24.11.2017 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneministeri Anne Berner KUUDEN LÄNTISEN MAAKUNNAN YHTEINEN RAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMISESITYS ”PÄÄRATA PLUS” Läntisen Suomen kuusi maakuntaa - Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi - ovat kuluvan vuoden syksyn aikana valmistelleet yhteisen raideliikenteen kehittämisesityksen ”Päärata plus”. Esitys sisältää konkreettiset tavoitteet ja aikataulutuksen niiden toteuttamiselle. Pääpaino on yhteyksien parantamisella ja nopeuttamisella. Suomen läntisten alueiden junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja lisäraiteisiin: matka Porista, Vaasasta Seinäjoen kautta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Samalla toimivat raideliikenneyhteydet Hämeenlinnasta tulee turvata. Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja kansalaisten liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa myös työssäkäyntialueiden laajentamisen. ”Päärata plus” -esitys on käsitelty ja hyväksytty maakuntahallituksissa seuraavasti: Etelä-Pohjanmaa 23.10.2017, Satakunta 30.10.2017, Kanta-Häme 6.11.2017, Keski- Suomi 10.11.2017, Pohjanmaa 20.11.2017 ja Pirkanmaa 20.11.2017. Lisätietoja antavat maakuntajohtajat Anna-Mari Ahonen, Esa Halme, Asko Peltola, Kaj Suomela, Asko Aro-Heinilä ja Tapani Mattila. HÄMEEN LIITTO PIRKANMAAN LIITTO ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO POHJANMAAN LIITTO SATAKUNTALIITTO KESKI-SUOMEN LIITTO
21
Embed
24.11.2017 Liikenneministeri Anne Berner KUUDEN LÄNTISEN … · Lisätietoja antavat maakuntajohtajat Anna-Mari Ahonen, Esa Halme, Asko Peltola, Kaj Suomela, Asko Aro-Heinilä ja
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
24.11.2017
Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenneministeri Anne Berner
KUUDEN LÄNTISEN MAAKUNNAN YHTEINEN RAIDELIIKENTEEN
KEHITTÄMISESITYS ”PÄÄRATA PLUS”
Läntisen Suomen kuusi maakuntaa - Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa,
Pohjanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi - ovat kuluvan vuoden syksyn aikana
valmistelleet yhteisen raideliikenteen kehittämisesityksen ”Päärata plus”. Esitys
sisältää konkreettiset tavoitteet ja aikataulutuksen niiden toteuttamiselle. Pääpaino on
yhteyksien parantamisella ja nopeuttamisella.
Suomen läntisten alueiden junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja
lisäraiteisiin: matka Porista, Vaasasta Seinäjoen kautta ja Jyväskylästä Tampereelle
tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Samalla
toimivat raideliikenneyhteydet Hämeenlinnasta tulee turvata.
Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja kansalaisten
liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa myös työssäkäyntialueiden
laajentamisen.
”Päärata plus” -esitys on käsitelty ja hyväksytty maakuntahallituksissa seuraavasti:
Etelä-Pohjanmaa 23.10.2017, Satakunta 30.10.2017, Kanta-Häme 6.11.2017, Keski-
Suomi 10.11.2017, Pohjanmaa 20.11.2017 ja Pirkanmaa 20.11.2017.
Lisätietoja antavat maakuntajohtajat Anna-Mari Ahonen, Esa Halme, Asko Peltola,
Kaj Suomela, Asko Aro-Heinilä ja Tapani Mattila.
HÄMEEN LIITTO
PIRKANMAAN LIITTO
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO
POHJANMAAN LIITTO
SATAKUNTALIITTO
KESKI-SUOMEN LIITTO
Läntisen Suomen yhteinen raideliikenteen kehittämisesitys
”Päärata plus”
Taustoitus
Läntisen Suomen kuuden maakunnan - Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa,
Satakunta ja Keski-Suomi – maakuntajohtajat kokoontuivat 28.8.2017 Tampereella sopimaan
kaikille yhteisen, koko Suomea palvelevan raideliikenteen kehittämistavoitteen laatimisesta.
