0 outokurn~u finnrninestupa.gtk.fi/raportti/arkisto/090_3321_12_okp_95.pdf0 outokumou finnmines PYHASALMEN KAIVOS M. Lahtinen -- --- - - -- - 28.3.1995 0KMU:N RIKASTUSKOKEET Kokeiden

0 outokurn~u finnrnines M. Lahtinen - - .-

.. ULLIKKORAWEN SIPERIA-M-IN RIKASTUSTUTWMUS

Sisältö:

Liitteet:

1. LYHENNELMA 2. NAYTTEET 3. KOKEIDEN ESITTELY

3.1. Jauhatus 3.2. Lyijyvaahdotus 3.3. Lyijy-kuparivaahdotus 3.4. Talkkivaahdotus 3.5. O M : n vaikutus 0KP:n rikasteisiin 3.6. Hapettunut malrni

4. OKMU-PIIRIN S M T T E L U 4.1. Talkkipiiri 4.2. Lyijypiiri 4.3. Vedenpoisto

5. YHTEENVETO 6. JATKOTUTKIMUKSIA

1. Mullikkorameen poikkileikkaus 2. Talkki- ja lyijypiirien virtauskaavio Tulokset: 3. 0KMU:n syöttö 200 000 t/a 4. 0KMU:n syöttö 250 000 tla 5. 0KMU:n syöttö 300 000 t/a 6. Sinkin hinnan vaikutus tulokseen

0 outokumou finnmines PYHASALMEN KAIVOS

M. Lahtinen - - -- - --- - - --

28.3.1995

0KMU:N RIKASTUSKOKEET

Kokeiden lahtökohtana oli 0KP:n rikasteiden hintakaavat. Kuparirikasteen lyijysakon takia on Mullikkorämeen malmista rikastettava lyijy ennen 0KP:n ja 0KMU:n malmien yhdistämistä. Toisaalta 0KMU:n arvosta suurin osa muodostuu sinkistä (hinnoista riippuen 70-85 %), joten sinkin saantitappio lyijyrikasteeseen pyrittiin minimoimaan. Muina tavoitteina olivat mm. jalometallien saanti lyijy- tai kuparirikasteeseen sekä lyijyrikasteen mahdollisimman hyva lyijypitoisuus.

Panosvaahdotuskokeita tehtiin hieman yli sata kappaletta 28. helmikuuta 1995 mennessä, joista noin kolme neljäsosaa analysoitiin kemiallisesti. Kokeissa tutkittiin pääasiassa lyijyn erotusta 0KMU:n malmista ja lyijypiirin jätteen vaikutusta 0KP:n rikasteisiin.

Kokeiden perusteella lyijyn saanti lyijyrikasteeseen on 80-85 % pitoisuuden ollessa 40-45 %. Sinkistä jää lyijyrikasteeseen alle 3 %. Selektiivisyys sulfidien osalta oli lähes kokeesta riippumatta hyva. Ongelmia aiheuttavat lähinnä lyijyrikasteen pitoisuutta heikentävät luontaisesti vaahdottuvat talkki ja kloriitit. Lyijyvaahdotuksen onnistuminen riippuu sitä edeltävän talkkivaahdotuksen onnistumisesta.

Koemateriaalina oli kairasydännäytteet Siperia-malmion viidestä eri pystyleikkauksesta (Liite 1). Malmio jaettiin kolmeen erityyppiseen osaan lyijy- ja sinkkipitoisuuksien sekä talkkipitoisuuden perusteella. Kaksi pohjoisinta leikkausta (665 10 ja 66480) ovat Siperia 3:a, keskimmäinen (66450) on Siperia 2:a ja eteläisin (66360) on Siperia 1:ä. Toinen leikkaus (66400) etelästä päin on kuulunut kokeesta riippuen joko "ykköseen" tai "kakkoseen". Siperia 1 ja 2 ovat talkkipitoista ja Siperia 3 on talkitonta malmia. Suurimmat lyijy- ja sinkkipitoisuudet ovat malmion keskiosassa.

Näytteet murskattiin kartiomurskalla (- 3 mm) ja varastoitiin vaahdotuslaboratorioon muoviämpäreissä kuuden kilon erinä. Leukarnurskain olisi soveltunut paremmin näin pehmeän malmin hienontamiseen, mutta laboratoriomurskan asetusta ei voinut säätää riittävästi, jotta olisi saatu tarpeeksi hienoa mursketta.

