2012 6 CP-lehti

6/2012

CP-Lehti

Valtakunnallisen CP-viikon tapahtumia alkaen s. 32

Finlands CP-Förbund rF & the Finnish CP assoCiation

Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki • puh. 09-540 740 • fax 09-5407 5460www.cp-liitto.fi • [email protected] • [email protected](sähköposti muodossa [email protected])

Nordea 102330-234570 • IBAN FI11 1023 3000 2345 70(Rahankeräyslupa: 2020/2011/3830)

KesKustoimisto

Toiminnanjohtaja Tomi KaasinenPuh. (09) 5407 5410 • 040 701 4881

Palvelupäällikkö Ilona ToljamoPuh. (09) 5407 5480 • 040 757 8223

Järjestöpäällikkö Minna TeiskaPuh. (09) 5407 5413 • 040 505 8329

Talouspäällikkö Tuula KautiainenPuh. (09) 5407 5420 • 044 059 2633

Taloussihteeri Pirjo SweinsPuh. (09) 5407 5417 • 045 773 24558

Tiedottaja Sini PälikköPuh. (09) 5407 5412 • 045 773 24557

Sopeutumisvalmennus, kurssisihteeri Anne HeiskanenPuh. (09) 5407 5488 • 044 059 2600

Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Elina PerttulaPuh. (09) 5407 5430 • 040 765 9497

Aikuistoiminta, suunnittelija Ismo KylmänenPuh. (09) 5407 5444 • 040 5895 893

MMC- ja hydrokefaliatoiminta, suunnittelija Petra PeltonenPuh. (09) 5407 5414 • 040 754 0914

Liikunta- ja nuorisotoiminta, suunnittelija Anu PatrikkaPuh. (09) 5407 5472 • 044 3533 404

Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo Puh. (09) 5407 5432 • 045 7732 4561

Verkkoviestinnän harjoittelija Markus Maury Puh. 045 7733 1755

aluesihteerit

Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu 14-18 A, 20520 Turku(myös ruotsinkieliset jäsenpalvelut, svenskspråkig betjäning för medlemmar)Puh. (02) 241 0170 • 040 545 7144

Elina Seppänen, Isokatu 47, 90100 OuluPuh. 0400 921 574

Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, 33540 TamperePuh. (03) 261 6065 • 0400 884 372

Merja Partanen, Teletie 4-6, 70600 KuopioPuh. (017) 281 1516 • 040 575 3022

Palvelutoiminta

Päivätoiminta, Malmin kauppatie 26, 00700 HelsinkiVastaava ohjaaja Jaana Raitio Puh. (09) 5407 5475 • 044 090 0353

Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo, Muurahaisenpolku 6 B, 00840 HelsinkiVastaava ohjaaja Jaakko Harju Puh. (09) 692 4627 • 044 059 2637

Palveluasunnot Turku/Halinen, Paavinkatu 14 D 15,20540 Turku Vastaava ohjaaja Anne Holmberg Puh. 040 581 8898

Puhetupakeskus, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Tulkkipalveluvastaava Heli Honko-Pekkarinen ([email protected]) Puh. 040 501 8212

muu toiminta

Itsenäiseen elämään sopivin palveluin, Malmin kauppatie 26, 00700 HelsinkiKoordinaattori Sari Laiho Puh. 045 7732 4759Projektityöntekijä Merja Marjamäki Puh. 045 7733 1635

Työharjoittelu –portti työelämään, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Koordinaattori Kirsi Tuovinen Puh. 045 7733 2051Projektityöntekijä Eeva Pöyhönen Puh. 045 7733 2622

Mukaan –Liikun Opin Osallistun, Asemakatu 11 B, 3 krs. 40100 JyväskyläProjektipäällikkö Elina Hakkarainen Puh. 044 019 9687Projektitutkija Piritta Asunta Puh. 045 7733 1756

Tue toimintaamme

Kiitos kun tuet...

Suomen CP-liitto ry

PääKIRJoITuS ..............................4Tomi Kaasinen

KansainvÄlinen YhteistYöVieras Bangladeshistä ..................................4Jukka Kumpuvuori

henKilöKohtainen aPu .......... 7Henkilökohtaisen avun päivät puhutti ...........7Jukka KumpuvuoriKlaarasti avusta hoivaan ............................10Jukka Kumpuvuori”Tuu apuun”-miniseminaari ........................12Tapio Pehto & Tero Vilpponen

SARJANKuVAN MAAILMA .......... 14Cepen synty ...............................................14Janne ValkeejärviCepe ...........................................................15Satu Cozens

soPeutumisvalmennus 40 VuoTTA .................................. 16lona Toljamo

tiede & tutKimusILiikunnan tukiopetuksesta .........................17Piritta Asunta

liiKunta ..................................... 18CP-Boccia 2012 – kooste ..........................18Minna TeiskaTanssii ihmisten kanssa ..............................24Janne Pullinen

vammaisPalvelut .................... 26Henkilökohtaisen avun toteuttamistavat – liikuntavammaisten ihmisten elettyjä kokemuksia osallisuuden toteutumisesta ...26Mari KivistöTurun invakuljetuspalveluissa kuhisee.......30Tiina ja Jukka Kumpuvuori

valtaKunnallinen CP-viiKKo 32Porin Promenadikeskuksessa ....................32Ulla Pelkkikangas

Moijalan avoimet ovet .................................34Anne Heiskanen & Ismo KylmänenPetteri Pyörätuoli ilahdutti Huhtarinteen päiväkodin lapsia .......................................35Minna TeiskaKuulumisia valtakunnallisilta syyspäiviltä ...37Sari HolappaCP-liiton syyspäivät avustajan silmin ..........40Atte Antila

lainsÄÄdÄntöTuettu päätöksenteko – rajoittamista vai tukemista ....................................................42Jukka Kumpuvuori

YhdistYstoiminta ................... 48Leiritunnelmissa Pikkusyötteellä .................46Janina JuntunenLiikunnan riemua Seinäjoella .....................49Roope Järvinen

tuetut lomat .......................... 53Haettavat lomat 2013 .................................53Elina SeppänenTuettu perheloma on pelkästään lomaa .....54Jenna HaanpääTuetun loman kuulumisia Härmästä ...........56ulla Pelkkikangas

tYö & elÄmÄ ............................. 65Reilu rekrytointi uusia menetelmiä työnhakuun .................................................65Kirsi TuovinenTyöharjoittelu –portti työelämään ................67Kirsi Tuovinen

mmC hC ...................................... 69Vertaistuki –voimaannuttava matka ............69

AJASSA ....................................... 71In Memoriam – Sylvi Montonen ..................71Etelä-Saimaan CP-yhdistys ryMoijala sai diasarjalahjoituksen ..................72Sini Pälikkö

Kiitos kun tuet...

Tässä numerossa

Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. CP-lehti on jäsenlehti joka sisältyy perittävään jäsenmaksuun. Lehden voi tilata myös äänilehtenä (Daisy-tallenne). Ilmestyy näköislehtenä verkossa. Lehti on tilattavissa määräaikaisena (35€) tai kestotilauksena (30€)

CP-LEHTI | CP-, MMC-ja hydrokefalia vammaisten jäsenlehtiJulkaisija Suomen CP-liitto ry Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Jari Hautamäki, Minna Teiska, Paula Ahti, Tomi Kaasinen, Vilja Pitkänen ja Sini Pälikkö

Tilaukset ja [email protected], 09-7540 7540 Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, 00701 Helsinki, (09) 350 8740Kansikuva Markus MauryPaino Forssa Print

ISSN-L-0355-7545

CP-lehti 2013 47. vuosikerta

Lehti Aineistopäivä Ilmestymis päivä

1/2013 14.01.2013 22.02.2013

2/2013 08.03.2013 19.04.2013

3/2013 31.05.2013 12.07.2013

4/2013 05.08.2013 13.09.2013

5/2013 16.09.2013 25.10.2013

6/2013 31.10.2013 13.12.2013

tuu apuun Tapio Pehto

Porin PromenadikeskuksessaUlla Pelkkikangas 32

Syyspäivillä Sari Holappa

12

Leiritunnelmia Janina Juntunen 46

37

4 CP-LEHTI 2012:6PÄÄKIRJOITUS

MITÄ TULI TEHTYÄ?

Näin vuoden loppupuolella on hyvä katsoa taaksepäin ja hetki miettiä kuluneita kuukausia. Vuoteen on mahtunut taas monenlaisia asioita ja tapahtumia. Omia tekemisiään on kuitenkin hyvä tarkastella useamminkin kuin kerran vuodessa. Järjestöjen toiminnan merkittävin rahoittaja,Raha-automaattiyhdistys, on kehittämässä edelleen seurantajärjestelmiään. Tätä kehittämistyötä uusien seurantajärjestelmien suhteen RAY tekee yhteistyössä järjestöjen kanssa, ja kehittämis-työ tapahtuu portaittain ensi vuodesta alkaen. Avustusten seurantavelvollisuus perustuu lakiin, rahapeliyhteisön on huolehdittava avustusten asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankki-malla avustusten käyttö- ja seurantatietoja. Mutta seurantajärjestelmien kehittämistä ja niiden kehit-tymisen kautta saatavia etuja voidaan tarkastella muistakin näkökulmista kuin pelkästään rahoit-tajan lakimääräisestä valvontavelvollisuudesta.

Raha-automaattiyhdistys saa seurantatiedon kaut-ta tietoa sen avustamien toimintojen tuloksista ja vaikutuksista. Tätä tietoa RAY tarvitsee jakoeh-dotuksiaan valmistellessaan ja avustuksia suun-natessaan, sekä osoittaessaan avustusjärjestelmän yhteiskunnallista merkitystä. On tärkeää, että Raha-automaattiyhdistys, yhteistyössä järjestöjen kanssa, pystyy osoittamaan sen, että avustuksiin käytetyt rahat todella luovat yhteiskunnassamme hyvinvointia. Näin varmistetaan avustustoimin-taan käytettävissä olevien varojen kestävä ja pit-käjänteinen kasvu ja samalla järjestötyö kehittyy yhä paremmin vastaamaan ihmisten tarpeita.

Seurantaan liittyy kiinteästi arviointi. Arvioinnin avulla saadaan tietoa toiminnasta, toimintaan liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan tu-loksista, vaikutuksista ja hyödyllisyydestä. Viime vuoden keväällä toteutetusta kyselystä arvioinnin tilasta järjestöissä ilmeni, että arviointikäytännöt järjestöissä ovat hyvin vaihtelevia ja yhteistä kehittämishankkeiden arviointikulttuuria ei so-siaali- ja terveysjärjestöihin ole muodostunut. Kuitenkin järjestöissä suhtaudutaan arviointiin lähtökohtaisesti positiivisesti. Osittain arvioinnin suorittamista haittaa resurssien puute, mukana on myös jonkin verran osaamisen puutteita.

Arviointi voidaan toteuttaa ulkopuolisella arvioit-sijalla tai itsearviointina. Raha-automaattiyhdistys kannustaa järjestöjä arvioimaan toimintojaan mutta ei edellytä käytettäväksi mitään yksittäis-tä tapaa tai mallia arvioinnin toteuttamisessa. Oleellista arviointimenetelmää valittaessa on se, että arviointi vastaa järjestön omiin tarpeisiin ja tuottaa hyödyntämiskelpoista tietoa toiminnan kehittämiseksi. Arvoinnin tulisi olla osa koko työyhteisön sekä jokaisen työntekijän työkult-tuuria. Yksittäisten toimintojen kehittymisen lisäksi arvioinnin kautta tuetaan koko organisaa-tion oppimista. Arvioinnin kehittämiseen Suomen CP-liittokin tulee jatkossa panostamaan entistä enemmän.Kiitän kaikkia CP-lehden lukijoita kuluneesta vuodesta. Toivotan omasta puolestani Teille kaikille oikein rauhallista joulun aikaa sekä on-nellista uutta vuotta 2013.

5CP-LEHTI 2012:6 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Kuvassa vasemmalla Jibon Gomez, Ismo Kylmänen, Tiina ja Jukka Kumpuvuori.

Vieras BangladeshistaTeksti ja kuva: Jukka Kumpuvuori

Suomen CP-liiton aikuistoiminta sai vieraan kau-komailta syyskuussa. Tuolloin aikuistoiminnan puheenjohtaja Tiina Kumpuvuori, suunnittelija Ismo Kylmänen, ja OTM Jukka Kumpuvuori tapasivat Jibon William Gomesin, joka työsken-telee suomalaisen Abilis-säätiön maavastaavana Bangladeshissa.

Abilis tukee kehitysmaiden vammaisten järjes-töjä. Maailman vammaisista ihmisistä suurin osa asuu kehitysmaissa. Vammaiset ihmiset ovat köyhistä köyhimpiä. Kehitysmaiden köyhistä joi-denkin arvioiden mukaan joka kuudes on jollakin tavalla vammainen. 82 % maailman vammaisista ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella kehitys-maissa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vammaiset naiset ja lapset. Köyhyyden poista-misessa pienyritystoiminta on tärkeää. Puutyö-pajat, ompelupajat, internet-kahvilat, ja monet muut yritykset tarjoavat vammaisille ihmisille mahdollisuuden hankkia toimeentulonsa, kun so-siaaliturvaa ei ole. Vammaisten itsensä pyörittämä pienyritystoiminta on toisaalta keino vaikuttaa muiden asenteisiin; nähdään että vammaisetkin ihmiset pystyvät tekemään töitä ja osallistumaan yhteiskuntaan. Abilis tarjoaa muun muassa alku-pääomaa tällaisille pienyrityksille.

Abilis tukee vammaisten omia järjestöjä. Jär-jestöt, joissa muut kuin vammaiset ihmiset ovat projektien suunnittelijoina tai toteuttajina, eivät saa Abilikselta tukea. Abiliksen avustukset ovat pieniä starttirahoja, suuruudeltaan noin 500–10.000 euroa. Abiliksen hallituksessa on suomalaisia vammaisaktivisteja, joilla on koke-musta kehitysyhteistyöstä. Suurin osa hallituksen jäsenistä ja Abiliksen henkilökunnasta on vam-maisia ihmisiä.

Jibonin elämä CP-vammaisena Bangadeshissa

Jibon Gomesin elämä ei ole ollut helppoa. Ji-bonin tuleva äiti asui etäisellä Natoren alueella. Hänelle tuli raskauden loppuvaiheessa kipuja, ja hän niinpä hakeutui kristillisten nunnien ylläpi-tämään hoitolaitokseen. Sieltä tulevalle äidille oli suunniteltu siirtoa lähimpään sairaalaan, jotta hänelle voitaisiin tehdä keisarinleikkaus. Tilanne kuitenkin kehittyi nopeammin; Jibon syntyi nunnien hoitolaitoksen vessassa. Vauva putosi tiililattialle, ja hänen pääkallonsa murtui vakavasti. Tästä seurauksena oli CP-vamma. Äiti antoi nimeksi pojalle Jibon, joka tarkoittaa ’elämää’.

6 CP-LEHTI 2012:6KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Jibon on perheen esikoinen, hänellä on yksi sisar. Jibonin vanhemmat yrittivät aluksi löytää hoito-keinoja, jolla CP-vamma saataisiin pois. Jibonin äiti lopulta ymmärsi, että poika tulisi kasvamaan CP-vammaisena, ja häntä tulisi tukea kaikin mah-dollisin tavoin. Jibonin isä ei koskaan ymmärtänyt tätä. Jibon kertoo, että perhe kärsi tästä ristirii-dasta todella paljon. Jibonin ollessa 4-vuotias, pojan isä vei hänet Bangladeshin pääkaupunkiin Dhakaan; uusia hoitokeinoja haettiin. 1,5 vuoden jälkeen Jibon palasi kotikyläänsä.

Elämä kotikylässä oli vaikeaa. Jibon oli surun murtama. Hän muistelee: “Muistan kuinka kysyin äidiltäni, miksi en voi kävellä ja hymyillä, kuten muut lapset pihalla? Olenko vammainen siksi, että olen tehnyt jotain pahaa?”. Äiti ei koskaan osannut vastata kysymyksiin. Yhtenä päivänä äiti kärsi niin paljon tilanteesta, että Jibon murtui ja sanoi äidilleen: “Rukoile Jumalaa, että hän ottaa pois elämäni ja antaa elämän toiselle Jibonille, joka pystyy kävelemään ja leikkimään, että sinä äiti pääset surustasi”. Tämän kuultuaan äiti halasi Jibonia ja itki.

6-vuotiaana Jibon sai koulukirjat ja muistiinpano-vihot. Äiti opetti häntä lukemaan ja kirjoittamaan. Huomattuaan Jibonin halun oppia äiti vei hänet kouluun. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska kouluun oli niin vaikea päästä pojan lii-kuntavamman vuoksi. Niinpä Jibonille palkat-tiin kotiopettaja. Jibon suoritti kotiopetuksella esikoulun, ja hänet vietiin sittemmin kouluun suoraan II-luokalle. Äiti kuljetti hänet päivittäin pitkän matkan kouluun. Vanhemmat, sukulaiset ja opettaja kannustivat Jibonia koulunkäynnissä.

Kun Jibon aloitti yliopisto-opinnot, kävi ilmi, että hänen isänsä oli mennyt naimisiin nuoren naisen kanssa, joka hoiti Jibonia pienenä hänen ollessaan hoidossa Dhakassa. Tämä oli shokki Jibonin perheelle; Jibon itse syytti itseään ja vammaisuuttaan ja harkitsi itsemurhaa. Ainoa asia mikä esti häntä tekemästä sitä, oli hänen äitinsä tuleva suru ja pettymys. Jibon jatkoi opintojaan. Jibon kuitenkin asui isän uudessa perheessä, ja henkinen stressi esti häntä opis-kelemasta. Jibon päätti lähteä omille teilleen ja alun isän vastustuksen jälkeen se onnistuikin. Jibon suoritti vuonna 1997 alemman korkea-

koulututkinnon ja vuonna 1999 hän valmistui psykologian maisteriksi.

Vuonna 2003 Jibon oli jo töissä suuressa vam-maisjärjestössä. Vuonna 2007 Jibon aloitti työt Abiliksen toiminnoissa, aluksi Handicap Inter-nationalin organisaatiossa, ja 2012 lähtien itse-näisenä konsulttina.

Jibon meni naimisiin Rani Olivia Rodriquesin kanssa 29.12.2010. Myös Rani tekee töitä vam-maisjärjestössä, Caritas Bangladeshissa. Jibonille ja Ranille syntyy lapsi tämän vuoden lopulla.

Jibon muistelee aiempaa elämäänsä; kuinka rankkaa ja turhauttavaa se on ollut. Hän kuitenkin päättää keskustelun toteamalla, että vammaisuus on hänelle ammatti ja elämänmittainen sitoumus. Hän kannustaa kaikkia tekemään työtä vammai-suuden eteen sekä henkilökohtaisella tasolla että järjestötasolla; tällä työllä pääsemme Jibonin mukaan pois pimeydestä ja saavutamme toivon elämässämme.

CP-vammaisten elämä ja järjestötoiminta Bangladeshissa

Jibonin kanssa keskusteltiin ja vertailtiin suoma-laista ja bangladeshilaista CP-järjestötoimintaa. Ismo Kylmänen ja Tiina Kumpuvuori valottivat Suomen CP-liitto ry:n alkutaivalta palveluntuo-tannon ja erityiskoulujen tarinoiden kautta. Kävi ilmi, että tilanne Bangladeshissa on tietyllä tavalla samanlainen, kuin Suomessa 40 vuotta sitten, toki paljon kärjistyneemmin. CP-vammaisilla ei ole omaa järjestöä. Heistä marginaalinen osa on mu-kana yleisissä vammaisjärjestöissä, mutta syrjintää CP-vammaisia kohtaan on ei-vammaisten lisäksi myös vammaisten keskuudessa; CP-vammaisten kykyihin ei aina uskota. Jibon haaveilee perus-tavansa CP-vammaisten oman järjestön Bangla-deshiin ja tekevänsä järjestön puitteissa juuri niitä samoja asioita, kuin CP-liitto tekee Suomessa.

Suomen CP-liitto ry luovutti Jibonille kolme muu-mimukia, yhden hänelle, yhden Rani-vaimolle ja yhden tulevalle lapselle. Hahmoiksi oli valittu Muumipeikko, Niiskuneiti ja Pikku Myy.

Lisätietoa Abilis-säätiöstä www.abilis.fi

7CP-LEHTI 2012:6 HENKILÖKOHTAINEN APU

Merja Marjamäki esitteli Itsenäiseen elämään sopivin palveluin-hanketta Krista Suosaari-Vihiniemelle, joka oli Avustajakeskuksesta Salosta.

Henkilökohtaisen avun päivät puhuttiTeksti ja kuvat: Jukka Kumpuvuori

Assistentti.info – henkilökohtaisen avun val-takunnallinen verkosto järjesti jälleen suositut Henkilkohtaisen avun päivät jo kahdeksatta kertaa 26.-27.9.2012 Helsingissä. Päiville osal-listui reilusti yli 200 henkilökohtaisesta avusta kiinnostunutta, niin sosiaalityöntekijöitä, kuin henkilökohtaisen avun käyttäjiä.

Lakipykälät selväksi heti aluksiPäivien odotetuin pääpuhuja oli lakimies Tapio Räty; hän on tunnettu erityisesti monille vaikea-vammaisille työnantajille, sosiaalityöntekijöille ja lakimiehille tutusta ’Vammaispalvelut’ -kir-jastaan. Räty käsitteli luennossaan niin henki-lökohtaisen avun ihmis- ja perusoikeudellista ulottuvuutta, kuin uusinta oikeuskäytäntöä. Rädyn luento kirvoitti vilkkaaseen keskusteluun, ja ylei-sö vaikutti olevan tyytyväinen saadessaan näin tuhdin tietopaketin heti päivien aluksi.

Räty aloitti luentonsa perustuslain 19 §:stä, ja korosti, että henkilökohtaisen avun oikeutus voidaan johtaa jo tästä ihmisarvoisen elämän

turvan takaavasta perustuslain säännöksestä. Henkilökohtaisessa avussa on kyse on erityisesti vaikeavammaisten henkilöiden itsemääräämisoi-keuden toteuttamisesta. Räty korosti myös heti aluksi, että henkilökohtainen apu ei rajoitu kotiin, vaan sitä tulee tarjota myös kodin ulkopuolisissa toiminnoissa.

Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa henki-löä tekemään omia valintojaan; tämä vuorostaan edellyttää, että vaikeavammaisella on voimava-roja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Läh-tökohtana on Rädyn mukaan, että avun tarvitsija itse voi vaikuttaa siihen, missä asioissa ja miten avustetaan. Tässä onkin Rädyn mukaan keskeistä, että päätöksenteossa on oltava riittävä ammatti-taito ja valmius ottaa selkoa asiakkaan omasta käsityksestä asiasta. Tarvittaessa on käytettävä esimerkiksi tulkitsemista ja kommunikaation apuvälineitä ja -menetelmiä; samoin omaisten ja läheisten asiantuntemusta voidaan käyttää vaikea-vammaisen henkilön tahdon selvittämiseen, mutta apu ei voi kokonaan perustua toisen henkilön näkemykseen.

8 CP-LEHTI 2012:6

Kuten päivillä yleisestikin, myös Räty korosti palvelusuunnitelman keskeistä asemaa myös hen-kilökohtaisen avun päätöksenteossa. Vammais-palvelulain 3 a § mukaan on vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen sel-vittäminen aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomai-seen palvelujen saamiseksi. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palve-lusuunnitelmaan kirjataan palvelutarve ja keinot niihin vastaamiseksi. Palvelusuunnitelma ei ole päätös myönnettävästä palvelusta tai tukitoimesta, joten palvelusuunnitelmassa voi olla myös so-siaalitoimen ja asiakkaan toisistaan poikkeavat näkemykset. Palvelusuunnitelmalla on keskeinen merkitys, kun esimerkiksi henkilökohtaisen avun kriteereistä ollaan erimielisiä, ja asia etenee vali-tusvaiheeseen tuomioistuimeen.

Rädyn pääluento oli erinomainen. Samalla tuli kuitenkin selväksi, kuinka monimutkaisesta asiasta henkilökohtaisesta avusta juridisesti on kysymys. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion hyvä puoli, universaalit palvelut, saa osakseen synkän viitan, kun palveluja ja tukitoimia saadakseen tulee olla juristin, lääkärin, ja sosiaalityöntekijän ammattitaidoilla varustettu henkilö. Tilanne on kohtuuton yksittäisen vaikeavammaisen henkilön kannalta; olisi tarpeen kehittää mekanismeja, joilla vaikeavammaiset henkilöt saavat reilusti apua palvelusuunnitteluun ja sosiaalitoimessa asioimiseen.

Kuntaliitto korosti laatuaHenkilökohtaisen avun päivien toisen päivän aluksi Kuntaliiton erityisasiantuntija Jaana Vie-merö valotti sitä, miten kunnat ja peruspalvelut voivat. Viemerö kertoi ajankohtaisista hankkeis-ta, joita on useita; vammaislainsäädännön yh-distäminen, kuntarakenneuudistus, kehitysvam-maisten asumisohjelma (Kehas), kotikuntalaki, sosiaalihuoltouudistus, laki itsemääräämisoikeu-den rajoittamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki, vanhuspalvelulaki. Viemerö korosti, että palvelut, niiden sisällöt, tuottamistavat, tuottajat ja asiakkaat hakevat

HENKILÖKOHTAINEN APU

edelleen muotoaan ja paikkaansa. Viemerö kuitenkin korosti, että uudistuksilla tähdätään voimavarojen (niin talouden kuin henkilöstön) mahdollisimman hyvään hyödyntämiseen, asiakaslähtöisyyden lisäämiseen, osallisuuden lisäämiseen, palvelujen laadun parantamiseen, palvelujen kehittämiseen, ihmisten elämänlaa-dun parantamiseen, yksilöllisiin palveluihin, yhteisölliseen tukeen ja osaamisen varmistami-seen. Yhtä kaikki, enemmän ja parempaa pal-velua pienemmällä resurssilla, Viemerö toteaa. Viemerö korosti luennossaan laatua, joka tulee huomioida henkilöstömitoituksessa, asuntojen minimikoossa, henkilöstön koulutusrakentees-sa, ja asiakas- hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Viemerö painotti, että laadullisia muuttujia ei voi mitata määrällisillä mittareilla.

Vammaispolitiikassa tapahtuuPäivien päätteeksi kuultiin ajankohtaisia vam-maispoliittisia asioita.Ulkoasiainministeriön lainsäädäntöneuvos Marjatta Hiekka kertoi kuulumiset YK:n vammaissopimuksen ratifiointi-työryhmästä. Hallituksen esitystä, jolla vammais-sopimus tuodaan osaksi oikeusjärjestystämme, on luonnosteltu 100 sivun verran, mutta tarkempaa tietoa aikataulusta ei vielä saatu. Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Jaana Huhta kertoi uutiset vammaislainsäädännön uudistami-sesta; tavoitteena on edelleen vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen eri vammaryh-mien yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Keskeinen tekijä ratkaistaessa erityislainsäädän-nön soveltamisalaa olisi henkilön palvelun, tuen ja avun tarpeen pitkäaikaisuus, jatkuvaluonteisuus ja välttämättömyys.

Valtakunnallisen vammaisneuvoston vs. pää-sihteeri Henrik Gustafsson kertoi, mitä kuuluu VAMPOlle (vammaispoliittinen ohjelma). STM toimii VAMPOn seurannan vastuutahona, yhteis-työtä tehdään Valtakunnallisen ja Terveyden ja hy-vinvoinnin laitos THL kanssa. Seurantakyselyjä on lähetetty ministeriöihin, ja näistä on luvassa raporttia vuoden lopussa. Jatkossa on tarkoitus kysyä VAMPOn toteutumisesta myös yksittäisiltä vammaisilta ihmisiltä ja vammaisjärjestöiltä. Netistä voi käydä katsomassa ajankohtaista tietoa www.vampo.fi.

9CP-LEHTI 2012:6

Päivillä oli esillä erilaisia järjestöjen hankkeita. Tässä joitakin tunnelmia tietotorilta. Esittelijöiltä kysyttiin:

1. Nimi, titteli ja taustayhteisö?2. Kerro kahdella lauseella siitä, mitä esittelit

päivillä?3. Kohtasiko asiasi kiinnostusta osallistujien

keskuudessa?4. Mitä itse pidit Päivistä?


Milla Ilonen ja Päivi Huuskonen

huomioiduksi asumispalveluyksikön arjessa, kiinnostaa myös makasajatahoa.

4. Henkilökohtaisen avun päivät ovat MUST – ei niitä voi jättää välistä! Ihmisten kohtaamisen ja verkostoitumisen lisäksi päivät antavat rautais-annoksen ajankohtaista vammaispoliittista tietoa, josta on hyötyä niin työssä kuin henkilökohtai-sessa elämässä.

1. Milla Ilonen, suunnittelija, Asumispalvelusää-tiö ASPA. Päivi Huuskonen, kehittämissuunnit-telija, Asumispalvelusäätiö ASPA

2. Esittelimme Asumispalvelusäätiö ASPAssa kehitettyjä toimintamalleja, jotka tukevat vam-maisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien itsenäistä asumista ja omaehtoista elämää. Yksi tärkeimmistä esittelypöytämme antimista oli VERTAISarviointi™ -asiakaslähtöinen menetel-mä asumispalveluiden laadun arviointiin.

3. VERTAISarviointi™ kiinnosti erityisesti so-siaalityön ammattilaisia sekä asumispalvelujen käyttäjiä. Arvioinnin avulla palvelun käyttäjät saavat äänensä kuuluviin ja pystyvät vaikuttamaan sekä omiin palveluihinsa että asumisyksikön yh-teisiin asioihin. Palveluntuottaja voi puolestaan tehdä VERTAISarvioinnin kautta näkyväksi asia-kaslähtöisiä toimintatapojaan ja pärjätä paremmin kilpailutuksissa. Se, että asiakkaan mielipide tulee

1. Annina Heini, projektipäällikkö, Heta – Hen-kilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry

2. Esittelin päivillä henkilökohtaisen avun järjes-telmän kehittämiseen tähtäävää Klaara-projektia ja markkinoin sen puitteissa toteutettavia kyselyi-tä, jotka oli kohdennettu henkilökohtaisten avus-tajien työnantajille, kielteisen avustajapäätöksen saaneille, sosiaalityöntekijöille ja henkilökoh-taisen avun keskuksille. Toki myös Heta-liittoa yleisesti.

3. Koin, että projektista oltiin kiinnostuneita, joten olin hyvin tyytyväinen.

4. Päivät olivat hyvin mielenkiintoiset ja sisälsi kiinnostavia puheenvuoroja. Lisäksi on aina mu-kava tavata ihmisiä ja jutella.

*****

1. Merja Marjamäki, projektityöntekijä, Suo-men CP-liitto ry.

Anniina Heini

10 CP-LEHTI 2012:6HENKILÖKOHTAINEN APU

Työ- ja elinkeinoministeriön kehi-tysjohtaja Ulla-Maija Laiho alusti työllisyyskysymyksestä.

Klaarasti avusta hoivaanTeksti ja kuvat: Jukka Kumpuvuori

Aleksis Kiven päivänä 10.10.2012 noin 70 vam-maisjärjestövaikuttajaa kokoontui, Iirikseen, Helsingissä keskustelemaan henkilökohtaisen avun rajapinnoista teemalla ’Avusta hoivaan’. Seminaarin järjestäjänä toimi Heta – Henkilökoh-taisten Avustajien Työnantajien Liitto ry ja sen Klaara -hanke. Klaara -hankkeen tarkoituksena on pureutua henkilökohtaisen avun nykytilaan ja sen haastealueisiin, löytää toimintakelpoiset ratkaisumallit ongelmiin ja tämän pohjalta luoda yhteinen toimintasuunnitelma, jolla henkilökoh-taisen avun tulevaisuuteen vaikutetaan.

Yksi suuri haastealue liittyy avun ja hoivan väliseen rajankäyntiin Seminaarissa käsiteltiin sitä, millaisia tarpeita akselilla avusta hoivaan esiintyy ja millaisia palveluita tällä akselilla pi-täisi kehittää. Seminaarissa kuultiin valtiovaltaa, kuntasektoria, asiantuntijoita ja käytiin yhteistä keskustelua niiden toimijoiden kanssa, jotka

edustavat henkilökohtaisen avun käyttäjiä.

