2/2014 HUHTIKUU · 2015. 6. 26. · 2/2014 HUHTIKUU Aikakauslehtien liiton jäsenlehti, Member of the European Military Press Association Taitto: Simo Nummi 040 532 5815...

1

2/2014 HUHTIKUU

Puheenjohtajapäivät - tärkeä osa liiton viestintää

Perheestä erillään asuminen on kallista

4

8

2

2/2014 HUHTIKUU

Aikakauslehtien liiton jäsenlehti,Member of the European Military

Press Association

Taitto: Simo Nummi 040 532 [email protected]

Painotalo Painorauma Oy

TOIMITUS:Laivastokatu 1 b00160 HELSINKI

PÄÄTOIMITTAJA:Ari PakarinenPuh. 050 355 [email protected]

TOIMITUSSIHTEERI:Samuli VahteristoPuh. 050 561 [email protected]

VAKITUISET AVUSTAJAT:Antti Kymäläinen040 828 [email protected] MäkinenPuh. 050 594 [email protected] PenttinenPuh. 050 443 [email protected] SusiPuh. 050 545 [email protected] VihurilaPuh. 040 518 [email protected]

OSOITTEENMUUTOKSET:[email protected]

SUOMEN ALIUPSEERIVUOSINA 1930-44,ASEMIES V.1945,SAULI VV.1946-53,ALIUPSEERI VV.1954-74,TOIMIUPSEERI VV. 1974-89.

PÄÄLLYSTÖLIITONÄÄNENKANNATTAJA84. vuosikertailmestyy 6 kertaa vuodessa.ISBN 0788-8554

Seuraavaan numeroon tarkoi-tetut jutut tulee olla toimituk-sessa viimeistään 12.5. Lehti on lukijoilla 28.5.

EUROMIL

SIS

ÄLT

ÖV A K I O PA L S T A T

S

AN

AN

SÄ

ILÄ

PÄ

ÄLU

OTT

AM

US

MIE

HE

T

JÄ

RJE

STÖ

PÄÄ

LLIK

KÖ

PÄÄT

OIM

ITTJ

ALT

A

E

SIL

LÄ

R

AJA

LI

IKU

NTA

PÄ

ÄLL

YS

TÖN

NA

ISE

T e

E

VP

PÄ

ÄLL

YS

TÖ B

RIE

FLY

7 8 12 13 15 24 32 35 36 42

456121416202324283233

Porin prikaatissa edessä isot haasteet s. 18

PÄÄLLYSTÖ BRIEFLY

Puheenjohtajapäivät ovat tärkeä osa liiton viestintää

Paikallisyhdistysten kannat esiiin

Loma

Tähtäimessä viestintä

Ajankohtaista Maavoimissa

Pohjoismainen Upseeriallianssi Tuusulassa

Palautteessa on totuuden siemen

Upseeriliitolle uusi puheenjohtaja

Kentän ääntä kuunnellen

Uusi yhdistys Pohjois-Karjalaan

Oma liitto - kaukonäköisyyttä jo 85 vuotta sitten

Kokemusten vaihtoa ja kehittämisideoita kuntoutukseen

Kansikuva Lotta Kontkanen: Iskä on lähdössä viikoksi reppurin hommiin

Laivastokatu 1 b, 00160 HELSINKI • www.paallystoliitto.fi • [email protected] • Vaihde 04030-19290 • Faksi 09-726 2299 Toimisto avoinna arkisin 9.00–15.00. • s-posti: [email protected]

Puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa 04030-19291, 0299 500 783. Järjestöpäällikkö Arto Penttinen 04030-19292, 050 443 1409. Järjestösihteeri (lomat ja osoitteenmuutokset, ma-pe) Anja Mustajoki 04030-19290, Järjestösihteeri Sanna Karell 040 301 9297.Pääluottamusmiehet Marko Jalkanen 04030-19295, 0299 500 798, Juha Susi 040301 9294, 0299 500 787, Jukka Mäkinen 040301 9296, 050 5944 614. HUOM! Tekstiviestit eivät toimi 04030-alkuisissa numeroissa.

PÄÄLLYSTÖLIITTO RY.

PÄ

ÄK

IRJ

OIT

US

Henkilöstöstrategian valmistelulla oikea suunta

LAKIASIAINNEUVONTA: Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, (09) 586 2867 e-mail: [email protected]. (Ota yhteys liiton toimistoon ennenoikeusavun pyytämistä.)

Maaliskuun lopussa aloitettiin Pääesikunnan johdol-la työskentely uuden henkilöstöstrategian laatimi-seksi aina 2020-luvulle saakka. Prikaatikenraali Jukka Ojalan johdolla tapahtuvassa valmistelus-

sa tuntuu olevan aito tekemisen meininki ja halu kuulla sekä erityisesti huomioida henkilöstön tarpeita tulevaisuuden suunnittelemiseksi. Ensimmäinen seminaari keskittyi lähin-nä kartoittamaan niitä tekijöitä, joihin tulee jatkosuunnittelus-sa kiinnittää erityinen huomio. Mielihyvin laitoin merkille sen, että ryhmätöissä henkilöstö ja työnantajan edustajat olivat aidosti yhdenvertaisina toimijoina – tätä arvopohjaa tulisi jal-kauttaa enenevissä määrin työtavaksi henkilöstöalan toimin-noissa. Ryhmätöissä nousi esille useita kehittämiskohteita, joissa on otettava huomioon resurssien niukkuus, toimivaltuuksien käyttö eri hallinnon tasoilla sekä jatko- ja täydennyskoulutuk-sen haasteet. Positiivisia asioita, joille työtä on hyvä raken-taa, ovat yhteinen arvopohja, maanpuolustushenki sekä yh-teistyö henkilöstön ja työnantajan välillä. Päällystöliitto on määrätietoisesti pyrkinyt edistämään jäse-nistönsä asemaa osana puolustusvoimien henkilöstöä ja eri-tyisesti mahdollisuuksien parantamista suhteessa jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmän luomiseksi opistoupseeristol-le. Puolustusvoimilla on rakenteellisesti kaikki mahdollisuu-det toteuttaa henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusta, mut-ta ovatko resurssit oikeassa suhteessa tarpeisiin. Eräänä suurena haasteena järjestelmän toimivuudelle on myös se, että meillä on periaatteessa hyvä ”alusta” – kehityskeskuste-lut - mutta kyetäänkö kehityskeskusteluista saatavaa tietoa hyödyntämään riittävästi?Opistoupseeriston jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmä on luotava nyt, sillä tarve on selkeä, ja jäsenistömme tehtävät sekä työnantajan tarpeet myös edellyttävät järjestelmän luo-

mista tulevien vuosien haasteisiin. Selkein suunta jatko- ja täyden-nyskoulutukselle luodaan laatimalla toimialakohtaiset kokonaisuu-det, joilla edistetään opistoupseeriston ura- ja tehtäväkehitystä niin erityisaloilla kuin myös koulutusalan eri tehtävissä perusyksi-köissä ja esikunnissa.Henkilöstö- ja koulutusalalla on selkeästi meneillään hankkeita, joilla ohjeistusta ja menettelyjä pyritään yhtenäistämään eri hen-kilöstöryhmien osalta. ”OU-normin” päivitystä tehdään samassa yhteydessä henkilöstöstrategian kanssa, joten voidaan perustel-lusti odottaa myös uudenlaista ajattelua henkilöstöryhmäkohtais-ten asioidenhoidon osalta annettavien ohjeiden laadintaan liittyen. Henkilöstöalan normien tulee entistä laajemmin antaa viesti siitä, että umpiperiä ei ole tarkoitus rakentaa esimerkiksi mahdollista-malla kapteeniylennykset opistoupseeristolle, joka sitoutuu pal-velemaan perusyksiköissä vielä uransa loppuvaiheessa. Nykyiset menettelyt kapteeniylennysten rajaamiseksi OTV6B – 8 -luokkiin ei vastaa niitä tavoitteita, joilla opistoupseeristoa pyritään saamaan perusyksiköihin mentoroimaan nuorempaa kouluttajahenkilöstöä. Uskallan väittää, että kokeneella opistoupseerilla on paljon annet-tavaa tulostavoitteiden saavuttamiseksi perusyksiköissä mm. vää-pelin, koulutusupseerin (vast.) ja varapäällikön tehtävissä. Useissa teknisissä tai erikoisalojen perusyksiköissä (vast.) on erityisen pe-rusteltua, että kyseiselle alalle koulutetut ja vuosien kokemuksen omaavat henkilöt toimivat päällikkötason tehtävissä ohjaamassa nuorempia ammattisotilaita henkilöstöryhmästä riippumatta. Tä-män tyyppisissä yksiköissä korostuu oman toimialueen tuntemus ja kokemuksen kautta hankittu laaja ammattitaito.

Sakari Vuorenmaa Puheenjohtaja

4

Puheenjohtajapäivät ovat muotou-tuneet tärkeiksi ajankohtaiskat-sausten ja valmisteluasioiden tie-donvaihtopäiviksi. Vaalikauden

ensimmäiset puheenjohtajapäivät touko-kuussa antavat kattavan katsauksen ajan-kohtaisiin asioihin ja mahdollistavat jatkaa marraskuun 2013 edustajakokouksen pää-tösten jalostamista tulevaisuutta silmälläpi-täen. Viime vuosina on korostettu yhdistysten valmistautumista puheenjohtajapäiville, jot-ta mielipiteet ja mahdolliset esitykset saa-daan koottua esim. piirien kokouksissa ja edelleen toimitettua liiton hallitukselle. Pu-heenjohtajapäivät ovat siis todellinen vai-kuttamisen paikka sekä mahdollisuus hal-linnon ja jäsenten vuoropuheluun.Puheenjohtajapäivillä kuullaan ajankohtai-set katsaukset Puolustusvoimista ja Raja-vartiolaitoksesta. Tämä antaa osallistujille mahdollisuuden muodostaa näkemyksen-sä meneillään olevista asioista molemmis-

Puheenjohtajapäivät ovat tärkeä osa liiton viestintääTeksti: Ari Pakarinen Kuva: Samuli Vahteristo

sa virastoissta koskien kehitysnäkymiä ja opistoupseerien asemaa. Meneillään ole-vat muutokset molemmissa virastoissa puhuttavat päivillä, mutta samalla voidaan kääntää katseita jo tulevaisuuteen, mm. meneillään olevaan henkilöstöstrategiatyö-hön.Liiton kanssa kiinteätä yhteistyötä teke-vät Päällystön Naisten Liitto, Ali-, toimi- ja opistoupseerien perinneyhdistys (ATOP) ja Päällystöliiton Evp-yhdistys saavat myös mahdollisuuden. Päällystölehti ja päiville osallistuvia kuljettava Viking Line kertoivat omat ajankohtaiset kuulumisensa.Perinteiseen tapaan puheenjohtajapäivillä julkaistaan ja palkitaan Päällystöliiton vuo-den toimija ja vuoden urheiluteon tekijä.

Piirit kokoavat puolustushaarojenja rajan tapahtumatVarapuheenjohtajat kokoavat puolustus-haaroittain yhdistykset keskustelemaan

ajankohtaisista asioista. Näissä tilaisuuk-sissa saadaan kattava otanta mahdollisista ongelmista kentällä ja ehkä myös ratkaisu-malleja yhdistyksille kotiin vietäväksi. Piirit informoivat tapahtumistaan ja havain-noistaan kaikille osallistujille, jotta myös yli puolustushaararajojen tieto kulkisi var-masti. Varapuheenjohtajille ja hallituksen jäsenille päivät takaavat varman keskus-teluyhteyden etupiirinsä yhdistyksiin ja sen myötä mahdollisuuden koota tietoa hallitus-työskentelyä varten.

Liiton kehittäminenon jatkuvaaPäällystöliiton edustajakokous teki linja-päätöksiä toimintasuunnitelman muodossa meneillään olevalle vaalikaudelle. Puheen-johtajapäivillä ei toteuteta vuoden 2013 päivien tyyppistä vaikuttamistoria, mutta kuullaan liiton hallinnolta, kuinka toiminta-suunnitelmaa on ryhdytty toteuttamaan ja kuinka asioita edelleen halutaan kehittää. Tällaisia asioita ovat mm. henkilöjäsenyys-kysymys, HESTRA, Puolustusvoimauudis-tuksen vaikutukset, edunvalvonnan visio ja jäsenpalvelujen näkymät. Päällystöliiton puheenjohtajan Sakari Vuorenmaan ja pääluottamusmies Mar-ko Jalkasen esitykset kokoavat ajankoh-taiset edunvalvonta-asiat pakettiin, joiden pohjalta yhdistysten puheenjohtajat voivat raportoida omia hallituksiaan. Tervetuloa puheenjohtajapäiville vaikutta-maan!

5

Kevään puheenjohtajapäivillä on iso merkitys laajempana keskustelufoo-rumina liiton päätöksentekoproses-

sissa, vaikka varsinaiset linjapäätökset asioista tehdään syksyn edustajakokouk-sessa. Pääkaupungin päällystö ry teki vii-me vuoden edustajakokouksessa ponsi-esityksen, että henkilöjäsenyyden edut ja haitat selvitettäisiin. Yhdistyksen puheen-johtajan Mika Uosukaisen mielestä hen-kilöjäsenyyteen siirtymisestä tulee keskus-tella mahdollisimman laajasti, jotta kaikki edut, haitat, tarvittavat muutokset ja mah-dolliset seuraukset ovat päätöksentekijöi-den tiedossa, kun asiasta aikanaan pääte-tään edustajakokouksessa. - Ennemmin käytetään selvitystyöhön riittä-västi aikaa kuin viedään puolivillaista kiireel-lä eteenpäin, Uosukainen kertoo.Hänen mukaansa yhdistyksen hallitus kes-kustelee ja evästää edustajansa puheen-johtajapäiville. Kokouksessa on käsitelty pj-päivien, aiheita niiltä osin kun ne ovat olleet tiedossa. Tulevien puheenjohtajapäi-vien osalta yhdistyksen hallituksen kokous on 29.4.- Mikäli aiheena on ollut jokin iso asia, johon olemme katsoneet rivijäsenten mielipiteen antavan lisäarvoa ja kättä pidempää, olem-me sitä jäsentiedotteella kyselleet. Valitet-tavasti vastausprosentti ei yleensä anna kovinkaan vakuuttavaa kuvaa kentän mie-lipiteestä.Henkilöjäsenyys on Uosukaisen mukaan hyvä esimerkki tällaisesta aiheesta, mut-ta sen osalta jäsenistön tarkempi mielipide ja mahdolliset esitykset kysellään hieman myöhemmin, kun on saatu lihaa luitten ym-pärille. Näin vältytään väärien mielikuvien muodostuminen ja annetaan jäsenistölle tietoa jo hieman pureskeltuna ja avattuna sen merkityksestä yksittäisen jäsenen kan-nalta. Uosukainen kertoo, että maavoimalaisten yhdistysten mielipide henkilöjäsenyyteen kiinnostaa, mukaan lukien heidän ajatuk-sensa sen toteuttamisesta. - Haluaisin kuulla myös Puolustusvoimauu-distukseen liittyvien tehtäväänmääräysten ja tehtävänkuvausten tilanteesta muissa hallintoyksiköissä.Kajaanin Päällystöyhdistyksen puheenjoh-taja Pauli Rossisen tuo keskusteluun kai-nuulaisten perustelut henkilöjäsenyyteen liittyen.- Toistaiseksi sanomme ei henkilöjäsenyy-delle. Jäsenyys paikallisyhdistyksessä luo

Paikallisyhdistysten kannat esiin Teksti: Samuli Vahteristo

yhteenkuuluvuutta paikallisesti, ja isolla joukolla on parempi mahdollisuus vaikut-taa liiton asioihin kuin yksittäisellä henki-löjäsenellä. Paikallisyhdistysten jäsenistön vähentyessä paine muutoksesta henkilöjä-senyyteen tulee kasvamaan, ja tämä tulee ratkaista jollakin aikajänteellä.Rossinen näkee kuitenkin henkilöjäsenyy-dessä monia ongelmatekijöitä.- Kuka hoitaa luottamusmiehen tehtävät paikallistasolla? Ketkä suorittavat valinnat, kuka järjestää kokoukset valintoihin liitty-en? Kuka pitää yhteyttä prikaatin johtoon? Nämä asiat eivät järjesty itsestään, vaan siihen tarvitaan ihminen ja yhdistys.Rossisen mukaan kainuulaisia tulee pu-heenjohtajapäivien keskusteluannissa kiinnostamaan tehtävänkuvaukset, vaati-luokat, eläkelaskurit ja liittoerien kohden-tamiset sekä se, miten vaativat tehtävät saadaan säilymään opistoupseereilla Puo-lustusvoimauudistuksen myllerryksessä.Puheenjohtajapäivien ohjelma on yhdistyk-sillä jo tiedossa. Nyt on hyvä käynnistää keskustelu asioista ja evästää omat edus-tajat sekä näin luoda edellytykset keskus-telulle, missä jäsenten ja yhdistyksen ääni kuuluu.

Yhteisellä asialla

Päällystöliiton puheenjohtaja Saka-ri Vuorenmaa ja pääluottamus-miehet Marko Jalkanen ja Juha Susi tapasivat maaliskuussa Suo-

men Keskustan kansanedustajia. Keskei-simpänä aiheina olivat maanpuolustus ja siihen liittyvien näkökulmien avaaminen.Puolustusvoimauudistuksen etenemisen vaiheet olivat kansanedustajilla hyvin tie-dossa. Vastavuoroisesti he saivat kuulla järjestöjen näkemykset siitä, kuinka uudis-tus on edennyt henkilöstön näkökulmasta. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen määrärahatilanteet nykyisellä hallituskau-della ja erityisesti tulevalla aiheuttivat usei-takin kommentteja. Taustalla piili huoli kan-sainvälisestä tilanteesta sekä resursseista toteuttaa annetut tehtävät nyt ja tulevaisuu-dessa.Yleinen asevelvollisuus ja koko maan puo-lustaminen koettiin korkean maanpuolus-tustahdon takaajiksi. Tähän liittyy oleellise-na osana kaaderivetoisen johtajareservin muodostaminen ja ylläpito. Sitä ei saa hä-vittää, todettiin yhteisesti.Molempien järjestöjen korkea järjestäyty-misaste herätti kansanedustajissa kunnioi-tusta ja sitä pidettiin ainutlaatuisena.Tilaisuuden lopussa edustaja Kääriäinen to-tesi antavansa erittäin suuren arvo tapaa-miselle, sillä se tarjosi hyvän tilannekuvan kummallekin osapuolelle. Kääriäisen anta-mat kiitokset toiminnallemme niin sotilaina kuin ammattijärjestöinä lämmittivät mieltä.

Päällystöliiton johto tapaa eri yhteyk-sissä aina aika ajoin eri puolueiden

kansanedustajia. Tällä kertaa vuorossa oli Keskusta.Tilaisuudessa olivat läsnä

kansanedustajat Seppo Kääriäinen, Juha Rehula ja Antti Kaikkonen.

Teksti ja kuva:Juha Susi

6

Nauti lomastasiSaariselkä (Markovilla)- viikko 240 €, sesonki 300 € - viikonloppu 120 €, vrk 60 € (sesonkiviikot 1,8 – 17,36 – 38,52)Koli (Hiisiranta)- viikko 240 €, sesonki 300 € - viikonloppu 120 €, vrk 60 € (sesonkiviikot 1, 8 – 12, 52)Vierumäki (Rauhalinna)- viikko 305 €, sesonki 355 € - viikonloppu 150 €, vrk 75 € (sesonkiviikot 23 – 32)

Upseeriliiton mökitVierumäki Upseeriliiton mökit ovat käytettä-vissä myös ns. äkkilähtöperiaat-teella. (Varaus 4 vko ennen) Mökkien varaukset Päivi Schroderus,puh. (09) 6689 4014 tai schroderus (at) upseeriliitto.fi www.upseeriliitto.fi

Helsingin asunnot Runeberginkatu 65 (yksiö) 35 €/vrk Runeberginkatu 48 (kaksio) 60 €/vrkLiiton ulkopuolisilta vuokraajilta vuok-raushinnat peritään kaksinkertaisina pl. Upseeriliiton jäsenet.

