22.5.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden kosteustekniseen toimintaan – FRAME-hankkeen tulokset Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
Frame-hankkeen tulokset, Juha Vinha, Tampereen teknillinen yliopisto
Welcome message from author
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
22.5.2012
Tutk.joht. Juha Vinha
TTY, Rakennustekniikan laitos
Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen
lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden
kosteustekniseen toimintaan –
FRAME-hankkeen tulokset
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
Selvittää ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia vaipparakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan Suomen ilmastossa.
Määrittää rakenteiden toiminnan kannalta kriittisiä lämmöneristyspaksuuksia, jos niitä on löydettävissä.
Selvittää, millä rakenteellisilla tai muilla teknisillä ratkaisuilla vaipparakenteiden toimintaa voidaan parhaiten parantaa.
Selvittää ilmastonmuutoksen, lämmöneristyksen lisäyksen ja LVI-järjestelmien toiminnan vaikutuksia rakennuksen lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen, sisäilman olosuhteisiin sekä LVI-järjestelmien käyttöön.
Laatia ohjeet rakennusprosessin toteutusta varten siten, että rakentamisessa saataisiin aikaan laatuhyppy rakennusaikaisessa kosteudenhallinnassa.
Laatia matalaenergia- ja passiivirakenteille suunnittelu- ja toteutusohjeet lämpö- ja kosteusteknisesti toimivista rakenne- ja liitosratkaisuista.
FRAME-PROJEKTIN TAVOITTEITA
Juha Vinha 2
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
FRAME-PROJEKTIN OSATEHTÄVÄT
1. Projektin organisointi
2. Kirjallisuusselvitys
3. Toimintakriteerien ja raja-arvojen valinta laskentatarkasteluja varten
4. Ulkoilman testivuosien määrittäminen laskentatarkasteluja varten
5. Sisäilman mitoitusolosuhteiden valinta laskentatarkasteluja varten
6. Laskentaohjelmien toiminnan verifiointi
7. Vaipparakenteiden tarkastelut
8. RakMK C4:n päivitystyö
9. Suunnittelu- ja toteutusohjeet matalaenergia-/ passiivirakenteille ja liitoksille
10. Rakennusprosessin aikainen kosteuden ja muiden fysikaalisten ilmiöiden
hallinta (TTY Rakennustuotanto ja -talous, Mittaviiva Oy)
11. Sisäilman olosuhteiden ja LVI-järjestelmien tarkastelu (Aalto-yliopisto)
12. Yhteistyö ulkomaisten yliopistojen kanssa (Chalmers, Lund, Dresden)
13. Kansainvälinen yhteistyö IEA Annex 55 -tutkimusprojektissa
14. Tutkimustulosten julkaiseminen ja raportointi
Juha Vinha 3
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
VAIPPARAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEN
TOIMINNAN ANALYSOINTIMENETELMÄ
FRAME -hankkeessa
tehty kehitystyö
Juha Vinha 4
Kehitystyötä tehty
myös FRAME -
hankkeen yhteydessä
Ilmatieteen laitoksen
REFI -hankkeessa
tehty kehitystyö
(yhteistyöprojekti
FRAME:n kanssa)
Sisäilma Ulkoilma
Materiaalit
Laskentaohjelmat
Toimintakriteerit
Menetelmä
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
Ulkoilman olosuhteina käytetään rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta kriittisiä testivuosia, joiden valinnassa on otettu huomioon kaikki keskeiset ulkoilman olosuhdetekijät. Nykyilmaston testivuodet ovat todellisia toteutuneita vuosia.
Testivuodet on valittu nykyilmaston lisäksi myös vuosien 2050 ja 2100 ilmastoista. Tulevaisuuden testivuodet on määritetty A2 päästöskenaarion perusteella.
Menetelmä soveltuu erityyppisten vaipparakenteiden tarkasteluun. Ulkoilman testivuosi valitaan tarkasteltavan rakenteen mukaisesti.
Rakenteiden homehtumisriskin arvioinnissa käytetään VTT-TTY homeriskimallia, joka on kehittynein homeen kasvua kuvaava laskentamalli maailmassa. Mallin avulla voidaan arvioida konkreettinen homeen kasvun määrä halutussa tarkastelukohdassa.
Sisäilman lämpötila- ja kosteusolosuhteiden mitoitusarvot perustuvat suomalaisissa asuinrakennuksissa mitattuihin arvoihin.
Rakennusmateriaalien rakennusfysikaalisina ominaisuuksina käytetään valtaosin Suomessa käytettävien materiaalien arvoja.