Näytteiden hapettumista on tutkittu kuparin syandiliuotuksella. Syyskuussa 1994 murskatuissa kairasydämissä oli helmikuun 1995 alussa hapettunutta kuparia 2,68 %. Alkuperäistä hapettumisastetta ei ole tiedossa, mutta vertailun vuoksi 0KP:n murskehihnalta otetun syötteen vastaava luku on usein 5-6 %. Vaahdotuskokeet osoittaisivat näytteiden olevan hieman hapettuneempia kuin kokeiden alussa, koska mm. kuparikiisu ja lyijyhohde, sekä niiden mukana kulta ja hopea, nousevat helposti talkin vaahdotuksessa, jossa ei käytetä kokoojaa.

&) outokumpu finnmines PYHASALMEN KAIVOS

M. Lahtinen

3. KOKEIDEN ESITTELY

Tässä kappaleessa on esitelty Mullikkorameen rikastustutkimuksia ja tuloksia ilman tarkempia numeerisia yksiiyiskohtia. Vaahdotuskokeet tehtiin 2,5 litran kennossa 750 g:n naytteella. &iZtkkUlaime~us oli 20%.

3.1. Jauhatus

Murskattujen kairasydännäytteiden jauhatus tehtiin aluksi kuulajauhatuksena, mutta kuulat vaihdettiin pian ruostumattomiin terastankoihin jyrkemmän raekokojakautuman toivossa. Ainakaan + lmm partikkeleita ei enää nakynyt jauhatuksen jälkeen. Kun jauhinkappaleet ja mylly ovat ruostumatonta terästä, niin jauhatuksen sähköiset vuorovaikutukset vastaavat paremmin autogeenijauhatusta kuin jos käytettäisiin ruostuvia rautakuulia [Vesa Kirjavainen, TKK]. Sinkin ja lyijyn erotusvaahdotus yleensä paranee, jos jauhatuksessa on rautaa, koska sinkkivalke saattaa aktivoitua vaharautaisessa jauhatuksessa. Mullikkorameen lyijyhohteen erottaminen sinkkivalkkeesta onnistui kuitenkin hyvin. Tämä saattaisi johtua malmin omasta rautapitoisuudesta.

Jauhatusasteen maarittamiseksi tehtiin vaahdotuskoesarja neljällä eri jauhatusasteella (46, 56,60 ja 68 % - 74 pm), joista 60 % - 74 ym oli sopivin. Vaahdotuskoenaytteissa mineraalit näyttivät mikroskoopilla tarkastellen olevan vapaina partikkeleina ko. hienoudessa. Sinkkivalke-pyriitti sekarakeita ja ylijauhautunutta lyijyhohdetta n w vahaisia määriä. Yleensä laboratoriomyllyllä panosjauhatuksena tehdystä kokeesta voidaan vain päätellä, pitaakö malmi rikastaa karkeana vai hienona. 0KMU:n Siperia- malmi voidaan rikastaa suhteellisen karkeana.

Kun Mullikkorämeen malmissa on seka hyvin pehmeitä että kovia mineraaleja, niin panosjauhatuksessa syntyy melko paljon rikastusta haittaavaa liejua. Lieju nostaa viskositeettia, mikä edelleen heikentään vaahdotuksen selektiivisyytta. Liejun vahentämiseksi kokeiltiin mm. liejunerotusta, vain karkean osan (+500 ym) jauhamista ja 15 minuutin jauhatusajan jakamista kolmeen 5 minuutin jaksoon, jossa vain + 149 pm partikkelit jätettiin myllyyn. Liejunerotusyritykset olivat hyvin työläitä menetelmiä ja lopputulos oli kuitenkin huono. Outokummussa VTT:n mineraalitekniikan laboratoriossa tehtiin heidän kehittämällä jatkuvatoimisella laboratoriomyllyllä pari jauhatuskoetta. Myllyn poistoaukossa oli 200 ym:n seula, joka päästi hienoksi jauhautuneet mineraalit pois ennen ylijauhautumista. Liejua ei muodostunut, mutta jauhatustuote jäi liian karkeaksi (53 % - 74 ym). Mikroskoopilla tarkastellen jatteessa nakyi yksi jopa 600 pm:n sinkkivalke-lyijyhohdesekarae.

