1 Valmistautuminen maakunnan toiminnan ja talouden neuvottelupäiviin keväällä 2019 Pohjanmaan yhteenveto 1) Pohjanmaan maakunnan muutostrendit ja teemat Lähtökohdat: Uuden maakunnan strategian valmistelun yhteydessä järjestetyissä johdon työpajoissa tärkeimmiksi megatrendeiksi on tunnistettu kaupungistuminen, digitalisoituminen ja ilmastonmuutos/resurssien niukkuus. Samat megatrendit tunnistettiin tärkeimmiksi myös maakunnan työ- ja elinkeinoelämän näkökulmasta Pohjanmaan ennakointipilotissa keväällä 2018, ja lisäksi rinnalle nousi globalisoituminen. Nämä teemat nousivat keskeisesti esiin myös älykkään erikoistumisen prosessiin liittyvissä yrityshaastatteluissa keväällä 2018.. Esitämme seuraavaa neljää teemaa 15.3.2019 järjestettävillä neuvottelupäivillä keskusteltaviksi. Teema 1. Alueiden ja yksilöiden eriarvoistuminen (ml. kaupungistuminen, huoltosuhteen heikkeneminen, osallisuus) Kaupungistuminen etenee ja mahdollisuudet hillitä kehitystä ovat pienet. Suomessa kaupungistumisen luonne on muuttumassa: kun aikaisemmin muuttoliike suosi useampia suuria ja pienempiäkin kaupunkiseutuja, on Suomessa tällä hetkellä varsin rajallinen määrä kasvukeskuksia suurempien muuttovirtojen kohdistuessa suurimpiin kaupunkeihin. Pohjanmaan näkökulmasta keskeisiä pitkän aikavälin kysymyksiä ovat Vaasan seudun säilyminen kasvukeskusten joukossa jatkossakin sekä maaseudun elinvoiman turvaaminen. Kuten koko maassa myös Pohjanmaalla väestöllinen huoltosuhde heikkenee selvästi 2020-luvulla. Huoltosuhteen heikkeneminen johtuu ikääntyneiden määrän kasvusta, syntyvyyden laskusta sekä siitä, että työikäistä väestöä muuttaa Pohjanmaalta muualle maahan. Huoltosuhteen heikkenemisen takia palvelujen tarve kasvaa ja osaajien saatavuus heikkenee. Väestön hyvinvointiin liittyviä haasteita ovat syrjäytyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvaminen. Vaikka Pohjanmaan väestö voi keskimäärin hyvin, on eri väestöryhmien ja yksilöiden välillä hyvinvointieroja, jotka ovat vaarassa kasvaa. Erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien syrjäytyminen huolettaa. Vaarana on, että perinteinen yhteisöllisyys heikentyy ja eristäytyminen omiin kupliin, arvojen ja elämäntapojen eriytyminen, yksilöllisyyden arvostus sekä itsekeskeisyys lisääntyvät. Teema 2. Digitalisoituminen Digitalisoituminen on nopeasti ja arvaamattomasti kehittyvä globaali megatrendi, joka vaikuttaa yhteiskuntiin hyvin läpitunkevasti. Digitalisoituminen ja automatisoituminen muuttavat työn tekemistä ja tuotantotapoja voimakkaasti. Automatisoitumisen avulla voidaan korvata rutiininomaisia työtehtäviä, mutta tekoälyn avulla myös monet asiantuntijatehtävät ovat tulevaisuudessa korvattavissa. Jakamis- ja alustatalouden odotetaan kasvavan entisestään ja talouden palveluvaltaistuminen jatkuu. Pohjanmaan näkökulmasta keskeisiä pitkän aikavälin kysymyksiä ovat: Pysytäänkö kehityksessä mukana? Yritysten välillä on suuria eroja liittyen digitalisaatioon ja sen hyödyntämiseen. Osa yrityksistä ei tiedä kuinka hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia omassa toiminnassaan
12
Embed
1) Pohjanmaan maakunnan muutostrendit ja teemat · Turvallisuus ja varautuminen -teemaryhmä on arvioinut 2,5-3 htv:n tarpeen, josta toimialojen asiantuntijoiden osuus olisi n. 0,5
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
1
Valmistautuminen maakunnan toiminnan ja talouden neuvottelupäiviin keväällä 2019
Pohjanmaan yhteenveto
1) Pohjanmaan maakunnan muutostrendit ja teemat
Lähtökohdat:
Uuden maakunnan strategian valmistelun yhteydessä järjestetyissä johdon työpajoissa tärkeimmiksi
megatrendeiksi on tunnistettu kaupungistuminen, digitalisoituminen ja ilmastonmuutos/resurssien
niukkuus. Samat megatrendit tunnistettiin tärkeimmiksi myös maakunnan työ- ja elinkeinoelämän
näkökulmasta Pohjanmaan ennakointipilotissa keväällä 2018, ja lisäksi rinnalle nousi globalisoituminen.
