista toinen toimisi
12 Satakunnan Kansa 11.9.1927, 24.2.1928.13 Satakunnan Kansa 7.2.1929; Uusi Aika 7.2.1929.14 Satakunnan Kansa 26.8.1925, 13.10.1926.15 Satakunnan Kansa 20.10.1926.16 Satakunnan Kansa 3.11.1926, 4.11.1926; Uusi Aika 4.11.1926.17 Nygård 1984.18 Satakunnan Kansa 11.3.1921, 30.3.1922, 11.9.1927; Uusi Aika 11.2.1921.
”kontröllöörinä”. Lisäksi käytössä olisivat erilliset ”ylikulkuliput”.15 Valtuuston koko-uksessa 2.11.1926 mainittiin tähän liittyen sekä ennakkoon myytävät piletit että pole-tit.16 Koska kokouksessa esitettiin n.s. mak-supolettien käyttöönotto, voidaan olettaa, että vanha polettisarja ei enää ollut käytössä. Uusien polettien hankinta käynnistettiin joka ta pauksessa välittömästi valtuuston 2.11. pitämän kokouksen jälkeen.17
Läänin maaherran vahvistamia uusia ko-rotettuja siltamaksuja oli alettu periä vuonna 1922.18 Taustalla oli rahan arvon voimakas heikkeneminen, minkä vuoksi vanhan silta-taksan käyttö oli tuottanut jo useana vuonna siltayhtiölle huomattavia tappioita. Uuden
9. Porin vuonna 1926 valmistunut uusi silta (postikortti 1930-luvulta).
96
sillan käyttöönoton jälkeen marraskuun alussa 1926 julkaistiin lehdissä vastaava luet- telo sisäministerin vahvistamista siltamak-suista.19 Uusi polettisarja kattoi hyvin nämä maksut lukuun ottamatta yksittäisestä nauta-eläimestä perittyä 25 penniä ja irtaimesta tai lisähevosesta perittyä 50 penniä. Nygårdin (1984) mukaan poletit jäivät pois käytöstä todennäköisesti vuonna 1934. Siltamaksujen kantaminen puolestaan lopetettiin vuoden 1945 alusta lukien.
Valtuuston kokouksessa 2.11.1926 mainit-tiin myös siltapiletit. Tällaisia lippuja myös tilattiin, mutta niistä ei ole tarkempaa tietoa. Hankittaviin lippuihin kuului ilmeisesti aina-kin sellaisia, jotka oli tarkoitettu annettavaksi niille, ”jotka mennessään maksavat siltamak-sun myöskin paluumatkalta”.20 Nygårdin (1984) mukaan tunnetut liput olisivat toden-näköisesti 1930-luvun alusta siltamaksujen tehostetun kantojärjestelmän ajalta (1931). Niitä on ollut ainakin arvoilla 2 mk21 sekä 3 ja 5 mk (kuva 10).
Yhteenvetona voidaan todeta, että eten-kin 1910-luvulla siltapoletteja käytettiin eri tavoin sekä ennakkoon myytävinä alennus-poletteina että suoritettujen siltamaksujen kontrollointiin. Ne eivät kuitenkaan rat-kaisseet maksujen kontrollointiin liittyneitä
19 Satakunnan Kansa 5.11.1926; Uusi Aika 7.11.1926.20 Satakunnan Kansa 3.11.1926; Uusi Aika 4.11.1926.21 Nygård 1984.
ongelmia, jotka polettien käyttöönotos-ta huolimatta näyttävät jatkuneen pitkälle 1920-luvulle ja ilmeisesti jopa 1930-luvun puolelle.
KirjallisuusNygård, P. 1984: Porin siltarahoista. Numis maatikko
1984:6, 220–224.
Waldenström, S. 2014: Björneborgs historia I. Björneborg: Svenska Kulturfonden i Björneborg.
Sanomalehtihaut on tehty käyttäen Kansalliskirjaston digitoitua aineistoa vuosilta 1771–1929 (rajatussa käytössä 1930–). Saatavissa: http://digi.kansal-liskirjasto.fi.
10. Porin siltamaksulipukkeet 3 mk ja 5 mk (to-dennäköisesti 1930-luvulta).
97
Baltian numismaatikkojen vuosikokous VilnassaFrida Ehrnsten
Baltian numismaatikkojen järjestö Asso-ciation of Baltic Numismatists kokoontui tänä vuonna Vilnassa 14.–16.9. Vuonna 2005 perustetun järjestön tavoitteena on saattaa yhteen Baltian numismaattisen aineiston kanssa työskenteleviä henkilöitä, edistää yh-teistyötä sekä toimia väylänä, jonka kautta voi jakaa tietoa esimerkiksi tutkimuksesta, uusista julkaisuista, rahalöydöistä ja muista ajankohtaisista asioista. Näin tehtiin myös tänä vuonna, yhden viikonlopun kestävän intensiivisen tapaamisen aikana.
Tapaamiseen saapui edustajia Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Valko-Venäjältä. Lisäksi vieraana oli kaksi arkeologia Uk -
rai nan Odessasta. Suomesta osallistuivat Tuukka Talvio ja Frida Ehrnsten. Järjestön kolmannen suomalaisjäsenen, maaliskuus-sa edesmenneen Hannu Sarkkisen muis-toa kunnioitettiin kokouksen yhteydessä. Tapaaminen alkoi vapaamuotoisella illanvie-tolla perjantaina Liettuan Kansallismuseon niin sanotussa Kanalassa, museon sii-pirakennuksessa, jossa sijaitsevat myös raha kokoelmien parissa työskentelevien työhuoneet sekä edustushuone. Ilta sujui runsaan tarjoilun ja leppoisan keskustelun merkeissä.
