14 - Jamk · 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti 2018 ISSN-L 1799-7917 Päätoimittaja: Heli Toivola Toimituskunta: Pauliina Hietalahti, Mari Hyvönen, Katri Kunelius,

14

4tuo kuhnurintoukat ruokalistoille

Vertti Seppälä

5 yllättävää vierailu- kohdetta Jyväskylässä

Katri Paakkari johtaa hotelli Albaa

suurellasydämellä

Vastuullinen matkailuRobotiikka

Retkeilyreitit maailmankartalle

Avoin tiede

Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti 1/2018

RENT-musikaaliravistelee

Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti12018

ISSN-L 1799-7917 Päätoimittaja: Heli Toivola Toimituskunta: Pauliina Hietalahti, Mari Hyvönen, Katri Kunelius, Tanja Minkkinen, Jaana Oinonen, Kati Poikonen Ulkoasu: Marianna Mäkelä Yhteystiedot: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Rajakatu 35, 40200 Jyväskylä, [email protected], www.jamk.fi Palaute ja osoitteenmuutokset: [email protected] Painotyö: Grano Oy Painosmäärä: 4500 Kansikuvassa: Vertti Seppälä ja kuhnurintoukat, kuvaajana Mikko Vähäniitty.

Sisältö 1/2018

4 KATRI PAAKKARI JOHTAA HOTELLIAsuurella sydämellä

8SUOMEN MATKAILUN KASVUSSA huomioitava vastuullisuus

10JYVÄSKYLÄ PANOSTAAVastuulliseen matkailuun

12 ANITA ON SUOMEN paras ammattikokki

14 MEHILÄISEN TOUKKIALAUTASELLE

16 MAAILMA EI OLE KAUKANASaarijärveltä

18 TEKOÄLY, ROBOTIIKKA, IOT Hypeä vai hyötyä?

22 RENT

24 KEHON TOIMINTA kattaa aidosti koko Keski-Suomen

25 JAMK SITOUTUU avoimen tieteen periaatteiin

26LÖYDÄ LAAVULLE

28KALEVAN KISAT JYVÄSKYLÄSSÄ

29MEILLÄ JAMKISSA

16

26tiesitkö, että

voit lukea lehden verkkoversionosoitteessa: jamk.fi/asiakaslehti

422

2 | jamk.fi | 1-2018

Viime vuoden huhtikuussa voimaan tullut rahankeräyslain muutos antoi ammattikorkeakouluille oikeuden varainhankin-taan. Varainhankintakampanja käynnistettiin JAMKissa alku-vuodesta ja useita varainhankintakäyntejä on jo tehty.

On muistettava, että tehty lahjoitus on aina vastikkeeton lahjoittaval-le yritykselle tai yksityishenkilölle. Sen voi myös vähentää verotuksessa. Mikäli lahjoitus ylittää 10 000 euroa, se voidaan kohdistaa halutulle kou-lutusalalle.

TULEMME käyttämään lahjoitusvaroja toimintamme kehittämiseen ja vahvistamiseen. Lahjoitusten avulla voimme tehdä investointeja uu-siin oppimisympäristöihin tai palkata uusia asiantuntijoita. Lisäksi lah-joitus menestyvälle JAMKille voi tuoda mukanaan mittavan imagohyö-dyn sekä paljon positiivista julkisuutta.

NYT on hyvä aika toteuttaa varainhankintakampanja, koska yritys-ten taloustilanne ja kysyntä ovat selkeästi parantuneet aikaisemmis-ta vuosista. Antamalla lahjoituksen kasvavalle ja kehittyvälle Jyväsky-län ammattikorkeakoululle, voit merkittävällä tavalla turvata paitsi koko maamme, myös Keski-Suomen alueen elinvoimaisuutta. JAMKista val-mistuvat eri alojen nuoret asiantuntijat tuovat merkittävän lisän eri alo-jen ja alueiden osaamispääomaan. Ehkäpä meiltä on mahdollista löytää uusi asiantuntija ja osaaja yrityksesi tarpeisiin.

Kun sijoitat menestyvään JAMKiin, uskomme, että olet tehnyt viisaan päätöksen, joka hyödyttää sinua ja yritystäsi pitkäjänteisesti ja monipuo-lisesti.

Otamme sinuun yhteyttä lähiaikoina ja sovimme tapaamisesta.

Jussi Halttunen, rehtori, opetusneuvos

Pääkirjoitus

Lahjoita. Saat sen tulevaisuu-tena takaisin.

RENT-MUSIKAALI Ensi-ilta 26.4. Siltasalissa, Pitkäkatu 19-21, Jyväskylä. Muut esitykset 29.4., 3.5., 5.5. ja su 6.5. Liput: 10€/15€ ticketmaster.fi

Rent on suomalaisen musiikkikampuksen me-nestyksekkään yhteistyön neljäs produktio. Rock-musikaalin on säveltänyt ja sanoittanut Jonathan Larson. Se kertoo nuorten köyhien taitelijoiden elämästä ja selviytymiskamp-pailusta New Yorkin Lower East Sidella aidsin varjossa. Lue juttu sivulta 22.

Lue lisää: jamk.fi/Tapahtumat

TOIMINTATERAPEUTIT MUUTOKSEN TEKIJÖINÄ26.4.2018, klo 10.30-17.00, pääkampus, Raja-katu 35, JKL

Suomen Toimintaterapeuttiliiton ja ammat-tikorkeakoulujen yhdessä järjestämä sympo-sium tarjoaa tutkijoille, opiskelijoille, opetta-jille sekä työssä oleville toimintaterapeuteille mahdollisuuden tulla kuulemaan ja keskuste-lemaan toimintaterapian kehittämisen uusis-ta haasteista.

BRAND IT! -SEMINAARI 18.4.2018, klo 12.00-16.00, Dynamo, Piippukatu 2, JKL

Brändin rakentaminen on strategisesti yhä tärkeämpää ja se on koko organisaation asia. Brand It -seminaari on suunnattu yrityksille, mutta sinne ovat tervetulleita kaikki brändin rakentamisesta kiinnostuneet. Tapahtuman järjestävät JAMKin liiketalouden brändiosaa-jiksi erikoistuvat opiskelijat.

JAMKissa tapahtuu

jamk.fi | 1-2018 | 3

Katri Paakkari on kulkenut Albaan Haaga-Helian restonomipintojen kautta ja työskennellyt aiemmin mm. Hotelli Kämpissä. Albassa hän suoritti aikoinaan esimiesharjoittelun ja hieman yllättäenkin hän sai kutsun tulla johtamaan hotellia. Sitä valintaa ei ole tarvinnut katua.

4 | jamk.fi | 1-2018

Katri Paakkari

johtaa hotellia suurella

sydämellä

TEKSTI PAULIINA HIETALAHTI KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

Lumi pöllyää taivaalta ja mittari näyttää yli 20 astetta miinusta,

kun hotellinjohtaja Katri Paakkari astelee työpaikalleen keskiviikkona.

Myräkässäkin silmien edessä aukeava maisema ilahduttaa: Finlandia

Hotelli Alba sijaitsee paraatipaikalla Jyväsjärven rannalla. Muutama

luistelija potkii jäällä aamutreeniään.

Katri tunteehotellin asukkaat,

ja asukkaat tuntevat

Katrin.

jamk.fi | 1-2018 | 5

sa on myös oma sauna. Ja ennen löylyjä nykyinen liikematkustaja lenkkeilee. Ennen mentiin lasilliselle, nykypäivänä hikoillaan. Al-ban asiakkaat ovat olleet erityisen ihastuneita Alban tarjoamaan treeniin, jonka Paakkari lanseerasi syksyllä: joka tiistai asiakkaat ja henkilökunta pääsevät urheilemaan yhdessä. Joka toinen tiistai tulee ammattilainen pitämään ohjatun tunnin, ja joka toinen tiistai lähdetään porukalle lenkille tai esimerkiksi Mattilanniemen portai-siin.

– Nykypäivänä on myös tärkeää, että nettiyhteys toimii. Liike-matkustajalla työaika ei lopu neljään, vaan huoneessa työskennel-lään, Paakkari sanoo.

SUURI joukko Alban yöpyjistä on kanta-asiakkaita, jotka arvos-tavat sitä, että tiskin takana on tuttu ihminen. Se luo kodikkaan ja turvallisenkin tunteen. Alban henkilöstö on erittäin sitoutunutta ja myös asiakkaat sitä arvostavat.

– Tänään tuttu ranskalainen joukkue kävi tervehtimässä, se ilah-dutti, Paakkari sanoo.

– Saamme usein kiitosta lämminhenkisyydestämme ja tietynlai-sesta kotoisuuden tunteesta. Myös vuodenaikojen vaihtumisen nä-kyminen viehättää etenkin kansainvälisiä vieraita.

Toki Albassa majoittuu myös viikonloppu- ja lomaturisteja, erilai-set tapahtumat vetävät yöpyjiä ja niitähän Jyväskylässä riittää. Ke-säisin Albassa yöpyy myös paljon juhlaväkeä.

HOTELLI on aina auki, ja se lyö leimansa hotellinjohtajan työ-hön. Yölläkin voi paikalle pelmahtaa bussiliastillinen vieraita tar-peineen. Iltavuoroon tulevia albalaisia ei sovi unohtaa, ja siksipä Paakkari tulee välillä myöhemmin töihin, jotta ehtisi vaihtaa kuulu-miset myös heidän kanssaan.

Albalaisia Paakkari kehuu vuolaasti: he ovat työhön sitoutuneita ja joustavia, niin kuin pienessä talossa kuuluukin olla. Nopea vaih-tuvuus ei ole ongelma, kuten nykypäivänä niin monessa hotellissa ja ravintolassa puhutaan. Haastavammaksi on muuttunut vuosien varrella saada henkilökuntaa vilkkaisiin kesäsesonkeihin.