Nämä teemat nousivat keskeisesti esiin myös älykkään erikoistumisen prosessiin liittyvissä
yrityshaastatteluissa keväällä 2018.. Esitämme seuraavaa neljää teemaa 15.3.2019 järjestettävillä
neuvottelupäivillä keskusteltaviksi.
Teema 1. Alueiden ja yksilöiden eriarvoistuminen (ml. kaupungistuminen, huoltosuhteen heikkeneminen,
osallisuus)
Kaupungistuminen etenee ja mahdollisuudet hillitä kehitystä ovat pienet. Suomessa kaupungistumisen
luonne on muuttumassa: kun aikaisemmin muuttoliike suosi useampia suuria ja pienempiäkin
kaupunkiseutuja, on Suomessa tällä hetkellä varsin rajallinen määrä kasvukeskuksia suurempien
muuttovirtojen kohdistuessa suurimpiin kaupunkeihin. Pohjanmaan näkökulmasta keskeisiä pitkän
aikavälin kysymyksiä ovat Vaasan seudun säilyminen kasvukeskusten joukossa jatkossakin sekä maaseudun
elinvoiman turvaaminen.
Kuten koko maassa myös Pohjanmaalla väestöllinen huoltosuhde heikkenee selvästi 2020-luvulla.
Huoltosuhteen heikkeneminen johtuu ikääntyneiden määrän kasvusta, syntyvyyden laskusta sekä siitä, että
työikäistä väestöä muuttaa Pohjanmaalta muualle maahan. Huoltosuhteen heikkenemisen takia palvelujen
tarve kasvaa ja osaajien saatavuus heikkenee.
Väestön hyvinvointiin liittyviä haasteita ovat syrjäytyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvaminen.
Vaikka Pohjanmaan väestö voi keskimäärin hyvin, on eri väestöryhmien ja yksilöiden välillä hyvinvointieroja,
jotka ovat vaarassa kasvaa. Erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien syrjäytyminen huolettaa. Vaarana on,
että perinteinen yhteisöllisyys heikentyy ja eristäytyminen omiin kupliin, arvojen ja elämäntapojen
eriytyminen, yksilöllisyyden arvostus sekä itsekeskeisyys lisääntyvät.
Teema 2. Digitalisoituminen
Digitalisoituminen on nopeasti ja arvaamattomasti kehittyvä globaali megatrendi, joka vaikuttaa
yhteiskuntiin hyvin läpitunkevasti. Digitalisoituminen ja automatisoituminen muuttavat työn tekemistä ja
tuotantotapoja voimakkaasti. Automatisoitumisen avulla voidaan korvata rutiininomaisia työtehtäviä,
mutta tekoälyn avulla myös monet asiantuntijatehtävät ovat tulevaisuudessa korvattavissa. Jakamis- ja
alustatalouden odotetaan kasvavan entisestään ja talouden palveluvaltaistuminen jatkuu. Pohjanmaan
näkökulmasta keskeisiä pitkän aikavälin kysymyksiä ovat:
Pysytäänkö kehityksessä mukana?