ANALYSOINTIMENETELMÄN UUTUUSARVOT
Juha Vinha 5
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012 Juha Vinha 6
Homehtumis-
herkkyysluokka Rakennusmateriaalit
Hyvin herkkä
HHL 1 karkeasahattu ja mitallistettu puutavara (mänty ja kuusi), höylätty mänty
Herkkä
HHL 2
höylätty kuusi, paperipohjaiset tuotteet ja kalvot, puupohjaiset levyt,
→ kriittisimmät olosuhteet esiintyvät tuuletustilan
yläosassa
→ kostea lämpimämpi ulkoilma tiivistyy herkemmin
vesikatteen alle
Samat ongelmat esiintyvät myös katteen
suuntaisissa vinoissa yläpohjissa, mutta niissä
puurakenteiden homehtumista ei näe.
Juha Vinha 18
Kosteusvaurioita on havaittu paljon Etelä-Ruotsissa,
mutta myös Suomessa. Kuva: Lars-Erik Harderup & Jesper Arfvidsson, Lund, Ruotsi
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
19
Juha Vinha 19
PUURAKENTEINEN TUULETETTU YLÄPOHJA
Lämmöneristyksen lisäyksen vaikutus
Mineraalivilla, ohut aluskate, HHL 1,
tuuletustilan yläosa, varjoisa katto
Homehtumisriski nousee tuuletustilassa erittäin korkeaksi ilmastonmuutoksen ja
lämmöneristyksen lisäyksen vuoksi.
Vaikka yläpohjan lämmöneristystaso on jo nykyisin korkea, lämmöneristyksen
lisääminen tästä tasosta heikentää edelleen yläpohjan kosteusteknistä toimintaa.
Myös vanhoissa rakennuksissa homehtumisriski lisääntyy oleellisesti
ilmastonmuutoksen seurauksena.
Puukuitueriste, ohut aluskate, HHL 1,
tuuletustilan yläosa, varjoisa katto
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
20
Juha Vinha 20
PUURAKENTEINEN TUULETETTU YLÄPOHJA
Aluskatteen lämmönvastuksen vaikutus
Puukuitueriste, tuuletustilan yläosa,
varjoisa katto, HHL 1
Aluskatteen lämmönvastusta lisäämällä voidaan pienentää homehtumisriskiä tehokkaasti
tuuletustilan yläosassa.
Aluskatteen lämmönvastuksen arvo voi olla jonkin verran pienempi, kun yläpohjan
lämmöneristeenä käytetään puukuitueristettä.
Mineraalivilla, tuuletustilan yläosa,
varjoisa katto, HHL 1
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
PUURAKENTEINEN TUULETETTU YLÄPOHJA
Uusissa rakennuksissa tuuletustilan
toimintaa kannattaa parantaa ensisijaisesti
lämpöä eristävällä aluskatteella.
Vuoden 2050 ilmastossa riittävä
aluskatteen lämmönvastus on 0,5 m2K/W
(esim. 20 mm XPS-eristettä).
Vuoden 2100 ilmastossa vastaava arvo on
1,0 m2K/W (esim. 40 mm XPS-eristettä).
Yläpohjan tuuletus kannattaa olla
kohtuullisen pieni.
Yläpohjan ilmatiiviys on erittäin tärkeä.
Vanhoissa rakennuksissa yläpohja on
pyrittävä saamaan ilmatiiviiksi aina, kun
lämmöneristystä lisätään.
Juha Vinha 21
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
Kuva: Carl-Eric Hagentoft, Chalmers, Ruotsi
Kuva: Hedtec Oy, Olosuhdevahti
?
Teknisiä laitteita ei tarvitse käyttää, jos
aluskatteen lämmöneristystä parannetaan
riittävästi.
Vanhojen rakennusten yläpohjia
lisäeristettäessä voidaan yläpohjan toimintaa
parantaa vaihtoehtoisesti lämmityksen avulla.
Säädettävä koneellisen ilmanvaihto ei ole
suositeltava, koska ilmanvaihdon synnyttämät
yli- ja alipaineet ovat haitallisia, jos yläpohja ei
ole ilmatiivis.
PUURAKENTEINEN TUULETETTU YLÄPOHJA
Juha Vinha 22
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
Maasta haihtuva kosteus pyrkii nostamaan
ryömintätilan suhteellista kosteutta
Maa jäähdyttää ryömintätilaa keväällä ja
kesällä
Lattiarakenteen lämmöneristyksen
lisääminen alentaa lämpötilaa entisestään
→ ulkoa tuleva lämmin ja kostea ilma
tiivistyy herkemmin ryömintätilan pintoihin
→ homeen kasvulle ja ajoittain myös
laholle otolliset olosuhteet
→ alapohjan vikasietoisuus heikkenee
Ryömintätilainen alapohja on toiminnaltaan vielä haastavampi kuin tuuletettu
yläpohja, koska talvella homeet pyrkivät sisällä olevan alipaineen vuoksi
sisätiloihin ilmavuotokohdista!
RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA
Juha Vinha 23
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
Lämmöneristyksen lisääminen maan pintaan vähentää homehtumisriskiä ryömintätilan yläosassa
merkittävästi. 50 mm EPS-eristyksellä saadaan suhteellisesti ottaen suurin hyöty.
Maan pinnan lämmöneristyksellä ei voida kuitenkaan poistaa homehduttavia olosuhteita
ryömintätilasta kokonaan!
Tästä syystä on suositeltavaa, että ryömintätilassa käytettäisiin hyvin kosteutta kestäviä
materiaaleja.
RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA
Maapohjan lämmöneristyksen vaikutus
Juha Vinha 24
Puurakenteinen alapohja, U-arvo 0,14 W/(m2K), IV-kerroin 1 vaihto/h, v. 2050 ilmasto
HHL 1 HHL 2 HHL 3
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA
Juha Vinha 25
Ryömintätilan pohja tulee lämpöeristää varsinkin
puurakenteista alapohjaa käytettäessä.
→ lämmöneristys vähentää maan viilentävää
vaikutusta ryömintätilassa
→ lämmöneristys alentaa maapohjan lämpötilaa,
jolloin diffuusiolla maasta haihtuvan kosteuden
määrä vähenee
Vuoden 2050 ilmastossa maan pinnan
lämmönvastus tulee olla vähintään 1,3 m2K/W
(esim. 50 mm EPS tai 150 mm kevytsoraa).
Puuvasojen alapuolelle tarvitaan hyvin lämpöä
eristävä tuulensuoja. Tuulensuojan tulisi olla hyvin
kosteutta kestävä.
Alapohjarakenteen ilmatiiviys on erittäin tärkeä.
Ryömintätilaa tulee tuulettaa kesällä.
Koneellinen kuivatus tai lämmitys ei ole välttämätön,
jos alapohja tehdään muuten rakenteellisesti oikein.
Alapohjan toimivuuden edellytyksenä on
lisäksi monet aiemmin korostetut asiat:
Eloperäinen materiaali tulee poistaa
ryömintätilasta.
Maapohja ei saa olla monttu.
Salaojasorakerros perusmaan päälle ja
perusmaan pinnan kallistus salaojiin.
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
RAKENTEIDEN SISÄINEN KONVEKTIO
Eurooppalaiset lämmönjohtavuuden suunnitteluarvot (lU) eivät sisällä
sisäisen konvektion vaikutusta!
Sisäistä konvektiota tapahtuu avo-
huokoisilla lämmöneristeillä eristetyissä rakenteissa lämpötilaerojen seurauksena.
Lämmöneristyspaksuuden kasvaessa sisäinen konvektio lisääntyy ja voi heikentää lämmöneristävyyttä jopa useita kymmeniä prosentteja.
Sisäinen konvektio on haitallinen myös rakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta, koska se lisää kosteusrasitusta seinärakenteiden yläosissa.
Irtoeristeissä konvektioreittejä syntyy helposti myös siksi, että eristys ei ole tasalaatuinen ja eristetilassa on rakenteiden aiheuttamia kylmäsiltoja.
Juha Vinha 26
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
YLÄPOHJIEN SISÄINEN KONVEKTIO
Juha Vinha 27
Yläpohjarakenteissa sisäinen konvektio voi
heikentää paksujen (600 mm) puhalluseristeiden
lämmöneristyskykyä jopa 40 %.
Lämmöneristepaksuutta lisättäessä konvektion
suhteellinen osuus lisääntyy.
Hyvin vesihöyryä läpäisevän tuulensuojan käyttö
lämmöneristeen yläpinnassa ei vähennä sisäistä
konvektiota puhalletussa lasivillaeristeessä.
Puhalletussa puukuitueristeessä konvektio
vähenee jonkin verran.
100 mm levyeristeen käyttö puhalletun
lasivillaeristeen alapuolella vähentää sisäistä
konvektiota jonkin verran.
Sisäisen konvektion vaikutusta voidaan
vähentää oleellisesti korvaamalla puhalluseriste
levyeristeellä.
Nykyiset U-arvon laskentaohjeet eivät ota
sisäisen konvektion vaikutusta huomioon
riittävästi yläpohjarakenteissa.