Varaukset: Netissä jäsensivujen kautta.Anja Mustajoki 040 301 9290 tai Sanna Karell 040 301 9297tai sähköpostilla [email protected]

liiton lomakohteissa

7

Taitaa olla tarpeellista vähän selit-tää. Kun minä, meinaan, olen en-nen ollut. Ei siinä oikeastansa muu-ta ole, mutta rauhallisesti se on

otettava. Kiiru on pidettävä ajallansa, mut-ta hätäillen tekemällä ei tule muuta kuin ku-sipäitä mukuloita, niin kuin sitä sanotaan. Turhan hermoileminen ei edusta mitään, opasti aikanaan Tuntemattoman sotilaan vänrikki Koskela tulikasteeseen valmistau-tuvia alaisiaan.Näille neuvoille on taas tarvetta puolustus-voimissa - ”kiirutta” kun on viime aikoina piisannut ja hätäillen tekemisen uhka leijuu alati ilmassa. Puolustusvoimauudistus on kiivaimmassa vaiheessaan - osa porukkaa valmistelee joukko-osastojen lakkautuksia ja yhdistämisiä, osa uusien organisaatioi-den käynnistämistä – jotkut yrittävät hoitaa siinä sivussa puolustusvoimien päätehtä-viäkin. Käskyjä sinkoilee, koordinaatio on välillä kateissa ja moni kysymys odottaa vastaustaan. Prosesseja hiotaan, jotta puolustusvoi-mista saadaan komentajan tahdon mu-kainen soiva peli. Pelin, joka pystyy vastaamaan maan alueellisesta koskemat-tomuudesta, tämän tehtävän täyttämiseen tarvittavasta joukkotuotannosta ja joukko-jen tarvitsemasta logistiikasta. Toiminta ja organisaatio sopeutetaan niukkoihin mää-rärahakehyksiin.Onneksi meillä on aikaisempaa kokemusta näistä sotavaltion ”hulluista päivistä”. Eihän siitä montaa vuotta ole, kun armeija edelli-sen kerran uuteen asentoon komennettiin. Silloinkin sählättiin, mutta savun hälvettyä toiminta saatiin kutakuinkin raiteilleen – siis suurin piirtein siihen mennessä, kun tämä nykyinen uudistus pantiin alulle. Tällä kertaa saattaa kuitenkin käydä niin, ettei savu ihan helposti hälvene. Sen ver-ran rajuja muutoksia tehdään yhdellä ker-taa. Pelkoja kohdistuu muun muassa Jo-ensuussa aloittavaan palvelukeskukseen. Keskittämisestä huolimatta tuki- ja hallin-

Soitinta viritetään

topalveluja tulee hämmentämään useampi kokki. Palvelukeskus ei suinkaan hoida vas-tuullaan olevia prosesseja alusta loppuun omin voimin, vaan yhdessä henkilöstön ja joukkojen vähenevän hallintoväen kanssa. Toivottavasti ei käy samoin kuin ensimmäi-sessä palkkahallinnon uudistuksessa – vi-rat menivät palvelukeskukseen, mutta työ-tehtävät palautettiin pian takaisin joukoille.Vaikka johtoportaiden ja joukko-osastojen määrä Puolustusvoimauudistuksessa vä-henee, tekevät useille paikkakunnille ha-jautuvat toiminnot ja kumppanit kokonai-suudesta vaikeasti hallittavan instrumentin. Toimitilat, johtamisjärjestelmät, kunnossa-pito, muonitus, terveyspalvelut sekä muut huoltopalvelut ynnä hallinto- ja palkkapalve-lut – kaikille on oma tuottajatahonsa. Käs-kyjen antamisen sijasta tehdään enemmän sopimuksia, ja jokainen toimija optimoi läh-tökohtaisesti omaa toimintaansa - asia-kaslähtöisesti tietenkin. Millainen Cosplan pitää tällaisen soittimen vireessä? Markkinatalouden me-kanismit eivät meitä auta - huo-nosti leiviskänsä hoitavia pal-veluntuottajia ei voida vapaasti vaihtaa. Neuvostotalouden mei-ningillä mennään.Uudistuvissa puolustusvoimissa lasketaan paljon tietojärjestelmien varaan. Ei lupaavalta näytä – me tie-dämme kokemuksesta, miten ”hyvin” ne pelaavat. Kuvaavaa on, että edel-leenkin järjestelmien toimimatto-muutta paikataan Excel-taulukoil-la. Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnitelmatkin ovat Excel-tupakkiaskien kansissa - henkilöstön sijoittumista, sijoit-tumattomuutta, vajetta ja ylivah-vuutta sekä osaamista ja sen puutetta palastellaan päi-vittelemällä taulukoita. Huoli henkilöstön jaksa-misesta muutoksessa on

aiheellinen. Avain siihen löytyy tehtävien oikeasta tärkeys- ja kiireysjärjestyksestä. Jotain vähemmän tärkeää pitäisi jättää ko-konaan tekemättä ylempien johtoportaiden luvalla – luvattomastihan monta asiaa jää heikolle hoidolle resurssien puuttuessa. Hy-vää tarkoittavien asioiden ajoitustakin olisi syytä joskus miettiä. Pääesikunta julkaisi viime vuoden lopulla työntekijöiden työkyky -normin, joka piti justiinsa kouluttaa kaikil-le kesken kiivaimpia uudistusvalmisteluja. Raporttejakin perättiin. Kun niitä ei alkanut kuulua, pantiin paimenkirje perään. Ajan-kohta ei ehkä ollut asialle kaikista otollisin. Tai sitten käskystä unohtui kenraaliluutnant-ti Raimo Viidan aikoinaan käyttöön otta-ma kannuste: Tätä käskyä on ehdottomasti noudatettava! Viidan perua meillä on nyt tämä kaksijakoinen käskyjärjestelmä – käs-kyt, joita on ehdottomasti noudatettava ja

sitten on ne muut.

SAN

AN S

ÄILÄ

Teksti: Antti Kymäläinen

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT Perheestä erillään asuminen on kallistaTeksti: Marko Jalkanen Kuvat: Juha Susi

Päällystöliitto oli mukana puolus-tusministeriöjohtoisessa työssä, jossa selvitettiin yhdessä henki-löstöjärjestöjen kanssa puolustus-

voimien muutto- ja siirtokustannusten kor-vausten tarkoitusta: mitä milläkin sovitulla kustannuslajilla on tarkoitettu korvattavak-si. Keräsimme Puolustusvoimauudistuksen siirtovelvollisilta tietoa, kokemuksia ja esi-merkkejä, ovatko sovitut korvaustasot ol-leet syntyneisiin kuluihin nähden ajantasai-sia. Siirtovelvollisen siirtymistä toiselle paikka-kunnalle, mihin liittyy vakituisena asuntona olevan kodin tai muun asuintilan muuttu-minen, on pyritty helpottamaan muutto- ja siirtokustannusten korvausten sopimus-määräyksillä. Nyt tehty selvitystyö kuiten-kin osoitti, että puolustusvoimien muut-to- ja siirtokustannusten korvaukset ovat monella tapaa alimitoitettuja, eivätkä ne riitä lainkaan kattamaan siirrosta ja tästä johtuvasta muutosta aiheutuneita kuluja. Karmeimmillaan syntyvät ylimääräiset kus-tannukset ovat kaikissa niissä tilanteissa, joissa koko perheellä ei ole mahdollisuutta muuttaa uudelle paikkakunnalle. Se, kuin-

ka kallista erilläänasuminen tosiasiallisesti on ollut, onkin yllättänyt monen Puolustus-voimauudistuksen reppurin.

Perheelliselle virkamiehelle erityiskorvaustaKun perheen arki ja asuminen järjeste-tään siten, että asutaan työskentelyviikot erillään ja vain siirtovelvollinen virkamies muuttaa toisaalle, maksetaan siirtovelvol-liselle perheellisen virkamiehen erityiskor-vausta. Tämä perheellisen virkamiehen erityiskorvaus tunnettiin aiemmin erillään-asumiskorvauksena, joka kuitenkin antoi ”asumis-viittauksineen” virheellisen käsityk-sen sen todellisesta tarkoituksesta. Kor-vauksella ei kateta pelkästään asumisesta aiheutuvia kustannuksia, vaan erityiskor-vaus on tarkoitettu kattamaan kaikkia nii-tä ylimääräisiä kustannuksia, joita erillään asumisesta ja kahden talouden ylläpidosta aiheutuu. Korvauksen suuruus on 24 kuu-kauden ajan 15 % päivärahasta tai virka-miehen suostumuksella 12 kuukauden ajan 30 % päivärahasta. Siinä tilanteessa, että siirtovelvollisuuteen perustuvan siirron takia virkamies joutuu asumaan lyhintä yleistä tieliikenneväylää pitkin mitattuna yli 400 kilometrin etäisyy-

dellä perheestään tai jos asuinpaikkakun-nan ja virkapaikkakunnan väliseen mat-kustamiseen käytettävä aika ylittää neljä tuntia, erityiskorvaus on 24 kuukauden ajan 30 % päivärahasta tai virkamiehen suostumuksella 12 kuukauden ajan 60 % päivärahasta. Neljän tunnin aikarajaa tar-kastellaan siirtohetkellä julkisin kulkuyhte-yksin tehtävästä matkasta työn alkamis- ja päättymisaikoihin yhteensopivien aikatau-lujen mukaisesti. Perheellisen virkamiehen erityiskorvauksen lisäksi virkamiehelle tai yhdelle hänen perheenjäsenistään suorite-taan 52 matkan matkustamiskustannusten korvaukset matkasta perheen asuinpaikka-kunnalle tai uudelle virkapaikkakunnalle ja takaisin. Nämä matkat tulee tehdä 36 kuu-kauden aikana siirtohetkestä laskien ja nii-tä voidaan tehdä enintään yksi viikossa.

Erityiskorvauksen taso on osoittautunut riittämättömäksiNäissä erilläänasumistilanteissa virkamie-helle ja hänen perheelleen aiheutuu sosi-aalisen haitan lisäksi myös hyvin huomat-tavaa taloudellista haittaa. Selvitystyö osoitti, että erityiskorvauksen taso on riit-tämätön. Siirtovelvolliset kertoivat, että kuukausittaiset ylimääräiset kustannukset ovat vähintäänkin noin 500 euroa siirtoa seuraavan ensimmäisen 36 kuukauden ai-kana, jolloin siirtovelvolliselle suoritetaan vielä muutto- ja siirtokustannusten sopi-musmääräysten mukaisia korvauksia. Sen jälkeen, kun muutto- ja siirtokustannusten sopimusmääräysten mukaiset korvaukset loppuvat, ei paljon hymyilytä: erillään asu-misesta aiheutuvat kustannukset kasvavat vielä tästäkin useilla sadoilla euroilla. Näis-sä laskelmissa on jo huomioitu myös ve-rottajan hyväksymät tuloveronvähennykset

Monen perheestään erillään asuvan siirtovelvollisen tulevaisuus onkin haasteellinen, kun tästä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia pitäisi kattaa pienenevästä palkasta. Sopii toivoa, että se työtehtävä, johon siirtovelvollinen on siirretty, on edes mieleinen ja tuottaa työniloa, jotta siitä kannattaa maksaa joka kuukau-si useita satoja euroja.

Reima Kontkasen reppuriasunnossa kuplan pölykapseli saa toimittaa lampun-varjostimen virkaa ja sohvapöytä on tehty kuorma-lavoista.

8

9

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

erilläänasumisesta, eli kakkosasunnon kuu-kausivuokrasta enintään 250 euroa sekä ne matkustamiskustannusten korvaukset, joita ei muutoin jo korvata. Siirtovelvolliset kertoivat, että muita eril-lään asumisesta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja olivat aiheuttaneet kaikki kakko-sasuntoon välittömästi liittyvät kulut, kuten vuokra, sähkö-, vesi-, autopaikka-, sauna-vuoro- ja vakuutusmaksut sekä tietoliiken-neyhteydet. Lisäksi jotkut siirtovelvolliset kertoivat, että olivat joutuneet ottamaan myös kulutusluottoa kakkosasunnon kodin-koneisiin, elektroniikkaan sekä vuokraami-sen yhteydessä vaadittuun takuuvuokraan, mitä muuttoraha ei enää riittänyt katta-maan. Moni kertoi, että muuttoraha, joka on pysynyt samansuuruisena yli 10 vuotta, riitti vain välittömän asuinirtaimiston han-kintaan (sänky, keittiöpöytä ja tuolit, jää-kaappi, astiat, liinavaatteet, matot, verhot, siivoustarvikkeet). Huomioitavaa oli myös se, että erilleenasuminen aiheutti toisen ta-louden ”pyörittämiseen” monia ylimääräisiä kustannuksia. Näitä olivat muun muassa matkustamiseen liittyvät lisäkustannukset, kun esimerkiksi vain toinen vanhemmista on kuljettamassa lapsia harrastuksiin sekä puolison vuorotyön vuoksi lasten lisähoito-kustannukset, kun vain toinen vanhemmis-ta on välittömästi hoitamassa lapsia.

Matkustaminen keventää siirtovelvollisen kukkaroaMyös pelkästään matkustamisesta per-heen asuinpaikkakunnan ja uuden virka-paikkakunnan välillä aiheutuu huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkiksi 36 kuukauden ajanjaksoon, jona aikana siir-tovelvolliselle korvataan perheentapaa-mismatkoja, sisältyy noin 135 työskente-lyviikkoa. Olettaen, että siirtovelvollinen matkustaa jokainen viikonloppu perheensä luokse, matkustamiskustannukset korva-taan 52 matkan osalta. Itse maksettavak-si jäävät 83 matkan edestakaiset kustan-nukset. Tässä voi toki yrittää säästää eikä matkusta niin usein perheen luokse. Tosin tämä voi johtaa hetkellisesti tosisäästöihin, kun hetken kuluttua ei ole sitä omaa per-hettä, jonka luokse matkustaa.Puolustusvoimauudistuksessa toteute-tut pakkosiirrot, joihin on liittynyt muut-to toiselle paikkakunnalle, eivät ole koh-distuneet aina ylempään tai vähintään samantasoiseen tehtävään. Palkkauksen sopimusmääräyksissä siirtovelvollisille on taattu vähintään vuoden ajaksi entisen suu-ruinen tehtäväkohtainen palkanosa, mutta tätä seuraa jossain vaiheessa väistämättä säännöllisen kuukausipalkan pienenemi-nen.

Vaikka Päällystölehti ei anna sisustus-vinkkejä, syntyy ajoittain tilanteita, jolloin niitäkin kannattaa esitellä. Puo-

lustusvoimauudistuksessa sadat virkamie-het joutuvat muuttamaan perheestä eril-leen työn perässä. He joutuvat miettimään, kuinka toisen talouden pyörittäminen oikein onnistuu. Yksi tällaisista reppureista on Itä-Suomen huoltorykmentissä ajoneuvotar-kastajana työskentelevä yliluutnantti Rei-ma Kontkanen.Kontkasen onnistui saada itselleen vuokral-le kaksio muutaman sadan metrin päästä työpaikasta.- Talo on valmistunut vuonna 1962, ja en-simmäinen ajatus oli sisustaa se saman ai-kakauden kalusteilla. Tämä osoittautui kui-tenkin liian haastavaksi, joten ratkaisua oli etsittävä muilla keinoin. Toisen talouden perustamiseen oli varat-tu 1 681,88 euroa eli summa, joka virka-miehelle myönnetään muuttorahana hänen muuttaessaan yksin talouttaan siirtovelvol-lisena.Suunnitteluapuna toimi vaimo Johanna Ahvalo. Hänen antamat vinkit ja Reiman käden taidot tuottivat onnistuneen tulok-sen.- Hankin hylättyjä kuormalavoja, jotka pesin ja kuivasin. Samoin niitä joutui hiukan jatko-työstämään. Sohvan patjat ovat Ikeasta ja toimivat yllättävän hyvin. TV-tasoon puolitin kuormalavat. Kaiken kaikkiaan kuormalavo-ja käytettiin 13 kappaletta.

Suurempaa kekseliäisyyttä ja kädentaitoja osoittavat kämpän valaisimet. Kattovalo on tehty tyhjistä lasipulloista ja jalkalamppuun on käytetty kierrätystavaroita.- Jalkalampun valona toimii perinteinen työ-maaroikka ja Kuplavolkkarin pölykapseli toimittaa varjostimen virkaa.Itse muutto sujui ongelmitta, samoin kuin uuteen tehtävään siirtyminen.- Olen viihtynyt hyvin uudessa tehtävässä, sillä osa työkavereista on tuttuja ja tehtä-vän sisältö on mielenkiintoinen. Myös työ-hän perehdyttäminen oli järjestetty hyvin.Yksi suurimmista haasteista perheistään erillään asuvilla on matkat perheen ja virka-paikan välillä. Samaisen pulman kanssa on paininut myös Kontkanen.- Jouduimme järjestelemään perheen liik-kumiset uudelleen. Vertailu oman auton ja junan välillä kääntyy vielä auton voitoksi. Koen, että matkustaminen kuuluu osaksi tätä tehtävää.Tulevaisuuden suunnitelmista Kontkanen ei osaa vielä sanoa tarkemmin. - Toivottavasti tulevaisuudessa löytyy vaati-vampia töitä, sillä nyt koen 400 - 500 eu-ron nettotappiot kuukausittain. Se on pal-jon siitä, että joutuu asumaan perheestään erillään ja saa käydä töissä.Kysymykseen talouden perustamiseen käy-tetystä budjetin toteutumisesta Kontkanen naurahtaa.- Se ei todellakaan riittänyt.

Kämppä kuntoon Teksti: Juha Susi

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

Jatkossa lomalla ei tarvitse sairastaa. Vuosiloman aikana sai-rastunut virkamies voi siirtää vuosilomansa myöhempään ajankohtaan jo ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen.

Aiemmin vuosilomalla sairastunut virkamies sai siirrettyä vuo-silomaansa vasta seitsemän sairauspäivän, eli niin sanotun ka-renssiajan jälkeen. Nyt tämä karenssi, jota on kutsuttu myös omavastuuajaksi, on poistunut 1.4.2014 lukien kaikista lomista riippumatta siitä, koska ne on ansaittu. Muutoksen taustalla on Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu, jonka mukaan vuosi-loman tarkoitus ei toteudu, jos se kuluu sairastaessa: vuosiloma on työn rasituksista palautumista ja lepäämistä varten, ei sairas-telulle tarkoitettua aikaa. Edellytyksenä vuosiloman siirtämiselle on, että virkamies pyy-tää tämän lomansa siirtoa. Siirtopyyntö on aina tehtävä todis-tettavasti ja mikäli mahdollista, kirjallisesti ilman aiheetonta viivy-tystä. Aiheettomalla viivytyksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että määrätyissä tapauksissa, esimerkiksi henkilön olles-sa lomamatkalla tai hoidettavana sairaalassa tai jostain muusta hyväksyttävästä syystä estynyt saattamasta työkyvyttömyyden syntymistä heti viraston tietoon, voidaan sopimuksessa edelly-tetty pyyntö esittää myöhemminkin esteen poistuttua.

Pelkkä oma ilmoitus ei riitäVuosilomasopimuksessa on myös sovittu, että virkamiehen on viraston pyynnöstä esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinto-distus tai muu luotettava selvitys. Sekä Puolustusvoimat että Ra-javartiolaitos ovatkin ohjeistaneet tätä asiaa, että pelkkä oma ilmoitus sairaudesta ei riitä perusteeksi vuosiloman siirtämisel-le. Puolustusvoimat on omassa ohjeessaan jopa tiukentanut tätä menettelyä niin, että vuosiloman siirto sairauden vuoksi edellyt-tää aina lääkärintodistuksen toimittamista.Vuosiloman siirto tulee voimaan siitä työkyvyttömyyspäivästä, josta on ilmoitettu ja esitetty lääkärintodistus. Vuosiloma voi-daan siirtää vain tähän työkyvyttömyysaikaan sattuvien vuosi-lomapäivien osalta. Sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma tulee antaa samalla lomakaudella (1.6 - 30.9) ja lomakauden ulkopuolella annetta-vaksi määrätty vuosiloma seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli loman antaminen ei ole tällä tavalla mahdol-lista, siirretyt lomapäivät voidaan antaa lomavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos taas loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin ta-voinkaan mahdollista, saamatta jäänyt vuosiloma korvataan ra-hana.Siirrettyjen vuosilomapäivien pitämisestä on lähtökohtaisesti sovittava, eikä niitä pidetä automaattisesti vuosilomajakson jat-keena. Siirretyn loman antamisajankohtaa vahvistettaessa tulee asianomaiselle varata tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajan-kohdasta. Siirretyn loman ajankohta tulee saattaa asianomaisen tietoon vähintään kaksi viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, vähintään viikkoa ennen loman alkamista.