Välittäminen toimii suuntaan ja toiseen: – Katri on hotellinjohtajana helposti lähestyttävä. Hän huolehtii

sekä työntekijöistä että asiakkaista suurella sydämellä, Koutonen kehaisee. l

Katri Paakkarin työpäivä starttaa tänään yhdeksältä. Ensimmäisenä Paakkari vaihtaa kuulumiset vastaanot-totiskin takana aamuvuoroon tulleen Kaisa Koutosen kanssa. Koutonen on Jyväskylän ammattikorkeakoulun

alumneja, ja pitää työnsä monipuolisuudesta: Hän tekee sekä tar-joilijan töitä ravintolan puolella että palvelee asiakkaita vastaanot-totiskillä, suomeksi, englanniksi ja saksaksi.

– Kun puhelin soi, ei voi ikinä tietää mitä kysytään. Vastaanotto-virkailijan perustehtäviin kuuluu asiakas- ja myyntipalvelu, mutta myös kaikkea muuta ”pientä kivaa.” Työ on monesti salapoliisin, keksijän ja pikakirjoittajan työtä, Koutonen naurahtaa.

TYÖVUOROSSA olevalla virkailijalla on käsitys hotellin päivit-täisestä kokonaiskuvasta ja siitä keskustellaan myös hotellinjohta-jan kanssa.

Myös Paakkarin kalenterissa on tälle päivälle monta ja toisistaan poikkeavaa merkintää: Hotelli Albaa on remontoitu ja ulkoasua ehostetaan edelleen, tänään keskustellaan uusista kalusteista ker-rosemännän kanssa. Myöhemmin lounaalla Paakkari tapaa kan-sainvälisiä konferensseja järjestävän Jyväskylä Convention Bureun väkeä ja iltapäivällä pidetään alaisen kanssa kehityskeskustelu.

– Ei ole olemassa kahta samanlaista päivää. Työhöni kuuluu ho-tellinjohtamista ja kehittämistä, markkinointia ja myyntiä, mut-ta esimerkiksi myös laskujen tarkastusta ja budjetointia, Paakkari kertoo.

Nyt meneillään oleva Alban brändiuudistus työllistää myös. Sitä työtä tukemaan Paakkari suorittaa parhaillaan liiketalouden ja yrittäjyyden YAMK-tutkintoa JAMKissa ja kehittää Alban brändiä opinnäytetyössään. Ammattikorkeakoulun kanssa on tehty hyvää yhteistyötä pitkään mm. palvelumuotoilun saralla. Vuosittain Al-bassa työskelee myös JAMKin restonomeja harjoittelussa ja kesä-töissä.

HOTELLI ALBA sijaitsee Jyväskylän yliopiston kupeessa ja yri-tysryppään lähellä ja se näkyy asukkaissa: on paljon vierailevia luennoitsijoita, hanketyöntekijöitä ja esimerkiksi rakennusalan ammattilaisia, koska lähitienoilla on aina työmaa käynnissä. Lii-kematkustajille on tärkeää asua siistissä ja rauhallisessa huonees-sa ja nauttia monipuolinen aamupala. Saunassa kuulee yleensä parhaat jutut: löylyihin pääsee joka päivä ja kymmenessä huonees-

Hotelli elää 24/7

6 | jamk.fi | 1-2018

126 HUONETTA JÄRVEN RANNALLA

Mattilanniemessä, Jyväsjärven rannassa sijaitse-va Hotelli Alba on rakennettu vuonna 1989. Se on yksityinen hotelli, mutta se kuuluu Finlandia-ho-telliketjuun, johon kuuluu yhteensä 17 hotellia. Tä-hän kuuluvat mm. yhteismarkkinointi ja yhteinen bonusjärjestelmä, mutta muutoin Alba toimii itse-näisesti.

Hotelli Albassa on yhteensä 126 erityyppistä huo-netta. Henkilöstöä Albassa on noin 25 ja lisäksi ekstraajat sesongin mukaan.

KATRIN MIELESTÄ PARASTA ALBASSA:

upea näköala järvelle ja valaistulle Ylistönsillalle.

Lempipaikka Albassa: Alban aurinkoinen terassi kesäisin

ja toisaalta ympäri vuoden. Saunallinen Junior Suite-huone, josta on upea näköala järvelle ja

valaistulle Ylistönsillalle.

jamk.fi | 1-2018 | 7

Suomen matkailun kasvussa huomioitava vastuullisuus ”Matkailukohteiden pitäisi olla ensisijaisesti hyviä paikkoja elää, ja vasta sen jälkeen hyviä paikkoja matkustaa.”

simmäinen kansallisen verkoston perustaja. Ruotsi liittyi mukaan loppuvuodesta 2017.

– Matkailu on yksi JAMKin vahvuusalois-ta, ja globaalia yhteistyötä pidetään tärkeä-nä. Vastuullisuustyön tavoitteena on kehit-tää kohteita, joissa ihmisten on hyvä elää ja vierailla. Vastuullinen matkailu kunnioittaa sekä kohteen luonto- että kulttuuriympä-ristöä.

– Paikallisyhteisön normaali elämä ei sai-si häiriintyä ja alueen väestön tulisi hyötyä turismista. Matkailun haitallisia lieveilmiöi-tä ei pitäisi olla tai niiden tulisi olla hallitta-vissa, Blinnikka tarkentaa.

YHTEISTYÖVERKOSTON jäsenyys on maksuton ja verkoston jäsenet tuovat oman panoksensa kehitystoimintaan. Suomessa toiminnassa on mukana noin 50 henkilöä. Osallistujilta odotetaan aktiivista tiedot-tamista vastuullisuuteen liittyvistä asiois-ta sekä sitoutumista Kapkaupungin vas-tuullisen matkailun julistuksen sisältöön. Verkostoon ovat tervetulleita niin yritys-edustajat kuin yksityiset henkilöt, jotka ha-luavat edistää vastuullista matkailua Suo-messa.

– Eri matkailukohteilla on hyvin erilaisia haasteita, ja sen vuoksi tarvitaan maakoh-taisia ja alueellisia verkostoja. Paikallista-solla on tärkeää, että kaikki sidosryhmät ja toimijat osallistuvat yhteistyöhön vastuul-lisempien ja kestävämpien matkailumuoto-

TEKSTI KATRI KUNELIUS KUVA MIKKO VÄHÄNIITTY

Matkailu on kovassa nosteessa Suomessa ja maailmalla. Ih-misillä on entistä enemmän vapaa-aikaa ja rahaa käytet-

tävissä matkailuun. Suosituimmissa koh-teissa tämä näkyy jo matkailun liikakasvu-na eli overtourismina.

– Overtourism on ikään kuin vastakohta vastuulliselle matkailulle. Se tarkoittaa sitä, että matkailukohteessa vierailee enemmän matkailijoita kuin luonnon tai paikallisen väestön kannalta on järkevää, JAMKin mat-kailun lehtori Petra Blinnikka kertoo.

– Kasvavat matkailijavirrat lisäävät ruuh-kia ja luonnon kulumista sekä nostavat hin-toja. Näin on käynyt esimerkiksi Venetsias-sa, Barcelonassa ja Islannissa. Suomessa asioihin tulisi puuttua nyt, kun tilanne on vielä hallittavissa.

JAMK PANOSTAA vastuullisen matkailun edistämiseen koordinoimalla Suomen vas-tuullisen matkailun verkostoa. Petra Blin-nikka kollegoineen oli JAMKista mukana perustamassa verkostoa vuonna 2015, ja se on osa maailmanlaajuista International Centre for Responsible Tourism, ICRT-ver-kostoa.

Kansainvälisen verkoston tavoitteena on edistää ja tuoda tunnetuksi vastuullisen matkailun periaatteita vuoden 2002 Kap-kaupungin Vastuullisen matkailun julistuk-sen pohjalta. Pohjoismaista Suomi oli en-

jen kehittämiseksi. Entä mitä matkailun lehtori tekee henki-

lökohtaisella tasolla vastuullisen matkailun edistämiseksi?

– Olen jo vuosia ollut kala-kasvissyöjä sekä eettisistä että ekologisista syistä. Li-säksi pyrin tekemään parempia valintoja ar-kipäivän elämässä: lajittelen jätteet ja asun-non lämmitys hoituu maalämmöllä.

– Matkailussa suosin kotimaan kohteita ja pyrin siihen, että käyttämäni raha me-nisi paikallisille toimijoille. Ihmiset tuskin lakkaavat matkustelemasta, mutta omal-la toiminnallaan voi olla mukana tukemas-sa kestävän kehityksen toteutumista mat-kailukohteissa. Matkailun lehtorina yritän tietenkin edistää vastuullisuusasiaa myös omien opiskelijoideni keskuudessa. l

VASTUULLISEN MATKAILUN KOULUTUSTA JAMKISSA:

Opiskele korkeakouludiplomi! jamk.fi/matkailunkorkeakouludiplomi

8 | jamk.fi | 1-2018

Mukaan

verkostoonfacebook.com/icrtfinland/

Ota yhteyttä

[email protected]

jamk.fi | 1-2018 | 9

Jyväskylän kaupunki on tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Se on pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuu-den Suomesta.

Lisäksi resurssien viisas käyttö on kaupun-kistrategian yksi kolmesta kärjestä. Tätä ai-hetta käsittelimme laajasti asiakaslehtem-me numerossa 1/2017. Jyväskylä on myös Valon kaupunki, joka pyrkii tekemään va-laistuksessa turvallisuutta lisääviä, mutta kustannuksia alentavia ratkaisuja. Lisäksi Jyväskylä on vuoden 2016 Pyöräilykaupun-ki Suomessa ja kaupungissa kannustetaan liikkumaan ekologisesti. Jyväskylä tulee lä-hivuosina edistämään pyöräilyä yhdeksällä pyöräbaanalla keskustan ja eri kaupungino-sien välillä. Tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn määrä vuoteen 2025 mennessä.