Maakuntajohtajat sopivat, että yhteinen tavoite valmistellaan syksyn aikana siten, että se
hyväksytään kaikissa kuudessa maakuntahallituksessa ja lisäksi esitellään omien vaalipiirien
kansanedustajille sekä toimitetaan liikenneministerille.
Yhteistä läntisen Suomen raideliikenteen kehittämistavoitetta valmistelivat jokaisen kuuden
maakunnan valmistelijat maakuntajohtajien määrittelemän suunnitelman mukaisesti. Näin syntyi
maakuntien yhteistä edunvalvontaa varten esitys ”Päärata plus”.
Johdanto
Suomen läntisten alueiden junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja lisäraiteisiin: matka
Porista, Vaasasta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka
Tampereelta Helsinkiin. Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja
kansalaisten liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa työssäkäyntialueiden
laajentamisen.
Suomen kehittämistavoitteita ja -tarpeita sekä sitoumuksia
1. Suomen kilpailukyvyn parantaminen kuljetusketjuja ja raideliikennettä kehittämällä
Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää toimivia kuljetusketjuja, joista
raideliikenteen toimivuus on keskeisessä osassa. Kilpailukykymme parantamisen
edellytyksenä tulevina vuosikymmeninä on tehokas liikennejärjestelmä.
Työssäkäyntialueiden laajentuessa ja työvoiman liikkuvuuden kasvaessa
henkilöraideliikenteen osuus tulee kasvamaan.
Rautateiden rooli vahvojen virtojen runkokuljettajana tulee vahvistumaan.
Konttiliikenne Kiinasta Eurooppaan, myös Suomeen Kouvolaan, on käynnistymässä,
mikä voi lisätä merkittävästikin rautateiden käyttöä tavarakuljetuksissa. Liikenteen
taloudellisen ja ilmastotavoitteiden näkökulmista rautatieliikenteen markkinaosuuden
kasvu on tavoiteltavaa. Rautatieliikenteen kilpailukyky edellyttää, että olemassa olevat
rakenteet pidetään tehokkaasti kunnossa, ja että rataverkkoa jatkuvasti kehitetään
Läntisen Suomen maakunnat haluavat toteuttaa tulevan kasvun kannalta kenties
Suomen merkittävimmän tulevaisuusinvestoinnin. Olemme yhdessä päättäneet
"Päärata plus” -esityksestä koko läntiseen Suomeen. Tämä tarkoittaa tunnissa
Tampereelta Helsinkiin ja tunnin yhteyttä Tampereelta Poriin, Jyväskylään ja
Vaasaan. ”Päärata plus” -vaikutusalue on tavoiteltavan raideliikenteen aikataulutuksen
vuoksi nimenomaan raideliikenteen potentiaalisin kasvun alue Suomessa.
Tavoitteen perusteluja
Elinkeinoelämän ja viennin ydinalueita:
Suomen talous on kasvussa. Tavaravienti on kasvanut 17 prosenttia verrattuna viime
vuoden vastaaviin lukuihin. Bruttokansantuote on yli kahden prosentin kasvussa.
Kiinnostus Suomea kohtaan on virinnyt sekä investoinneissa että matkailussa.
Ihmisten usko tulevaisuuteen on parantunut.
Positiivinen trendi ei kuitenkaan synny itsestään. Lisää innostavia asioita on saatava
liikkeelle. Saavutettavuus tärkeimmille markkina-alueille on Suomen kilpailukyvyn
kulmakivi. Suomessa on nyt mietittävä, mitkä investoinnit maassamme eniten
parantavat kilpailukykyämme.
Läntinen Suomi on investoivan Suomen tärkein alue. Näiden maakuntien osuus koko
maan bruttokansantuotteesta ja vientiliikevaihdosta on kolmannes.