Vuosiloman sairausajan karenssi poistuiTeksti ja kuva: Marko Jalkanen

10

11

Päällystöliiton alueelliset luottamus-mies- ja yhteistoimintaedustajien koulutuspäivät toteutettiin koulu-tuskalenterin mukaisesti tammi-

huhtikuussa risteilyinä. Kullekin puolustus-haaralle oli järjestetty oma tilaisuutensa, jolloin käsiteltävissä aiheissa voitiin ottaa esille juuri heitä kiinnostavia ajankohtaisia aiheita. Tänä vuonna uutena ryhmänä oli Pääesikunta ja sen alaiset laitokset. Sa-massa yhteydessä järjestettiin myös Ra-javartiolaitoksen henkilöedustajien alueel-liset päivät. Kukin tilaisuuksista noudatteli samaa perusohjelmaa, joka koostui ennak-kotehtävien tarkastuksista ja alueellisista paikalliskatsauksista. Kunkin puolustushaa-ran tilaisuuteen saatiin paikalle myös asian-omaisen haaran henkilöstöpäällikkö. Tietoturvallisuuspäällikkönä Panssaripri-kaatissa työskentelevä kapteeni Jari Lin-dell oli yksi maavoimien päiville osallistu-neista. - Tämä on kolmas koulutustilaisuus kahden vuoden aikana. Etukäteen saadut ennak-

Tiedot ajan tasalleTeksti ja kuva: Juha Susi

kotehtävät olivat hyviä - eivät liian vaikeita, vaan ne tarjosivat haasteita. Ajoittain herää ajatuksia koulutuksen järjes-tämisestä verkko-opetuksena. Luottamus-mies Lindell ei lämpene ajatukselle. - Vuorovaikutusta ei voi koskaan vähätellä. Laiva on tiivis ympäristö, ja koulutuksen ai-kana esille tulevat keskustelut ovat antoi-sia. Samalla voi vertailla oman joukon ta-pahtumia muiden vastaaviin.Kysymykseen, miten jäsen hyötyy näis-tä kursseista, Lindell tiivistää ajatuksensa kahteen sanaan: osaan opastaa.

Kotisivut kuntoonPäällystöliiton kotisivujen päivitys uudelle alustalle on edennyt koevaiheeseen. Halli-tuksen jäsenet ovat perehtyneet uusittuun sivustoon etukäteen ja toimineet näin ollen koekäyttäjinä. Suurimpana uudistuksena on sivuston responsiivisuus, joka saa si-vuston sisällön ja ulkoasun automaattisesti muuttamaan kokoaan näyttölaitteelle sopi-vaksi. Näin ollen sivuston selailu tableteilla

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

ja älypuhelimilla on aikaisempaa huomatta-vasti helpompaa. Käyttöönotto tultaneen ajoittamaan toukokuulle. Jäsenistölle muu-tos ei aiheuta toimenpiteitä, vaan samat kirjautumistunnukset kuin nykyiselläkin si-vustolla käyvät edelleen. Mikäli tunnukset ovat unohtuneet, löytyy kirjautumissivulta linkki uuden salasanan saamiseksi.Uudistuksen yhteydessä tietojen ajanta-saisuus tarkistettiin ja osa tarpeettomiksi osoittautuneista tiedoista poistettiin. Uusia-kin asioita otetaan käyttöön: case-tehtäviä sekä edunvalvojien että jäsenistön hyödyn-nettäviksi. Edunvalvojilta kysyttiin niiden käyttöönotosta, ja vastaukset olivat sitä tu-kevia liki sataprosenttisesti.Toisena uutena asiana esitellään jäsenen saaman oikeusavun perusteet. Ajoittain il-menee tapauksia, joissa jäsen joutuu tur-vautumaan oikeusopilliseen neuvontaan. Näitä varten on laadittu helppokäyttöinen kaavio, kuinka prosessi etenee ensimmäi-sistä yhteydenotoista päätökseen asti.

Kysymykseen, miten jäsen hyötyy kursseista, kapteeni Jari Lindell tiivistää ajatuksensa kah-teen sanaan: osaan opastaa.

12

JÄR

JEST

ÖPÄ

ÄLLI

KÖ

N P

ALST

A

Jäsenyhdistysten sähköpostilaatikotUsealla yhdistyksellä on ollut ongelmia päästä kirjautumaan liiton yhdistyksil-le ottamiin sähköpostilaatikkoihin. Lähes poikkeuksetta virhe on johtunut siitä, että selain on ottanut muististaan väärän osoit-teen kirjautumisikkunalle. Kirjoita selaimen ikkunaan osoitteeksi webmail.paallysto-liitto.fi, niin oikea kirjautumisikkuna avau-tuu. Sähköpostia yhdistyksen laatikkoihin tulee harvakseltaan, ja moni ei tästä syys-tä käy laatikkoa usein tarkistamassa. Ny-kyisessä järjestelmässä on mahdollista edelleenohjata laatikkoon tulevat viestit toiseen sähköpostiosoitteeseen. Kun olet kirjautunut sisään, oikeassa yläkulmassa näkyy hammasratas, klikkaa sitä ja va-litse asetukset. Sen jälkeen valitse lä-hetä sähköpostisi edelleen ja sitä kun klikkaat, alareunasta löytyy kenttä edel-leen lähetys. Kirjoita osoitekenttään osoi-te, mihinkä haluat liiton laatikkoon tulevan sähköpostin välittää. Kruksin voi mielestä-ni kohdasta säilytä viesti outlookissa ot-taa pois. Muutoin laatikkoon varastoituvat kaikki sähköpostit ja joudut ajoittain käydä siivoamassa laatikkoa, jotta se ei tulisi täy-teen. Tallennustilaa laatikossa on kylläkin 1 Gb, joten kyllä se jonkin aikaa riittää.

Toiminta vaihdettaessa jäsenyhdistystä tai jäätäessä eläkkeelleLiiton pysyväisasiakirja jäsenasioiden hoi-dosta määrittää asian seuraavasti: ”Jäse-nen siirtyessä toisen PL:n jäsenyhdistyk-

sen jäseneksi uuden yhdistyksen hallitus ilmoittaa siirrosta kirjallisesti vanhalle yh-distykselle. Uusi yhdistys tekee siirrosta muutosilmoituksen liiton toimistoon sekä uuden ja vanhan joukko-osaston palkkayh-teyshenkilöille (Jäsenmaksupalautus ohjau-tuu vanhalle yhdistykselle niin kauan kun-nes ilmoitukset on tehty). Vanha yhdistys lähettää hallussaan olevan liittymisilmoi-tuksen kappaleen uudelle yhdistykselle. Muutosilmoitukseen tulisi kirjoittaa myös jäsenen uusi osoite, jos kyseessä on paik-kakunnalta toiselle siirtyminen. Tavanomai-sista osoitteenmuutoksista huolehtii jäsen itse.” Liiton toimistolta saatavissa muutosilmoi-tuslomakkeissa on maininta, että muutos-ilmoituksissa riittää jäsensihteerin allekir-joitus. Tämä ei ole yhdistyslain mukainen menettely, vaan jollain tapaa yhdistyksen vaihdolle pitää saada jäsenen oma ilmoi-tus. Sähköpostilla omasta henkilökohtai-sesta osoitteesta tehty ilmoitus katsotaan riittäväksi, mutta selkeintä on ottaa muu-tosilmoitukseen jäsenen omakätinen alle-kirjoitus. Jäsenen jäädessä eläkkeelle täy-tetään yhdistyksessä eroilmoitus (sama lomake). Eläkkeelle jäätäessä on tärkeää laittaa kruksi lomakkeen kohtaan ”Eroan työttömyyskassan jäsenyydestä”. Eläkke-läiselle ei ole mitään hyötyä kassan jäse-nyydestä (ei voi saada kassan etuuksia), ja lain mukaan työttömyyskassasta erotaan vain oman ilmoituksen perusteella. Sitä ei voi siis liitto tehdä, vaikka ei jäseneltä enää jäsenmaksuja saakaan. Kuulostaa han-kalalta, mutta taustalla on se, että työttö-

myysturvan säilymistä ei voi katkaista kuin jäsen itse ja kassa on näissä eläkkeelle jää-misissäkin vaatinut tuon ilmoituksen. Eroil-moitukseen tulee ehdottomasti ottaa jäse-nen allekirjoitus.

Päällystöliiton toimiston väki palvelee jäsenistöä varmimmin arkipäivisin klo 09.00-15.00.

sähköposti; [email protected] pu-helin; 04030-19290

Järjestöpäällikkö: Arto Penttinen 04030-19292, 050 443 1409

Järjestösihteeri/talous: Sanna Karell04030-1929,

Järjestösihteeri/jäsenasiat, lomamökit ja asunnot: Anja Mustajoki 04030-19290

Kaskunurkka

Näitä et valitettavasti kuule vaimon suustaOlitpa myöhään ulkona kavereiden kanssa. Hyvä, että sinulla on hauskaa tekemistä.En minä tarvitse uusia vaatteita, minulla on niitä vaikka kuinka paljon ennestään.Vaihdoin juuri meidän autosta pakoputken ja kaikki hihnat sekä öljyt.Kyllä naisen paikka on kotona, sano sinä ukko mitä haluat.Minä ymmärrän, ei tarvitse selittää.Loistopieru! Päästäpä toinen!

LAKIASIAINNEUVONTA Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, (09) 586 2867 [email protected]. Ota yhteys liiton toimistoon ennenoikeusavun pyytämistä.

Tähtäimessä viestintä

13

Päällystölehtikin suunnittelee toimin-taansa vuoden 2013 edustajako-kouksen ja toimintasuunnitelman linjausten mukaisesti. Lehden pai-

nopiste on ja tulee olemaan edunvalvon-nassa unohtamatta kuitenkaan jäsenistön keskuudesta nousevia juttuideoita ja sidos-ryhmien toimintaa. Lehti ei myöskään um-mista silmiään neuvotteluympäristössä ja järjestömaailmassa tapahtuville uutisille.Päällystölehden toimitusneuvosto on käy-nyt linjakeskustelua liiton puheenjohtajan ja hallinnon kanssa vaalikauden alussa. Lin-jauksia on toimitusneuvostossa kuunneltu herkällä korvalla, ja ne otetaan huomioon viimeistään, kun lähdetään suunnittelemaan vuoden 2015 lehden toimittamista jo ke-väällä 2014.Lehden osalta suurin muutos vuoden alus-sa oli ilmoitusmyynnin loppuminen. Lopet-taminen ei johtunut siitä, että Etelä-Suomen Lehtipalvelu ky. ei olisi esimerkillisellä ta-valla hoitanut mainosmyyntiä tänä ankea-na taloudellisen matalasuhdanteen aikana. Tämä päätös syntyi siitä, että lehden raken-teen säilyttäminen tiiviinä ja virtaviivaisena pidettiin entistäkin tärkeämpänä niin toimit-tamisessa kuin taitotyössä.Tiiviyden vaatimus tiedottamisessa pakot-taa myös kirjoittavan toimituskunnan opet-telemaan entistä tiiviimpää ilmaisutapaa uutisoinnissa. Samalla tavoitellaan iskevil-lä jutuilla lukijan mielenkiinnon herättämistä entistä tehokkaammin. Tässä riittää haas-tetta, sillä lehti palvelee tai kiinnostaa lii-ton jäsenten lisäksi myös luottamusmiehiä, yhteistyökumppaneita ja työnantajatahoja. Haasteeseen etsitään apua mm. syksyllä järjestettävässä kirjoittajakoulutuksessa, jossa haetaan myös uusia nousevia kirjoit-tajakykyjä kirjoittajakuntaan.

Makea oloon eipidä tuudittautuaLehden osana liiton viestintää pitää tarjota myös palautekanava. Kaikessa viestinnäs-sä tulee varmistaa sen kaksisuuntaisuus. Saatu palaute ja sen analysointi on kaiken kehittämisen edellytys. Toimitusneuvosto on lehden sisällön, kir-joittamisen ja ulkoasun kehittämisessä keskeinen toimija. Vaarana piilee se, että ei saada aitoa, mietittyä ja perusteltua pa-lautetta lehden ulkoasusta ja jutuista. Hy-vän olon tunteeseen tuudittautuminen on äärimmäisen vaarallinen olotila. On kirjoit-tamaton sääntö, että romahdus yllättää nopeasti, jos ei olla valppaana koko ajan. Toimitusneuvoston puheenjohtajana toimii järjestöpäällikkö Arto Penttinen.Palautteen osalta on kuitenkin muistettava,

Päällystölehti suunnittelee tulevaaTeksti: Ari Pakarinen

että kuulopuheisiin perustuviin tai peruste-lemattomiin kehittämisideoihin ei voida läh-teä kevein perustein. Lehti toteuttaa kulu-van vuoden aikana erilaisia kyselyjä liiton tapahtumissa, kuten esim. puheenjohtaja-päivillä ja laajemman lukijatutkimuksen al-kusyksyn 2014 aikana. Saatu informaatio voidaan näin ottaa huomioon seuraavan vuoden suunnittelussa.Jokaisen lehden ensimmäisellä aukeamal-la, sivulla kaksi on helposti vasemmassa palstassa löydettävissä lehden toimituksen yhteystiedot. Toimitus kannustaa sähkö-postitse toimitettavan palautteeseen, joka jää heti asiakirjana koko toimitusneuvoston käyttöön jatkosuunnittelua varten ja jotta palautteeseen voidaan vastata pikimmiten.

PÄÄT

OIM

ITTA

JAN

PAL

STA

Kuva

: Kar

i Ran

taka

llio

Päällystöliiton vierailut puolustus-haarojen esikunnissa saatiin pää-tökseen maaliskuun alkupuolella. Viimeisenä oli maavoimien esikun-

ta. Ohjelma noudatteli muista vierailuista tuttua kaavaa: henkilöasioista vastaavien, komentajan ja jäsenistön tapaamiset.Vuoden alusta maavoimien henkilöstöpääl-likkönä on toiminut eversti Timo Musta-niemi. Hänen tapaamisessaan otettiin esille uudistukseen liittyvän henkilösuun-nittelun tämän hetkinen tilanne sekä muu-tamia muita avoimina olleita kysymyksiä. Tilaisuudessa oli läsnä myös opistoupsee-rien henkilöasioiden hoitaja, kapteeni Ilpo Reinikainen.Uudistukseen liittyen hallintoyksiköt ovat saaneet velvoitteen kartoittaa henkilöt, joiden tehtävien vaativuusluokka laskee kahdella luokalla tai enemmän. Samoin kartoitetaan kouluttavien perusyksiköiden henkilöstötilanne eri koulutuskausilla.

Ajankohtaista MaavoimissaTeksti ja kuva: Juha Susi

Komentajan kenraaliluutnantti Raimo Jyväs-järven tapaamisessa esille nousi hallintoyk-siköiden väliset henkilösiirrot. Komentaja kertoi ”vihreän linjan periaatteestaan” siir-topäätöksiin liittyen. - Jos yksilön kohdalla on punaista, otetaan tarkastelussa erityisesti huomioon yt-me-nettelyyn kirjatut kohdat, komentaja avaa linjaansa.Samaa yksilön asemaa huomioivaa perus-tetta on kahden tasavertaisen henkilön vä-lillä tehtävissä valinnoissa. Keskustelun aiheina olivat myös kunnossapito, virka-miehen erityiskorvaukset sekä takuupalk-kaukset uudistukseen liittyen.Jäsentapaamisessa puheenjohtaja Saka-ri Vuorenmaa kertoi ajankohtaisimmat aiheet sekä valotti Päällystöliiton tulevai-suutta.Takuupalkkauksen kehittäminen ja sovelta-minen askarruttivat tilaisuuteen osallistu-nutta kapteeni Heikki Tonteria.

Pääluottamusmies Marko Jalkanen opasti yt-menettelyyn kirjattavissa asioissa kapteeni Heikki Tonteria ja yliluutnantti Matti Mykrää.

- Nykyinen tehtäväni alueupseerina päättyy, ja minulle suunniteltu tehtävä ei ole yhtä vaativa. Hän kaipaisikin puheenjohtajalta näkemyk-siä, kuinka takuupalkkausta voidaan edel-leen kehittää.Toinen tilaisuuteen osallistuneita askarrut-tava asia oli henkilökohtainen yt-menette-ly. Pääluottamusmiehiltä tiedusteltiin, mitä asioita menettelyssä tulee tuoda esille. Parhaimmillaan - tai pahimmillaan - tietoon tuli tapauksia, joissa henkilön tuli käydä yt-menettely tehtävään, jota ei edes löytynyt tehtävänkuvausjärjestelmästä. Mitenköhän palkkaus muodostuisi tai mitä tehtävä pitäi-si sisällään näissä tapauksissa?Mikäli et tiedä, mitä tietoja ja perusteluja työnantajalta voidaan edellyttää henkilö-kohtaisessa yt-menettelyssä, kannattaa kääntyä lähimmän luottamusmiehen puo-leen hyvissä ajoin ennen tilaisuutta.

14

15

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tunnustuspalkinnot jaettiin Helsingin Säätytalolla helmikuussa. Louise ja Göran Ehrnroothin Säätiön palkin-

not on tarkoitettu puolustusvoimien palve-luksessa olevien sotilaiden palkitsemiseen teosta, toiminnasta tai työstä sotilaallisen maanpuolustuksen hyväksi. Tänä vuonna tunnustuksia jaettiin neljä. Koulutusupsee-ri, yliluutnantti Patrick Bagge Uudenmaan prikaatista palkittiin lähes 30 vuotta kestä-neestä kouluttajan tehtävästä. Hän on kou-luttanut jalkaväen sotilaita keskeytyksettä valmistumisestaan asti. Ilman Baggen elä-mäntyötä Uudenmaan prikaatin koulutus ei olisi nykyisellä tasollaan. Hänen lisäkseen palkittiin eversti Timo Mustaniemi sekä everstiluutnantit Aki Heikkinen ja Juha-Matti Honkela.- Olin varsin yllättynyt, kun sain postitse kutsun saapua Säätytalolle helmikuussa. Samaan aikaan minun olisi pitänyt olla kou-luttajana leirillä, ja kysyinkin päälliköltä, kumpaan menen. Hän totesi, että etköhän sinä mene Säätytalolle, kun kutsun allekir-joittajana on sentään Puolustusvoimain ko-mentaja.Edellä oleva kuvaa osuvasti yliluutnantti Patrick Baggen sitoutumista kouluttajan tehtävään. Lähes 30 vuotta kenttäkoulutta-jana ei ole sattumaa, vaan tietoinen valinta. Vuosien mittaan hänelle on tarjottu esikun-tatehtäviä ja perusyksikön varapäällikkyyt-tä, mutta mies on halunnut olla kentällä.- Muita tehtäviä pohtiessani olen todennut, että niihin liittyy liian paljon tietoteknisiä ja hallinnollisia tehtäviä, jotka pitävät poissa kentältä. Haluan olla etulinjassa – maksoi mitä maksoi, Bagge vakuuttaa.

Kokemusta ja osaamista arvostetaanBaggen sotilasuran alku on aika tyypillinen.- Varusmiesaikana kouluttajani vääpeli Jari Kuiro kysyi yhdessä harjoituksessa, olisin-ko kiinnostunut jäämään töihin Uudenmaan prikaatiin. Lupasin harkita asiaa. Iltapäiväl-lä marssin Kuiron luokse ja kerroin, että kyllä kiinnostaa.Tällä hetkellä Bagge toimii Rannikkojääkä-rikomppanian 2. joukkueen kouluttajana ja yksikkönsä kuuden aliupseerin työpaik-kaohjaajana. Harjoitusvuorokausia kertyy vuosittain 80 – 85, mutta liki viisikymppi-

Etulinjassa – maksoi mitä maksoiTeksti: Matti Vihurila

nen kouluttaja viihtyy mainiosti maasto-hommissa. Ikä ja huikea kenttäkokemus saavat arvostusta niin esimiehiltä, palvelus-tovereilta kuin varusmiehiltäkin.- Varusmiehet pitävät minua jonkinlaisena isähahmona, jolle on helppo tulla puhu-maan murheistaan, ja on käynyt niinkin, että komentaja on soittanut ja kysynyt, mi-ten jokin asia olisi järkevintä hoitaa.Bagge kuvaa Uudenmaan prikaatin ilmapii-riä hyväksi ja eri henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä avoimeksi. Hänen mielestään opistoupseerien kokemusta ja osaamista arvostetaan, ja hän suhtautuu luottavaises-ti osaamisen siirtämiseen aliupseereille ja muille henkilöstöryhmille. Huolta sen sijaan aiheuttavat nykynuorten harrastukset, jot-ka eivät kehitä sotilaalta vaadittavaa kes-tävyyttä.- Tietyissä tehtävissä tietokoneosaamises-ta on toki etua, mutta jalkaväkisotilaalta vaadittavaa kestävyyttä ei synny frisbee-hommissa. Onneksi nousujohteisella liikun-takoulutuksella kuntoa saadaan nostettua palveluksen aikana, mutta liikuntaharras-tuksen ylläpito reservissä jää oman aktiivi-

Liki viisikymppinen yliluutnantti Patrick Bagge viihtyy mainiosti maastohommis-sa. Ikä ja huikea kenttäkokemus saavat arvostusta niin esimiehiltä, palvelustove-reilta kuin varusmiehiltäkin.

suuden varaan, Bagge murehtii.Päällystöliiton edunvalvonta saa Baggelta kiitosta, vaikkakin kouluttajatehtävissä toi-mivien palkkaukseen hän toivoo parannuk-sia. Hän harrastaa valokuvausta, ja osan tunnustuspalkintoon kuuluvasta 11 000 eu-ron stipendistä hän sijoittikin valokuvausvä-lineistöön.- Tuli hankittua sellainen teleobjektiivi , jota en ilman stipendiä olisi raaskinnut ostaa.