Jyväskylä panostaa vastuulliseen matkailuun

Fillarointi, jos mikä, on vastuullista matkai-lua ja matkantekoa.

– Jyväskylä on luonnostaan otollinen kohde kestävälle matkailulle lyhyiden etäisyyksien ja lukuisten liikuntamahdollisuuksien vuok-si, Visit Jyväskylän markkinointipäällikkö Susanne Sarvilinna toteaa.

Kaupungin resurssiviisauden periaatteiden mukaisesti kaikkia Keski-Suomen matkai-lutoimijoita kannustetaan toimimaan eko-logisesti sekä sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävältä pohjalta.

– Monelle matkailutoimijalle kestävyys on jo yksi toimintaa ohjaava tekijä. Ekologi-sesti kestävävää toimintaa on esimerkik-si se, että yritys lajittelee jätteet ja tuottaa

energiaa sähköpaneelilla. Ravintolapuolel-la hävikkiä minimoidaan tietyissä paikois-sa ostamalla kokonaisia eläimen ruhoja ja hyödyntämällä ne mahdollisimman tarkasti ruoan valmistuksessa, kertoo Visit Jyväsky-län matkailukoordinaattori Johanna Maa-sola.

Matkailun taloudellista kestävyyttä seu-rataan Jyväskylässä tarkasti: Vuonna 2016 teetetyn matkailun tulo- ja työllisyystutki-muksen mukaan matkailijat jättävät Jyväs-kylän seudun alueelle vuosittain 217 mil-joonaa euroa. Saman tutkimuksen mukaan matkailu työllistää Jyväskylän seudulla n. 1 300 henkilötyövuotta sesonkityöntekijät poislukien. Kulttuurinen kestävyys nou-see esiin mm. Alvar Aallon arkkitehtuurin suojelussa. Maakuntakaavaan on tulos-sa kulttuuriympäristön vetovoima-alueet, joissa tärkeät Aallon kohteet ovat mukana. Lisäksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavas-sa on nostettu erikseen esille Alvar Aallon kohteet.

Visit Jyväskylällä on suunnitelmissa tuoda vastuullinen matkailu entistä vahvemmin esille esimerkiksi verkkosivuilla omana ko-konaisuutenaan. Tällä hetkellä Jyväskyläs-sä vieraileville löytyy räätälöitynä ”vastuul-lisen naisen” paketti, jossa tarjoillaan mm. ekologista hemmottelua ja yöpymistä maa-tilalla.

Visit Jyväskylän Susanne Sarvilinna, Johanna Maasola ja Sini Tirronen uskovat, että vastuullisuus näkyy

tulevaisuudessa entistä vahvemmin Keski-Suomen matkailussa.

TEKSTI PAULIINA HIETALAHTI KUVA PIRJO ALA-HYNNILÄ

10 | jamk.fi | 1-2018

5

Parkour-alue

Elvis-tupa Vaajakoskella

Jyväskylä on täynnä toinen toisistaan poik-keavia, upeita matkailukohteita. Mitäpä jos tekisitkin tänä viikonloppuna jotain ”ihan muuta” ja heittäytyisit turistin saappaisiin. Visit Jyväskylä listasi viisi epätyypillistä vie-railukohdetta lähitienoilla. Toimi siis vas-tuullisesti ja panosta lähimatkailuun!

1898-luvulla rakennettu kulttuurihistoriallinen rautatiemil-jöö Jyväskylän keskustan kupeessa tarjoaa keitaallisen kult-tuuria. Pykälistössä erikoisuutena mm. 1940-luvun juna-vaunugallerioita, joissa esillä Samuli ja Kari Alosen pronssi-, kivi-, ja teräsveistoksia. Avoinna sopimuksen mukaan.

Kaikkien Elvis Presley-fanien ehdoton pyhiinvaelluskohde! Tupa sisältää luke-mattomia Elvisaiheisia keräilyesineitä, julisteita ja lehtileikkeita ym. Elviksen syntymäkotia muistuttavassa raken-nuksessa.

yllättävää vierailukohdetta lähitienoilla 1

Upeimmat luontonäköalat

2Jyväskyläläinen valokuvaaja ja luontoseikkailija Jussi Judin nostaa listalle Kanavuoren kal-liot, Paljsapään Muuratsalos-ta, Laajavuoren, Vaaruvuoren ja Harjun. Kanavuorelle pääsee kapuamaan muutamaa vaihto-ehtoista reittiä, jos jyrkemmän ja kivisemmän polun kulkemi-nen kuulostaa haasteelliselta. Paljaspää taas on yksi monista Muuratsalon vuorista ja myös täydellinen paikka aloittaa tu-tustuminen Jyväskylän saaris-toon.

Alvar Aallon helmet Jyväskylän seudulla sijaitsee legendaarisen arkki-

tehti Alvar Aallon tuotantoa aivan hänen uransa en-sitöistä loppuvaiheen aikaansaannoksiin. Kohteina mainittakoon mm. Jyväskylän työväenyhdistyksen

upea kokous- ja teatteritalo Väinönkadulla, asuin-käytössä oleva Viitatorni Viitaniemessä sekä rauta-tieläisille rakennettu kolmikerroksinen tiilirakennus

Tapionkadulla.

Design Alonen ja Pykälistön vahtitupa-alue

Kangaslammen toimintapuis-ton yhteyteen on rakennettu

Suomen ensimmäinen par-kour-alue. Alue on vapaasti

kaikkien käytettävissä. Alueelta löytyy mm. erilaisia kaiteita, te-

lineitä ja luonnonkivipaasia.

453

KUVA ©VISIT JYVÄSKYLÄ, JUSSI JUDIN

KUVA ©VISIT JYVÄSKYLÄ, TERO TAKALO-ESKOLA

KUVA PETTERI KIVIMÄKI

KATSO LISÄTIEDOTvisitjyvaskyla.fi

jamk.fi | 1-2018 | 11

Anita on Suomen paras ammattikokki

PRO2018 tunnustuspalkinto JAMKin opiskelijalle

JAMKin matkailu- ja pal-veluliiketoiminnan ohjelmassa voit eri-koistua kestävään gastronomiaan.

12 | jamk.fi | 1-2018

non 2005 ja dieettikokin ammattitutkin-non 2010. Kiinnostus kestävään kehityk-seen ja gastronomiaan antoi sysäyksen kehittää ammattitaitoa vielä eteenpäin. Täl-lä hetkellä hän suorittaa JAMKissa resto-nomi-monimuotokoulutusta jossa opiskelu tapahtuu verkko-opintoina.

Monimuoto-opiskelu verkossa on monel-le aikuiselle hyvä tapa kehittää osaamistaan ilman, että joutuu taloudellisesti mietti-mään mahdollisuutta opiskeluun.

– Opiskelu aikuisiällä kannattaa, verk-ko-opiskelu on joustavaa ja ryhmähenki hyvä, voittaja toteaa.

Hän kokee myös, että opiskelu aikuisiällä on antoisaa, elämänkokemus sekä työko-kemus ovat tehokkaasti hyödynnettävissä myös opiskelijana.

TYÖPAIKALLAAN henkilöstö- ja opis-kelijaravintola Koo-Kuppila Kampuksella Kauhala-Antonopoulouksen työhön kuuluu lounas- ja erityisruokavalikoiden valmis-tuksen lisäksi niiden opiskelijoiden ohjaus, jotka pääsevät tutustumaan ammattikeitti-

P RO on hotelli-, ravintola ja cate-ring-alan ammattilaisten arvostet-tu vuosittainen tunnustuspalkin-to. Palkinto jaetaan viidessätoista

eri kategoriassa. Tämän vuoden tunnustuk-set jaettiin Helsingissä tammikuussa järjes-tetyssä gaalaillassa. PRO-ammattikokin tit-telin sai Anita Kauhala-Antonopoulou.Kisaan hänet ilmoitti työnantaja Koulutus-keskus Salpaus.

Voittajan valitsee Aromi-lehti ja alan ammattilaisista koostuva raati. Valinnassa huomioitiin ammattitaito, esikuvallisuus, innovatiivinen toimintatapa, asenne sekä työnantajan, asiakkaiden sekä ehdokkaan omat vastaukset. Kilpailu ei ole perinteinen kokkikisa, vaan verkostot ja äänestys rat-kaisevat. Palkinnon tarkoituksena on myös kiittää kilpailijoita hyvästä työstä, sekä ko-hentaa ravintola-alan arvostusta.

KAUHALA-ANTONOPOULOU on työskennellyt pitkään sekä koti- että ul-komailla ravintola- ja matkailualan töissä. Hän on suorittanut kokin ammattitutkin-

PRO-ammattikokin palkinto on tuonut Kauhala-Antonopouloulle esiintymispyyntöjä ja lisännyt yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa.

ön työympäristöön ja työtehtäviin. Kauha-la-Antonopoulou ohjaa mielellään tulevai-suuden osaajia.

Innovatiivisuutta tällä naisella riittää, hän on mukana INNORuoka-kehityshank-keessa sekä organisoimassa kesän 2018 Ju-kolan viesti-tapahtuman ruokahuollon vas-tuullista osuutta, Vege-grilliä.

Kauhala-Antonopoulou on ollut muka-na toteuttamassa maailman suurimpia ky-läjuhlia, osallistunut erilaisiin työpajoihin sekä tehnyt yhteistyötä maahanmuuttaja-verkoston kanssa, hyödyntäen kotimaisia raaka-aineita kuten kotimaista kasviproteii-nia kansainvälisesti valmistaen. l

TEKSTI MARI HYVÖNEN KUVAT iSTOCK JA ANITA KAUHALA-ANTONOPOULOU

jamk.fi | 1-2018 | 13

Mehiläisruuasta puhuttaessa monelle tulee varmasti mieleen hunaja, mutta esimerkiksi Latinalaisessa

Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa mehiläispesistä on hyödynnetty ihmisravinnoksi muutakin. Suomeenkin

on nyt hyönteisruokabuumin myötä rantautunut ajatus hunajantuotannon sivuvirtojen

hyötykäytöstä.