Lauantaiaamu alkoi seminaarilla. Tuukka Talvio puhui ensin numismatiikan nyky -
ABN:n vuosittainen ryhmäkuva. Kuvan otti Rūta Kuodytė Pūčkoriain näköalapaikalla.
98
tilanteesta Suomessa, jonka jälkeen esitel-miä pidettiin kronologisessa järjestyksessä. Risto P. Koovit puhui Rooman ensimmäi-sen ja toisen vuosisadan rahoista ja tutki-muksistaan liittyen rahojen arvoon niiden käyttöaikana. Mārtiņš Vāveris antoi hyvän yleiskatsastuksen Latvian roomalaisista ra-halöydöistä, joita on Baltiasta huomattavasti enemmän kuin Suomesta. Tämän jälkeen siirryttiin viikinkiajan puolelle. Viron Ivar Leimus kertoi uuden kätkölöydön harvi-naisista viikinkiaikaisista rahoista ja Mauri Kiudsoo ensimmäisistä Tallinnan kaupun-gista löytyneistä viikinkiaikaisista rahoista. Anda Ozoliņa Latviasta kertoi Jaunžūlasta peräisin olevasta grivnasta eli maksuhopea-tangosta. Omassa esitelmässäni siirryttiin jo keskiajan puolelle, kun esittelin Koroisten rahalöytöjä ja miten ne kertovat myös yh-teyksistä Baltiaan.
Tämän jälkeen kieli vaihtui venäjäksi. Valkovenäläinen Ivan Sintchouk piti myös Suomen kannalta mielenkiintoisen esitel-män siitä, miten Venäjällä valmistauduttiin ja reagoitiin ensimmäiseen maailmansotaan muuttamalla rahojen kurssia vuosina 1914–1918. Dalia Grimalauskaitė Liettuan kan-sallismuseosta esitteli vuosien 1914–1915 hyväntekeväisyysmerkkejä ja Rūta Kuodytė kertoi professori Vytautas Landsbergisin tari-nan merkkien kautta. Lopuksi Vincas Ruzas luki tänä vuonna poismenneen keräilijän Vladimir Kakoshkinin muistokirjoituksen.
Kahvitauolla oli hieman aikaa käydä tutus-tumassa Kansallismuseon väliaikaisen näyt-telyyn, jossa oli esillä Liettuan valtioon ja sen historiaan liittyvää modernia mitalitaidet-ta. Näyttelyn kautta pyrittiin myös tuomaan esille, kuinka mitalit pieninä veistoksina voivat viestiä hyvin paljon maan historias-ta, kulttuurista ja koulutuksesta. Kokouksen ekskursio-osuus alkoi seminaarin jälkeen,
jolloin siirryttiin Liettuan suuriruhtinaitten palatsiin. Museo oli täynnä loistoesineitä, ja ilmeisesti sillä on nykyään käytössään huomattavasti enemmän varoja näyttelyiden tuottamiseen, kuin sen kanssa kävijöistä kil-pailevalla Kansallismuseolla. Myös kokoel-mapolitiikan kannalta museot ovat ajoittain joutuneet törmäyskurssille, kun molemmat haluavat kokoelmiinsa esimerkiksi arkeo-logisia löytöjä.
Ison ja aika uuvuttavan palatsimuseon jälkeen Pushkinin museo Vilnan ulkolai-dalla tarjosi sympaattisen hengähdystauon. Museo sijaitsee puurakennuksessa, jossa ru-noilijan poika Grigorij Pushkin ja hänen vai-monsa Varvara asuivat kuolemiinsa saakka. Museo-opastuksen jälkeen matka jatkui ar-keologisilla kohteilla Pūčkoriain mäkilinnan luona ja Rokantiškėsin keskiaikaisilla linnan-raunioilla. Illan jo hämärtyessä saavuimme Medininkain restauroituun linnaan, jossa meille oli järjestetty opastettu kierros. Linna sijaitsee lähellä Liettuan ja Valko-Venäjän rajaa.
Kaikkien ollessa päivän ohjelman jälkeen väsyneitä ja nälkäisiä pidimme lyhyen viral-lisen vuosikokouksen, jonka yhteydessä päätettiin muun muassa, että kokous vuon-na 2019 pidetään Suomessa. Tämän jälkeen ilta jatkui ruokailun, juomien ja myös laulun merkeissä. Illan päätteeksi eri maiden osal-listujat nimittäin esittivät kansallislaulunsa Baltian maiden itsenäisyyden 100-vuotis-muiston kunniaksi. Suomi ja Viro pystyivät tässä asiassa yhdistämään voimansa, ja laula-maan Fredrik Paciuksen sävellyksen sulassa sovussa samanaikaisesti molemmilla kielillä. Tämän jälkeen oli aika julistaa kokous päät-tyneeksi. Hotelliin palattuamme ja seuraa-van päivän kotimatkan aikana ehdimmekin jo sitten tehdä suunnitelmia ensi vuonna Suomessa järjestettävälle kokoukselle.
99
Kauko Hämäläinen 80-vuotias
Opetusneuvos Kauko Hämäläinen täytti 80 vuotta 19.1.2018. Merkkitapausta juhlittiin Suomen Numismaatikkoliiton kevätkokouk-sessa Helsingissä huhtikuussa, jolloin Kauko vastaanotti liiton pronssisen ansiomitalin n:o 214. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun liiton ansiomitali myönnettiin Suomen Numismaattisen Yhdistyksen aloitteesta. Koska SNY:llä on oma ansiomitali, ei liiton mitalin anomiselle ole aiemmin ollut tarvet-ta. Nyt oli, sillä Kaukolla oli jo ennestään SNY:n ansiomitali. Se luovutettiin hänelle yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa 2014.