Patrick Bagge - Yliluutnantti, 49 v

- PO I 45, kiväärilinja

- PO II 11, kiväärilinja- LtnK 21, jalkaväkilinja - Asuu omakotitalossa Raasepo- rissa, perheeseen kuuluu vaimo ja 18-vuotias tytär- Harrastaa valokuvausta- Kenttäkouluttajana liki 30 vuotta, aikoo siirtyä reserviin v. 2015

ES

ILL

Ä

Kuv

a: P

atric

k Ba

ggen

kuv

a-ar

kist

ot

16

Päällystöliitto toimii Pohjoismaisen Upseeriallianssin (NOA) puheen-johtajajärjestönä puheenjohtajan-sa Sakari Vuorenmaan johdol-

la. Kevätkokous pidettiin Tuusulan alueella maaliskuussa. Päällystöliiton esityksestä kokouksessa päivitettiin järjestöjen asema ja edunvalvonnan tilanne. Kokouksen työ-ryhmävaihe toteutettiin Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa (FINCENT), jossa myös kuultiin keskuksen ajankohtais-katsaus.Päällystöliiton ollessa vetovastuussa toteu-tettiin katsaukset jäsenjärjestöjen toimin-taan, lailliseen asemaan, neuvottelujärjes-telmiin ja ajankohtaisiin meneillään oleviin kysymyksiin. Puheenjohtaja Sakari Vuo-renmaa totesi vieraille, että aika ajoin on hyvä palata perusasioihin, jotta voidaan ko-kouksen aikana ja erityisesti ryhmätöissä keskustella tietoisina kunkin jäsenen toi-

Pohjoismainen Upseeriallianssi (NOA) Tuusulassa - paluu perusasioihinTeksti ja kuvat: Ari Pakarinen

mintaympäristöstä ja mahdollisista erityis-piirteistä. Tärkeimpänä oli halu selvittää se, mitä järjestöt oikeasti haluavat NOA:n toiminnalta. Vuorenmaa työryhmänsä kanssa oli tyyty-väinen päätökseen järjestää kokous Tuu-sulan kulttuuri- ja varuskuntamiljöössä. Kansainvälinen keskus, Maanpuolustuskor-keakoulun Tuusulan kampus ja Ilmatorjun-tamuseo tarjosivat hienot puitteet kokouk-selle. Järjestelytyöryhmässä olivat mukana Arto Penttinen, Jyrki Lukkarinen, Mar-ko Nieminen ja Ari Pakarinen.  

Työryhmät työskentelivätmuutoksen ja yhteistyön teemoillaKokouksen työryhmävaiheessa työsken-neltiin kolmessa ryhmässä. Puheenjohta-jatyöryhmä suunnitteli syksyn kokouksen teemoja ja samanaikaisesti varapuheenjoh-

tajat ja asiamiehet askartelivat kahdessa työryhmässä. Ensimmäisessä työryhmässä, muutostyö-ryhmässä, Ari Pakarisen johdolla tutkittiin eri maiden asevoimien tarjoamia tukitoimia muutostilanteissä. Ryhmässä saatettiin päätökseen ns. reppuri-kysymys, jota on seurattu kahdessa eri kokouksessa vuo-den 2013 aikana. Erilaiset tukimuodot, kuten perheestään erillään asumisen kor-vaukset, mahdolliset ilmaiset matkat ja ve-rohuojennukset vertailtiin. Työskentelyssä pohdittiin myös sitä, kuinka liitot voivat tukea jäseniään muutoksessa. Paikallisyhdistysten toiminta ja ennen kaik-kea luottamusmiesten lähituki jäsenille on kaikkialla Pohjolassa tärkeässä asemassa. Liitoissa on panostettu luottamus- ja asia-miesten koulutukseen muutokseen liitty-

Everstiluutnantti Sami Nurmi puolustus-ministeriöstä esitteli Suomen puolustus-ratkaisun peruspilareita.

vissä asioissa. Yhteisenä toteamuksena kuitenkin todettiin, että jäsenen oma aktiivi-suus tiedonhankinnassa ja oma-aloitteisuus tuen saamiseksi on keskeistä.Toisessa työryhmässä Päällystöliiton halli-tuksen jäsenen Marko Niemisen johdolla tutkittiin Pohjoismaisen järjestöyhteistyön vaikutuksia jäsenjärjestöihin ja niiden jä-seniin. Työskentelyssä syntyi pitkä luette-lo asioista, joita NOA-yhteistyössä on käsi-telty viime vuosina. Tehdyn tiedonvaihdon suoranaiset vaikutukset yksittäiseen jäse-neen on vaikea mitata, mutta on selvä, että välillisesti järjestöjen hallitusten työsken-telyyn vaikutukset ovat olleet myönteisiä. Saatua informaatiota ovat puheenjohtajat voineet käyttää ja ovat käyttäneetkin hy-väkseen keskusteluissa puolustusministe-riöiden ja asevoimien johdon kanssa. Tieto muiden Pohjoismaiden asioiden tilasta on aina hyvä lisä tietopankkiin.Tulevaisuudessakin painopisteen tulee olla tiedonvaihdossa koskien kaikkia edunval-vonnan osa-alueita. Sosiaalisen kanssa-käyminen ja verkostoituminen koetaan kaikissa järjestöissä erittäin tärkeänä. Työ-ryhmän tahtotila oli jatkaa ryhmän työs-kentelyä ja keskittyä mm. kansainväliseen palvelukseen liittyvien asioiden syvällisem-pään käsittelyyn.

Suomalaisen puolustuksenkulmakivet esittelyssäKokoukseen oli kutsuttu puolustusministeri Carl Haglund esiintymään pohjoismaisel-le yleisölle, mutta budjettivalmistelun ajan-kohta esti hänen osallistumisensa kokouk-seen. Puolustusministeriön puolustuspoliittiselta osastolta paikalle saapunut everstiluutnant-ti Sami Nurmi esitteli Suomen sotilaspo-liittista asemaa Euroopassa sekä suoma-laisen puolustusratkaisun peruspilareita ja kansainvälisen yhteistyön perusteita koko-uksen osallistujille. Esitys avasi tyhjentä-västi niitä perusteita ja ajattelumalleja, joita Suomen puolustuksen järjestelyihin liittyy. Selkeästi tuli myös esille kuka ja millä pe-rusteilla tekee päätökset kulloinkin, kun asioita tarkastellaan eri tilanteissa. Puolus-tusvoimien rooli on toteuttaa lakisääteistä tehtävää annettujen resurssien puitteissa. Puolustusratkaisuun liittyvät päätökset ovat poliittisia.

NOA on Pohjoismaissa toimivien upseerien ammattijärjestöjen

yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on poh-joismaisen edunvalvontatiedon vaihtami-nen hyvässä sosiaalisessa ympäristössä. Jäseninä ovat lähes kaikki ammattijärjes-töt, joissa jäsenistön muodostavat upsee-rikoulutusta saaneet sotilaat. Poikkeuksen tekee pieni norjalainen KOL (Sotakouluopettajien ammattijärjestö), joka jättäytyi pois yhteenliittymästä 2000-luvun puolivälissä. Ruotsin Upseeriliitto poikkeaa muista jäsenyyspohjaltaan, koska sen siipi-en suojassa ovat edustettuina kaikki Ruot-sin asevoimien sotilaat, miehistö mukaan lukien.Puheenjohtajuus on vuosittain vaihtuva ja kiertää vakiintuneen käytännön mukaan järjestöltä toiselle. Perustyöskentelymene-

Mikä on Pohjoismainen Upseeriallianssi (NOA)?

telmänä on kaksi vuosittain järjestettävää työkokousta, joissa pääsääntöisesti ryh-mätöinä käsitellään ajankohtaisia edunval-vonta-asioita. Kansainväliseen palveluk-seen liittyvät palkka- ja muut kysymykset sekä niiden käsittely ovat lisääntyneet vii-me vuosien kokouksissa.

Veljesjärjestöillä on internetissä hyviä koti-sivuja, joihin kannattaa tutustua: - Norjassa Befalets Fellesorganisasjon (BFO) www.bfo.no ja Norges Offisersfor-bund (NOF) www.nof.no - Ruotsissa Officersförbundet (SAMO engl.) www.officersforbundet.se- Tanskassa Hovedorganisationen af Office-rer i Danmark (HOD) www.hod.dk- Suomessa Päällystöliitto paallystoliitto.fi ja Upseeriliitto www.upseeriliitto.fi.

Sakari Vuorenmaa luovutti Puolustusvoimien kansainväliselle keskukselle NOA-kilven muistoksi. Vastaanottajana esitelmän pitänyt keskuksen apulaisjohtaja komentaja Kimmo Salomaa.

17

18

Puolustusvoimauudistus teettää jouk-ko-osastoissa valtavan määrän työ-tä ja asioiden uudelleenjärjestelyjä.

Muutokset eivät rajoitu pelkästään henki-löstön käytön suunnitteluun ja toimintatapa-mallien remonttiin, vaan myös organisaati-oon, logistisiin toimintoihin ja johtamiseen liittyviä muutoksia tapahtuu paljon. Muutok-seen liittyvä työmäärä ja samaan aikaan hoidettavat joukkojen tuotantovelvoitteet kuormittavat henkilöstöä äärirajoille. Rat-kottavia asiakokonaisuuksia riittää. Suun-nittelijoiden ongelmavyyhtiä varjostavat vielä päätöstä vailla olevien maa- ja meri-voimien korjaamojen KUPI 15 -hankkeen ja hallinnon turvallisuusverkkohankeen (TUVE) mukanaan tuomat mahdolliset muutokset.Joukko-osastojen henkilöstöresurssipu-la ja ongelmien monitahoisuus antoivat ajattelemisen aihetta, kun Päällystöliiton puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa, va-

Porin prikaatilla on edessään haastavat ajatTeksti ja kuvat: Samuli vahteristo

rapuheenjohtaja Jyrki Lukkarinen sekä pääluottamusmiehet Marko Jalkanen ja Juha Susi tapasivat Porin prikaatin ko-mentajan eversti Juha Pyykösen ja hen-kilöstöpäällikön majuri Marko Lahtisen. Keskustelu venyi yli kaksituntiseksi, kun liiton johto sai kuulla, minkälaisten muu-tosten kanssa kansainvälistä kriisinhallinta-koulutusta antava prikaati ja sen henkilöstö painivat. Asia sai lisävivahteita ja syvyyttä, kun liiton johto tapasi seuravana päivänä eri tehtävissä toimivia liiton jäseniä. Yksi asia vierailun aikana kirkastui niin liiton kuin prikaatin johdolle - tästä uudistus- ja muu-tosvyyhdistä selvitään vain tekemällä yh-teistyötä. Eversti Juha Pyykönen kertoi varsin avoi-mesti monista muutoksista, jotka Puo-lustusvoimauudistus on Porin prikaatille tuottanut. Ensi vuodenvaihteessa Tykistö-prikaati sulautetaan Porin prikaatiin, ja pri-

kaatissa kuusi vuotta toiminut maavoimien kriisinhallinnan operaatiokeskus siirtyy Mik-keliin. Prikaatin johtovastuulle tulevat myös Lounais-Suomen (Turku) ja Pohjanmaan (Vaasa) aluetoimistot.- Porin prikaatin ja siihen liittyvien organi-saatiouudistusten osalta vuoden 2015 henkilöstökokoonpanon suunnitteluvalmius on tyydyttävä. On varmaa, että ensi vuon-na ja vielä seuraavanakin henkilöstön tehtä-viin ja tehtävänkuvauksiin tulee muutoksia, kun joukko-osaston tehtävät sekä käytössä oleva henkilöstöresurssi saatetaan vastaa-maan prikaatin velvoitteita, Pyykönen tii-visti.Henkilöstöpäällikkö, majuri Marko Lahti-nen perusteli, ettei henkilöstösuunnittelua kannata lukita johonkin asentoon tai edetä etupainoteisesti, koska suunnitelmiin tulee vielä muutoksia.- Mikäli joku tekijä muuttuu tai esimerkik-si tiettyyn tehtävään suunniteltu henkilö ei olekaan käytössä vuoden 2015 kokoonpa-nossa, se aiheuttaa ison ketjun henkilöstö-muutoksia. Liian etupainotteisesti lukittu henkilöstösuunnittelu ei tuo hyvää tulosta, ja toisaalta tehty työ vesittyisi, kun suunni-telmat joudutaan avaamaan uudelleen, hän totesi.Kriisinhallintaoperaatioiden perustamis-, ylläpito- ja logistiikkavastuut siirtyvät PVLOGL:lle. Pyykönen pitää suurimpana haasteena osaavan henkilöstön riittävyyttä perusteilla olevassa laitoksen organisaati-ossa.

19

- Kriisihallintalogistiikkaa hoitavilta henki-löiltä vaaditaan käytännössä kykyä kyetä minä vuorokauden aikana tahansa reagoi-maan kriisihallinnan vastaamiin tarpeisiin. Jatkossa kriisihallintajoukkojen vaatimiin tarpeisiin pyydetään apua maavoimien esi-kunnasta, joka välittää pyynnön edelleen lo-gistiikkalaitokseen, Pyykönen totesi.- Kriisihallintalogistiikan ammattilaisia on vähän, eikä tästä joukosta riitä jaettavaksi useampaan paikkaan, kun prikaatiin pitää jäädä omaa, kokenutta henkilöstöä. Vielä ei ole keksitty sellaista temppua, missä yksi ihminen voitaisiin jakaa osiin ja osat toimisivat itsenäisesti, Pyykönen pukee asiaa hirtehishuumorin keinoin.

Henkilöstötilanne elää - ongelmat pyritään ratkaisemaanPäällystöliiton puheenjohtaja Sakari Vuo-remaa totesi, että Päällystöliitto tukee puolustusvoimia tässä vaikeassa muutos-tilanteessa. Hän kuitenkin korosti, että muutokseen liittyvän henkilöstösuunnitte-lun on tapahduttava avoimesti ja tasapuoli-sesti henkilöstöryhmästä riippumatta.- Hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja avoi-men yt-mennettelyn kautta joukko-osasto pystyy säilyttämään henkilöstön hyvän työ-motivaation. Meillä on puolustusvoimien ylimmän johdon kanssa varsin yhteneväi-nen käsitys siitä, miten asioita pitää viedä eteenpäin.Esimerkkinä Vuorenmaa mainitsi pv:n joh-don kanssa käytyjä keskusteluja siitä, mi-ten kokeneet opistoupseerit saataisiin kiin-nostumaan perusyksikön kouluttajan tai vääpelin tehtävistä.- Jalkaväen koulutus on viime vuosina tullut entistä vaativammaksi, ja käyttöön on otet-tu uusi taistelutapa. Siihen liittyvät tekniset välineet, aseet sekä asejärjestelmät ovat kehittyneet huimin harppauksin. Joukko-osaston on luotava perusyksiköihin järjes-telmä- ja koulutusupseerin tehtäviä, joiden tehtäväkuvaus mahdollistaa vaativuusluo-kan noston 6A-, 6B- tai jopa 7-uokkaan.

Silloin varmasti kiinnostus ja motivaatio kenttätason tehtäviin kasvaa ja myös Pv:n johdon toivoma osaamisen siirtäminen pe-rusyksikkötasolle toimii, Vuorenmaa sanoi. Porin prikaatin palkatun henkilöstömäärä kasvaa rajusti vuodesta 2015 alkaen aina 677 henkeen. Opistoupseerien lukumäärä on 148. Muutoksen myötä Säkylään siirtyy Hämeen rykmentistä yksi ja Pioneeriryk-mentistä neljä opistoupseeria. Säkylästä Niinisaloon siirtyy kaksi opistoupseeria Nii-nisaloon ja yksi Turkuun. Niinisaloon siirtyy myös kaksi opistoupseeria Lentosotakou-lusta.Eversti Pyykösen mukaan prikaatilla on riit-tävä määrä työsuhdeasuntoja siirtyvien en-sitarpeeseen, ja hän kertoi suhtautuvansa varsin myönteisesti joustavien työaikajär-jestelyjen käyttöön. Ne on ratkaistava ta-pauskohtaisesti työpaikan vaatimukset ja tasapuolisuusnäkökohdat huomioiden. Koulutettavia prikaatissa riittää, sillä koulu-tusta annetaan ensi vuonna viidessä jouk-ko-yksikössä ja 18 perusyksikössä. Säky-lään ja Niinisaloon palvelukseen astuvien saapumiserien yhteisvahvuus on noin 2 200 asevelvollista. Tämän lisäksi prikaatin vastuulle kuuluu kriisihallintaoperaatioihin lähtevän henkilöstön kouluttaminen ja va-rustaminen.

- Vuosittain joukko-osastomme henkilöstös-tä noin 10 prosenttia sitoutuu kriisihallinta-tehtäviin. Se kuitenkin kantaa hedelmää, sillä sen myötä kansallisen puolustuksen reserviin saadaan tasokasta joukkoa ja krii-sinhallintakokemuksesta saadut opit voi-daan siirtää varusmieskoulutukseen, Pyy-könen kertoi. Erityisen huolissaan komentaja on henki-löstönsä jaksamisesta, vaikkakin prikaatin sairaspoissaolojen määrä on alle valtakun-nallisen keskitason. Hän kuitenkin tiedos-taa sen valtavan työpaineen ja henkisen huolen, minkä kohteeksi henkilöstö joutuu, kun monien kohdalla on vielä avoimia kysy-myksiä omasta tulevasta tehtävästä ja sen vaati-luokasta. - Ongelmia on - olemme kaikki samassa veneessä, niin prikaatin johto kuin työnte-kijät. Teemme kaikkemme erilaisten tilan-teiden ratkaisemiseksi. Nyt suunnitellut vuoden 2015 tehtävät ja organisaatio eivät ole vielä valmiita. Henkilöstösuunnittelu jat-kuu ja elää prikaatin tarpeiden ja henkilös-töresurssien mukaan. Ongelmat pyritään ratkaisemaan, Pyykönen vakuutti.

Maavoimien pääluottamus-mies Ilkka Huttula ja eversti Juha Pyykönen keskustelivat siitä, mitä kaikkea Niinisalossa toimivan Tykistöprikaatin su-lauttaminen Porin prikaatiin merkitsee.

Porin Prikaatin komentaja Juha Pyykösen tapaamisen aikana avau-tui, miten valtavan työmäärän Puolustusvoimauudistus Porin pri-kaatille aiheuttaa, ja että muutoksen tuomat ongelmat tiedostetaan ja korjataan, mutta se vaan ei käy kä-denkäänteessä. Sen varmasti myös pääosa henkilöstöstä ymmärtää. Hyvähenkisen monitahoisen keskus-telun jälkeen oli hyvä keventää ja antaa huumorille sijaa. Kuvassa vas. Jyrki Lukkarinen, Juha Pyykönen, Jaska Hyvönen, Sakari Vuorenmaa, Juha Susi ja Ilkka Huttula.