TTY:n yläpohjarakenteiden tutkimuslaitteisto:
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
ULKOSEINIEN SISÄINEN KONVEKTIO
Juha Vinha 28
Ulkoseinärakenteissa sisäinen konvektio
ei ole merkittävää , jos
lämmöneristekerroksen paksuus on
enintään 200 mm.
300 mm paksulla yhtenäisellä eristeellä
konvektio heikentää lämmöneristystä
keskimäärin n. 10 %.
Lämmöneristyskerrokseen laitettava
pystysuuntainen konvektiokatko vähentää
konvektiota, mutta ei välttämättä poista
konvektion vaikutusta kokonaan.
Nykyiset U-arvon laskentaohjeet ottavat
sisäisen konvektion vaikutuksen
kohtuullisesti huomioon
ulkoseinärakenteissa.
TTY:n rakennusfysikaalinen tutkimuslaitteisto:
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
IKKUNAT
Kosteuden kondensoituminen lisääntyy
ikkunan ulkopintaan, koska ulkopinta jäähtyy
(lämpösäteily taivalle kirkkaina öinä).
Ikkunoiden rikkoutumisriskin on todettu
lisääntyvän auringon lämmittävän
vaikutuksen lisätessä ulkolasiin kohdistuvaa
paineen vaihtelua.
Lämmöneristyksen parantamisen
vaikutukset ikkunan lasiosan toimintaan
Ikkunan lasiosan U-arvoa ei tule enää parantaa (nykyisin tasolla n. 0,6
W/(m2K)) ellei ulkopinnan emissiviteettiä alenneta.
Ikkunan U-arvoa voidaan parantaa myös karmin U-arvoa parantamalla.
Juha Vinha 29
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
IKKUNOIDEN KONDENSOITUMISRISKIN LISÄÄNTYMINEN
Tarkastelujaksot: testivuosi Jokioinen 2004 ja kriittisin vuosi Jokioinen 1991
30
Juha Vinha 30
Jokioisten 2004 ilmastossa kondenssituntien määrä on n. 500 h.
Kaikkein kriittisimmissä olosuhteissa kondenssitunteja voi olla lähes
kaksinkertainen määrä.
Varjostukset vähentävät kondensoitumista ja ikkunan ulkopinnan
matalaemissiviteettipinta (selektiivipinta) poistaa sen kokonaan.
Ko
nd
en
ssit
un
tien
lu
ku
määrä
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
pinnoitteita käytettäessä) voi pidentyä 2 – 4 kk verrattuna mineraalivillaeristeeseen.
Solumuovieristeen paksuuden kasvattaminen lisää myös kuivumisaikaa merkittävästi.
Polyuretaanieristettä käytettäessä kuivumisaika on pisin. Alumiinipinnoite lisää
kuivumisaikaa, koska pinnoite estää kosteuden kuivumisen ulospäin kokonaan.
RAKENNUSAIKAISEN KOSTEUDEN
KUIVUMINEN BETONIELEMENTIN
SISÄKUORESTA
Mineraalivilla, U = 0,16 W/(m2K)
PUR, U = 0,11 W/(m2K)
Kuva: Petteri Ormiskangas
Juha Vinha 31
Kosteuspitoisuuden
lukuarvot vastaavat
betonilla karkealla
tarkkuudella myös
huokosilman RH:ta.
1 vuosi
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012 Juha Vinha 32
YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA
(rakenteiden kosteustekninen toiminta)
Kosteusvaurioiden riski lisääntyy monissa tavanomaisissa vaipparakenteissa
ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksesta. Toisaalta on
myös monia rakenteita, joissa nämä tekijät eivät vaikuta merkittävästi
rakenteiden toimintaan.
Rakenteissa tapahtuvien olosuhteiden muuttumisen lisäksi rakenteiden
kosteusriskit lisääntyvät myös rakenneratkaisujen, rakenteiden dimensioiden
ja toteutustapojen muutosten seurauksena.
Vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan osalta ei ole löydettävissä kriittisiä
U-arvotasoja, joiden jälkeen rakenteiden toiminta heikkenee erityisen paljon.
Tavanomaiset vaipparakenteet saadaan toimiviksi pelkillä rakenteellisilla
muutoksilla seuraavan 100 vuoden aikana tapahtuvan ilmastonmuutoksen ja
lämmöneristyksen lisäyksen aiheuttamia kosteusrasituksia vastaan. Teknisten
laitteiden käyttö (esim. kuivain tai lämmitin) ei ole välttämätöntä
uudisrakentamisessa.