3.2. Lyijyvaahdotus

Koska malmin kuparipitoisuus on melko alhainen (< 0,5 %), niin vaahdotuskokeissa pyrittiin aluksi painamaan kuparikiisu kohtuullisella syanidimääralla ja vaahdottamaan pelkästään lyijy. Useimmissa kokeissa käytettyjen näytteiden arvomineraalipitoisuudet olivat noin 30 % korkeampia, kuin mitä esiintymässä on keskimäarin ja helposti vaahdottuvia harmemineraaleja taas oli huomattavasti vahemmän. Tämä johtui epäonnistuneesta näytteenotosta.

Parhaat vaahdotusolosuhteet kartoitettiin koesw-joilla tutkimalla seuraavia ominaisuuksia ja kemikaaleja: jauhatusaste, kokooja (määrät ja tyypit), pIj (kalkillg), SnSO, ja vaahdote. Kuparista painui noin 90 % lyijypiirin jatteeseen syanidin kulutuksella 40 glt. Lyijyn saanti jäi etuvaahdotuksessa hieman alle 90 %:n.

0 outokum~u finnminec PYHASALMEN KAIVOS - A4. Lahtinen

-

Syanidia käytettäessä on usein vaarana kullan liukeneminen, mutta 0KP:n kokemusten perusteella riski on melko pieni. Ki jailisuuderi mukaan rauta-, sinkki- ja kuparisulfidit mmdmtavat syatiidin kanssa yhdisteitä, jotka eivät liuota kultaa (kaavat 1 ,2 ja 3). Kulta ilmeisesti liukenesi vasta hyvin suurilla syanidimä&rillä ts. kilojdmalmi tonni.

Kaava 1. Fe2+ + 6CN- -> F~(CN)~;

Kaava 2. Zn + 0,5 0, + 4 CN- + H,O -> z~(cN)", + 2 OH-

Kaava 3. 2 cU2+ + 7 CN- + 2 OH- -> 2 CU(CN)'-~ + CNO- + H 2 0

Lyijyn vaahdotus yksin (ilman kuparia) on yksinkertaisin ja vähiten vaahdotuskennoja vaativa rikastusvaihtoehto. Tämän rikastusmenetelmän riskinä on lyijy-kuparisekarakeet, jotka todennäköisesti menevät kuparirikasteeseen.

Useimmissa kokeissa lyijy ja kupari vaahdotettiin yhdessä, mikä on ehkä tavanomaisin tapa rikastaa tämän tyyppinen esiintymä. Edelleen, kun lyijyä on selvästi enemmän kuin kuparia, niin erotusvaah- dotuksessa on tapana vaahdottaa kupari ja painaa lyijy. Se, että jäisikö lopulliseksi tuotteeksi lyijy-kupari- yhteisiikaste, riippuu lyijyrikasteessa olevan kuparin hinnasta ja esiintymässä olevan kuparin maarästä.

Lyijy-kuparivaahdotuskokeet aloitettiin samalla korkeapitoisella Siperia 1 malmilla, kuin lyijy- vaahdotuskoe oli tehty, koska näytteen huono edustavuus ei vielä ollut tiedossa. Myös Siperia 2 malmilla tehtiin eri jauhatusasteilla kaksi vaahdotuskoetta, jotka onnistuivat erittäin hyvin, joten tutkimusten pääpaino kannatti siirtää hieman hankalampaan Siperia 1 :en.

Aluksi vertailtiin kalsinoidun soodan ja kalkin eroja pH:n säädössä. Soodalla on usein dispergoiva vaikutus, kun taas kalkki tavallisesti flokkuloi [Gaudin] ja saattaa painaa kultaa ja lyijyä. Aikasarjana tehdyn kokeen tulokset osoittivat, että kalsinoidulla soodalla kahden minuutin esivaahdotuksessa kuparin, kullan ja hopean saannit paranevat noin 10 %-yksikköä ja lyijyn saanti parani 4 %. Kalkki kuitenkin jäi pH:n säätäjaksi, koska 5 minuutin esivaahdotuksen jälkeen ero ei enää ollut kovin merkittävä. Myös kalkin tarve oli vähäisempi ja sen hinta on edullisempi. Vasta kun näytteet muuttuivat ja helposti vaahdottuvien mineraalien osuus nousi, niin sooda otettiin pH:n säätäjaksi paremman saannin toivossa.