20

Liiton johto sai Porin prikaatiin suun-tautuneen työkäyntinsä yhteydessä jäseniltään monipuolista palautetta, ja

puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa puoles-taan kertoi lähiajan edunvalvontanäkymistä ja liiton tavoitteista. Samalla Vuorenmaa toi esiin prikaatin komentajan kanssa käymien keskustelujen ja aiemmin Pv:n johdon kans-sa sovituista linjaperiaatteista.Varsinkin Vuorenmaan esiin nostama aja-tus järjestelmä- ja koulutusupseerin pe-rusyksikkötason tehtävästä sai jäsenistön hyväksynnän. Siinä vaati-luokka voisi olla nykyistä joukkueenjohtajan tehtävää korke-ampi, millä tuettaisiin kokeneiden koulutta-jien osaamisen siirtämistä kentälle.Vuorenmaa totesi myös käyneensä kes-kustelun eversti Juha Pyykösen kans-sa opistoupseerien vaativampien tehtävi-en säilymisestä henkilöstöryhmällä, mikäli avautuviin tehtäviin on pätevä opistoupsee-rihakija.Kuulijoiden joukosta nousi yhden kokeneen jalkaväkikouluttajan käsi puheenvuoropyyn-nön merkiksi. Hän totesi, että komentajat vaihtuvat ja linjaukset unohdetaan.- Olisi jo vihdoin aika tunnustaa kouluttaji-en tekemä työ. Vuosien varrella koulutus on muuttunut entistä vaativammaksi ke-

Palautteessa on totuuden siemenTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

hittyvän kaluston ja aseistuksen myötä. Tekniikka ja vaaramomentit ovat vahvas-ti kuvassa mukana. Sen toivoisi näkyvän ura- ja palkkakehityksessä kuitenkin niin, että voisi toimia edelleen kentällä, puhuja painotti. Jo nyt opistoupseereilta on syöty linjanjohtajan tehtäviä pois, ja yksiköiden päälliköt sormeilevat tehtäviä mielihalujen-sa mukaan.Lopuksi hän totesi, että esikunnissa vaati-vissa tehtäväluokissa tai päättäjinä toimi-vat säätävät kaihtimia ja ilmastointia sekä asentavat tietokoneisiin uusia ohjelmia. Heillä ei ole halua ratkaista tätä koulutta-jien motivaatioon vaikuttavaa kysymystä. Viimeistään johdon linjaukset vesitetään perusyksikössä.Vuorenmaa neuvoi ottamaan yhteyttä luot-tamusmiehiin ja käymään ongelmatilanteis-ta keskustelua ja perusteiden esiin tuo-mista henkilöstöpäällikön tai komentajan kanssa.- Itku ja purnaus sotkun kahvipöydässä ei-vät vie asioita eteenpäin, hän totesi.Salissa kuului nurinaa myös siitä, että kaik-kia tehtäviä ei tule avoimeen hakuun, ja ky-syttäessä ne ovat ”korvamerkittyjä”. Eri-tyisen ankarasti arvosteltiin sitä, kun on hakenut vaativampaa tehtävää, niin kos-

kaan ei tule perustelua tai edes puhelinsoit-toa, miksi on tehtävään valinnassa sivuu-tettu.Esille nousi luonnollisesti prikaatin henki-löstösuunnitelma ja tehtävät v. 2015. Jä-senistö oli varsin huolestunut laskevista tehtävätasoista. Puheenjohtaja Vuorenmaa rauhoitteli porukkaa.- Ei ole syytä synkistelyyn. Tehtäväkuvauk-set tarkistetaan, kun uudessa organisaati-ossa on työskennelty puoli vuotta ja työhön liittyvät vaativuusluokkaan vaikuttavat asiat ovat hahmottuneet. Vaativuusluokan voi ku-vat aiemminkin, jos työ selvästi osoittautuu aikaisempaa tehtävää vaativammaksi. Ta-kuupalkka antaa aikaa työhön liittyville vaa-tivuustekijöille asettua kohdalleen.Yliluutnantti Jari Ahoniemi antoi kiitosta liitolle panostuksesta Aslak-kuntoutukseen.- Kurssi oli todella hyvä, ja olisi aikaisem-min pitänyt hakeutua. Tässäkin rivissä nämä kouluttajaveljet tekevät työtä niska jäykkänä. Ensi vuodeksi liitto on anonut mahdollisuutta lähettää jäseniä kolmelle eri kurssille, jotka on suunnattu ensisijaisesti maa- ja merivoimissa palveleville. Pääluot-tamusmies Juha Susi muistutti, että As-lak-kurssille pääsy vaatii aina lääkärin tar-veharkinnan.

Perusyksiköissä kouluttajina toimivat opistoupseerit eivät kaikilta osin olleet tyytyväisiä kouluttajan työn arvostukseen. Silti monet kouluttajista sanoivat tekevänsä työtä hyvässä hengessä ja ”sata lasissa”, mutta odottavat kouluttajan uranäkymiin kehitystä.

Porin prikaatin Panssarintorjun-takomppaniassa ajoneuvovas-taavan tehtävässä toimiva Joni Ala-Ristaniemi on palvellut yk-sikössä jo vuodesta 1997 al-

kaen, ja hänen mukaansa niin panssarin-torjuntakaluston, ajoneuvokaluston kuin viestikaluston osalta on otettu mittavia ke-hitysaskeleita viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kehitys jatkuu.- Panssarintorjuntaohjusjärjestelmät ja lä-hipanssarintorjuntaohjusjärjestelmät sekä luonnollisesti niihin liittyvät simulaattorit ovat uusiutuneet kokonaan. Ajoneuvoka-lusto on monipuolistunut ja uusiutunut, ja lisäksi viesti- ja johtamisjärjestelmät ovat isojen muutosten alla. Kouluttajahenkilös-tö joutuu varusmieskoulutuksen ohella ke-hittämään ja kurssittamaan itseään pitääk-seen ammattitaitoaan yllä, Ala-Ristaniemi kertoo.

Kouluttajan työn vaativuus on kasvanut huimastiTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

Kouluttajille asetetut vaateet ovat Ala-Ris-taniemen mukaan kasvaneet, sillä kuljet-tajiksi koulutettavat saavat autokoulussa C-kortin, ja sen jälkeen yksikön kouluttajat antavat heille eri ajoneuvotyyppeihin vaadit-tavan erikoiskoulutuksen.- Uudet maastokuorma-autot, XA-360-kul-jetuspanssariajoneuvot ja RG 32 -partio-ajoneuvot sekä maastomönkijät eivät ole mitään leluja. Vaatii ammattitaitoa antaa ajolupakoulutus varusmiehille, että heillä olisi luvan lisäksi myös taito saada ajope-leistä irti kaikki mahdollinen hyöty taiste-lukentän vaatimuksia vastaavissa oloissa.Ala-Ristaniemen mukaan ammattiveljien työlle sopisi antaa nykyistä suurempi arvo ja sen tulisi näkyä myös palkkapussissa. Kaiken kaikkiaan hän sanoo olevansa mie-lellään työssä varusmiesten parissa, mutta huomaa väistämättä kovien olosuhteiden ja varusteiden syövän miehen kuntoa.

- Suojavaatetus ei ole kehittynyt samassa tahdissa kaluston kanssa. Aivan viime vuo-sina olemme saaneet parempia takkeja ja ajohaalareita sekä turvakenkiä. Olemme yksikössä tuumanneet, että erikoisjääkä-reille jaettavat goretex-asut olisivat tarpeen meillekin, jos porukka aiotaan pitää työky-kyisenä pitempään.Ala-Ristaniemen mukaan on hienoa toimia työporukassa, jossa kaikki painavat sata lasissa ja työmotivaatio on hyvä.- Toki isossa kehyksessä ei huomata pikku-asioita. Meitä Panssarintorjuntakomppani-assa palvelevia rassaa suunnattomasti se, että yksikkömme perinteinen nimi muuttuu Tukikomppaniaksi. Suunnittelijoille tämä on kynänpyöräytys, mutta sillä on iso vaikutus perinteiden ja yksikköhengen vaalimisessa.

Yliluutnantti Joni Ala-Ristaniemen mielestä suojavaatetusta tulisi kehittää.

21

Porin prikaatiin kuuluva Kriisinhal-lintakeskus toteuttaa joukkojen perustamisen ja kouluttamisen Maavoimien uusiin kriisinhallinta-

operaatioihin, johtaa käynnissä olevien operaatioiden vaihtohenkilöstön koulutuk-sen ja ohjaa kriisinhallintajoukkojen ope-raatioalueella toimeenpantavaa kansallis-ta koulutusta. Lisäksi Kriisinhallintakeskus johtaa ja toimeenpanee avainhenkilöstön ja sotilastarkkailijoiden perehdyttämistilaisuu-det sekä järjestää rauhanturvaajien korvaa-van peruskoulutuksen rotaatioiden välissä kriisinhallintaoperaatioihin lähetettävälle henkilöstölle. Porin prikaatin Kriisinhallintakeskuksen Koulutuskomppanian vääpelinä toimivalla Heikki Sinisalolla on varsin poikkeuksel-linen yksikön vääpelin tehtävä. Vuoden ai-kana Sinisalo johdolla varustetaan kaikki Suomesta kansainvälisiin tehtäviin lähtevät ja koulutukseen tulevat joukot.

Hyvin motivoitunut on tehokasTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

- Tänä vuonna varustetaan noin 800 henki-löä. Huolehdimme heidän varustamisesta, majoituksesta sekä muonituksesta kou-lutusjakson aikana. Rotaation palatessa ovat edessä purkamistoimet sekä palaute-tilaisuudet. Tätä työtä hoidetaan yhdessä todellisten huippuammattilaisten kanssa niin täällä Koulutuskomppaniassa ja Kriisi-hallintakeskuksessa kuin prikaatin eri huol-lon toimipisteissä.Yliluutnantti Sinisalon toimiston oven taka-na ei ole jonossa varusmiehiä, vaan puolus-tusvoimien palkattua henkilöstöä ja reser-viläisiä. Rotaation tullessa koulutusjaksolle Sinisalon työpäivä alkaa klo 6:n jälkeen ja päättyy noin klo 19. Työpäivän mitta lyhe-nee asteittain, kun koulutusjakso etenee, mutta neuvoja kaipaavia yksikön vääpelin oven takana riittää. Eikä yksin kysyjiä, vaan työpäivän aikana on järjesteltävä kymme-niä ja taas kymmeniä varustamiseen, pur-

kamiseen, asumiseen ja matkustamiseen liittyviä asioita. - Koulutettavien lisäksi yksikköön tulee rotaatiokouluttajia muista joukko-osastois-ta ja kriisihallintakumppanuusmaista. Esi-merkiksi ensi viikolla vastaanotamme noin 200 Libanoniin lähtevää rauhanturvaajaa ja heidän kouluttajiaan niin prikaatista kuin muista joukko-osastosta. Suomalaisten op-pimestareiden lisäksi kouluttajia ja koulu-tettavia tulee tällä kertaa myös Irlannista, Sinisalo kertoo.Hän on varsin tyytyväinen nykyiseen tehtä-väänsä, mutta toivoo, että stressaavaan ja sitovan työhön tulisi muutaman vuoden ku-luttua uusi mies, jolla riittää virtaa kintais-saan.- Jokainen työpäivä on erilainen ja innosta-va. Vielä tässä riittää virtaa, mutta minulla on edessä työuraa vielä 12 vuotta ja ko-kemusta kertyy joka päivä. Toivoisin, että jokaiselle kokeneelle opistoupseereille olisi jatkolla näköpiirissä kehitystä palvelusural-la ja haasteellisia tehtäviä. Hyvin motivoitu-neesta henkilöstöstä puolustusvoimat repii parhaat tehot irti ja kaikki ovat tyytyväisiä, Sinisalo kuittaa ja tuikkaa vakuudeksi tyyty-väisen miehen naurun.

Yliluutnantti Heikki Sinisalolla on nauru herkässä, ja puheenparsissa on muka-na aimo annos huumoria.

22

23

Everstiluutnantti Jari Rantala va-littiin maaliskuussa Upseeriliiton uudeksi puheenjohtajaksi kuluvan vuoden loppuun. Aikaisemmin hän

on toiminut Upseeriliiton pääluottamus-miehenä kahdeksan vuoden ajan. Rantala näkee, että Upseeriliiton edunvalvonnan linjauksiin tai toimintaan ei ole tulossa muu-toksia.- Siihen ei mielestäni ole mitään suurempaa syytä. Tietenkin jokaisella puheenjohtajalla on erilaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat ja näkyvät niin liiton sisäi-sessä toiminnassa kuin yhteistyössä mui-den kanssa. Jatkan edelleen teemalla ”yh-dessä tehden”.Teemaa yhdessä tehden Rantala avaa enemmänkin.- Yhteistyö muiden ammattiliittojen kans-sa on tärkeää, ja erityisen tärkeää se on muiden sotilaita edustavien järjestöjen kanssa. Yhteistyö Päällystöliiton kanssa on muodostunut mutkattomaksi ja lähes jo-kapäiväiseksi. Tässä on auttanut toiminta Upseerien ammattijärjestöjen neuvottelu-kunnassa (UNK) sekä toimistojen läheinen sijainti. Pääosa edunvalvonnan asioista on yhteneviä, mutta kummallakin on myös eri-tyiskysymyksiä, joissa edut ovat vastak-kain.Haasteita Rantalan mielestä aiheuttavat Päällystöliiton kanssa intressit tiettyjen samojen tehtävien osalta etenkin joukko-osastotasolla, esimerkiksi varapäällikkö- ja esikuntatehtävät. - Tehtävien vaativuuden ja työn sisällön sekä yksilöiden osaamisen, kokemuksen ja halukkuuden on vastattava toisiaan.  Tavoit-teena on puolustusvoimien tarvetta vastaa-va ja ennakoiva yksilöiden kehittäminen ja sijoittaminen, Rantala täsmentää. Puheenjohtaja Rantala painottaa, että etu-jen ajaminen onnistuu aina paremmin, kun saadaan useampi liitto yhteisen asian taak-se. Lukumäärä tuo voimaa. - Yhteistyö on tärkeää myös siksi, että mui-den on helpompi ymmärtää ja mahdollises-ti jopa tukea yksilöllisiä, vain kyseisen lii-ton jäsenistöön liittyvien asioiden ajamista. Kun tukee toista tavoitteessa, joka ei vie itseltä mitään pois, voi odottaa itse saavan-sa tukea vastaavassa tilanteessa. Yhteis-työtä tehdessä muut eivät ainakaan tarkoi-tuksella hankaloita toisen liiton yksilöllisiä pyrkimyksiä.

”Etujen ajaminen onnistuu aina paremmin kun saadaan useampi liitto yhteisen asian taakse. Lukumäärä tuo voimaa”.

Upseeriliitolle uusi puheenjohtajaTeksti ja kuva: Juha Susi

Toimiminen AKAVA-yhteisössä on myös osoittautunut hyödylliseksi.- Pääsemme vaikuttamaan valtion neuvotte-lupöytään. Osaamistamme hyödynnetään erityisesti käytännön esimerkkien kautta.Rantala pelaa avoimin kortein ja tunnustaa ajoittaiset erimielisyydet tietyissä edunval-vonta-asioissa. Hän ei kuitenkaan näe täs-sä ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.- Yhteistyö perustuu liittotasolla paljon myös henkilöihin ja heidän väliseen yh-teistyöhön, henkilökemiaan. Mahdollisista erimielisyysasioista olisi ainakin yritettävä hakea molempia tyydyttäviä ratkaisuja en-nen kuin joudutaan vastakkainasetteluun. Tärkeää olisi, etteivät erimielisyydet pääse henkilöitymään, silloin niistä tulee vaikeam-pia ratkaista.Rantalan puheenjohtajan pesti kestää vuo-den loppuun asti, ja hän mielii sille myös jatkoa.- Aion asettua ehdokkaaksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vaalit ovat marras-

kuussa. Mikäli minut valitaan varsinaiselle kaudelle, mietin sen jälkeisen jatkon sitten myöhemmin.Ennen edunvalvontatehtäviä Rantala on pal-vellut monipuolisesti perusyksikkötasolta aina Pääesikunnan osastoesiupseerin teh-täviin. Hänellä on myös kokemusta KFOR-tehtävistä. Työn vastapainona Rantalan harrasteet ovat liikunnallisia. - Olen osallistunut Finlandia-hiihtoihin ja ke-säisin puolimaratoneihin. Uutena harras-tuksena taitaa tulla pihanhoito, sillä muutin juuri omakotitaloon, jossa on 1 800 neliön piha.  

Jari Rantala- syntynyt kesäkuussa 1963- perhe kuudesluokkalainen poika yhteishuoltajuudessa- kadettikurssi 74- palvellut eri tason tehtävissä alokas- kouluttajasta yksikön päällikön ja maanpuolustusalueen esikunnan kautta Pääesikuntaan. - kriisinhallintatehtävissä Kosovossa (KFOR 2004)

24

Rakentavaa yhteistoimintaa kentän ääntä kuunnellen

Päällystöliiton varapuheenjohtajaksi (raja) valittu kapteeni Jyrki Ju-vonen katsoo tärkeimmäksi teh-täväkseen uudessa pestissään toi-

mia linkkinä jäsenistön ja liiton välillä.- Tuon liiton päätöksentekoon rajan piirin näkemykset asioista, ja erityisesti neuvot-telutoiminnassa toimin linkkinä työantajan suuntaan. Varapuheenjohtajan yksi tär-keimmistä tehtävistä on valmistella hallin-non asiat hallituksen kokouksiin ja toimia edunvalvontatyössä edustajakokouksen ja hallituksen päätösten mukaisesti.Juvonen toimii Raja- ja merivartiokoululla (RMVK) kurssinjohtajan tehtävässä. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. rajavartijoiden ura-kurssien (rajavartijan jatkokurssi ja mesta-rikurssi) johtaminen. - Tehtävään sisältyy myös kurssin hallintoa ja ennen kaikkea opetussuunnitelmatyö ja opetuksen järjestäminen. Työhön sisältyy opetusvelvollisuutta useissa opetettavis-sa oppiaineissa  (fyysinen voimankäyttö, liikunta, rajavalvonta, pedagogiikka, johta-minen, sotilaallinen maanpuolustus). Lisäk-si vastaan henkilökunnan fyysisen kunnon testaamisesta RMVK:lla.Kapteeni Juvonen on ollut mukana vuo-desta 2009 alkaen paikallisyhdistyksen puheenjohtajan ja luottamusmiehen tehtä-vissä. Hänelle on työtehtävien ja luottamus-asemansa kautta syntynyt hyvä tuntuma siitä, mitkä ovat suurimmat haasteet pääl-lystöliittolaiselle edunvalvonnalle Rajavar-tiolaitoksessa.- Ehdottomasti se on opistoupseerien tehtäväkentän ja tehtävien säilyttäminen nykyisellä vaativuustasolla muuttuvassa ympäristössä. Opistoupseerien eläköitymi-sen myötä tehtäviä suunnitellaan upseeri-en (maisterien, kandien) ja rajavartijoiden (mestarit) tehtäviksi. Vielä pitkään palveluk-sessa oleville opistoupseereille tulee olla mielekkäitä ja riittävän vaativia tehtäviä jat-kossakin, mm. vartiopäällikön tehtävät, Ju-vonen painottaa. Hän näkee, että RVL:n sopeuttamisohjel-man jalkauttaminen kentälle yhdessä opis-toupseerien suuren eläköitymismäärän kanssa tuo haasteita edunvalvontaan ja luo tarpeen jatkuvalle neuvottelulle. - Omalta osaltani pyrin pitämään neuvot-telukulttuurin ja yhteistoiminnan  asiallise-na ja rakentavana. Asioiden käsittelyyn ja valmisteluun toivon voivani vaikuttaa siten, että avoimuus ja ennakoitavuus lisääntyisi-vät kaikilla tasoilla.

Teksti: Samuli Vahteristo Kuva: Venla Pietarinen

RAJ

A

25

Vaihtoehtoina ovat henkilöjäsenyys tai rajan yhdistyksien on jollakin aikavälillä yhdistyttäväKapteeni Jyrki Juvosen mukaan rajan pii-ri taiteilee samojen ongelmien kanssa kuin muutkin liiton yhdistykset. Aktiivisten toimi-joiden ja jäsenten määrä pienenee jopa niin paljon, että yhdistysten toimintaa on vaikea järjestää. Osa yhdistyksistä toimii aktiivi-sesti, mutta jatkossa joidenkin yhdistysten toiminta vaikeutuu toimijoiden vähentyes-sä. Asian tiimoilta on käynnissä selvitys-työ edustajakokouksen päätöksen pohjalta ja sen tuloksia kuullaan puheenjohtajapäivil-lä toukokuussa. - Pitkällä aikavälillä todennäköisempinä vaihtoehtoina ovat rajan yhdistysten yh-dentymisen suuremmiksi yhdistyksiksi tai koko liiton toiminnan muuttumisen henki-löjäsenyyden suuntaan. Tämä on kuitenkin monelle yhdistykselle ja jäsenelle iso asia, joten kentän ääntä on kuunneltava tarkasti. Juvosen mielestä tiedonkulku jäsenistön/yhdistysten suuntaan ja päinvastoin on toiminut sähköpostilla edeltäjiensä aikana hyvin, ja hän näkee sen toimivaksi tavak-si vieläkin. Tätä täydentävät yhdistysten kokoontumiset ja liiton koulutustilaisuudet, joissa on hyvä tiedottaa jäsenistölle siitä, missä mennään ja samalla saada suoraa palautetta jäsenistöltä.- Päällystölehti toimii osaltaan viestityska-navana jäsenistön suuntaan, ja lehdessä on ollut hyvin esillä mm. edunvalvontaan liittyvät asiat ja rajan sopeuttamisohjel-maan liittyvät muutokset. Olemme rajan ny-kyisen pääluottamusmiehen Jukka Mäkisen kanssa yhdessä sopineet, että hän jatkaa rajan neuvottelutulosten osalta kirjoittajana ja minä osaltani avustan häntä ja lisään hal-linnon näkemyksiä tarvittaessa.

