Osaaminen - ideat.media · 2 Ideat Osaaminen S TIILI TTT ILIIT Kustantaja Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy Toimitusjohtaja Teemu Vehmaskoski Vastaava tuottaja Teppo Kuittinen Luova tuottaja
Post on 31-Dec-2020
0 Views
Preview:
Transcript
OsaaminenOsaajapula hiertää yrityksiä
– miten tilanne ratkaistaan? s. 3
4/2020
M A I N O S L I I T EM A I N O S L I I T E
Vieras: Olli-Pekka Heinonen s.2
Finanssialan neljä moniosaajaa s.6
Kouluista ei tule valmiita tekijöitä s. 9
Älykoti oppii asukkaiden elämästä s. 10
Oppisopimuksella uusi ammatti s. 11
Opiskelija haastaa asiantuntijaa s.12
Salasanoja kalastellaan sähköpostilla s. 13
Uuden innovointi vaatii luottamusta s. 14
Minkä sairauden haluaisit ratkaista? s. 15
Karttapalvelu hyödyntää dataa
s. 16
S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T E
2 S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Osaaminen
Kustantaja Sanoma Tekniikkajulkaisut OyToimitusjohtaja Teemu VehmaskoskiVastaava tuottaja Teppo KuittinenLuova tuottaja Satu SavelaUlkoasu Markus Frey (AD), Sami PiskonenMyyntipäällikkö Juha Pekkinen, 040 674 8617
Avustajat tässä numerossaJukka Fordell, Outi Kainiemi, Iina Kansonen, Sami Piskonen, Matti Remes, Kirsi Riipinen ja Marianna Salin.www.ideat.mediawww.hs.fi/mainos/ideat
Vieras
Muistathan sen kerran, kun työnan- taja kehui vasta-valmistuneiden osaavan oikeita asioita, osaavaa työvoimaa olevan saatavilla riittävästi ja osaajien hinnan olevan oikealla tasolla.
Olli-Pekka Heinonen on Opetushallituksen pääjohtaja.
Osaaminen, pilalla?
Tulevaisuuden tärkeintä osaamista on kyky oppia
N iin. Ei kukaan noin sano, koskaan. Toki sanomattomuus liittyy vakiintuneisiin rooleihin ja retoriik
kaan, ja yksittäisen yrityksen akuutti tarve menee ohi yhteiskunnan kokonaiskuvasta. Mutta toisinkin asian voi nähdä.
Yksi globaalin taloudellisen vallan solmukohdista, Maailman talousfoorumi WEF, haluaa olla ratkaisuhakuisempi. Foorumi julkaisi lokakuun lopulla kolmatta kertaa raporttinsa työn tulevaisuudesta. Sen pääpaino on perustellusti lähivuosissa. Työtä muokkaavista megatrendeistä kärjessä on digitalisaatio, ja nyt sen rinnalla vaikuttaa megahäiriö korona. Nämä osuvat ja upottavat työntekijän tai kansalaisen pahimmillaan hetkessä, olitpa sitten generalisti tai spesialisti, koulutettu tai kouluttamaton.
WEFin raportti perustuu laajaan tilasto ja tutkimustietoon maailman suurimmista kansantalouksista ja muutamista suurimmista osaamisalustoista. Suuresta massasta uhkaa aina seurata mitäänsanomattoman pyöreä keskiarvo, mutta raportti tekee parhaansa löytääkseen viisi tärkeintä työelämätaitoa vuodelle 2025.
Ne ovat talousfoorumin mukaan:
• analyyttinen ajattelu ja innovointikyky • aktiivinen oppiminen ja oppimis strate giat • kyky monimutkaisten ongelmien ratkai semiseen • kriittinen ajattelu ja analyysi • luovuus, omaperäisyys ja aloitteellisuus
Lista on sekä kauhea että loistava. Kauhea, koska kyseisiä taitoja on vaikeaa sellaisinaan opettaa ja miltei mahdotonta absoluuttisesti mitata. Loistava, koska ainoa keino kasvaa ja kehittyä niissä on tehdä se osana jonkin oppiaineen kontekstia: luonnontieteitä, kieliä, matematiikkaa, historiaa, mitä vain. Kaikilla näillä on sääntönsä ja lainalaisuutensa. Niihin perehtyminen vaatii vaivaa, ja vaivannäöstä syntyy uutta osaamista.
Kumuloituva faktatieto, eri tieteenalojen menetelmät ja toistuva henkilökohtainen oppimisen kokemus luovat yhdessä myös yleissivistyksen perustan. Se on aika halpa keino pitää yhteiskunta ylipäätään koossa, iskunkestävänä ja kehityskykyisenä. Se on myös avain toimivaan demokratiaan.