Kiteellä syntyneellä Kauko Hämäläisellä on takanaan mittava ura opetusalan ammatti-laisena. Päästyään ylioppilaaksi Joensuun ly-seosta hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi pääaineinaan pohjoismainen filologia, germaaninen filolo-gia ja psykologia. Vuonna 1963 hän hakeutui opetusalalle ja työskenteli ensin Helsingin
Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen opetta-jana ja vararehtorina, sen jälkeen Suomen Liikemiesten Kauppaopiston yliopettajana ja lopuksi Helsingin liiketalouden ammatti-korkeakoulun yliopettajana.
Kauko oli keskeinen vaikuttaja ammat-tiyhdistystoiminnassa. Hän toimi lukui-sissa luottamustehtävissä, mm Suomen Kauppaopettajat ry:n puheenjohtajana vuo - sina 1983–1996, Akavan ja Opettajien Am- mattijärjestön hallituksissa sekä muissa toi-mielimissä. Kauko pääsi osallistumaan sekä järjestö- että koulutuspoliittiseen ydinvaikut-tamiseen niin valtakunnallisella, pohjois-maisella kuin EU-tasolla. Akavan ja OAJ:n edustajana kotimaassa ja ulkomailla hänelle kertyi matkapäiviä usein noin sata vuodessa. Opetusneuvoksen arvo myönnettiin Kauko Hämäläiselle vuonna 1998.
Aina ystävällinen ja avulias Kauko on mo-nille tuttu hahmo numismaattisista kokouk -
Kauko Hämäläinen valokuvattuna SNY:n 100-vuotisjuhlassa keväällä 2014. Kuvassa myös Elina Screen. Kuva: Jyrki Muona.
100
sista ja huutokaupoista. Liityttyään vuon-na 1992 Suomen Numismaattiseen Yhdis- tykseen Kauko on ollut aktiivinen jäsen. Hän on osallistunut SNY:n edustajana sekä Nordisk Numismatisk Unionin että Suomen Numismaatikkoliiton kokouksiin vuosien ajan. Kaukon hyvästä kielitaidosta ja van-kasta kokousrutiinista – hän on mm vetänyt Akavan liittokokouksen kaksi kertaa – on ollut suurta hyötyä.
Tämän kirjoittaja, joka toimi 18 vuotta SNY:n huutokaupanhoitajana, on erityisen kiitollinen Kaukolta saamastaan avusta. Aivan ensimmäisiä vuosia lukuun ottamat-ta hän oli mukana vapaaehtoisesti autta-massa jokaisen huutokaupan tekemisessä. Huutokauppapäivinä hän osallistui kohtei-den kuljetukseen, näytteille asettamiseen ja valvomiseen sekä lisäksi kirjasi muistiin saavutetut myyntihinnat. Työpäivät olivat pitkiä, alkaen aamuvarhaisella ja päättyen il-tamyöhällä. Raskasta kannettavaa kertyi ison pakettiautollisen verran, sillä ennen netti-huutokauppoja oli mukaan otettava myös painavat kirjat, kansiot ja raha- ja mitalierät. Myytävät kohteet oli kannettava säilytysti-loista pakettiautoon ja huutokauppapaikalle – eikä Balderin salin kolmanteen kerrokseen ole hissiä. Käytännössä lähes sama aineisto oli vietävä takaisin, sillä painavat massakoh-teet päätyivät yleensä kirjallisia tarjouksia tehneille ostajille. Kerran erään huutokau-pan aikana oli satanut niin paljon lunta, että pakettiauto juuttui kinoksiin. Ongelmasta selvittiin, kun Kauko teki puolen tunnin lumityöt.
Kaukosta on ollut korvaamatonta hyö-tyä myös muulloin. Hän auttoi mielellään huutokaupanhoitajaa erilaisten myyntierien työstämisessä sopiviksi kohteiksi. Hän oli taitava ja nopea kohteiden purkaja (esimer-kiksi kiinni liimautuneet rahakehykset oli usein irrotettava kansioista veitsellä tai sak-silla), lajittelija ja määrittelijä. Suurin sisään
jätetty sekalainen ja järjestämätön erä sisäl-si koti- ja ulkomaisia metallirahoja, setelei-tä, mitaleja ja kunniamerkkejä, jotka juuri ja juuri mahtuivat kahteen suureen paket-tiautoon. Tällaisen aineiston käsittely vei vuosikausia, mutta myös pienempien erien myyntikuntoon laittaminen vei aikaa. Monet olivat ne päivät, illat ja viikonloput, jotka Kauko uhrasi tähän vapaaehtoiseen työhön.
Ainutlaatuista talkoohenkeä Kauko on osoittanut myös muussa yhdistystoiminnas-sa. Hän on ollut mukana auttamassa SNY:n muutoissa, Vanhan rahan päivillä ja Turun keskiaikaisilla markkinoilla.