Yritysten välillä on suuria eroja liittyen digitalisaatioon ja sen hyödyntämiseen. Osa yrityksistä ei
tiedä kuinka hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia omassa toiminnassaan
2
Joustavatko elinkeinoelämän rakenteet?
Digitalisoituminen tuhoaa vanhoja työpaikkoja. Pidemmällä aikavälillä syntyy kuitenkin uutta työtä
ja uusia toimialoja, mikäli edellytykset, kuten koulutus ja osaajia houkutteleva toimintaympäristö,
ovat kunnossa.
Teema 3. Ilmastonmuutos / resurssien niukkuus
Ilmastonmuutoksen hillintään panostetaan Ilmastonmuutos tulee muokkaamaan kaikkea toimintaa
energiantuotannosta kulutukseen, päätöksentekoon ja liikkumiseen sekä päivittäiseen elämään sekä
maaseudulla että kaupungeissa. Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos
pakottavat yhteiskunnat muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Toisaalta ilmastonmuutos
on jo täällä, joten myös siihen sopeutumiseen pitää panostaa. Pohjanmaan näkökulmasta keskeisiä pitkän
aikavälin kysymyksiä ovat:
Kestävän energiajärjestelmän rakentaminen
Pohjanmaan uusiutuvaan energiaan liittyvien tavoitteiden toteutuminen edellyttää tuulivoiman ja
bioenergian tuotannon aktiivista edistämistä.
Kestävän kehityksen toimintatapojen vakiinnuttaminen
Pohjanmaalla kiertotalous on vielä lapsen kengissä.
Teema 4. Globalisoituminen
Globalisoitumisen jatkuu ja muuttaa talouden mekanismeja. Globalisoituminen on Pohjanmaalle ja sen
vientiteollisuudelle suuri mahdollisuus, kun lisäksi energian tuotannon kysymykset ovat laajasti agendalla.
Toisaalta globaalin poliittisen ilmapiirin kehittyminen huonompaan suuntaan voi aiheuttaa ongelmia
Pohjanmaallakin, mikäli maailmantaloudessa ajaudutaan taantumaan tai peräti laajaan kauppasotaan.
Pohjanmaan näkökulmasta keskeisiä pitkän aikavälin kysymyksiä ovat:
Suurten yritysten ja niiden alihankkijaketjujen toiminitaedellytysten turvaaminen (mm. osaava
työvoima ja infra).
Alihankkijaverkoston ja muiden pk-yritysten uudistuminen, kansainvälistyminen ja
verkostoituminen.
2) Pohjanmaan maakunnan tehtävien ja kustannusten arviointi
Pohjanmaan liiton tehtävät ja kustannukset ml. huomioita uuden maakunnan rahoituksesta
Suomenkielisen kulttuurin edistäminen ja maakunnan edunvalvonta turvattava
Pohjanmaan liiton tehtävissä ei ole odotettavissa muutoksia. Uuden maakunnan tehtävien ja kustannusten
kannalta merkille pantavaa on kuitenkin se, että liiton perussopimuksen mukaan Pohjanmaan liitossa on
toisin kuin muissa maakuntien liitoissa kulttuurilautakunta, joka vastaa suomenkielisen väestön
kulttuuriasioista. Kulttuurilautakunta on myös alueiden kehittämislain (1651/2009) 10 §:ssä mukainen elin,
joka vastaa maakunnan kielellisten palvelujen kehittämisestä. Osa maakunnan liiton kuntaosuuksista
käytetään siten paitsi suomenkielisen kulttuurin edistämiseen myös kaksikielisen lastenkulttuuriverkosto
Barkin omarahoitusosuuden kattamiseen ja osin siis myös ruotsinkieliseen lastenkulttuuritoimintaan. Tämä
tulee ottaa huomioon tulevassakin rahoituksessa. Samoin on tarpeen, että yleiskatteellinen rahoitus kattaa
3
ne kustannukset, jotka aiheutuvat mm. maakuntien liittojen harjoittamasta edunvalvonnasta. Erityisesti
kansainvälinen yhteistyö ja Brysselissä sijaitsevan Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja
Satakunnan yhteisen Eurooppa-toimiston toiminta edellyttää riittävän rahoituksen. Myös ainoastaan
rannikkomaakuntien vastuulla oleva merialuesuunnittelu on syytä ottaa huomioon rahoitustarvetta
arvioitaessa.