Kun siis seuraavan kerran kuulet valituksen koodaripulasta, suunnittelijavajeesta tai vastaavasta tarkasti rajatusta ja tässä hetkessä olevasta puutteesta, sano rakentavassa hengessä ”kyllä, ja”. Kyllä, ja varmistetaan että kyseisen erikoisosaamisen taustalle ja rinnalla yhteiskunta tulee edelleen tekemään kaikkensa taatakseen kaikille mahdollisimman monipuolisen yleissivistyksen. Kyllä, ja tavoitellaan tämänkin kautta reilumpaa, kestävämpää ja tasaarvoisempaa järjestelmää, jossa oma hyvinvointimme olisi paremmin tasapainossa luonnon ja planeetan hyvinvoinnin kanssa.
Unelmahöttöä ja vihervasemmistolaista utopiaa? No, tuolla ta valla Maailman talousfoorumi julistaa jo raporttinsa esipuheessa. Kai meistä aina kin peesaajiksi on.
Ja itse asiassa: maailman paras peruskoulu, puhtain ilma, onnellisin kansa, ja silti niin pieni ettei se ole keltään isommalta pois. Tähdet todellakin ovat puolellamme. Olisikin hullua odotella jotakin absoluuttisen täydellistä koulutusta, kun pohjat ovat todistetusti riittävän hyvät ja siitä eteenpäin tehokkaimmin oppii tekemällä. Sinne siis, maailmalle! ¬
Osaaminen on kykyä selviytyä elämässä eteen tulevista tilanteista. Keskinäisriippuvuuksia
täynnä oleva maailma on entistä alttiimpi muutoksille, jotka voivat olla ennakoimattomia. Siksi nuorena hankittavat valmiudet eivät riitä koko elämänpolulle. Kyky oppia on yhä olennaisempi taito ja meissä jo synnynnäisenä, mutta tarvitsemme jatkuvaan oppimiseen toistemme tukea ja asennemuutosta. Olemme jumiutuneet ajatukseen, että pituuskasvun päättyessä myös henkinen kasvu päättyy. Ajatus on väärä ja vaarallinen.
Osaaminen ja kyky oppia on yksilön hyvän elämän lisäksi vakava yhteiskunnallinen kysymys. Suomea koskevissa arvioissa vuoteen 2030 mennessä kokonaisista ammateista katoaa 5–15 prosenttia. Ammattiidentiteetin sijaan tärkeäksi tulee kasvava osaamisidentiteetti. Tehtävät muuttuvat noin 60 prosentissa ammateista. Muutos tulee kalliiksi, jos osaamisen päivitys tapahtuu vasta työt
tömyyskauden kautta. Siinä mallissa osa ei palaa koskaan työmarkkinoille.
Osaamisen ennakointifoorumin mukaan vuoteen 2035 mennessä korkeakoulutettujen tarve kasvaa. Osaamisessa taas korostuvat kestävän kehityksen, digitaalisuuden sekä muutoksen hallinnan taidot kuten ongelmanratkaisukyky, itseohjautuvuus ja oppimiskyky. Yleiset kansalaisvalmiudet, itsensä sivistäminen ja työelämän tarpeet lähestyvät toisiaan, kun teknologia ottaa hoitaakseen monia aikaisempia työelämän rutiinitehtäviä.
Miten tähän tulisi vastata? Oppilaitosten ja korkeakoulujen tarjonnan tulee laajentua tutkintoihin tähtäävästä massakoulutuksesta henkilökohtaisempien oppimispolkujen tukemiseen, ja koulutustarjonnan on monipuolistuttava. Opetus ja työhallinnon on opittava puhumaan samaa kieltä. Digitaaliset oppimisen ekosysteemit voivat paitsi paran
taa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa myös irrottaa koulutustarjontaa ajasta ja paikasta, jolloin kasvokkainen opetus ja virtuaaliset oppimisympäristöt täydentävät toisiaan. Lisäksi meidän on opittava hyödyntämään ja tunnustamaan myös arjessa, työssä ja harrastuksissa tapahtuva oppiminen.
Työpaikoilla olemme siirtymässä osaamisen johtamisesta oppimisen johtamiseen. Itseohjautuvuuden lisäksi olisikin syytä puhua enemmän yhteisohjautuvuudesta, mahdollisuudesta oppia työyhteisössä avoimessa, luottamuksellisessa ja moninaisuutta arvostavassa ilmapiirissä.
Osaamisen kasvattamista ei tule nähdä pakkona mukautua edessä oleviin muutoksiin, vaan valmiutena uudistaa yhteiskuntaa ja työelämää vaikuttavammaksi ja tuottavammaksi. Sivistynyt yhteiskunta kehittää osaamistaan pitkäjänteisesti ja kaikkien potentiaalia hyödyntäen. ¬
3S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T E Ideat Osaaminen
Loppuuko Suomesta osaaminen?
Yritysmaailmassa ollaan huolissaan siitä, panostetaanko korkean profiilin osaajiin
riittävästi. Osaavan työvoiman puute on talouskasvun suurin este.