Tuodessaan työmatkoiltaan 1980-luvul-la ulkomaisia metallirahoja nuoremmalle veljelleen Kauko kiinnostui itsekin niiden keräämisestä. Suhteellisen lyhyessä ajassa Kauko on kerännyt meidän oloissamme ai-nutlaatuisen suuren rahakokoelman. Siihen kuului vuoden alussa peräti 44 046 erilais-ta metallirahaa 1500-luvulta nykypäivään saakka, painopisteen ollessa luonnollisesti 1800- ja 1900-luvun rahoissa. Valtava kap-palemäärä muodostuu vuosilyönneistä ja tärkeimmistä varianteista. Erilaisia rahatyyp-pejä on lähes 14 000 kappaletta 455 maas-ta tai valtiosta. Eniten rahoja on Venäjältä, Saksan liittotasavallasta, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Isosta-Britanniasta. Arabimaat ja Etelä-Amerikka ovat erityisesti kiinnosta-neet Kaukoa. Rahoja on esimerkiksi Turkista 550 kpl ja Perustakin yli 500. Suurin osa kokoelman rahoista on hankittu Suomesta ja ulkomaanmatkoilta. Paljon on saatu täy-dennyksiä myös ulkomaisilta vaihtoystäviltä. Kokoelma on systemaattisesti järjestetty ja luetteloitu. Jokainen raha löytyy hetkessä.
Muista Kaukon harrastuksista mainitta-koon toiminta Käpylän lionsklubissa, jos-sa hän on ollut sihteerinä vuodesta 2003 lähtien. Lentopalloilu, pyöräily ja säännöl-linen liikunta ovat pitäneet Kaukon hyvässä kunnossa.
101
Onnittelujen lomassa on mieluisaa tode-ta, että Kauko Hämäläinen harrastaa numis-matiikkaa edelleen aktiivisesti osallistuen SNY:n edustajana numismaatikkoliiton ko-kouksiin ja toimien avustajana yhdistyksen
huutokaupoissa. Tätä kirjoitettaessakin hä-nen kokoelmansa on varmasti karttunut.
Hannu Männistö
Hannu Sarkkisen kirjoituksetKoonnut Hannu Männistö
Bibliografia liittyy Hannu Sarkkisen muistokirjoi-tukseen lehtemme viime numerossa.
A. Berglund ja V. V. Zakharov, The Novgorod Mint during the Swedish Occupation. Numismaatikko 1984:1, 26 (kirja-arvostelu).
1985
Reinhold Kaim, Russland Serie Spezial, Die Probem nzen der UdSSR 1921–1983. Numis- maatikko 1985:3, 119 (kirja-arvostelu).
H. M. Severin, Gold and platinum coinage of Im- perial Russia from 1701 to 1911 (näköispainos). Numismaatikko 1985:3, 119 (kirja-arvostelu).
Gerard M. M. Houben, The Weighing of Money. Numismaatikko 1985:3, 120 (kirja-arvostelu).
International contacts in numismatic relics, Neuvostoliiton ulkomaankaupan pankin 60-vuo-tisjuhlanäyttely Moskovassa. Numismaatikko 1985:3, 120 (näyttelyluettelon esittely).
1986
Kenneth A. Jacob, Coins and Christianity. Numismaatikko 1986:1, 6 (kirja-arvostelu).
V. V. Uzdenikov, Moneti Rossii 1700–1917. Numismaatikko 1986:1, 7–8 (kirja-arvostelu).
Jefimokit, Aleksei Michailovichin epäonnistunut rahareformi 1654–1659. Numismaatikko 1986:2, 36–43.
Gunnar Holst, Dirhemen, ett medeltida världsmynt. Numismaatikko 1987:1, 28 (kirja-arvostelu).
1994
Perusteos vanhan Liettuan rahoista. Stasys Sajauskas – Domininkas Kaubrys, Lietuvos Didziosios Kunigaikstystes Numizmatika. Numismaatikko 1994:4, 193–195 (kirja-arvostelu).
Uusia ”puhelinluetteloita”. Chester L. Krause – Clifford Mishler, Standard Catalog of World Crowns and Talers from 1601 to date (1994), Standard Catalog of World Coins 1701–1800 (1993), Standard Catalog of World Coins 1801–1900 (1994); Albert Pick, Standard Catalog of World Paper Money, General issues (1994). Numismaatikko 1994:6, 292–294 (kirja-arvostelu).
1995
Uusi kirja Eestin kodurahoista. Heino Ross, Lokal-, Privat- und Notgelder in Estland. Numismaatikko 1995:2, 85–87 (kirja-arvostelu).
2001
Einige neue Dorpater Vorreform- und Nach- reformkleinm nzen. Eesti Ajaloomuuseum. Töid
ajaloo alalt 3. Studia numismatica II – Festschrift Mihhail Nemerovitš-Dantšenko 80. Beilage/Lisa 1, Tallinn 2001.
2007
Kristinas Riga-riksdaler – 1644 eller 1645? Svensk Numismatisk Tidskrift 2007:2, 29–33.
Johan III:s revalska ferdingar samt ferdingen som inte såldes (1). Svensk Numismatisk Tidskrift 2007:5, 104–109 (Rättelse 1, SNT 2007:7, 167).
Johan III:s revalska ferdingar samt ferdingen som inte såldes (2). Svensk Numismatisk Tidskrift 2007:7, 153–160.
Die dörptschen Electusmünzen. Monetary History of the Baltics in the Middle-Ages (12–16thc.) (Varia historica VI), 92–139.
Unpublished and Little Known Livonian 13th Century Pennies. Tarptautine numizmatikas Konferencija – International Numismatic Conference – Lecture Summaries, Vilnius 2012, 108–109 (lyhennelmä esitelmästä, myös liettuaksi ja venäjäksi). Ks. myös 2015.
2015
Unpublished and Little Known Livonian and/or Baltic 13th and Early 14th Century Pennies – Second Thoughts. Numizmatikos rinkiniai: istorinės Lietuvos ir su ja susijusių šalių pavel-das. Lietuvos Nacionalinio Muziejaus Biblioteka, Vilnius 2015, 143–159. Ks. myös 2012.