TEKSTI JAANA OINONEN KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

Mehiläisen toukkia lautaselle

Kuningatar: pesän äitiTyöläinen: naaraspuolinen mehiläinen, joka kerää hunajan ja hoitaa pesän erilaiset työtehtävätKuhnuri: koiraspuolinen mehiläinen, jonka tehtävänä on hedelmöittää kuningatar

MEHILÄIS-

YHDYSKUNTA

14 | jamk.fi | 1-2018

JAMKin kestävän gastronomian tutkinto-ohjelmasta pian restono-miksi valmistuva Vertti Seppä-lä on tutkinut opinnäytetyössään

kuhnurin toukkien tuotantoa ravinnoksi. Pakastettuja kuhnurin toukkia on toimitet-tu ravintoloihin, jotka ovat halunneet ko-keilla niitä annoksissaan.

Idea sai alkunsa Seppälän perheen perin-teestä syödä juhannusaterialla kuhnurin toukkia. Perheellä on Korpilahdella luomu-hunajaa tuottava Komppa-Seppälän tila, jonka yhteydessä toimii myös Järki särki Oy. Juhannuksen aikaan mehiläispesistä voidaan kerätä kesän ensimmäiset toukat, joten niiden syönti juhannuksena on luon-teva ajankohta.

MEHILÄISET rakentavat pesään tarjot-tuun tyhjään tilaan kuhnurikennoston eli täyttävät tilan kuhnurin toukilla. Kuhnurin toukista poistetaan noin 10 % tarhamehi-läisiä uhkaavan varroapunkin torjumisek-si. Tavallisesti poistetut kuhnurin toukat heitetään suomalaisilla mehiläistarhoilla kompostiin. Kyse on siis hunajantuotannon sivuvirrasta, joka voidaan hyötykäyttää ra-vintona.

Seppälä toteaa kuhnuriruuan olevan eet-tinen ja ekologinen vaihtoehto esimerkik-si sirkkaruualle, koska sirkkoja kasvatetaan myyntiä varten, joten niiden tuotannossa kasvatuksesta johtuvia haittapuolia, kuten energiankulutus.

Pesistä poistetut kuhnurikennostot käsi-tellään kylmätiloissa, mehiläisvaha pois-tetaan ja toukat pakastetaan. Toukkien käsittelyyn tarvittavat elintarviketilat löy-tyvät hunajan ja kalajalosteiden tuotannon

Kuhnuriruokaon eettistä jaekologista

KUHNURIN- TOUKKIEN RAVINTOARVOT

proteiinia 15,21 g, rasvaa 19,8 g, kal-siumia 0,5 mg, natriumia 4,4 mg, ka-liumia 83,1 mg, magnesiumia 26,8 mg, rautaa 1,89 mg, kuparia 0,04 mg, sink-kiä 1,05 mg, tiamiinia 0,02 mg, ribofla-viinia 0,2 mg, energiaa 239,04 kcal

edelläkävijä sekä ainoa tuotemerkki Suo-messa. Jatkossakin kuhnurin toukat tulevat säilymään erikoistuotteena: jos kaikki suo-malaiset mehiläistarhat myisivät ylimää-räiset toukat ravinnon raaka-aineeksi, tuo-tantoa voitaisiin Seppälän arvion mukaan kasvattaa 20 000 – 40 000 kiloon vuodes-sa. l

myötä Komppa-Seppälän tilalta valmiina. Kuhnurin toukkia myydään B’Drones-tuo-temerkillä tällä hetkellä pääasiassa ravinto-loihin.

AJATUKSENA mehiläisten syöminen tuntuu alkuun oudolta, mutta me kolme koemaistajaa totesimme, että Seppälän öl-jyssä paistamat kuhnurin toukat näyttivät syötäviltä ja maistuivat miellyttävän pähki-näisiltä. Paistettuja toukkia voi käyttää esi-merkiksi lisukkeena salaatissa tai tarjoilla alkupalana chilin ja sitruunan kanssa.

Jyväskylässä kuhnurin toukista pääsee tällä hetkellä nauttimaan ainakin ravintola Eggissä pannukakkujen päällä ja Taikurissa lihataskun täytteenä.

KEHITTEILLÄ on toukkien kuivatusme-netelmä, joten tulevaisuudessa kuivattu-ja toukkia voidaan nähdä kaupan hyllyillä erilaisten tuotteiden lisäkkeinä tai sellaise-naan. Tällä hetkellä pakastettujen toukkien tuotanto on pienimuotoista, ja B’Drones on

jamk.fi | 1-2018 | 15

TEKSTI TANJA MINKKINENKUVA MIKKO VÄHÄNIITTY

Maailma ei ole kaukana Saarijärveltä

KTT Minna Lappalainen on luotsannut JAMKin Biotalousinstituuttia marraskuun alusta lähtien. Yritysyhteistyö ja kansainvälisyys näyttäytyvät erityisen

tärkeinä kokonaisuuksina uuden johtajan silmin.

– Maailma muuttuu koko ajan ja se on täydellisen varmaa. Meidän pitää luoda edellytyksiä henkilöstön jatkuvaan kehitty-miseen. Koulutusten sisältöjen ja opetta-misen tapojen pitää muuttua yhteiskunnan mukana.

YHTENÄ tavoitteista Lappalainen mai-nitsee tulevaisuuden ennakoinnin. Hän nä-kee Biotalousinstituutin olevan aktiivises-ti mukana luomassa uusia avauksia luoville mahdollisuuksille. Esimerkiksi koulutus-vienti potkaistaan käyntiin tänä vuonna.

– Meiltä löytyy valmiiksi mm. vesiosaa-mista. Jätevesien hallintaan on maailmalla kasvava kysyntä. Suomessa meillä on hyvä maine puhtaana maana. Uskottavuutta meiltä ei puutu, sillä infrastruktuuri tähän on todistetusti olemassa ja se toimii. Miksi emme veisi osaamista maailmalle?

Lappalainen on kokenut reissaaja. Vuo-sien saatossa mm. Brasilia, Euroopan maat ja Kaukoitä ovat tulleet tutuiksi. Mitä mat-kustelu on hänelle opettanut?

Uudesta työstään innostunut tu-levaisuuden visionääri haluaa olla aktiivisesti viemässä Biota-lousinstituuttia maailmalle. Uu-

det mahdollisuudet ja avaukset, ennakoin-ti ja aito edelläkävijyys ovat avainasemassa vision toteuttamisessa.

– Pidän erityisen tärkeänä nostaa Bio-talousinstituuttia entistä vahvempaan asemaan kansainvälisesti tunnettuna ja arvostettuna, monitieteellisenä, käytän-nönläheisenä ja elinkeinoelämää eteenpäin vievänä voimana. Nämä ovat haasteita, joi-hin tartun mielelläni, tuore johtaja Minna Lappalainen sanoo.

Ajatus siintää tulevaisuuteen ja vuoteen 2025.

– Näen, että vuonna 2025 meillä on elin-voimainen Biotalouskampus Saarijärven Tarvaalassa, jonne on sijoittunut maailmal-la tunnettuja yrityksiä. Olemme ainutlaa-tuinen yhteinen alusta JAMKin ja yritysten TKI-toiminnalle. Viemme yhdessä toimialaa eteenpäin hakemalla uusia globaalisti kil-pailukykyisiä tuotteita, joista saadaan osaa-mista niin seutukunnalle kuin koko Suo-meen, visioi Lappalainen.

KOULUTUS ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ovat Biotalousinstituutin keskiössä.

– Maailmalle kannattaa lähteä oikeal-la asenteella. Jokaiselta reissulta jää jotain taskuun ja aina oppii uutta. Maailma on loppujen lopuksi aika pieni. Esimerkiksi Saarijärvellä on hyvä sijainti, lentokenttä on lähellä ja digitalisaation myötä maailma lähenee entisestään.

KOTONAAN Kannonkoskella Lappalai-nen viljelee kauraa ja ohraa omalla viljatilal-la, ”haarakonttori” sijaitsee Korpilahdella. Viljelyn lisäksi tämä energinen nainen ker-too naurahtaen harrastavansa myös yritys-toimintaa.

– Yritystoiminnan eteenpäin vieminen vie aikaa, mutta silti ehdin liikkua luonnos-sa lenkkeillen, hiihtäen, sienestäen ja mar-jastaen. Vanhan talon ylläpito ja puutarhan-hoito ovat hyvää hermolepoa.

Lappalainen on työskennellyt aiemmin Fixteri Oy:n toimitusjohtajana, Jyväskylän yliopiston tutkijana, Lahden ammattikor-keakoulun markkinoinnin ja yrittäjyyden tuntiopettajana sekä metsäteollisuuden markkinoinnin tehtävissä. Lappalaisella on vahva biotalouden osaamisen tausta ja hän on toiminut vuosina 2012-2017 Suomen metsäkeskuksen johtokunnan jäsenenä. l

Reissunainenja maanviljelijä.

16 | jamk.fi | 1-2018

BIOTALOUS-INSTITUUTTI• Sijaitsee Saarijärven

Tarvaalassa• Osa kehittyvää

Biotalouskampusta• Maan johtava kattila-

testauslaboratorio• Valtakunnallista vesi-

osaamista• Tutkimus-, kehitys- ja

innovaatiotoimintaa• Agrologi AMK- ja YAMK-

koulutusta

jamk.fi | 1-2018 | 17

TEKOÄLY vaikuttaa jo nyt joka-päiväiseen arkeemme. Puhutaan automatisaa-tiosta, robotisaatiosta ja digitalisaatiosta.