Hoivaa, hoitoa ja valvontaaLakimies Jukka Kumpuvuori Heta-liitto ry:stä korosti puheenvuorossaan hoivan, hoidon ja valvonnan juridiikasta aluksi, että vammaisilla henkilöillä on oikeus elää yhteisössä. Erillisissä asuinjärjestelyissä on räikeimmin havaittavissa institutionaalinen syrjintä. Tämän vuoksi onkin Suomen perustuslaissa turvattu vaikeavammaisten oikeus välttämättömään huolenpitoon. Henki-lökohtaisen avun perustuslaillisesta yhteydestä kirjoitti myös professori Kaarlo Tuori vuonna 2005: “Henkilökohtainen avustaja on monille vaikeavammaisille henkilöille ehdoton edellytys jokapäiväisestä elämästä selviytymiselle; kysymys on sellaisesta ihmisarvoisen elämän edellyttämäs-tä huolenpidosta, johon perustuslain 19 § 1 takaa subjektiivisen oikeuden”. Tämä perustuslaillinen

2. Esittelimme CP-liittoa ja Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanketta (2011–2014). Hank-keessa kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset ihmiset, joilla on lievä CP-, MMC- tai hydroke-faliavamma.

3. Kyllä kohtasi riittävästi. Tauoilla kävi koko ajan ihmisiä keskustelemassa hankkeesta ja hankkeen seminaarista (28.11 -painopiste hahmottamisessa

ja hahmottamisen vaikeuksissa).

4. Päivät olivat hyvät – sisältö tärkeää asiaa. Tie-don ja eri mallien esittämisen lisäksi erittäin hyvä oli, että osallistujilla oli mahdollisuus kysellä itseä konkreettisesti koskettavista aiheista.

Torstain loppupäivän aikataulu oli suotta kireä – sekä puhujien että osallistujien kannalta.

11CP-LEHTI 2012:6 HENKILÖKOHTAINEN APU

Ulf Gustafsson kertoo pitkäai-kaisesta kokemuksestaan hen-kilökohtaisesta avusta. Päivän puheenjohtaja Ilona Toljamo pitää mikrofonia.

toimeksianto on sitten turvattu vammaispalvelu-laissa.

Vammaispalvelulain esitöissä, tarkemmin hal-lituksen esityksessä 166/2008 vp. Viitataan hoivaan, hoitoon ja valvontaan, esimerkiksi: “Se (henkilökohtainen apu) ei sovellu tilanteisiin, joissa tarvitaan pääasiassa hoivan, hoidon ja valvonnan tyyppistä apua”. Avun tarpeen hoi-vallisuuden, hoidollisuuden ja valvonnallisuu-den itsenäinen juridinen merkitys muodostuu kuitenkin ohjaavaksi, koska se ei varsinaisesti ole henkilökohtaisen avun myöntämisen pois-sulkeva elementti. Sen sijaan, avun tarpeen hoi-vallisuuden, hoidollisuuden ja valvonnallisuuden merkitys vaikuttaa olevan merkitsevä palvelu-kokonaisuuden ratkaisussa; eli sovelletaanko vammaispalvelulakia, mikä henkilökohtaisen avun järjestämistapa valitaan ja niin edespäin. Kumpuvuori painottikin puheenvuorossaan ni-menomaan palvelusuunnittelun tärkeyttä; sen avulla selvitetään se, vastataanko avuntarpeeseen henkilökohtaisella avulla tai jollain muulla pal-velulla. Pääasia, että kukin saa sopivan palvelun.

Henkilökohtaisen avussa mahdollisuuksia ja haasteitaLakimies Anu Aalto Suomen MS-liitto ry:stä kävi läpi henkilökohtaisen avun mahdollisuuksia ja haasteita. Aluksi Aalto pohti henkilökohtaisen avun moniulotteista toimintakenttää. Ensiksi,

pitää löytyä työntekijät; pienillä paikkakunnilla tämä saattaa olla hyvin vaikeaa. Lisäksi, kun työ on koko ajan ’iholla oloa’, on rekrytointi entistä haastavampaa. Myöskään palkkataso ei Aallon mukaan ole houkutteleva. Toiseksi, työnantajavel-voitteista suoriutuminen on monille vaikeaa; on työvuorolistan laatimista, kunnan ja tilitoimiston kanssa asiointia, ja monenmuotoista muuta järjes-tettävää. Kolmanneksi, työsuhteeseen liittyvä juri-diikka pitäisi jotenkin hallita; työsopimusten teko, työsuhteen päättäminen, sijaisjärjestelyt, Aalto luetteli kokonaisuuksia. Aalto esitteli sekä onnis-tuneen yksittäistapauksen että ei-niin-onnistuneen. Onnistuneessa tapauksessa henkilökohtainen apu oli tuonut turvan pyörätuolilla liikkuvalle ja lähes sokealla henkilölle; hänellä on kaksi avustajaa seitsemän tuntia päivässä jokaisena viikon päivä-nä; erityistilanteissa myös lisätunteja on saatavilla. Muina palveluina ovat turvaranneke ja sukulais- ja naapuriapua vaihtelevasti. Haastavammassa tapa-uksessa henkilökohtaista apua on 30 tuntia viikos-sa, arkipäivisin on työtä. Vuoden aikana työpaikka on ollut auki 12 kertaa, haastateltuja on ollut noin 30, työntekijöitä noin 11; työsuhteiden kestot muu-tamasta päivästä pariin kuukauteen. Kenttä on siis moninainen, mutta henkilökohtainen apu tarjoaa monille keinon arjesta selviytymiseen.

Työvoimaa ulkomailta?Mielenkiintoisen puheenvuoron sosiaali- ja ter-veysalan työvoimakysymyksestä, siten liittyen

12 CP-LEHTI 2012:6HENKILÖKOHTAINEN APU

kiinteästi myös henkilökohtaisen avun alaan, käytti kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho työ- ja elinkeinoministeriöstä. Laiho painotti puheenvuo-rossaan, että sosiaali- ja terveyspalveluja ei kyetä jatkossa turvaamaan ilman merkittäviä palveluja ja niiden tuottavuutta koskevia uudistuksia. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien motivaatio jatkaa alalla työuran loppuun on työvoiman riittävyyden kannalta keskeistä, Laiho painotti. Erityisen mie-lenkiintoista oli se, että Laiho totesi työvoima-tarpeen tyydyttämiseksi välttämättömänä ’uus-suomalaisten’ ja Suomen ulkopuolelta tulevien rekrytoinnin; tässä Laiho piti kynnyskysymyksenä kielikoulutusta sekä työyhteisön ja johtamisen valmentamista monikulttuurisuuteen. Lopuksi Laiho peräsikin linjauksia siitä, miten eettisesti kestävä, systemaattinen ja joustava kansainvälinen rekrytointi järjestetään. Laihon puheenvuoro he-rätti paljon ajatuksia myös henkilökohtaisen avun työvoimakysymyksen pohdintaan ja ratkaisuun.

Kehitettävää riittääSeminaarissa puhuttiin paljon ja monelle jäi var-masti paljon ajatuksia itämään omiin työpöytiinsä. Henkilökohtaisen avun kenttä on liiketilassa. Erilaiset avun tarvitsijat etsivät ja löytävät erilai-sia henkilökohtaisen avun järjestämisen tapoja. Lainsäädäntö- ja hallintoviitekehys elää koko ajan, eikä se välttämättä helpota yksilöä, joka tarvitsee apua juuri siinä yksittäisessä arkipäi-vän asiassaan, vaikkapa tiskien tiskauksessa; siitä saattaa tulla kovin monimutkainen asia, kun siihen yhdistetään vaikea palveluviidakko ja sen eri toimijat. Toimiessaan hyvin henkilökohtainen apu kuitenkin turvaa vaikeavammaisille ihmisille itsenäisen elämän – siitä tässä kaikessa on kyse.

Heta-liiton hallinnoiman Klaara -projektin pro-jektipäällikkö Annina Heini on tyytyväinen se-minaariin: “Seminaari onnistui kaiken kaikkiaan todella hyvin. Saimme kuulla mielenkiintoisia puheenvuoroja, jotka herättivät keskustelua. CP-liiton palvelupäällikkö Ilona Toljamo johti seminaaria hyvin ja kiteytti puhujien ja keskus-telun antia. Avun ja hoivan välisten rajapintojen pohdintaan yksi seminaari ei ole kuitenkaan tyh-jentävä, vaan teemaa pitää vielä eri tahoilla pohtia. Erilaistenkin näkemysten joukosta on mahdollista löytää yhteinen tie.”

Miniseminaarin ja illan emäntä Jaana Raitio päivätoi-minnasta.

“ Tuu apuun”-miniseminaari

CP-liiton päivätoiminta järjesti perjantaina 19.10. kulttuurikeskus Caisassa “Tuu apuun”-tapahtu-man, joka käsitteli vapaaehtoistyötä sekä henkilö-kohtaista apua. Tilaisuus alkoi seminaarilla kello 14. Ensimmäisenä oli vuorossa tervetuliaissanat. Ne lausui päivätoiminnan pomo Jaana Raitio. Sen jälkeen saimme kuulla hyödyllistä asiaa hen-kilökohtaisesta avusta Ilonan ja Sarin kertomana. Asia tuli harvinaisen selväksi. Heidän esityksensä jälkeen oli mahdollisuus kysyä henkilökohtaisesta avusta ja palkkaamisesta ja muusta niihin liitty-vistä kommervenkeistä.

Keskustelun jälkeen menimme ohjelmassa eteen-päin ja lavan otti haltuun Ismo Helen eli Isse Kynnyksestä. Hän kertoi matkakokemuksistaan johonkin Afrikan maahan hyvin elävästi kuvien ja tarinoiden kera. Kynnyksen projekti kuulosti kovin konkreettiselta ja tärkeältä. Tuntui hyvältä, että myös Afrikassa vammaiset ihmiset pääsevät mukaan esimerkiksi valokuvaus-projektiin.

Issen puheenvuoron jälkeen olikin jo siirryttävä

13CP-LEHTI 2012:6

Ismo “Isse” Helen tarinoimassa Sambian matkastaan. Taustakuvassa hän on tapaamassa paikallista minis-teriä.


Sirpa ja tulkki ei kehystä

Sirpa Vuorinen Halisista rohkaisi seminaarin osallistujia ulkomaanmatkailun iloihin. Vasemmalla Sirpan tulkki.

ohjelmassa eteenpäin aikataulun vuoksi. Isseltä oli kuitenkin mahdollista kysyä käytävällä lisää, jos kysymyksiä vielä jäi. Seuraavaksi annettiin pu-heenvuoro SPR:n Millalle ja Kallelle. Heidän pu-heenvuorostaan jäi mieleen erityisesti nuorisoleirit, johon pääsee osallistumaan sekä vammaisia, että vammattomia nuoria. He toivat koko SPR:n toi-minnan esille valtavan innostuksen saattelemana.

Sen jälkeen viimeisen puheenvuoron piti Halisten palveluasuntojen asukas Sirpa tulkkinsa avustuk-sella.Sirpa kertoi omista harrastuksistaan ja mat-kustamisestaan ja siitä kuinka henkilökohtainen avustaja omalta osaltaan mahdollistaa tuon kai-ken. Aikaa jäi myös keskustelulle ja kysymyksille.

Ihmisten puheenvuorot kestivät noin kello 17 saakka, jonka jälkeen oli vajaan kahden tunnin tauko.

Aoitimme iltabileet klo 19.Ensimmäisenä astui lavalle Nurkkatanssiorkesteri. Se soitti irlanti-laista ja vähän muutakin kansanmusiikkia. Suurin osa kappaleista oli englanniksi laulettua, mutta mukaan mahtui muutaman suomenkielinenkin biisi. Aluksi tunnelma oli vähän varovainen, mutta kyllä yleisö lämpeni keikan aikana tanssimaankin.

Toisena astui lavalle semmoinen orkesteri, jonka nimeä en pysty lausumaan, niin kuin se pitäisi. Se kirjoitetaan kuitenkin Absin the Untamaed. Hei-dän musiikkinsa oli mukaansatempaavaa rokkia.

Bändissä soittivat meille monille tutut Jaska ja Joni Laajasalon palveluasunnoilta. Poikien soitto kuulosti ammattitaitoiselta ja naislaulajan ääni kuulosti kirkkaan hyvältä.

Viimeisenä esiintyi monien suosikki Kadotetut. Kadotettujen aikana fiilis nousi kattoon. He soittivat punk-vaikutteista rokkia monilla eri mausteilla höystettynä. Bändi sai yleisön tanssi-maan välillä villisti vaan hallitusti. Koko tilaisuus päättyi kello 22 ja paluu arkeen oli edessä. Koko päivä oli pitkä, mutta antoisa!

Teksti: Tapio Pehto ja Tero VilpponenKuvat: Sebastian Brebenberg

Illan pääesiintyjänä Kadotetut-yhtyeen Ahti villitsi kukkomaisella skarppiudellaan.

14 CP-LEHTI 2012:6SARJAKUVA CEPE

Cepen syntyTekisi mieli aloittaa, kuten Irwin Goodman lau-lunsa: “Kaikki alkoi siitä, kun...” Mutta en aloita niin, koska en ole ikinä saanut lopputiliä ja sitä paitsi se olisi liian ilmiselvä aloitus.

Asuinkaupunkini Nokian paikallislehdessä ilmes-tyi parin vuoden ajan Kuukauden Satu-niminen pilapiirros. Toisin sanoen, hauska piirroskuva jostain menneen kuukauden uutisesta. Näitä kuvia kertyi loogisesti laskettuna vuoden aikana 12 kap-paletta.Kaikki vuoden aikana olleet Kuukauden Sadut julkaistiin aina jossain seuraavan vuoden lehdessä, jotta lukijat saivat äänestää niistä mie-lestään parhaimman.

Parhaan kuvan äänestäneiden kesken palkinnoksi arvottiin piirtäjän tekemä karikatyyri voittajasta. Osallistuin tämän vuoden äänestykseen ja voitin kyseisen palkinnon.

Jotta kuvittaja Satu Cozens pystyi tekemään minusta karikatyyrin, oli hänen tietenkin tultava aluksi käymään luonani ja pyrkiä tutustumaan silloin vielä täysin tuntemattomaan ihmiseen. Kun Satu tuli käymään, olin ajatellut, ettei hän ehdi olemaan kuin korkeintaan tunnin: ottaa paljon kuvia, kysyy muutaman kysymyksen juttelun ohessa ja lähtee piirustuspöytänsä ääreen.

Jutustelun aloitettuamme kerroin hänelle hyvin laajasti elämästäni, mihin tarvitsen apua, mikä on elämäntilanteeni, seurustelenko, mitä teen päivisin, mistä unelmoin, jne. Osa oli varmaan turhaakin, mutta saipahan kokonaiskäsityksen meikäläisestä. Oli syytäkin saada, sillä koko rupatteluun vierähti pari tuntia. Pitkin keskuste-luamme Satu patisteli minua tekemään asioita ja toteuttamaan unelmiani. Ennen lähtöä sovimme, että olisimme yhteyksissä ja tekisimme yhteistyö-tä, kunhan keksimme molemmille hyvän aiheen.

Satu alkoi kehitellä yhteistyökuvioita ja ehdotella lähtisinkö ideoimaan hänen kanssaan sarjakuvaa, jossa pyörätuolilainen henkilö törmäilee arjen pieniin, mutta meille tuolin käyttäjille joskus ylitsepääsemättömiin esteisiin. Idean hän oli

saanut blogitekstiraakileistani, joita olin lähetellyt hänelle oikoluettavaksi. Lähdin mielelläni mu-kaan, sillä lähtökohta oli jo sellainen, ettei aiheista ainakaan ole ihan äkkiä pulaa. Tässä vaiheessa otin vastuulleni aiheiden ideoinnin.

Ensimmäiset hahmotelmat nähtyäni aloin pitää huolta myös siitä, että sarjakuvasankarimme liikkeet ja eleet ovat suunnilleen liikuntarajoittei-selle tyypillisiä. Satu siis loi visuaalisen ilmeen sekä kunkin tapahtumaketjun tiivistämisen noin kolmeen kuvaan. Ja niin syntyi tässä lehdessä nyt ensimmäistä kertaa julkaistava sarjakuva Cepe. Nuo ovat ensimmäiset Cepen seikkailuista ker-tovat stripit. Kuten mainitsin, ystävämme tarinaa voi jatkaa loputtomiin. Niin pitkään kun ei ole täydellisen esteetöntä, niin pitkään on humoristia tilanteita.

Jatkamme tätä “terapiaprojektia” omien töidem-me ohella, tai minä pidän blogia Nokian Uutisten nettisivuilla ja kehittelen Pirkanmaalla CP-yhdistyksen vihdoin alkanutta nuorisotoimintaa. Sadulla on sitten niitä oikeitakin töitä.

Janne Valkeejärvi Pirkanmaan CP-yhdistyksen

nuorisovastaava

TOIMITUKSELTA

Aika ajoin toimitukseen on tullut pyyntöjä ja toiveita, että lehdessämme julkaistaisiin sarja-kuvaa. Mietin miten tämän toiveen toteuttaisi.

Eräänä päivänä CEPE ilmestyi sähköpostiini liiton 2.varapuheenjohtaja Paula Ahdin lä-hettämänä. Viestissään Paula pyysi ottamaan yhteyttä Janne Valkeejärveen sarjakuvan tiimoilta.

Hauskoja hetkiä Cepen seurassa.Sini Pälikkö

15CP-LEHTI 2012:6 SARJAKUVA CEPE

Piirtänyt: kuvittaja Satu Cozens

16 CP-LEHTI 2012:6SOPEUTUMISVALMISVALMENNUS 40 VUOTTA

Suomen CP-liitto ry:n sopeutumisvalmennus täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Vuonna 1972 jär-jestettiin ensimmäinen CP-liiton sopeutumisval-mennuskurssi 6.–14.6. Tampereen Seudun Invalidit ry:n kesäkodissa Aitorannassa, Tampereella. En-simmäiselle kurssille osallistui 25 CP-vammaista nuorta. Kurssin pääteemoina olivat ammatillinen kuntoutus ja mielenterveysongelmat.

Suomen CP-liitto ry:n hallitus päätti tehdä Sopeu-tumisvalmennusta 40 vuotta juhlamitalin, jolla liit-to halusi huomioida CP-liiton sopeutumisvalmen-nuksen kehittämiseen liittyviä henkilöitä ja tahoja. Torstaina 29.11.2012 kokoontuivat mitalinsaajat juhlalounaalle. Valitettavasti kaikki eivät pakalle päässeet, mutta lämminhenkisessä tilaisuudessa kuulimme monenlaisia muistoja ja historiallista tietoa sopeutumisvalmennuksen alkuajoilta ja kehityksen vuosilta.

Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut liiton sopeutumisvalmennustoimintaa vuodesta 1989 alkaen ja mahdollistanut järjestölähtöisen sopeu-tumisvalmennuksen kehittämisen. Sopeutumis-valmennusta 40 vuotta 1. juhlamitali luovutettiin näin RAY:lle ja mitalin oli vastaanottamassa Sisko Seppä. Ilpo Vilkkumaa ja Aulikki Kananoja ovat mm. luoneet viitekehystä ja perustaa sopeu-tumisvalmennukselle. Marja-Liisa Heiskanen oli Sosiaalihallituksessa vastaamassa sopeutumisval-mennuksesta sen alusta alkaen ja hänen kanssaan tehtiin tiivistä yhteistyötä myös kurssien sisällön kehittämisessä. Tuisku Ilmonen on liiton sopeu-tumisvalmennuksen äiti ja perustan luoja. Liiton toiminnanjohtajat Heidi Lindberg, Juha Pur-tanen ja Aimo Strömberg ovat omalta osaltaan edistäneet ja vankistaneet sopeutumisvalmennus-toimintaamme monin tavoin.

Sopeutumisvalmennusta ja sen käytäntöjen kehittä-mistä ovat merkittävästi olleet tekemässä erityisesti perhekursseja kehittänyt Pirjo-Liisa Kotiranta ja pitkäaikainen kuntoutustoimikunnan puheenjohta-ja ja asiantuntija Ulla-Maija Takkunen. Heikki Kakko ja Pirjo Palenius ovat työskennelleet lii-ton kursseilla yli 25 vuotta ja olleet monin tavoin kehittämässä kurssien sisältöjä.

Kuntoutustoimikunnan luottamusjäsenet ovat an-taneet arvokasta osaamista ja asiantuntemustaan sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämiseen: Pentti Haatanen, Anna-Kaarina Kallio, Raija Korpela, Helena Mäenpää, Eine Orjala ja Timo Saarinen.

Reija Lampinen on ollut monin tavoin kehittä-mässä liiton sopeutumisvalmennustoimintaa niin hallituksessa, kuntoutustoimikunnassa kuin liiton työntekijänä. Ilona Toljamo on liitossa tehnyt pitkän uran sopeutumisvalmennuksen kehittäjänä ja toteuttajana.

Sopeutumisvalmennuksen ammattilaisista koos-tuvat Sopeutumisvalmennusryhmä on tehnyt ansiokasta työtä sopeutumisvalmennuksen esillä pitämiseksi. Ryhmän tämän hetkiset jäsenet Risto Heikkinen Iholiitosta, Lauri Honkala Reuma-liitosta, Saara Jokinen Lihastautiliitosta, Pekka Kankaanpää Munuais- ja maksaliitosta, Anu Korhonen Aivovammaliitosta, Marja Nylen Epi-lepsialiitosta, Elina Perttula Suomen CP-liitosta, Hely Streng Invalidiliitosta, Arja Toivomäki MS-liitosta ja Ann-Mari Veneskoski Aivoliitosta.

Ilona ToljamoKuva: Heikki Kakko

Sopeutumisvalmennusta 40 vuotta

Sopeutumisvalmennus 40 vuotta mitalin saajat juhlalounaalla.

17CP-LEHTI 2012:6 TIEDE & TUTKIMUS

Liikunnan tukiopetuksella tukea oppimiseen

Monet tutkimukset tukevat sitä käsitystä, että liikkuminen ja motoristen taitojen harjoittaminen tukevat muuta oppimista, kuten kielenkehitystä, matemaattisia taitoja ja keskittymiskykyä. Mu-kaan – liikun, opin, osallistun hanke rohkaisee peruskouluja perustamaan kouluihin liikunnan kutsukerhoja erityisesti niille oppilaille, joilla on motorisen oppimisen pulmia.

Kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä (DCD), on noin 5-6%:lla kaikista lapsista ja nuorista. Monille näistä lapsista liikunta on usein epämieluista ja he mieluummin vetäytyvät sivuun ja välttelevät liikunnallista toimintaa epäonnistumisen pelossa. Liikunnan ilo ja onnistumisen kokemusten saami-nen on kuitenkin tärkeää, sillä positiiviset hyödyt koetaan vasta silloin, kun liikunnasta nautitaan ja liikunta vastaa lapsen kehitystasoa ja tarpeita. Liikunnan tukiopetuskerhojen yksi tärkeä tavoite motoristen taitojen harjaannuttamisen lisäksi on tuottaa lapsille positiivisia liikkumiskokemuksia ilman suorituspaineita. Pienessä ryhmässä näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin.

Lempäälässä, Kuljun koululla, on ymmärretty liikunnan merkitys oppimisvaikeuksien tuke-misessa. Siellä on järjestetty liikunnan tukiope-tusryhmiä, motoriikkakerhoja,esikouluikäisille sekä 1-2 luokan oppilaille jo pitkään Nyt Mukaan -hankkeen kautta käynnistyi syksyllä tukikerho 3-4 luokan oppilaille.Kerhossa on 10 oppilasta ja kaksi ohjaajaa, jolloin jokainen oppilas saa tarpeeksi huomiota ja ohjausta. Kerhossa on

harjoiteltu perusmotoristen taitojen sekä kehon-hahmotuksen lisäksi myös sosiaalisia taitoja ja oppilaat ovat päässeet myös itse suunnittelemaan toimintaratoja ja vaikuttamaan kerhon sisältöihin. “Selvä tarve liikunnan tukiopetukseen olisi myös 5-6 luokkalaisilla oppilailla”, toteaa koulun eri-tyisopettaja Satu Huhtamäki. Keväällä Kuljun koululla tulee todennäköisesti toteutumaan kysei-nen liikunnan tukikerho myös 5-6 luokkalaisille, jolloin liikunnan tukiopetusta on Kuljun koulussa joka luokka-asteella.

Mukaan – liikun, opin, osallistun -hanke on Suomen CP-liitto ry:n tutkimus- ja kehittämis-hanke (2012-2014) joka tekee tiivistä yhteistyötä Niilo Mäki Instituutin kanssa. Muita yhteistyö-kumppaneita ovat LIKES, Jyväskylän yliopisto, Ruskeasuon koulu, Mäntykankaan koulu sekä Kuljun koulu Lempäälässä. Hankkeessa pyritään lisäämään tasavertaista osallistumista liikunnan ja oppimisen osalta kehittämällä ja testaamalla motoriikan ja oppimisen arviointimenetelmiä.

Piritta Asunta, joka toimii hankkeen projek-titutkijana, tekee väitöskirjatasoista tutkimusta motoristen ongelmien seulontaan liittyvistä menetelmistä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on saada liikuntaa opettavien opettajien käyttöön helppokäyttöinen seulontalomake, joka auttaa lievien motoriikan haasteiden tunnistamisessa 6-12-vuotiailla lapsilla. Olemme lähteneet kään-tämään ja tekemään kulttuurista adaptaatiota hollantilaisesta Motor Observation Questionnaire for Teachers (MOQ-T) -havainnointilomakkeesta, jonka esitestaus on parhaillaan käynnissä.

Kevään aikana lomake pyritään saamaan sähköi-seen muotoon, ja se tulee löytymään hankkeen nettisivuilta www.cp-liitto.fi/tutkimustoiminta/mukaan sekä Niilo Mäki Instituutin ja LIKES:n sivuilta.

LisätiedotProjektitutkija, Piritta Asunta, LitM

[email protected]

18 CP-LEHTI 2012:6LIIKUNTA

Timo Saarinen luovutti Timpan toopin Turun CP-yhdistykselle.

CP-BOCCIA 2012

Hauskaa yhdessäoloa ja totista kilpailua

Teksti: Minna Teiska

CP-bocciamestaruudet ratkottiin tänä vuonna Turussa

13.-14.10.2012. Turun CP-yhdistys otti viime vuonna

haasteen vastaan ja lupasi järjestää CP-

bocciamestaruuskisat ensimmäistä kertaa Turussa.

Apuvoimiksi kisajärjestelyihin värvättiin CP-boccian

puuhamies, Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen Olavi

Härkönen. Kaikki järjestelyt toimivatkin mallikkaasti,

niin järjestävän tahon Turun CP-yhdistyksen kuin

kisa-ilmoittautumisista ja muista kisajärjestelyistä

vastanneen Olavin tiimin puolesta. Tänä vuonna Timo

Saarinen päätyikin luovuttamaan Timpan toopin

järjestävälle taholle eli Turun seudun CP-yhdistykselle

ansiokkaasta toiminnasta. Tänä vuonna kisoissa oli

mukana myös muutamia nuorempia pelaajia. Oli ilo

nähdä, kuinka CP-liitollekin perinteinen laji on taas löytämässä uusia nuoria pelaajia. Nuoria

pelaajia tosin kaivataan lisää! Iloinen yllätys oli myös se, että saimme tänä vuonna kisoihin oman

sarjan kourupelaajille.

Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen Olavi Härkönen kertoo ohessa CP-bocciakisoista ja Turussa

saaduista tuloksista.

CP-liiton 26-vuotis

bocciamestaruuskilpailut

Teksti: Olavi Härkönen

Kilpailut pidettiin tänä vuonna Turun CP-

yhdistyksen isännöimänä Turussa. Vaikka

kisainformaatio meni aluksi hieman pieleen,

kuitenkin kutsua oli noudattanut 12 CP-liiton

yhdistystä, kaukaisimpana Lapin yhdistys.

Allekirjoittaneen unelma saada kaikki

yhdistykset mukaan kilpailutoimintaan elää

haaveissa; saas nähdä onnistuuko ennen

pitkää? Tosin tällä kertaa osallistujien

joukossa oli mukana muutama yhdistys, mitkä

eivät ole vuosiin osallistuneet. Myös ilokseni

on todettava monien nuorten sekä

vanhempien pelaajien ensiesiintyminen CP-

bocciakisoissa. Kilpailut aloitettiin lauantaina

perinteisesti henkilökohtaisilla luokilla ja

sunnuntaina olivat joukkuekilpailut.

Kilpailijat jaetaan vaikeavammaisiin (VAU:n

luokat 1-2), jossa miehet ja naiset pelaavat

samassa, sekä lievempivammaisiin (VAU:n

luokat 3-4). Tässä luokassa naiset ja miehet

pelaavat omassa sarjassa. Aikataulut

nopeuttamiseksi meidän kisoissa on vain 4

erää, muuten on 6 erää sääntöjen mukaan.

19CP-LEHTI 2012:6 LIIKUNTA

Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa

myös kouru luokka CP-kisoissa. Tarkoitus oli

saada tämän luokan pelaajille kilpailukoke-

musta, koska heille ei ole muuten montakaan

mahdollisuutta osallistua kilpailuihin. Lisäksi

näillä pelaajilla on oikeus osallistua kansain-

välisiin kilpailuihin – EM, MM,

PARALYMPIALAISIIN. Heitä olikin

paikalla ennätysmäärä eli 5 kilpailijaa ja

tulevaisuudessa mahdollisesti enemmänkin.

Tiukkojen otteluiden jälkeen saatiin voittajat

selville ja voitiin jakaa palkinnot hyvin

pärjänneille. Tässä lajissa kaikki ovat

voittajia, vaikka ei aina pyttyä saisikaan, sillä

joka pelissä tulee kuitenkin onnistuneita

heittoja. Seuraavana vuonna voi sitten ottaa

revanssin, kunhan harjoittelee ennen

kilpailuja kunnolla.

Sunnuntaina kilpailtiin joukkueittain. Kun

nämä CP-bocciat aloitettiin 26-vuotta sitten,

niin luotiin alustavat kriteerit, miten

joukkueet voi muodostaa. Tuolloin sovittiin,

että joukkueessa saa olla ns. vammaton

pelaaja, mikäli muuten ei saa joukkuetta

kokoon. Tänä päivänä sallitaan myös yhden

pelaajan osallistuminen joukkueeseen toisesta

yhdistyksestä. Näin voi joukkue osallistua,

vaikka ei olisikaan kolmatta pelaajaa.

Joukkuekilpailussa punnitaan yhteishenki,

sekä taktiset kuviot ja miten kantti kestää

tiukoissa tilanteissa. Peli saattaa ratketa

yhdellä pisteellä, joten on pelattava loppuun

asti keskittyneesti. Tämä koettelee hermoja ja

voimavaroja - tässä on pelin salaisuus.

Ettei viikonloppu menisi pelaamiseen, niin

järjestävän yhdistyksen velvollisuus on

järjestää lauantaiksi yhteisruokailun lisäksi

jotain viihdyttävää. Turun yhdistys onnistui

tehtävässä hyvin. Tämä ei saa venyä liian

pitkäksi, koska aamulla pitää olla

pelikunnossa.

Teksti: Olavi Härkönen

TULOKSET

Henkilökohtaiset kilpailut, tulokset:

Luokat 1 – 2 Miehet Luokat 1-2 Naiset Luokat 3-4

1. Teemu Mäkinen 1. Päivi Miettinen 1. Jarkko Kyläniitty

2. Vesa Koivuniemi 2. Tuula Koivula 2. Mika Taimi

3. Riku Kärkkäinen 3. Tarja Haltsonen 3. Jouni Nordlund

4. Juha Soikkeli 4. Maija Tikka 4. Jori Itkonen

5. Markus Lähdesmäki 5. Tuula Manner 5. Antero Laine

6. Teemu Savukoski 6. Susanna Holmisto 6. Tim Dahlberg

Kouruluokan viisi parasta, keskellä voittaja Hilla

Lehtimäki.