2016
Meinhard der Lar’s counterfeiting in Reval (Tallinn) 1568. Between Klaipeda and Turku. Decennary volume of the Association of Baltic Numismatists (Numismatica Baltica 1), 139–148.
2017
Förfalskade rigiska kontramarkeringar 1705/1706 samt en felprägling. Svensk Numismatisk Tidskrift 2017:8, 180–182.
2018
Något om Livland och de livländska mynten. Myntauktioner i Sverige AB, Auktion 27, 25 mars 2018, 114–115.
103
Kari Rahiala 1936–2018
Kamarineuvos Kari Rahiala kuoli 2.7.2018 Helsingissä 82-vuotiaana. Hän oli syntynyt Kurkijoella Laatokan Karjalassa 30.5.1936.
Lapsuuden evakkomatkat päättyivät vuonna 1948 Pöytyälle. Hän kirjoitti yliop-pilaaksi Elisenvaaran yhteiskoulusta 1955 ja valmistui myöhemmin Turun yliopistos-ta humanististen tieteiden kandidaatiksi. Hän oli kiinnostunut ylioppilas- ja osakun-tatoiminnasta, ja myös muita aktiviteettejä oli runsaasti. Hän oli mukana esimerkiksi Algerian sodassa vuonna 1959 ja teki ys-tävänsä kanssa soutumatkan Rymättylästä Norrtäljeen.
Rahiala teki mittavan työuran järjestö- ja pankkitoiminnassa. Hän oli pääsihtee-rinä Turun yliopiston ylioppilaskunnassa ja sen jälkeen Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Vuonna 1967 Karin työpaikaksi tuli Kansallis-Osake-Pankki, jossa hän toimi pankinjohtajana 30 vuotta, eläkkeelle siir-tymiseensä saakka.
Kari oli poikkeuksellisen suuri vaikut-taja keräilymaailmassa. Hän oli jäsenenä kymmenissä järjestöissä, yhdistyksissä ja kerhoissa ja hänellä oli valtava ystävä- ja tut-tavaverkosto ulkomaita myöten. Hän oli aina avulias ja erittäin idearikas aloitteiden tekijä, hyödyttäen monia keräilytahoja. Karin nä-kyvimpiä toteutuksia olivat vuotuiset posti- merkkimessut ja filatelian maailmannäyt-telyt FINLANDIA 88 ja 95. Hän osallistui aktiivisesti myös museotoiminnan kehittämi-seen. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi perustettiin hänen aloitteestaan Sastamalaan ja hän oli käynnistämässä useita museoi-den ystäväyhdistyksiä. Rahialaa kiinnosti myös muu kulttuurielämä. Hän oli muun muassa tukemassa kamariyhtye Avantia ja Suvisoitto-festivaalia niiden syntyvaiheissa 1980-luvulla.
Keräily oli Rahialan suuri intohimo. Hän keräsi lähes kaikkea. Taiteen, kirjallisuuden, numismatiikan, filatelian ja postikorttien li-säksi hän oli kiinnostunut arjen käyttökult-tuurista ja sen tallentamisesta. Hänellä oli mielenkiintoiset erikoiskokoelmat esimer-kiksi tupakka- ja sikarirasioista, sikarivöistä, kahvipurkeista, teepusseista, sokeripakka-uksista, matkalaukkujen hotellietiketeistä, pelikorttien patarouvista, lyijy- ja muste-kynistä, mustepulloista, parranajokoneen teristä, sormustimista, huivi- ja hattuneulois-ta, hää- ja hautajaiskutsuista, käyntikorteista ja niin edelleen. Kurkijoen kotiseututyöhön liittyvän aineiston tallentaminen oli Karille luonnollisesti myös tärkeää.
Keräilyharrastuksen edistäminen ja tun-netuksi tekeminen olivat Rahialalle sydä-men asia. Vuonna 1995 hän julkaisi mainion kirjan Onnellinen keräilijä. Siinä esitellään sellaisia keräilyaloja, joissa esineistön tal-lentaminen on halpaa tai ei maksa mitään. Tekijän perusajatuksen mukaan keräilyhar-rastus sopii kaikille. Onnellinen keräilijä on jokainen, joka löytää uuden kohteen ko-koelmaansa. Esineen rahallisella arvolla ei silloin ole mitään merkitystä.
Rahiala oli myös pidetty esitelmöitsijä, joka kiersi ahkerasti ympäri maata luen-noimassa keräilystä. Viime aikoina esitel-mien aiheena oli usein luopumisen aika. Luennoitsija luopui itsekin vähitellen ko-koelmistaan. Paljon myytiin eri alojen huu-tokaupoissa, ja kymmenet museot saivat lahjoituksia.
Kirjassa Onnellinen keräilijä Rahiala kertoo, miten hänen numismatiikan har-rastuksensa sai alkunsa. Keväällä 1967 hän matkusti yhdessä Ulf Sundqvistin kanssa Suomen ylioppilaskuntien liiton lähettä-mänä tarkkailijana junalla Siperian halki
104
Mongoliaan Ulan Batorissa pidettävään ko-koukseen. Junan pysähdyttyä hetkeksi Omskin rautatieasemalla Kari sai ruokaa ostaessaan takaisin vaihtorahana ruplan käyttöjuhlarahan vuodelta 1965. Kertomus jatkuu seuraavasti: ”Palattuani vaunuun pää-dyin siihen, että alan kerätä suomalaisia ko-likoita. Aloitinkin aktiivisesti – ja hyvin pian minulta puuttui vain ne neljä–viisi kolikkoa, jotka minulta puuttuvat vieläkin. Ne olisivat jo silloin maksaneet toistakymmentä tuhat-ta markkaa kappale, joten minulla ei ollut niihin varaa eikä niin ollen myöskään mie-lenkiintoa.”