18 | jamk.fi | 1-2018

TEKSTI TANJA MINKKINEN KUVAT iSTOCK JA OP RYHMÄ

Tekoäly, robotiikka, IoT

Hypeä vai hyötyä?

Tiimipalaveri on alkamassa. Vilkkuvasilmäinen robotti ojentaa kätensä pöydän vastakkaiselta puolelta ja tervehtii. Mielikuva ei vielä vastaa tätä päivää, mutta

tiimin yhtenä jäsenenä saattaa hyvinkin työskennellä ohjelmistorobotti, joka jäljittelee ihmisen tapaa käyttää sovelluksia ja tuottaa

tietoa päätöksenteon tueksi.

jamk.fi | 1-2018 | 19

Myyntijohtaja Juha Uusijoki, OP Keski-Suomi:

"On hienoa huomata, miten toimintoja automatisoimalla voimme keskittyä entistä enemmän asiakkaaseen."

Yrityksillä ja yhteisöillä on käy-tössään isoja tietokantoja. Li-säksi tietoa on koottu erilaisiin maksullisiin portaaleihin. Myös

pankeilla on valtavan määrä tietoa omis-sa järjestelmissään. Robotisaatio on tuonut pankkimaailman tietojenkäsittelyssä reaa-liaikaan, mikä näyttäytyy monin eri tavoin.

– Rutiininomaista työtä on automatisoi-tu, ja se näkyy työn nopeudessa ja laadussa. Hakemusten läpimenoajat ovat lyhentyneet ja asiakkaan saama palvelu parantunut. Esi-merkiksi opintolainan käsittely manuaali-sesti kestää 10-15 minuuttia, kun robotin hoitamana työ vie aikaa kolme minuuttia. Robotti käsittelee meillä jo 80 prosenttia kaikista hakemuksista, myyntijohtaja Juha Uusijoki OP Keski-Suomesta kertoo.

YKSI HYVÄ esimerkki robotisaation tu-loksista on lainalupaus. OP on pilotoinut palvelua, jolla on tehty täysin digitaalisia asuntolainapäätöksiä.

– OP Keski-Suomen asiakas voi jo asun-tonäytön aikana tarkistaa mobiililaitteen avulla op.fi -verkkopalvelusta, pystyykö hän saamaan asuntoa varten lainaa. Robotti ke-rää asiakkaan olemassa olevat tiedot pan-kin tietokannoista ja yhdistää ne asiakkaan itse syöttämiin tietoihin. Ratkaisu tehdään yhteenvedon perusteella, Uusijoki kertoo.

– Ohjelmistorobotiikkaa hyödynnetään

OPssa myös asiakaskohderyhmien poi-minnoissa, lainatarjousten kokoamisessa, maksusuunnitelman muutosten käsittelys-sä sekä luottoasiakirjojen laatimisessa. Eri paikoissa olevia tietoja voidaan yhdistää ja lisätä asiakkaan lähettämiin tietoihin.

TOISTAISEKSI robotit toimivat ihmis-ten kanssa rinnakkain. Esitietojenkäsittely ja päätöstenteko ovat prosessin osia, jotka vaativat myös ihmistyötä. Robotit voivat tarjota esitäytettyjä lomakepohjia ja usein asiakkaita osallistetaan sähköisten lomak-keiden täyttöön, jolloin tieto on helpommin robotin luettavissa sekä siirrettävissä.

– Ohjelmistorobotti kerää tietoja eri läh-teistä ja työstää sitä käyttäjän tarvitsemaan muotoon. Tietoa voidaan raportoida, analy-soida ja visualisoida eri tavoin. Robotiik-ka voi olla myös kilpailuetu, koska aikaa jää enemmän asiantuntijatyöhön ja asiakas-palveluun. Ihmiset arvostavat saamaansa hyötyä, mikä näkyy asioiden hoidon nopeu-tena, helppoutena ja sujuvuutena: onhan robotti usein valveilla 24/7, Uusijoki pohtii.

ROBOTISAATIO tuo mukanaan myös haasteita. Työn luonne muuttuu ja joissain ammateissa se korvaa merkittävästi ihmis-työtä. Entä kuka kaiken tiedon omistaa ja kuka sitä saa käyttää?

– Esimerkiksi pankeissa tietojen käyt-tö on erittäin tarkasti varjeltua. Tietojen käyttöä valvotaan ja sitä saa käyttää vain se, joka sitä työssään ja asiakaspalvelutilan-teessa tarvitsee. Tetoturvasyistä tietokan-toihin pääsy on osalta henkilökuntaakin es-tetty, Uusijoki sanoo.

Datan keräämiseksi on jo tehty erilaisia tietoportaaleja, jonne annetaan eritasoisia tiedonkäyttöoikeuksia. Asiakas tai yritys voi antaa luvan tietojensa käyttöön myös itsenäisesti. Esimerkkinä tästä voi käyttää

yritysten luottoluokitusta eli ratingia, jonka muodostumiseen vaikuttaa monta eri taus-tatekijää. Rating kattaa tiedot mm. yrityk-sen kannattavuudesta, maksuvalmiudesta ja omavaraisuusasteesta. Tietojen kokoami-sessa taustalla ahertaa tässäkin tapauksessa ohjelmistorobotti, joka skannaa useista eri tietojärjestelmistä löytyvän tiedon.

SUURTA ROOLIA datan keruussa näyt-telee identiteettiturva ja eettisyyssäännöt. Toukokuussa voimaan astuvan EU:n tieto-suojauudistus tulee tarkentamaan tiedon-hallinnan säädöksiä entisestään. Nämä asiat ovat ensiarvoisen tärkeitä OP Kes-ki-Suomessa.

– Kaikkea ei voi tulevaisuudessakaan ro-botisoida. Ihmisten muutoskyky ja luovuus tulee olemaan edelleen kilpailuvaltti. Vielä tällä hetkellä henkilöstön toimintatapojen muutos on suurin tekijä kustannustehok-kuutta pohdittaessa. Vanhasta poisoppimi-nen haastaa, nyt asioita tehdään uudella ta-valla, Uusijoki pohtii.

– Robotisaation myötä on nyt jo syntynyt myös uusia työnkuvia kuten robotin pää-käyttäjä. Meillä on myös jo eläköityneitä ro-botteja, naurahtaa Uusijoki. l

ROBOTISAATION HYÖTYJÄ• tekoäly voi tehdä tietojen

etsintää tauotta vuorokauden ympäri

• nopeuttaa rutiininomaisia prosesseja

• tunnistaa ja hakee tietoja eri järjestelmistä

• toimii yhtenä tiimin jäsenenä päätöksenteon tukena

20 | jamk.fi | 1-2018

TEKOÄLY, ROBOTIIKKA, IOT - MITÄ PK-YRITYS NÄISTÄ HYÖTYY?

JAMKin IT-intituutin asiantuntijoiden ja opiskelijoiden muodostamassa keskitty-mässä vastataan yritysten tarvitseman te-koälyn ja data-analytiikkaosaamisen kehit-tämiseen.

– Olemme panostaneet viimeisen vuoden ajan erityisesti tekoälyn tai data-analytiikan avoimeen lähdekoodiin perustuviin tuottei-siin, joita on sovellettu yrityselämän erilai-siin käyttötarkoituksiin, kertoo JAMKin leh-tori Mika Rantonen.

– Hahmojen ja kasvojen tunnistus neuro-verkkojen avulla, ennakoiva huolto, osak-keiden myynnin ja ostojen ennustaminen tekoälyä käyttäen, maanjäristysdatan ana-lysointi ja visualisointi 3D-mallilla sekä tie-tokonepelaajien käyttäytymisen analysoin-ti pelin keston ajalta ovat esimerkkejä, joita olemme jo toteuttaneet.

JAMK panostaa automaatioon ja robotiikkaan

26.4.2018, klo 12.30-16.30, Priimus, Taulumäentie 45

JAMKin IT-instituutti on mukana Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä -hankkeessa, joka järjes-tää kaikille avoimen seminaarin.

Tule kuuntelemaan ajankohtaisia aiheita: • Tekoäly ja sen soveltaminen yrityksissä,

Mika Rantonen, JAMK• IoT ja robotiikka: Teollinen vallankumous,

Olli Väänänen JAMK• Robotti tiimin jäsenenä,

Juha Uusijoki, OP Keski-Suomi• Teknologialla tehokkuutta,

Pekka Pirttiaho, Bittium Medical Technologies

Vapaata verkostoitumista, asiantuntijat käytettävissä

Hankkeessa keskitytään digitalisaation tuomiin vaa-timuksiin ja muutoksiin liiketoiminnassa, henkilöstön osaamisessa ja johtamisessa. Mukana ovat Gradia, JAMK, Jyväskylän yliopisto ja Yrittäjät Keski-Suomi. Hanketta rahoittaa EU:n sosiaalirahasto.

JAMKissa sovelletaan tekoälyyn ja data-analytiikkaan perustuvia tuotteita todellisiin yrityselämän haasteisiin.

LISÄÄ ESIMERKKEJÄjamk.fi/tekoaly.

jamk.fi | 1-2018 | 21

Siltasalin edustalla tuoksuu hius-lakka ja opiskelijat juoksevat edestakaisin. Kaikesta huomaa, että suomalaisella musiikki-

kampuksella on valmistumassa suuri yh-teistuotanto, Rent-musikaali.

Rent kertoo nuorten köyhien taiteilijoi-den selviytymiskamppailusta New Yorkissa aidsin varjossa. Tekstin suomennos on oh-jaaja Antti Viitamäen ensimmäinen mer-kittävä musikaalikäännös.