Läntisen Suomen maakuntien elinkeinotoiminnan perustat ovat metsä-, metalli-,
teknologia-, energia- ja kemianteollisuudessa sekä bio- ja puualan osaamisessa.
Lisäksi alueella on meriteollisuuden keskittymiä. Paljon kuljetuksia vaativan
teollisuuden osuus maakuntien viennistä on suuri. Raideliikennekuljetusten osuus sekä
raaka-aine- että tuotekuljetuksissa on merkittävä. Läntisessä Suomessa on tehty tai on
suunnitelmissa investointeja, jotka edellyttävät hyvää raidekuljetuskapasiteettia.
Lisäksi alueen matkailun ja elämystalouden kasvaminen edellyttävät hyviä
raideliikenneyhteyksiä.
Eurooppalainen liikenneverkko:
Euroopan laajuiset liikenneverkot edellyttävät TEN-T -ydinverkkokäytävien
ulottamista pohjoiseen (Bothnian Core Network Corridor/North Sea – Baltic extension
to north). Suomi tekee tässä yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa.
Keskeisessä osassa on Suomen päärata ja sen kytkeytyminen sekä etelän suuntaan Tallinnan tunnelin kautta Rail Balticaa myöten Berliiniin saakka että pohjoisen
suuntaan arktisiin yhteyksiin Jäämerelle Norjan kautta. Tavaraliikenne voinee
hyödyntää Rail Balticaa jo ennen tunneliakin junalauttoja käyttämällä. Rail Baltica
tarjoaa uuden houkuttelevan yhteyden tavarakuljetuksille Keski- ja Etelä-Eurooppaan.
Suunnittelun pohjaksi on tehty valmistelevia töitä niin liikenne- ja
viestintäministeriössä ja liikennevirastossa kuin pääradan varren 11 maakunnassa.
Asemanseudut:
Kaikissa alueen maakunnissa asemanseutuja kehitetään merkittävästi. Huomattava osa
kaupunkiseutujen kehittämisestä rakentuu suurelta osin tai lähes kokonaan asemien
varaan. Asemat ovat solmupisteitä, joissa valtakunnallinen ja paikallinen
liikenneverkko kohtaavat, mikä luo mahdollisuuksia monenlaisille toiminnoille:
kouluille ja tutkimuslaitoksille, yrityksille, elämyspalveluille jne.
Asemanseutujen kehittämisessä on huomattavaa potentiaalia, jota on nyt alettu
systemaattisesti hyödyntämään. Tämä kehitys lisää junaliikenteen palvelutason
parantamisen ja erityisesti sen nopeuttamisen vaikuttavuutta huomattavasti. Ehdotetut
tunnin yhteydet kytkisivät juuri asemanseudut kiinteästi toisiinsa avaten kokonaan
uusia kehittämismahdollisuuksia. On myös tärkeää, että itse asemia kehitetään, jotta
ne vastaisivat kehittyvien asemanseutujen vaatimuksia.