Panssariprikaati on joukko, joka ottaa vastaan mm. Riihimäellä lakkautettavan Viestirykmentin henkilöstöä. Osa joukoista jää Rii-

himäellä, mutta jatkossa ne ovat osa Pans-sariprikaatia.Panssariprikaatin komentajan eversti Pek-ka Järven johdolla järjestettiin Parolan-nummella henkilöstölle suunnattu ulkoilu-päivä, johon kutsuttiin myös Riihimäellä palveleva henkilöstö perheineen. Riihimä-keläisillä oli mahdollisuus tutustua myös Parolannummen varuskunnan toimintoihin.Tapahtuman järjestelyihin oli valjastettu myös Panssariprikaatin kanslian henkilös-

Henkilöstön huomioiminen kaikilla tavoilla on muutoksessa tärkeääTeksti ja kuva: Ari Pakarinen

Päällystön naisten Anneli Venesjärvi ja Kati Räisänen vastasivat tottuneesti ruokahuollosta.

tön ja liikuntakasvatusaliupseerin lisäksi myös yhteistyökumppaneita, kuten Wa-najan Päällystöyhdistys, Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys ja Etelä-Suomen Pääl-lystön naiset. Päällystön naiset vastasivat jo perinteiseen tapaan tapahtuman muo-nituksesta. Jääkäritykistörykmentin vaunu-miehet yliluutnantit Tuukka Linna ja Jouni Murro ajeluttivat moottorikelkkojen sijaan ulkoilupäivään osallistuneita kuljetuspans-sarivaunulla.Tilaisuuteen osallistunut Riihimäellä pal-veleva Harri Halinen perheineen, kuten muutkin paikalle tulleet perheet, olivat tyy-tyväisiä ulkoilupäivän tapahtumiin.

Jyrki Juvonen- Kapteeni, 46 v- Ruokolahti- Peruskurssi 50 kranaatinheitinlinja ja rajavartiolinja 1993- Opistoupseerin jatkokurssi raja- vartiolinja 2001 - Perheeseen kuuluu kaksi poikaa- Harrastuksena perinnelaji kyykkä kilpailumielellä ja lentopallo, hiihto ja kuntosaliharjoittelu mielenvirkis- tykseksi

Hämeen Rykmentistä v. 2008 eläkkeelle siirtynyt kapteeni evp Jarmo ”Jere” Laine ei ole tyytynyt sohvalla loikoiluun. Maalis-kuussa hänen neljäs kirjansa tuli painosta. Laineen tuoreen kir-jan ajankohtaisuus osui vahingossa enemmän kuin kohdalleen. Teoksessa mennään vuoteen 2016, missä kylmän sodan jälkei-nen ruusuinen tulevaisuus onkin muuttunut maailmanlaajuiseksi kriisiksi. Kirjan on kustantanut Nordbooks.

Jarmo Laineelta jo neljäs kirja

26

Sopimustoiminnan seurantaryh-män maaliskuun kokouksessa pohdittiin usean eri sopimuksen ja pöytäkirjan muutostarpeita. Paketti on laaja, vaikkakin suuri osa muutoksista on luonteeltaan teknisiä. Joustavat työaikamuodot aiheuttavat harmaita hiuksia neu-vottelijoille.

Keskusteluissa on ollut ensisijaisesti esillä rajavartiolaitoksen virkamiesten työajoista sekä muutto- ja siirtokustannusten korvaa-misesta tehtyjen tarkentavien virkaehtoso-pimusten muuttaminen. Lisäksi on käsitelty rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen ja sen liitteiden sekä sopimuksen allekir-joituspöytäkirjan muuttamista. Palkkaus-järjestelmäsopimuksen muutokset olisivat käytännössä rajavartiolaitoksen toiminnan ja laitosta koskevan lainsäädännön muu-toksiin liittyviä, luonteeltaan teknisiä muu-toksia ja merkityksettömäksi käyneiden sopimusmääräysten poistamisia. Lisäksi viimeisimmässä seurantaryhmässä kes-kusteltiin luottamusmiessopimuksen muu-tostarpeista.

Työaikasopimukseen työnantaja esittää pääasiassa heikennyksiäVartiolaivoilla palvelevan päivittäistä työai-kaa työnantaja esittää lyhennettäväksi si-ten, että lyhennys mahdollistaisi yhden lisä-työvuoron/ 3-viikkoisjakso. Tätä voitaisiin mahdollisesti kompensoida sidotun varal-laolon vuorokautisen tuntimäärän nostolla.2 x 3-viikkoisjakson osalta (työajan keski-määräistäminen) työnantajan tavoitteena on nostaa yhden jakson maksimituntimää-rää nykyisestä 123 tunnista ylöspäin.Varallaolovalikoimaan työnantaja haluaisi edelleenkin lisätä yhden uuden ulottuvuu-den eli ilman saapumisvelvoitetta olevan varallaolon. Työnantajan mielestä tällaisen varallaolon sitovuus olisi vähäisempi kuin saapumisvelvoitteisen, joten myös kor-vauksen pitäisi olla normaalin vapaamuo-toisen varallaolon korvausta (25 % yksin-kertaisesta tuntipalkasta) alempi. Lisäksi valikoimaan olisi työnantajan mielestä saa-tava useamman kuin yhden tunnin saapu-misvelvoitteellinen varallaolo.

Muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevan sopimuksen luonnostelu on hyvä alkuMuutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevan sopimuksen muuttamiseen täh-täävät luonnostelut ovat oikean suuntaisia, joskin riittämättömiä. JUKO:n tavoitteena on ollut jo viime keväästä lähtien sopimuk-sen ja sen pohjalta laaditun pysyväisasia-kirjan yhdistäminen yhdeksi sopimukseksi. Lisäksi sopimuksen tulisi noudatella hyvin suurelta osin puolustusvoimien vastaavaa sopimusta. Yhdistämisen osalta näyttää hyvältä.JUKO ja JHL laativat yhteistoiminnassa vas-tauksen työnantajan luonnosteluun koskien työaikasopimusta sekä muutto- ja siirtokus-tannusten korvaamista koskevaa sopimus-ta. Vastauksen pohjalta käydyt keskustelut 12.3. seurantaryhmässä etenivät asialli-seen ja avoimeen sävyyn. Kaikkien kannat tulivat selkeästi ilmi. Näiltä osin odotamme malttamattomina työnantajan seuraavaa luonnostelua, luonnosta tai jopa tarjousta sopimusten muuttamiseksi.

Luottamusmiessopimuksen muutokset Päällystöliiton näkökulmasta ovat lähinnä teknisiäLuottamusmiessopimuksen muutostarpeet ovat käytännössä kummunneet tukipalvelu-jen uudelleen järjestelyistä, jonka johdosta merkittävä määrä vartiostojen henkilökun-nasta siirtyi rajavartiolaitoksen esikunnan kirjoille. Nyt joidenkin järjestöjen osalta

Sopimusten muutostarpeet tarkastelussaTeksti: Jukka Mäkinen Kuva: Samuli Vahteristo

RAJ

A

27

Lapin Rajapäällystö ry. pohti vuosi-kokouksessaan rajan piirin ajan-kohtaisia edunvalvontakysymyksiä. Kokouspaikkana oli Levi ja paikalla

oli 16 jäsentä. Pääluottamusmies Jukka Mäkinen piti kokouksessa tiivistetyn yti-mekkään esityksen liiton ja rajanpiirin polt-tavista aihekokonaisuuksista. Esityksen pääteemaksi nousi tehtäväpalkkaus siir-ryttäessä omasta anomuksesta tai työn-antajan määräämänä alempitasoiseen teh-tävään. Joissakin tapauksissa ”aktiivinen kiinnostus” on riittänyt siihen, että virka-miehen on katsottu hakeutuneen tehtävään ja siten menettänyt hänelle kuuluvia etuuk-sia. Kokouksen yhteydessä kuultiin Lapin ra-javartioston komentajan eversti Jarmo Vainikan näkemyksiä tulevista haasteista sekä periaatteita opistoupseerien vaati-vampia tehtäviä täytettäessä. Avoimessa keskusteluhetkessä jäsenistöllä oli mahdol-lisuus kertoa omia näkemyksiään ja koke-muksiaan vähentyvistä Lapin rajavartioston tehtävistä. Jäsenistö oli huolissaan opis-toupseerien sijoittumisesta päätetehtäviin kandien ja maistereiden hakiessa samoja tehtäviä kokemuksen kartuttamiseksi. Ihan täydellistä yhteisymmärrystä ei saavutettu, mutta keskustelu nähtiin hyödylliseksi vuo-

Vuosikokous ja vapaa-ajan viikonloppu on toimiva yhdistelmäTeksti: Jaakko Nirkkonen Kuva: Pekka Välitalo

rovaikutustilanteeksi molemmin puolin. Lapin Rajapäällystö on joka vuosi saanut vuosikokoukseensa runsaasti osanotta-jia. Se tehdään tavalla, josta ehkä muut-kin yhdistykset voisivat ottaa oppia. Levil-lä eivät olleet pelkästään kokousedustajat, vaan monilla oli puoliso mukana tai tuntu-rikeskukseen oli tultu koko perhe mukaan viikonloppua viettämään. Samankaltaisia kokoontumisia on järjestetty tunturissa ai-nakin parin vuosikymmenen ajan. Monet saapuivat jo perjantaina ja ehtivät ulkoilla, käydä kylpylässä ja yhteisellä illallisella en-nen lauantain kokousta. Kokouksen jälkeen oli vuorossa taas ulkoilua ja taitojen mittaa-minen keilarännien äärellä. Ja niinhän siinä sitten kävi, että ”Liiton mies” ennenkin keila-pallon nähneenä teki 200 pisteen tuloksen ja oli selkeä keilakunkku. Huipentuma koko viikonlopulle oli keilailun jälkeen kokoontu-minen yhteiselle aterialle. Todennäköisesti suurin piirtein sama joukko nähdään jossa-kin tunturikeskuksessa ensi vuoden alussa viettämässä yhteistä laatuaikaa vapaa-ajan ja edunvalvonta-asioiden tiimoilla.

Kokouksen lopussa muistettiin kahta jä-sentä huomionosoituksin. Seija Rehtonen oli täyttänyt pyöreitä ja Pekka Välitalo oli jäänyt eläkkeelle viikkoa ennen kokousta.

on käynyt niin, ettei vartiostoihin ole jää-nyt kuin muutama edustettava. Työnanta-jan mielestä esim. sellainen tilanne, jossa hallintoyksikössä on luottamusmies, joka edustaa yhtä jäsentä, ei ole kestävä rat-kaisu.Työnantaja on lähettänyt henkilöstöjärjestö-jen neuvottelijoille 14.3. tarjouksen luotta-musmiestoiminnan järjestämistä rajavartio-laitoksessa koskevaksi virastokohtaiseksi sopimukseksi. Päällystöliiton edunvalvon-taorganisaatioon ei tarjouksessa ole tehty muutoksia, joten tarjous on hyväksyttävis-sä.

Joustavat työaikamuodot neuvotteluaseena?Työnantajan luonnostelu ei sisältä-nyt ollenkaan kirjauksia joustavista työ-aikamuodoista. Nykyiset työaikasopi-muksen kirjaukset päättivät joustavat työaikamuodot 31.3.2014. Työnantaja on oma-aloitteisesti laatinut hajautettua työtä koskevien järjestelyjen jatkamista koskevan ohjeen (id1517488/17/RVLD-no/2013/2492/17.3.2014), jonka mukai-sesti hajautettua työtä koskevia järjestelyi-tä voidaan jatkaa maksimissaan kesäkuun loppuun saakka. Pidennettyä ja tiivistettyä työaikaa jatkaminen ei koske.Eräistä joustavista työaikajärjestelyistä (pi-dennetty, yksilöllinen ja tiivistetty työaika) on sovittu keskustasolla valtion virka- ja työehtosopimuksessa työajoista 6 a §:ssä. 6 a §:n 3 momentti on kumottu keskusta-son neuvotteluissa. Kumotussa kohdassa oli maininta: ”Tämän 6 a §:n määräykset ovat voimassa 1.3.2012–31.3.2014.” JUKO:n neuvottelijoiden käsityksen mu-kaan myös valtiovarainministeriö on nimen-omaan halunnut, että joustavat työaika-muodot olisivat jatkossa pysyvä järjestely ja näitä mahdollisuuksia myös tosiasialli-sesti käytettäisiin. Näin ollen niitä ei pitäi-si käyttää neuvotteluvalttina, vaan niiden käytöstä tulisi sopia erikseen. Tätä tukevat myös hallintoyksiköistä saadut kokemuk-set, jotka ovat olleet pääsääntöisesti po-sitiivisia niin virkamiesten kuin työnantajan näkökulmasta tarkasteltuna.

Pohjois-Karjalan prikaatin lakkaut-tamispäätöksen julkistamisen jäl-keen maakuntaan oli jäämässä vain muutama puolustusvoimien

opistoupseerin tehtävä. Paikallisyhdistyk-sen toiminnan ja edunvalvonnan pyörittämi-nen muutaman jäsenen voimin tuntui haas-tavalta. Kontiorannan Päällystöyhdistyksen ja Pohjois-Karjalan Rajapäällystön hallitus-ten yhteistyötapaamisessa talvella 2012 herätettiin ajatus yhden yhteisen yhdistyk-sen perustamisesta. Tuon yhteistyötapaa-misen seurauksena alkoi suunnittelu ja val-mistelutyö, jonka seurauksena 1.1.2014 aloitti toimintansa Päällystöliiton uusin jä-senyhdistys, Pohjois-Karjalan Päällystöyh-distys ry.Vuoden alussa perustettu yhdistys on lii-ton historian ensimmäinen yhdistys, jonka jäsenistö koostuu kahden eri ministeriön alaisen hallinnonalan henkilöstöstä. Vaikka tarve syntyikin Puolustusvoimauudistuksen seurauksena, se ei ollut ainoa syy uuden jäsenyhdistyksen perustamiselle.

Uusi yhdistys Pohjois-KarjalaanTeksti ja kuvat: Marko Ylönen

- Ensimmäinen ajatus oli, että tämä on mahdollisuus. Pohjois-Karjalan Rajapäällys-tön kuin myös muiden yhdistysten jäsen-määrät ovat henkilöstön ikärakenteesta johtuen laskussa, ja tästäkin syystä voimi-en keskittäminen eli fuusio kuulosti hyvältä ajatukselta, kertoo Pohjois-Karjalan Pääl-lystöyhdistyksen ensimmäiseksi puheen-johtajaksi valittu Markku Dufva.Käytännössä yhdistyminen valmisteltiin si-ten, että Kontiorannan Päällystöyhdistys lakkautettiin vuoden 2013 lopussa ja uusi yhdistys perustettiin Pohjois-Karjalan Raja-päällystö ry:n tilalle. Perustamista edelsi reilun puolentoista vuoden tiivis suunnitte-lutyö, jonka aikana valmisteltiin mm. uudet säännöt huomioiden uuden yhdistyksen tar-peet. Suunnittelutyöhön osallistuneet hen-kilöt laativat hyvässä yhteistyön henges-sä yhdistyssopimuksen. Yhdistyssopimus on kirjallinen dokumentti niistä käytännön asioista, jotka on huomioitava toiminnassa fuusion jälkeen. - Toiminnan onnistumisen ja uskottavuuden

kannalta on erittäin tärkeää, että kaikkia jäseniä kohdellaan, hallinnonalasta riippu-matta, tasapuolisesti ja että molempien hallinnonalojen näkemykset otetaan huo-mioon tulevassa toiminnassa. Tämän ta-voitteen toteuttamiseksi kirjasimme sopi-mukseen mm. sen, että uuden yhdistyksen hallituksessa on oltava tasapuolisesti hen-kilöstöä niin RVL:n kuin PV:n puoleltakin, to-teaa Markku Dufva.

Jäsenet perustamisen takanaPohjois-Karjalan Päällystöyhdistyksen en-simmäinen vuosikokous, ns. perustamisko-kous, pidettiin perjantaina 14.2. Joensuus-sa. Kokoukseen osallistui 31 henkilöä, jota on pidettävä kiitettävänä määränä normaa-liin vuosikokoukseen verrattuna. Uuden yh-distyksen perustaminen on otettu jäsenis-tön keskuudessa positiivisesti vastaan.- Entisen Kontiorannan Päällystöyhdistyk-sen jäsenistä yli 30 henkilöä on liittynyt nyt perustettuun yhdistykseen, ja jäsenmää-rämme on yhteensä lähes 70. Jos mitta-

Kontiorannan Päällystöyhdistys ry:n viimeinen puheenjohtaja Jouni Suomalainen (keskellä) palkittiin vuosikokouksen alussa standaarilla kiitoksena merkittävästä panokses-ta Pohjois-Karjalan Päällystöyhdistys ry:n perustamisessa. Standaaria luo-vuttamassa Markku Dufva, vasem-malla Pekka Nenonen.

28

29

rina käytetään jäseniksi liittyneiden henki-löiden lukumäärää, voidaan todeta, että pohjoiskarjalaisen yhdistyksen perustami-seen on suhtauduttu positiivisesti, kertoo valmistelutyössä tiiviisti mukana ollut Matti Kettunen.Vuosikokouksessa keskusteltiin mm. evp-henkilöiden aktivoimisesta mukaan paikal-liseen yhdistystoimintaan. Evp-henkilöiden liittyminen nyt perustetun yhdistyksen jä-seniksi on huomioitu uusissa säännöissä. Kokousväki piti tärkeänä sitä, että evp-hen-kilöstöllä säilyy yhteys sekä palveluksessa oleviin että muihin eläkkeellä oleviin henki-löihin. - Pohjois-Karjala on maanpuolustushenki-nen maakunta, ja yksi yhteinen yhdistys mahdollistaa laajat ja toimivat aktiviteetit evp-henkilöstön kesken. Pidän uuden yhdis-tyksen perustamista järkevänä ratkaisuna, tiivisti evp-henkilöiden ajatukset kokouk-seen osallistunut liiton entinen puheenjoh-taja ja P-K:n Rajapäällystö ry:n kunniajäsen Antti Kuivalainen. Merivoimien palveluksessa lähes koko pal-velusuransa viettänyt Vesa Tiira aloitti vuo-den 2014 alussa työskentelyn PVPALVK:n rungossa Joensuussa. Nuoruutensa Joen-suussa asunut Tiira osallistui Pohjois-Kar-jalan Päällystöyhdistyksen ensimmäiseen vuosikokoukseen ja kertoi liittyneensä uu-teen yhdistykseen mielellään. - Uuden yhdistyksen toimintasuunnitelma vaikuttaa hyvältä. Minut on otettu erittäin hyvin vastaan uudessa yhdistyksessä ja on ollut hienoa, että kiinnostukseni toimintaan yhdistyksen hallituksessa huomioitiin, Tiira kertoi vuosikokoustunnelmistaan.

