10.4.2017 Palautuminen, Pori (kutsutilaisuus)

Hyvinvointia työstä

10.4.2017Sirpa Laakso

3.4.2017 © Työterveyslaitos | Laakso | www.ttl.fi 2

Palautuminen

Työkykyjohtaminen

•Mistä tänään tulisi puhua?


Aiheet:

1. Toimintaympäristön muutos

2. Palautuminen


Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu (Sydänmaanlakka 2014)

1970 1980 1990 2000Staattisuus Säännöllisyys Kompleksisuus Epäjatkuvuus

Yllätyksellinen

Pirstaleinen

Kaoottinen

Hallitsematon

Strateginen ajattelu3.4.2017 © Työterveyslaitos | Laakso | www.ttl.fi 5

Muutoksenkantokykyä tarvitaan työssä• Haasteena yleisesti lisääntyneet vaatimukset:

• uuden osaamisen tarve

• inputteja tulee monelta suunnalta

• tietopääoman käsittelyä

• ilmiöiden ymmärtämistä

• työn luonne muuttuu – mikä on oikeaa työtä?;

• työn hallinnan menettämisen pelko

• riittämättömyys, turvattomuus, epävarmuuden sieto

• itsensä johtaminen & ajankäytön hallinta

• resurssoinnit tiukilla

• vuorotyö-palautumisaika

• esimiehet kovilla


Uutta osaamista

• Strategisen tason uudistaja

• Innovoi, tuo ratkaisuja

• Jalostaa itse itseään ja haastaa omaa toimintaa

• Käynnistää kehittämisohjelmia

• Reagoi herkästi muutoksiin

• Edelläkävijä, edustaa alan parasta näkemystä

• Tuo lisäarvoa (liike)toiminnalle

• Korostaa työntekijän omaa vastuunottoa

• Kommunikoi ja synnyttää dialogin asiakkaan kanssa

• Hyödyntää verkostoja

• Tuo asiakasnäkökulman kaikkeen toimintaan


Strateginen

Kompleksinen

Rationaalinen

29.4.2015 8

Onnistunut yhteistyö vaatii tahtoa, tekemistä ja puhumista! (Halonen, 2013)

Tahtoa

Rationaalinen

taso

• Selkeät strategiset

tavoitteet ja

suunnitelma

• Yhteinen tahtotila

• Menetelmät ja mittarit

• Käsitteiden

selkiyttäminen

Tekemistä

tässä ja nyt

Kompleksinen

taso

• Kompleksinen ajattelu

kokonaisuuden

hahmottamiseen

• Oman toiminnan

vaikutukset muiden

toimintaan

• Oppimisprosessi

Puhumista

Postmoderni

taso

• Vuorovaikutus

• Aktiivinen dialogi

• Verkostoituminen

Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen vaikuttavista tekijöistä

16.11.2016 9© Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi

Työkyvyttömyyttä/työstä

poissaoloa lisäävät

• esimiehen

epäoikeudenmukainen ja

epätasa-arvoinen kohtelu

• liiallinen työkuormitus

• huonot työolot (fyysiset tai

psykososiaaliset)

• ammatillisen osaamisen

puutteet

• vaikutusmahdollisuuksien

vähäisyys

Työkykyä/työssä oloa ja työhön

paluuta lisäävät

• esimiehen tuki

• johdon sitoutuminen

• työn imu

• työhönpaluun tuki

• ammatillinen kuntoutus, kun se

on suunniteltu ja toteutettu

läheisessä yhteistyössä

työpaikan kanssa

Monet yksilöön, työhön, työympäristöön, terveydenhuollon toimintaan ja

talouden suhdanteisiin liittyvät tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin,

työtapaturmiin ja ennenaikaiseen työstä pois jäämiseen

Psyykkiset kuormitustekijät

Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse työhön ja työn sisältöön. Itse tekijän esiintymisen lisäksi kuormittumiseen vaikuttavat työolojen kokonaistilanne ja kuormitusta mahdollisesti lieventävät tekijät.

Seuraavat tekijät voivat pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia:

• Työn tavoitteet ovat epäselvät.

• Työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire.

• Työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä.

• Työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta.

• Työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä esteitä.

• Vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä on epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa.

• Työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta.

• Myös jatkuvat muutokset ja pitkittynyt epävarmuus työssä voivat kuormittaa työntekijää.


Sosiaaliset kuormitustekijätSosiaaliset kuormitustekijät työssä liittyvät työn kannalta olennaiseen vuorovaikutukseen työyhteisössä.

Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi:

• epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen, kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi

• epäasiallinen kohtelu tai seksuaalinen häirintä

Seuraavat tekijät voivat pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia:

• työskentely tapahtuu yksin, erillään muista

• ihmisten välinen yhteistyö työpaikalla ei suju

• tiedonkulku on heikkoa

• esimiestyö on epäjohdonmukaista

• työhön sisältyy runsaasti kielteisiä tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteita asiakas-, potilas- tai oppilassuhteissa

• Itse tekijän esiintymisen lisäksi on syytä arvioida työolojen kokonaistilannetta ja kuormitusta mahdollisesti lieventäviä tekijöitä.

3.4.2017 © Työterveyslaitos | Laakso| www.ttl.fi 11

Kivikautiset aivot


Stressin aikaansaamat kehon psyykkiset ja fyysiset reaktiot ja sopeutuminen huomataan usein kehon kohonneena aktiivisuutena. Tätä aktiivisuustasoa ohjaa tahdosta riippumaton, autonominen hermosto, joka säätelee esimerkiksi ruuansulatusta, sisäeritysrauhasten, hengityksen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja mahdollistaa elimistön mukautumisen arkielämän vaatimuksiin. Autonominen hermosto voidaan jaotella sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Parasympaattisen hermoston tehtävä on palauttaa ja ylläpitää kehon lepotilaa, kun taas sympaattinen hermosto valmistelee kehoa tulevaa rasitusta varten. Siten sympaattisen hermoston aktiivisuus kiihdyttää elintoimintoja, kuten stressihormonien (kortisoli, katekoliamiini) eritystä, kohottaa verenpainetta ja sykettä sekä laskee sykevaihtelua.


Ylirasitus

• Lihaskivut

• Kohonnut leposyke

• Laskenut vastustuskyky

• Jatkuva altistuminen vammoille

• Ärsyyntynyt

• Masentunut

• Motivaatiopula

• Univaikeudet

3.4.2017 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 14

Miltä palautuminen tuntuu?

• Virkeä herätessään

• Jaksaa läpi päivän ilman piristeitä

• Kivuton ja vaivaton liikkuminen

• Motivaatio

• Kehittymisen tunne








Kohti parempaa…

• Tasapaino suorituksen ja levon välillä

• Riittävä kuormitus, jotta kehitystä tapahtuu

• Opettele tunnistamaan väsymyksen oireet

• Tiedosta omat huonot tapasi

• Sitoudu muutokseen


Mikä on se muutos, jonka haluaa tapahtuvan?


Tapojen muuttaminen


Hyöty

Huoli

Pysyä Muuttua

Työstressin ja uupumuksen ennaltaehkäisy

• Elä kokonaista elämää. Jaa aikaa ja energiaa sopivasti kaikille elämänalueille.

• Huolehdi päivittäisestä palautumisesta. Työn vastapainoksi tarvitaan sopivasti lepoa ja muuta vaihtelevaa, työtoiminnasta poikkeavaa tekemistä.

• Arvioi säännöllisesti omaa hyvinvointiasi ja kokonaiselämäntilannettasi.

• Tartu mahdollisiin epäkohtiin miettimällä mitä voisi tehdä toisin. Kokeile vaihtoehtoisia tapoja toimia. Ole sitkeä.

• Ota epäkohdat puheeksi niihin liittyvien tahojen kanssa.

• Jaa kokemuksia ja keinoja muiden ihmisten kanssa.

• Hae terveydenhuollosta apua, jos tilanne ei muuten parane.


Nämä asiat edistävät työn imua

Työn imua edistävät erilaiset työhön liittyvät voimavarat. Ne auttavat työntekijää onnistumaan ja synnyttävät halua tehdä työ hyvin.

• Tehtävään liittyviä voimavaroja ovat työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus.

• Työn järjestämiseen liittyviä voimavaroja ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä työaikojen joustavuus.

• Työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä voimavaroja ovat esimiehen ja työyhteisön tuki, oikeudenmukaisuus ja johtamisen selkeät käytännöt, arkinen huomaavaisuus, ystävällisyys, palaute ja arvostus sekä muiden kokema työn imu.

• Organisaatioon liittyviä voimavaroja ovat työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat, työpaikan ilmapiiri, työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt.


tyoterveyslaitos@tyoterveys@fioh

Kiitos!

Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi

https://instagram.com/tyoterveys/

https://instagram.com/tyoterveys/

https://www.facebook.com/tyoterveyslaitos

https://www.facebook.com/tyoterveyslaitos

https://twitter.com/tyoterveys

https://twitter.com/tyoterveys

https://www.youtube.com/user/Tyoterveyslaitos

https://www.youtube.com/user/Tyoterveyslaitos

http://www.ttl.fi/fi/sivut/default.aspx

http://www.ttl.fi/fi/sivut/default.aspx

10.4.2017 Palautuminen, Pori (kutsutilaisuus)

Education