Läntisen Suomen maakunnat esittävät yhteisen kansallisesti ja kansainvälisesti
eurooppalaisia liikenneyhteyksiä kehittävän esityksen
Esityksen aikajänteet
1. Hallitusohjelma 2019-2023
2. Kolme hallituskautta: vuoteen 2030 määriteltyjen ydinverkon toimenpiteiden
toteuttaminen
3. 30 vuoden päähän: vuoteen 2050 määriteltyjen kattavan verkon toimenpiteiden
toteuttaminen
1. Hallitusohjelma 2019-2023 jaetaan kahteen osaan
1.1. Suunnitteluvalmiuden nostamisesta poliittinen periaatepäätös
Suunnitelmien (YVA, yleissuunnitelma, ratasuunnitelma) tekeminen, joita tässä
valmisteluvaiheessa asetetaan kahdella tasolla. Ne ovat:
Kaikille yhteinen Tampere-Helsinki -raidekapasiteetin lisääminen plus
Jokaisen suunnan kohde:
o Seinäjoki-Tampere: kaksoisraide, akselipainojen nosto
o Vaasa-Seinäjoki -kehityskäytävällä kohtaamispaikkojen lisääminen ja
tasoristeyksien vähentäminen
o Pori-Tampere: matkustajajunien nopeuttaminen poistamalla
tasoristeykset ja parantamalla ratageometriaa
o Jämsä-Orivesi: YVA, yleis- ja ratasuunnitelmat
Lisäksi:
o Allegro-yhteyden kehittäminen Länsi-Suomen ja Pietarin välille aloittamalla vaihtoyhteysjunalla Lahdesta Riihimäen
kolmioraiteen kautta Länsi-Suomeen
o Asemanseutujen kehittämis- ja parantamistoimet
(Yksilöidään ja tarkennetaan myöhemmin)
1.2. Ns. pienet määrärahakohteet esitettynä muun muassa liikenneturvallisuutta
parantavana teemaohjelmana kuten esim. tasoristeyksien poistamisohjelma
toteuttamalla sekä kapasiteetin parantamisena ja häiriöherkkyyden vähentämisenä.
2. Kolme hallituskautta vuoteen 2030 – ydinverkon toimenpiteiden toteuttaminen
2.1. Tehtyjen suunnitelmien mukaisten investointien toteuttamisohjelma vuoteen 2030
mennessä edellä mainittujen kohteiden mukaisesti.
2.2. Lisäksi on aloitettava uusien kohteiden suunnittelu.
3. 30 vuoden suunnitelma vuoteen 2050 ulottuvana ohjelmana
Valtakunnallisen ja alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien nivoutuminen.
Maankäytöllisten ja kaavallisten valmiuksien lisääminen ja päätösten tekeminen.
Valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja kunnallisesti:
Otetaan huomioon raideliikenteen tulevaisuuden mahdollisuudet ja asumisen
ratkaisujen, työ- ja asiointimatkojen, vapaa-ajan liikkumisen, vaarallisten aineiden ja
kierrätettävien materiaalien kuljetuksessa, tavaravirtojen kuljetuksissa jne. tarpeet.
Kanta-Häme:
Pääradan välityskyvyn lisääminen ja päärataan tukeutuvien liikennepalvelujen
parantaminen on Kanta-Hämeelle strategisen tärkeätä. Vahvistetussa
maakuntakaavassa päärata osoitetaan merkittävästi parannettavana raideyhteytenä,
jossa tulee varautua raidekapasiteetin lisäämiseen yhteensä neljään raiteeseen
tulevaisuudessa.
Pirkanmaa:
Maakuntakaava 2040 on koko maakunnan yhteinen, yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Kaavassa on ratkaistu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja
seudullisesti merkittävät alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaavassa 2040 on
tehty valinnat siitä, millaiseksi maakunnaksi Pirkanmaan halutaan kehittyvän
tulevaisuudessa. Erityisinä tavoitteina on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja
kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Pääradalla ja raideliikenteen
kehittämisellä niin Tampereelta etelään kuin pohjoiseen sekä muihin suuntiin on
kehittämistyössä merkittävä rooli.
Etelä-Pohjanmaa:
Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittää keskustatoimintojen, kaupan ja
liikenteen teemat. Maakuntakaava antaa selkeät suuntaviivat rataverkon
kehittämiselle. Pääradalle maakuntakaavassa osoitetaan mm. välityskyvyn
parantaminen kaksoisraideosuuksin välille Seinäjoki eteläinen maakuntaraja.
”Päärata plus” – kuuden läntisen maakunnan yhteinen raideliikenteen kehittämisesitys Täydentäviä perusteluja liikenneministeri Anne Bernerille: ”Puoli Suomea” Tausta:
Läntisen Suomen kuusi maakuntaa – Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi – esittelivät yhteisen raideliikenteen ”Päärata plus” -raideliikenteen kehittämisesityksen liikenneministeri Anne Bernerille 24.11.2017.