Aerophine 3418A oli selektiivisempi kuin NaIBX sekä muita sulfidimineraaleja että hameita vastaan. Tämä ero korostui talkkipitoisella malmilla.

Talkittoman malmin vaahdotteena käytettiin OULU 42 1 pine oilia 1 tippaJvaahdotus. Talkkipitoiselle malmille sopivat Montanol, Aerofioth 76 ja MIBC, jotka ovat hellävaraisempia ja niissä on vahemmän kokoojaominaisuuksia kuin OULU 42 1 : ssa.

Helposti vaahdottuvien harmeiden dispergoirniseen ja painamiseen kokeiltiin seuraavia kemikaaleja: Finnfix 700 (CMC), dextriini, kalsium lignosulfaatti ja vesilasi. Rautasulfaattia kokeiltiin vesilasin kanssa suhteessa 1/10. CMC ja dextriini olivat tehokkaimmat painajat, mutta näiden annostusta rajoitti lyijyn saantitappion nousu.

0 outokum~u finnminec PYHASALMEN KAIVOS

M. Lahtinen - - - - -

3.4. Talkkivaahdotus

Talkin, kiilteiden ja muiden helposti vaahdottuvien harmeiden poistaminen ennen lyijyvaahdotusta on välttämätöntä tyydyttävän lopputuloksen saavuttamiseksi.

Lietteen happamuuden funktiona tehty koesarja osoitti luonnollisen pH:n olevan selektiivisin sulfideita vastaan. Jos pH on 10, niin huomattava osa arvomineraaleista nousee talkin mukana ja happamalla puolella pH:ssa 6 ja 5 nousee kuparista 65-75 %.

3.5. 0KMU:n vaikutus 0KP:n rikasteisiin

Karkeasti arvioiden lyijy, jota ei saada lyijypiirissä talteen, jakautuu 0KP:n rikasteisiin taulukon 1 mukaisesti. Lyijypiirin jätteen joutuminen lisäjauhatukseen saattaa lisätä kuparirikasteeseen joutuvan lyijyn osuutta. Panosvaahdotuskokeen perusteella ei kupari- eikä sinkkirikasteiden lyijypitoisuudet nouse haitallisen korkeiksi. Näin tietysti siinä tapauksessa kun lyijyvaahdotuksessa ei ole mitään häiriöitä. Taulukon mukaisiin lukuihin päästiin, kun lyijypiirin jätteessä oli 0,18-0,22 %ja 0KP:n malmissa oli (laskennallisesti) 0,07 % lyijyä.

Taulukko 1. Lyijyn jakautuminen 0KP:n tuotteisiin

Tuote Pitoisuus (%) Kupariri kaste 0,3-0,5 Sinkkirikaste 0,l-0,2 Rikkirikaste 0,05 Jäte 0,02-0,13 Syöte 0,07-0,09

Saanti % 30-50 10-20 5-25 10-3 5 1 00

3.6 Hapettunut malmi

Näytteiden mahdollisen hapettumisen ja toisaalta myös Mullikkorämeelle kasoitettavan malmin hapettumisriskin vuoksi tässä on hieman käsitelty malmin hapettumisen mahdollisia seurauksia. Lyijyhohde ja kuparikiisu saavat hapettuessaan mineraalipinnalleen rikkiylimäärän, jolloin niistä tulee hydrofobisia. Osa hapettuneesta lyijystä ja kuparista, sekä näiden sisältämä kulta ja hopea menetettäisiin talkkirikasteeseen. Myös kuparin ja lyijyn erottaminen vaikeutuu mikäli malmi pääsee hapettumaan. Malmin hapettumista kasoissa olisi tutkittava.

4. OKMUPIIRIN SUUNNITTELU

Laboratoriokokeissa on oletettu Mullikkorämeen malmin syöttönopeudeksi 30 t/h ja 0KP:n 150 tlh. Vaahdatuksen lietetiheydeksi on karkeasti arvioitu 30 %, jollain lietemäärä olisi 78 m3/h (malmin ominaispainolla 3,5 t/m3) . Suunniteltu talkki~lyijypiiri on liitteessä 2.