Kouruluokan tulokset:

1. Hilla Lehtimäki

2. Jari Rummukainen

3. Tommy Niemi

4. Laura Grönroos

5. Niko Koivumäki

Joukkuekilpailut tulokset:

1. Porin seudun CP-yhdistys ry

2. Pori-Rauma

3. Lahden seudun CP-yhdistys ry

4. Etelä-Saimaan CP-yhdistys ry 2

5. Lapin CP-yhdistys ry

6. Uudenmaan CP-yhdistys ry 2

Kisajärjestäjän terveiset

Teksti: Raisa Herpiö

Boccia-turnaus Turussa

13. – 14.10.2012

Tuona talvisena helmikuun päivänä, kun

liiton liikuntasuunnittelija saapui

aamupalaveriin Turkuun kanssani, monien

yritysten jälkeen. Siinä puhuttiin

yhdistyksemme liikuntatoiminnasta. Hän

ilmoitti vaan, että liiton Boccia

mestaruuskisojen paikkaa ei ole tälle

vuodelle, oisko Turku halukas järjestämään.

Siinä mietin ääneen: Eihän täällä pelata

kyseistä peliä CP porukalla ja onkohan meillä

edes rahaa moiseen. Liitto kyllä maksaa

pelipaikanvuokran ja tarvikkeet. Turun ei

tarvitse muuta, kun hankkia paikka jossa

pelataan. No kyllä teille paikka löytyy. Joten

siis liiton mestaruus ratkotaan Turussa.

Siitä päivästä lähti tiivis sähköpostien,

facebook-chatin ja puhelimen käyttö. Ensin

varattiin paikka. Turun suurin esteetön sali

sehän löytyi helpolla. No nyt oli paikka

varattu ja mietin mitä seuraavaksi. Seuraavana

olikin mainoksen teko yhdistyksiin ja lehteen.

Sen lupasi liikuntasuunnittelija tehdä, joten se

oli siis pois minun vastuualueelta.

Arvasin saavani ihmetystä siitä, että Turku

järjestää nämä kilpailut. Onhan se outoa,

koska emme ole näissä ympyröissä olleet

ennen ja heti järjestäväksi yhdistykseksi,

mutta olen kyllä sellainen ihminen kuka ei

pelkää haasteita ja olihan mulla ihmisiä joiden

kanssa jaoin tekemisen ja sellainen me henki

löytyi yhdistyksen sisältäkin.

Turkulaisia bocciasta kiinnostuneitakin löytyi

paljon, saimme mukaan kaksi joukkuetta ja

yksilöpelaajia meitä oli kanssa. Treeneissä

Kiertopalkinto luovutettiin joukkuekisan voittaneelle

Porin CP-yhdistykselle. Taustalla Pori-Rauma

yhdistelmäjoukkue.


turkulaisilla oli hyvä henki ja tavoitteena ei

varmasti ollu voitto, vaan osallistuminen.

Todellisuudessa ensikertalaisina pelasimme

turnauksessa hyvin.

Yhdistyksen ponnistus oli tuo pelaajien

heidän huoltajien ja autonkuljettajien nälän ja

janon sammuttaminen. Yleensä nämä

turnaukset ovat olleet sellaisessa paikassa,

jossa on omasta takaa kahvila, mutta nyt

pistimme sellaisen pystyyn yhdistyksen

aktiivien ja seniorin kanssa. Ihmiset saivat

nälkänsä ja janon sammutettua.

Lauantain iltaohjelmaa aloin pohtia. Tietysti

mulla oli aika työ lyödä viime vuoden

esiintyjä, eikä siihen varmaan kukaan muu

paineita esittänyt, kuin minä itse. Ne paineet

tulivat siitä, että musiikki on mulle tärkeä osa

elämääni, ja Turku on musiikki kaupunki.

Bändi tuohon lauantain iltaan löytyi

lähempää, kuin osasin odottaa.

Kumpaisenakin päivänä pelit sujuivat hyvässä

yhteishengessä, ja Turku voi olla ylpeä

ensikertalainen. Olen ylpeä siitä pienestä

porukasta jolla viikonloppu saatiin maaliin.

Yhteistyössä on voimaa.

Nähdään ensi vuonna jossain!

Raisa Herpiö

Turun CP-yhdistys/ Liikuntavastaava ja

puheenjohtaja

Vuosittain järjestettävät CP-bocciakilpailut ovat hyvä paikka tavata muita kilpailijoita, mutta kisat

eivät ole pelkkää totista touhua ja kisamatkasta voi tehdä myös omannäköisen retken. Ohesssa

Etelä-Kymenlaakson CP-yhdistyksen Leevi Kosonen kertoo heidän yhdistyksensä pelaajien

matkasta Turkuun.

Boccia kilpailut Turussa

Teksti ja kuvat: Leevi Kosonen, Kotka

Lähdimme perjantaina 12.10.2012 aamu-

junalla kohti Turkua. Ryhmäämme kuuluivat

Pasi, Kimmo ja äitini Tuula. Junamatka oli

hulvattoman hauska huumorimme ansiosta.

Kun olimme päässeet Turkuun lunastimme

hotellihuoneemme ja lähdimme syömään.

Söimme paikallisessa Hesburgerissa. Juuri

kun olimme lähdössä, hörppäsin vielä Coca

Colaani pikaisesti ja hups, se kaatui

housuilleni lähes kokonaan. No, eihän siinä

enää mikään muu auttanut, kuin käsipaperilla

yrittää kuivata enimpiä pois. Kello oli jo sen

verran, että Turun linna menisi kiinni tunnin

päästä ja sinne pitäisi keretä eli housujen

vaihtamiseen ei jäänyt aikaa.

Turun linnan kiersimme pikaisesti läpi (minä

märissä housuissa) ja sen jälkeen

suuntasimme Turun taidemuseoon. Kier-

rettyämme sen läpi lähdimme keilahallille

keila-ajan toivossa. No, tietenkään aikoja ei

ollut tälle tai edes huomiselle päivälle, mutta

onneksi Hohtogolf radat olivat typötyhjät.

Hohtogolffaus sujui hyvin, vaikka äitini

meinasi menettää hermonsa yhdellä radalla.

Sieltä menimme hotellille uimaan ja

saunomaan. Vesi oli jääkylmää. Uinnin

jälkeen menimme huoneisiimme, äiti ja minä

omaamme, Pasi ja Kimmo omaansa.

Makoisat yöunet nukuttuamme lähdimme

kohti Turun Ammatti-Instituuttia jossa kisat

pidettiin. Hyppäsimme bussiin nro18, jonka

piti viedä meidät perille. Bussin numero oli

kyllä oikea, mutta suunta väärä.

Kierrettyämme tunnin lenkin saavuimme


vihdoin Turun Ammatti-Instituutille. Instituu-

tille päästyämme meillä oli vielä yksi

ongelma, mistä ovesta mennään sisään?

Onneksemme Minna opasti meidät sisään

oikeasta ovesta ja kilpailut saivat alkaa.

Pelasin omassa sarjassani näitä henkilöitä

vastaan, Tero, Toivo, Teemu, Leena, Teppo ja

Teemu. Pasi ja Kimmo pelasivat sattuneesta

syystä toisessa sarjassa. Pelini sujuivat ihan

kohtalaisesti. Voitin kaksi peliä, hävisin

kolme ja sain yhden tasapelin, (jossa

vastustaja antoi vähän tasoitusta).

Kokonaistuloksissa sijoituin neljänneksi. Pasi

ja Kimmo eivät menestyneet ihan yhtä hyvin

kuin minä.

Olen sijaani tyytyväinen varsinkin sen takia

koska nämä olivat ensimmäiset kilpailuni.

Boccia sopii aivan kaikille. Laji ei tunne ikä-,

eikä muitakaan rajoituksia.

Illalla kävimme hakemassa kaupasta

välipalaksi sushia ja muutaman tunnin päästä

lähdimme illalliselle. Illallinen oli aivan

taivaallinen alkuruuasta jälkiruokaan.

Illallisen päätteeksi tuli eräs yhtye

viihdyttämään meitä. He soittivat sekalaista

musiikkia. Illalliselta suuntasin suoraan

vällyjen alle nukkumaan.

Sunnuntaina olivat joukkuekilpailut. Nyt

osasimme mennä oikeaan bussiin ja olimme

ajoissa kisoissa. Kisat olivat todella tiukat.

Voitimme Turun kakkosjoukkueen

murskavoitolla, mutta hävisimme Etelä-

Saimaalle sekä Uudellemaalle. Koska

voitimme yhden ja hävisimme kaksi,emme

päässeet jatkoon ja joukkuekilpailumme

loppui siihen.

Sitten lähdimme kiireesti hotellin kautta

junalle. Junamatkamme kohti kotia sujui

rattoisasti huumorin ja kortinpeluun

merkeissä.

Olisi mukavaa, jos meitä junioreita olisi

enemmän kuin kaksi eli mukaan vaan kaikki

lajista pitävät juniorit! Leevi Kosonen, Kotka

Kimmo, Pasi ja Leevi Turun linnassa.


Haluatko boccian kilpa-

pelaajaksi kansainväli-

sellä tasolla?

Olen Heikki Horila VAU:n eli

vammaisurheiluliiton bocciamaajoukkueen

päävalmentaja-manageri. Olemme käynnis-

täneet VAU:ssa projektin, joka tähtää Rio de

Janeiron Paralympialaisiin vuonna 2016.

Projektin nimi on Rio Ohoi. Haemme nyt

uusia, nuoria vaikeasti CP-vammaisia

bocciasta kiinnostuneita boccian pelaajia

projektiimme. Aikaisempi pelikokemus ei ole

välttämätön mutta siitä on toki hyötyä.

Tärkeintä on innostuminen tästä pelistä ja

moitivoitunut kilpaurheilijan ote mikä

tarkoittaa lähinnä valmiutta järjestelmälliseen

ja tavoitteelliseen harjoitteluun. Erityisesti

olemme kiinnostuneita kansainvälisiin

luokkiin BC 1 ja BC luokiteltavista pelaajista.

Näihin luokkiin kuuluvat pyörätuolia

käyttävät CP-vammaiset, jotka pystyvät

heittämään käsin bocciapalloja. Jotta näihin

luokkiin pääsisi, pitää olla myös käsissä

jonkun verran ongelmia.

Rio Ohoi-projekti pitää vuosittain 2-3

kehittämisleiriä, joissa perehdytetään uudet

pelaajat tämän lajin saloihin. Olen myös

valmis tulemaan koti-paikkakunnallesi

kertomaan bocciasta huippu-urheilulajina.

Ota rohkeasti yhteyttä:

Heikki Horila

Länsitie 29,

38300 Sastamala

[email protected]

http://facebook.com/heikki.horila

Kuvissa Turun tunnelmia ja pokalisteja


Harjoituksissa etsitään yhteistä harmoniaa

Tanssii ihmisten kanssaTeksti ja kuvat:Janne Pullinen

Birgitta Starast ja Jarmo Jokela vauhdissa

Nykyään on tarjolla televisiossa ja internetin kautta jos jonkinmoista tanssiohjelmaa. Joku tanssii tähtien kanssa ja joku toinen yrittää pie-nentää tiettyä ruumiinosaansa tanssimalla. Tans-simisessa on jotain kiehtovaa, sillä sitä seuraavat mielellään myös monet sellaiset ihmiset, jotka eivät parketille itse tohdi mennä. Varmasti kat-sojien joukossa on aina niitäkin, jotka seuraavat tanssijoiden suorituksia odottaen kompurointia ja askelten sekamelskaa. Uskoisin kuitenkin, että suurin osa nauttii onnistuneista suorituksista ja hyvistä tuntemuksista, joita tanssi voi välittää.

Vain voittajiaOn olemassa myös tanssikilpailuja, joissa on vain voittajia, vaikka kaikkien palkintokaappiin ei täytettä tulisikaan. Esimerkiksi tällaisesta käy syyskuun lopulla Lohjalla järjestetyt pyörätuo-litanssin SM-kilpailut. Tapahtumapaikkana oli Kisakallion urheiluopisto ja kilpailun järjestivät Suomen pyörätuolitanssiliitto ry ja Suomen Vam-maisurheilu- ja liikunta VAU ry. Eikä kyse ole siis siitä, että etteivätkö kilpailuun osallistuneet olisi olleet mukana tosissaan. Hiki on varmasti virran-nut ja kuvioita on hiottu ja harjoiteltu huolella, kun kisoihin on valmistauduttu. Jokainen pari oli varmasti asettanut omat tavoitteensa menes-tymisen suhteen, mutta se ei ainakaan näkynyt vakavina ilmeinä tai kireänä tunnelmana kilpai-lun hetkellä. Päinvastoin tunnelma oli iloinen ja kannustava. Osallisena olemisen ja onnistumisen

tunteet olivat vahvasti läsnä. Suorastaan hämmen-tävä yhteenkuuluvuuden tunne oli aistittavissa. Se tunne oli jotain sellaista, mitä aivan liian harvoin kokee - yleensäkään missään. Siitä tulikin mieleen, että tällaisiin tapahtumiin pitäisi saada yleisöksi esimerkiksi päiväkoti-iässä olevia lapsia. Mahdol-lisesti juurrutetut ennakkoluulot saisivat kyytiä.

Antoisa ja haastava harrastusPyörätuolitanssia on Suomessa harrastettu vaihte-levassa määrin jo 1980-luvulta lähtien. Järjestäy-tynyttä ja aktiivista toimintaa pyörätuolitanssin parissa on tällä hetkellä ainakin Porvoossa, Tampe-reella, Turussa, Kuusankoskella sekä pääkaupun-kiseudun alueella. Kiinnostus harrastusta kohtaan on kuitenkin kasvussa myös muualla Suomessa. Ohjaaja Jarno Jokela on mukana Pirkanmaan Pyörätuolitanssijat ry:n toiminnassa. Hän kan-nustaa vilpittömästi ihmisiä voittamaan ennak-koluulonsa ja tulemaan tämän hienon lajin pariin. Osaamattomuuden tunteelle ei kannata antaa sijaa. Jos tanssiminen on jollain tapaa ennestään tuttua, niin eihän siitä tietenkään haittaa ole. Tosiasia on kuitenkin se, että alkuvaiheessa tämäkään harras-tus ei vaadi edes perustaitoja. Innokkuus ja halu kokea uutta vie pitkälle. Ohjaajien ammattitaitoi-sella avulla tanssin salat kyllä avautuvat. Haasteita silti löytyy. Kokonaisuutta ajatellen osaavien pystyparien saaminen lajin pariin on


Taktisten kuvioiden hiontaa Kati Kallioniemen ja Tuija Pajusen taivutus

tietenkin merkittävä haaste, toteaa Jarno ja jatkaa, että merkittävin haaste on kuitenkin asenteiden ja ennakkoluulojen voittaminen. Tämä koskee niin omin jaloin liikkuvia, kuin tuolissa istuviakin. Ennakkoluulot on kuitenkin tehty voitettaviksi.

Myös ohjaajilla on omat haasteensa. Opettajan täytyy oppia huomioimaan ja ymmärtämään hyvinkin eritasoiset lähtökohdat. Esimerkiksi vaikkapa toimintakykyyn vaikuttava spastisuus, sekä erilaiset vammat ja niiden yhteisvaikutukset kokonaisuuteen muodostavat palapelin, jonka kokoaminen tanssiesitykseksi ei aina ole helppoa. Jarno Jokela nostaakin esille haasteen, johon tanssi-jataustan omaava ohjaaja helposti törmää. Eli miten käsitellä omia henkilökohtaisia kuvitelmiaan ja tavoitteitaan suhteessa vallitsevaan todellisuuteen. Opettajan on opittava tarvittaessa pudottamaan omaa rimaansa, joka on asettunut jollekin tietylle tasolle. Rimaa ei pidä poistaa, se vain pitää asettaa kohdilleen. Tavoitteet tulee asettaa tuolissa olevan kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan – ei ohjaajan.Tuohon sisältyy viisas ajatus, jota sopii jokaisen miettiä. Välillä on hyvä hieman pysähtyä ja katsella ympä-rilleen. Ajatuksen kanssa.

Mitä pyörätuolitanssi sitten antaa tanssijoille itselleen? Kysyin asiaa Kati Kallioniemeltä ja hän vastasi, että tanssi tuo pirteyttä, se rauhoittaa ajatuksia ja sen kautta saa paljon hyviä ystäviä. Ei hassumpi lista, eihän?

On siis varmaa, että pyörätuolitanssiin kannattaa tutustua. Kun musiikki soi, niin useimmilla me-nojalka alkaa vipattaa ja siihen ei jalkoja tarvita. Kenties siitä saa uuden harrastuksen, joka tuo uusia ystäviä ja hienoja kokemuksia. Ja kuten sanottu, pelkkä seuraaminenkin tuo nautintoa.

Linkkejä aiheesta kiinnostuneille:www.pyoratuolitanssi.fiwww.up-ry.fiwww.vammaisurheilu.fi/fin/lajit/pyoratuolitanssi/toiminta/pyoratuolitanssitampere.sporttisaitti.com/

Lohjan SM-kisojen tulokset:

http://www.stelnet.fi/pt/pt_2.htm

26 CP-LEHTI 2012:6VAMMAISPALVELUT

Henkilökohtaisen avun toteuttamistavat – liikuntavammaisten ihmisten elettyjä

kokemuksia osallisuuden toteutumisestaMari Kivistö, sosionomi, YTL, sosiaalityöntekijä ja tiimivastaava/Oulun kaupunki

Artikkelin taustaa

Tämä artikkeli perustuu lisensiaatin tutkimuksee-ni (Kivistö 2011), joka käsitteli henkilökohtaista apua, osallistumista ja osallisuutta. Osallisuuden ymmärrän monimuotoisena käsitteenä, jossa yhdistyy toiminnallinen aktiivisuutta ilmentävä osallistuminen sekä yksilöllisistä arvoista ja muun muassa itsemääräämisoikeuden, valinnan va-pauden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta rakentuva kokemuksellinen osallisuus.

Haastattelin tutkimustani varten seitsemää vai-keavammaista henkilökohtaisen avun asiakasta vuonna 2010. Haastatelluista kuusi oli liikunta-vammaisia henkilöitä. Tässä artikkelissa keskityn kuvaamaan kolmen haastattelemani synnyn-näisesti liikuntavammaisen ihmisen - Annukan, Hannun ja Riston kokemuksia ja tulkintoja hen-kilökohtaisesta avusta, henkilökohtaisen avun eri toteuttamistavoista sekä henkilökohtaisen avun mahdollistamasta osallisuudesta.

Haastattelut paljastivat, ettei henkilökohtainen apu yksiselitteisesti mahdollista osallistumista ja tuota osallisuuden kokemuksia, vaan osallistumi-sen ja osallisuuden kokemukset vaihtelevat riippu-en sekä henkilökohtaisen avun toteuttamistavasta että muista, yksilöllisistä tekijöistä. Henkilökoh-taiseen apuun sisältyy yleisellä tasolla paljon osal-lisuutta mahdollistavia tekijöitä, mutta huonoissa käytännöissä ja sattumissa myös osallisuuden näkökulmasta rajoittavia tekijöitä, jotka tulevat esille vasta yritettäessä ymmärtää vaikeavammais-ten ihmisten todellisia elettyjä kokemuksia heitä itseään kuuntelemalla ja kuulemalla.

Annukka on sähköpyörätuolia käyttävä toiminnal-lisesti osallistuva nuori nainen. Hannu on manu-aalisella pyörätuolilla liikkuva aktiivisesti harras-tava mies. Risto on vaikeasti liikuntavammainen

sähköpyörätuolilla liikkuva mies, joka osallistuu aktiivisesti sekä harrastus- että yhdistystoimintaan ja lisäksi käy toisinaan päivätoiminnassa. Iältään nämä kolme haastateltavaa olivat noin 25- 50 vuotiaita. Annukan, Hannun ja Riston arjen suo-riutumisessaan tarvitsemat sosiaalipalvelut ovat kokonaisuudessaan järjestetty vammaispalvelu-lain perusteella. Annukka asui omassa kodissa tavallisella asuinalueella. Hannu ja Risto asuivat palvelutalotyyppisessä asumismuodossa.

Annukalla ja Hannulla oli kokemuksia henkilö-kohtaisen avun työnantajamallista, jonka toteutta-mistavan he arvioivat sopivan itselleen parhaiten. Työnantajamallin etuina he pitivät muun muassa sitä, että vaikeavammainen ihminen sai valita avustajan itse ja apua sai paremmin sekä jousta-vammin siihen aikaan kun sitä tarvitsi.

Ristolla oli kokemuksia useammista henkilö-kohtaisen avun ostopalveluista sekä yksityiseltä palveluntuottajalta että kolmannelta sektorilta hankittuina. Risto oli muutoin erittäin tyytyväinen henkilökohtaiseen apuunsa kodin ulkopuolisissa toiminnoissa, mutta iltaisin tai viikonloppuisin hän ei aina ollut saanut apua juuri silloin kun olisi halunnut. Palvelutalossa annettavasta palveluasu-miseen liittyvästä avusta henkilökohtaisia koke-muksia oli Ristolla ja läheistensä sekä tuttaviensa eli niin sanotun “toisen käden” kokemusten kautta myös Annukalla ja Hannulla. Haastattelupaik-kakunnalla oli käytössä myös henkilökohtaisen avun kunnallinen palvelu, mutta kukaan näistä kolmesta haastateltavasta ei ollut asiakkaana kunnallisessa henkilökohtaisessa avussa.

Palveluasumisena annettu “henkilökohtainen” apu

palvelutaloissa on usein kiireistä ja järjestelmäkeskeistä

27CP-LEHTI 2012:6 VAMMAISPALVELUT

Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen on juridisesti sekä periaatteellisella ja käytännön tasolla eri palvelu kuin henkilökohtainen apu. Vam-maispalvelulaissa palveluasumisella ja henkilökoh-taisen avun palvelulla on eri kriteerit. Kuitenkin oman tulkintani mukaan myös vammaispalvelulain mukaisena palveluasumisena annetun avun tulisi toteuttaa samantyyppistä ideologiaa kuin henki-lökohtaisen avun, eli tukea vaikeavammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta, mahdollisuutta itsenäiseen elämään tarvittavien tukipalvelujen avulla, osallistumista ja osallisuutta sekä omien valintojen kautta tapahtuvaa oman näköistä elämää.

Ristolla oli henkilökohtaisia vuosikymmeniä kes-täneitä kokemuksia vammaispalvelulain mukai-sesta palveluasumisesta kahdessakin eri palvelu-talossa. Molemmissa palvelutaloissa annettu apu oli ollut usein kiireistä ja henkilökunta vaihtuvaa. Kuitenkin vain toisessa talossa Risto oli kokenut avun odotusajat liian pitkiksi. Risto koki puut-teena myös sen, etteivät palvelutaloissa asuvat vaikeavammaiset voineet itse vaikuttaa siihen, kuka apua tulee milloinkin antamaan. Palveluta-loissa tehtävä avustamistyö oli palveluntuottajan määrittelyn mukaisesti vuoro- ja tiimityötä. Risto olisi halunnut enemmän vaikutusvaltaa hänelle apua antavan ihmisen suhteen.

“Itsemääräämisoikeus toteutuu aika hyvin, mutta valinnan vapaus ei oikein toteudu. Sais päättää sen että kuka tullee auttamaan milloinkin.” (Risto)

Avun saamista oli Riston kokemusten mukaan joutunut odottamaan jopa kohtuuttoman pitkään. Toisessa palvelutalossa Risto oli kertomansa mu-kaan enimmillään joutunut odottamaan aamu- ja iltatoimissa avustamista jopa useampien tuntien ajan. Risto oli kokenut avun saamisen hitauden palvelutalossa estävän omaa osallistumistaan.

“Siellä palvelutalossa kesti niin kauan päästä aa-mulla ylös että ei voinu sopia mittään säännöllistä kun piti oottaa…” (Risto)

Risto oli kokenut osan palvelutalojen henkilökun-nasta tekevän avustamistyötä lähinnä suorittami-sena siten, että vaikeavammaisen ihmisen aitoa kohtaamista, kuulemista ja asiakaskeskeisyyttä ei käytännössä toteutunut. Risto arveli henkilö-

kunnan kiireen vaikuttaneen siihen, ettei aikaa vaikeavammaiselle ihmiselle ja ihmisten väliselle kohtaamiselle ollut riittävästi. Kiireen hän tulkitsi johtuvan muun muassa siitä, että palvelutaloissa asuu nykyisin entistä enemmän paljon apua tar-vitsevia ihmisiä eikä henkilökunnan määrä ole vastaavasti lisääntynyt.

Annukalla ja Hannulla oli “toisen käden” ko-kemuksia palvelutaloissa annettavasta avusta läheistensä ja tuttaviensa kokemusten kautta. Mo-lempien tulkinnat palvelutalojen sisällä annetusta avusta olivat kriittisiä. Annukka kertoi olevansa läheistensä kokemuksia kuunneltuaan onnellinen, ettei hän itse ollut niin vaikeavammainen, että oli-si joutunut muuttamaan palvelutaloon. Annukka koki, ettei hän voisi elää elämää, jossa ei saisi herätä ja nousta ylös tai laittaa illalla nukkumaan juuri siihen aikaan kuin itse halusi tai jossa jou-tuisi odottamaan avun saamista pitkään. Hannu oli kokenut läheisensä palvelutalossa saaman avun sellaiseksi, jota usein toteutettiin ennemmin palveluntuottajan tai avustajien tahdon kuin vai-keavammaisen ihmisen omien toiveitten mukaan.

Näiden vaikeavammaisten liikuntavammaisten ihmisten omien kokemusten ja tulkintojen perus-teella palvelutaloissa annetussa avussa on itsemää-räämisoikeuden, yhdenvertaisen elämän ja omien valintojen toteutumisen suhteen vielä kehitettävää. Toisaalta ongelmana on vaikeavammaisten omien kokemusten perusteella myös riittämätön määrä henkilökuntaa ja henkilökunnan vaihtuvuus. Avun sisältö on palvelutaloissa vielä liian järjestelmä-keskeistä todellisen asiakaskeskeisyyden sijaan.

Henkilökohtainen apu ostopalveluna kodin ulkopuoliseen

osallistumiseen toimii palvelutalojen sisällä annettua apua

asiakaskeskeisemminRistolla oli kokemuksia myös henkilökohtaisen avun ostopalveluista palveluasumisen ulkopuoli-seen harrastamiseen ja osallistumiseen tarkoitet-tuna. Tämän henkilökohtaisen avun ostopalvelun Risto oli kokenut toimivaksi, mutta välillä hänellä

>>>

28 CP-LEHTI 2012:6

oli ollut ongelmia saada riittävää määrää kodin ulkopuolista henkilökohtaista apua iltaisin ja viikonloppuisin. Risto arveli avustajien halutto-muuden ilta- ja viikonlopputöihin johtuvan muun muassa avustajien omista perhetilanteista.

Risto kertoi, että palveluntuottajan taholta oltiin häneen säännöllisesti yhteydessä apua tarjotak-seen. Risto ei kokenut tätä palveluntuottajan oma-aloitteisuutta henkilökohtaisen avun näkö-kulmastakaan vääräksi toimintamalliksi.

“He kyssyy aina viikoittain, että milloin sää tarviit sitä apua että onko jottain avustustarvetta.” (Risto)

Hannulla oli läheisensä kautta kokemuksia myös palvelutalon ulkopuolelle ostopalveluna annetusta henkilökohtaisesta avusta. Hannu kertoi, että avun järjestelmäkeskeisyys näkyy siinä, että kodin ulkopuolisen asiointi- ja vapaa-ajan avun tarve tulisi osata arvioida jopa viikkoja mutta vähin-tään päiviä ennen tarvetta. Spontaaniin äkilliseen tarpeeseen apua oli vaikea saada.

“Että jos mää sanon nyt, mää haluan lähtä käymään kaupassa enkä sanonu kolme päivää aikasemmin…sehän on ihmisen elämän rajoitta-mista.” (Hannu)

Työnantajamallin vahvuus on vammaisen asiakkaan oma

vaikutusvalta, mallin haastavuus piilee sen vastuullisuudessa

ja vaativuudessa sekä hyvien avustajien ja sijaisten rekrytoimisen

vaikeudessa

Annukalla ja Hannulla oli oman toiveensa mukai-sesti käytössä henkilökohtaisen avun työnantaja-malli. Annukalle oli tärkeää, että hän sai itse valita avustajan ja vaikuttaa mahdollisimman paljon avus-tamisen ajankohtiin. Annukka piti erityisen tärkeänä sitä, että avustajan ja asiakkaan elämäntilanteissa, elämäntavoissa ja arvoissa olisi mahdollisimman paljon yhteneväisiä tekijöitä. Annukan mielestä henkilökohtaisen avustajan ja vaikeavammaisen työnantajan suhde voi olla myös ystävyyssuhde ja voi tuottaa asiakkaalle emotionaalista tukea.

“…se on ollut mulle kuin isosisko tämä avusta-ja, mulla on just tärkeetä että se avustaja oppii tuntemaan mut varsinkin henkiseltä puolelta…meillä on sekin ollu silleen onni, että hän on hyvin samanlainen ihminen muutenkin ja vähän samanlaisessa rytmissäkin…hän tekee niinkun iltapainotteisesti töitä niin se sopii tosi hyvin mulle.” (Annukka)

Hannu halusi pitää työnantajan ja työntekijän sel-keistä toisistaan erottuvista rooleista tiukemmin kiinni. Hannu piti tärkeänä sitä, ettei työsuhde muodostu ystävyyssuhteeksi ainakaan työntekoai-kana. Hannun mukaan ystävyyden kaltainen työ-suhde herkästi vääristää avustajan kuvaa omasta roolistaan siten, ettei avustaja muistakaan enää olevansa työntekijä, jolloin hän voi pyrkiä mää-rittämään asioita ja tekemistä asiakkaan puolesta.

“Oon muistuttanu aina, että muista se, että minä oon työnantaja eli jos sulla on jotakin omia me-noja niin et sinä voi samalla lailla muillekaan työnantajille sanoa, että mää en tuu, mää en jaksa, että muista se, että tämä on yhtälailla kova homma.” (Hannu)

Annukalla oli tällä hetkellä käytössään koke-muksensa perusteella hyvä avustaja. Annukan mielestä juuri henkilökohtainen avustaja oli keskeinen tekijä hänen osallisuuden kokemi-sessaan. Annukalla oli aikaisempia kokemuksia “huonosta” avustajasta, joka ei ollut kunnioittanut vaikeavammaisen asiakkaan työnantajuutta, vai-keavammaisen ihmisen kotia työntekopaikkana eikä henkilökohtaista avustamista työnä. Tämän avustajan työmoraali oli myös ollut arveluttava hänen tultuaan töihin lähinnä silloin kun hän itse halusi. Tällaiset työsuhteet voivat olla emo-tionaalisesti ja työjuridisesti vaikeavammaisille asiakkaille erittäin raskaita ja prosesseina töiseviä.

“…alko paljastumaan kaikkea, että se ei oikeen koskaan ilmestynyt töihin ja se söi kaikki ruuat mun jääkaapista kun se tuli suoraan koulusta…se alko tavallaan avustaja tallomaan mun päälle koska mää annoin sille liikaa vapauksia… kun me ruvettiin hengailemaan vapaa-ajallakin niin kohta tulikin niin…että soittaa, että en mää nyt pääsekään, mää tuun sitten parin kolmen tunnin päästä…” (Annukka)

VAMMAISPALVELUT

29CP-LEHTI 2012:6

Annukka tarvitsi apua lähinnä kodinhoidollisissa asioissa kotona kuten siivouksessa, pyykki-huollossa ja ruoanlaitossa. Kodin ulkopuolella Annukka tarvitsi pääsääntöisesti aina avustajaa. Annukalle oli myönnetty henkilökohtaisen avun tunteja 25 tuntia viikossa. Annukka oli nuori aktii-vinen ihminen, joka olisi halunnut osallistua kodin ulkopuolisiin toimintoihin enemmän kuin mitä myönnetty tuntimäärä käytännössä mahdollisti. Annukka joutuikin jatkuvasti laskemaan tunteja ja jättämään joihinkin tapahtumiin osallistumatta. Hän oli myös joutunut maksamaan avustajatunteja jonkin verran omakustanteisesti tai “kerjäämään” vapaaehtoista eli ilmaista avustajaa lähipiiristään.

“Ei tällä kahellakymmenelläviidellä tunnilla niin ei se oo yhdenvertaset mahollisuuet osallistua todellakaaan…musta tuntuu, että se on semmosta aikatauluttamista koko ajan. Kyllä tosi paljon joutuu niinku laskemaan, että mitä nyt on aikaa tehä…se on koko ajan tämmöstä järkyttävää sumplimista tällä tuntimäärällä niin koko ajan saa vaan laskia kaikki!”