Nykyinen vaatimustaso on riittävä betonin ja laastien säilyvyysominaisuuksien
(pakkasenkestävyys ja korroosiosuojaus) saavuttamiseksi myös seuraavan 100
vuoden aikana vallitsevassa ilmastossa.
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012 Juha Vinha 33
Vaatii lisää kuivumisaikaa Vaatii rakenteellisia muutoksia Käytöstä tulisi luopua
- solumuovieristeiset betonisandwich-
rakenteet
- puurakenteinen yläpohja
(lämpöä eristävä aluskate)
- tuulettumaton eristerappaus
rankarakenteen tai hirsiseinän päällä
- ulkopuolelta solumuovieristeillä
eristettävät kivirakenteet
- tiiliverhottu rankaseinä
(lämpöä eristävä tuulensuoja,
erillinen höyrynsulkukerros tuuletus-
rakoon yli 10 m korkeissa seinissä)
Korvaavana rakenteena voidaan
käyttää esim. tuuletetun
levyverhouksen päälle tehtyä
rappausta tai muuta ratkaisua, jossa
rakenne tuuletetaan.
- sisäpuolelta lisäeristettävät
massiivirakenteet
Kivirakenteen riittävä kuivuminen on
varmistettava, jos rakenne pinnoitetaan
sisäpuolelta vesihöyrytiiviillä
pinnoitteella tai materiaalilla tai
peitetään kaapistoilla tai muilla
kuivumista rajoittavilla rakenteilla.
Sisäpuolelta lämpöeristettyjen
massiivirakenteiden riittävä kuivuminen
on varmistettava ennen sisäpuolen
lämmöneristyksen ja höyrynsulun
laittamista.
- sisäpuolelta lisäeristetty hirsiseinä
(ilmanpitävä ja riittävä höyrynsulku)
- ryömintätilainen alapohja
(maanpinnan lämmöneristys,
lämpöä eristävä ja kosteutta kestävä
tuulensuoja puurak. alapohjassa)
- maanvastainen alapohja
(routaeristyksen lisäys)
- ikkunat
(ulkolasin ulkopintaan matala-
emissivitettipinta)
ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN
LISÄYKSEN VAIKUTUKSIA TAVANOMAISISSA
VAIPPARAKENTEISSA
Taulukossa esitetyt asiat ovat voimassa myös vanhoja rakenteita korjattaessa
ja lisäeristettäessä.
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012 Juha Vinha 34
RAKENNUSPROSESSIN KOSTEUDENHALLINTA
Rakennusprosessin kosteudenhallintaosion tuloksena on tuotettu mm. seuraavat julkaisut:
Kosteuden hallinnan opetusdiasarja
Kosteudenhallintaposteri
Työmaan ilmanvaihdon ja lämmityksen suunnitteluohje
O-P. Toivari: Kosteudenhallinnan ja sääsuojauksen taloudellinen tarkastelu, diplomityö
A-P. Lassila: Rakentamisen aikainen rakenteiden tehokas kuivattaminen, kandidaatintyö
J. Hämäläinen: Energian käyttö Ruotsin rakennustyömailla, kandidaatintyö
T. Pippuri: Vaipan läpi johtuva energia rakennusaikana, erikoistyö
Tiivis holvi ja sandwich-elementin suojaus –ohje
Työmaan kuivanapitosuunnitelma
Rakennusprosessin kosteudenhallintaosion julkaisut löytyvät omalta kotisivulta osoitteesta:
www.tut.fi/site/
Energiatehokkuudesta liiketoimintaa -seminaari, Tekes, Helsinki 22.5.2012
LISÄTIETOA FRAME -PROJEKTISTA
FRAME -projektilla on Rakennusteollisuuden nettisivustolla omat kotisivut, joille tallennetaan projektissa julkaistut tutkimustulokset:
www.rakennusteollisuus.fi/frame/
Projektin yhteydessä järjestetään 5 yleisöseminaaria, joissa esitellään yksityiskohtaisemmin projektin tuloksia. Viimeinen yleisöseminaari järjestetään TTY:llä loka–marraskuussa.
Projektin tuloksia on hyödynnetty jo useissa valmisteilla olevissa rakentamisen ohjeissa: RakMK C4, RIL 107 ja RIL 225
Tuloksia tullaan julkaisemaan laajasti myös kansainvälisissä konferensseissa ja tieteellisissä julkaisuissa.
Projektin tuloksista laaditaan kaksi loppuraporttia, jotka ovat saatavilla projektin päätyttyä.
Projektin rahoittajina ovat: Tekes, YM, RT ja rakennusalan yritykset.