Jono keskussairaalaan matelee edelleen Hämeenlinna Riikka Happonen Hoitojonot eivät ole oleellises- ti parantuneet viime vuodesta Kanta-Hämeen keskussairaalas- sa. Tieto selviää sairaanhoitopii- rin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle lähettämästä selvi- tyksestä. Piirin hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan keskiviik- kona. Huhtikuussa yli kolme kuu- kautta pääsyä ensimmäiselle po- liklinikkakäynnille oli odottanut 808 henkilöä. Jonoa oli etenkin silmätautien, kardiologian, uro- logian ja ortopedian poliklini- koille. Samaan aikaan 79 henkilöä oli odottanut yli puoli vuotta pää- syä leikkaukseen tai hoitoon. Vaikeinta on päästä psykiatri- seen hoitoon ja suu- ja leukaki- rurgiseen toimenpiteeseen. Lastenpsykiatriassa läheteruuhkaa Myös lähetteiden käsittelyssä on ollut viiveitä joillakin erikois- aloilla kuten hammashoidossa, anestesiologiassa ja nefrologias- sa. Kaikkein hitainta lähetekäsit- tely on lastenpsykiatriassa, jos- sa vain kaksi viidestä lähettees- tä ehditään käsitellä kolmen vii- kon määrärajassa niiden saapu- misesta. Johtajaylilääkäri Markku Jär- visen mukaan lastenpsykiatrial- la on vaikea lääkäritilanne, min- kä vuoksi lähetteiden käsittelyä ei ole ehditty tallentaa potilas- tietojärjestelmiin. – Kaikki lähetteet on käyty lä- pi ja tarvittavat tutkimukset ja hoidot on suunniteltu potilaan tilan edellyttämän kiireellisyy- den mukaisesti, Järvinen toteaa vastauksessaan THL:lle. Tulossa lisää lääkäreitä Sairaanhoitopiirin lausunnossa arvioidaan, että jonotustilanne paranee loppuvuodesta. Tuolloin keskussairaalaan saadaan lisää ortopedejä, kar- diologeja ja silmälääkäreitä. Sen uskotaan kääntävän jonotusajat laskuun. – Myös lastenpsykiatrian lää- kärimiehitykseen on tulossa jon- kin verran helpotusta, Järvinen toteaa. Osa potilaista terveyskeskuksiin? Lisäksi sairaanhoitopiiri on par- haillaan laatimassa toimenpide- ohjelmaa kysynnän kasvun tait- tamiseksi. Muun muassa Hämeenlinnan kaupunki on edellyttänyt tarkas- telemaan perusterveydenhuol- lon ja erikoissairaanhoidon väli- siä rajapintoja. Sairaanhoitopiiri pohtiikin nyt erikoissairaanhoi- don palvelujen rajoittamista joil- takin potilasryhmiltä, jotka hoi- dettaisiin jatkossa perustervey- denhuollon puolella eli terveys- keskuksissa. – Näiden toimenpiteiden to- teuttaminen tulisi edellyttämään merkittäviä toiminnallisia muu- toksia perusterveydenhuollossa, Järvinen arvioi. Esitykset käsitellään aikanaan tilaajarenkaiden eli kuntien asi- antuntijatyöryhmässä sekä tar- vittaessa myös erikoisaloittain terveyskeskusten edustajien kanssa. (HäSa) Yhä harvempi jonottaa jatkohoitoon Vaikka jono keskussairaalaan kangerteleekin, sieltä päästään pois aiempaa nopeammin. Tilanne johtuu Hämeenlin- nan terveyskeskuksen paran- tuneesta kyvystä ottaa vastaan jatkohoitoa vaativia potilaita. Tällä hetkellä Ahvenistonmäel- lä jonottaa paikkaa terveyskes- kuksen vuodenosastolle keski- määrin neljä hämeenlinnalais- potilasta. Viime vuonna heitä oli keskimäärin seitsemän. Kun viime vuonna Hämeen- linnalle kertyi jatkohoitopaik- kaa keskussairaalassa odottavis- ta potilaista tammi-huhtikuussa 250000 euron lasku, tänä vuon- na siirtoviivemaksuja on lasku- tettu vain 70500 euron edestä. Yhteensä laskutettuja hoito- päiviä on kertynyt ensimmäisel- lä vuosikolmanneksella 141, kun viime vuonna samaan aikaan niitä oli 357 