Ministeri piti esitystä merkittävänä, juuri sellaisena liikenteen ison kuvan esityksenä, jota nyt Suomessa tarvitaan. Liikenteen kehittämisessä tulee ministerin mukaan ottaa huomioon vyöhykevaikuttavuus ja tehokkuus liittyen työssäkäyntialueisiin, tavaraliikenteeseen ja tarvittaviin investointeihin. Tämä esitys tukee myös eurooppalaista liikenneketjua Rail Baltica – Tallinna-Helsinki -tunneli – Päärata – Jäämeri-yhteys, joka on tulevaisuudessa tavoiteltava yhteyskokonaisuus.
Liikenneministeri Berner pyysi esityksen tehneitä maakuntia tuomaan esille lisää faktoja sekä vaikuttavuusarvioita tammikuun 2018 aikana, jolloin aineistoa voidaan käyttää LVM:n ja hallituksen tulevissa esityksissä ja päätöksissä. (Ministeriön tulevaisuuskatsaus, hallituksen kehysriihi, tulevalla vaalikaudella hallitusohjelmaneuvottelut)
Tilannetäydennystä:
Pääradan Pohjanmaan radan osuudet (Seinäjoki - Oulu, Kokkola - Ylivieska) ovat valmistuneet. Pääradan Pasila-Riihimäki –välin toinen vaihe on tulossa toteutukseen.
Suunnitelmissa on 2020-luvulla Riihimäki-Tampere -välin perusparannus, millä parannetaan nykyisen radan kuntoa.
Pääradan eteläisen osan huono kunto näkyy nyt kaukojunien aikataulutäsmällisyyden heikentymisenä. Helsinki - Tampere reitillä aikataulun mukainen matka-aika pitenee VR:n ilmoituksen mukaan 25.3.2018 alkaen noin 10 minuuttia radan huonon kunnon ja ratatöiden vuoksi.
Joulukuussa 2017 Helsingin Sanomien julkaisemassa liikenneviranomaisilta koottujen valtion liikennemäärärahojen kohdentumisessa maakunnittain vuosina 2003-2019 ovat läntisen Suomen kuusi maakuntaa jääneet melko vähälle rahoitusosuudelle. Erityisesti Pirkanmaa, Satakunta, Kanta-Häme ja Pohjanmaa ovat saaneet liikennerahoitusta hyvin niukasti ko. ajanjaksona.
Tavoitteet eivät saa olla liian suppeita ja vaatimattomia, vaan tarpeeksi tavoitteellisia, mutta kuitenkin realistisia. Täydentävien perustelujen lähtökohtana on, että Päärata plus -alueen
vaikutuspiiriin kytkeytyy noin 60 prosenttia Suomen väestöstä sekä työpaikoista ja työvoimasta, samoin yritysten liikevaihdosta, ja 60 prosenttia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta.
Tulevissa väylähankkeissa korostuu asuminen ja sen lisääntymisen vaikutus väylien varrelle. Tässä on suuri merkitys pääradan varren kaupunkien ja kuntien omilla toimenpiteillä. Tähän liittyy myös asemanseutujen kehittäminen yhdessä kuntien ja valtion eri viranomaistoimijoiden sekä VR:n kanssa.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 50/2017 ”Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa”: Sisältää muun muassa seuraavaa:
liikkumisen näkökulmasta tehty, hallinnollista rajoista riippumaton
tarvittavia toimenpiteitä: tietoperustan vahvistaminen, suunnittelun vahvistaminen, vaikutusarviointien kehittäminen, vuorovaikutuksen lisääminen, aluekehittämisen lisääminen, kasvuvyöhykkeiden kehittäminen, kestävän liikkumisen edistäminen
Selvityksen yhteenvedossa korostetaan suurimpien kaupunkikeskusten välisiä yhteyksiä ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa. Tarvetta on sekä toimiville rautatie- että maantieyhteyksille. Kehitys tulee nojautumaan voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittämiseen, jossa tulee ottaa huomioon kasvu ja saavutettavuuden kansantaloudellinen merkitys.