Hyvästä suunnasta huolimatta henkilökohtaisessa avussa on vielä

kehitettävää

Annukalla, Hannulla ja Ristolla oli kaikilla sekä hyviä että huonoja kokemuksia henkilökohtai-sesta avusta. Ensisijaisesti hyvää on se, että he ovat päässeet henkilökohtaisen avun piiriin ja että henkilökohtaisesta avusta on tullut lakisääteinen palvelu. Ilman tällaista osallistumista mahdollis-tavaa palvelua monet vaikeavammaiset olisivat edelleen kotiensa “vankeja”. Annukka, Hannu ja Risto olivat henkilökohtaisen avun asiakkaita jo ennen lakimuutosta, mutta lakimuutoksen jälkeen heillä on ollut mahdollisuus vaatia lakisääteisesti apua aiempaa suurempia tuntimääriä myös erilai-siin vapaa-ajan toimintoihin.

Osallistuminen ja osallisuuden kokeminen mah-dollistuvat henkilökohtaisessa avussa kuitenkin vain vaihtelevasti. Kaikissa henkilökohtaisen avun malleissa apua ei saa juuri silloin kuin sitä itse haluaisi tai tarvitsisi ja kokemus annetun avun laadusta riippuu paljon avun antajasta.

Työnantajamalli on erittäin asiakaskeskeinen henkilökohtaisen avun toteuttamistapa, mutta siinä on omat riskinsä silloin kun asiat eivät mene parhaalla mahdollisella tavalla. Hyviä avustajia ja sijaisia voi olla vaikea löytää. Tulehtuneessa työnantaja-avustaja-suhteessa juridiset vastuut voivat olla vammaiselle työnantajalle raskaita ja koko prosessi sekä työsuhde henkisesti rasittava.

Henkilökohtaista apua koskeva laki on saatu melko hyvälle tasolle ja henkilökohtaisen avun asiakasmäärien kasvun myötä yhä useampi vaikea-vammainen on päässyt osallistumaan ja kokemaan osallisuutta henkilökohtaisen avun avulla. Hyvältä näyttävän “kakun” pinnan alla kytevät edelleen kuitenkin arvoihin ja asenteisiin liittyvät moni-syisemmät tekijät. Kysymys on siitä, yritämmekö me ymmärtää vaikeavammaisten ihmisten tosi-asiallisia elämäntilanteita ja elettyjä kokemuksia sellaisina kuin ne todella ovat. Ymmärrämmekö me mitä merkityksiä näillä kokemuksilla on vai-keavammaisille ihmisille? Ja onko näillä merkityk-sillä meidän yhteiskunnassamme mitä merkitystä? Annukka sanoi haastattelunsa viimeisinä sanoina päättäjille ja sosiaaliviranomaisille seuraavanlaiset ajattelemisen aihetta antavat terveiset:

“Sekä päättäjien että teijän sosiaalityöntekijöitten pitäis olla yks viikko meijän kengissä ja kokeilla miltä se tuntuu elää näin…kaikki on rajotettu, sää jouvut suurimpaan osaan asioita mitä sää teet niin pyytämään apua toisilta ihmisiltä… että sulle niinku tyyliin liimattais mun jalat ja kokeilisit, että miltä se tuntuu, vaikka sää kuinka haluat, niin sää et vaan voi.”

Vaikka sää kuinka haluat, niin sää et vaan voi. Tämän vuoksi osallistumismahdollisuuksia ja osallisuutta on tuettava riittävän ja sopivan hen-kilökohtaisen avun avulla.

*******

Artikkeli perustuu tutkimukseen:Kivistö Mari 2011. Henkilökohtainen apu ja monimuotoinen osallisuus. Tutkimus vaikea-vammaisten osallistumisesta ja osallisuudesta. Lisensiaatin tutkimus. Sosiaalityön erikoistumis-opinnot/Hyvinvointipalvelujen koulutusohjelma. Saatavilla: http://www.sosnet.fi/?DeptID=4038

VAMMAISPALVELUT

30 CP-LEHTI 2012:6VAMMAISPALVELUT

Turun invakuljetuspalveluissa kuhiseeKuljetuspalvelujen tarve vaikeavammaisille henki-löille on ratkaisevan tärkeä. Esteellisen ympäristön ja pitkien välimatkojen, sekä erityisesti muun julki-sen liikenteen kaluston ja palvelun esteellisyyden vuoksi vaikeavammaiset henkilöt ovat riippuvaisia vammaispalvelulain mukaisesti järjestetystä kuljetus-palvelusta. Turun invakuljetuspalveluissa on kuhissut viimeisen puolen vuoden aikana kovasti. Taustalla on markkinaoikeuden 7.6.2011 antama päätös asiassa Turun Invataksit Oy vs. Turun kaupunki, jossa Turun kaupunki velvoitettiin kilpailuttamaan vammaispal-velulain mukaiset kuljetuspalvelut julkisena hankin-tana ja niihin mahdollisesti liittyvät muut hankinnat julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mu-kaisesti. Markkinaoikeus asetti velvoitteelle 100.000 euron uhkasakon. Markkinaoikeus totesi samalla, että sillä ei ole edellytyksiä antaa etukäteen tätä tarkempia määräyksiä hankinnan toteuttamistavoista.

Kilpailutuksen toimeenpanemisen tarkoituksessa Turun peruspalvelulautakunta päätti kokoukses-saan kesäkuussa 2011 kilpailuttaa vammaispal-velulain mukaiset kuljetuspalvelut. Maaliskuussa 2012 sama lautakunta hyväksyi vammaispalve-lulain mukaisten kuljetuspalvelujen kilpailutta-misasiakirjat ja toimeksiantoi Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskuksen pyytämään tarjouksia vammaispalvelulain mukaisista asia-kaskuljetuksista ajalle 9/2012-8/2014

Asiaa käsiteltiin sittemmin Turun kaupungin pe-ruspalvelulautakunnan kokouksessa toukokuussa 2012; päätöksen mukaan kuljetuspalveluja koskeva puitesopimus solmittaisiin Huvipulju Oy –nimisen yrityksen kanssa. Toiminta alkoi lokakuun 2012 alusta. Nyt ainoastaan kilpailutuksen voittaneen yrityksen saa tilata toteuttamaan vammaispalve-lulain mukaista kuljetuspalvelua.

Turkulaiset vammaisjärjestöt, mukana Turun CP-yh-distys ry, tekivät kantelun tästä asiasta aluehallintovi-rastoon. Kantelu on luettavissa osoitteessa www.tvj.fi

Vammaisjärjestöjä ei kuultuKilpailutuksen johdosta tehty päätös tuli vammais-neuvoston ja siten turkulaisten vammaisjärjestöjen

yleiseen tietoisuuteen vasta sen tekemisen jälkeen kiertoteitä. Tässäkään vaiheessa asiasta ei tiedotet-tu, eikä peruspalvelulautakunnan päätöksen mu-kaan ollut nimenomaista tarkoitustakaan tiedottaa asiasta vammaisneuvostoa, vammaisjärjestöjä, tai vaikeavammaisia kuljetuspalvelun asiakkaita.

YK:n vammaissopimuksen 4 artiklan 3-kohdan mukaan “Laadittaessa ja toimeenpantaessa lain-säädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia hen-kilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopi-muspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta”. YK:n vammaissopimus sitoo Suomen viranomaisia, kuntien mukaan lukien, si-ten, että Suomi ei voi ryhtyä sopimuksen vastaisiin toimiin(Edelleen, kuntalain 29 § mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on myös laadittava tarvitta-essa katsauksia kunnan palveluja (ym.) koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipi-teitä valmistelijoille ja päättäjille.(Kantelun tehneet vammaisjärjestöt kokivat, että Turun kaupunki ei ole toiminut näiden lakien mukaan.

Huoli kyydin saatavuudestaVammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua saa Turussa noin 4.140 asiakasta. Yhdensuuntaisten mat-kojen määrä on noin 310.000 matkaa vuodessa, joista 80.000 matkaa tehdään esteettömillä ajoneuvoilla. Tarjouspyynnön mukaan palveluntuottajan tuli voida suoriutua tarvittavista kuljetuspalveluista. Tarjous-pyynnössä laskettiin keskimääräiseksi määräksi invataksipalvelujen osalta noin 219 yhdensuuntaista matkaa päivässä. Tarjouspyynnön mukaan nämä kuljetukset painottuvat arkipäiviin klo 9-15 välille, mutta kuljetuspalvelua tulee olla saatavissa kaikkina päivinä ja kaikkina vuorokaudenaikana asiakkaiden tarpeiden mukaan; 24 tuntia vuorokaudessa.((Kilpai-lutusta edeltävässä tilanteessa näitä 219 kuljetusta hoidettiin reilu 69 auton kapasiteetilla. Turkulaisten

31CP-LEHTI 2012:6 VAMMAISPALVELUT

vammaisjärjestöjen selvitysten perusteella Huvipulju Oy:llä oli kilpailutusajankohtana käytettävissä 15 autoa. Vaikka automäärä kasvaisikin toiminnan alettua on Huvipulju Oy:n kapasiteetti hakuhetkellä ollut tässä mainittu.

Kaupunki on sen perusteella tehnyt ratkaisunsa; uskoen, että 15 autoa on riittävä määrä. Tällä au-tomäärällä 219 kuljetuksen hoitaminen tarkoittaisi 14,6 kuljetusta autoa kohden.( (Kun ottaa huomioon kuljetuspalveluasiakkaiden kohteittain ja ajoittain vaihtelevat ja epäsäännölliset kuljetuspalvelutar-peet, turkulaiset kantelijajärjestöt esittivät näke-myksenään, että kuljetuspalvelut on mahdotonta hoitaa asianmukaisesti Huvipulju Oy:n kalustomää-rällä. Turkulaisten kantelijajärjestöjen taholta on osaltaan vaikutettu siihen, että invataksien määrä on hiljalleen noussut, ja nykykapasiteetilla on palvelun saatavuus kyetty turvaamaan jo kohtuullisesti; mut-ta vasta näin isolla kapasiteetilla, joka verrattuna 15 autoon on ratkaisevasti suurempi.

Turvallisuus ennen kaikkeaTurkulaiset vammaisjärjestöt ovat huolissaan erityi-sesti turvallisuusnäkökohdista. Aiemmin on voinut valita yrityksen, jossa sekä pyörätuoli sidotaan asi-anmukaisesti että asiakkaalle laitetaan turvavyö. Mo-nissa yrityksissä tämä ei ole ollut tapana. 1.10.2012 lukien asiakkaat eivät ole enää voineet valita sellaista yritystä, joka täyttää turvallisuusvaatimukset. Kilpai-lutuksen voittaneen yrityksen toiminnassa oli tältä osin paljonkin moitteen varaa toiminnan alkaessa. Noin kuukauden aikana laitteisto saatiin kuitenkin vähitellen kuntoon vammaisjärjestöjen ollessa aloitteellisia. Lähtökohta kun on, että pyörätuoli kiinnitetään autoon nelipiste-kiinnityksellä ja asiakas kiinnitetään auton rakenteessa kiinni olevalla kol-mipiste-turvavyöllä. Myös poliisi innostui asiasta ja ratsasi invatakseja kesällä tästä näkökulmasta. Tässä asiassa myös vammaisilla itsellään on kehittämisen varaa; monet eivät halua tulla turvavyön sitomaksi. Sen käyttäminen invataksissa on kuitenkin pakollis-ta. Vastuu siitä, että pyörätuoli on kiinni ja turvavyö samoin, on tieliikennelain mukaan kuljettajalla. Jos matkustajalla on lääkärinlausunto siitä, että hän ei voi terveydellisistä syistä käyttää turvavyötä, tulee tällainen lausunto esittää kuljettajalla ja tarvittaessa poliisille. Pikkuhiljaa kulttuuri tässä muuttunee sekä kuljettajien että matkustajien osalta.

Asiakaspalvelussa alkukankeutta

Monet kuljetuspalvelun asiakkaat saivat kuunnella pitkää odotusääntä soittaessaan taksia. Tilauskes-kuksessa oli ruuhkaa, eikä sinne tuntunut pääsevän millään läpi. Monet joutuivat jo turvatuumaan omiin kyyteihinsä tai sähköpyörätuoliin. Tieto-jemme mukaan puhelinvälitysjärjestelmää ollaan uusimassa, joten tämäkin alkukankeus varmasti häviää. Ruotsinkieliset asiakkaat eivät saanee pal-velua omalla äidinkielellään, vaikka kaupungin ja yrityksen välisessä sopimuksessa näin oli sovittu.

Yhdessä eteenpäinUusi arki on siis koittanut turkulaisille invataksi-kuljetuspalvelun käyttäjille. Yhteistyö varmasti alkaa sujua paremmin, kun alkuvaikeuksista selvitään yhdessä. Vammaisten henkilöiden on kuitenkin syytä olla tarkkana; meidän on omalta osaltamme valvottava, että uusi järjestelmä toimii ja palvelee meitä hyvin. Erityisesti on syytä pitää huolta turvallisuuskysymyksistä ja siitä, että odo-tusajat eivät muodostu kohtuuttomiksi. Mitä sitten yksittäinen asiakas voi tehdä?

1. Kaikista hyvistä ja huonoista kokemuksista kannattaa antaa palautetta Turun kaupungin vam-maispalveluun; vain siten he tulevat tietoisiksi näistä kokemuksista.

2. Jos autosta ei löydy asianmukaisia pyörätuolin kiinnittämislaitteita tai asianmukaista turvavyötä, lähtökohta on, että kuljettaja kieltäytyy kuljetuk-sesta. Jos hän kuitenkin aikoo lähteä liikenteeseen välineillä, jotka eivät täytä vaatimuksia, voit itse kieltäytyä kuljetuksesta. Jos haluat, ja jos kuljetus on alkanut, voit myös ilmoittaa asiasta poliisille, koska kyseessä on mahdollisesti liikennerikkomus (sinä et ole syyllistynyt mihinkään, joten sinulle ei ole mitään pelättävää).

3. Joka tapauksessa, pidä kirjaa matkoistasi ja kokemuksistasi niissä.

Hyvää ja turvallista matkaa!

Tiina ja Jukka Kumpuvuori

Turku

32 CP-LEHTI 2012:6VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO

– Tua noin, niinko vapaaehtoisen apulaisen näkökulmasta…

Kokeillaanko curlingia?Mari Levonen pelaamassa bociaa

Valtakunnallisella CP-viikolla Porissa, Promenadikeskuksessa

23.10.2012Tua ajatus vapaaehtoisesta apulaiseksi mene-misestä syntyi suht´koht pikaisesti. Päätin vain tua noin tapahtuman esitteen nähtyäni tarjoutua avuksi, jos sellaista ylipäätään ny tarvittaisiin Lähetin sähköpostiviestin CP-liiton aluesihteeri Aira Eklöfille, joka yllätyksekseni soittikin välittömästi. Kaikki apu olisi enemmän kuin ter-vetullutta, “käsipareista on aina pulaa, tervetuloa mukaan” Aira toivotteli.

Niinpä tiistaina 23.10.2012 vietyäni Aleksi-poijan päiväkotiin, kävelin tua noin kohden Porin Prome-nadikeskusta.Tapahtuma Promenadikeskuksessa alkaisi klo 12.00, mutta paikalle toivottiin saapu-mista aamu 10 tienoilla. Saavuttuani vähän klo 10 jälkeen, olivat paikalla jo työn touhussa liiton alue-sihteerit Aira Eklöf ja Jari Turku sekä CP-liiton aikuistoiminnan suunnittelija Ismo Kylmänen. Minun varalleni oli kaavailtu naispuolisen “Ahdin” roolia eli avustaisin lasten onginnassa. Olimme Airan kanssa puhuneet aiemmin vain puhelimessa, mutta jutusteltuamme hetken huomasimme tavan-neemme toki tua noin jo aikaisemmin.; olemme olleet yhtä aikaa Turun Ruissalossa, MMC ja HC

vertaistukiviikonlopussa vuosia sitten, jolloin Aleksi-poika oli aivan tua noin vauva vielä.

Kasseista ja laatikoista pöydille purkaantui CP-liiton lehtiä, esitteitä, liikuntakortteja jne, joita tapahtumassa käyvät saisivat ottaa mukaansa. Onkipaikka piilotettiin CP-liiton banderollien taakse. Tunnelma oli hieman odottava; tuleeko väkeä tapahtumaan vai viekö käynnissä oleva ennakkoäänestys väkijoukon huomion vallan…

Kun sisätiloissa näytti suhteellisen valmiilta, osa meistä jalkautui Porin kaduille jakamaan tapahtuman flyereitä eli pieniä infolappusia ko. tapahtumasta. Kaduilla moni kieltäytyi sanomalla “ei kiitos vaalimainoksille” mutta kyllä nippu kädessä pieneni mukavasti.

Tapahtuman avasi klo 12.00 Porin kaupungin edustajana sosiaali-ja perhepalveluiden johtaja Mari Levonen. Monipuolisia tietoiskuja saatiin kuunnella tasatunnein; eli klo 13, 14, 15 ja 16. Tietoiskujen aiheet olivat kiinnostavia; mm Porin kaupungin, Katu- ja puistosuunnittelusta liiken-

33CP-LEHTI 2012:6 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO

Aleksi lähdössä Promenadikeskukseen Mitähän ämpärissä on..

neinsinööri Sanna Välimäki kertoili missä Poris-sa on parannettu esteetöntä liikkumista, missä on edelleen tua noin puutteita ja mitä aiotaan korjata. Porin kaupungin terveydenhoitaja Heli Vanne-maa puolestaan kertoili terveellisen ravinnon ja terveellisten elämäntapojen vaikutuksesta omaan terveyteen ja esitteli mielenkiintoisia paloja ruo-kavaliosta. Tiedättekö että, esimerkiksi 1 litran limpparipullossa on 64 palaa sokeria?

Porin kaupungin edustajana oli myös terveysliikun-nan ohjaaja Hannele Wallin. Hän kertoili kaupun-gin tarjoamista erityisliikuntamahdollisuuksista. Päivän viimeinen luennoija oli Porin seudun CP-yhdistyksen puheenjohtaja Timo Saarinen, joka kertoili yleisölle millaista toimintaa CP-liitto ja Porin seudun CP-yhdistys tarjoaa Satakunnassa.

Vuorotunnein Porin seudun CP-yhdistyksen ak-tiiviset urheilijat esittelivät siis tua noin boccian ja sisäcurlingin peluuta. Tilaisuuden avannut sosiaali-ja perhepalveluiden johtaja Mari Le-vonen oli ensimmäinen innokas boccian peluun kokeilija. Päivän aikana muutama nuorehko teini uskaltautui myös mukaan kokeilemaan vähän erilaisempaa urheilulajia. Perheen pienimmille oli tarjolla tua noin ongintaa, “Ahti” soi hyvin antejaan; mukaan tarttui mm tuiki tarpeellisia heijastimia ja kertakäyttösadetakkeja.

…Tua noin, vapaaehtoisen apulaisen mietteitä ny lopuksi…Porin seudun CP-yhdistyksestä oli tapahtumassa

mukana monta jäsentä. Itsekään en ollut heihin aiemmin tutustunut. Toki saan yhdistyksen jäsen-tiedotteen tua noin kotiini, mutta tapahtumissa en ole ollut mukana. Porilaisten yhdistysihmisten kanssa oli mukavaa ja mielenkiintoista keskustel-la. Yhdistyksen tapahtumissa tulee jatkossa var-mastikin viihdyttyä enemmän ja aktiivisemmin.

Kävin kesken tapahtuman noutamassa pienen poijan, Aleksin päiväkodista myös Promenadi-keskukseen. Aleksi oli aluksi vähän hämillään väkijoukosta ja uteliaista kasvoista ympärillään, mutta pian kelaili pitkin Promenadikeskuksen aulaa. Aleksikin kokeili onkimista sisätiloissa ja näytti tuumailevan pitkän tovin bocciapelaajien vieressä.

Päivä oli hyvin mielenkiintoinen näin vapaaeh-toisen apulaisen näkökulmasta; sain tilaisuuden jakaa flyereita vesisateessa ja kertoa monille CP-liiton toiminnasta vähäisen. Sain nähdä monta kirkasta silmää ja ihanaa hymyä, kun nykäisin onkena toiminutta leikkiämpäriä sen merkiksi, että saa nostaa ongen ylös. Tietopitoinen ilta-päivä vauhdikkaineen urheilusuorituksineen oli hyvin pian ohitse. Väkeä tapahtumassa olisi ehkä, kenties saanut olla enemmänkin – ensi kerralla sitten!!

Ulla PelkkikangasKirjoittaja on ulvilalainen, vapaaehtoinen

apulainen, MMC-HC vammaisen Aleksin äitee


Ensi lumi Moijalan syksyisessä pihassa.

Moijalan avoimet ovet

Vieraat vaihtavat kuulumisiaan

Suomen CP-liitto järjesti CP-viikolla 25.10. Moi-jalan avoimet ovet tapahtuman tarjoten halukkail-le mahdollisuuden tulla tutustumaan Moijalaan.Saimme vieraita läheltä ja kaukaa niin, että tupa oli täynnä. Ohjelmassa oli “Onni on”-elokuvan katsomista, pientä purtavaa ja kakkukahvit sopeu-tumisvalmennuksen 40-vuotisjuhlavuoden kun-niaksi sekä yhteislaulua Toni Honkalan johdolla.Mukana Moijalassa

Anne Heiskanen ja Ismo Kylmänen

35CP-LEHTI 2012:6 VALTKUNNALLINEN CP-VIIKKO

Huhtarinteen päiväkodin lapset kuuntelivat, kun Riitta Asikainen luki Mimmin ja Petteri-pyörätulin seikkailuista

Petteri-pyörätuoli ilahdutti Huhtarin-teen päiväkodin lapsia Jyväskylässä

Melina iloitsee pyörätuolikyydistä

Suomen CP-liitto järjesti jo tuttuun tapaan syys-päivien yhteyteen vierailun paikalliseen päivä-kotiin. Tänä vuonna CP-liitto ja Keski-Suomen CP-yhdistys vierailivat Huhtarinteen päiväkodis-sa, jossa Keski-Suomen CP-yhdistyksen Riitta Asikainen luki Mimmi ja Petteri-pyörätuoli sa-dun päiväkodin lapsille. Sadussa Mimmi seikkaili kaupunkiviidakossa Petteri-pyörätuolin kanssa joutuen mukaan ihmeellisiin seikkailuihin.

Sadun lomassa lasten kanssa pohdittiin Mimmin tarinaa ja sitä, millaisia asioita Mimmi voi teh-dä yhdessä Petteri-pyörätuolin kanssa. Oli ilo nähdä kuinka lapset eläytyivät tarinaan ja sadun maailmaan. Satuhetken jälkeen lapsilla oli mah-dollisuus kokeilla Petteri-pyörätuolia päiväkodin käytävillä. Lapset jonottivat innoissaan kokeile-maan Petteri-pyörätuolia ja näin kaikki pääsivät toteamaan, että meidän kaikkien pitäisi ottaa oppia lasten avoimuudesta.

Päiväkotivierailun yhteydessä CP-liitto lahjoitti Mimmi ja Petteri-pyörätuoli kirjat kaikkiin Jy-väskylän kaupungin päiväkoteihin. Kaupungin puolesta lahjoituksen otti vastaan aluejohtaja Hannamaija Väkiparta. Huhtarinteen päiväko-din johtaja Saija Riihinen oli otettu vierailuista

ja iloinen että CP-liitto ja Keski-Suomen yhdistys toivat satuhetken päiväkotiin.

Teksti ja kuvat: Minna Teiska


Lapset pääsivät kokeleimaan Petteri-pyörätuolia päiväkodin käytävällä.

Minä, minä seuraavaksi!

Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen lahjoitti Mimmi ja Petteri kirjat Jyväskylän päiväkoteihin. Lahjoituksen vas-taanotti Jyväskylän kauupungin puolesta aluejohtaja Hannamaija Väkiparta

Sanomalehti Keskisuomalainen kirjoitti Huhtarinteen satutuokiosta 27.10.ilmestyneessä numerossa.

37CP-LEHTI 2012:6 VALTAKUNNLLINEN CP-VIIKKOKuvat:Markus Maury

Kirjailija Aino Suhola Professori Martti Siisiäinen luennoi kansalaisyhteis-kunnasta ja vaikuttamisesta.

Kuulumisia valtakunnallisilta syys-päiviltä Jyväskylästä 27.–28.10.2012Usein on sanottu että matkailu avartaa. Se piti paikkansa meidän oululaisten kohdalla, kun aikaisin perjantaina aloitimme Jyväskylään mat-kaamisen Rokuan kautta, sillä yhdistyksemme puheenjohtajalla oli kokous Rokualla. Minä ja Pirjo saimme aimo annoksen raitista ilmaa. Puhtaan valkoisen lumimaiseman ympäröimänä söimme kirjaimellisesti lounaan ulkona. Hieman nuotiopuut olivat märkiä ja mietimme jo, että syömme makkarat “raakana”. Savulta tuoksuen ja hyvin paistuneet makkarat syötyämme, jatkoim-me iltapäivällä matkaa Pulkkilan kautta kohti Jyväskylää, poimien vielä yhden matkalaisen mukaamme ja sitten suorinta reittiä kohti Laaja-vuoren kylpylähotellia.

Lauantaipäivä noudatti tuttua syyspäivien kaa-vaa, päivien avaus klo12.00, syyspäivät avasi CP-liiton hallituksen puheenjohtaja Jaakko Paatero, Jyväskylän kaupungin tervehdyksen päiville toi Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Riitta Mäkinen. Keski-Suomen CP-yhdistyksen puheenjohtaja Markku Väätäinen kertoi 50 vuotta täyttävän yhdistyksen alkutaipaleesta ja toiminnan käynnistymisestä. Tämän jälkeen oli esitelmien tai luentojen vuoro.Asiaa oli yliopis-ton näkökulmasta ja toimittajan näkökulmasta. Aino Suhola, toimittaja ja kirjailija sai ihmiset nauramaan vatsat kipeinä, hänen lennokkaat aja-tuksensa ja hauskat oivalluksensa olivat todella innostavia ja ajatuksia herättäviä. Vakavallakin

mielellä hän kehotti meitä arvostamaan itseäm-me, elämään tässä ja nyt, olemaan läsnä. Aino Suholan ajatuksia olisi mielellään kuunnellut enemmänkin.

Kahvitauon jälkeen oli vuorossa päivän viimei-set esitykset, kolme erilaista vaihtoehtoa. Minä löysin itseni Soikkelin perheen keskeltä. Aiheena oli “Nuorten itsenäistyminen ja sisarussuhteet”. Esitystä alusti ja ohjasi Päivi Soikkeli (äiti) ja perheen muut mukana olleet jäsenet olivat Juha, sisaruksista vanhin ja CP-vammainen, nuoremmat sisarukset Ville ja Minna, sekä Minnan parin kuukauden ikäinen pienokainen.

Soikkelin perhe kyllä laittoi itsensä likoon ja jokainen heistä uskalsi rohkeasti kertoa millaista on olla vammaisen henkilön sisarena tai veljenä tai vammaisen lapsen äitinä. Ja perhe oli hyvin yksimielisiä siitä että itsenäistyminen on aina kriisi. Kotoa pois lähteminen ei ole niin kivu-tonta kuin monet luulevat. Oma koti tietenkin on niin turvallinen ja tuttu ympäristö. Tietysti äiti on aina huolissaan lastensa pärjäämisestä maailmalla ja ehkä enemmän ollaan huolissaan, jos lapsella on jokin vamma. Juha muutti pois kotoa lähes päivälleen 18-vuotiaana ja hän on siitä lähtien ollut omillaan. Päivi Soikkeli tunnusti, että Juhan kotoa lähteminen ei ollut helppo asia hänellekään. Vaikeaa on ollut pitää erillään se äidin rooli ja avustajan rooli ja se höösääminen,

38 CP-LEHTI 2012:6VALTAKUNNLLINEN CP-VIIKKO

Pietiläsen aiheena oli Vanhemmuusko kriisissä. Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen puhui vam-maisten nuorten seksuaalisuudesta.

eli turha huolehtiminen siitä miten se nuori nyt pärjää, muistaako hän syödä ja mitenkähän on niiden pyykkien laita, riittävätkö rahat, saakohan se poika nyt vetoketjun laitettua kiinni. Aluksi tuli soiteltua useammin ja ajan myötä puhelut, siis ne höösäämispuhelutkin vähenivät.

Juhan sisko Minna kertoi mm. tilanteesta jossa hänen kaverinsa ulkona kulkiessaan kiinnittivät heti huomionsa erilaiseen ihmiseen, kun Minna taas ei edes miettinyt tai kiinnittänyt huomiota koko tilanteeseen, että miksi tuo tuolla nyt kävelee tai puhuu oudosti. Hänestä se oli aivan luonnol-linen asia. Tietysti oli myös tilanteita, varsinkin murrosiässä tuli tehtyä pientä kiusaa isoveljelle, ettei aina menty auttamaan vaikka oli pyydetty. Juhan sisarukset olivat yksimielisiä siitä että heidän arvomaailmansa on erilainen, suvaitse-vaisempi, muut ihmiset osataan ottaa huomioon. Ja he kokivat että Juha on heille veljenä antanut voimavaroja ja Minnan kohdalla oli Juhalla var-masti merkittävä rooli, Minna valitsi ammatikseen erityisopettajan työn.

Tässä sessiossa mukana olleet esittivät kysy-myksiä ja kertoivat omia kommentteja tai oma-kohtaisia kokemuksiaan kotoa lähtemisestä ja omasta itsenäistymisestä. Tunnelma oli lämmin ja välitön. Aika meni nopeasti ja tilaisuuden jälkeen oli mentävä laittautumaan illan juhliin, Keski-Suomen iltavastaanotolle ja päivälliselle.

Hauskaa oli taas kerran, kiitos tosi mukaville huo-nekavereille seurasta. Mukava oli tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumiset.

Syyspäivä terveiset välitti

Sari Holappa

Lämmin kiitos kaikille 50-vuotisjuhliimme

osallistuneille.Toivotamme Hyvää Joulua

ja aktiivista Uutta Vuotta 2013.

”Arjen pikku tähtiä, jos antaa pitkin vuotta,

ei joulutaivaan kirkkain tähti loista silloin suotta.”

Keski-Suomen CP-yhdistys ry


Kuvallisia tunnelmia syyspäiviltä

Yleisö kuunteli tarkkaavaisesti luentoja Eeva Pöyhönen ja Sini Pälikkö infossa

Tohvelit johtivat lapset pelien äärelle

Kansanedustaja Anne Kalmari (Kesk) oli sääntömääräi-sen liittokokouksen puheenjohtaja sunnuntaina 28.10.

Launtaina 27.10 oli Keski-Suomen CP-yhdistyksen tyylikkäät ja juhlavat 50-vuotisjuhlavastaanotto, jossa kuultiin lehtori Onerva Mäen hauska katsaus yhdistyksen ensimmäisistä vuosista. Vastaanotto päättyi komeasti Keski-Suomen maakuntalauluun.

40 CP-LEHTI 2012:6VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Markus Maury

CP-liiton syyspäivät avustajan silminOlen Jyväskylän ammattikorkeakoulun ensim-mäisen vuoden sosionomiopiskelija. Sain kutsun avustajaksi Suomen CP-liiton syyspäiville jo syyskuussa, kutsujana Merja Partanen. Hy-vinvointiyksiköstämme osallistui tusinan verran opiskelijoita, muutama sen ulkopuoleltakin. En tiennyt mitä viikonloppu sisältäisi, mutta lähdin silti innoissani mukaan.

Meidät opiskelijat perehdytettiin perjantaina 26. päivä yleisavustamisen ja liikuntapisteiden vetä-misen saloihin. Seuraavana aamuna lauantaina kokoonnuimme Laajavuoren Rantasipi-hotellille ja siellä saimme tarkemman työnjaon ja pienen hotellikierroksen.

Itse toimin lauantaina enimmäkseen lastenhoita-jana vammaisille lapsille ja heidän sisaruksilleen. Välein ohjasin heitä pareittain liikuntapisteille leikkimään. Minulla ei ole aiempaa kokemusta liikuntarajoitteisten lasten liikunta-ohjauksesta, mutta nyt on. Olen tyytyväinen päivän sisältöön ja pidin mukana olemisesta, vastuun ottamisesta ja erilaisista haasteista liittyen lasten erityistarpei-siin. Olihan tuossa muutamia hengähdystaukoja, mutta tuntui raskaalta juosta päivä lasten perässä, joita ei heidän liikunnalliset rajoitteensa tuntunut ollenkaan hidastavan.