Kaksikielisessä maakunnassa merkittävästi korkeammat kulut
Maakuntien yleiskatteellisesta rahoituksesta jaetaan rahoituslain luonnoksen mukaisesti yli 90 prosenttia
toisaalta maakuntien väestön laskennallisen palvelutarpeen perusteella ja toisaalta asukasperusteisesti.
Vaikka rahoituksesta loput määräytyvät eri tarvekriteerien, kuten vieraskielisyyden (1,3 %) ja
kaksikielisyyden (0,30 %) nojalla, haluamme nostaa vielä esille etenkin kaksikielisyyden aiheuttamat
lisäkustannukset maakunnassamme, joka jossa toimitaan aidosti kaksikielisesti. Toisin kuin missään muussa
Manner-Suomen maakunnassa, Pohjanmaan väestöstä vähemmistö on myös tulevaisuudessa
suomenkielisiä. Kahdella kielellä toimiminen aiheuttaa käytännössä huomattavia lisäkustannuksia, joita
syntyy esimerkiksi käännöstyöstä ja simultaanitulkkauksesta. Tarvitsemme myös suhteellisesti ottaen
enemmän työntekijöitä kuin yksikielisissä maakunnissa.
Rahoitusta verkostoyhteistyöhön
Siirryttäessä pääasiallisesti yleiskatteelliseen rahoitukseen on tarpeen miettiä myös vaihtoehtoisia
rahoitusmuotoja, joilla tuetaan mm. edunvalvontaa ja muuta yhteistyötä esimerkiksi korkeakoulujen ja
yrityselämän kanssa innovaatiotoiminnan ja älykkään erikoistumisen edistämiseksi. Uudet maakunnat
tarvitsevat varmuuden siitä, että niillä myös tulevaisuudessa on riittävästi valtion budjettirahoitusta
alueelliseen kehittämistyöhön, kuten esimerkiksi mahdollisten kehittämisprojektien omarahoitusosuuteen.
Lisäksi on erittäin tärkeää, että valtion budjettiin varataan jatkossakin myös nykyisin käytössä oleva
erityismomenttien rahoitus, kuten esimerkiksi Vientiosuuskunta Viexpon määräraha.
Tilakustannukset merkittävä riski maakunnan taloudelle
Todellisen riskin maakuntien talouteen aiheuttavat Maakuntien Tilakeskuksen toimintaa koskevat
periaatteet, jotka nostavat sote-toimintojen osalta vuokrakustannuksia jopa 30 prosentilla. Maakunnat ovat
toimittaneet 14.12.2018 valtiovarainministeriölle kannanoton, jossa todetaan, että maakuntien
vuokrakustannuksia lisäävät erityisesti 1. Investointien kalliimpi rahan hinta, 2. Manageerauskorvaus 2 %, 3.
Ylisuuri pääoma- ja ylläpitovuokra ja 4. Maanvuokra. Maakuntien Tilakeskuksen määrittämät tilavuokrat on
määritetty liian korkeiksi, ja ne heikentävät varsinaisten sote-palvelujen tuotanto- ja kilpailukykyä.