– Rent tuntui toteutuksellisesti helpol-ta, vaikka se on musiikillisesti haastava ja vaatii paljon laulajia ja soittajia. Musikaa-lin teema eli toisista välittäminen ja ihmis-ten arvostaminen, huolimatta esimerkiksi tämän varallisuudesta sopii hyvin nuorten maailmaan, Viitamäki kertoo.

Ohjaajan sanoja komppaa myös Angelia esittävä 24-vuotias kuvassa poseeraava Ii-na-Maria Laaksamo.

– Musikaali ei ole pelkkää hömppää, vaan sisältää raadollisiakin teemoja ja tarjoaa esiintyjille kiehtovan ja ihanan haasteen.

Laaksamon roolihahmo Angel on mies, joka toteuttaa sukupuoltaan monipuolises-ti mm. naiseksi pukeutumalla. Laaksamon onkin ensin ohjelmoitava esiintymiseen-sä miehen kehonkieli ja miehisyyden päälle naisellinen käyttäytyminen.

– Jos esiintyisin suoraan todella naisel-lisesti, jäisi hahmon miehisyys katsojilta huomaamatta.

Yhteistuotannot ovat odotettuja projek-teja. Nyt vuorossa oli kevään ensimmäi-nen kerta, kun hiusalan opiskelijat pääsivät kokeilemaan musikaalia varten suunnitte-lemiaan kampauksia esiintyjille. Kun esi-tykset ovat ohi, on samat kampaukset to-teutettu esiintyjille jo moneen kertaan.

– Se on hieno tunne, kun valmiit kampa-ukset näkee lavalla. Tulee aivan ylpeäksi! Gradian hiusalan opettaja Satu Mursula nauraa. Suuri musikaali vaatii kaikilta yh-teensä yli 60 opiskelijalta ja yli 20 henki-löstön jäseneltä sitoutumista, paineensie-tokykyä ja joustamista, mutta yhteistyöllä niistäkin selvitään. l

TEKSTI TIIA KOLU KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

22 | jamk.fi | 1-2018

JONATHAN LARSON:

RENT

Musikaalin ohjaus ja suomennos: Ant-ti Viitamäki (kuvas-sa vas.ylh.), tuottaja: Anne-Mari Kunelius, koreografia ja puvus-tus: Noora Kolanen, musiikki: Gradian ja JAMKin musiikin opiskelijat yhdessä opettajien kanssa, hiukset ja meikki: Gradian hius- ja kau-neusalan opiskelijat sekä opettajat Satu Mursula ja Maarit Pulkkanen, valaistus: Arto Saarelainen ja Roope Jormakka, lavastus: Eeva Hirvi-nen ja Lasse Järvelin.

Ensi-ilta 26.4. Silta-salissa, Pitkäkatu 19-21, Jyväskylä. Muut esitykset 29.4., 3.5., 5.5. ja su 6.5. Liput: 10€/15€ ticketmaster.fi

jamk.fi | 1-2018 | 23

Mikä ihmeen KeHO, projektipäällikkö Jan-ne Laitinen?KeHO on Keski-Suomen hyvinvoinnin osaa-miskeskittymä, eli uusi verkosto, joka yh-distää keskisuomalaiset sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan avaintoimijat. Verkostossa on liki 80 asiantuntijaa ja kuusitoista orga-nisaatiota.

Kuinka toiminta koskettaa jyväskyläistä? KeHO järjestää asiantuntijatapaamisia ja siihen liittyvä ”Meijän Polku” on käytännön-läheinen kansanterveyden edistämisliike. Meijän Polun kuntakummit keskustelevat keskisuomalaisten kuntien hyvinvointi-haasteista, joten toiminta kattaa aidosti koko Keski-Suomen. Järjestämme yhdes-sä hyvinvointitapahtumia ja Meijän Polun luontorentoutus on jo hyvin tunnettu. Hy-vinvointialan toimintaa ja yhteisiä onnistu-misia nostetaan KeHO:n nettisivuille. Ohjel-massa voi olla yhteistä hankesuunnittelua, asiantuntijaluentoja hyvinvointiteemoista, asiantuntijalausuntoja hyvinvointitaloudes-ta tai hyvinvointialan start up'ien sparra-usta. Verkostomme on aktiivisesti mukana Kasvu Openin Future Health and Wellbeing -polulla. Kuinka KeHO liittyy Uuteen Sairaalaan tai Hippoksen alueeseen, vai liittyykö?Jyväskylän kehitysalustat ja isot hankkeet ovat tärkeitä myös KeHO-verkostolle. Ide-oimme ja testaamme erilaisia toimintata-poja jo ennen kuin uudet rakennukset val-mistuvat. Keski-Suomen Liiton rahoittamat Meijän Spurtti ja Hippos Challenge-hank-

KeHOn toiminta kattaa aidosti koko Keski-Suomen

TEKSTI PAULIINA HIETALAHTIKUVA MIKKO VÄHÄNIITTY

keet haastavat jo toimijoita tuottamaan ratkaisuja hyvinvointihaasteisiin ja -palve-luihin.

Kuinka KeHO liittyy JAMKin toimintaan?JAMK koordinoi KeHO-verkostoa ja meiltä on mukana kaksitoista asiantuntijaa. Koko-naisuus on enemmän kuin osiensa summa. KeHO julistaa: Hyvinvointitekoja koko maailmalle! Mitä se tarkoittaa?Me panostamme KeHO-verkostossa toimintaan, kokeilu kulttuuri on vahvasti meitä yhdistävä ilmiö.

KeHO-verkosto on mukana myös

Keski-Suomen Liikunnan

maakunnallisessa pyöräilyohjelmassa.

Se ilahduttaa työmatkapyöräilijä

Janne Laitista kovasti.

LUE LISÄÄ:kehofinland.fi

KeHO kokoaa keskisuomalaisia sosiaali- ja terveysalan, liikunta- ja urheilualan sekä hyvinvoinnin asiantuntijoita, osaajia ja toimijoita yhteen monialaiseksi verkostoksi.

24 | jamk.fi | 1-2018

Tutkimusaineistot ovat aiemmin jääneet tutkijoiden tai organisaatioiden hallinnoita-vaksi. Nyt avoin tutkimusdata mahdollis-taa niiden jatkokäytön ja hyödyntämisen. Tiedejulkaisut ovat usein tietokannoissa suurten kustantajien maksumuurien takana ja siten kansalaisten ulottumattomissa. Tie-to on kauppatavaraa, johon pääsee käsiksi vain, jos on valmis siitä maksamaan.

Rinnakkaistallentaminen on tapa avata täl-laiset julkaisut avoimesti kaikkien saatavil-le. Tällä hetkellä kirjasto ostaa vaadittavat lisenssit, jotta JAMKin opiskelijat ja henki-löstö voivat käyttää kansainvälisiä tieto-kantoja. Opiskelijan valmistuttua pääsy tietolähteisiin hankaloituu maksumuurien takia.

– Avoimen tieteen ansiosta tutkijoille tulee tavaksi varmistaa tutkimustensa saavutet-tavuus julkaisemalla artikkelit tiedelehtien lisäksi rinnakkaistallenteina julkaisuarkis-toissa tai muualla verkossa ns. Open Access -julkaisuina. Jatkossa monia tutkimuksia voivat lukea ketkä tahansa tiedon tarvitsi-

jat, myös alumnit, kirjastonjohtaja Teemu Makkonen (kuvassa) sanoo.

Uusia tutkimustuloksia yrityksen liiketoi-minnan tai tuotekehityksen tueksi voi etsiä esimerkiksi valtakunnallisesta Finna.fi- hausta, organisaatioiden julkaisuarkistois-ta ja tietokantojen maksuttomista artikke-leista. Myös jamkilaisten artikkeleita löytää netistä nykyistä helpommin. Kotimaista va-paasti hyödynnettävää tutkimusdataa on jo saatavissa esimerkiksi Etsin-palvelussa.

– Avoimuus lisää tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa, koska sen käyttäminen yleistyy päätöksenteossa. Innovaatioiden synnyssä tiedolla on keskeinen rooli, Mak-konen muistuttaa.

Perinteinen kirja ei ole enää välttämättä ensisijainen tietolähde, vaikka opiskeluun se jäsennetyn muotonsa puolesta hyvin so-veltuukin.

– JAMKin kirjasto tukee monin tavoin op-pimista ja tutkimusta. Tiedon jakamisen

JAMK sitoutuu avoimen tieteen periaatteisiin

TEKSTI SUVI PERTTULAKUVA PEKKA SALMINEN

Avoin tiede tarkoittaa kaikille avoimia tiedejulkaisuja ja tutkimusaineistoja. EU varmistaa, että korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tuotettu laadukas tieto saadaan yritysten ja kansalaisten käyttöön. Myös JAMK sitoutuu tähän.

lisäksi kirjasto mahdollistaa luotettavan tiedon käyttämisen ja osallistuu sen tuotta-miseen, Makkonen sanoo.

– Kaikki tieto ei ole avointa, eikä esimer-kiksi yrityssalaisuuksia tai muuten rajattua tietoa saa jakaa. Avointa ovat jatkossa pe-rustutkimukset, tutkimusdata sekä hyvät käytänteet ja niiden jakaminen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki tieto ei vält-tämättä ole olennaista omaan tilanteeseen, saati oikeaa!

Markkinoille on ilmaantunut Open Access -lehtikustantajia, joiden toimintatapa ja laatu arveluttaa. Tutkimustuloksia voi pla-gioida tai vääristellä. Paras tapa suojautua virheelliseltä tiedolta on oman alan syvä asiantuntemus ja tutkimuksellinen lähes-tymistapa. Luotettavan tiedon hankinta ja sen käsittely ovat osa tutkimustaitoja ja kriittistä ajattelua.