enemmän. Hämeenlinnan lisäksi siirto- viivemaksuja on kertynyt alku- vuonna Hausjärvelle 15500 eu- roa, Riihimäelle 14000 euroa, Lopelle 2500 euroa ja Janakka- lalle 1000 euroa. Hattula ei jou- du maksamaan sairaanhoitopii- rille yhdestäkään ylimääräisestä hoitopäivästä. Tästä on kyse ■ ■ Terveydenhuoltolaki■edellyttää,■että■potilas■pääsee■ensi- käynnille■kolmen■kuukauden■kuluessa■lähetteen■saapumi- sesta. ■ ■ Leikkaukseen■tai■hoitoon■pitäisi■päästä■puolessa■vuodessa. ■ ■ Valvira■aloittaa■valvontatoimet,■mikäli■yli■viisi■prosenttia■lä- hetteistä■on■käsitelty■vasta■kolmen■viikon■jälkeen■lähetteen■ saapumisesta■tai■jos■yli■15■prosenttia■ensikäynneistä■ei■to- teudu■kolmessa■kuukaudessa. Sairaanhoitopiiri on parhaillaan laatimassa toimenpide- ohjelmaa kysynnän kasvun taittamiseksi. Lääkäripula■haittaa■yhä■hoitoonpääsyä.■Tilanteen■odotetaan■paranevan■loppuvuodesta. Fimlab-fuusio toteutuu Hämeenlinna Keskussairaalan laboratorio siir- tyy tamperelaisen Fimlab Labo- ratoriot oy:n omistukseen syys- kuun alussa. Kanta-Hämeen sai- raanhoitopiirin hallitus hyväksyi keskiviikkona fuusion puitesopi- muksen. Osakassopimuksen mukaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopii- ri omistaa Fimlab oy:stä 15 pro- senttia ja Pirkanmaan sairaan- hoitopiiri loput. Keskussairaa- lan palveluksesta siirtyy uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä noin 90 työntekijää. Muutosta on perusteltu sääs- töillä, joita nykyistä suuremmas- sa yksikössä arvioidaan synty- vän 1,5–2 miljoonaa euroa vuo- dessa. Lisäksi fuusion on arvioi- tu helpottavan laboratorion hen- kilöstön riittävyyttä tulevaisuu- dessa. Patologian laboratorio jää toistaiseksi keskussairaalan omaksi toiminnaksi. Alun perin yhdistymisestä päätti joulukuussa sairaanhoito- piirin valtuusto. Fuusion valmistelu kuitenkin keskeytyi, kun valtuuston vara- puheenjohtaja Irja Pynnönen (kesk.) valitti päätöksestä Hä- meenlinnan hallinto-oikeuteen. KHO antoi pari viikkoa sitten luvan päätöksen täytäntöönpa- nolle, vaikka itse valitusproses- si onkin edelleen kesken. (Hä- Sa) Päivähoidon väki rakensi uusia ratkaisuja Lapset■ja■vanhem- mat■tyytyväisiä,■ henkilöstö■haluaa■ yhä■kehittää■■ varhaiskasvatusta. Järvenpää Hanna Antila-Andersson – Kyllä me alkuun mietittiin, mi- ten tuosta voi tehdä mallin. Vaa- ti hieman aikaa sisäistää, mitä otsikko tarkoittaa, Idänpään var- haiskasvatuskeskuksen lasten- hoitaja Minna Laakso (vas.) ja lastentarhanopettajat Erja Kos- kinen sekä Elina Latvala ker- toivat keskiviikkona Järvenpääs- sä varhaiskasvatuksen suurta- pahtumassa. Otsikko kuului ”Miten voi- taisiin katkaista ei-sallitun toi- minnan negatiivisen runsaan huomion kehä?” Kansankielel- lä se tarkoittaa sitä, että tuhma ja kiukutteleva lapsi saa usein enemmän huomiota kuin muut lapset. – Siitä se lähti, kun meillä oli koko päiväkodin väki koolla ja yhdessä pohdittiin ratkaisuja. Se oli tosi hyvä kokous. Pienem- pi porukka sitten koosti tulokset malliksi, joka on nyt täällä esillä. Tuon lisäksi tapahtumassa oli esillä noin 200 muuta mallia, jot- ka päiväkodeissa ja perhepäivä- hoidossa on kehitetty varhais- kasvatuksen solmukohtiin. Kovalevy täyttyi heti Kaikki liittyy Helsingin yliopis- ton orientaatioprojektiin, jon- ka tavoitteena on ollut selvittää, mitä varhaiskasvatuksessa to- della tapahtuu. Sen pohjalta löy- tyi pari sataa kehitystehtävää, joita on ratkottu kahdeksan