0 outokumpu finnmines PYHASALMEN KAIVOS

M. Lahtinen - -- 28.3.1995 --

4.1. Talkkipiiri

Kokeiden perusteella talkkirikaste pitäisi kerrata kahdesti, jotta arvomineraalit saataisiin talteen. Olisiko kertaus tuotannossa tarpeen, on vielä tutkittava. Talkkivaahdotuksessa viipymäaika on lyhyt, joten etuvaahdotukseen riittäsi yksi kaksiakselinen OK-3 vaahdotuskone ja kertauksiin tarvitaan yhdet yksiakseliset .

4.2. Lyijypiiri

Lyijypiirin suunnittelussa perusajatuksena on joustavuus, jotta piiriä olisi helppo säätää syötteen ominaisuuksien muuttuessa. Laboratoriokokeiden mukaan lyijystä saadaan 80 % taiteen noin puolentoista minuutin vaahdotuksessa, jonka jälkeen saannin m s u hidastuu ja selefctiivisyys heikkenee. Kolmen kuution kennossa viipymhjat ovat pidempiä kuin pienessä laboratoriokennossa, joten puolitoista minuuttia on kerrottu 2,5-3:lla. Viipymäaikojen perusteella etuvaahdotuksessa olisi tarpeen vain yksi kaksiakselinen OK-3 vaahdotuskone, mutta mahdollisen oikosulkuvirtauksen takia pitäisi etuvaahdotuksessa olla neliakselinen vaahdotuskone. Ensimmäiseen kertausvaahdotukseen riittää kaksiakselinen OK-3 ja seuraaviin kertauksiin sopii yksiakseliset OK-3 vaahdotuskokeet.

4.3. Vedenpoisto

Lyijyrikasteelle vedenpoistokapasiteetti on riittävä, jos kiekkosuodin toimii ja jos sammiossa 4 saadaan rikaste sakeutumaan. Toisaalta pienet hairiöt tuskin tulee vaikuttamaan 0 W : n kuparirikasteen sakkoihin, jotka lasketaan kuukausikeskiarvosta. Sinkkirikastetta varten hankitaan Laroxin painesuodin.

5. YHTEENVETO

Siperian malmityyppien rikastustekniset erot ovat jauhautuvuudessa ja taikkipitoisuudessa. Malmion pohjoisin osa jauhautuu helposti eikä vaadi talkin erotusta. Siperia-malmion muissa osissa on vaihtelevia määriä talkkia, joka joudutaan erottamaan ennen lyijyn vaahdotusta (liite 2). Malmin e te l äpw kovien ja pehmeiden mineraalien takia panosjauhatuksessa raekokojakautuma jäi hyvin loivaksi, mutta Korppuasemalla tästä ei pitäisi tulla ongelmaa sykloniluokituksen takia.

Tällä hetkellä paras ja yksinkertaisin rikastusmenetelmä on lyijyn vaahdottaminen yksin ja kuparin painaminen kohtuullisella syanidimä&rällä muiden sulfidimineraalien kanssa. Kokeiden perusteella käytetty syanidimäärä ei haittaa 0 W : n malmin rikastusta. Lyijyn saanti on 80-85 % j a kolmesti kerratussa rikasteessa on noin 40-45 % lyijyä. Sinkistä saadaan yli 95 % lyijypiirin jätteeseen ja lopullinen saanti on 84 %. Muut tulokset ovat liitteissä 3-6.

Mullikkorämeen rikastustutkimuksissa suurin osa ajasta kului lyijy-kuparibulkkivaahdotuksen tutkimiseen. Bulkki esivaahdotuksen etuina olisivat parempi lyijyn saanti ja mahdollisuus syöttää lyijy- kuparipiirin jäte suoraan sinkkipiiriin, mikä parantaisi sinkin saantia. Kokeissa bulkkivaahdotuksen suurin ongelma oli hienoksi jauhautuvat ja helposti vaahdottuvat harmemineraalit. Myös kuparin ja lyijyn erotusvaahdotuksessa saannit jäivät huonoiksi. Lyijyn painajana tunnettu dikromaatti vaikutti pH:sta, valmennusajasta ja annostelumäärästä riippumatta tehottomalta. Kuparin painaminen ja lyijyn vaahdottaminen erotusvaahdotuksessa on epävarma menetelmä, jossa lyijy jää helposti

outokumpu finnmines PYHASALMEN KAIVOS

M. Lahtinen - -

kuparirikasteeseen. Bulkkivaahdotuksen haittoina olisivat vaahdotuskoneiden ja valmentimien suuri lukumara.