Mitalitaiteen ystävänä Rahiala keräsi myös suomalaisia mitaleita. Karista itsestäänkin on mitali, jonka muotoili hänen ystävänsä Kauko Räsänen vuonna 1997. Mitaliin on kuvattu kymmeniä esineitä, jotka liittyvät Karin keräilyharrastukseen.
Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen Rahiala liittyi syksyllä 1967. Kimmo Kara ja Klaus Selinheimo toimivat suosittelijoina,
KOP:n miehiä hekin. Yhdistyksellä oli sit-temmin suuri onni saada Kari huutokaup-pojensa meklariksi. Hän hoiti tätä tointa erinomaisesti 15 vuoden ajan, syksystä 1996 kevääseen 2011. Kari oli rutinoitunut, jäme-rä ja kielitaitoinen vasaramies, joka selvästi nautti tehtävästään perien siitä vain kulu-korvauksen.
Huutokaupanhoitajana toiminut kirjoittaja muistelee pitkäaikaista ystäväänsä suurella kiitollisuudella. Karin välityksellä yhdistys sai paljon uusia jäseniä ja hyviä huutokaup-pakohteita. Hän johti usein puhetta yhdis-tyksen kevät- ja syyskokouksissa tehden monia hyödyllisiä aloitteita.
Kari Rahialalle myönnettiin SNY:n kultai-nen jäsenmerkki n:o 4 tunnustuksena hänen pitkäaikaisesta ja aktiivisesta toiminnastaan yhdistyksen päämäärien hyväksi. Merkki luovutettiin hänelle juhlallisesti huutokau-pan alussa Balderin salissa 9.4.2011.
Hannu Männistö
409.
H U U T O K A U P P A
Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y.
järjestää huutokaupan
lauantaina 24. päivänä marraskuuta 2018 klo 12.00 Balderin salissa,
Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo
10.30 alkaen. Kahvio on auki tilaisuuden aikana.
А У К Ц И О Н
A U K T I O N
Numismatiska Föreningen i Finland håller auktion
lördagen den 24 november 2018 kl. 12 i Balders sal, Alexandersgatan 12 A,
Helsingfors. Objekten finns till påseende från kl. 10.30.
Kaféet är öppet.
A U C T I O N
Аукцион Нумизматического Общества
24-ого ноября 2018 г. начнётся в 12 часов. Адрес Aleksanterinkatu 12 A, Хельсинки.
Просмотр лотов аукциона с 10.30.
The auction of the Finnish Numismatic Society will be held on saturday the 24th of November
2018. The auction will start at 12 o`clock precisely at address Aleksanterinkatu 12 A,
Helsinki. The items are displayed forКафе работает во время аукциона.
inspection from 10.30 am. Café will be open during the auction.
T E R V E T U L O A – V Ä L K O M M E N - W E L C O M E
Д О Б Р О П О Ж А Л О В А Т Ь
Huutokauppa 409 Auktion
Postitse toimitettavat kirjalliset tarjoukset toimitetaan huutokaupanhoitajalle 22.11. klo 18.00 mennessä osoitteella: Skriftliga anbud, som skall vara hos auktionsförrättaren senast den 22 november kl.18 sändes under adress: Mailed bids should arrive by the 22nd of November at 6 PM Finnish time to our address:
SNY Juha Halén e-mail: [email protected] Mechelininkatu 15 B 47 00100 Helsinki Puhelimitse tai sähköpostilla toimitettavien kirjallisten tarjouksien tulee olla perillä viimeistäin 22.11. klo 18.00 mennessä. Skriftliga anbud med e-post eller i telefonen skall vara hos auktionsförrättaren senast den 22 november kl.18 Email and telephone bids should be transferred by the 22nd of November at 6 PM Finnish time Huutokauppaohjelman kautta tulevien tarjousten tulee olla perillä viimeistään 24.11.2018 klo 10.00 mennessä, jonka jälkeen tarjousten ei ole enää mahdollista ohjelman kautta. Anbud till auktionsprogrammet skall anlända senast den 24 november kl 10.00. Det är inte möjligt att sända anbud efter detta till programmet. Bids transferred using our auction programme should be ready by the 24th of November at 10 o´clock precisely. The programme will not accept any new bids after that time. Puhelin 050 577 0301 Telefon Tavattavissa / Anträffbar arkisin / vardagar klo / kl 10.00 – 17.00 Huutokaupassa luovutamme kohteet kassalta vain maksusuoritusta vastaan. Kohteet, jotka halutaan maksaa huutokauppapäivää myöhemmin, voidaan noutaa toimistostamme sopimuksen mukaan maksusuoritusta tai suoritettua laskua vastaan. Kohteiden ostaja menettää oikeuden ostamiinsa kohteisiin ellei hän ole suorittamut kohteiden maksua 20 päivän sisällä huutokaupasta, kirjallisten tarjousten osalta laskun päiväyksestä tai postiennakkolähetyksen lähetyspäivästä lukien. Innan objekten kan överlämnas från kassan, de skall vara betalade. Objekt, som önskas betala senare än auktionsdagen, kan hämtas från kontoret efter överenskommelse mot betalningsbevis. Assurerade försändelser till Sverige har numera ett maximibelopp på 1000 €. Objekten som har högre värde än detta måste hämtas från auktionsplatsen eller kontoret. Om objekten är inte betalade inom 20 dygn efter auktionen förlorar köparen sina rättigheter till de inköpta objekten räknat från auktionsdagen, gällande skriftliga anbud från räkningens datum eller postförskottbrevets datum. Before lots are handed to buyers they must be payed to full amount. If you wish to settle the invoice later than the auction day, the lots may be obtained from our premises showing a settled invoice. If a buyer fails to pay during 20 days after the auction day the buyer loses all rights to the auctioned items, for absentee bids starting from the date of invoice. Чтобы получить лоты они должны быть оплаченными. Хотите ли платить лоты попозже, они остаются у нас и их можно собрать у офиса. Покупатель потеряет свой права на выкупленных лотов если они не оплачены в теченье 20 дней с дня аукциона, у заочных ставок с даты инвойса. Tarkemmat huutokauppaehtomme ovat kotisivuillamme snynumis.fi.