kun- nan varhaiskasvatuskeskuksissa. Hämeenlinna on yksi osallistu- jista. Keskiviikkona olivat esillä nuo alan ammattilaisten kehittä- mät ratkaisumallit. Projektinjoh- tajan Jyrki Reunamon mukaan ensi vuonna niitä vielä hiotaan eteenpäin. – Ja pannaan jakoon. Tarkoitus on myös tehdä kirja siitä, mitä olemme saaneet aikaan. Reunamo itse oli todella in- noissaan siitä, mitä päiväkodeis- sa, ryhmiksissä ja perhepäivä- hoitajien ryhmissä oli saatu ai- kaan. – Vaikka tunnen asian hy- vin, minulla on kovalevy jo ihan täynnä. Tämä vaatii sulattelua. Kuinka katkaista lapsen ei-sallitun toiminnan negatiivisen huomion kehä? Lastenhoitaja Minna Laak- so (vas.) ja lastentarhanopettajat Erja Koskinen sekä Elina Latvala näyttävät, että alkunikottelun jäl- keen Idänpään varhaiskasvatuskeskuksessa syntyi ihan kelpo malli. Tehtiin 20 000 havaintoa siitä, mitä lapset todella päivähoidossa tekevät. Projektinjohtaja Jyrki Reunamo Tästä on kysymys ■ ■ Orientaation■lähteillä-projektin■tavoitteena■on■ollut■selvit- tää,■mitä■päivähoidossa■todella■tapahtuu■ja■löytää■keinoja■ vaikuttaa■myönteisesti■havaittuihin■ilmiöihin. ■ ■ Hankkeessa■ovat■mukana■Hyvinkää,■Hämeenlinna,■Järven- pää,■Kerava,■Mäntsälä,■Nurmijärvi,■Pornainen■ja■Tuusula. ■ ■ Identtinen■hanke■on■toteutettu■myös■Taiwanissa. ■ ■ Hämeenlinnasta■projektiin■ovat■osallistuneet■kantakaupun- gin■itäpuolen■varhaiskasvatuskeskukset,■Hauho,■Kaivokatu■ sekä■myös■perhepäivähoitajia. ■ ■ Kaikkiaan■hankkeessa■työstettiin■yli■200■ratkaisumallia■päi- vähoidon■pulmatilanteisiin. ■ ■ Hämeenlinnalaiset■kehittelivät■18■ratkaisumallia,■joiden■tee- moja■olivat■mm.■talviulkoilun■lisääminen,■laSsten■virittämi- nen■opetustilanteisiin■ja■pohjan■luominen■rutiineille. Tuhansia havaintoja Osana Orientaation lähteillä -hanketta koulutettiin vuonna 2009 joukko havainnoijia. Seu- raavana vuonna he havainnoivat systemaattisesti päivähoidon ta- pahtumia. – Tämä on todella ainutlaa- tuista. He tekivät 20 000 havain- toa siitä, mitä lapset todella päi- vähoidossa tekevät. Havainnoijat kävivät satun- naisina päivinä tekemässä ha- vaintoja päiväkodeissa ja perhe- päivähoidossa koko kevään ajan. Havaintoja kerättiin syste- maattisesti viiden minuutin vä- lein. Joka päivä oli havainnoijia vähintään kolmessa päiväkodis- sa. Lisäksi tänä keväänä tehtiin laadun arviointi, jossa niin lap- set, vanhemmat kuin henkilös- tökin arvioivat päivähoidon toi- mintaa ja ilmapiiriä. Lapset tykkäävät Lapsilta ja vanhemmilta päivä- hoito sai hämmentävän hyvät arvosanat. – Haastatteluihin osallistui va- jaat 4 000 lasta. Kyllä iso kuva tulee selville, vaikka lapsia on vaikea haastatella, kasvatustie- teen tohtori Reunamo arvioi. Suuri enemmistö lapsista il- moitti, että päiväkodissa on mu- kavaa joko aina tai usein. Vielä suurempi enemmistö sanoi, että päiväkotiin on kiva mennä aina tai yleensä. Kavereitakin he ker- toivat olevan. Esimerkiksi kysymykseen, pe- lottaako päivähoidossa, 2 448 lasta vastasi, ettei koskaan. Lap- sista 726 sanoi, että joskus. Use- ammin pelotti 202 lasta ja 57 lap- sen mielestä päiväkodissa on pe- lottavaa. Myös vanhemmat suhtautui- vat päiväkotiin varsin positiivi- sesti. Kriittisimmät kommentit saatiin henkilöstöltä. – Tämä on aivan ideaali tilan- ne. Henkilöstön mielestä kehi- tettävää vielä riittää. (HäSa) HANNA ANTILA-ANDERSSON / HäSA 12 |■Hämeen Sanomat■ Kotimaan■uutiset Torstai■24.■toukokuuta■2012