Yhteiskunta menettää vuosittain 500 mil- joonaa euroa rakennusalan pimeän työn kautta. Lisäksi kilpailutilanne rehellisten yritysten kannalta on nopeasti heikenty- nyt. Erityisen huolestuttavaa on se, että viranomaisilla tärkeimpänä keinona tilan- teen korjaamiseksi on käännetty arvonli- säveromenettely, jota eivät STUL, RT, EK ja Suomen Yrittäjät kuitenkaan pidä rakennusalan talousrikollisuuden torjun- nassa tehokkaana keinona. Pimeä työ vaikuttaa kielteisesti myös rakennusalan maineeseen. ”Hämäräyri- tykset” on perustettu tietoisesti rikollista toimintaa harjoittamaan eikä niillä ole edes aikomusta hoitaa vero- ja työeläke- velvoitteitaan tai noudattaa palkanmak- sussa työehtosopimusta. Ne sotkevat markkinoiden toimintaa ja aiheuttavat re- hellisille yrityksille vahinkoa. Rikolliset pystyvät tekemään halvimmat tarjoukset, koska ne eivät maksa kunnon palkkoja ei- vätkä hoida muitakaan velvoitteitaan. Laadulla ne eivät kykenisikään kilpaile- maan. Pimeä työ haittaa erityisesti pieniä ali- urakoitsijoita töiden hankinnassa. Rikolli- nen yritys toimii yleensä rakentamisen ketjun loppupäässä mahdollisimman pit- källä, usein lain kouran ulottumattomissa. Vaikka aliurakoitsijoiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamisen tarkistamiseksi on saatu uusia keinoja, viimeksi tilaaja- vastuulain tultua voimaan, ongelma ei ole poistunut. Valvontaiskuja on lisättävä Rikollinen talous ei lähde nurkista ke- vyellä siivouksella. Sen torjuntaan on kui- tenkin olemassa uusia keinoja ja vanho- jenkin käyttöä pitää RT:n mielestä tehos- taa. Jo nykyään monet rakennusyritykset tekevät neljä kertaa vuodessa vapaaehtoi- sen urakoitsijailmoituksen, jossa kaikki aliurakkasopimukset ilmoitetaan verotta- jalle. Rakennustoiminnan harjoittaminen pitäisi RT:n näkemyksen mukaan tehdä kokonaan luvanvaraiseksi. Silloin tilaaja tietää toimivansa rehellisen yrityksen kanssa. Tehokkaaksi torjuntakeinoksi ovat osoittautuneet viranomaisten valvon- taiskut työmaille, joita tehdään kuitenkin aivan liian vähän. Jos talousrikollisuuden takia menetettä- vistä euroista käytettäisiin vaikka vain kymmenesosa viranomaisten tekemien valvontaiskujen tehostamiseen ja rikosten torjuntaan, yhteiskunta säästäisi 450 mil- joonaa. Käytettävillä 50 miljoonalla eu- rolla palkattaisiin arviolta 500 poliisin tai verohallinnon tarkastajaa tärkeään kenttä- työhön. Tätä mahdollisuutta eivät kuiten- kaan viranomaiset halua käyttää. Sen si- jaan keinoksi suunnitellaan käännettyä ar- vonlisäveroa, jossa alv:n maksaa valtiolle palveluiden ostaja eikä myyjä. Käännetty alv ei tehoa Maan hallitus valmistelee toimenpideoh- jelmaa, jolla talousrikollisuus on tarkoitus saada kuriin. Siihen sisältyy useita kanna- tettavia keinoja poliisin, syyttäjän ja vero- hallinnon toimintamahdollisuuksien pa- rantamiseksi. Jostain syystä viimeaikai- nen keskustelu on pyörinyt ohjelmassa esitetyn käänteisen arvonlisäveron ympä- rillä, ikään kuin se toisi lopullisen ratkai- sun. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Valtiolle tilittämättä jäävä arvonlisäve- ro on vain pieni osa talousrikollisuuden ongelmaa. Hämärien yrittäjien käärimistä vuosittaisesta 500 miljoonasta eurosta suurin osa on maksamatta jäänyttä tulove- roa ja sosiaalimaksuja. Alv:n osuus siitä on 130 miljoonaa. Käänteisen alv:n järjestelmässä rikolli- nen toimii vanhaan malliin eli ei anna tie- tojaan verohallinnolle. Myös veroa val- tiolta perusteettomasti lypsävien yritysten määrä kasvaa merkittävästi, mikä luo ri- kollisille toimijoille uusia mahdollisuuk- sia väärinkäytöksiin. Käänteinen arvonli- sävero synnyttäisi kokonaan uuden vero- järjestelmän. Kun se Ruotsissa otettiin vuonna 2008 käyttöön, yrityksiä rasitta- neet hallinnon vuosittaiset lisäkustannuk- set olivat 110 miljoonaa euroa ja päälle tulee tietenkin julkishallinnon paisuva ko- neisto. Näin Suomessakin. Käänteinen alv sopii rakennusalalle huonosti. Sama yritys voi olla yhdessä projektissa pääurakoitsija, seuraavissa aliurakoitsija, vain vähän asennustöitä ra- kennuspaikalla tekevä alihankkija tai pelkkä rakennusmateriaalin toimittaja. Rikolliset keksivät jatkuvasti uusia keino- ja toimintansa jatkamiseksi. Siksi on is- kettävä tehokkaammin sinne, missä rikol- lisen talouden juuretkin ovat: pimeään työvoimaan. Rakennusalan pimeä työ kitkettävä tehokkaasti Kolumni myös netissä: www.sahkoala.fi TARMO PIPATTI toimitusjohtaja Rakennusteollisuus RT ry VIERASKYNÄSTÄ