Ksantaatilla ei saavutettu niin hyviä tuloksia kuin Aerophine 3418A:lla, joka on selektiivisempi seka muita sulfidi- että hamemineraaleja vastaa. Aerophine maksaa noin 40 mkkg, mutta sen kulutus on noin 75 % ksantaatin kulutuksesta. Koska kullan ja hopean saannit paranevat 5-10 %-yksikköä Na1BX:iin nähden, niin Aerophinea kannattaa ainakin kokeilla. Taulukossa 2 on esitetty lyijyvaahdotuksen olosuhteet ja kemikaalit. Kalsiumlignosulfaatin käyttö ei todennäköisesti ole valttiimätönta. Metsä-Serlan modifioidun kalsiumlignosullaatin (n:o 6055) käyttötarkoituksena on ollut vain liejumaisten hamemineraalien dispergointi.

Taulukko 2. Kemikaalien ammtus lyijypiirissa. ( *) Todennaöisesti tarpeeion)

Jauhatushiewus PH Kalkki Aerophine 34 1 8A Syanidi ZnSO, MIBC LiguosuKaatti*)

Koska malmion tutkimattomassa eteläpäässä on hyvin runsaasti talkkia, niin sen haittojen minimoimiseen kannattaa hieman vielä perehtyä. Malmiosta saatavalla uudella tuoreella materiaalilla tehdaan pari tarkistuskoetta, joissa olosuhteet ovat samat kuin suunnitellussa piirissä. Talkin erotusta hydrosyklonilla olisi mahdollista kokeilla muutaman kilon naytteella Outokummussa VTT:n mineraalitekniikan laboratoriossa.

Malmin hapettuvuudesta kasassa tehdaan tuoreella OKMU-malmilla muutama koe. Tarkoituksena on saada tietoa malmin varastoinnin seurauksista.

Louhintatavasta johtuen voidaan peranajosta tuleva malmi rikastaa ennen varsinaista tuotantoa ja samalla sa taa lyijypiiri kohdalleen. Tätä pilot-koetta varten suunnitellaan muutama prosessivaihtoehto ja helposti saadeltava piiri.

OUTOKUMPU FINNMINES O Y

Liite 1 . o 0 UI N

Liite 2.

Talkin- ja lyijynvaahdotuspiirit.

AEROPHINE 34 1 8 4 25-35 g/t NaCN 3040 g/t MIBC 40-60 g/t MIBC 20-30 g/t KALKKI pH 10

UPARIPmuIN

, ZnS04, NaCN)

"TAL-TE"

1- ci-i -

-- Talkki 1 10000 drnt

Pitoisuus Saanti Pb 0,502 2,01 50000 Au (pprn) 1.0 2,0% Ag (PPm) 55,O 3,0%

Zn 3,OOX 1 , i l 300000

MULLIKKORÄMEEN MALMIN VAIKUTUS 0KP:N RIKASTEISIIN

Sinkki 8,1046 1,3470 Kupari 0,42% 0,9b0&

1,3046 0,05% Rikki 17,4.3% 39,17%

0,s 70,SO 17

PbWOKMUI 4662 drnt

Pitoisuus Saanti

ollinen sakko, jota ei ole huomioitu

OKP 145 600 000mk

CURIOKP J 39325,44 drnt koaeus: 7%

Pitoisuus Saanti kg 25,00% 93,1° 9831360 85 600 000rnk

6.1 45,9% 239,8852 10 900 000rnk 291 56,4% 11443.7 5 600000mk

0,67% 47,7% 2 63480,4 3,00% 8,0% 1179763

Rikasteen arvo (F IM) 11102 100 000mk

ZnWOKMUI 261 35,81 dmt kosieus kosteus: 7 *h

Pitoisuus% Saanti-% Pitoisuus-% Saanti-% kfi ZnRin 52,00'% 83,9% 52.00% 84,9% 12506890 43 700 000mk