Sunnuntaipäivä sisälsikin enemmän yleisavustus-ta liittyen ruokailun, liikkumisen ja WC-käyntien avustamiseen. Päivä oli lyhyempi kuin eilinen, mutta liittokokouksen seuraaminen toi uutta näkökulmaa siihen, kuinka vammaiset saattavat vaikuttaa omiin asioihinsa CP-liiton toiminta-suunnitelman kautta. Päivä oli antoisa ja ruoka maittoi.

Toisten auttaminen tuntui tärkeältä, sellaiselta, joka jättää jäljen sekä autettavaan, että autta-jaankin. Joskus oli raskastakin ja siitä tein johto-päätöksen, että jokapäiväisen henkilökohtaisen avustajan kuorma ei aina ole kevyt, on myös paljon ylämäkiä.

Yhteistä avustajille oli palveleva asenne ja voi-mavaroja luova suhde asiakkaaseen ja itseensä. Arvostan teitä, jotka jaksatte tehdä näin tärkeää työtä. Siitä saa itselleen paljon iloa, kun antaa itsensä, terveen ruumiinsa, palvelemaan toista, joka on heikompi.

Atte Antila 29.10.2012 Jyväskylä


Vammaisten ihmisten tarpeet otettava huomioonsosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessaSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenteita ollaan uudistamassa. Samaan aikaan myös kuntarakenteet ovat muuttumassa. Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011 ja uutta sosiaalihuoltolakia ollaan valmistelemassa. Sosiaalihuoltolainsäädännön kokonaisuudistus sisältää myös erityislakien kuten vammaispalvelulain ja kehitysvammalain tarkastelun ja kehittämisen. Tavoitteena on yksi yhteinen laki vammaisten ihmisten palveluista ja tuista.

Nykyisin Suomen CP-liiton toimintapiiriin kuuluvien vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä palvelut toteutuvat hyvin eri tavoin eri puolilla maata. Terveydenhuollossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö vaihtelee ja vammaisten ihmisten mahdollisuus saada tarvittaessa erikoissairaanhoidon asiantuntemusta esimerkiksi kuntoutuksen suunnitteluun ja vammasta johtuvaan terveyden- ja sairaudenhoitoon vaihtelee suuresti maan eri osissa. Myös sosiaalipalvelujen, vammaispalvelujen ja omaishoidon tuen osalta vammaiset ihmiset ja heidän perheensä ovat hyvin eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on taata tasavertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemansa palvelut asuinpaikasta riippumatta. Tämä tavoite on kannatettava ja toteutuessaan vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta yhdenvertaisuutta lisäävä asia. Palvelujen turvaamisen on sanottu edellyttävän riittävää väestöpohjaa, talouden vakautta, henkilöstön riittävyyttä ja osaamista sekä kykyä rahoittaa palvelutuotannon vaatimaa infrastruktuuria.

Rakennemuutoksessa on nähty välttämättömäksi nykyistä suuremmat kunnat tai ainakin laajat yhteistoiminta-alueet sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen tuottamiseen. Vaarana on että sosiaali- ja terveyspalvelut etääntyvät suurkuntien keskuksiin tai alueiden erityisosaamiskeskuksiin ja päätöksenteko kauas vammaisen ihmisen ja hänen perheensä asuinympäristöstä. Tällöin palvelutarpeeseen vaikuttava elinympäristön ja –olojen tunteminen vähenee ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen palveluista päätettäessä heikkenee. Riittävän erityisasiantuntemuksen turvaaminen CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten ihmisten ja heidän perheidensä sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on tärkeää. Tämä edellyttää, että palvelut liikkuvat ihmisten luo, jotta palvelut ovat saavutettavia vammaisille ihmisille ja heidän perheilleen ja yksilölliset tarpeet sekä elinolot tulevat riittävästi otetuksi huomioon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on tärkeää, että sosiaalipalvelut eivät jää terveyspalvelujen jalkoihin. Vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä arjen kannalta riittävät ja tarpeen mukaiset sosiaalipalvelut ovat ensisijaisen tärkeitä. Hyvillä terveyspalveluilla ei ole merkitystä, jos vammainen henkilö ei saa avustajaa, kuljetuspalveluja jne, tai perhe jää ilman arjen apua vaikeavammaisen lapsen hoidossa ja kuntoutuksessa. Sosiaalihuoltolainsäädännön kokonaisuudistuksessa vammaisten ihmisten asemaa ei saa heikentää. Lainsäädännön uudistuksessa on otettava täysimääräisesti huomioon YK:n vammaisia henkilöitä koskeva yleissopimus, jonka ratifiointia valmistellaan.

Suomen CP-liitto ry:n liittokokous vaatii, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä uudistettaessa erityisosaaminen ja lähipalvelut turvataan. Sosiaali- ja terveyspalveluja järjestettäessä lähtökohtana on oltava vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet ja palvelut on oltava helposti saavutettavat. Palvelujen toteuttaminen laajoissa kunnissa tai yhteistoiminta-alueilla ei saa aiheuttaa vammaisille henkilöille lisäkustannuksia. Sosiaalipalveluja on kehitettävä rinnakkain yhtä vahvasti terveyspalvelujen kanssa. Erityislainsäädäntö on säilytettävä, jotta vammaisten henkilöiden yhdenvertainen asema yhteiskunnassa turvataan.

Suomen CP-liitto ry:n liittokokous Jyväskylässä 28.10.2012

42 CP-LEHTI 2012:6LAINSÄÄDÄNTÖ

Tuettu päätöksenteko – rajoittamista vai tukemista? Jukka Kumpuvuori, OTM

Tuettu päätöksenteko tarkoittaa sitä, että “henkilö, jolla henkilöönsä liittyvistä syistä ei ole valmiuksia täysin itsenäisesti päättää omista asioistaan, voisi tietyin tarkemmin säädetyin edellytyksin saada / olisi tietyin laissa tarkemmin säädettyjen edelly-tyksin oikeutettu saamaan tehtävään nimetyltä / osoitetulta henkilöltä / henkilöltä / verkostolta apua ja tukea itseään koskevista asioista päättämiseen” (Kumpuvuori 2010). Tuettu päätöksenteko siis soveltuu tilanteisiin, jossa henkilö tarvitsee apua ja/tai tukea päätöksentekoon. Käytännössä tuetun päätöksenteon tarpeessa ovat olleet muun muassa kehitysvammaiset henkilöt, mielenterveyskuntou-tujat ja vanhukset (Bach 2007).

Toimiessamme elämän erilaisissa tilanteissa teemme jatkuvasti päätöksiä, joilla on oikeudelli-sia seuraamuksia. Päätökset voivat koskea sinänsä oikeudellisesti ja taloudellisesti vähäarvoisempia asioita, kuten karkin ostoa, läheisten merkki-päivälahjojen ostoa, tai ruokailun järjestämistä. Näiden osalta on kuitenkin keskeistä, että yksilön elämänlaadun ja hyvinvoinnin kannalta päätösten merkitys voi olla juuri tämän vaikeavammaisen henkilön juuri siinä elämäntilanteessa hyvinkin suuri. Päätökset voivat olla toisaalta hyvinkin suuria ja koskea esimerkiksi asunnon ostoa tai myyntiä tai muuta asumiseen liittyvää järjestelyä. Vaikeavammaisten elämässä käy liian usein niin, että joku toinen tekee päätökset puolesta, sekä pie-nissä että isoissa asioissa. Tuettu päätöksenteko on järjestelmä, joka oikein toimiessaan ehkäisee näitä puolesta päättämisen tilanteita.

Miten tuettu päätöksenteko sitten käytännössä toimii? Kuten itse termikin kertoo, henkilön päätöksentekoa tuetaan. Hänelle tuodaan esiin käsillä olevan asian taustat ja asiaan liittyvien päätösvaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet. Pää-töksentekijälle annetaan tämän jälkeen riittävästi aikaa tehdä päätös ja tarvittaessa mahdollisuus kysyä lisää asian taustoista ja erilaisten päätös-vaihtoehtojen mahdollisista seurauksista. Pää-töksentekoa tukevan henkilön tai ryhmän tulisi pystyä toimimaan mahdollisimman neutraalisti,

siten että lopullinen päätös olisi sen henkilön, jonka päätöksentekoa on tuettu, eikä muiden.

Riippuen tuettua päätöksentekoa tukevan toimin-nan laajuudesta yksittäistapauksessa voi tietyissä tilanteissa olla perusteltua, että toimintaa harjoit-tava henkilö tai taho rekisteröidään ja kyseiseen asemaan liitetään tietynasteinen vahvempi oikeu-dellinen elementti.

Monimutkainen oikeudellinen ilmiöLähtökohta Suomen oikeusjärjestyksessä on, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Näin säädetty myös erityisesti YK:n vammais-sopimuksen 12 artiklassa, sanoma siitä, että myös vammaiset ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja että heille tulee turvata mahdollisuudet käyttää oikeuksiaan myös tosiasiassa. Kyseinen artikla sisältä kaksi asiaa; oikeuskelpoisuuden ja oikeustoimikelpoisuuden. Oikeuskelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilö ylipäätään tunnus-tetaan oikeudelliseksi toimijaksi; esimerkiksi hänelle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi tuo-mioistuimessa häntä tai muita koskevassa asiassa. Oikeustoimikelpoisuus sen sijaan tarkoittaa, että henkilöllä on mahdollisuus tehdä itseään sitovasti oikeustoimia ja tulla niiden perusteella velvoite-tuksi tai oikeutetuksi johonkin. Kuten vammais-sopimuksen 12 artiklassa on sovittu, vammaisilla henkilöillä on oikeus näihin molempiin.

Rajoittaa vai tukea?On kaksi vaihtoehtoa suhtautua siihen, miten vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta lain edessä toteutetaan.

Ensiksi, toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa. Toimintakelpoisuuden rajoittaminen on lähtö-kohtaisesti ristiriidassa vammaissopimuksen 12 artiklan kanssa; ko. artikla perustuu siihen lähtö-kohtaan, että vammaisten oikeustoimikelpoisuus on rajoittamaton. Oikeustoimikelpoisuutta voi-daan kuitenkin rajoittaa tietyin edellytyksin, jos

43CP-LEHTI 2012:6 LAINSÄÄDÄNTÖ

>>>

henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon sitä edellyttää. Tällöinkään rajoitus ei voi olla suhteeton, eikä se voi jatkua loputtomiin vaan tulee kestää vain niin kauan kuin on ehdottoman välttämätöntä rajoituksen tarkoituksen saavutta-miseksi. Se ei voi olla peruste rajoittamiselle, että tulevaisuudessa mahdollisesti ilmenevät vastuu-kysymysten selvittelyt olisivat todennäköisesti monimutkaisia. Henkilön oma vastuu on lähtö-kohta ja siitä säädetyt rajoitukset tulee perustella tarkasti ja hyväksytyillä perusteilla. Toiseksi, voidaan ryhtyä positiivisiin toimiin, joiden tarkoituksena on turvata sellaisen hen-kilön oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä, joka tarvitsee tukea päätöksenteossa. Tuettu päätöksenteko on kokonaisuus, jolla vahviste-taan henkilön päätöksentekokykyä. Kyse on tätä kautta myös yhdenvertaisuuden toteuttamisesta ja siten erittäin vahvasta oikeudellisesta velvol-lisuudesta valtiolle. Jos henkilöllä on esimerkiksi vammaisuudestaan johtuen vaikeuksia selviytyä arkipäivästään päätöksenteon osalta, on hänen tuekseen kehitettävä järjestelmiä, jotka tukeva hänen mahdollisuuksia toimia itse.

Kyse on siis valinnasta sen välillä, onko kaikilla ihmisillä oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä ja siten oikeustoimikelpoisuus vai eikö kaikilla ole oikeutta yhdenvertaisuuteen lain edessä. Tällaisen valinnan eteen joutuvat kaikki, jotka itse kokevat tarvitsevansa apua ja ne, jotka miettivät miten toimisivat läheisensä kanssa tukeakseen hänen elämäänsä parhaalla mahdollisella tavalla.

Edunvalvonta Oikeustoimikelpoisuuden rajoittamisesta ja edunvalvonnasta säädetään Suomessa holho-ustoimilaissa (laki holhoustoimesta 442/1999). Tämän lain perusteella ratkaistaan se, edustaako henkilö itseään ja millä ehdoilla. Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itsestään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuksi muulla tavoin. Erityisen tärkeää on huomata, että edunvalvojan

määrääminen ei sinänsä estä päämiestä itse vallit-semasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä. Edunvalvoja ikään kuin tulee edunvalvotun henkilön tueksi. Turhan ylei-nen on harhaluulo, että jos sinulla on edunvalvoja, et voi tehdä mitään oikeustoimia.

Edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämies-tään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt tai jollei toisin ole säädetty. Jos tuomioistuin on erikseen määrännyt, edunvalvojalla on oikeus edustaa päämiestään myös sellaisissa tämän henkilöä koskevissa asioissa, jonka merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään; näissä tapauksissa edun-valvojan edustusvalta on käytännössä rajaton. Kaikki riippuu kuitenkin siitä, minkä laajuisena edunvalvonta on määrätty. On oltava tarkkana myös siinä, että edunvalvoja ei ylitä toimivaltaan-sa. Edunvalvojan on kuultava päämiestään ennen, kuin tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asias-sa, jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta. Kuuleminen ei ole tarpeen, jos pää-mies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä.

Toimintakelpoisuuden rajoittaminenEdunvalvonta ei siis rajoita henkilön oikeustoi-mikelpoisuutta. Sen sijaan holhoustoimilain 3 luvun sääntely perusteella toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa. Kyse on siis tilanteesta, jolloin edunvalvojan määrääminen yksin ei turvaamaan edunvalvonnan alaisena olevan henkilön etua. Toimintakelpoisuutta voidaan näissä tilanteissa rajoittaa niin, että henkilö voi tehdä tiettyjä oikeus-toimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan vain yhdessä edunvalvojan kanssa, tai niin, että hänet julistetaan vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistaminen on säädetty erityisen viimesijaiseksi keinoksi; tämän vuoksi näitä tilanteita ja päätöksiä onkin suhteellisen vähän. Vajaavaltaisen oikeustoimikel-poisuus on erittäin rajattu; hänellä ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan, eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä. Henkilöäänkin koskevasta asiasta vajaavaltainen voi päättää vain, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Vajaavaltainen voi kuitenkin

44 CP-LEHTI 2012:6LAINSÄÄDÄNTÖ

tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä; tyyppi-esimerkkinä karkki- ja kahvirahan käyttö.

Tuettu päätöksenteko SuomessaNimenomaisesti tuettua päätöksentekoa koskevaa lainsäädäntöä ei ole Suomessa. Voidaan kuitenkin katsoa, että lainsäädännössämme on havainnoita-vissa tuettuun päätöksentekoon viittaavia element-tejä. Näitä elementtejä ovat esimerkiksi seuraavat.

Ensiksi, yllä kuvattu edunvalvontajärjestelmä on tietyllä tavalla yksi tuetun päätöksenteon muoto. Se kuitenkin tosiasiassa käytännössä rajoittaa henkilön oikeustoimikelpoisuutta, koska usein edunvalvoja on kaukainen virkaedunvalvoja, joka tekee helposti päätöksiä ilman, että hän kuulee päämiestään.

Toiseksi, edunvalvontavaltuutus on yksi mekanis-mi tukea päätöksentekoa. Edunvalvontavaltuutuk-sessa on kyse siitä, että henkilö tekee julkiseksi tahtonsa siitä, että hän ei itse kykene hoitamaan asioitaan (varsinainen hoitotestamentti) tai siitä, että henkilö määrää siitä, kenen haluaa päättävän omista asioistaan tuollaisessa tulevaisuuden tilan-teessa (jatkuva asianajovaltakirja).

Kolmanneksi, tukihenkilön rooli päätöksen-tukijana on varteenotettava vaihtoehto. Tuki-henkilötoimintaa järjestää pääasiassa kolmas sektori (Sivula 2010). Tukihenkilöt toimivatkin pääasiassa vapaaehtoispohjalta, joka vaikeuttaa tukihenkilöiden saatavuutta ja rajoittaa toteutuvan toiminnan lähinnä vapaa-ajalla tapahtuvaan tu-kihenkilönä toimimiseen. Tukihenkilöinstituutio näyttäisi tarjoavan hyvä alusta tuetun päätöksen-teon jatkokehittelyille.

Neljänneksi, henkilökohtaisen avun ja tuetun päätöksenteon välisiä yhteyksiä tulisi selvittää tarkemmin.

Viidenneksi, viranomaisilla on velvollisuus neu-voa hallinnon asiakasta; kattaen myös asiakkaan ohjaamisen oikean palvelun ja viranomaisen pii-riin. Tätä kutsutaan palveluohjaukseksi. Henkilöt, joiden päätöksentekokyky on rajoittunut, ovat eri-tyisesti tällaisen neuvontavelvollisuuden varassa.

Heidän tietonsa hallinnon toiminnasta suhteessa heidän oikeuksiensa toteutumiseen perustuvat pitkälti esimerkiksi sosiaalityöntekijän heille antaman käsityksen mukaan (ks. Sivula 2010).

Miten maailmalla?Iso-Britanniassa sellaisten henkilöiden tukeminen, joiden oikeustoimikelpoisuuden harjoittamisessa on vaikeuksia, perustuu vuonna 2007 voimaan-tulleeseen lakiin. Laki koskee käytännössä ainakin henkilöitä, joilla on dementia, mielenterveyskun-toutujia ja päävamman kärsineitä ihmisiä, joilla on vaikeuksia tehdä päätöksiä. Laki täsmentää kuka, miten ja milloin tekee päätökset ja tähän liittyvän prosessin. Laki kattaa niin pienet, kuin suuretkin päätökset. Laki perustuu viidelle pääperiaatteelle; lähtökohta on henkilön oma kyky tehdä päätöksiä omista asioistaan, kunnes toisin todistetaan; en-nen kuin henkilöä kohdellaan kykenemättömänä päättämään omista asioistaan, täytyy hänelle tar-jota kaikki mahdollinen apu; henkilöillä tulee olla oikeus tehdä myös tyhmiä päätöksiä; rajoitukset tulee tehdä tavalla, joka vähiten rajoittaa heidän oikeuksiaan. Laki sisältää testin, jolla henkilön ky-kyä tehdä tiettyjä päätöksiä arvioidaan. Testin idea on, että se ei leimaa ketään diagnoosin perusteella, vaan se perustuu tilannekohtaiseen arviointiin. Ar-viointi ei voi perustua pelkästään henkilön ikään, olemukseen, käytökseen tai muuhun vastaavaan. Laki sisältää myös tarkistuslistan, jota päätöksen-teon tukija voi hyödyntää, kun hän tukee päätök-sentekoa. Iso-Britanniassa on kehitetty järjestöjen taholta malleja tuetun päätöksenteon käytännön toteuttamiseen, mallit myötäilevät pitkälti lain sisältöä. Myös Iso-Britannian viranomaiset ovat julkaisseet tuetun päätöksenteon oppaita.

KanadaKanadassa ollaan tuetun päätöksenteon pio-neereja, kehittämistyö aloitettiin jo 1970-luvun puolivälissä. Uudet järjestelmät ovat “tuomiois-tuimen määräämään edunvalvojaan perustuvan vanhan mallin massiivinen uudelleenjärjestely”, jossa pyrittiin innokkaasti ja osin onnistuneesti sellaisten mallien kehittämiseen, jonka perus-tana oli löytää uusia keinoja tukea ihmisten omaan päätöksentekotarvetta ja –mahdollisuutta. (Gordon 2004). Oikeustoimikelpoisuutta tukeva

45CP-LEHTI 2012:6 LAINSÄÄDÄNTÖ

malli Kanadassa koostuu erilaisista elementeis-tä; tuetusta päätöksenteosta, hoitotestamentista, jatkuvasta asianajovaltakirjasta, edustussopimuk-sista, hoitosuostumuksen tuomioistuinarviosta, ja myös perinteisestä edunvalvojajärjestelmästä rajoitetussa muodossa. Kanadan eri mallien heikkoutena Gordon (2004) näkee, että asianmu-kaisissa menettelyllisissä oikeusturvatakeissa on puutteita. Esimerkiksi oikeuslaitos on nostanut esiin vakavia oikeusturvapuutteita (esimerkiksi se, että henkilöllä ei välttämättä ole mahdolli-suutta käyttää avustajaa kun päätetään tuetun päätöksenteon järjestelystä. Toiseksi, Kanadan malleja on kritisoitu siitä, että ne muistuttavat liian läheisesti lastensuojelulainsäädäntöä ja –käytäntöä. Kolmanneksi, on kiinnitetty huomiota siihen, että kun tuetussa päätöksenteossa ilmenee epäkohtia, niihin puuttuminen on vaikeaa. Neljän-neksi, on arvosteltu sitä, että tuetun päätöksenteon järjestelmä on pirstaleinen ja vaikea hahmottaa.

RuotsiRuotsissa on kehitetty 1990-luvulta alkaen Per-sonligt Ombud (PO) –järjestelmää, pääasiassa mielenterveyskuntoutujien piirissä. Järjestelmää voidaan pitää yhtenä tuetun päätöksenteon käy-tännön toteutuksena. PO on ammattilainen, joka työskentelee 100 %:sti mielenterveyskuntoutujan toimeksiannosta. PO ei ole liittoutunut mielen-terveyshuollon tai sosiaalitoimen kanssa, eikä myöskään mielenterveyskuntoutujan omaisten kanssa. PO tekee vain sen, mitä häntä pyydetään tekemään. Yhteistyön alku voi tästä syystä venyä pitkäksikin, koska PO:lla voi kestää kauan, ennen kuin hän oppii tulkitsemaan mielenterveyskun-toutujaa ja kääntäen, avun pyytäminen PO:lta voi olla alussa hankalaa mielenterveyskuntoutujalle.

PO työskentelee kotoaan käsin, mailitse, puheli-mitse ja tietenkin asiakkaansa kanssa. Asiakas-suhde etenee seuraavasti: 1. Yhteydenotto; 2. Kommunikointitavan kehittäminen; 3. Yhteis-työsuhteen vakiinnuttaminen; 4. Vuoropuhelun käynnistäminen; 5. Toimeksiantojen ja ohjei-denvastaanottaminen ja toteuttaminen. Vaiheissa eteneminen voi kestää kauankin. Ehtona kuiten-kin on, että vasta kaikkien edeltävien vaiheiden läpikäynnin jälkeen voidaan siirtyä varsinaiseen tuettuun päätöksentekoon.

Muiden maiden mallien vertailua ja oppia jatkotyöhön SuomessaTuetun päätöksenteon järjestelmien vertailevan tarkastelun pohjalta voidaan tehdä seuraavia huomioita.

Ensinnäkin, oikeustoimikelpoisuuden rajoitta-misesta ei ole luovuttu täydellisesti missään. Pisimmälle tässä on menty Latinalaisessa Ame-rikassa, jossa tosin perheiden asema tuetussa päätöksenteossa on liiankin vahva. Vaikka Kana-dan ja Iso-Britannian mallit edistävätkin tuettua päätöksentekoa, ne perustuvat yhä pitkälti siihen, että päätökset tehdään henkilön puolestaeikä henkilön kanssa.

Toiseksi, järjestelmät perustuvat moninaiseen lainsäädännön ja käytännön verkostoon. Tämä ei ole välttämättä huono asia, jos kokonaisuus voidaan hahmottaa ja siten hyödyntää tehokkaasti.

Kolmanneksi, säännönmukaisesti tuetun pää-töksenteon kehittämisessä järjestöjen rooli on keskeinen. Tämä ilmentää käytännössä esiin-tyvää tarvetta, johon järjestöt ovat pyrkineet voimavarojensa puitteissa vastaamaan. Tuetun päätöksenteon järjestäminen oikeudellisena velvollisuutena on kuitenkin peruste sille, että myös julkisen vallan tulisi ryhtyä toimeen jär-jestelmän kehittämiseksi, tietenkään unohtamatta vammaisoikeussopimuksen mukaisiavelvoitteita vammaisliikkeen osallistamisesta.

Kun tuettua päätöksentekoa kehitetään Suomessa, olisikin hyvä käydä perinpohjainen arvokeskus-telu siitä, millä ehdoilla oikeustoimikelpoisuutta rajoitetaan, mitkä ovat edunvalvonnan uudet tuulet, mitä tuetulla päätöksenteolla tarkoitetaan, ja ennen kaikkea, miten yksittäistä päätöksente-ossaan tukea tarvitsevaa henkilöä käytännössä parhaiten autetaan. Olisi ensisijaisen tärkeää, että järjestöjen kautta ne ihmiset, jotka tarvitsevat tuettua päätöksentekoa, olisivat mukana tämän asiakokonaisuuden kehittämisessä Suomessa. YK:n vammaissopimus tuo asian aivan uuteen valoon ja keskustelu pitää aloittaa nyt!

Lähdeluettelon saa kirjoittajalta, toimituksen huomautus

46 CP-LEHTI 2012:6YHDISTYSTOIMINTA

Kokoontuminen Syötesälissa

Leiritunnelmissa Pikkusyötteellä

Kasarilevyraadin tuloslaskentaa

Tänä vuonna Oulun seudun CP-yhdistyksen perinteinen syysleiri järjestettiin 12.–14.10.2012 Pikkusyötteellä. Tuttuun tapaan leirillä oli teema, jonka ympärille leiriohjelma rakentui. Tämän-vuotisen leirin teemana oli Back to the 80’s eli vietimme siis leirin kunnon kasaritunnelmissa. Me opiskelijat saavuimme Syötteelle jo aikai-sin aamulla, odottelemaan alkuillasta saapuvia leiriläisiä. Tunnelma oli odottava. Puoli kuuden aikaan iloisia, hymyileviä leiriläisiä alkoi saapua hotellille. Jokainen löysi oman avustajansa, ja pääsimme ripeää tahtia asettumaan taloksi. Vuo-rossa oli siis omien hotellihuoneiden etsintä, sekä tavaroiden purku

Kuvia ja musiikkiaMe Pohjola-opiston opiskelijat olimme suunnitel-leet mukavan tutustumisleikin leirin alkuun, en-simmäiselle yhteiselle illalle. Olimme etukäteen leikelleet paljon erilaisia kuvia lehdistä. Jokainen leiriläinen ja ohjaaja saivat valita esillä olevista kuvista sellaisen, jonka avulla heidän tuli esitellä itsensä meille kaikille muille. Saman teimme me ohjaajat Syönnin ohessa iltaohjelmana oli luvassa vielä levyraati, jossa kuuntelimme 80-luvun kultaisim-pia hittejä. Soittolistalla oli mm. Europen Final Countdown, joka saikin kuulijansa hurmioon. Leiriläiset äänestivät kappaleen puolesta, tai sitä

vastaan. Jokainen löysi oman lempilaulunsa. Lopuksi laskettiin pisteistä eniten ääniä saanut laulu.Levyraadin jälkeen olimmekin valmiita lähtemään rauhoittumaan. Kymmenen aikaan illalla olimme syöneet täyt-tävän iltapalan ja perjantain ohjelma alkoi olla lopuillaan. Jokainen leiriläinen pääsi oman avus-tajansa ohjauksessa nukkumaan, ja keräilemään voimia lauantain leiriohjelman täyteistä päivää varten. Kyllä se uni maistuikin.

47CP-LEHTI 2012:6 YHDISTYSTOIMINTA

Ulkona rastiradan merkeissä

Tunnelmia kasaridiscossa

Tietovisailua ja rastitehtäviä

Lauantaiaamu pyörähti käyntiin maittavan aamupalan voimin. Aamutoimien jälkeen ko-koonnuimme saliin, jossa leiriläiset ohjaajineen arvottiin ryhmiin. Luvassa oli tietovisailua, tietenkin kasarikysymyksin. Leiriläiset saivat todella miettiä vastauksia kinkkisiin kysymyk-siin, kuten esimerkiksi siihen, mihin Suomessa avattiin ensimmäinen McDonald’s? Voittajajouk-kueen löydyttyä siirryimme syömään lounasta. Ruokailun ja vapaa-ajan jälkeen oli rastitehtä-vien vuoro. Siirryimme jo edellisessä visailussa arvottuihin joukkueisiin. Osa joukkueista jäi suorittamaan rastitehtäviä sisälle. Sisätiloissa rastitehtävinä oli kahvittelua, sekä erilaisten pui-den lehtien tunnistamistehtävä. Loput siirtyivät suorittamaan ulkona olevat rastit, joihin kuului mm. vesiastian tilavuuden arviointia ja tietovi-sakysymyksiä. Rastien vastaukset annettiin leirin ohjaajille tarkistettavaksi, ja leiriläiset saivat siirtyä muihin hommiin.

Kasarikamat niskaan ja menoksiIllalla saimme kaikki valmistautumisaikaa illan kasaridiskoa varten. Leiriläiset jäivät val-mistautumaan illan juhliin muiden ohjaajien kanssa, kun taas me opiskelijat saimme myös hieman omaa valmistautumisaikaa. Kaikki olivat hommanneet hienot kasarikamat mukaan: osa kirpputorilta, osa vanhempien vaatekaapista. Tytöt meikkasivat purukuminpunaisella poski-

punalla poskensa, ja sipaisivat silmiin sähkön-sinistä. Me myös kreppasimme hiuksemme. Kun olimme saaneet kamppeet niskaan, lähdimme juhlasaliin harjoittelemaan illan yllätysnumeroa. Leiriläiset eivät olisi malttaneet odottaa saliin pääsyä.Kun salin ovet vihdoin aukaistiin, oli iloa ilmassa. Leiriläiset olivat hienosti eläytyneet tee-maan, ja jokaiselta löytyi päältään jotain kasaria. Ilman sen pidempiä puheita me aloitimme yllä-tysnumeromme, eli rivitanssin. Tanssimme kaksi erilaista rivitanssia, ja saimmekin raikuvat aplodit. Disko jatkui tanssin merkeissä. DJ soitti kahdek-sankymmentä luvun parhaimpia diskobiisejä, ja me jorasimme tanssilattialla koko porukka.

48 CP-LEHTI 2012:6YHDISTYSTOIMINTA

Boccia testasi kantin kestävyyttä

Oulussa järjestettiin perjantaina 12.10. boccia-turnaus teemalla “Hyvä huominen rakennetaan yhteistyöllä.” Alueen neurologisista järjestöistä Epilepsialiiton ja Parkinson-liiton kantti kesti kutsua oululaisia kuntavaaliehdokkaita boccian haasteotteluun Urheilutalolle.

Haastekutsuun vastasi 18 kuntavaaliehdokasta, jotka tulivat Urheilutalolle. Ennen peliä ehdok-kaat saivat pikabriifauksen siitä, mitä on boccia ja miten sitä pelataan. Pelaamalla oululaisia bocciajoukkueita vastaan ehdokkaat saivat tietoa itse pelistä myös neurologisista vammoista ja pitkäaikaissairauksista.

Loppusarjan kuntavaaliehdokkaat pelasivat keskenään.Sarjan joukkueet oli tehty arpomalla, joten voittajia löytyi jokaisesta puolueesta. Pal-kintojaon ja tarjoilun lomassa keskusteltiin alueen kuulumisista ja vammaisjärjestöjen keskeisistä asioista.

Teksti ja kuvat: Lauri Issakainen

Kun kaikki alkoivat olla diskomeiningissä muka-na, avautui yhdeksän aikaan karaokebaarikin. In-nokkaimmat leiriläiset tilasivat kylmät huurteiset ja rohkeni useampi laulamaankin. Illan vietimme mukavasti yhdessä oleskellen. Diskohumun hiipuessa suuntasimme yhdessä il-tapalalle, ja siitä iltatoimiin. Toiminnan täyteinen päivä vaati veronsa, ja väsymys alkoi painaa. Puo-leenyöhön mennessä olimme kaikki unten mailla.

