| 13.4.2006 | Rakennuslehti | 10 katot SEPPO MÖLSÄ n ”Kattoromahdussesonki on taas alka- nut”, otsikoimme turhankin enteellises- ti viime viikon Rakennuslehdessä. Silloin ei ollut tiedossa, että Savonlinnan ja Lau- kaan onnettomuuksia seuraisi kattojen pettämiset Keiteleessä, Ääneskoskella, Hankasalmella, Haapajärvellä, Vetelissä, Kurikassa, Jyväskylässä ja Saarijärvellä. Kattoromahdukset nousivat yleiseen keskusteluun vuonna 2003, kun lyhyen ajan sisällä petti sekä Botniahallin että Jyväskylän messuhallin katot. Jyväsky- lässä uhreilta vältyttiin vain hyvän on- nen ansiosta. Näiden kahden tapauksen seurauk- sena myös monien pienempien kattojen romahdukset ylittivät uutiskynnyksen. Usein kyseessä olivat vanhat hallit esimer- kiksi Pietarsaaressa, Pudasjärvellä, Kristii- nankaupungissa ja Säynätsalossa. Myös monien maatilarakennusten kat- toja romahti. Navetoita on rakennettu tal- kootyönä ilman suunnitelmia, vaikka jän- nevälit ovat kasvaneet yli 20 metrin. Ris- kejä lisäävät kosteus, ammoniakki ja tuu- letuksen puuttuminen. Onnettomuustut- kintakeskus on äskettäisen Pihtiputaan tapauksen jälkeen päättänyt selvittää na- vetoiden turvallisuuden. Onnettomuustutkintakeskus on tutki- nut 12 kattojen tai rakenteiden pettämis- tä, joissa sen mukaan oli kyse suuronnet- tomuuden vaaratilanteesta. Kattojen pettämiset herättivät kolme vuotta sitten myös ympäristöministeriön ja rakennusalan: rakentamismääräyksiä on uusittu ja ulkopuolista laadunvalvon- taa on lisätty siirtymällä erityismenette- lyn käyttöön vaativissa rakennuksissa. Vaikka uusien kattojen turvallisuutta onkin parannettu, niin riskinä on edel- leen, millä tavalla erityisesti rakentami- sen lamavuosina 1990-luvulla rakennet- tiin. Riskejä lisää se, että kiinteistönomis- tajat eivät tunnu ymmärtävän, että myös heidän toimillaan on vaikutusta kattojen turvallisuuteen. Ouluhalli ensimmäinen Kattojen pettämisiä on tapahtunut aiem- minkin. 1980-luvun lopulla keskusteltiin Ouluhallin romahdusvaarasta. Se oli en- simmäisiä puurakentamisen pioneeri- kohteita. Sen lumikuormituksen normi valittiin väärin eikä lumen kinostumista vain toiselle lappeelle siksi osattu ottaa huomioon. Vuonna 1993 sortumavaarassa oli Kuo- pion vanha uimahalli. Sen yläpohjan be- toniset MJ-palkistot osoittautuivat huo- nokuntoisiksi. 2000-luvun alussa keskustelua herätti vät monien liikuntahallien kattoturmat. Onnettomuustutkintakeskuksen varoi- tuksia suomalaisen rakentamisen vaka- vasta turvallisuusongelmasta ei kuiten- kaan noteerattu juuri muualla kuin Ra- kennuslehdessä. Joskus virheet on huomattu ajoissa. Esimerkiksi rakennettaessa suurhallia Kuopioon 1990-luvulla pääsuunnittelija huomasi, että kvr-urakoitsija oli keven- tänyt rakenteita liikaa. Huomautuksen jälkeen jo paikalle tuotuja rakenteita vah- vistettiin jälkikäteen. Sama tapahtui 2003 Joensuun Aree- nassa, jonka suunnitelmia tarkistettiin ja rakenteita vahvistettiin Jyväskylän onnet- tomuuden jälkeen, sillä molemmat oli- vat uuden tappivaarnaliitoksen koekoh- teita. Helsingin Talin hallin teräsrakenteiden muodonmuutokset havaittiin pian Botnia- hallin onnettomuuden jälkeen. Virheitä osattiin epäillä, koska Talin halli oli ollut esikuvana Botniahallille. Monimutkaiset syyt Kun VTT vuonna 2004 analysoi kattoro- mahduksia, se ei löytänyt yhtä, erityisen vaurioaltista rakennetyyppiä. Kriittisiä osia havaittiin erityisesti liitoksissa, jotka liit- tyivät ristikkorakenteisiin ja palkkien tu- entaan. Perussyyt vaurioihin johtuivat VTT:n mukaan rakentamisprosessin alkuvaiheis- ta. Esimerkiksi