Selvitys tunnistaa kansallisesti ja kansainvälisesti vahvimmaksi kasvuvyöhykkeeksi pääradan ja valtatie 3:n suuntaisen Suomen kasvukäytävän = Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja siitä edelleen jatkuen. Pienempinä kansallisina ja kansainvälisinä kasvuvyöhykkeinä päärataan lukeutuvina ovat Vaasa-Uumaja, Oulu-Luulaja-Tromssa, Perämerenkaari ja Tornionjokilaakson vyöhyke.
Oheiset karttakuvat kuvastavat pääradan alueen vuorovaikutuksen merkitystä sekä kasvu- ja kehityspotentiaalia:
karttakuva 1: Taajamien välinen työssäkäynti vuonna 2014 ja työssäkäynnin muutos vuosina 2000-2014
karttakuva 2: Henkilöliikenteen matkat ja tavaraliikenteen kuljetusvirrat rautateillä vuonna 2015
karttakuva 3: Kasvuvyöhykkeiden suuntaa antava vertailu vuorovaikutukseen, vuorovaikutuspotentiaaliin sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvien tekijöiden perusteella. Vaikuttavia tässä ovat työssäkäynti, asiointi, yritysyhteydet, liikenne, väestön kasvu, työllisyys, rakentaminen.
Kasvuvyöhykkeiden vertailussa, kun on pisteytetty 1-4:ään alueellisen vuorovaikutuksen, vuorovaikutuspotentiaalin sekä vyöhykkeiden kasvun ja kehityksen eri osatekijöitä (yhteensä 16 eri osatekijää), Helsinki-Hämeenlinna-Tampere on isoista vyöhykkeistä selvä ykkönen 3,7 pisteellä. Se nousee myös pienten vyöhykkeiden ykkösen Helsinki-Lahden edelle (3,5 pistettä).
Ohessa on kuva 4: Kasvuvyöhykkeiden suuntaa antava pisteytys.
Selvityksen mukaiset toimenpide-ehdotukset ovat muun muassa seuraavat:
Tulee tehdä rohkeita ja näkemyksellisiä MALPE-ratkaisuja (maankäyttö-, asuminen-, liikenne-, koulutus- ja palveluratkaisuja)
Tarvitaan maakuntien välistä yhteistyötä
Edistetään kasvukäytävittäin kestävää liikkumista laajempien työvoima-alueiden näkökulmasta
Tarvitaan liikenneinvestointien priorisointia ja eri toimijoiden vahvempaa sitoutumista tähän
Liikenneviraston tilaamana Ramboll Oy tekee parhaillaan pääradan Riihimäki-Tampere –tarveselvitystä. Tällä hetkellä käytettävissä olevassa sidosryhmäaineistossa on tuotu esille toimenpiteiden etenemispolku, joka perustuu matkustaja- ja tavaraliikenne-ennusteisiin eri raidekapasiteetti- ja nopeudennostotoimenpiteillä. Näistä on laskettu hyöty-kustannuslaskelmat, joissa on otettu huomioon sekä matka-aikojen nopeuttaminen että vuorotarjonnan lisääminen. Tarveselvityksessä on tuotu esille matkustajamäärän kasvun mahdollisuudet valittavista pääradan lisäkapasiteetin ja matkanopeuden vaihtoehdoista riippuen. Nykyisin pääradalla Tampereelta etelään on vajaat 5 miljoonaa vuotuista matkustajaa, joka voisi nousta vuoteen 2030 mennessä noin 5,5-6 miljoonaan matkustajaan ja vuoteen 2050 mennessä noin 6,5-7,5 miljoonaan matkustajaan. Matkustajamäärän kasvuun vaikuttaa oleellisesti lähijunaliikenteen vuorotarjonta.