Haikean onnellinen lähtöpäiväSunnuntaiaamuun heräsimme levänneinä. Runsas aamupala nautittiin rauhassa, yhdessä oleskellen. Aamiaisen jälkeen siirryimme koko porukalla juhlasaliin laulamaan yhteislauluja. Tunnelma oli rauhaisa ja iloinen. Yhteisen laulutuokion jälkeen me opiskelijat lähdim-me salista, ja leiriläiset jäivät ohjaajineen keskuste-lemaan leiristä, sekä antamaan palautetta. Me ker-kesimme mennä pakkailemaan omia tavaroitamme. Viimeiseksi, kokoonnuimme yhdessä saliin, ja kuulimme rastitehtävän ja tietovisan voittaja-joukkueen. Heidät palkittiin. Samoin kaikille leiriläisille jaettiin todistus osallistumisesta, ja annettiin aplodit. Lounaan jälkeen lähdimme pakkaamaan tavarat, ja menimme aulaan odottelemaan takseja leiri-läisten kanssa. Haikeat olivat jäähyväiset, mutta ilomielin kaikki lähtivät kotiin rauhoittumaan. Tiedän että leirillä luotiin uusia ystävyyssuhteita, ja kaikki nauttivat uusiin ihmisiin tutustumisesta. Omalta osaltani haluan kiittää leirin järjestäjiä, ja ennen kaikkea ihania leiriläisiä, joiden kanssa saimme viettää mukavan viikonlopun.

Olen iloinen, että olen päässyt mukaan luomaan mieleenpainuvaa leirikokemusta.

Janina Juntunenopiskelija (Koulunkäynnin ja aamu- ja

iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto)

Pohjola-opistoKuvat: Elina Seppänen, Janina Juntunen

49CP-LEHTI 2012:6 YHDISTYSTOIMINTA

Liikunnan riemua SeinäjoellaSeinäjoen seudun CP-yhdistys ja Suomen CP-liitto järjestivät liikuntapäivän 15.9.2012, Eskoon upeissa puitteissa.

Päivän aikana oli mahdollisuus tutustua eri lajien kiemuroihin, sekä MotoMediin. Paikalla oli CP-liitosta liikuntasuunnittelija Tiia Kantanen ja aluesihteerimme Elina Seppänen.

Lajivalikoimaa oli laidasta laitaan. Osallistujat pääsivät kokeilemaan keilailua, MotoMediä, curlingia, sulkapalloa, sählyä, bocciaa, frispiitä, keihästä ja hernepussin/pallon heittoa. Myös koripallo, suuren suuri ilmalla täytetty kuutio ja muut erilaiset ja erikokoiset pallot olivat päivässä mukana pyörimässä meidän ilonamme ja palloilla teimme joko ryhmänä tai yksin erilaisia liikunta-kokeiluja.

Curling oli mielestäni kuitenkin suosituin laji kei-lailun ohessa. Päivässä oli osallistujia kaikkiaan lähes 30 ja kaikilla oli liikunnan riemua ja iloa päivässä mukana! Suunnittelimme päivän aikana jo uutta tapahtumaa ensi vuodeksi.

Toivottavasti saamme vastaavanlaisen tapahtu-man järjestettyä. Meillä oli niin mukavaa, että tämäntyyppisestä tapahtumasta voisi tulla vaikka perinne Harmi vaan, että emme voi mystisestä, tietotekniikasta johtuvasta syystä näyttää valoku-vin sitä liikunnan iloa, jota päivän aikana koimme.

Päivän päätteeksi oli mahdollisuus käydä saunas-sa ja uimassa sekä paistaa takkatulen loimussa makkaraa. Tästä onneksi saatiin taltioitua hieman valokuva-aineistoa.

Kiitoksia kaikille osallistujille jotka teitte päivästä onnistuneen!

****

Seinäjoen seudun CP-yhdistyksellä on oma Mo-tomed, jota jäsenistö voi lainata yhdistykseltä. Motomed on sähköinen harjoituslaite ala- ja yläraajojen treenaamiseen. Lisätietoja voi kysyä Tuula Koivusaarelta p. 0500-166 402.

Seinäjoella on myös erityisryhmälle tarkoitettu jalkapallojoukkue Tiikerit, joka harjoittelee ym-päri vuoden. Joukkuetta johtaa Roope Järvinen p. 050 326 3665.

Lisäksi yhdistyksessä toimii aktiivinen pyörätuo-litanssiryhmä, Tanssipyörät. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Lisätietoja pyörätuolitanssista voit kysyä Marjatta Koskiahteelta p. 050-529 3850.

Roope Järvinen Seinäjoen seudun CP-yhdistys

liikuntavastaava

Liikuttaako liikunta? Harrastatko tanssia, sauvakävelyä, käytkö kuntosalilla, pelaatko golfia, purjehditko? Tai harrastatko jotain aivan muuta liikuntalajia.

Kirjoita meille mikä liikuntamuoto saa sinut in-tohimoisesti liikkumaan niin, ettet malta jäädä paikallesi, vaan on pakko päästä liikkumaan.

Kirjoitus voi olla pitkä tai lyhyt, pääasia, että kirjoitat. Miksi aloit harrastaa liikuntaa säännöllisesti tai epäsäännöllisesti. Mikä lii-kunnassa on hauskinta, miksi liikuntaan jäit “koukkuun.” Oletko liikunnan suurkuluttaja

Odotamme kirjoituksia [email protected]

LIIKUNNALLISTA VUOTTA 2013Yksin tai yhdessä!

50 CP-LEHTI 2012:6PUHETUPAKESKUS

Hyvää joulua kaikille!

Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä

puuroo. Nyt sitä saa, nyt sitä saa, vatsansa täyteen

puuroo. Joulu on taas, joulu on taas, voi kuinka

meill' on hauskaa! Lapsilla on, lapsilla on,

aamusta iltaan hauskaa.

Rauhaisaa Uutta vuotta 2013! Toivottaa, Heli Honko-Pekkarinen, Puhetupakeskus

51CP-LEHTI 2012:6 LIIKUNTALEIRI

52 CP-LEHTI 2012:6TUETUT LOMAT

53CP-LEHTI 2012:6 TUETUT LOMAT

54 CP-LEHTI 2012:6TUETTU LOMA

Tuettu perheloma on pelkästään lomaa!Olin lomalla Yyterin Kylpylähotellissa Porissa. Rannalle on matkaa puoli kilometriä ja siellä aukeaa huikea näkymä: kuusi kilometriä hiekka-rantaa, meri, surffaajia ja liitovarjoilijoita.

Yyterin kylpylähotelli sijaitsee noin kahdek-santoista kilometrin päässä Porista. Yyterissä on kylpylä uima-altaineen ja saunoineen, ma-joitus viihtyisissä huoneissa, kuntosali, Hyvän Olon Keskus, satumaisen ihanaa ruokaa sekä kaikenlaista ohjelmaa kaikenikäisille.Kuten sa-nottu olin tuetulla perhelomalla perheeni kanssa. Tulopäivänä ohjelmassa oli vain päivällinen ja infotilaisuus, jossa johtaja Seppo Mäki-Ullakko kertoi kylpylähotellin käytännöt, hiukan lähipai-koista, kylpylän esteettömyydestä ja kylpylän aktiviteeteistä, jonka jälkeen Suomen CP-liiton aluesihteeri Elina esittäytyi ja antoi meille mate-riaalia liiton toimintaan liittyen. Tämän jälkeen koko lomaporukka esittäytyi kertomalla kuka on ja mistä päin Suomea on tullut Yyteriin lomai-lemaan. Lopuksi monet, kuten minä ja perheeni lähtivät kylpylään pulikoimaan. Minä enimmäk-seen sukeltelin altaissa.

Toisena päivänä kysyin Sulasen perheen äidin mielipidettä kylpylähotellin esteettömyydestä. Hän kertoi esteettömyyden olevan koko lailla hyvä. Pyörätuolia käyttäville henkilöille soveltu-via ohjelmanumeroita vain ei juuri ollut.

Pienille järjestettiin toisena päivänä aarteenetsin-tää, joka saavutti suuren suosion. Minä kirjoitin sillä välin juttuani ja kuuntelin lasten hihkumista, kun he löysivät aarteita. Aikuisille oli lasten aar-teenetsinnän aikana kuntosalin esittelyä. Illalla oli karaoke yökerhossa. Myös lapsia oli mukana laulamassa.

Kolmantena päivänä ohjelmassa oli askartelua luonnonmateriaaleilla. Esillä oli lehtiä, ruohon-korsia, simpukoita, käpyjä, paperia ja kartonkia, joista sai rakentaa oman taideteoksen. Taidete-osten aiheina näkyi mm. Angry Birds, luonto ja Yyteri. Itse tein lehdillä ja ruohonkorsilla koristellun värikkään nimikyltin. Lopuksi kaikki siivosivat jälkensä.

Iltapäivällä oli kaksi ohjelmanumeroa. Ensin oli golfpallon puttausta. Itse en putannut, koska en pidä golfista, mutta katselin kun siskoni ja isä-puoleni puttasivat. Äitikään ei putannut vaan otti valokuvia, kenties tätä juttua varten.

Toinen ohjelma oli koko perheen rantaolympialai-set. Siispä kaikki osallistujat lähtivät hiekkaran-nalle ohjaajan perässä. Rannalla jakaannuimme joukkueisiin, yleensä perheittäin. Ensimmäinen tehtävä oli rakentaa mahdollisimman hieno hiek-kalinna. Aikaa oli kaksikymmentä minuuttia. Lin-noista tuli upeita. Useissa linnoista oli vallihautoja ja torneja. Muissa tehtävissä mitattiin nopeutta ja tarkkuutta. Palkinnoksi oli karkkia.Illalla kävim-

55CP-LEHTI 2012:6 TUETTU LOMA

me tapamme mukaan uimassa allastiloissa, jonka jälkeen menimme huoneeseemme, jossa tapahtui pieni katastrofi, kun kynsien lakkauksessa erittäin “taitava” siskoni lakkasi kynteni.

Seuraavan päivän ensimmäinen ohjelma oli retki Pelle Hermannin leikkipuistoon. Varsinkin perheen pienimmille retki taisi olla päivän ko-hokohta. Puistossa oli keinuja, kiipeilytelineitä ja liukumäkiä, joissa pikkuväki sitten temmelsi kovaa vauhtia. Myös puiston maskotti Viksu Va-ris näyttäytyi. Minua itseäni kiinnostivat linnut ja vuohet, joita oli aitauksessa. Kotimatka sujui leppoisissa tunnelmissa.Myöhemmin iltapäivällä oli frisbeegolfia, joka oli hieman isommille tarkoi-tettu. Eri joukkueet kilpailivat keskenään neljällä eri reiällä. Se oli hauskaa ja oma joukkueemme pärjäsi hienosti. Olimme kakkosia. Tosin ei pidä vähätellä muiden joukkueiden saavutuksia. Kaik-ki pelasivat upeasti.

Viidennen päivän aamu alkoi aikuisten tai chi -harjoituksella. Lapsille ja nuorille oli aikuisten ohjelman aikana pallopelejä ulkona. Olin mukana seuraamassa ja valokuvaamassa tai chi‘ta ja osal-listuinkin muutamaan harjoitukseen. Hauskaa ja tarpeeksi hidasta, on mielipiteeni lajista. Muuten vietimme aikaa rannalla ja kylpylässä. llalla oli makkaran grillausta terassilla. Se oli mukavaa.

Seuraavana päivänä oli kotiinlähtö. Loma oli mielestäni oikein rentouttava. Parasta oli löytää

ystäviä ja jutella erilaisten ihmisten kanssa. Tie-tenkin oli mukavaa myös kirjoittaa tätä juttua ja valokuvata tätä varten. Suosittelen lämpimästi kaikille kiinnostuneille tällaista lomaa.

Tekst ja kuvat: Jenna Haanpää


Aleksi ihmettelee vellikelloa Serkkuplikan kera keinussa

Tuetun loman kuulumisia Härmästä

Hmm… taas on päivän posti noudettu laatikosta: ruokakaupan mainos, roskiin… jaa, vesilasku, se maksettavien mappiin tietokonepöydälle… huonekalukaupan mainos, roskiin… jaa-a, kirje Maaseudun Terveys – ja Lomahuollosta, roskiin – ei kun ei! Mikä kirje? Mistä? Mitä ihmettä…? Avataanpas…

Näin keskeytyi erään toukokuisen päivän postin-selailu meillä, Pelkkikankaan perheessä ja samalla hetkellä alkoi iloinen odottava ajanjakso: kirjeessä meidän perhe toivotettiin tervetulleeksi HC- perheille tarkoitetulle, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetulle lomalle Härmän kuntokes-kukseen heinäkuun 15.- 20. väliseksi ajaksi. Toki mukana oli myös omavastuun maksulasku, mutta sen maksoi riemuiten – tosin kuin muut laskut…

Laskun maksettuamme jäimme odottelemaan uutta kirjettä; nyt lähettäjänä olisi Härmän Kun-tokeskus ja sisältönä infoa lomaohjelmasta ja lisätietoja, ajo-ohjeita ja muita tietoja kohteesta. Paikkanahan Härmän Kuntokeskus oli meille jo tuttu; olimme samaisessa paikassa olleet CP-liiton vertaistukiviikonlopussa ja aina silloin tällöin ajelleet ohi / poikenneet kahvilla Pohjanmaalla sukuloidessamme. Mutta tuetulla lomalla emme olleet koskaan aiemmin olleet. Tämä tuettu loma oli tarkoitettu HC- perheille, joten odotimme

innokkaina myös mahdollisuutta jutella muiden samassa tilanteessa olevien lapsien ja perheen vanhempien kanssa.

KirjeKuntokeskuksesta saapui aikanaan ja sisältö-nä oli kattava infopaketti kylpylä/kuntokeskuksen palveluista ja Maaseudun Terveys- ja Loma-huollon muotoilema lomaohjelma: meillä olisi viikon aikana muutama luento, ohjattua liikuntaa, aikuisten ja lasten yhteisiä liikuntatuokioita jne. CP-liiton kurssiesitteessä 2012 tuettua lomatoi-mintaa kuvaillaan näin: “…Lomien tavoite on tukea perheiden yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa vanhemmuutta. Loma sisältää päivittäin liikuntaa ja terveyttä edistävää toimintaa sekä vuodenai-kaan sopivaa elämyksellistä toimintaa. Lomilla on täysihoito.” Ja ohjelman mukaan kaikkea lo-matoimintaan kuuluvaa olisi meille heinäkuussa siis luvassa! Joko saa pakata matkalaukut?

Perille Härmään saavuimme sunnuntaina iltapäi-vällä. “Aakeelle laakeelle pohojanmaalle” tulim-me jo muutamaa päivää aiemmin – yhdistimme onnistuneesti vierailun mummun & papan luona tuettuun lomaan. Sunnuntaina tutustuimme mm. kuntokeskuksen rakennukseen: mitä missäkin oli, mistä mentiinkään kylpylään ja missä oli mikro Aleksin iltapuuroa varten ja tietysti bongailimme ihmisjoukkoa, keitähän muita olisi samalla tue-


Aleksi menossa leikkipaikalle Ruokailemassa

tulla lomalla kuin me…? Tapasimme heti pian saavuttuamme jo muutaman perheen ja yllättäen saimme tietää Härmässä olevan toisenkin saman diagnoosin omaavan lapsen. Saisimme siis ver-tailtua MMC / HC lapsiperheen arkea niin päivä-koti – kouluikäisten kannalta kuin pohjois-etelä akselilla viikon aikana runsaasti. Viikon myötä selvisi että samansuuntainen diagnoosi oli myös kolmannella perheellä ja neljäskin perhe löytyi MMC ja tai HC -diagnoosin alle. Lopuista lomalle osallistuneista perheistä emme 100% varmuu-della voi kuitenkaan sanoa, kuka perheestä oli HC- diagnoosin omaava. Ja saattaahan olla, että lomalle hyväksyttiin myös muilla diagnooseilla olevia perheitä, sillä usein tietylle diagnoosiryh-män “korvamerkitylle” lomalle ei ole riittävästi hakijoita, joten Maaseudun Terveys- ja Loma-huollon kannalta oli aivan järkevää yhdistää eri diagnoosin omaavia perheitä yhdelle ja samalle tuetulle lomalle.

Maanantaiaamulla kokoonnuimme siis kaikki tu-etulle lomalle kutsun saaneet perheet yhteen ensi kertaa ja näimme ensikertaa koolla muut 7 perhet-tä, jotka osallistuisivat tälle tuetulle lomalle. Oli kiva nähdä joukossa myös vertaistukitapaamisista tuttuja ihmisiä! Oli kiva nähdä vielä maanantaina niitä tuntemattomia ihmisiä, joista viikon aikana tuli tuttuja!

Viikon ohjelma oli jaoteltu viiteen osa-alueeseen: oli ohjelmaa koko perheelle, alle 6-vuotialle lapsille, lapsille iältään 7-10 vuotta, nuorille ja

aikuisille. Tuumasimme aviomieheni Jounin kanssa, että mikäli haluaisimme osallistua jokai-seen paperille kirjoitettuun ohjelmaan, meidän pitäisi elää viikko tiukasti sekuntikellon mukaan, mutta… Lomalla otetaan rennosti – ainoat kel-lonlyömät, josta päätimme pitää kiinni olisivat ruokailuajat! Meidän perheessä kaikkiin ohjel-mamuotoihin osallistumista rajoitti myös perheen pienen miehen ikä ja sen myötä päiväunien tarve; Aleksi nukkui päiväunia juuri mm. maanantaisen satutuokion ja torstaisen kesäisen askarteluhetken aikana. Muutoin miettisimme osallistumistamme sen hetkisen fiiliksen mukaan.

Kuntokeskuksen kylpyläosastolla oli hiljattain tehty mittava remontti ja nyt kylpylän aalloissa ja “Sunny beachin” hiekoilla kelpasi köllötellä. Altaissa vesi roiskui ja pienten polskijoiden suosiossa taisi olla vesiliukumäki. Aleksi ihastui läpinäkyvään vesipylvääseen, jossa kuplat nousi-vat ylöspäin ja jonka yläpäästä aina silloin tällöin ryöppysi kunnon vesiaalto altaaseen. Pylvään pinnan läpi saattoi tarkkailla muita polskijoita “vähän niin kuin salaa” mutta kuplien seurailua Aleksi jaksoi tehdä pitkään. Porealtaissa oli mukava istuskella Aleksinkin mielestä joko äi-din tai isän sylissä. Ainut moite täytynee antaa kyllä siitä, ettei ihan matalaa lastenallasta ollut lainkaan. Lastenallaskin oli hieman liian syvä Aleksin kokoiselle pikku-uimarille, mutta ehkä ensi kesänä…

Härmän kuntokeskuksen lähiympäristössä oli monipuoliset liikkumismahdollisuudet; aivan


Anssin-Jussin areenan juoksurata Anne-Marie Hannonen ja Aleksi

nurkalta lähti pururata, jota pitkin saattoi juosta tai kävellä. Näköetäisyydellä oli golf-kenttä ja frisbee-golfiakin saattoi kuntokeskuksen pihoilla pelata. Polkupyöriä sai vastaanotosta lainaksi ja myös sauvakävelyyn tarkoitetut sauvat löytyivät. Viereisen Anssin Jussin Areenan kuntosalit ja yläkerran juoksuradat olivat lomalaisten käytet-tävissä.

Reilun 10 kilometrin päässä on myös lapsiper-heiden suosikkikesälomakohde: Powerparkin huvipuistoalue. Meistä lomalaisista varmasti useat perheet viettivät puolen päivää tai koko päivän siellä, erilaisissa vempeleissä ja kieput-timissä. Mekin ajelimme Powerparkkiin yhtenä iltana, mutta päätimme mennä tutustumaan itse huvipuistoon ja sen laitetarjontaan joskus toiste. Aleksi kun on vielä suhteellisen pienikokoinen ja ääniyliherkkä poika, niin mietimme onkohan hänenlaiselleen Powerparkissa tarjolla muuta kuin karuselli ja jätskikioski? No, se selvinnee aikanaan…

Härmän kuntokeskuksessa oli myös mahdollista verestää kädentaitojaan. Taitopajassa sai materi-aalimaksun hinnalla esimerkiksi painaa itselleen t-paidan tai askarrella rannekorun tahi korvakorut. Meidän perheen miehet saivat muistoiksi mukaan-sa äidin tekemät kassit. Reippaalle päiväkotilai-selle iloinen junakuvio-pussukka ja isälle “jussi” aiheinen eväskassi - koti-ikävää lievittämään.

Viikon aikana meille aikuisille tarkoitetuilla luennoilla oli esimerkiksi hyvä tarkastella kukin tahollaan omaa hektistä arkielämää ja muistella

niitä elämän käännekohtia, joita ilman emme tuol-la tuetulla lomalla olleet. Toisen luennon antina saimme kotiin viemisiksi vinkkejä, miten omaa hyvinvointia kannattaa ylläpitää ja hoitaa.

Liikuntapainotteinen ohjelma oli varmasti vähän isompien lasten mieleen. Pienemmille lapsille oli mm “vauhtivarpaat” ja “touhutöppöset” -nimik-keillä liikuntaa tarjolla ja nuoret pelasivat mm norsufutista ja mitä mahtoikaan pitää sisällään laatikko- askartelu, jota nuorilla oli ohjelmassa keskiviikkoiltapäivänä…? Liikuntaa sai ja pystyi harrastamaan viikon aikana monessa eri muodos-sa. Aivan pienimpiä lapsia kiehtoi Anssin Jussin Areenan ja kuntokeskuksen välissä ollut lasten leikkipaikka, jossa oli mm. kiipeilytelineitä, hiekkalaatikko, keinuja monenlaiseen makuun. Ihmettelimme monesti, missä kaikki oikein olivatkaan, mutta jos ei “meikäläisiä” eli meitä lomalaisia näkynyt syömässä tai kylpylässä, löysimme heidät nauttimasta auringosta raittiissa ulkoilmassa kentän reunalta.

Ruokaa kuntokeskuksessa oli tarjolla monipuoli-sesti. Aamiaisen loppumisen ja lounaan alkamisen välillä oli tunnin tauko ja jos lounaan jälkeen ei jaksanut heti nauttia päivällistä, saattoi iltapalaksi nauttia hieman myöhemmin pizzabuffet-pöydän antimia. Iloksemme Aleksin tarvitsema soseutettu ruoka saatiin keittiöstä helposti, riitti kun itse ruokaa ottaessani ohimennen huikkasin tarjoili-jalle soseutetun ruuan tarpeen, niin hetken päästä Aleksikin sai murua rinnan alle. Maittavaan ruo-kapöytään tottuikin viikon aikana liiankin hyvin, joten arkeen paluu ja tavallisten voileipien syönti


Taitopajassa tehdyt kassit Läksiäiskahveilla

iltapalana ei oikein ensimmäisinä iltoina houku-tellut… Eikö kukaan ole paistanut tänäänkään meillä pizzaa iltapalaksi?

Iloinen yllätys oli kauniiden kesäisten päivien ja auringonpaisteen lisäksi CP-liiton Peltosen Pet-ran tulo pariksi päivää meidän lomalaisten kes-kusteluseuraksi. Petran lisäksi meidän lomalaisten iloksi kuntokeskukseen tuli Kokkolasta Anne-Marie Hannonen seurueineen, joten muutamat ohjelmaan merkityt tapahtumat jäivät kokematta yksinkertaisesti siitä syystä, että mielenkiintoiset; pääosin iloiset, mutta ehkä joskus sävyltään myös vakavat keskustelut vievät mukanaan.

Kauhavalla asuvat Aleksin mummu ja pappa tuli-vat myös yhtenä iltapäivänä kylpylään. Jätimme Aleksin isovanhempien huomaan, jolloin saimme aviomiehen kanssa tärkeää kahdenkeskistä aikaa: osallistuimme luentoon, kävimme syömässä rauhassa kaksisteen ja onhan toki uima-altaissa ihanaa katsoa Aleksin kujeilua, mutta… Ihanaa on myös lekotella ja rentoutua porealtaassa ihan itse. Aleksin kummitäti perheineen vieraili myös yhtenä päivänä Härmässä, joten oli ihanaa nähdä myös muita pohojanmaan sukulaasia pitkästä aikaa mukavassa ympäristössä.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin siis koitti se perjantai, jolloin heitimme hyvästit muille perheille ja palasimme kotiin tai jatkoimme lo-mailua… -kuka mitä sitten ikinä tekikään. Pelk-kikankaan perhe jatkoi lomailua Itä-Suomessa pitkän viikonlopun verran ennen kotiinpaluuta.

Lähtökahvitilaisuudessa vaihdoimme parin per-heen kanssa yhteystietoja, jotta voimme jatkos-sakin vaihtaa kuulumisia keskenämme.

Tuettu loma vastasi hyvin niitä odotuksia, joita meillä oli saapuessamme kylpylään. Oli mukavaa olla perheenä tekemässä yhdessä kaikkea kivaa, vailla niitä arjen –välillä pitkästyttäviäkin- asioita; pyykinpesua ja ruuanlaittoa. Liikuntaa saimme viikon aikana harrastaa sen verran mitä halusim-me. Terveyttä varmasti edistää sekin, että melkein kaikille meille lomalaisille kasvoivat räpylät ja eväät viikon aikana –sen verran usein meidät nähtiin kylpylän aalloissa! Suomen kesäkin näytti kauneimman puolensa antaen meille lomalaisille kauniit säät. Kokemuksemme ensimmäisestä tuetusta lomasta oli siis erittäin positiivinen ja aiomme joskus tulevaisuudessa hakea uudestaan tuetulle lomalle. Joko tänään postissa tulisi ensi kesän lomaesitteet..?

Kokemuksia tuetusta lomasta kirjoitti ja kuvasi Ulla Pelkkikangas,

MMC-HC vammaisen Aleksin äitee Ulvilasta

60 CP-LEHTI 2012:6SOLUKU

61CP-LEHTI 2012:6 SOLUKU


63CP-LEHTI 2012:6 SOLUKU


65CP-LEHTI 2012:6 TYÖ & ELÄMÄ Kaisa Karvonen

Jaakko Seppälää valmistellaan videokuvauksiin

Reilu Rekrytointi tuo uusia menetelmiä työnhakuun

Teksti:Kirsi Tuovinen

Lihastautiliitto aloitti maaliskuussa 2012 Raha-automaattiyhdistyksen tuella kaksivuotisen Reilu Rekrytointi -asennetiedotusprojektin. Sen tavoitteena on videoin, äänittein ja kehittämis-kumppanuustyöpajoin muuttaa asenteita niin, että vammaiset ja pitkäaikaissairaat työnhakijat huomioitaisiin työnhaussa yksilöinä. Työnanta-jien halutaan näkevän hakijan osaaminen ja taidot vamman sijaan. Vammaisia ja pitkäaikaissairaita työnhakijoita taas kannustetaan näyttämään ky-kynsä työhakemukseen liitettävien internetissä olevien video- ja äänite-esittelyiden avulla. Pro-jektissa tuotetaan jokaisesta yhdeksästä mukana olevasta vammaisjärjestöstä yhden työnhakijan esittelyvideo. Lisäksi työnhakijoille tarjotaan mahdollisuus työnhakuäänitteen tekemiseen.

Jaakko Seppälän kokemuksia työnhakuvideon tekemisestäViime kesänä CP-lehdessä etsittiin rohkeaa esiin-tyjää Reilu Rekrytointi -hankkeen pilottivideoi-hin. Heinäkuun loppuun mennessä CP-liittoon saapui neljä hakemusta, joiden joukosta työnha-kuvideon tekemiseen valittiin filosofian maisteri Jaakko Seppälä.

Jaakko on valmistunut Helsingin yliopistosta 2009, pääaineena hänellä oli matematiikka. Työ-kokemusta Jaakolle on kertynyt WWW-ohjel-moijan ja COBOL-koodarin tehtävistä. Haaveena hänellä on viettää loppuelämä tiedemaailmassa matematiikan parissa. Jaakko haki työnhakuvide-oihin mukaan, koska hän halusi saada uuden tavan markkinoida omaa osaamistaan työnantajille. Hän myös ajatteli, että jos video epäonnistuu, niin eihän sitä ole pakko näyttää kenellekään.

Jaakko osallistui videon tekemiseen lokakuun alussa Turussa, jossa kuvauspaikaksi oli valittu Panimoravintola Koulu. Videon suunnittelu ja käsikirjoitus syntyi yhteistyössä ohjaajan ja Reilu Rekrytointi -tiimin kanssa. Videon kuvaaminen tuntui Jaakosta mukavalta. Tuotantoryhmässä mu-kana olleet ihmiset olivat ystävällisiä, ja Jaakko sai hyvin ohjeita siitä, mitä kussakin otoksessa piti tehdä. Haastavinta videon tekemisessä oli matemaattisen tehtävän esittäminen liitutaululla, koska tehtävä osoittautui ongelmalliseksi ja Jaak-ko joutui arvaamaan yhdessä kohdassa, menikö päättely oikein. Kotona hän hoksasi, että päättely oli kunnossa. Lisäksi kuvaustilanteessa käytössä ollut liitutaulu oli odotettua pienempi. Jos Jaak-

66 CP-LEHTI 2012:6TYÖ & ELÄMÄ Markus Maury

Merkonomiopiskelija Antton Puonti

ko olisi tiennyt tämän etukäteen, niin hän olisi valmistautunut esittämään lyhyemmän tehtävän.

Jaakko on kiinnostunut monipuolisesti matema-tiikkaan liittyvistä töistä. Hän haluaisi sellaisen työn, jossa olisi sopivasti haastetta ja mahdol-lisuus kehittää matemaattista osaamistaan läpi elämän. Myös jatko-opinnot yliopistossa kiin-nostavat Jaakkoa.

Työnhaussa Jaakko on miettinyt sitä, kannattaako liikuntavammasta mainita vai ei. Hänestä osaa-misen tulisi ratkaista valinta. Toisaalta työnantaja saattaa epäillä, ettei hakija ajattele tulevan työ-paikkansa etua parhaalla mahdollisella tavalla, jos tämä ei mainitse rekrytointitilanteessa työnantajan mahdollisuutta saada palkkatukea.

Antton Puonti pääsi tekemään työnhakuäänitteenNiille työnhakijoille, jotka eivät tulleet valituiksi videon tekemiseen, tarjottiin mahdollisuus työn-hakuäänitteen tekemiseen. Antton Puonti tarttui tähän tilaisuuteen, koska hän halusi ottaa työn-haussaan kaikki keinot käyttöön. Antton suorittaa Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa liiketalouden perustutkintoa ja suuntautuu opin-noissaan asiakaspalvelutehtäviin. Hän valmistuu ensi keväänä merkonomiksi.

Antton kävi tekemässä työnhakuäänitteen CP-liiton keskustoimistolla, koska sieltä löytyi tarkoi-tukseen sopiva mikrofoni. Äänitteen tekeminen ei jännittänyt Anttonia etukäteen, sillä hänellä oli ai-kaisempaa kokemusta esiintymistilanteista oman bändinsä kanssa. Lisäksi hankkeen työntekijöiltä saatu aihelista auttoi miettimään, mitä äänitteessä kannattaa kertoa. Jo muutaman harjoituskierrok-sen jälkeen Antton sai äänitteensä valmiiksi.

Antton kokee valmistumisen jälkeisen työllis-tymisen haastavaksi, koska opintoihin liittyvien työssäoppimispaikkojen löytäminen on vienyt aikaa. Paikkojen saaminen on vaatinut useita pu-helinsoittoja, haastatteluja ja käyntejä työpaikoil-la. Anttonin mielestä vammaisuus on ollut yksi syy, joka on vaikeuttanut työssäoppimispaikan löytämistä. Opintojen viimeiselle työssäoppimis-jaksolle Antton on jo onnistunut löytämään paikan

omasta lähikaupastaan. Hän näkee työssäoppimi-sen yhtenä mahdollisuutena työllistymiseen mutta on myös kiinnostunut työnhakuäänitteen myötä tulevista yhteydenotoista.

Tutustu Jaakon, Anttonin ja muiden osallistujien työhakemuksiinTyönhakuvideot ja -äänitteet ovat tammikuusta 2013 alkaen nähtävissä internetissä hankkeen tulevilla verkkosivuilla, joiden osoite ilmoitetaan myöhemmin. Niiden avulla tuodaan esille vam-maisten ja pitkäaikaissairaiden osaamista sekä näytetään, miten internet tai sosiaalinen media voi auttaa työnhaussa. Työnhakijat saavat videot ja äänitteet itselleen, jolloin ne on mahdollista liittää mukaan sähköiseen työhakemukseen.

Hankkeen etenemistä ja uutisointia ajankohtaisis-ta asioista voi seurata osoitteessa http://reilurek-rytointi.blogspot.fi/.