Luettelossa mainitut hinnat ovat lähtöhintoja. Huomioi 16 %:n (sis. alv) ostajanmaksu saavutettuun hintaan ! De i listan angivna priserna är minimipriser i euro. Observera, att 16 % (inkl. mvs) tillkommer på klubbat pris ! Prices shown are starting prices in euro. Please note that 16 % (incl. VAT) will be added to the prices realized !
Kirjallisten tarjousten tulee noudattaa tätä asteikkoa. Skriftliga anbud bör iaktaga motsvarande intervaller. Mailed bids should be written according to this scale.
KUNTOLUOKITUS • KVALITETSBETECKNINGAR • GRADES OF PRESERVATION
00 Kiiltolyönti / Spegelglans / Proof 0 Virheetön, täysin leimakiiltoinen / Felfritt exemplar med stämpelglans / Faultless and uncirculated
Virheetön, ei pienintäkään taitosta / Felfritt helt utan vikningar / Faultless without folds 01 Ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, mutta raha voi olla tummunut / Inga spår av
förslitning, ytan oskadd med stämpelglans, men möjligen med mörk ton / No traces of wear, surface undamaged but the coin may possibly be darkly toned Kerran taitettu, puhdas paperi / En vikning, sedelpappret rent / Paper as new but with one fold
1+ Korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät / Trots små
spår av hantering detaljernas skärpa oförändrad / Minimal traces of wear only in the highest details Kahdesti taitettu, paperi vielä kova / Två vikningar, sedelpappret ännu friskt / Folded two times, paper still remainds new
1 Tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat selvät / Jämnt förslitet,
nästan alla detaljer tydliga / Even wear over the highest parts, most details clear Useammin taitettu, paperi vielä ehjä, mutta pehmeähkö / Flera vikningar, pappret felfritt men börjar mjukna / More folds, paper smooth but undamaged
Useita taitoksia, keskellä usein reikä, repeytymiä, paperi pehmeä / Många vikningar, pappret mjukt med ev. hål, riss osv. / Many folds, paper soft, often with a central hole
2 Huomattavan kulunut, teksti pääosin vielä luettavissa / Kraftigt förslitet, texten ännu läsbar A poor example but text still visible for the most part
Repaleinen tai paloja puuttuu, likainen / En trasig och smutsig sedel, delar kanske fallit bort / Teared and untidy, even small parts missing
****************************************************************** Kohteet seuraavaan huutokauppaan 16.2.2019 on toimitettava huutokaupanhoitajalle 4.1.2019 mennessä. Objekten till följande auktion den 16 februari 2019 bör inlämnas till auktionsförrättaren senast den 4 januari 2019. Objects intended to be sold at the following auction the 16th of February 2019 should be commissioned by the 4th of January 2019.
HUUTOKAUPPAKOHTEISIIN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA REFERENSLITTERATUR ● BOOKS OF REFERENCE And Andolenko Badges of Imperial Russia B Boström Suomen muistorahat I ja II Bit Биткин Сводный каталог монет России (2003) Br Brekke The Copper Coinage of Imperial Russia Cr Crawford Roman Republican Coinage Dav Davenport European Crowns and Talers 1440 – 1932 Diakov Diakov Russian Coins of Peter the Great Part 1- Part 2, Russian Coins of Catherine I and Peter II, Russian Coins of Anna and Ioann III, Russian Coins of Elizabeth I and Peter III, Russian Coins of Catherine II Medals of the Russian Empire Part 1 – Part 6 EB Borg Suomessa käytetyt rahat F Friedberg Gold Coins of the World G-K Гришин, Клещинов Каталог русских средневековых монет 1533 – 1617 гг. Каталог русских средневековых монет 1613 – 1645 гг. Кaтaлог русских средневековых монет 1645 – 1696 гг. Кaтaлог русских средневековых монет 1696 – 1717 гг. Г-M Горянов, Мурадян Бумажные деньги России – Russian Paper Money (1769-2010) Gum Gumovski Handbuch der polnischen Numismatik Haljak¹ Haljak Livonian coins XIII-XVIII century. Part I. Feudal states (2010) Haljak² Haljak Livonian coins XIII-XVIII century. Part II. Kingdoms (2011) Kaipainen Kaipainen Vapaa Suomi. Suojeluskunta- ja Lottamerkit kertovat Kl Klenau Europäische Orden KM Krause-Mishler Standard Catalogue of World Coins Kopicki Kopicki Ilustrowany skorowidz pieniedzy polskich L Laitakari Suomen mitalit 1938 – 1968 LL Lagerqvist Svenska mynt under vikingatid och medeltid M Мельникова Русские монеты от Ивана Грозного до Петра Первого P Passi Ilmiö mitalitaide. 1960-luvulla valetut suomalaiset mitalit P Pick World Paper Money Pas Pasanen Tilapäiset maksuvälineet Suomessa RIC R.I.C. Roman Imperial Coins RSC Seaby Roman Silver Coins S GIC Sear Greek Imperial Coins S Sear Roman, Greek, Byzantine Coins Saarni Saarni Suomen vapaussota 1918, merkit ja tunnukset SB Ahlström ym. Sveriges besittningsmynt (1980) SM Ahlström ym. Sveriges Mynt 1521 – 1977 SNY SNY Keräilijän opas, Suomen rahat arviohintoineen 2018 Sp Spasski The Russian Monetary System Spink Spink Standard Catalogue of British Coins. Coins of England and the United Kingdom, 46th edition 2011 SS Wallén Sveriges sedlar Tetri Tetri Kunniamerkkikirja Ti Tiainen Suomen kunniamerkit (2010) Tingström Tingström Plate Money Uzd Uzdenikov Russian Coins 1700 – 1917 (1992) Wer Werlich Russian Orders, Decorations and Medals Werl Werlich Jettons of Imperial Russia Vih Vihonen Suomen rahat ja varianttikuvasto no 2 Wr Wrede Finlands utmärkelsetecken Y Yeoman A Catalogue of Modern World Coins