Fuusiota suunnittelevien on heitettävä ennakkoasenteet romukoppaan Opistoupseereiden ikärakenteesta johtu-en palveluksessa olevien jäsenten määrä laskee koko ajan. Päällystöliitossa on tällä hetkellä useita yhdistyksiä, joissa on vain ”kourallinen” jäseniä. Tällä hetkellä käyn-nissä oleva Puolustusvoimauudistus aihe-uttaa varmasti mietittävää muuallakin kuin Pohjois-Karjalassa. Mitä vastaavaa yhdisty-mistä suunnittelevien yhdistysten olisi sit-ten syytä ottaa huomioon suunnitellessaan mahdollisesti kahden yhdistyksen fuusiota? Esitettyäni tämän kysymyksen historiallis-ta yhdistystä Pohjois-Karjalaan suunnitte-lemassa ja valmistelemassa olleille hen-kilöille, tuli kaikilta yksi yhteinen vastaus: fuusioitumisen perusedellytys on negatii-visten ennakkoluulojen ja pelkojen heittämi-nen romukoppaan. Ennakkoluuloton, avoin keskustelu kaikista yhdistymiseen liittyvis-tä asioista on erittäin tärkeää. - Uuden yhdistyksen perustaminen ei käy

käden käänteessä, kannattaa aloittaa val-mistelut hyvissä ajoin. Jo pelkkien sään-töjen hyväksyminen patentti- ja rekisteri-hallituksessa vei meidän kohdalla aikaa yli seitsemän kuukautta. Edunvalvonta on turvattava tasapuolisesti kaikille, ja yhdis-tyssopimus on syytä laatia huolella ajan kanssa. Jäsenistön tiedottamista ei saa

unohtaa. Mieltä askarruttavissa asioissa kannattaa olla myös yhteydessä Päällystö-liiton toimistoon, josta saa apua yhdistymi-seen liittyvissä kysymyksissä, Markku Duf-va tiivisti muiden valmistelutyössä mukana olleiden henkilöiden nyökytellessä päätään.

Vuoden alussa Kontiorannasta eläkkeelle siirtynyt Jeri Kerkkonen toivoo, että evp-henkilöstö koettaisiin yhdistyksissä voimavaraksi eikä rasitteeksi. Vesa Tiiran (alla) mielestä uuden yhdistyksen toimintasuunnitelma näyttää hyvältä.

30

Minkälainen kuva piirtyy kuun-telijan verkkokalvoille, kun pu-hutaan ammattisotilaasta? Tai mitä näkyy peilistä, kun siihen

katsot? Toivomme, että mielikuva olisi hy-vässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa oleva sotilas, joka herättää kunnioitusta vir-kapukunsa lisäksi myös ulkoisella olemuk-sellaan. Onko mielikuvamme oikea?Toimin aiemmin eräässä jo lakkautetussa joukko-osastossa liikuntakasvatusupseeri-na ja sain läheltä seurata ammattisotilaan olemusta. Epävirallisen taulukkolaskenta-ohjelman perusteella ammattisotilaiden (n=143) keskimääräinen pituus oli 1,79 m, paino 85,45 kg, vyötärönympärys 92,60

Mitä yhteistä on alkoholismilla ja liikalihavuudella?Teksti: Mika Räisänen Kuva: Puolustusvoimat

cm sekä painoindeksi (BMI) 26,67. Nor-maalipainon rajana voidaan yleisesti pitää painoindeksiä 18,5 - 24,9. Lähteistä riippu-en vyötärönympäryksen tavoitearvoina voi-daan pitää miehillä 94 cm ja naisilla 80 cm. Sen ylimenevät sentit aiheuttavat jo lievästi suurentuneen riskin sairastua erinäisiin sy-dän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 dia-betekseen. Ammattisotilaan on lakisääteisesti ylläpi-dettävä työtehtäviensä ja sodan ajan si-joituksensa edellyttämää kuntoa sekä ammattitaitoa. Lakia täydentävässä puo-lustusministeriön asetuksessa todetaan, että sotilaan perustaitoja ja kuntoa arvi-oidaan säännöllisesti testien ja terveys-

tarkastuksen perusteella. Työntekijällä on mahdollisuus määrätyt testit suoritettu-aan käyttää kaksi tuntia työaikaa viikos-sa johdettuun viikkoliikuntaan. Monessa hallintoyksikössä johdettu viikkoliikunta luetaan omatoimiseksi liikkumiseksi, jos-ta esimies on tietoinen. Tällaisella toimin-nalla mahdollistetaan itselle mieluisan lajin harrastaminen. Lisäksi puolustusvoimat työnantajana tarjoaa monipuoliset harjoit-telumahdollisuudet käytössään olevissa liikuntapaikoissa. Vapaa-ajan liikuntaa tue-taan myös monipuolisesti mm. maksamal-la osallistumismaksuja kenttäkelpoisuus-suorituksen korvaaviin massatapahtumiin tai tarjoamalla henkilöstönsä vapaa-ajan

LIIK

UN

TA

Hyväkuntoisia miehiä vuodelta 1960.

31

RK-ampumahiihtoYL Vanh Mvja Timo Antila LSMVP35-44 v Inskapt Petteri Tuura RiiPyyli 45 v Ylil Olli-Pekka Peltola LahPyyli 50 v Kapt Heikki Kivikko RiiPyyli 55 v Ltn evp Martti Hämäläinen EVP- yhd

AmpumahiihtoYL Vanh mvja Timo Antila LSMVP35-44 v Ylil Arto Hakala HÄMVRSKPYyli 45 v Ylil Olli-Pekka Peltola LahPyyli 50 v Kapt Jari Junttanen KuoPyyli 55 v Ylil evp Tapio Kiiskinen EVP-yhd

MaastohiihtoYL Ylil Veikko Turunpää LuoPy35-44 v Ylil Petri Ylönen RiiPyyli 45 v Kapt Ilari Köykkä NiiPyyli 50 v Kapt Heikki Kivikko RiiPyyli 55 v Kapt evp Juha Ovaska EVP-Yhd

Hiihdon yleismestaruuden voitti EVP-yhdis-tys ennen Riihimäen Päällystöyhdistystä.

Hiihtomestaruuskilpailujen viralliset tulok-set sekä yleismestaruuspisteet löytyvät kokonaisuudessaan liiton nettisivuilta urhei-lutoimintavälilehden alta. Kiitokset kaikille osallistujille sekä kilpailujen järjestäjille.

käyttöön esim. liikuntaseteleitä. Eikä unoh-taa sovi niitä liikunta- tai terveydenhuollon ammattilaisia, jotka päivittäin työskentele-vät meidän kaikkien eteen tarjoamalla lii-kunta- ravinto- ja terveysneuvontaa.

Käsi sydämelle. Missä muussa työyhteisössä henkilöstöstä pidetään yhtä hyvää huolta? Milloin viimeksi olet käyttänyt työnanta-jan mahdollistamaa viikkoliikuntaoikeutta-si tai milloin olet osallistunut työnantajan tukemaan liikuntatapahtumaan? Jos tunsit piston sydämessäsi, niin miksi? Onko siis ihme, että tuolla suppealla otannalla suo-malainen ammattisotilas on keskimäärin ylipainoinen ja huonokuntoinen (edellä mai-nitussa joukko-osastossa juoksutestin kes-kiarvo oli 2 573 m). Pitäisikö asialle tehdä jotakin, jotta sotilas näyttäisi taas ammattisotilaalta, esimerk-kitaistelijalta, uskottavalta? Kukaan ei tule työpisteeltä hakemaan tai käskemään, sillä muutoshalun tulee lähteä itsestään, omas-ta tahdostaan ja halusta. Nyt kipin kapin lähimmän liikunta-alan ammattilaisen luok-se, joka laatii sinulle tavoitteellisen liikun-tasuunnitelman ja ohjaa kokonaisvaltai-

Päällystöliiton hiihtomestaruuskilpailut kil-pailtiin 12. - 13.3. hiihdon sotilas-SM-kilpai

lujen yhteydessä Kainuun prikaatin järjes-tämänä. Tulokset on laadittu hallintoyksi-köiden (vast.) järjestäjille lähetettämien ilmoittautumisten perusteella. Tulosten kir-jaamista vaikeutti ilmoittautumistiedoissa ilmenevät puutteet/virheet. Viime kädes-sä kilpailija itse vastaa ilmoittautumisensa oikeellisuudesta, mm. jäsenyhdistys tulee olla merkitty, ja osallistumisesta liiton kil-pailuihin tulee olla asianomainen merkintä ilmoittautumislomakkeessa. Kannattaa siis etukäteen olla yhteydessä siihen henki-löön, joka ilmoittautumislomakkeen järjes-täjille laatii ja lähettää.Nykykäytännön mukaisesti liiton mesta-ruuskilpailujen tulokset julkaistaan ensin epävirallisina liiton nettisivuilla. Tuloksia on mahdollista tietty aika reklamoida, jonka jälkeen tulokset virallistetaan ja lasketaan lopulliset yleismestaruuspisteet. Virallisten tulosten perusteella laaditaan liiton kunnia-kirjat, jotka toimitetaan jälkikäteen postis-sa kunkin lajin mestarille sarjoittain.Hiihtomestaruuskilpailujen viralliset tulok-set sekä yleismestaruuspisteet löytyvät kokonaisuudessaan liiton nettisivuilta urhei-lutoimintavälilehden alta. Kiitokset kaikille osallistujille sekä kilpailujen järjestäjille. Kilpailuissa nähtiin kolmessa lajissa yhteen-sä 53 suoritusta. Eniten osallistujia oli ryn-näkkökivääriampumahiihdossa, 22. Pääl-lystöliiton mestarit lajeittain ja sarjoittain.

sesti terveellisemmän elämäntavan pariin. Sinua lukijana jäi varmaan mietityttämään vastaus otsikon kysymykseen? Yksi oikea vastaus on, molemmat ovat sairauksia ja pääosin itse aiheutettuja.

Päällystöliiton hiihtomestaruuskilpailut

Urheilujohtajan järjestämä kirjoituskilpailuPäällystöliiton urheilujohtajana julistan leh-den lukijoille kirjoituskilpailun, jossa kerrot lyhyesti (yksi A4, riviväli 1, fontti arial 12 eli noin 3 000 merkkiä) elämäntaparemontis-tasi, siihen liittyvistä syistä ja seurauksista, mitkä ovat johtaneet pysyvän liikuntakipi-nän muodostumiseen. Kirjoituksen on tar-koitus olla motivoiva ja esimerkinomainen, johon lehden lukijat voivat samaistua. Kir-joitukset tulee lähettää liiton urheilujohtajal-le [email protected]. Parhaita kirjoituksia julkaistaan lehdessä tai liiton nettisivuilla.

LIIK

UN

TA

Viipurin aliupseerikerhossa tehtiin kuu-meisesti valmisteluja keväällä 85 vuotta sitten kesää ja juhannusta

1929, Suomen Aliupseeriliiton perustamis-kokousta varten. Valmistelijat tuskin näki-vät visioissaan virkaehtosopimusjärjestel-miä ja luottamusmiestoimintaa, mutta oli ilmiselvää, että jo perustetut paikalliset ali-upseerikerhot oli saatettava yhden sateen-varjon alle. Tavoitteena oli nuoren aliup-seerikunnan yhtenäisyyden rakentaminen ja miksei myös palvelukseen ja asemaan liittyvien epäkohtien tuominen julkisuuteen. Paikallisia kerhoja toimi1920-luvun alku-puolella lähes kaikissa puolustusvoimi-en joukko-osastoissa. Nämä kerhot olivat pääsääntöisesti varuskunnallisia tai jouk-ko-osastokohtaisia. Luvan niiden perusta-miseen antoi joukko-osaston komentaja, joka myös tarkasti säännöt ja asetti rajat toiminnalle.

Oma liitto - kaukonäköisyyttä jo 85 vuotta sitten Teksti ja kuva: Ari PakarinenLähteet: 80 vuotta turvallisuutta, Päällystöliitto ry. 1929 - 2009, Koivisto ja Paananen

Kerhojen syntyhistoriat olivat varsin käytän-nönläheisiä. Vakinaisen väen aliupseereille muun muassa kuului armeijan alkuaikoi-na vapaa muonitus. Koska heillä oli oike-us ottaa ruokansa kuivamuona-annoksina, syntyi varsinkin poikamiesten keskuuteen epävirallisia ruoanpito-osuuskuntia. Näistä kehittyi pian itsenäistymisen jälkeen ker-hoja. Hankittiin kerhotiloja, joihin pyrittiin saamaan erilaisia vapaa-ajanviettomahdol-lisuuksia. Kerhojen jäsenille aiheuttivat ruo-kahuollon lisäksi päänvaivaa huonot asun-not ja ammattikunnan koulutuksen puute.

Hajanainen kenttä olisaatava yhtenäiseksiKoko maan käsittävän aliupseeriliiton pe-rustaminen tuli varsin pian esille paikallis-ten yhdistysten toiminnan yhdistäjänä ja katto-organisaationa. Suomen Aliupseeri-

liiton perustaminen tehtyjen esitysten pe-rusteella siunattiin Sotaväen Päällikön ken-raalimajuri Aarne Sihvon päätöksessä n:o 37/XIIa/28 3.3.1928. Päätöksessä edellytettiin, että perustetta-van liiton tarkoitusperän tulee olla puhtaas-ti aatteellinen ja sen toiminta oli suunnatta-va aliupseerien sivistys- ja urheilurientojen edistämiseen sekä isänmaallisen hengen ja sotilaallisen velvollisuudentunnon kehit-tämiseen. Minkäänlaisia poliittisia tarkoi-tusperiä ei liiton toiminnassa tultaisi hy-väksymään, eikä myöskään taloudellisten kysymysten esille ottamista ja hoitamista. Liitto perustettiin Viipurin vanhassa linnas-sa juhannuksena 1929. Nimeksi annettiin perustamiskokouksessa Suomen Aliupsee-riliitto. Nimeä muutettiin uuden koulutusjär-jestelmän myötä Toimiupseeriliitoksi vuon-na 1974 ja nykyinen nimi - Päällystöliitto - otettiin käyttöön v. 1989 liiton 60-vuotis-juhlakokouksen päätöksellä. Nykyinen nimi on jäsenistöä hyvin kuvaava ja on edelleen kestävä muuttuvissa tilanteissa.Ehdot uudelle yhdistykselle olivat siis al-kuun varsin tiukat, mutta jo muutaman toi-mintavuoden jälkeen liitto otti kantaa ali-upseerien palkkaukseen, koulutukseen ja muihin käytännön elämään liittyviin epäkoh-tiin, kuten asuntokysymyksiin. Taloudellisen aseman kohentuessa vuosien saatossa liiton tärkeäksi tavoitteeksi nousi jäsenistön yhteiskunnallisen aseman ja ar-vostuksen parantaminen. Tavoitteisiin on pyritty ja päästy painottaen erityisesti kou-lutuksen merkitystä.Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitokses-sa ammattikunnan tehtäväkenttä on aset-tunut tiettyjen tehtävätasojen hoitamiseen. Puolustusvoimissa se on asettunut ase-velvollisten varusmiesten ja reserviläisten koulutustehtäviin ja myöhemmin pitkäl-le kehittyneisiin, erityistä asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin esim. erilaisten asejär-jestelmien, henkilöstöhallinnon, huollon ja logistiikan aloilla. Rajavartiolaitoksessa ammattikunnan edustajat toimivat rajaval-vonnan suorittamisen ja eri tasojen vaati-vissa esimiestehtävissä.Tuskin Viipuriin kokoontuneet ammattivel-jemme osasivat edes villeimmissä ajatuk-sissaan kuvitella Päällystöliiton edunvalvon-tatoimintaa sellaiseksi kuin se tänä päivänä on muotoutunut.

Liiton historiaa on kerätty historiaksi eri aikakausina.

32

33

Päällystöliiton anoma ASLAK-kurssi il-mavoimalaisille jäsenille on meneil-lään Kuntoutumiskeskus Apilassa,

Kangasalla. Kurssin yhteistyöpäivä järjes-tettiin maaliskuussa. Päivän aikana kurssin kokemuksia lähestyttiin mukavalla tavalla kurssilaisten kommenttien pohjalta. Kuul-lun perusteella käytiin keskustelu, jossa puheenvuoroja käytettiin paljon ja jotka hie-nolla tavalla toivat kurssilaisten tuntoja ja kehittämisen paikkoja esille.Yhteistyöpäivä nimensä mukaan kokoaa yhteen kuntoutujan työyhteisössä hyvin-vointiin vaikuttavat osaset: työterveyshuol-lon edustajat, esimiehet ja Päällystöliiton kurssin hakijan ominaisuudessa. Kurssilai-set, joita on tällä kurssilla kahdeksan, oli-vat antaneet palautetta etukäteen kurssin sisällöstä ja toteutuksesta ja ennen kaik-kea olivat yhdessä miettineet sitä, mistä yt-päivässä puhutaan. Työantajapuolelta tilaisuuteen osallistui so-siaalipäällikkö Kari Karjalainen Ilmavoi-mien esikunnasta ja Päällystöliitosta Ari Pakarinen. Karjalainen esitteli omassa esityksessään puolustusvoimien sotilasso-siaalityötä ja organisaation toimintaedelly-tyksiä kuntoutus- ja muutosasioissa, kuten esim. Puolustusvoimauudistuksessa.Kuntoutumiskeskus Apilasta edustajina mu-kana olivat psykologi Anne Vainio ja fysio-terapeutit Mia Östring ja Heli Hänninen. Apilan edustajien puheenvuoroissa annet-tiin ymmärtää, että kurssilaiset ovat olleet

ASLAK -kurssi Päällystöliiton ilmavoimalaisille

Kokemusten vaihtoa ja kehittämisideoita kuntoutukseenTeksti ja kuva: Ari Pakarinen

sitoutuneita, ja joukko on myös hoitanut hyvin annettuja tehtäviä myös kurssien lä-hijaksojen välillä omatoimisesti joukoissa. Tämä ei ollut yllätys ainakaan Päällystölii-ton edustajalle tilaisuudessa.

Hiukan itsensätönimistä vaatiiRovaniemellä Lapin lennostossa palvelevat Pentti Kormano ja Joni Kinnari olivat tyytyväisiä kurssin antiin. Kinnari kertoi kurssiin olleen hänelle itsel-leen kohtuullisen kova herätys siihen, että nyt olisi sitten aika tehdä jotain - itselleen. - Eikä tämä elämänmuutoksen rakentami-nen mitään aivan ylipääsemätöntä ole ol-lut. Rauhallisilla askelilla painon pudotusta ja kunnon kohentamista eikä koheltamalla, toteaa Kinnari.Kormanon motiivina oli tehdä vastaisku jo ennen kuin asiat ovat huonolla tolalla. - Tämän kuuluukin olla ennalta ehkäise-vää ja herättää miettimään, kuinka asioita voi tehdä toisin. Tämä pätee esim. syömi-seen. Ravintoasioista puhuminen on ollut varsin antoisaa. Motivaatio ja kiinnostus terveellisen ruokavalion noudattamiseen on kasvanut. - Suosittelen lämpimästi kurssia työkave-reilleni. Kuitenkin muistutan, että oma mo-tivaatio on tärkeintä kurssille hakeutujille. Kannattaa hakeutua keskustelemaan työ-terveyshoitajan ja miksei työterveyslääkä-rin puheille, jos miettii ASLAKin tarpeelli-

suutta omalla kohdallaan.Molemmat nostivat esille mahdollisen hen-kisen tuen tarpeen muutoksissa ja sen ottamisen mukaan osaksi kuntoutusohjel-maa. Muuttuvissa tilanteissa jo normaali-oloissakin näyttää ilmeiseltä, että työnan-taja ei ole ymmärtänyt varautua oikeasti mahdollisiin henkisiin vaikeuksiin.

Päällystöliitto käyttää kaikkiakeinoja tukeakseen jäseniäänPäällystöliiton motiiveja kurssien hakijana esitteli Ari Pakarinen. Liiton näkökulmasta suurin nimittäjä on jatkuva ja aika ajoi stres-saavakin muutos. Puolustusvoimauudistus on armoton konsultti. Ammattikunnan rakenteellinen ja puolus-tusvoimissa meneillään oleva muutos ai-heuttavat jäsenistölle tarvetta saada tukea varhaisesta kuntoutuksesta. Ammattikun-tamme keski-ikä nousee koko ajan ja työ-tehtävien kuormittavuus sekä työelämän vaatimukset eivät vähene. Tilannetietoja ja varmuus kuntoutuksen tarpeesta on saatu työterveyshoitajien kanssa käydyissä kes-kusteluissa.Uusia Päällystöliiton kursseja ei ala vuonna 2014, mutta liitto on tehnyt KELA:lle hake-mukset vuodelle 2015. Tarve on selkeästi olemassa, ja olemme toiveikkaita, että val-tio myöntää määrärahaa ja kursseja saa-daan.

Apilan fysioterapeutit Mia Östring ja Heli Hänninen johdatteli-vat yt-päivän keskustelua johon Joni Kinnari ja Pentti Kormano aktiivisesti osallistuivat. Mielipiteet eivät loppuneet.