Aluekehittämisen rahoitus vaakalaudalla
EU:n rakennerahastovarojen epävarmuus luo paineita Pohjanmaan liitolle ja siten myös uudelle
maakunnalle. Erityisesti epätietoisuus rajat ylittävän Interreg-rahoituksen jatkosta uudella EU:n
ohjelmakaudella aiheuttaa uhkia pitkäjänteiseen kehittämiseen ja rahoituksen riittävyyteen. Huomion
arvoista on myös se, että uusien maakuntien myötä nykyinen rakennerahastojen hallinnointimalli uudistuu,
kun nykyiset keskitetyt tehtävät siirtyvät takaisin kunkin maakunnan vastuulle. Uudistuksella on turvattava
myös aluekehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön ja muiden voimavarojen riittävyys. Joulukuussa
2018 Pohjanmaan liiton palveluksessa on maakuntajohtajan ohella 32 vakinaista viranhaltijaa tai
työntekijää ja 14 määräaikaista työntekijää. Tämän lisäksi maakuntauudistusta valmistelee 10 henkilöä osa-
tai kokoaikaisesti. Kaksi vakituista ja kaikki määräaikaiset työntekijät on palkattu osittain tai kokonaan
ulkopuolisen rahoituksen turvin.
Muita huolenaiheita
4
Huolenaiheenamme on lisäksi Pohjanmaan maakuntien ja uuden maakunnan kuntien lukumäärä. Mikäli
valtioneuvosto päättää siirtää Isonkyrön kunnan sen pyynnön mukaisesti Etelä-Pohjanmaan maakuntaan,
vähentää muutos Pohjanmaan liiton maksuosuutta liki 70 000 eurolla. Olemme määrätietoisesti tehneet
työtä, että Kruunupyyn kunta päättää jatkossakin olla osana Pohjanmaan maakuntaa.
Pohjanmaan uuden maakunnan valmistelussa meillä ei ole tällä hetkellä tarkkaa tietoa maakunnalle
siirtyvien tehtävien kustannuskehityksestä. Yksi keskeisimpiä kustannuksia aiheuttava tekijä on
luonnollisesti henkilöstö. KT Kuntatyönantajien ohjeistuksen takia maakunnat saavat alustavat tiedot
maakunnille siirtyvästä henkilöstöstä vasta lainsäädännön astuttua voimaan. Toisaalta merkille pantavaa on
se, että palkkojen harmonisointikustannuksiin vaikuttavat tulevat tulosopimukset.
Pohjanmaan liiton vuosien 2019–2020 toiminta- ja taloussuunnitelmassa jäsenkuntien maksuosuuksiin ei
esitetä muutosta vuoteen 2018 verrattuna, eli maksuosuudet olisivat 3 056 280 euroa. Vuodeksi 2019
budjetoidaan alijäämää 53 365 euroa. Tämä johtuu lähinnä tulevista palkankorotuksista sekä maakunta- ja
sote-uudistuksesta johtuvista, osittain epäsuorista haasteista. Vuoden 2017 ylijäämä mahdollistaa
alijäämän budjetoimisen vuodeksi 2019.
Etelä-Pohjanman ELY-keskuksen, Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston tehtävien ja
resurssien jakaminen kahdelle tai kolmelle maakunnalle aiheuttaa kustannusten nousua ja mahdollisesti
myös lisäresurssitarpeita. Erityisasiantuntijoiden osaamisen siirtyminen vain yhteen maakuntaan on riski
muille maakunnille.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtävät ja kustannukset: Liikenneasiat
Tehtävien jakaminen maakuntiin nostaa kustannuksia
Tienpidon tehtävät tehdään useamman maakunnan käsittävällä yhteistyöalueella, henkilöresurssien
kasvutarpeen minimoimiseksi. Yhteistyöalueen laajuudesta ei ole sovittu. Kuitenkin nykytilanteeseen
nähden arvioidaan maakuntiin siirryttäessä syntyvän lisäresursointitarvetta.
Muiden liikennetehtävien osalta ei ole sovittu maakuntien välisestä yhteistyöstä.