Ohessa on kuva 5: Yhteenveto matkustajaennusteista
Jatkosuunnittelun pohjaksi valittavan etenemispolun (priorisoinnin) on oltava sellainen, joka mahdollistaa melko nopealla aikataululla tulevien vuosien ja vuosikymmenten tarpeet. Suunnitteluun valittavat toimenpiteet eivät saa olla vain nykyisen rataverkon paikkausta.
Lisäraiteiden rakentaminen samanaikaisesti perusparantamisen kanssa Pääradan liikennöinti Tampere-Helsinki –välillä on nykyisellään hyvin häiriöherkkää radan huonosta kunnosta ja vajaasta raidekapasiteetista johtuen. Ongelmia liikennöinnissä on myös yksiraiteisella välillä Tampere-Parkano-Seinäjoki, josta on muodostumassa yksiraiteinen pullonkaula muutoin kaksi- ja useampiraiteiselle pääradalle. 2020-luvulla odotettavissa oleva radan kunnon perusparannus Tampere-Riihimäki –välillä tulee aiheuttamaan useiksi vuosiksi merkittäviä häiriötekijöitä ja liikennöintiheikennyksiä niin henkilö- kuin tavaraliikenteelle. Lisäkapasiteettia niin uusina ohituspaikkoina kuin kolmantena raiteena tulee rakentaa samanaikaisina investointeina laajamittaisen perusparannuksen kanssa.
Pääradan henkilöjunaliikenneyhteyksien lisäksi on osoitettu tarve matka-aikojen lyhentämiseen niin Porin kuin Jyväskylän suuntiin. Molemmilla suunnilla on myös kyse liikennemuotojen välisestä vertailusta matka-aikoineen, hintoineen ja ympäristötekijöineen. Henkilöjunaliikenteen merkitystä Poriin ja Jyväskylään ei voi mitata ja arvioida vain nykyisten matkustajamäärien mukaan, vaan matkustajapotentiaalin mukaan, jolloin on otettava huomioon nopeasta matka-ajasta tuleva hyöty.
Matka-ajan lyhentäminen noin puolella tunnilla Porista Tampereelle ja Jyväskylästä Tampereelle edellyttää raideliikenneinfran mittavaa parantamista: radan geometrisia parannuksia, tasoristeysten poistamisia, uusia kohtaamispaikkoja.
Vaasan seudulla tehtävässä NSB-CORE –hankkeessa arvioidaan jo Päärata plus –esityksen mukaisia vaikutuksia Merenkurkun alueen saavutettavuuteen. Nyt Vaasa on kuntakeskusten välisessä vertailussa saavutettavuudessa sijalla 149. Päärata plus –skenaariolla se olisi sijalla 93. Nopea yhteys Vaasan kautta Uumajaan parantaisi selvästi alueen kilpailukykyä nykyisestä. Se lisäisi muun muassa osaavan työvoiman saantia. Ohessa on karttakuva 6: Merenkurkun liikennetilanne.
Ohessa on karttakuva 7: Kahden tunnin aikana toistensa saavuttavien ihmisten määrä. Kuuden maakunnan väestötilanne ja kasvuennusteet
Kanta-Häme: 173 000 asukasta. Vuonna 2040 ennuste: 191 000 asukasta, (+18 000)
Pirkanmaa: 510 000 asukasta. Vuonna 2040 ennuste: 620 000 asukasta, (+110 000)
Etelä-Pohjanmaa: 192 000 asukasta. Vuonna 2040 ennuste: 192 000 asukasta, (0)
Pohjanmaa: 181 000 asukasta. Vuonna 2040 ennuste: 215 000 asukasta, (+34 000)
Satakunta: 221 000 asukasta. Vuonna 2040 ennuste: 221 000 asukasta, (0)
Keski-Suomi: 276 000 asukasta. Vuonna 2040 ennuste: 295 000 asukasta, (+ 19 000)
Kuusi maakuntaa yhteensä: nyt 1,553 milj. as., ennuste v. 2040: 1,734 milj. as., kasvu: + 181 000 asukasta
Kuusi maakuntaa yhdessä Uudenmaan kanssa: nyt: 3,193 milj. as., ennuste v. 2040: 3,774 milj.as., kasvu: + 581 000 asukasta.