34

Päällystöliiton hallitustyöskentelyssä mukana olevalla yliluutnantti Pasi Pirkkalaisella on vielä runsaasti

palvelusvuosia jäljellä,ja hän näkee, että opistoupseerien jatko- ja täydennyskoulu-tus ei saa pysähtyä. - Monella ammattiveljellä on vielä paljon ”hyviä vuosia” jäljellä, eikä niitä tule työn-antajan hukata. Koulutusputken avaaminen mahdollistaisi jatkuvan oppimisen ja moti-vaation säilymisen aina palvelusuran päät-tymiseen asti pitkälle 2030-luvulle.Toinen kannustava tekijä on vaativien ou-tehtävien säilyttäminen edelleen henkilös-töryhmän tehtäväkentässä, sillä valtakunta on pullollaan todellisia ammattimiehiä, Pirk-kalainen painottaa.Puolustusvoimauudistus ”puri” Pirkka-laista siinä missä monia muitakin: henki-löstötoimiston päällikön tehtävä muuttui vuodenvaihteessa Tuliasemapatterin ope-tusupseerin pestiksi. Onneksi palveluspaik-kakunta säilyi kotiseudulla.- Kotkan rannikkopatteriston lakkauttami-sen seurauksena hain tehtävää Reserviup-seerikoulussa ja minua onnisti. Uusi työ sisältää YLPALVO:n, RUK:n palvelusohjeen sekä lukuisten muiden asiakirjojen ja nor-

Pasi Pirkkalainen- Yliluutnantti, 36 - Karhula - PK 58, Rannikkojoukko- linja 2003, jatkokurssi 9, Henkilöstölinja 2010 - Perhe: vaimo ja kaksi lasta- Harrastukset: Ay-toiminta, yhdistystoiminta, ikämies- koripallo ja nuotin vierestä laulaminen

Opistoupseerien jatko- ja täydennyskoulutus on saatava uudelleen käyntiinTeksti: Samuli Vahteristo Kuva: Jami Harju

mien määräämiä asioita painopisteenä va-rusmieskoulutus.Pirkkalainen on toiminut Kotkan Päällys-töyhdistyksen hallituksessa vuodesta 2003 alkaen ja puheenjohtajana hänellä on meneillään jo kuudes toimintavuosi. - Olen jo usean vuoden ajan toiminut edus-tajana (varsinainen ja vara) ensin SLMEPA:n ja nyt RUK:n yt-elimessä. Päällystöliiton hal-lituksen jäsenenä toimin ainakin seuraavat kolme vuotta. Liiton hallituspestin Pirkkalainen kokee mielenkiintoiseksi, monipuoliseksi ja haas-tavaksi. - Edustan hallituksessa kaikkia päällystö-liittolaisia. Tuon liiton hallinnon käyttöön tietoa kaakonkulmalta (Kotka ja Hamina)ja toimin alueen tiedotusvastaavana. Hoi-dan tehtävää aktiivisella sähköpostitiedot-tamisella ja kyselyillä aina, kun jäsenistöä kiinnostavaa asiaa on ”pöydällä” sekä osal-listun omalla tiedostusvastuulla olevien yh-distysten tilaisuuksiin.Pirkkalainen on löytänyt Päällystölehdelle hyvän jatkojalostuspaikan. - Luen lehden tarkkaan heti sen saavuttua, jonka jälkeen arkistoin sen hotelli Helpo-tukseen jatkojalostusta varten (mieleenpa-

lauttamisarkistoon). Lehdessä on avattu ajankohtaiset sopimusasiat sekä päivän polttavat asiat aukikirjoitettuina. Joukko-osastokuulumisetkin kiinnostavat, Pirkka-lainen ynnää jalostustaan.Pirkkalainen sanoo harrastavansa nuotin vierestä laulamista sotaorkesteri Ilmas-ta Viinaa kanssa. Kyseinen sotaorkesteri perustettiin huvitoiminnan määrärahojen huvettua Kirkonmaan linnakkeen luolassa vuonna 2005. - Kokoonpanoon kuuluvat palvelivat sil-loin kaikki jo lippunsa laskeneella Kirkon-maan linnakkeella. Kokoonpano täydentyi myöhemmin yhdellä esikunnan veivikau-lalla (kitara). Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä ”orkesteri” siirtyi kokonaisuu-dessaan RUK:n kirjanpitoon. Päällystöliitto-laisista jäsenistä neljä on RUK:ssa ja upsee-ri-rumpalipoika hankkii elantonsa MERISK:n leipäjonossa, Pirkkalainen veistelee.Omia kappaleita ei kokoonpanolla ole, mut-ta villejä sovituksia kotimaisten artistien le-vyttämistä ralleista sitäkin enemmin. Pää-osin soitto on soinut lakkautetun Kotkan rannikkopataljoonan juhlissa, hääjuhlissa, soittoruokaloissa ja erilaisilla merkkipäivil-lä.

Liiton hallituspestin Pasi Pirkkalainen kokee mielenkiintoiseksi, monipuoli-seksi ja haastavaksi. Tekemistä riittää myös kulttuuritapahtumissa mm. Kotkan Meripäivillä.

“Positiivisuus on parasta”

Risteilijät yhteispotretissa. Ylärivissä vas. Tarja-Tuulia Huttula, Niinisalon PN; Marjo Mamia, Huovinrinteen PN; Erja Leinonen, E-S PN; Ritva Laiho Laivaston PN; Dragsvikin Monica (näkyy vain hiukset); Päivikki Bagge, Drasvikin PN; Taru Vienola, Niinisalon PN; Marjo Korkeakoski, Huovinrinteen PN. Keskirivissä Anna-Riina Tuomola, Niinisallon PN; Taija Renfors, Huovinrinteen PN; Tarja Kankare, Huovinrinteen PN; Kati Räisänen, E-S PN; Hanna Heino, Huovinrinteen PN; Anneli Varinowski, Laivaston PN; Sanna Tillgren-Söderberg, Dragsvikin PN.Alarivissä Pirkko Lokinperä, E-S PN; Sisko Lautamäki, Laivaston PN; Säde Tikkanen, Huovinrinteen PN; Anne Pulkkinen, Laivaston PN; Arja Haakana, E-S PN.

Maaliskuussa pidetty liittokokous Vi-king Line Grace -laivalla on takana, ja jopa tuulet suosivat kokoustam-

me. Perjantai-aamu alkoi hyvinkin tuulisissa tunnelmissa ja muutamat meistä pelkäsivät matkapahoinvoinnin alkavan jo ennen iltais-ta laivaan nousua. Illalla tuulet olivat onnek-semme tyyntyneet ja täten koko laivamatka sujui hyvin vähäisten keinutusten vallassa. Laivan Brazil-teema buffet-illallisella oli iha-naa luksusta arjen keskelle. Pöydistä kuului

iloinen puheensorina ja välillä jopa kunnon naurunraikauksia. Ilta jatkui jokaisella omi-en halujen mukaan, ja kukin painoi päänsä tyynyyn, kuka mihinkin aikaan. Aamupala oli erittäin runsas ja monipuoli-nen, ja vähistä yöunista huolimatta, aamu-palalla näkyi hymyileviä kasvoja. Aamupa-lan jälkeen oli jokaisella omaa aikaa aina lounaaseen saakka. Lounaalla vatsa tuntui olevan vielä aamupalan jäljiltä melko täyn-nä, mutta kyllä me jokainen silti taisimme

vielä jotakin saada mahtumaan.Iltapäivällä oli kokouksen aika. Kokouk-sen aluksi kävimme laivan kannella muis-tamassa merillä menehtyneitä ja heitimme kimpun yli laidan. Kimppu nousi ilmavirran voimasta ensin komeasti kohti yläilmoja, kunnes laskeutui nätisti mereen. Kokouk-sessa vuoden teemaksi hallitus oli valinnut “positiivisuus on parasta” -teeman, joka sopi aivan mainiosti myös tähän liitto

35

PÄÄL

LYST

ÖN

NAI

SET

Teksti ja kuva: Minna Paukku

36

Päällystöliiton Evp-yhdistyksen ja Ali-, Toimi- ja Opistoupseerien Perinneyh-distyksen (ATOP) perinnepäivät jär-

jestettiin Hämeenlinna - Hattulan varuskun-nassa maaliskuussa. Varuskuntamiljöö ja Kerhoravintola Seiska mahdollistivat moni-puolisen ohjelman ja hyvät olosuhteet päivi-en järjestämiseen. Järjestelyjen puuhamie-hinä toimivat Hämeenlinnan evp. -miehet. Perinnepäivän osallistujat tutustuivat Pans-sariprikaatiin, jossa prikaatin komentajan eversti Pekka Järven pitämässä esitte-lyssä tuli selvästi esille prikaatin varusmies-koulutuksen nykyaikaisuus ja ammattilai-suus. Simulaattorien käytöllä koulutuksen eri vaiheissa saadaan siitä erittäin mie-lenkiintoista ja mieliin painuvaa. Kaikki pe-rustuu tietotekniikkaan kuten muuallakin yhteiskunnassa. Ainoa pelko on, että tais-tellaan liian paljon nykytekniikalla ja todel-

liset taistelukentän olosuhteet unohtuvat ja vieraantuvat entisestään. Todellista sotaa käydään kuitenkin edelleen asein ja mies miestä vastaan. Komentajan kanssa käy-ty keskustelu oli erittäin maanläheistä ja avointa.Evp-yhdistyksen vuosikokouksessa yhdis-tyksen hallintoon tuli yksi henkilömuutos. Markku Virtanen valittiin varajäsenen paikalta varsinaiseksi hallituksen jäseneksi ja Harri Kolila varsinaisesta jäsenyydes-tä varajäseneksi. Hallituksen valintojen jäl-keen Kolila jatkaa sihteerinä, ja Virtanen

toimii kotisivuvastaavana sekä uutena teh-tävänä hänet valittiin myös yhdistyksen tie-dottajaksi. Esa Barsk toimii urheiluvastaa-vana.Puheenjohtaja Pertti Heikkilä ilmoitti vuo-sikokouksessa, että ei ole käytettävissä seuraavaa puheenjohtajaa valittaessa v. 2015. Hän totesi, että yhdistyksen on ky-ettävä uusiutumaan ja parhaiten se on to-teutettavissa puheenjohtajan vaihdoksella. Kahdeksan vuoden palvelun jälkeen lyijyky-nä, Remington ja vahasmonistus on päivi-tettävä nykypäivän mobiiliaikakauteen.Tulevat kesäpäivät pidetään Turussa Fo-rum Marinum -merimuseossa ja Viking Gra-ce -risteilyllä 16. - 17.8. Evp-yhdistyksen jäsentiedote tavoittaa jäsenet lähiaikoina. Perinnepäivistä löytyy lisäinfoa kotisivuiltawww.evp-yhdistys.fi.

ATOP:n missioon selkeäSääntöjensä mukaisesti ATOP toimii am-mattikunnan perinteiden ja tiedon kerääjä-nä, tutkijana ja arkistoijana. Tehtävänä on varmistaa se, että tulevaisuuden tutkijoilla ja historian harrastajilla on oikeaa tietoa käytössään.Vuosikokouksessa täydennettiin yhdistyk-sen hallitusta siten, että varapuheenjohtaja Jyrki Lukkarinen edustaa jäsenenä Pääl-lystöliittoa hallituksessa, ja uutena hallituk-seen nousivat Juhani Ranta sekä Han-nu Tapanainen Jaakko Nymanin tilalle. Muuten hallituksen kokoonpano säilyi muut-tumattomana.Perinteen keräämisen osalta ATOP on käynnistämässä suurta hanketta, jossa ammattikuntamme opinahjon viimeisten vuosien historiaa kirjoitetaan siihen asti, kun viimeiset jatkokurssit oli pidetty. Tässä hankkeessa keskeisissä rooleissa ovat pu-heenjohtaja Keijo Koivisto ja eversti evp. Keijo Simola.

Onnistuneet perinnepäivät ja vuosikokoukset HämeessäTeksti ja kuva: Ari Pakarinen

Peruskurssistamme on kulunut 40 vuotta - tule mukaan kurssilaisten (avec) tapaa-

miseen 11. - 13.7. Majoitus Maasotakoulul-la kahden hengen huoneissa on ilmainen. Ohjelmaan kuuluu Maasotakoulun esittely ja tutustuminen nykyisiin tiloihin sekä kou-lutukseen. Poikkeamme myös Saimaan ris-teilyllä, ja tutustumme varuskunnan lisäksi nykyiseen Lappeenrannan kaupunkiin. Pu-keudumme kesäiseen vapaa-ajan asuun. Illallisella suorat housut ja kauluspaita. Ruokailut Rakuunaruokalassa, varaa käteis-

Peruskurssi 33 kokoontuu Lappeenrannassa tä ateriamaksuihin. Illallisesta ja risteilystä aiheutuu kuluja, joten ilmoittautumisen yh-teydessä maksetaan 50 euron etumaksu/henkilö osanottajien sitouttamiseksi. Ilmoit-tautumiset 15.6. mennessä. Ilmoita myös ruoka-aine allergioista/osallistumisesta risteilylle. Maksu tilille: Hannu Paakkanen, Nordea, FI401091350040784. Tiedoksi-anto-osaan: PK33.Tulopäivänä ilmoittautuminen Lappeenran-nassa rakennus Vääpelissä 12.7. klo 10 mennessä. Pitkämatkalaisilla on mahdol-

lisuus majoittua jo perjantaina 11.7. klo 15 alkaen (ilmoittautuminen rakennus Vää-pelissä). Tervetuloa, laittakaa kutsu kiertä-mään!Ilmoittautumiset voi tehdä seuraaville hen-kilöille: Hannu Paakkanen, 040 848 4835, [email protected]; Mark-ku Nakari, +358 50 588 1949, [email protected]; Ismo Kärmeniemi, +358 50 3522 2850, ismo.karmenie-mi@gmailcom; Eino Kaljunen, +358 50 543 6946, [email protected]

EV

P

Puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa esittelit liiton uu-den hallinnon linjauksia EVP-yhdistyksen ja ATOP:n jäsenil-le maaliskuun perinnepäivillä.

37

Ristikon AVAINSANAT ratkaisseiden kesken arvomme kolme kappaletta Päällystöliiton pr-esineitä.Lähetä vastaukset ja yhteystietosi 10.5. mennessä s-postiosoitteella: [email protected] tai kirjekuoressa os. Päällystöliitto ry. Arto Penttinen, Laivastokatu 1 B ,00160 HELSINKI. Kuoreen tunnus ”Ristikko”.Helmikuun lehden ristikon arvonnassa pr-esineen voittivat: Matti Suomalainen, Kari Seppälä ja Jouko Luukkanen.

In late March, Defence Command initi-ated work on the formulation of a new Human Resources strategy which will

extend to the 2020’s. These preparations, directed by Brigadier General Jukka Ojala, appear to reflect a genuine effort and an interest to listen to and, more significantly, to implement the needs of the personnel in future planning. The first seminar con-centrated mostly on charting issues that will require special attention when the work continues. I noted with great satisfaction that the representatives of staff and em-ployer alike truly worked as equal team members. Such values should be adopted ever more widely in HR functions.As a result of the group works, several ar-eas of improvement arose. All will be im-pacted by scarcity of resources, applica-tion of jurisdiction on different levels of government and challenges of further edu-cation. The positive foundations of this ef-fort lie in shared values, support of nation-al defence and cooperation between the staff and the employer.The Institute Officers’ Union has resolutely strived to improve its members’ standing as a part of the national defence staff and promote a continued system of further ed-ucation with new goals. The Defence Forc-es has all the right structures to improve the further education of its staff, but do re-sources meet the needs? A great challenge to system performance is that we have a good ”platform” to work on - i.e. career de-velopment discussions - but can we effec-tively utilize the information they produce?A system of further education of institute officers has to be created now, because a definite need exists. Also, our members’ duties and the employer’s needs necessi-tate it to meet the challenges ahead. Fur-ther education can most clearly be pointed in the right direction by drafting specific blocks of instruction for each branch. They will promote duty and career advancement in specialized branches as well as differ-ent trainer’s assignments in field units and headquarters.Several distinctive programs are underway in the HR and education branches, striving to unify regulations and procedures ap-plied to various personnel categories. The

Human Resource Strategy Headed in the Right Direction

regulations concerning institute officers are updated as the HR strategy proceeds. Therefore it is reasonable to expect a new way of writing regulations on how the con-cerns of various personnel groups should be addressed. HR regulations must more clearly state the message that career dead ends are not intentionally built, e.g. by al-lowing promotions to captain for institute officers who commit to serve in field units at the latter stages of their careers. The present policy limits promotions and thus doesn’t serve the purpose of attracting institute officers to field units to work as mentors supporting younger generations of instructors.I daresay that an experienced institute of-ficer can greatly contribute to the attain-ment of performance goals in field units, e.g. in the duties of sergeant major, in-structor officer or assistant commander. Especially in many technical or specialist field units it stands to reason that specially trained people with many years of experi-ence serve in command level duties, di-recting junior professional soldiers, regard-less of personnel category. In this type of unit, knowledge of the field and sweeping expertise accumulated by experience is particularly highlighted.

Sakari VuorenmaaChairman

Kai L

aine

PÄ

ÄL

LYS

TÖ

BR

IEF

LY

Päällystöliitto hosted the meeting and member associations present-ed an update of their legal position in the bargaining system and their

ongoing issues. Chairman Sakari Vuoren-maa reminded the guests that it is good to go back to basics from time to time. The presentations, which outlined each as-sociation’s operating environment and spe-cial characteristics, facilitated the general meeting’s discussions and were particular-ly useful during the working groups. The most important thing was to find out what organizations want from NOA’s activities in the future.Vuorenmaa and his working group were pleased with the decision to hold the meet-ing in Tuusula, and especially in a cultural location with garrison facilities. FINCENT, the campus of the Defence College and the Anti-Aircraft Artillery Museum offered an ideal setting. Working Groups Worked With Change and Cooperation ThemesDuring the working group phase, partici-pants worked in one of three working groups. The Chairmen Working Group concentrated on planning for the coming autumn meet-ing.  The vice-presidents and shop stew-ards worked in two other working groups. The First Working Group (WG1) handled the change theme. WG1 studied what armed forces in different countries are able to provide in support of an officer and his/her family during a change. This group com-pleted the so-called Backpackers Study - an issue that has already been followed in two meetings during 2013. Different types of support such as allowance for living apart from one’s family, compensated trav-el costs and tax reliefs were compared. WG1 also discussed how unions can sup-port their members during a change. Lo-cal associations, and in particular the shop stewards as a local support for members, are playing an important role all over the Nordic countries. Unions have invested in educating shop stewards with regard to change and its associated support. The common statement, however, was that the activity of the member and his/her own ini-

38

39

PÄ

ÄL

LYS

TÖ

BR

IEF

LY

Nordic Officers´ Alliance In Tuusula - Back To BasicsText and photo: Ari Pakarinen

information has been used during dis-cussions with Ministries of Defence and leaders of the armed forces. Informa-tion from the other Nordic countries has proven to be valuable during negotiations. In the future, the NOA’s focus of future meetings should be on the exchange of information concerning all aspects of lob-bying. Social interaction and networking is considered to be very important in all of the associations. WG2´s strategic intent is

to continue the work and to focus on more thorough processing of international serv-ice issues.   The Finnish Defence - The CornerstonesThe Finnish Defence Minister, Carl Haglund, was invited to speak to the Nor-dic assembly but due to the timing of budg-et preparations he was unable to do so. Lieutenant Colonel Sami Nurmi from the Ministry of Defence gave a pres-entation and outlined Finland´s geopo-litical position in Europe, as well as the pillars and guidelines of the Finnish de-fense solution standards and ways of thinking in defense planning procedures. It was also demonstrated  who, and with what criteria decisions are made in differ-ent situations. The Defence Forces’ role is to carry out statutory functions with the re-sources available. Decisions on defense solutions are clearly political.

Päällystöliitto is a chairman association of the Nordic Officers´ Alliance (NOA) and the chairman of the Päällystöliitto, Sakari Vuo-renmaa, is also president of the NOA for 2014. The Spring 2014 meeting was held in the Tuusula area during March. Because of a proposal by Päällystöliitto, each association gave a presentati-on of their general situation and ongoing issues. A working group phase of the meeting was carried out in the Defence Forces Inter-national Centre (FINCENT) where participants heard a presentation covering the centre’s current tasks.

tiative is a key factor in surviving a change. The Second Working Group (WG2) exam-ined cooperation and its effects on Nor-dic associations and their members. WG2 created a long list of things that NOA co-operation has handled and studied in re-cent years. A direct impact of informa-tion exchange on an individual member is difficult to measure, but it is clear that the indirect effects of the associations’ work have been positive. The collected

Participants concen-trated on presentation

at FINCENT.

58 % ei pystyisi huolehtimaan perheensä menoista yksin.

KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT?Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla

kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta

HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI

Esimerkkihinta: 37-vuotias henkilö, Päällystöliiton jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.

if.fi 010 19 19 19