jatkuvan sortuman vaaran mahdollisuus on voinut jäädä selvittämät- tä, jolloin mitoitus- tai työvirhe yhdessäkin kohdassa on aiheuttanut koko rakenteen sortumavaaran. Virheitä esiintyi erityisesti pitkiä toimi- tusketjuja sisältäneissä projekteissa, joissa osittaminen koski myös rakennesuunnitte- lua. Mutta onnettomuustutkinnan selvittä- missä kohteissa oli myös aika monta kvr- toteutusta ja niissä tekijöinä olivat Suomen eturivin rakentajat ja suunnittelijat. Myös paljon muutossuunnittelua sisäl- täneissä hankkeissa oli ongelmia. Monissa hankkeissa kattorakenteita oli kustannus- syistä vaihdettu teräksestä puuhun tai be- toniin tai päinvastoin. Lumikuorma on harvoin yksinään ollut syynä kattopalkkien pettämisiin eikä nor- mikuormitukset yleensä olleet ylittyneet. Mutta kun jännevälejä on koko ajan kas- vatettu ja rakenteita hoikennettu jopa mitoittamalla ne teollisuuden antamia kuormitussuosituksia tiukemmin, pie- netkin suunnittelu- ja valmistusvirheet ovat lisänneet riskejä. Riskejä ovat kasvattaneet myös laa- jennustyöt tai kuormien lisääminen ra- kenteisiin jälkikäteen. Markettien sisä- kattojen pettämisissä yksi syy on ollut se, että rakenteisiin on lisätty kuormia miettimättä mille kuormille rakenteet on alun perin mitoitettu. Uimahallien si- säkattojen pettämisissä yksi syy on ollut se, että ei ole valittu terästä, joka kestäisi kosteuden, lämmön ja kloorin yhteisvai- kutusta, ja myös rakenteiden tuuletus on ollut puutteeellinen. o Jyväskylän messuhalli* l Jyväskylän messuhallin katto romah- ti 1.2.2003. SYY: Puisen kattorakenteen romahduk- sen aiheutti puutteellisesti tehty tappi- vaarnaliitos ja eurocode-esistandardis- sa ilmennyt puute. Normin puutteesta oli varoitettu Rakennustekniikka-leh- dessä. Urakoitsija vaihtoi tarjouksessaan omalla riskillään tuoteosakauppana al- kuperäisen teräsristikkoratkaisun uu- denlaiseen liimapuurakenteeseen. Yhte- nä perusteluna tälle oli palomääräysten tiukkeneminen oletetusta ja toisena ti- laajan halu imagosyistä rakentaa puus- ta. Yksi liitos petti jo kaksi kuukautta ennen onnettomuutta, mutta silloin val- mistaja vakuutti muiden liitosten olevan kunnossa. Mustasaaren Botniahalli* l Teräsrakenteinen katsomo-osa ja osa kattopelleistä sortui tammikuussa 2003 lumen lähdettyä liikkeelle katolla. SYY: Jotta halliin olisi saatu lisää katso- mopaikkoja, kattoa korotettiin katso- mon kohdalta. Korotusosan orsiristikoi- ta ei suunniteltu erikseen vaan niitä yh- distäviä kiinnityskorvakkeita pidennet- tiin miettimättä, kestävätkö ne kuormi- tusta. Lumikuorman seurauksena kiinni- tyskorvakkeet irtosivat hitsauksistaan. Teräsrakenteissa oli ollut taipumia jo Luottamus kattojen kestävyyteen hävisi vuonna 2003 kaksoisrakenteinen aluskate & kondenssisuoja Rakenna varman päälle! Valitse VTT:n sertifioima RT N-36364 Kysy rautakauppiaaltasi parasta aluskatetta! Rakennusten veden- ja kosteuseristysohjeiden (RIL 107-2000) mukainen aluskate. + + + + + Mänkimiehentie 19, 02780 Espoo Puh: 09-4393 460 Fax: 09-4393 4610 Huonelämpötilojen mittauksiin ADT32 yhdistelmämittari. Meiltä. Sinikellonkuja 4 • 01300 Vantaa • puh. (09) 825 4600 • fax (09) 826 151 • www.teknocalor.fi mittauslaitteet Vetää kaikista ovista? ADT32 KESTOPALKKI LPJ Oy Teollisuustie 89, 62420 KORTESJÄRVI puh. (06) 4880 200 faksi (06) 4880 220 www.kestopalkki.fi Määrämittaiset liimapuupalkit Jyväskylän messuhallin romahdus vuonna 2003 nosti esiin huolen kattojen turvallisuu- desta, sillä mittavilta henkilövahingoilta väl- tyttiin silloin vain hyvän onnen ansiosta. Chintana Khamlua