ZnRFe 5 70 11,00% (200 000mk) ZnRCu 0.07% 2,1% 17792,83 0,45% 1,0% 109296 ZnRPb 0.13% 1,3% 34531,84 0,2496 10,5% 57743,91

Rikasteen arvo (FIM) Rikasteen arvo (FIM)

Kustannukset Louhinta 1 Rikadus , 5.6 1 49;3 1 54;9I

Tulos: 31.3 24,8 57,8

Kupari Lyijy Kulta Hopea

IUS Dollarin kurssi 4,5 ]

CUR 1 42195,18 drnt kosteus: 7%

Pitoisuus Saanti kg 25,0096 92,6% 10548796 91 900 000rnk

7 44,4% 281,2411 12 900000mk 339 53,9% 14306,57 7 100000mk

Rikasteen arvo (F IM) 1 11 300 000mk II

. 1 50187,52 drnt kosteus: 7 %

ZnRFe 7,88% ZnRCu 0,2546 1,b0& 127088.8

0.18% 57% 92275,75

Rikasteen arvo (FIM) 91 1 0 0 W m k

MULLIKKORÄMEEN MALMIN VAIKUTUS 0KP:N RIKASTEISII N -- Talkki 1 12500 dmt

Pitoisuus Saanti Pb 0,50% 2.0% 62500 Au (ppm) I,O 2,0% Ag [PWl 55,O 3,0% 687,5 Rikastus

Rikki Zn 3,001 l,j"b 375000 AU (ppm) 0.85 CU 0,5046 2,U0b 62500 A ( m) 70.50

PbWOKMUI 5827,5 dmt

Pitoisuus Saanti PbRPb 45.00% 81,046 2622375 2 100OOOmk PbRAu 21,O 45,0% 122,3775 5 200 OOOmk PbM 1450,O 6 1,096 8449.875 4 500 0M)mk

PbWn 5,0046 1,4% 291375 '1 ') mahdollinen ~~ikko, jota ei ole huomioitu PbRCu 0,70 % 2,0% 40792,5 PbRS 1 7,004b 4,046 990675

Rikasteen arvo (F IM) [( OKP 145 600 000mk 11 1 OKM" + OKP 228 000 000rnk 1 CuWOKMUJ 3587,179 dmt kodeus 7% CuRIOKP 1 39325,44 dmt koaeus: 7% CUR 1 42912,62 dmt kosteus: 701

Pitoisu~~q Saanti kg Pitoisuus Saanti kg Pitoiwus Saanti kg CuRCu 25% 85,446 896794,8 7800000mk CuRCu 25.00% 93,1% 9831360 85600000mk CuRCu 25,00% 92,3% 10728155 93 400 000ml CuRAu 14A 24.3% 51,69488 2 600000mk CuKAu 6.1 45,9'b 239,8852 10 900 000mk CuRAu 7 44,196 291,5801 13500000ml CuKAg 997,6 20,346 3578,58 1 900000mk CuRAg 291 56,1% 11443,7 5 600000mk CuRAg 350 53,4% 15022,28 7400000ml

CuRPb 7,321 8,1% 262609,7 CuRPb 0,672 47,7% 263480,4 CuRPb 1,23% 13,9% 52f590,I CuRZn 2 1,94% 3,9% 786885,6 (2 700 0M)mk CuRZn 3.00% 8,0% 1176763 CuRZn 4.58% 5,6% 1966649 il 100 000ml

Rikasteen arvo (F IM) Rikasteen arvo (F IM) ---- -- ZnWOKMUI 32669,77 dmt kosteus 7% b ZnWOKP 1 24051,71 dmt ZnR 1 5672 1,GdC kosteus: 7% b

Piioisuu+4 Saantl-% kg Pitoisuu~Z Saanti-% Pitoisuus-% Saanti-% kg ZnRZn 52,001 83,9% 16988278 59 300 000nik ZnRZn 52,00Ob 84,9% 12506690 43 700 000mk 52.00% 84,340 29495168 103 000 000ml