KATSO LINKKIVINKITjamk.fi/asiakaslehti

jamk.fi | 1-2018 | 25

TEKSTI KATI POIKONEN KUVAT #RETKEILYKS-HANKE: UPE NYKÄNEN

Keski-Suomen luonnossa on paljon löydettävää niin matkailijalle, kokeneemmalle retkeilijälle kuin virkistyskäyttäjällekin. Luonnon monimuotoisuudesta kertoo

jo maakunnan kansallispuistojen määrä - niitä on viisi ja kaikki erilaisia. Retkeilyreitit kutsuvat patikoimaan, pyöräilemään, melomaan tai vaikkapa

retkiuinnille.

Löydä laavulleDigi vie retkeilyreitit maailmankartalle

Mene

metsään verkossa:www.outdoorsfinland.fi

www.retkipaikka.fi

www.luontoon.fi

26 | jamk.fi | 1-2018

Miten luontoon suuntaavan on mahdollista löytää oikeille po-luille ja valita itselle sopiva reitti? Keski-Suomen ELY-kes-

kuksen rahoittama #Keski-Suomen retkei-lyreitit maailmankartalle –hanke haluaa vastata juuri tähän. Yksi hankkeen tavoit-teista on saattaa reitit digiksi, palvelemaan niin luonnosta nauttivaa retkeilijää kuin luontoliiketoimintaa harjoittavaa pk-yritys-täkin.

– Testaamme ja otamme käyttöön hank-keessa Outdoors Finland –portaalin, jonne kootaan maakuntaan liittyen reittiesitte-lyjä, kuvia ja videoita. Vaikkapa vaellusta suunnitteleva löytää sieltä kuvauksen ja tarkkaa tietoa reitistä sekä karttoja ja op-paita. Portaalissa saavat olla esillä myös pai-kalliset yritykset eli esimerkiksi maatilama-joitusta tai opastuspalvelua tarvitsevan on helppo löytää palvelut tätä kautta, toteaa hankkeen projektipäällikkö Mirva Leppälä JAMKista.

– Keski-Suomen osalta portaali lanseera-taan Retkelle-messuilla Jyväskylän Pavil-jongissa 21.-22.4.

DIGI ANTAA mahdollisuuden näkyvyy-den lisäämiseen ja retkeilyreittien vetovoi-maisuutta pyritäänkin nyt kasvattamaan digitaalisen markkinoinnin keinoin. Luon-tomatkailun brändiä kirkastetaan yhteis-työssä kansallispuistojen kanssa. Retkeile-mään Keski-Suomeen halutaan paitsi oman maakunnan väki, myös muut kotimaan-matkaajat sekä kansainväliset vieraat. Vi-deomateriaalien avulla retken voikin aloit-taa jo kotisohvalla.

Digin lisäksi hankkeessa halutaan lait-taa kuntoon myös itse reitit, aktivoimal-la käytännön tekemistä alueellisesti. On tärkeää, että reitit ovat hyvin merkittyjä ja turvallisia, eivätkä ne laavutkaan synny reittien varsille ilman rahoitusta ja yhteis-työtä. Näissä asioissa hanke on toimijoi-den tukena ja tuloksiakin on luvassa. Ensi kesänä käynnistyvät useammankin reitin osalta taukopaikkarakenteiden kunnosta-mis- ja uusimistyöt. Kesällä lanseerataan myös kaksi uutta maastopyöräreittiä, joille on viime aikoina ollut kova kysyntä. Ihan uutena lajina Keski-Suomeen on rantautu-massa retkiuinti.

JAMKIN OPISKELIJAT ovat olleet hankkeessa mukana tutkimassa mobiilin mahdollisuuksia reittien rikastuttajana.

– Erilaisten appsien hyödyntäminen on aika uutta ja vaatii perehtymistä siihen, mikä juuri nyt olisi toimivaa, kertoo Lep-pälä.

– Tarkoitus on perehtyä tähän tarkemmin tänä keväänä.

Kansallispuisto toimintaympäristönä edellyttää luonnon arvotusta ja kunnioitus-ta, jotka pidetään mielessä, vaikka puhu-taankin liiketalouden kieltä – tuotteiste-taan ja brändätään.

– Meille kestävyys ja vastuullisuus ovat tärkeitä arvoja kaikessa tekemisessäm-me. Pääsemme vaikuttamaan asioihin ihan konkreettisesti reitin varrella, verkossa ja somessa sekä moninaisissa tapahtumissa, joissa olemme mukana tai järjestäjinä, tote-aa Leppälä. l

RETKEILIJÄN KUUSI AVAINSANAA

KOONNUT UPE NYKÄNEN

1

Aika. Lyhytkin luontoretki tekee hyvää,

mutta aina kannattaa varata reilusti aikaa.

2 Kartta.

Paperiversio pitää reitillä, karttaso-velluksen paikantava digikartta oh-

jaa turvallisesti perille.

3

Eväät. Kunnon eväät kruunaavat retken ja

auttavat jaksamaan.

4

Seura. Ota kaveri mukaan jakamaan retken ilot tai irrottaudu toviksi vain omaan

seuraasi.

5

6

Lähiretki. Lähde lähiluontoon tai muuten tut-tuun paikkaan vuorokauden- ja/tai

vuodenaikaan, jolloin et siellä muu-ten liiku - vaikka auringonnousun ai-

kaan tai tähtikirkkaana yönä.

Kamppeet. Tarkista sää ja pukeudu sen mukaan,

varaudu myös vaihteluihin.

jamk.fi | 1-2018 | 27

Monipuolista ohjelmaa vauvasta vaariinKalevan kisat tulevat heinäkuussa Jyväskylään

Kalevan kisoilla on pitkät perinteet. Ensimmäiset kisat kisailtiin jo vuonna 1907 ja tänä kesänä Kalevan kisat saapuvat Jyväskylään kuudetta kertaa. Kiertävän yleis-urheilun Suomenmestaruuskilpailun tapahtumakes-

kuksena toimii pääasiassa Harju, jota on ehostettu ja katsomopaik-koja on lisätty heinäkuun koitoksia silmälläpitäen.

Kalevan Kisat alkavat Jyväskylän satamasta torstaina 19.7. klo 15.00 miesten 20 km ja naisten 10 km kävelyllä, loppuviikko hi-koillaan Harjulla muiden yleisurheilulajien parissa.

– JKU:n pika-aiturit Noora-Lotta Neziri ja Elmo Lakka, kol-miloikkaajat Simo Lipsanen ja Kristiina Mäkelä, naisten sei-päässä Minna Nikkanen ja Wilma Murto ja tietysti keskisuo-malaisista nuorista lupauksista koostuva Harjutiimi kiinnostavat varmasti. Miesten keihäs on sunnuntain magneetti, pohtii Kalevan kisojen viestinnästä vastaava Heli Toivola tapahtuman vetonaulo-ja. Jokaiselle päivälle on luvassa hyviä ja myös keskisuomalaisittain kiinnostavia lajeja.

Jännittävän urheiluelämyksen lisäksi halutaan tarjota monipuo-lista ohjelmaa kaikenikäisille. Tapahtuma-alueelle nousee kisatori, jossa voi teettää vaikkapa hyvinvointimittauksen. Torilla voi tavata myös EduFuturan, eli Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian, JAMKin ja Jyväskylän yliopiston väkeä.

– Haluamme, että Kalevan kisoissa näkyy, että Jyväskylä on opis-kelijakaupunki! Edufutura- pisteellä kerrotaan opiskelijoiden Jy-väskylästä sekä urheilun ja opiskelun yhdistämismahdollisuuksista, Toivola sanoo.

Kalevan kisat ovat työllistäneet mm. opiskelijoita jo syksystä al-kaen erilaisten projektien merkeissä. Ilman heitä ja lukuisia va-paaehtoisia eivät Kalevan kisat synny. Nelisensataa vapaaehtoista vastaa mm. kenttätoimitsija-, järjestyksenvalvonta- ja ensiaputeh-tävistä.

Vastuullisuus näkyy myös Kalevan kisoissa. Ravintolapalveluista vastaa Gradia-ravintolat, ja tarjoiluissa käytetään mahdollisuuksien mukaan suomalaisia luomutuotteita. Raaka-aineissa suositaan lä-hellä ja Suomessa tuotettua. Jätteiden kierrätyksestä on tehty sopi-mus Mustankorkean kanssa.

– Harjulle odotetaan yhteensä noin 20 000 vierasta, lipunmyyn-ti on käynnissä ja kannattaa olla nopea, koska liput saa sitä edulli-semmin mitä aikaisemmin ne ostaa, ja etukäteen ostetulla lipulla matkustat Linkillä ilmaiseksi, Toivola vinkkaa.

– Vaikka kisat televisioidaan, pääsee parhaaseen kisatunnelmaan paikanpäällä. Tämä mahdollisuus ei toistu joka kesä!

TEKSTI PAULIINA HIETALAHTI KUVAT SUL:N KUVAPANKKI

28 | jamk.fi | 1-2018

Defit etsivät kotiaDefillä, eli sydäniskurilla maallikkokin voi pelas-taa ihmishengen. Defi.fi-rekisterissä on jo valta-va määrä sydäniskureita, mutta onko mielessäsi vielä paikka Keski-Suomessa, jossa olisi hyvä olla defi? Kyseessä voi olla paikka, jossa liikkuu paljon ihmisiä tai joka on kaukana lähimmästä terveys-asemasta.