YLEISIMMÄT LYHENTEET • NÅGRA FÖRKORTNINGAR I KATALOGTEXTEN • A LIST OF COMMON ABBREVIATIONS hom hometta ärg verdigris p.hom pientä hometta lätt ärgad slight verdigris hp homepiste ärgfläck a spot of verdigris php pieni homepiste liten ärgfläck small spot of verdigris hpä homepisteitä små ärgfläckar small spots of v. ij iskujälki ett hack a nick (one) ijä iskujälkiä flera hack nicks pij pieni iskujälki litet hack a minor nick (one) pijä pieniä iskujälkiä flera små hack minor nicks epij erittäin pieni iskujälki mycket litet hack a very small nick epijä erittäin pieniä iskujälkiä flera mycket små hack very small nicks läik läikkä fläck a spot p.läik pieni läikkä liten fläck a minor spot ep.läik. erittäin pieni läikkä obetydlig fläck unsignificant spot mv metallivika metallfel planchet defect pmv pieni metallivika litet metallfel minor planchet defect epmv erittäin pieni metallivika synnerligen litet metallfel very small planchet d. n naarmu repa a scratch na naarmuja flera repor scratches pn pieni naarmu liten repa a minor scratch pna pieniä naarmuja flera små repor minor scratches hn hiusnaarmu lätt repa unsignificant scratch hna hiusnaarmuja lätt repad hairlined puhd puhdistettu rengjord cleaned l.puhd lievästi puhdistettu något rengjord slightly cleaned el.puhd erittäin lievästi puhdistettu mycket lätt rengjord very slightly cleaned tumm tummunut mörk patina tarnished l.tumm lievästi tummunut mörk ton toned el. tumm erittäin lievästi tummunut lätt mörkaktig ton slightly toned ptsjä painontasausjälkiä viktjusteringsmärken marks of weight adjustment p.ptsjä pieniä painontasausjälkiä små viktjusteringsmärken small marks of weight adjustment rep repeytymä en riss a tear p.rep pieni repeytymä en liten riss a small tear repä repeytymiä riven torn p. repä pieniä repeytymiä lätt riven slightly torn riipp riippunut varit hängd has been mounted rv reunavika ett kanthack an edge nick (one) rva reunavikoja flera kanthack edge nicks prv pieni reunavika ett litet kanthack a minor edge nick prva pieniä reunavikoja flera små kanthack minor edge nicks eprv erittäin pieni reunavika obetydligt kanthack unsignific. edge nick eprva erittäin pieniä reunavikoja flera obetydliga kanthack unsignific. edge nic
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisu Uudenmaan rahalöydöt on ilmestynyt! Julkaisu aloittaa julkaisusarjan Suomen
rahahistoria – Maakuntainventointi, jonka esikuvana toimii ruotsalainen hanke Sveriges mynthistoria – Landskapsinventeringen.
Nyt ilmestynyt kaksikielinen luettelo sisältää yhteensä 213 löytöä Uudenmaan historiallisesta maakunnasta rautakaudelta
uudelle ajalle. Löytöluettelon lisäksi julkaisussa on lyhyt johdanto Uudenmaan rahalöytöihin sekä niiden historiaan, karttoja
löytöpaikoista, paikannimihakemisto sekä kuvaliite, jossa esitellään valikoima rahoja Uudenmaan löydöistä.
Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme.Voit jättää rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdis-tykselle myyntiin edullisesti. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntisummasta ja 4 € rivimaksu. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatin-torin varrella Helsingissä. Lisäksi nettihuuto-kauppoja useita kertoja vuodessa.
Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovi-taan tapaamisesta sinulle sopivana ajan- kohtana. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Huutokaup-pojemme kautta tavoitat suuren ja kansain- välisen ostajakunnan.
We are searching lots for our auctionsSell your coins, bank notes, medals and honours in Finnish Numismatic Society’s auctions.
Commission in our sales is only 10 % from the hammer price + 4 € fee for each lot. We don’t charge more for photographed lots in our magazine.
The auctions are held 4 times a year in Balderin Sali, in Aleksanterinkatu Helsinki.
You can leave your numismatic objects to us any time. Just book an appointment with our auction manager. At the same time you get a good valuation for your collectibles. Our customer base is large, international and experienced. We are the largest numismatic soci-ety in the Nordic Countries and have been working in the field for 100 years.
Lisätietoja/information Suomen Numismaattinen YhdistysFinnish Numismatic Society Marko SalonenToiminnanjohtaja050 588 [email protected]