ZnRFe 5% ZnRFe 1 l ,0096 (200 000mk 754% , ZnRCu 0,07"b 2.1% 22241,04 ZnRCu 0.45% 1,049 109296 ZnRCu 0,23'b 1,7% 131537

ZnRPb 0,13% 1.3'b 43 164,8 2nRPb 0.24% 10,5% 57743.91 0.18'b 5.2% 100908,;

Rikasteen arvo (F Ibi) 59300000mk Rikasteen arvo (F IM)

MULLIKKORÄMEEN MALMIN VAIKUTUS 0KP:N RIKASTEISII N M

Talkki J 15000 dm1 l Pitoisuus Saanti

~b 0~50% 2,0% 75$1 Au (ppml 1,o 2,0% Ag bPm) 55,O 3,0% 825

PbiUOKMUI 6993 dmt kosieus 77

Pitoiwus Saanti kg PbRPb 45,00% 81,0% 3146850 2 500000mk PbKAu 2 1,O 45,0% 146.853 6 200 000mk p b w 1450,O 61,0% 101 39,85 5 300 000mk I PbRZn 5,00% 1,4% 349650 7 PbRCu 0,70% 2,0% 48951 PbRS 17,00% 4,0°& 1 188810

Rikasteen arvo (F IM) (1 14 000 000ml

-- ~ & U I 4304,615 dmt kosieus 79

CuRCu CuRAu CuRAg

Pitoiwus 25% 14,4

997.6

Saanti kg 85,4% 10761 54 9 400 000ml 24,3% 62,03385 3 100 000ml 20,3% 4294.296 2 300 000rnl

CuRPb CuRZn

Rikasteen arvo (F IM) 11 11 600 000mk l .

-- -- ZniUOKMUI 39203,72 dmt kosteus 79

Pitoisuuc% Saanti-% kg ZnRZn 52,00% 83,9% 20385934 7 1 200 000ml

ZnRFe , ZnRCu

ZnKPb

Rikasteen arvo (F lI1.1)

OKPI Yhteensä

Rikasteet 145,61 244,O Sinkki 8,10% 1,34% Kupari 0,42% 0,96%

1,30% 0,05% Rikki 17,43% 39,1706 Au ( P P ~ ) 0,s

70.50 17

') mahdollinen sakko, jota ei ole huomioitu

CuWOKP 1 39325,44 dm1 kosteus:

CuRCu 25,00% 93,1% 9831360 85 600000mk CuRAu 45,946 239,8852 10 900 000mk

291 56,496 11443,7 5 600000mk

I Rikasteen arvo (Flbt)

koaeus: 7%

11.00% (200 W r n k 0,45% l,OOb 109296 0,24% 10,5% 57743,91

Rikasteen arvo (FII1.l) 43 500 W m k

1 Louhinta 4;;; 1 ;!; 1 1 ~ 2 1 Rikadus -57,7

Tulos: 47,O 2 4 8 -- 73,4

HINNAT mkkg 6

Kupari LY iiY Kulta Hopea

[US Dollarin kurssi 4,5 1

CUR 1 43630.06 dmt koneus: 7'

Pitoisuus Saanti kg CuRCu 25,0090 92,396 10907514 95 000 000n CuRAu 7 43.8% 301,919 1 4 0 0 0 0 0 0 ~ Cu RAg 361 52,896 15738 7 800 0 0 0 ~

CuRPb 1,3346 13,096 578612 CuRZn 437% 5,4% 2 124026 (1 600 000n

Rikasteen arvo (F iM)

ZnR 1 63255,43 dmt kosteus:

Pitoisuus% Saanti-% kg ZnRZn 52,001 84,3% 32892824 114 800 000n

ZnRFe i,28% ZnRCu 0,2196 1,7% 135985,Z ZnRPb 0,17% 4,8% 109541.7

Rikasteen arvo (F IM)

Liite 6.

I~ ink in hinta/taloudelIinen tulos

OKMU 10,5 14,l 17,6 21,2 24,8 28,4

3 2 3 5,6 39,2

OKP 3,62 6,22 8,92

1 1,52 14,22 16,82 19,52 22,12 24,82

Yhteensä 15,82 22,02 28,22 34,52 40,72 47,02 53,22 59,42 65,72

Tulos miljoonissa markoissa