67CP-LEHTI 2012:6 TYÖ & ELÄMÄ

Työharjoittelu – portti työelämäänTyöharjoittelu – portti työelämään on Suomen CP-liiton toteuttama projekti, jonka toimintavuo-det ovat 2012–2014. Projektia rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Sen tavoitteena on– lisätä vammaisten opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia työssäoppimiseen, työkoke-muksen saamiseen ja valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen– luoda uusia, innovatiivisia työssäoppimisen toimintamalleja, jotka vastaavat CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten opiskelijoiden työssä-oppimisen tarpeisiin toisen asteen ammatillisissa opinnoissa– käynnistää valtakunnallista työssäoppimispaik-kojen välitystoimintaa

Odotamme opiskelijoilta yhteydenottoja!

Opiskeletko merkonomiksi, datanomiksi, lähihoi-tajaksi, maalariksi, puutarhuriksi… tai suoritatko jotain muuta ammatillista perustutkintoa toisella asteella? Tai oletko jo valmistunut ammattiin?

Haluamme tavoittaa projektissa CP-liiton kohde-ryhmään kuuluvia opiskelijoita, jotka opiskelevat toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Voit kertoa meille, millä alalla ja missä oppilaitok-sessa opiskelet. Meitä kiinnostaa myös, millaisia kokemuksia sinulla on työssäoppimisesta. Voit vinkata meitä työssäoppimispaikoista, joita voisit suositella muillekin opiskelijoille.

Järjestämme projektissa ensi vuoden aikana opiskelijoille tapaamisia ja työelämätaitojen koulutusta. Millaisia toiveita sinulla herää näihin liittyen? Kahdesta ensimmäisestä tapaamisesta löydät tietoa jo tästä lehdestä.

Jo ammattiin valmistuneilta toivomme kerto-muksia siitä, oliko työssäoppiminen porttisi työ-elämään. Löysitkö työssäoppimisjakson kautta työpaikan? Miten se tapahtui? Tarinasi voidaan julkaista projektin verkkosivuilla. Voit myös tulla kertomaan polustasi työelämään tapaamisissa, joi-ta järjestämme opiskelijoille ensi vuoden aikana.

Lisätietoja projektista löydät osoitteesta: www.ty-ossaoppimispaikat.fi. Verkkosivuilta löytyy loma-ke, jonka kautta voit liittyä projektin verkostoon ja saada sähköpostiisi ajankohtaista tietoa hankkeen etenemisestä. Löydät meidät myös Facebookissa: www.facebook.com/tyossaoppimispaikat.fi

Työnantaja, tarjoa opiskelijalle työssäoppimispaikkaa!

Projektissa kootaan työssäoppimispaikkojen rekisteriä niistä työpaikoista, jotka ovat valmiita tarjoamaan työssäoppimismahdollisuuksia vam-maisille opiskelijoille. Työnantajat voivat ilmoittaa työssäoppimispaikoista projektin verkkosivujen kautta osoitteessa www.tyossaoppimispaikat.fi tai ottaa yhteyttä projektin työntekijöihin. Työssäoppi-mispaikkoja toivotaan löytyvän eri aloilta ympäri Suomea. Projektissa tarjotaan työnantajille tietoa ja koulutusta työssäoppimiseen, vammaisuuteen ja esteettömään työympäristöön liittyvistä asioista.

Projektin alkukartoitus valmistuu pian

Seuraavassa CP-lehden numerossa kerromme pro-jektin alkukartoituksen tuloksista. Tavoitteenamme oli saada tietoa työssäoppimisen hyvistä käytän-nöistä ja kehittämiskohteista. Kesän ja syksyn aikana kartoituksen haastatteluihin osallistui viisi opiskelijaa, neljä ohjaaja/työvalmentajaa, kuusi opettajaa sekä kuusi työnantajan edustajaa. Lisäksi keräsimme kartoituksen aineistoa kyselyiden avul-la. Kiitokset kaikille haastatteluihin ja kyselyihin osallistuneille! Alkukartoituksen raportti löytyy projektin verkkosivuilta joulukuun aikana.

Kirsi Tuovinen

Lämmin kiitos yhteistyöstä opiskelijoille,oppilaitosten toimijoille, työnantajille ja

muille yhteistyökumppaneillevuoden 2012 aikana!

Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta toivottaen,Kirsi Tuovinen ja Eeva Pöyhönen

68 CP-LEHTI 2012:6

Työharjoittelu – portti työelämään ‐projektin merkeissä kutsumme koolle Suomen CP‐liiton kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita, jotka opiskelevat toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.

jutellaan työssäoppimisesta ja työllistymisestä

tule kuulemaan, mistä projektissa on kyse

suunnitellaan yhdessä toimintaa

Aika ja paikka: Järvenpäässä maanantaina 14.1.2013 klo 16 – 17.30 Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Einola‐asuntolan olohuone, 5 krs. Mannilantie 27 – 29 Ilmoittaudu viimeistään perjantaina 11.1. eeva.poyhonen@cp‐liitto.fi Helsingissä maanantaina 21.1.2013 klo 15 – 17 Keskuspuiston ammattiopisto, Kokous‐ ja koulutustila 1. krs. Tenholantie 10 Ilmoittaudu viimeistään perjantaina 19.1. eeva.poyhonen@cp‐liitto.fi

Lisätietoja saat Kirsiltä tai Eevalta:

Kirsi Tuovinen Eeva Pöyhönen Koordinaattori Projektityöntekijä GSM 045 7733 2051 GSM 045 7733 2622 kirsi.tuovinen@cp‐liitto.fi eeva.poyhonen@cp‐liitto.fi

Järjestäjä: Työharjoittelu – portti työelämään ‐projekti Projektin kotisivut: www.tyossaoppimispaikat.fi Facebook: Työharjoittelu‐portti työelämään‐projekti

TYÖ & ELÄMÄ

69CP-LEHTI 2012:6 VERTAISTUKI

VERTAISTUKI-matka voimaannuttavien asioiden äärelleCP-liiton syyspäivät oli 27.-28.10.2012 ja kokoon-nuimme yhdessä hydrokefalia ja MMC- vertaistuen merkeissä Jyväskylään kylpylähotelli Rantasipiin.

Minulle itselleni kerta oli ensimmäinen ja lähdin mukaan positiivisella ja iloisella mielellä. Meitä oli noin kolmekymmentä henkeä ja monen ikäistä, nuorin osanottaja muutaman kuukauden ikäinen. Tapaaminen aloitettiin esittelykierroksella, jossa kerrottiin itsestämme vähän muille ja jo tässä vai-heessa huomasin miten helppoa puhuminen kans-saihmisille oli. Avoin tunnelma taisi jopa vähän päästä yllättämään minut, joka olen itse oppinut tuntemaan itseni jonkun verran pidättyväisenä luonteena. Lämminhenkisessä ilmapiirissä tuntui mutkattomalta olla ja kokemus saada kuulua juuri tähän porukkaan oli erityisen antoisaa.

Kokoonnuimme yhteen tulopäivänä klo 9:30-16:00 pitäen välillä ruokatauot ja jaoimme kokemuksiam-me sekä kuulumisia. Samaan aikaan oli käynnissä CP-liiton syyspäivien luennot ja ihmisiä oli tullut sinne paljon. Tuttujakin siellä oli joukossa yllät-täen, mutta olipa mukava yllätys! Tapaamisten välissä syötiin lounasta ja oli kahvitaukoa. Majoi-tuimme huoneisiin iltapäivällä. Välimatkat niistä olivat aika pitkiä ihan joka paikkaan eikä paikkoja ollut minusta helppoa löytää. Mutta silti: kokemus yhteisestä jaettavasta ja ymmärryksestä oli jatku-vasti läsnä kuin enkelinä olkapäällä, suojelevasti ja ymmärtäen.

Yhdessä viihdyttiin vielä illallakin musiikkia kuunnellen tanssiravintolassa ja makoisia jääte-löannoksia maistellen. Nukkumaan mentiin kun lopulta maltettiin mennä, itse kävelystä väsähtänee-nä mutta niin hauskan ja antoisan päivän jälkeen. Aamulla tavattiin vielä yhteisen aamiaisen äärellä muutaman hengen porukalla, joka oli hotelliin yöksi jäänyt. Suurin osa porukasta lähti edellise-nä päivänä. Kokemuksena tämä hydrokefalia ja MMC-tapaaminen oli minusta mukaansatempaava ja haluan ehdottomasti kuulua joukkoon, johon niin ihanasti toivotettiin tervetulleeksi! Tämä on juuri sellainen asia mikä kannattelee vielä pitkälle

ja eteenpäin. Toinen toistamme tukien. Matka vertaistuen maailmaan tulee jatkumaan...

Johanna Mäkiniitty

Tietoa vertaistukitapaamisista ja vertaistukitoiminnasta:Vertaistukitapaamisia järjestetään tällä hetkellä seuraavilla paikkakunnilla: Lahti, Helsinki, Tam-pere, Kouvola, Joensuu ja Oulu. Syyspäivätapaa-misen jälkeen on päätetty aloittaa säännölliset tapaamiset myös Jyväskylän seudulla. Ensimmäi-nen tapaaminen tulee olemaan ensi vuoden tammi-helmikuussa. Vertaistukiviikonloppuja pyritään järjestämään rahoituksista riippuen ainakin kah-desti vuodessa ja perinteinen vertaistukiristeily on tavoitteena järjestää ensi vuonna vielä suuremmalle osallistujajoukolle joulukuisena lauantaipäivänä.

Vertaistukipuhelin päivystää edelleen seuraavasti:Vertaistukipuhelimessa voit keskustella henki-löiden kanssa joilla on omakohtaista kokemusta MMC:stä.

Miespuolinen henkilö jolla on MMC päivystää maanantaisin klo 18-20 numerossa 046-8858 491 ja naispuolisen henkilön tavoitat tiistaisin klo 18-20 numerossa 046-8827 264.

Lisäksi ottamalla yhteyttä suunnittelijaan voi saada yh-teyden vertaistukihenkilöihin ja -perheisiin. Suunnit-telija auttaa mielellään löytämään vertaistukea myös, jos kaipaa tietoa ja tukea liittyen johonkin erityiseen kysymykseen tai elämäntilanteeseen, esimerkiksi MMC- ja raskaus tai hydrokefalia ja matkustaminen. Facebookista löytyvät yksityisten henkilöiden perus-tamat keskusteluryhmät vertaistuki ja hydrokefalia.

Kiitos kuluneesta antoisasta vuodesta. Lämmintä joulunaikaa, rauhaa ja onnellisia hetkiä uudelle vuodelle toivottaa Petra Peltonen.

Tavataan ensi vuonna vertaistuen merkeissä!

70 CP-LEHTI 2012:6VERTAISTUKI

71CP-LEHTI 2012:6

Kevätneuvottelupäivät Hämeenlinnassa 23.-24.3.2013

Vuoden 2013 kevätneuvottelupäiviä vietetään Hämeenlinnassa maaliskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna 23.-24.3. Viikonloppuna juhliste-taan myös 40-vuotiasta Hämeenlinnan seudun CP-yhdistystä. Lauantain ohjelmisto koostuu ajankohtaisista asioista sekä yhdistystoimintaan liittyvistä keskusteluista ja koulutuksesta. Sun-nuntaina 24.3. pidetään sääntömääräinen liitto-kokous. Tarkempi ohjelma, lisätietoa ja ilmoittautumisoh-jeet tullaan julkaisemaan tammikuussa ilmesty-vässä jäsentiedotteessa. Päivistä tiedotetaan myös liiton kotisivuilla www.cp-liitto.fi Lisätietoja antaa myös aluesihteeri Jari Turku, [email protected], puh. 0400884372

Suomen CP-liitto ry

Malmin kauppatie 26

00700 Helsinki www.cp-liitto.fi

AJASSA

Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen perustajajäsen Sylvi Montonen (v. 1927–2012) menehtyi vai-keaan sairauteen 9.11.2012.

Virikkeen yhdistyksen perustamiselle antoi v 1963 Etelä-Saimaan keskussairaalan johtava lääkäri Olli Kauste ja tarmokas Sylvi Montonen ryhtyi toimeen sillä perheeseen oli syntynyt

In Memoriam

Sylvi Montonen

CP-vammainen Merja-tytär. Sylvi sai mukaan innostuneita CP-lasten vanhempia ja virallisesti yhdistys perustettiin v. 1964.

Sylvi Montonen toimi puheenjohtajana v. 1968– 1970 ja 1975–1979 ja useaan otteeseen varapu-heenjohtajana. Alkuun vuosina järjestettiin äiti/lapsi-leirejä, vanhempien keskustelupiiri ja as-kartelukerho. CP-vammaisten asiaa vietiin eteen-päin. Sylvi Montonen teki tarmokkaasti työtä CP-vammaisten hyväksi. Hänelle oli tärkeää, että lapset ja nuoret saavat koulutusta ja näin voisivat osallistua työelämään, itsenäiseen elämään ja yhteiskunnallisiin asioihin. Hän kannusti myös CP-vammaisia ottamaan vastuuta yhdistyksen toiminnasta.

Sylvi Montonen palkittiin äitienpäivänä CP-vam-maisten /omaishoitajana tehdystä työstä. Lisäksi yhdistys kutsui hänet kunniajäseneksi vuonna 2009. Sylvi Montoselle tärkeitä olivat luonto, vammaistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Sylvi Montonen jää yhdistysväen muistoihin lämminsydämisenä ja tarmokkaana ihmisenä.

Etelä-Saimaan CP-yhdistys ry

72 CP-LEHTI 2012:6AJASSA

Sirkka ja Eino Moijala, jonka 80-vuotispäivää vietettiin 29.12.1973

Moijala sai diasarjalahjoituksenOli torstai 1.marraskuuta 2012, kun lähdimme pie-nellä joukolla kohti Moijalaa, joka tämän lehden lukijoille on ainakin nimenä tullut varsin tutuksi.

Kurssisihteeri Anne Heiskasen autoon nousivat palvelupäällikkö Ilona Toljamo ja tiedottaja Sini Pälikkö. Matkalla Moijalaan pysähtyisimme Hämeenlinnan linja-autoasemalla. josta kyytiin tulisi sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Elina Perttula.

Kun pieni joukkomme oli koossa, suuntasi Anne autonsa nokan kohti Parolaa. Olimme matkalla kohti kihelmöivän mielenkiintoista päivää, sillä tänään (1.11.) vastaanottaisimme palan Moijalan historiaa diakuvina, jotka luovuttaisi arkistostaan neiti Marja Hyvärinen Hämeenlinnasta.

Alkusyksystä neiti Hyvärinen otti yhteyttä toiminnanjohtaja Tomi Kaasiseen ja kertoi haluavansa antaa Moijalasta kertovan diasarjan Suomen CP-liitolle.

Mutta palatkaamme luovutuspäivään. Iltapäi-vällä klo 13 Anne ja neiti Hyvärinen astuivat Moijalan ovesta sisään. Marja Hyvärinen oli käynyt viimeksi Moijalan pihapiirissä 1980-lu-vun loppupuolella. Silloin oli ollut kesä ja nyt oli loppusyksy, joten maisemat olivat hyvin erilaiset.

Kahvittelun lomassa saimme kuulla kuinka Mar-ja Hyvärinen oli joulun tienoolla 1939 tullut sisa-rensa kanssa Impilahdelta, Karjalasta evakkona

Moijalaan. Hän oli tuolloin 13-vuotias. Moijalassa asui myös muita evakkoperheitä. Marja Hyvärinen viipyi Moijalassa kevään 1940.

Elämä kuljetti eri puolilla Hämettä ja Suomea, mutta palattuaan Hämeenlinnaan hän otti yhteyttä Eino Moijalaan, josta hänellä oli hyvät muistot. Taloon oli tullut myös emäntä, Sirkka Moijala. Marja Hyvärisestä tuli perheen ystävä. Innokkaa-na kuvaajana hän tallensi kuviksi myös Moijalan pihapiiriä ja Sirkka ja Eino Moijalaa toimissaan.

Kahvin jälkeen aloimme katsella diakuvia, joista välittyi vanha maatilan henki. Pihalla oli upeita kukkapenkkejä väriloistossaan. Nurmikot olivat kuin tasaisia mattoja, jotka rajautuivat kukkapenk-keihin. Kuvien katselun lomassa neiti Hyvärinen kertoi muun muassa kuinka ennen rannassa oli terassi pöytineen ja tuoleineen. Yhtenä kesänä terassin paikalle oli rakennettu rantasauna.

Diasarjan lisäksi Marja Hyvärinen luovutti myös muutamia paperikuvia Eino ja Sirkka Moijalasta. Nyt saimme vihdoinkin kuvan pariskunnasta, joka on antanut testamenttilahjoituksellaan monia ikimuistoisia päiviä ja viikkoja sopeutumisvalmen-nuskursseilla, juhlapyhien vietossa ja muissa tapah-tumissa mukana olleille vammaisille henkilöille.

Kiitämme Marja Hyväristä historiallisesta, suulli-sesta Moijalaa koskevasta tiedosta sekä ottamastaan diasarjasta, jonka hän lahjoitti Suomen CP-liitolle.

Sini Pälikkö

CP-LEHTI 2012:6 73

Hyvää Joulua toivottaa Alajärvi + ymp.

www.ykkoset.fi

Hyvää Joulua toivottaa

Hyvää Joulua toivottaa Espoo + ymp.

Vihertaiturit Ky

Imu-Tec Oy AbTillinmäentie 1 C, Espoo

Puh. 09-550 700www.imu-tec.fi

KS-Moto Tmilakkatie 70, SiuntioPuh. 050-558 8867

Orimattila

Orimattilankaupunkiwww.orimattila.fi

Wurst Racing OySalmentie 104, 35800 Mänttä

SuomenLiikunta-Apteekki

Huhdantie 7 A, 16300 Orimattila

Nesco OyTeollisuustie 8, 16300 Orimattila

Puh. 03-468 7700

Teratili KyErkontie 15, 16300 Orimattila

Puh. 03-876 3400

Tiliekspertti M. Vink OyErkontie 20, 16300 Orimattila

Puh. 03-884 830www.tiliekspertti.fi

74 CP-LEHTI 2012:6

Hyvää Joulua toivottaa Alajärvi + ymp.

Kone- ja TrukkihuoltoKangastupa Oy

Lapuantie 45, 62900 AlajärviPuh. 045-110 9365

Käyttöauto AlajärviTeollisuustie 6, 62900 Alajärvi

Puh. 06-557 2202

Masa Metalli OyFräntiläntie 46, 63600 Töysä

Puh. 0400 565 645

Siukola &Sauna-aho Ky

Myllymäentie 110, 63100 KuortanePuh. 0400-766 911

Lehtimäen Sähkö OyPeräläntie 3, 63500 Lehtimäki

Puh. 0207 598 350

Fysio JärviseutuVIMPELI 06-565 1867

ALAJÄRVI 06-557 5950

ÄHTÄRIPuh. 04241051

MaarakennusTero Ala-Seppälä

Virtalantie 17, 63120 LeppälänkyläPuh. 0400 816 044

Artopine OyKorkenvarrentie 199,

62900 AlajärviPuh. 06-557 3106

SarvikkaanKonehuolto Ky

Ylämyllyntie 30, 63230 LentiläPuh. 040 774 9139

Kaarlo Finnilä Oywww.kaarlofinnilaoy.fi

Alajärven Lämpö Oywww.alajarvenlampo.fi

AutomaalaamoSami Mäkelä

Markkinatie 14, 63400 AlavusPuh. 0400 515 760

Hoiva- ja kotiapuSirpa Ky

Palomäentie 95, 63510 LehtimäkiPuh. 040 554 8386

Taksi- ja ryhmäkuljetusHannu Mäkelä

Vimpeli • Puh. 06-565 1019

Taksi Pekka KoskelaALAJÄRVI

Puh. 050 5900 3481+8 pyörätuoli+paarit

Vimpelin Voima

www.ahtari.fi

K. M. Rahti OyMöksyntie 787, 63800 Soini

Puh. 040 960 9282

Norelcom OyKinaporintie 1, 62900 Alajärvi

Puh. 0440 791 912

Leipomo-KahvilaKörkkö

Meijeritie 13, 63700 ÄhtäriPuh. 06-533 7325

Sydänpuu OyVimpelin

Sähkötyö KyPatruunantie 17, 62800 Vimpeli

Puh. 040 506 7897

Rakennus- jamaataloustarvkkeet

Rautia ja K-maatalousRisto Kangas OyHeimolankuja 9, 62200 Kauhava

AlajärvenApteekki

Keskustie 14, 62900 AlajärviPuh. 06-557 1084

KuortaneenApteekki

Keskustie 48, 63100 KuortanePuh. 06-542 1400

ma-pe 9-17, la 9-14www.kuortaneenapteekki.fi

Soinin kuntawww.soini.fi

VIMPELIN TEHDASKalkkitehtaantie 474,

62800 Vimpeliwww.nordkalk.com

Kuortaneen kuntawww.kuortane.fi

AutomaalamoLampi Oy

www.automaalauslampi.fi

VimpelinPuutyö

Tuomaantie 1,62800 Vimpeli

Puh. 040-520 9405

TaksipalveluJousmäki

SoiniPuh. 044-528 8141

Myös inva- japaarikuljetus

ALAJÄRVI

Paari / Inva-varustus

TAKSIJuha-Petri JokiahoALAJÄRVI / LEHTIMÄKI

Puh. 0400-184 195

Sepposentie 11,

63410 Rantatöysä

Puh. 020 781 9820

www.alavusikkunat.fiTöysän kunta

www.toysa.fi

Lappajärven kuntawww.lappajarvi.fi

MIILUKeskustie 43, 63100 Kuortane

Puh. 06-525 4223Avoinna: ark. 8-21, la 8-18

sunnuntaisin 12-18!

ALAVUS

TÖYSÄN

APTEEKKIAvoinna ark. 9-16.30

Puh. 06 526 1171

NESTEKuortaneSeinäjoentie 1063130 MäyryPuh. 020 755 8730

Multiantie 20, 63800 SoiniPuh. 06-521 2200

CP-LEHTI 2012:6 75

www.kronoby.fi/elverkAhjotie 16, 67800 KOKKOLA

Puh. 020 756 8790www.pikahitsaus.fi

Hyvää Joulua toivottaa Kokkola + ymp.

Larsmo FörsamlingMarieholmsvägen 23, Larsmo

Tfn. 06-7281 555

Dahl Citybus OyKARLEBY

Tel. 06-822 9024

Oy Geson AbPelostrandvägen 113, 68410 Nedervetil

Tfn. 06-864 8014www.geson.fi

Oy A. Häggblom AbYrittäjäntie 12, 67100 Kokkola

Puh. 0207 658 200

Kuljetus P. RahkonenHarjutie 1, 68390 Rahkonen

Puh. 0500-137 713

WIKAR Oy AbWikarintie 12, 68500 Kruunupyy

Puh. 06-8232 300www.kronos.fi

KiinteistönhoitoErkki Jämsä

Uutelantie 4, ToholampiPuh. 050 551 0156

Österbacka Trädgård ÖbHarivägen 21-22, Teerijärvi

Puh. 06-867 6422, 050-5259 267www.osterbacka.com

Oy Karleby Limetec AbIsokalliontie 4, Kokkola

Puh. 0207 475 000www.limetec.fi

Tyllis Oy AbNiittykatu 4, Kokkola

Puh. 06-8323 400www.tyllis.fi

Hoiva ja HuolenpitoPirjo-Liisa Puputti

Pitkänsillankatu 23, 2.krs, KokkolaPuh. 040-509 3808

Pyörä- ja UrheiluliikeMaunumäki

Kälviäntie 35, KälviäPuh. 06-8350 101

RatsastustalliSirpa Muhonen

Kälviä • Puh. 040-5034 8148http://personal.inet/yritys/muhosentalli/

NESTESykäräinenPuh. 06-862 3041

Kolppasen Betoni OyVeturitie 10, 69150 Eskola

Puh. 06-872 682, 06-672 629www.kolppasenbetoni.fi

Ab Karsolux OyKarsobackantie 5, 67600 Kokkola

Puh. 06-830 1600, 040-582 1856www.karsolux.fi

Kallentorin AptekkiApotek vid Kalles torg

Pitkänsillankatu 15-17/Långbrogatan 15-1767100 Kokkola/Karleby

Puh./tfn. 06-824 1712

Ab Riskas Snickeri OyLötvägen 2, 68500 Kronoby

Tfn. 06-8345 654

Lasso Capital AbFöretagarvägen 5-7, 67100 Karleby

Tfn. 06-8221 652

Maansiirto ja KuljetusPuumala Sauli

Puumalantie 148, 69600 KaustinenPuh. 0400-761 915

Kokkolan KeskusapteekkiPrismantie 1, 67700 Kokkola

Puh. 06-823 4300www.kokkolankeskusapteekki.fi

TilitoimistoSorvoja Ky

Viirretie 100, 68240 AlaviirrePuh. 06-876 544

SuomenBetonikorjaus Ky

Puh. 040-744 7489www.betonikorjaus.fi

Oy Kuljetus RV Line AbSokojantie 846, 67500 Kokkola

Puh. 0500-265 457

Oy HW-Company Ltdwww.hw-company.fi

MaanrakennusB. Dahlbacka Oywww.dahlbacka.com

Kokkotyö-säätiöYrittäjäntie 2,Vasarakuja 23,67100 Kokkola

Puh. 06-8240 000www.kokkotyo.fi

Talvitie 14, KokkolaPuh. 0207 790 066

www.sailioykkoset.fiKannuksen kaupunki

www.kannus.fi

KokkolanAutoilijat OyJänismaantie 17-19,

67800 KokkolaPuh. 06-8660 800

TaksipalveluPetri Salonen

KannusHyvää joulua toivoo

Petri ja SirpaPuh. 0400-901 785

040-5071 599

MaanrakennusHaaponiemi Oy

Karsobackantie 30 B,67600 Kokkola

Puh. 0400-665 576,0400-660 876

[email protected]

Yrittäjäntie 5-7,67100 KOKKOLAPuh. 06-831 3499

www.kalusteniemi.net

Korsholms ApotekMustasaaren Apteekki

Centrumvägen 2/Keskustie 265610 Korsholm/Mustasaari

Tfn./Puh. 06-322 2941

Kirkkotie 38, 68500 KruunupyyPuh. 06-8345 878, 0440-867 595

www.lh-sprinkler.fi

PohjoismaidenMonituote Oy

Vasarakuja 17, 67100 KokkolaPuh. 06-822 3359

LH-Sprinkler Oy

Kruunupyyn kuntaKronoby kommun

www.kronoby.fi

www.kokkolanenergia.fi

Hyvää Joulua toivottaa Mäntsälä

Cafe MammaSääksjärventie 995, 04630 Sääksjärvi

Mäntsälän Autokoulu OyKapinakuja 1, 04600 Mäntsälä

Puh. 0400-872 552

Sean-Trans OyLakeenkuja 3 A 3, 04600 Mäntsälä

Puh. 050 382 7572

Leipomo LähimmäinenKatinhännäntie 1, 04600 Mäntsälä

Mäntsälän Palvelutaksi KyAarnentie 8, 04600 Mäntsälä

Puh. 0400-346 730

Varattu

AK-Raudoitus OyIlmarintie 7,

04600 Mäntsälä

76 CP-LEHTI 2012:6

Hyvää Joulua toivottaa Valkeakoski + ymp.

Ryhmäkoti Raide Oywww.raide.fi

KauppatorinKotiherkku

Kauppatori 4, 37600 ValkeakoskiPuh. 03-585 0303

UrjalanOsuuspankki

RakennuspalveluTuimala

Vipusentie 8 B 11, 37600 ValkeakoskiPuh. 040-502 8077

TilitoimsitoKirsti Alakari Oy

Satamatie 37, 37800 ToijalaPuh. 03-549 4400

Huhtala KukkakauppaValtatie 18, 37800 Toijala

TT-Kuljetus OyRatsutilantie 18,

37630 ValkeakoskiPuh. 040-567 9875

Kuljetus Tarja VirtanenHämeenlinnantie 177,

37800 ToijalaPuh. 040-732 6202

Akaan Autotyö [email protected]

Sakmet OyTampereentie 1064,37910 KylmäkoskiPuh. 045-6717 328

MARIUrjala

SateenkaariPerinnetaito OyLumikintie 6, 37830 Viiala

Puh. 040 521 5898

Varattu

Hyvää Joulua toivottaa Mänttä + ymp.

KotipalveluHanna Rantanen

Rantapappilankuja 3, Virrat

JÄRVINENKaarikatu 1, 35700 Vilppula

Puh. 03-472 7500

Vuokra-Lahtinen OyHietarannantie 5, 35700 Vilppula

Puh. 03-471 7200

Arbex Wood OyJokirannantie 58,35400 Längelmäki

Hyvää Joulua!E. Kivelä

www.ekivela.fi

Kahvila-KonditoriaMarjaana

Keskustie 6, VirratPuh. 03-475 3160

TJM-Putkitekniikka OyKorpiniementie 3, 34710 Vaskivesi

Puh. 044-3523 853

ToimistotarvikevarastoVIRRAT

Puh. 040-833 7490

Kampaamo-ParturiHiuspiste

Kauppakatu 21, 35800 MänttäPuh. 03-474 2867

Kurun PienkonehuoltoKuru

Puh. 0400-737 151

Hyvää Joulua toivottaa Joensuu + ymp.

www.honkalampisaatio.fi

ThermoFisherSC IENT IF IC

Rahtikatu 2, 80100 JoensuuPuh. 013-610 270

Hyvää Joulua toivottaa Närpes, Kristinstad + ymp.

Taxi M. Träskvik64550 Rangsby

Tel. 369 226

Stenforest AbStenforsvägen 91, 64610 Övermark

Tel. 0400-863 838

NärpiönLeipätehdas Oy

Nybprovägen 8 A, 64201 NärpesTel. 06-347 4800

VillamonTelakoivu Oy

Kristiinantie 756, 64830 VillamoPuh. 040-708 1246

Best BokföringNärpesvägen 25,

64200 NärpesTel. 06-224 1665

Kristiinan kaupungin MerimuseoSalutorget 1, 64100 Kristiinankaupunki • Tel. 06-221 2859

Hus &Trädgårdsservice

EK Sofia AbNärpesvägen 9, 64200 NärpesTel. 040-511 4665, 040-542 2283

www.facebook.com/halpahalli

Hyvää Joulua toivottaa Kokkola

CP-LEHTI 2012:6 77

Hyvää Joulua toivottaa Joensuu + ymp.

Pohjois-KarjalanSystema Oy

Aspitie 2, 80100 JoensuuPuh. 013-248 9007

Parrutie 33, 80100 JoensuuPuh. 013-312 070

www.rakennusliikekurki.fi

Lasikumpu KyKarjalankatu 17,

83500 OutokumpuPuh. 013-564 370

APR-Rakennustyö OyKyykerinkatu 34,

83500 OutokumpuPuh. 0400-895 560

EV-Sähkö OyNiittytie 2 A, 82500 Kitee

Puh. 0400-380 703

JP-Suojapeite OyTolvasentie 8, 80100 Joensuu

Puh. 013-871 980

E. Hartikainen Oy

Tilausliikenne KaitsuPuh. 0500-374 935

MaanrakennusNiemeläinen Oy

Pitkämäentie 152, 80330 ReijolaPuh. 0500-654 278

PuustelliKaltimontie 5,80100 JoensuuPuh. 010 2777 309

KoskikadunSuutari Oy

Koskikatu 23, 80100 JoensuuPuh. 013-123 096

Brunon GrilliPuronsuunkatu 1 A,

80160 JoensuuPuh. 0400-107 102

Joen Diesel OyAspintie 15, 80100 Joensuu

Puh. 013-897 907

KontiolahdenHöyläämö Oy

Höyläämöntie 2, 80770 Kontiolahti asPuh. 013-731 260

Hierontapalvelukuntohoitaja Päivi MielonenKiisukatu 6, 83500 Outokumpu

Puh. 040-552 0383

Rösch OyPaljetie 2, 80100 Joensuu

Puh. 010 423 3960

KuljetusliikeKettunen Oy

Wahlforssinkatu 8, 80100 JoensuuPuh. 013-229 356

Sulokivi OyRuoppitie 4, 80100 Joensuu

Puh. 013-822 226

Pohjolan Rengas OyTulliportinkatu 52, 80130 Joensuu

Puh. 013-123 511

Jokihydro OyTeollisuuskatu 3, 80100 Joensuu

Puh. 013-221 381

Ravintola KotipirttiTalluksentie 26, 82600 Tohmajärvi

Puh. 013-222 636

FysioterapiapalveluLeila Sirviö

Kiisukatu 6, 83500 OutokumpuPuh. 050-587 5119

Palavaneri Pirinen OySalpakankaankatu 36,

80100 JoensuuPuh. 0500-775 957

Hyvää Joulua!