Kansantaloudelliset merkitykset Liikenneinvestoinnit tulee nähdä myös tuloa tuottavina eikä vain menoja aiheuttavina kustannuksina. Toimivat liikenneratkaisut lisäävät kilpailukykyä. Näköpiiri- ja ennusteajattelussa tulee ottaa huomioon, mitä hyvintoimiva pääradan alueen liikenneverkko mahdollistaisi koko Suomen kansantalouden kannalta. Kyseessä ovat yhteiset taloudelliset hyödyt ja edut myös muiden Pohjoismaiden kanssa. Hyvin toimiva pääradan verkko ja jatkoyhteydet mahdollistavat Suomen tavaraliikenteen monipuolisen kehittymisen
henkilöliikenteen lisäksi. Hyvät yhteydet tarjoavat elinkeinoelämälle kilpailukykyisiä sijoittumisvaihtoehtoja sekä nykyistä parempia mahdollisuuksia vientikuljetuksille. Liikenneyhteydet ja logistiikkakustannukset vaikuttavat olennaisesti yritysten kasvuun ja sijoittumispäätöksiin. Kansantaloudellisesti merkittävää on poistaa kuljetusten pullonkauloja ja parantaa väylien kapasiteettia, sujuvuutta sekä liikenneverkon toimivuutta. Laskelmissa tulee käyttää valmistelussa olevia optimoidun logistiikan malleja, kun priorisoidaan tulevia investointeja. Suomen liikenneverkoston kehittämisessä on otettava selkeä tavoite muun muassa tavarakuljetusten kulusta tehtaista ja tuotantolaitoksista satamiin vuoden jokaisena päivänä.
Ohessa on karttakuva 8 (kartogrammi): Vienti maakunnittain (euroa per capita)
Infrainvestoinneissa otettava huomioon myös kuljetettavat eurot
Suomessa on totuttu mittaamaan liikenneväylien tavaraliikenteen merkitystä ajoneuvomäärien ja tonnien muodossa. Uutena mittarina on tieliikennepuolella arvioitu myös kuljetettavien eurojen määrää.
Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022
Liikennealan kansallinen kasvuohjelma julkistettiin joulukuussa 2017. Sen tavoitteena on edistää toimialan yritysvetoista kehittämistä, kasvua ja kansainvälistymistä.
Liikenne on kansantaloudellisesti merkittävä toimiala. Teknologian kehittyminen, digitalisaation mahdollisuudet, kaupungistuminen ja liikenteen haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen tuovat haasteita ja mahdollisuuksia. Ajatuksena on, että liikennealan murroksessa voidaan ratkaista ihmisten, tavaroiden ja palveluiden helppoa ja ympäristöystävällistä saavutettavuutta uudella tavalla sekä samalla luoda myös kansainvälisesti kilpailukykyistä uutta liiketoimintaa. On arvioitu, että liikennealan globaalit markkinat tarjoavat suuren kasvupotentiaalin.
Suomen kasvukäytävällä - pääradan varsi ja yhteyssuunnat - toimivilla eri toimijoilla on tässä kehityksessä merkittävä rooli. Suomen kasvukäytävällä on myös yhdistävä kytkentä eteläisen Suomen pohjoiseen kasvukäytävään, missä tavoitteena on luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita, tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa. Linkki ohjelmaan: TEM_oppaat_15_2017_Liikennealan_kansal_kasvuohjelma_11122017.pdf (6.929Mt)
Liite:
Alkuperäinen liikenneministeri Anne Bernerille 24.11.2017 luovutettu Päärata plus -esitys