Tehtävät lisääntyvät ELY-alueen jakautuessa useampaan maakuntaan. Kustannusten maakunnittaista
arviota ei tehdä, ennen kuin tiedetään, miten henkilöstö jaetaan yhteistyöalueen maakunnille. Karkea arvio
maakuntiin siirtymisen kustannusvaikutuksista on 10 %.
Keskeinen neuvottelukysymys on, salliiko LVM/Väylävirasto edelleenkin maakuntien käyttää väylänpidon
rahoitusta oman toiminnan ostopalveluihin esim. investointihankkeiden yhteydessä.
Pohjanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston tehtävät ja kustannukset
ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta siirtyvät yleiskatteellisesta määrärahasta maksettavat toiminnan kulut on
arvioitu alustavan henkilösiirtoselvityksen pohjalta. Tähän on lisätty arvio em. virastoista siirtyvään
toimintaan liittyvistä tuki- ja avustusmenoista. Arvio on yhteensä 35,1 miljoonaa euroa.
Arvioon ei sisälly KEHA-keskuksen keskitetysti maksamat toiminnan kulut, kuten toimitilavuokrat, virka-
autojen ja ICT-laitteiden leasingmaksut, työterveyshuolto, tietoliikennekulut ja tarvikehankinnat sekä
eräiden palvelujen osto. Toimitilakulujen suuruusluokka on n. 700 000 euroa vuodessa, leasingautojen
vuokrat n. 75 000 euroa, työterveyshuollon kustannukset n. 100 000 euroa ja muut kulut yhteensä n. 100
000 euroa.
5
ICT-menot, jotka muodostavat merkittävän kuluerän, on arvioitava erikseen osana maakunnan yleistä ICT-
suunnittelua. On myös huomattava, että KEHA-keskus vastaa pääosin henkilöstön osaamisen ja toiminnan
kehittämisen sekä yleisen viestinnän kustannuksista.
Keskeiset poiminnat:
Rahoituksessa on huomioitava Pohjanmaan erityistehtävät, joita ovat suomenkielinen
kulttuurilautakunta, Länsi-Suomen liittojen yhteinen edunvalvonta (mm. yhteinen toimisto
Brysselissä) sekä rannikkoalueen maakuntien merialuesuunnittelu.
Lisäksi on tärkeää turvata erityismomenttien rahoitus, kuten vientiosuuskunta Viexpon rahoitus.
Pohjanmaan maakunta on maakunnista ainoa, joka on toiminnassaan täysin kaksikielinen. Tämä
aiheuttaa sekä huomattavia ylimääräisiä kustannuksia että enemmän työntekijöitä.
Valtion rahoitusta on varattava riittävästi alueelliseen kehittämistyöhön, kuten hankkeiden
omarahoitusosuuden kattamiseen.
Maakuntien Tilakeskuksen määrittämät tilavuokrat on määritetty liian korkeiksi, ja ne heikentävät
varsinaisten sote-palvelujen tuotanto- ja kilpailukykyä.
EU:n rakennerahastojen (erityisesti Interreg) rahoitus on suuri epävarmuustekijä Pohjanmaalla.
Uudistuksessa on turvattava aluekehitystyötä tekevän henkilöstön riittävyys.
Pohjanmaan maakuntaan kuuluvien kuntien muutos vähentää nykyistä rahoitusta merkittävästi
(Isokyrön kunnan mahdollinen siirtyminen Etelä-Pohjanmaan maakuntaan)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta siirrettävien tehtävien hoitaminen uudessa maakunnassa
edellyttää lisäresursseja. Karkea arvio kustannusvaikutuksista on 10 %. Tämä koskee muitakin kuin
liikennetehtäviä.
3) Pohjanmaan aluekehityksen laadullinen tilannekuva
Pohjanmaan aluekehityksen laadullinen tilannekuva on tallennettu VN:n ohjeistuksen mukaisesti
määräaikaan 14.12.2018 mennessä Tiimeriin.
4) Pohjanmaan maakunnan olennaisimmat riskit ja maakunnan