KarsikonKonditoriaherkut

Vipusentie 4, 80260 JoensuuPuh. 050-501 7166

Iivari Mononen Oy

KarsikonTalohuolto Oy

Latutie 3, 80230 Joensuu

Karjalan HeiliTorikatu 23 E, 80100 Joensuu

Puh. 010 230 8500

Jokirannan ratsastuskouluJokirannantie 30, 80710 Lehmo

Puh. 013-893 925www.ratsastuskoulu.info

HK Ruokatalo OyKuvernöörinkatu 27,83500 Outokumpu

Puh. 010 570 100

KatsastusKovalainen Oy

Telitie 1, 80100 JoensuuPuh. 013-223 800

Kesair OySärkvaarantie 4, 59800 Kesälahti

Puh. 010 684 6100

HammashoitolaUus´suu

Koskikatu 11 C, 80100 JoensuuPuh. 013-225 255

Pyörä- ja PienkonehuoltoJ. Murtonen

Pyhäseläntie 9, 82200 HammaslahtiPuh. 0400-226 460

Tapsan Pienkone jaPolkupyörähuolto

Mäntytie 22, 81100 KontiolahtiPuh. 050-4343 657

Sähkö-Saarniot OyTehtaankatu 31,

83500 OutokumpuPuh. 0500-377 493

Forever JoensuuKaislakatu 4 b, 80130 Joensuu

Puh. 050-3821 785

HuoltoasemaP. Sairanen Oy

Kuusjärventie 41, 83500 OutokumpuPuh. 013-222 389

Joensuun Laakeri OyKuurnankatu 29, 80130 Joensuu

KontiolahdenTilitoimisto Ky

Keskuskatu 21, 81100 KontiolahtiPuh. 013-731 683

Keski-KarjalanEläinkuljetus Oy

Luosojoentie 100, 82600 TohmajärviPuh. 0400-733 642

Joensuun Laivaus OySatamatie 4, 80220 Joensuu

Puh. 042 472 7200

MaansiirtoKarvinen Oy

Häyrynlahdentie 53 A, 83100 LiperiPuh. 0500-275 130

Enerke OyHietalantie 14, 80710 Joensuu

Puh. 013-266 3450

Pohjois-KarjalanSos. dem. piiri ry

Kauppakatu 32, 80100 JoensuuPuh. 0400-399 300

Martin LeipomoLatolankatu 6, 80160 Joensuu

Puh. 040-515 7822

KIRKKOKATUKirkkokatu 35, 80100 Joensuu

Puh. 0400-325 100

TEBOIL

Rääkkylän ApteekkiKinnulankuja 2, 82300 Rääkkylä

Puh. 013-311 106

Polvijärvenkuntawww.polvijarvi.fi

KONTIOLAHTIHuoltamotie 1081100 KontiolahtiPuh. 013-731 184TERVETULOA!

Kontiolahden ApteekkiKeskuskatu 24, 81100 Kontiolahti

Puh. 013-732 106

Lehmon SivuapteekkiRuottisenahonkatu 17,

80710 LehmoPuh. 013-892 773

RatsastustalliKummun Tila

Ristonkankaantie 36,83400 Viinijärvi

Puh. 050-300 0158

Kontiolahden kuntawww.kontiolahti.fi

AutoväriKeijo Hirvonen Oy

Maalarinpolku 10,80400 Ylämylly

Puh. 013-222 222

Pohjois-KarjalanSairaanhoito- ja

SosiaalipalvelujenKuntayhtymä

KIMMELItäranta 1, Joensuu, Puh. 020 1234 663

www.sokoshotels.fi

78 CP-LEHTI 2012:6

www.lahivakuutus.fi

Hyvää Joulua toivottaa Vaasa + ymp.

Oy Kontaktor AbMyllärinkatu 6 B, 65100 Vaasa

Puh. 06-3177 900

Fjärdens KaffestugaVasavägen 19, 66800 Oravais

Tel. 06-3850 366

KuljetusAlpi Kivimäki OyTalttatie 10, 65350 Vaasa

Puh. 040-741 3326

Solf Service YngveSnickars & Co Ky

Strandvägen 594, SolfTel. 06-344 0022

KiinteistöhuoltoKolmonen

Kustaa III:n polku 7 as. 15,65380 Vaasa • Puh. 050-386 6937

Rakennus Oy MTM-VaasaPitkäkatu 85, 65100 Vaasa

Puh. 06-320 5600www.mtm-rakennus.fi

Vaasan KuninkaanApteekki

Kuninkaantie 72-74, 65320 VaasaPuh. 06-316 8700

Palosaaren ApteekkiPalosaarentie 19, 65200 Vaasa

Puh. 06-317 3218

Vaasan Pyörä jaSuksihuolto

Hietasaarenkat 13 E, VaasaPuh. 06-317 9103

M. LaulajanAutokorjaamo Oy

Faaringintie 102, 66400 LaihiaPuh. 06-4770 277

Varattu

ELBUS OYKorsholmanpuistikko 22,

65100 VaasaPuh. 040-506 9055

Laihian Tilipalvelu KyVaasantie 522, Ruto

Puh. 06-476 1104

EM-Sellers OyJunkkarintie 9, 66400 Laihia

www.em-sellers.fi

Backlund BrödernaTransport

Keskisvägen 292, 66600 VöråTel. 0500-368 598, 0500-166 297

TAKSI

numerosta06-100411

24h

Sarin OptiikkaKauppatie 5, Laihia

Puh. 06-477 0012www.sarinoptiikka.fi

Auto & MuovifixKauppatie 16,

65610 MustasaariPuh. 041-467 4200

Pitkäkatu 60, 65100 VaasaPuh. 0207 430 330, fax 06-362 0260E-mail. [email protected]

Ratsutila KemppiEvertintie 33, 65450 Sulva

Carina: 040-500 4573

Oy Tecon Trans AbJohannavägen 5,65610 Korsholm

Puh. 0500-267 224Yliopistonranta 5, 3. krs,

65200 VaasaPuh. 06-319 4000www.wapice.com

Järn-Kulla AbRauta-Kulla Oy

Karlebyvägen 149,66800 Oravais

Puh. 06-357 5800www.alteams.com

Arkkitehtuuri- jarakennussuunnittelutsto

Polyplan OyRaastuvankatu 18 B, 65100 Vaasa

Puh. 050-527 6494

Finvacon OyKalastajankatu 14,

65100 VaasaPuh. 0440 889 720

www.teatteri.vaasa.fi

Vaasan Väri/Vasa FärgSepänkyläntie 17, Vaasa

Puh. 06-361 6300

www.vaasanautopaikka.fiMyllärinkatu 9, Vaasa • Puh. 06 312 5285

Korsholms kommunMustasaaren kuntaPuh. 06-327 7111www.korsholm.fi • www.mustasaari.fi

EnergiingenjörernaStagnäs & Nylund Ab

Maxmövägen 242 MaxmoTel. 06-345 1270www.esnab.com

V S

Hyvää Joulua!Moda Aukia

Rewell Center,65100 Vaasa

Puh. 06-319 2251

Invalidiliitto ryKäsityökatu 10-14, 65200 Vaasa

Puh. 06-319 5900www.hartman.fi

Jupiter-SäätiöMeijerinkatu 2-4, 65100 Vaasa • Puh. 06-325 4600

www.jupiter.fi

TAXISjöman Oy Ab

Vaasa - Mustasaari - MaalahtiPuh. 040-523 1221

CP-LEHTI 2012:6 79

Hyvää Joulua toivottaa Jyväskylä + ymp.

Hyvää Joulua toivottaa Vaasa + ymp.

Vasaratie 2 A, Hammarvägen 2 A, 65350 Vaasa/Vasawww.koulukuvat.com

Olemme työkalujen ja -koneiden erikoisliike. Meiltä löydät mm.metallintyöstökoneet, hitsausalan tuotteet, sähkö- ja käsityökalut.

Tutustu tarjontaamme verkkokaupassamme tai ota yhteyttä!

Tapionkatu 5, 65230 Vaasa • Puh. 020 785 0670

www.johanssontooling.fi

Vesiosuuskuntienhuoltopalvelut Oy

Suonenjoentie 130,44250 Äänekoivisto

Tmi KotipalveluEini Suvanto

41900 PetäjävesiPuh. 040-502 6570

Trailcon OyPoratie 2, 40320 Jyväskylä

Puh. 0207 936 560www.trailcon.fiTilitoimisto

KP-Liikepalvelut OyVasarakatu 27 B, 40320 Jyväskylä

Puh. 040-867 9134www.kp-liikepalvelut.com

Matkaputki KyVarikontie 89 C, 41660 Toivakka

Puh. 040-844 7906

Alteams OyPL 91, 40351 Jyväskylä

Puh. 0201 339 500

SR-Talotekniikka OyPilliniementie 15, 40270 Palokka

Puh. 0400-802 376www.sr-talotekniikka.fi

KuljetusliikeE. Taulu Oy

Taulukuja 10, 40270 PalokkaPuh. 014-378 1020

ArkkitehtitoimistoPekka Paavola

Puistokatu 3 A, 40100 JyväskyläPuh 014-612 900

www.arkpaavola.fi

KangaslammenKukka ja Lahja

HuhtakeskusNevakatu 1, 40340 Jyväskylä

Puh. 040-812 957

Laukaan ToimintaterapiaBrittilänranta 16, 41330 Vihtavuori

Puh. 050-545 7099www.laukaantoimintaterapia.fi

TL-Maint OyJYSKÄ

Jyväskylän Keilahalli OyPupuhuhdantie 4, Jyväskylä

Puh. 0207 600 990www.jyvaskylankeilahalli.fi

www.kespet.fi

TaksipalveluMittariauto OyJyväskylä

Tmi SuvituuliaVehniä

Puh. 050 382 2984www.suvituulia.net

Visita OyKivääritehtaankatu 8,

40100 JyväskyläPuh. 020 757 1010 • www.visita.fi

www.stresstech.fi

VRPRakennuspalvelu Oy

Vaajakoski

Maajukka OyPuikkarinkatu 2, Jyväskylä

Puh. 010 6177 100

Palokankaantie 7,40320 Jyväskylä

Puh. 014-283 800www.jklmattopesu.com

www.viherlandia.fi

JyväskylänVuokra-Asunnot Oy

Vapaudenkatu 48-50,40100 Jyväskylä

www.jva.fi

M-Levy OyYrittäjäntie 4,

40950 MuuramePuh. 014-4114 400

www.m-levy.fi

Ahjokeskus 40320 Jyväskylä (014) 677 075Huhtakeskus 40340 Jyväskylä (014) 282 894Polttolinja 1 40520 Jyväskylä (014) 641 300Kauppakuja 3 40270 Palokka (014) 378 2480

Hyvää Joulua! Jyvässeudun Taksiautot OyPuh. 050-411 3290

80 CP-LEHTI 2012:6

www.söderhagen.ax

www.vikingline.se/parklandiahotel

Hyvää Joulua toivottaa Åland + ymp.

Firma Ove SödermanBjörkbacka 17, Emkarby

Tel. 0457 072 2815

Eckerö Församling

HK Schakt & GrävLindstigen 3 B 7, Mariehamn

Tel. 045-7548 3500

God Jul!

Siv's TaxiEckerö

Tel. 0457 563 5422

Life MariehamnTorggatan 6 (Magazin)

22100 MariehamnTel. 018-17390

JerkersFastighetsservice

Föglövägen 102, 22710 FöglöTel. 0400 887 075 • www.jfs.ax

Alandia AqualineKarrbölevägen 147, 22150 Jomala

Tel. 0457 526 7338

Brändö Lax AbÅva

Tel. 0207 280 310

Alltvätten AbÅlandsvägen 35,

22100 MariehamnTel. 018-14730

Alandia Allting AbFlisö, 22710 Föglö

Tel. 018-50 435

Ekonomisk ByråFirma F. Lindqvist

Torggatan 4, MariehamnTel. 018-250 25

PingstkyrkanMARIEHAMN

Dungens FiskLemland

Tel. 0457 5267 038

Bröderna SandqvistsTraktorbolag

Hellesbysandsvägen 351,22240 Hammarland • Tel. 040 578 3413

LM Plåt AbÖdkarby • 040-532 5479

Ålands Senap22410 Godby

Tel. 018-41 287

Kökars TAXIKÖKAR

Tel. 0400-721 207

KlingbergsElektriska ab

Godbyvägen 11, 22100 Mariehamnwww.klingbergsel.ax

BjörklidensStugby & Café

Björkliden 1, HammarlandTel. 040-510 5782

Sarlings ByggBölsviksvägen 76,

22310 Pålsböle, ÅlandTel. 018-41 390, 045 7595 8341

Ålands Färgoch Tapet AbSkarpansvägen 28,

MariehamnTel. 018-17 644

www.fargtapet.ax

Mira Akitektstudio AbMariehamn

Tel. 0457 082 2960

www.nordea.fi

Eklunds Bygg AbÅlandsvägen 48,

22100 MariehamnTel. 045-7313 5844

Birka Skärgårdsbröd ÖbÅlands Svartbrödsbageri

Tosarbyvägen 5,22520 Kastelholm

Tel. 018-43 900

MariehamnsFörsamling

Östra Esplanadgatan 6,22100 Mariehamn

Tel. 018-5360En plats för dej

RosenbladsTrädgårdsbutik

Västra Utfarten, MariehamnTel. 018-233 66, fax 018-233 80

[email protected]

Alandia Tak AbPuh. 020 743 6200

www.icopal.fi

BMW-MB-Citroen HuoltoSOS Service

Uppgårdsvägen 12,Dalbo Mariehamn

Tel. 018-130 55

City LivsTorggatan 6, Mariehamn

Tel. 018-121 55

www.stallhagen.ax

Torggatan 13 AMariehamn

Tel. 018-14330

www.chips.fi

MARIEHAMN

TEBOILwww.teboil.fi

Ålandsvägen 46, 22100 MariehamnTel. 018-171 22www.mca.ax

www.vikingline.fi

Pietarsaari

Lassila & Tikanoja OyjPIETARSAARI - JAKOBSTADwww.lassila-tikanoja.fi

CP-LEHTI 2012:6 81

[email protected]. 050 589 2561

www.nesteoil.fi

Hyvää Joulua toivottaa Pietarsaari, Jakobstad + ymp.

Kronqvists SnickeriLevelävägen 207, 66900 Nykarleby

Tel. 050-5947 572

Tandklinik Bibi DentalStorgatan 14, 68600 Jakobstad

Tel. 06-723 0202

Pietarsaaren keilahalliJakobstad Bowlinghall

Pietarinpuistikko 6, 68620 PietarsaariPuh. 06-723 5440

RM-Wood KbSÅGADE HYLADE TRÄVAROR

Storvedesvägen 63, 66950 MunsalaTel. 040-551 2138

Kovjoki Element AbIndustrivägen 62, 66930 Kovjoki

Tel. 06-722 5192

Ehrström Johan

Södös EntrepenadSödön Urakointi

Frimensvägen 15, JakobstadTel. 06-723 1170

Oles Fast FoodKarviksgatan 2, Jakobstad

Tel. 06-788 8050

Rör & VärmecomfortRVC Rintamäki Ab Oy

Nabbskatavägen 27, LarsmoTel. 050-523 5943

Sundby Hembakeri KbEKO PRODUKTER

Sundbyvägen 233, SundbyTel. 06-729 2011

Snellman Oy AbKuusisaarentie 1, Pietarsaari

Puh. 06-7866 111

Kb Drive-in KyTeollisuustie 7 B,68660 PietarsaariTel. 06-723 1561

Elora Ab OyKarleborgsgatan 17, NykarlebyTel. 0500-369 358, 0500-263 033

Pietarsaaren AutohajottamoJakobstads Bilskrot

Spituvägen, JakobstadTel. 0500-669 671

NykarlebyFastighets Service KbForsby byvägen 22, 66900 Nykarleby

Tel. 0400-563 294, 050-552 4166

Maalaus ja Remontti-palvelu Ari ManninenUikkutie 4, 68630 Pietarsaari

Puh. 040-507 9885

Lindvalls Måleri KbPälsvägen 4, 66900 Nykarleby

Tel. 06-722 0165

V-Lift Oy AbBennäsvägen 175, Jakobstad

Tel. 0500-747 641

EsspartEssevägen 312, Esse

Tel. 06-766 2460

SvarvarsTrävaruhandel Oy Ab

Bangatan 39, NykarlebyTel. 06-788 9950www.svarvars.fi

Berras Cafe & ServiceMunsalavägen 49, 66950 Munsala

Tel. 06-764 1318

Jeppo Kraft Andelslag

BegravningbyroE. Johansson

Tel. 723 0390

Byggtjänst EngTel. 0400-241 319

FysioterapeutÅsa Slangar

Topeliusesplanaden 27, NykarlebyTel. 06-722 1440

LKI Käldman Oy AbÖjesvägen 74, Bennäs

Tel. 06-781 5400

FlinckJordbyggnad Ab OySkollbackavägen, 68830 Bäckby

Tel. 06-766 [email protected]

Flinck Kurt 0400-935 501Flinck Ole 0400-935 502

Oy Prevex AbMuoviteollisuus

NYKARLEBY – UUSIKAARLEPYYPuh. 06-781 8000www.prevex.com

Luodon kuntaLarsmo kommun

www.larsmo.fi

Lås FixTom EnlundLukko Fix

Euroopa 11, 68600 JakobstadTel. 050-586 2058

OutokumpuPohjantie 11,

68600 PietarsaariPuh. 06-786 5111

PurmoAndelsbank

Purmovägen 300, PurmoTel. 06-789 8820

Lillbyvägen 168, LillbyTel. 06-789 8800

www.hhnet.fi

Neste PermonkaarrePermonkaarre 127,

68600 PietarsaariPuh. 0500 366 849

I ApteekkiKauppiaankatu 16,68600 PietarsaariPuh. 06-789 9000

www.jakobstad.fi

Farmvägen 2, 68800 KållbyTel. 06-781 8300www.torpfrys.fi

Tekstiilialan tukkuliikeMRP-Trading Oy

Teollisuustie 17,68660 PietarsaariPuh. 06-723 4655

FolkhälsanRehab Center ÖstanlidFysioterapi, Ergoterapi,

Talterap

Tel. 0440 665 649www.fixafell.fi

Isokatu 8, 68600 PietarsaariPuh. 06-781 5300 www.katterno.fi

Oy Alholmens Kraft AbPB 250, 68601Jakobstad – Pietarsaariwww.alholmenskraft.com

Vaunumiehenkatu 4, 67700 KokkolaVagnkarlsgatan 4, 67700 KarlebyPermonkaarre 117, 68600 PietarsaariPermosvängen 117, Jakobstadwww.porho.fi

Frillmosvägen 2, 66900 NykarlebyTel. 06-781 7450

www.ostrocenter.fi

Storgatan 16, Isokatu • Jakobstad, PietarsaariTel./Puh. 06-7888 090

82 CP-LEHTI 2012:6

Hyvää Joulua toivottavat seuraavat yritykset

Tilitoimisto PolojärviYrjö Kokontie 2, 99300 Muonio

Puh. 0400-693951

KaukajärviosuuskuntaJuvankatu 10, 33710 Tampere

Puh. 010 424 2900

HelsinginToimistosiivous Oy

Kytösuontie 8 A 2, 00300 HelsinkiPuh. 0207 309 309

RannikkoseudunAsennus Oy

Akselintie 3, 20200 TurkuPuh. 040-503 0047

Tmi T. FlinkKuuselantie 111, 05400 Jokela

Puh. 0400-475 308

KonekorjaamoPasi Koskinen

Marjakankaantie 24, 37900 KylmäkoskiPuh. 050-518 4862

Saanio & RiekkolaLaulukuja 3, 00420 Helsinki

Puh. 09-530 6540www.dinolift.com

ErikoiskalusteAri Pellinen Oy

Jan Oils OyTauskonkatu 25, 33720 Tampere

Kuntotutka KyPirkankatu 3, 29200 Harjavalta

Puh. 02-674 2696

InsinööritoimistoArcus Oy

Linnankatu 16, 20100 TurkuPuh. 02-274 7050

MatinkylänHuolto Oy

Matinkatu 22, 02230 EspooPuh. 09-804 631

Tilitalja OyVuorikatu 35 A, 15100 Lahti

Puh. 0400-833 126

Valbruna Nordic OyLappersintie 675, 02590 Lappers

Puh. 0400-792 220

Arkkitehdit Jurvainenja Pesola Oy

Laivanvarustajankatu 2,00140 Helsinki

Aseman Eväsherkku KyMikkelin rautatieasema,

50100 MikkeliPuh. 050-545 3177

ArkkitehditMustonen Oy

Kalliolanrinne 4 A 10, 00510 HelsinkiPuh. 09-8253 1220

LaitilanKaupunki

Tili-KankareKehityksentie 6, 21800 Kyrö

Puh. 050-591 8439

Tilipalvelu Irja MalinErkontie 15 D, 16300 Orimattila

Puh. 03-777 2366

TurunVapaavarasto OyTuontikatu 7, 20200 Turku

Puh. 02-777 9999

SastamalanTeurastamo Oy

Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala

Tiliakka OyRinnetie 1 B 26, 42100 Jämsä

Veljekset Mäkitalo OyKirkonkyläntie 42,

32700 Huittinen

NaantalinSeurakunta

Automaatti AnssiKivisalmentie 1582,77700 RautalampiPuh. 0400-579 432

Lai-Teräs Mäkinen KyKirstantie 8, 66400 Laihia

Puh. 06-477 0868

Kristina Cruises OyKirkkokatu 16, 48100 Kotka

Puh. 05-211 44

Maalarimestarien OyNiittyläntie 4, 00620 Helsinki

Puh. 0207 861 020

Rajapesu OyVerkkotehtaankatu 17,

95420 TornioPuh. 016-445 008

Lehtimäen opistoPL 13, 63501 Lehtimäki

Puh. 06-522 0220

HyvinkäänFysioterapia Oy

Siltakatu 8-10, 05900 HyvinkääPuh. 019-469 369

Sukkamestarit OyKuukuja 2-4, 33420 Tampere

Puh. 03-347 5000

HammaslääkäriAiri Tanner

Oskelantie 5 A 6, 00320 HelsinkiPuh. 09-587 7536

TilitoimistoTorpan Tili Oy

Tiilenpolttajankuja 5, 01720 VantaaPuh. 010 309 4212

EkenäsSjuktransport Ab

Trollbergintie 11, 10650 TammisaariPuh. 044-358 3597

Pyhännän Vesi OyRoopintie 1, 92930 Pyhäntä

Puh. 08-812 3551

Halva Oy AbValimotie 27, 01510 Vantaa

Puh. 09-774 6200

Säätölaitehuolto OyPL 27, 00721 Helsinki

Puh. 09-350 5760

KalajoenOsuuspankki

Kalajoentie 36, 85100 KalajokiPuh. 010 254 3401

Oy Sultrade AbNiittyrinne 2 B, 02270 Espoo

Puh. 09-859 591

Direct Media 121 OyKumpulantie 3, 00520 Helsinki

Puh. 09-2727 020

Kuopion ev. lut.seurakuntayhtymä

Lumon OyKaitilankatu 11, 45130 Kouvola

Puh. 0207 403 200

UrheiluopistosäätiöNaprapath Elekrofysio

Kustaa Adolfinkatu 1,67100 Kokkola

Puh. 0400-618 898

Tornion OsuuspankkiHallituskatu 14, 95400 Tornio

Puh. 010 257 6801

PorvoonSeurakuntayhtymä

PL 140, 06101 PorvooPuh. 019-66 111

Pohjois-Karjalan Sairaan-hoito- ja sosiaalipalvelujen

kuntayhtymäVasabygdens

Lokalförsäkrings föreningKauppapuistikko 19-21,

65100 VaasaPuh. 06-320 8400

Närpiön vapaa-aikalautakunta

Kirkkotie 2, 64200 NärpiöPuh. 06-224 9111

FysioterapiSusanna Skogberg

Kuningattarenkatu 16 C, 07900 LoviisaPuh. 019-533 753

Kaislatie 2, 21200 RaisioPuh. 02 434 7000www.bioteekki.fi

Kaustisen apteekkiPalvelemme ma-pe 9-17, la 10-14

Halsuan apteekkima-pe 9-16.30

www.talokaivo.fi

Terästie 5, 04220 Kerava • Puh. 09-274 4840

Rantalainen &Rekola-Nieminen Oy

Postikatu 10 A,04400 JärvenpääPuh. 09-279 0730

www.rekola-nieminen.fi

Varattu

TAXIYngve Forsell

Lovisa-Isnäs1 + 6 pers.

Tel. 0400-476 544

Maijan Matkat OyPerniöntie 1969,

25500 PerniöPuh. 050-590 9510

NastoWelding Pipe Oy

www.nwp.fi

Hyvää Joulua toivottaa Loimaa + ymp.

LoimaanLiikennekoulu

Kauppalankatu 2, 32200 Loimaa

VälimäenPuutarha Oy

Ilmaristentie 258, 32210 Loimaa

LoimaanAuto ja Laakeri

Palininkatu 1, 32200 LoimaaPuh. 02-763 1944

www.kankareenpaalutus.fi

Loimaan KaukolämpöLinjakatu 1, 32200 Loimaa

Ari TaalikkaOhjastajankuja 4, 32200 Loimaa

LoimaanHautaustoimisto

Veli Reunanen KyHeimolinnankatu 16,

32200 LoimaaPuh. 02-762 2700

Varattu

SUOMEN CP-LIITTO RY:N JÄSENYHDISTYKSET

SUOMEN CP-LIITTO RY:N HALLITUS

PuheenjohtajaTekn.tri Jaakko PaateroRajakivenkatu 28 E20740 Turkup.k./faksi 02 2422 436050 60 925 [email protected]

I. varapuheenjohtajaAsiakkuuspäällikköAntero JurvanenPurjehtijantie 2 D 390560 Oulu040 486 [email protected]

II. varapuheenjohtajaGraafinen suunnittelijaPaula AhtiJaakonraitti 833720 Tampere045 126 [email protected]

VARSINAISET JÄSENET

Hammaslääkäri, ekonomi Pirkko EckPoulsen-VesterinenHuovinkuja 7 E, 65320 Vaasap. 0400 866 372, p.t. 06 317 [email protected]

Kuvataiteilija Susanna HolmistoKaartokatu 1-3 A 11, 96100 Rovaniemip. 0400 698 552

TtT, kehittämisylihoitaja Marita KoivunenSauniopiha 4, 28660 Porip. 044 707 [email protected]

KM Jari RummukainenMerimiehenkatu 28 B 26, 80100 Joensuup. 050 347 [email protected]

Merkonomi Tuula Koivula Nikkarinkuja 2 A 12, 02650 Espoop. 040 716 [email protected]

YTM Markku VäätäinenHuhtasuonkatu 36 E, 40320 Jyväskyläp.k. 040 419 0815,[email protected]@jkl.fi

VARAJÄSENET

HUK, opettaja Olavi HärkönenKasarmikatu 31 as. 1, 53900 Lappeenranta0400 512 [email protected]

Pyörätuolitanssija Raisa HerpiöKingelininkatu 4 B 43, 20700 Turkup.k. 02 233 0754, 050 557 [email protected]

Asko VirtanenSimpukkatie 13, 28200 Porip. 040 7381 093

Lehtori Eeva-Kaarina JärvinenKatiskakuja 3, 90550 Oulup. 050 9107 903 [email protected]

Kielenkääntäjä Vilja Pitkä[email protected]

Yliopettaja Jari HautamäkiLuoteistuulentie 6, 40530 Jyväskyläp. 040 540 [email protected]

ETELÄ-KYMENLAAKSON CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaAnita FredrikssonTurvalantie 54 E, 48760 Kyminlinnap.k 05-265 584, 050535 0568, SihteeriTuula KosonenKaskimäentie 36, 48310 Kotkap. 050 545 [email protected]

ETELÄ-SAIMAAN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtaja Lea HärkönenTasalantie 34, 54100 Joutseno p. 045-208 [email protected]äivi MielikäinenSnellmanninkatu 29 A 5, 53100 Lappeenrantap. 040 741 [email protected]

ETELÄ-SAVON CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaVirpi [email protected] KammonenViinamäentie 15, 50350 Norolap. 050-386 [email protected]

HÄMEENLINNAN SEUDUN CP-YHDISTYS RY PuheenjohtajaHelena Arvio Rakuunankatu 3 A 26, 13130 Hämeenlinnap. 040-8494 [email protected] SihteeriAntti PenttinenKotkankatu 7, 13210 Hämeenlinnap.k. 03-617 2345, 09-4370 2560GSM 0400-481 [email protected]

KAINUUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMerja MulariKanervatie 1 H 54, 87500 KajaaniGSM 040 820 [email protected] NieminenUitontie 10 A 3, 87200 Kajaanip. 08-613 1794, 040-560 [email protected]

KESKI-SUOMEN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMarkku VäätäinenHuhtasuonkatu 36 E40320 Jyväskyläpuh. 040 419 [email protected]@jkl.fiSihteeriJuha SoikkeliSchaumannin puistotie 19 A 7, 40100 Jyväskyläp.k. 0400-545 [email protected]

KOUVOLAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaTuula HäsäHepokuja 5, 46910 Anjalap. 0400-924 283

SihteeriSaija TalvalaValtatie 10 as. 10, 46900 Inkeroinenp. 045 127 [email protected]

LAHDEN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaSakari SolasaariHeinäkatu 1 as. 16, 15140 Lahtip.k. 03-783 2955, p.t. 03 812 [email protected] VirtanenMustikkatie 4 A 6, 18200 Heinola050-917 [email protected]

LAPIN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaSusanna HolmistoKaartokatu 1-3 A 11, 96100 Rovaniemip. 0400-698 552

MERI-LAPIN ALUEEN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaReijo PaavilainenKosolantie 12, 94430 KaakamoSihteeriPirjo PaleniusHaukkarinkatu 4 B 6, 94700 Kemip. 016-233 798, 050-306 [email protected]

OULUN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaAntero JurvanenPurjehtijantie 2 D 3, 90560 Oulup. 040 486 [email protected] HolappaKontiotie 7 E 49, 90530 Oulup. 040 590 [email protected]

PIRKANMAAN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaPaula AhtiJaakonraitti 8, 33720 Tamperep. 045-126 [email protected] Maulap. 045 631 [email protected]

POHJOIS-KARJALAN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaJari RummukainenMerimiehenkatu 28 B 26, 80100 Joensuup.k. 013-127 [email protected] TanninenMerimiehenkatu 36b 302, 80100 Joensuup. 0500 176 [email protected]

POHJOIS-SAVON CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaArja HeiskanenLukkarinkatu 3 B, 70100 KUOPIOp. 040-544 1917

SihteeriMarja PulliainenSuoranta 1, 70780 Kuopiop. 040-517 [email protected]

PORIN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaTimo SaarinenKraftmanintie 27 a, 28610 Porip.k. 02-637 7477, 040-564 [email protected]

RAUMAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMiikka SajantolaPitkäjärvenkatu 42, 26660 Raumap. 044 5302 [email protected] ElliläYliopistonkatu 5 C 52, 20100 Turku040 963 [email protected]

SEINÄJOEN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaTuula KoivusaariKarjalankatu 9, 60120 Seinäjokip. 0500 [email protected] RuismäkiYlisentie 5 F 39, 60100 Seinäjokip. 050 5348 [email protected]

TURUN CP-YHDISTYS RY- ÅBO CP-FÖRENING RFPuheenjohtajaRaisa HerpiöKingelininkatu 4 B 43, 20700 Turkup.k. 02-233 0754, 050 557 6445e-mail: [email protected]äsenvastaavaTarja LamminenPuistokatu 11 C 2, 20100 [email protected]

UUDENMAAN CP-YHDISTYS RY –NYLANDS CP-FÖRENING RFPuheenjohtajaVilja Pitkä[email protected] AinamoKauppamiehentie 6, 2 krs., 02100 Espoop. 09-466 [email protected]

VAASAN SEUDUN CP-YHDISTYS RY – VASANEJDENS CP-FÖRENINGEN RFPuheenjohtajaStina ÖsterbroNorrbygård 5 B 1, 66200 Korsnäsp. 0400 013 [email protected]

Paula Vuori

Kiitämme hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä kaikkia sidosryhmiämme.

Hyvää joulua ja Onnellista uutta vuotta 2013

Suomen CP-liitto ry

2012 6 CP-lehti

Documents