Kampanjaohjeet: 1. Etsi defille paikka 2. Ota kuva paikasta 3. Jaa kuva julkisesti Bongaa-defi Keski-Suomessa Facebook-sivulla tai Instagramissa

Lisää mukaan perustelut, miksi kyseiseen paik-kaan tulisi sijoittaa defi sekä sijaintitieto että tägit #bongaadefi #keskisuomi. Kampanja kestää huh-tikuun loppuun, jonka jälkeen osallistuneiden kes-ken arvotaan sydäniskuri. Palkintoiskuri sijoitetaan voittajan ehdottamaan paikkaan. Voit myös lä-hettää kuvan paikasta sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

Facebook ei ole mukana arvonnassa, kampanjan järjestää KanDee-hanke. Keski-Suomen Sydänpii-ri ry toimii hankkeen päätoteuttajana ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu osatoteuttajana. Hanketta rahoittaa toteuttajien lisäksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Tuoretta luettavaa – ja osa ihan ilmaiseksi! Tiesitkö, että jamkilaiset kirjoittavat vuosittain noin kolmesataa tieteellistä, ammatillista tai yleistajuista artikkelia tai kirjaa? JAMKin kirjaston ylläpitämissä julkaisusarjoissa julkaistiin vuonna 2017 mm. hankejulkaisuja, käytännön oppaita sekä nuottikirjoja.

Finnish Universities of Applied Sciences on the Verge of a New Era.

Tekijät: RIIKKA VANHANEN, HELLI KITINOJA,

JYRKI HOLAPPA (EDS.)

Publication deals with topics related to the inter-national education marketing and student recruit-ment as well as provides accounts on Finnish hig-her education institutions’ experiences regarding the introduction of tuition fees.

Frisbeegolfin liiketoimintapotentiaali Keski-Suomessa

Tekijä: JANNE LAITINEN (TOIM.)

Tässä julkaisussa lähestytään frisbeegolfin liiketoi-mintapotentiaalia eri näkökulmista; harrasta jien tarpeista, kuntien kenttätarjoomasta, matkailu-yrittäjien ja frisbeegolfseurojen palveluista sekä teknologian mahdollisuuksista.

Luontolähtöisiä palveluita Keski-SuomestaTekijä: SANNA PELTOLA (TOIM.)

Julkaisussa on käytännön tietoa eläinavusteisen toiminnan kokeiluista (akvaario-avusteinen toi-minta), eläinvierailujen toteutuksesta sekä Green Care-toiminnasta muistisairaiden arjen tukena.

Meillä JAMKissa

jamk.fi | 1-2018 | 29

Yritystehdas palvelee VoimalassaYritystehdas Oy on Jyväskylän koulutus-kuntayhtymä Gradian, Jyväskylän am-mattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopis-ton sekä Jyväskylän kaupungin yhteinen palveluyhtiö. Yritystehtaan asiantuntijat auttavat, aktivoivat ja valmentavat opis-kelijoita, henkilökuntaa sekä tutkijoita yrittäjyyteen, luovat edellytyksiä aloitte-leville yrityksille ja tarjoavat tukea start-up-yritysten kasvuun Jyväskylän seudul-la. – Toimintaamme kannattaa tutustua jo opintojen aikana, koska yrittäjyys on, ja tulee tulevaisuudessa vielä vahvemmin olemaan yksi työllistymisvaihtoehto jo-kaiselle, yrittäjyyskoordinaattori Paula Ylipulli kannustaa. Lisäksi asiakkaat voivat vapaasti hyö-dyntää Yritystehtaan tiloja ideointiin ja verkostoitumiseen, tiimityöskentelyyn ja palavereihin. Tila sijaitsee osoitteessa Sepänkatu 4. Tulevan vuoden aikana on tulossa monia yrittäjyyshenkisiä tapahtu-mia, joissa Yritystehtaan väki on mukana. Seuraa ilmoittelua!

jklyritystehdas.fi

Musiikkia VIULISTIEN JA PIANISTIEN ILTAPÄIVÄKONSERTTI19.4.2018 klo 15:30 Hannikaissali

VUODENAIKOJEN VAIHTUESSAJohanna Hyytisen viulun C-tutkintokonsertti 19.4.2018 klo 16:30 Hannikaissali

TULLA SIKSI, JOKA TUNTEE MINUTKlassisen laulun B-tutkintokonsert-ti. Ohjelmassa musiikkia seuraavilta säveltäjiltä: Dietrich Buxtehude, Felix Mendelssohn, Richard Strauss, Sergei Rahmaninov, Charles Gounod, Wilhelm Stenhammar, Joonas Kokkonen. 19.4.2018 klo 18:30 Hannikaissali

HARJOITUSMUSIIKKIOPISTON VIU-LISTIEN JA PIANISTIEN KONSERTTIHarjoitusmusiikkiopiston instrumentti-opettajina toimivat musiikin koulutus-ohjelman musiikkipedagogiopiskelijat. Soittajien ikähaitari on lapsesta aikui-seen. 24.4.2018 klo 18:00 Hannikaissali

RANSKALAISET PEILIKUVATTuomas Niinisen pianoresitaali. 10.5.2018 klo 16:30 Hannikaissali

RIGHT ON TIME Aino Junnan pop/jazz-laulun B-tutkinto 23.5.2018 klo 20:00 Siltasali

AN END OF A JOURNEYNiko Saloheimon B-tutkintokonsertissa kuullaan musiikkia eri vuosikymmenil-tä juhlakokoonpanossa soittavan Ener-gia-bändin säestyksellä. 29.5.2018 klo 19:00 Siltasali

Meillä JAMKissa

Yrityksen tuottavuus ja työhyvinvointi kuntoon!

Varainhankintakam-panja on käynnissä!

Oletko kiinnostunut kehittämään tule-vaisuuden logistiikkatyötä yrityksessä-si? Kiinnostaako tuottavuuden ja työ-hyvinvoinnin kehittäminen? Haemme Tuottavat toimintamallit -hankkeeseen mukaan mikro- ja pk-yrityksiä, jotka ha-luavat olla kehittämässä ja ylläpitämässä logistiikkatoimintojensa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Osallistumalla hankkee-seen saat selville mitä ja miten toimin-taa pitäisi yrityksessäsi kehittää, että se olisi nykyistä tuottavampaa. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin sosiaalira-hasto.

Lue lisää ja ota yhteyttä: jamk.fi/tuotto

Tule mukaan kehittämään JAMKin toi-mintaa! Lahjoitus on sijoitus: varainhan-kinnan avulla JAMK pystyy ottamaan vahvoja uusia askeleita parempana osaamisen tuottajana ja kehittämisen kumppanina. – Onnistuneen varainhan-kinnan myötä pystymme tuottamaan parempaa osaamista työelämälle, hallin-tojohtaja Mikko R. Salminen sanoo.

jamk.fi/lahjoita

30 | jamk.fi | 1-2018

KoulutusvientiäKazakstaniinSuomalaisten ammattikorkeakoulujen terveysalan asiantun-temus näkyy tulevaisuudessa yhä vahvemmin Kazakstanissa. Jyväskylän, Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut sopivat alkuvuodesta Kazakstanin terveysministeriön kanssa laajasta Maailmanpankin lainoittamasta kehittämishankkeesta, joka on arvoltaan noin kaksi miljoonaa euroa. Kyseessä on JAMKin suu-rin koskaan tekemä koulutusvientikauppa. Kazakstanin terveysministeriö valitsi JAMKin johtaman konsor-tion uudistamaan maan terveydenhuoltojärjestelmää sairaan-hoitajakoulutuksen osalta. Uudistus koskee koko koulutusjär-jestelmää sen kaikilla tasoilla. Kahden ja puolen vuoden aikana toteutettava projekti työllistää ammattikorkeakoulujen asian-tuntijoita noin 12 henkilötyövuotta. Työ tehdään sekä Suomes-sa että Kazakstanissa. Työ Kazakstanissa on jo alkanut.

JAMKin JYVSECTEC-kyberturvallisuuden tutkimuskes-kuksessa kehitetään parhaillaan sertifiointiin liittyvää FINCSC PLUS -tasoa, joka otetaan käyttöön kevään ai-kana. Ajatuksena on, että jo sertifioidut yritykset voisivat hankkia ICT-infrastruktuurilleen arviointitahon tekemän auditoinnin. Onnistuneen auditoinnin jälkeen FIN-SCS-sertikaatti korottuu FINSCS PLUS -sertifiaatiksi. Pk-yritysten on yhä tärkeämpää saavuttaa korkea tie-toturvallisuuden taso ja osoittaa se myös asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Cyber Scheme Finland –pilotti-hankkeessa kehitettiin perustason arviointimalli Finnish Cyber Security Certificate (FINCSC), joka perustuu yritys-ten tekemiin itsearviointeihin kyberturvallisuuden tilasta. Itsearviointiin perustuva malli ei kuitenkaan ole kaikille yrityksille tai julkisille toimijoille riittävä, vaan lisäksi tar-vitaan malli, jossa itsearvioinnin lisäksi ulkopuolinen taho käy auditoimassa yrityksen kyberturvallisuuden tason. Tänä keväänä tullaan lanseeraamaan auditoinnin sisäl-tävä kattavampi FINCSC PLUS -sertifiointi, jossa sertifi-kaattia hakevan yrityksen tietoturvatasoa tarkastellaan paikan päällä. Tasoltaan ja sisällöltään se on kansainvä-lisesti vertailukelpoinen käytössä olevien ulkomaisten mallien kanssa. Pk-yritysten lisäksi malli soveltuu myös suuremmile yrityksille ja julkisille organisaatioille.

Lisätietoja: www.fincsc.fi | Twitter: @FINCSC_fi

FINCSC PLUS: Tietoturvasertifioinnin rinnalle laajennettu auditointimalli

Ammattikorkea-koulut ovat vieneet osaamistaan niin kazakstanilaisiin korkeakouluihin, sairaaloihin kuin kaupunkien terve-ydenhuollon järjes-täjille. Yhteistyötä on tehty lisäksi mi-nisteriön, Unicefin ja Maailmanpankin kanssa. Terveys-sektorilla on kou-lutettu jo yli 700 henkilöä.

jamk.fi | 1-2018 | 31

LAHJOITA. SAAT SEN TULEVAISUUTENA TAKAISIN.Tukemalla Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaa luot lisää onnistumisen mahdollisuuksia.

JAMK.FI/LAHJOITA