Teksti Iina Kansonen, kuvitus Outi Kainiemi
4 S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Osaaminen
Tausta
Töissä on liian vähän väkeä, ihmisiä on koulutettu väärille aloille ja kaikki kouluttaminen vie liian pit
kään. Opetus ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on kuullut tämän litanian ennenkin – ja hän tietää, ettei yritysmaailmasta kantautunut kritiikki ole tuulesta temmattu.
”Työelämä ja koulutusjärjestelmä ovat liian kaukana toisistaan”, Lehikoinen sanoo.
Osaaja ja osaamispulasta kärsii muun muassa teknologiateollisuus. Kun tarvittavaa osaamista ei ole, laskee kansainvälinen kilpailukyky ja taloudellinen kasvu on haasteellista, sanoo Teknologiateollisuus ry:n koulutusjohtaja Leena Pöntynen.
On ennustettu, että tulevi na vuosina OECDmaista Suomessa on suurin pula korkeakoulu tutkinnon suorittaneista osaajista. Se näkyy teknologiateollisuuden lisäksi muillakin aloilla jo nyt.
Työelämän ja koulutusjärjestelmän välistä kuilua pyritään ministeriöissä kuromaan umpeen muun muassa esityksellä oppivelvollisuuden laajentamisesta. Se
eteni eduskunnan puitavaksi lokakuussa. Lehikoisen mukaan seuraavaksi on
saatava kuntoon jatkuvan oppimisen rakenteet, rahoitus ja toimintamallit. Sitä varten opetus ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan parlamentaarista jatkuvan oppimisen uudistusta.
Jatkuvan oppimisen uudistus liittyy meneillään olevaan työelämän valtavaan uudistumistarpeeseen. Muun muassa kehittyvä teknologia, digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat ammatteja, työnkuvia ja tapoja tehdä työtä.
”Joitakin tehtäviä ja ammatteja katoaa kokonaan, mutta jo nyt on syntynyt myös uusia ammattiryhmiä, kuten tubettajat ja dataanalyytikot”, Anita Lehikoinen sanoo.
Hänen mukaansa työn alla oleva uudistus on merkittävä – sitä on verrattu jopa oppivelvollisuuden voimaantuloon vuonna 1921. Uudistuksen tavoite on tuoda osaamisen kehittäminen osaksi työllisyyspolitiikkaa entistä vahvemmin.
”Enää ei voi tuudittautua siihen ajatukseen, että nuorena suoritetulla tut
kinnolla pärjää loppuikänsä. Työikäisten on pystyttävä täydentämään ja kasvattamaan osaamistaan”, Lehikoinen tiivistää.
Lainsäädäntöä on jo edellisellä vaalikaudella uudistettu siten, että korkeakoulujen moduulimaisia opintoja voivat suorittaa myös työssäkäyvät, joilla ei ole opiskelijastatusta. Lisäksi yrityksille on tehty mahdolliseksi hankkia henkilöstölle tutkintoon johtavaa koulutusta entistä ketterämmin.
Teknologiateollisuuden Leena Pöntynen muistuttaa, että suurin osa oppimisesta tapahtuu töissä. Hän viittaa 70–20–10malliin, jonka mukaan oppimisesta vain kymmenisen prosenttia tapahtuu muodollisissa koulutuksissa. 20 prosenttia opitaan muilta ihmisiltä ja loput 70 prosenttia työssä. Anita Lehikoisen mukaan oleellinen osa jatkuvan oppimisen uudistusta onkin muualla kuin koulutuksissa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.
Pöntystä kuitenkin mietityttää, näkyykö yritysten rooli uudistuksessa riittävästi. Hän toivoo, että yritysvetoisia
Yritykset haluavat joustavia ratkaisuja
Elinikäiseen oppimiseen käy-tettiin Suomessa vuonna 2017 yhteensä 18,9 miljardia euroa, selviää Sitran vuonna 2018 julkaisemasta Millä ra-halla? -selvityksestä.
Koko potista valtion ja kun-tien osuus oli 15,5 miljardia euroa, josta yli 80 prosenttia ohjattiin kuntien kautta var-haiskasvatukseen, esiopetuk-seen ja peruskouluun. Yksityi-sen sektorin maksettavaksi jäi loput 3,4 miljardia euroa. Suu-rin osa summasta on yritys-ten rahoittamaa työnaikaista oppimista.
Lasten ja nuorten koulutuk-seen käytettiin siis noin kol-minkertainen määrä työuran aikaiseen oppimiseen ver-rattuna. Työura on kuitenkin usein tuplasti pidempi ver-rattuna koulutusjärjestelmän täyteen opiskeluaikaan.
Jatkuvan oppimisen uu-distuksen rahoituksesta ei ole vielä käyty juurikaan keskus-telua, sanoo Teknologiateolli-suuden koulutusjohtaja Leena Pöntynen. Hän odottaa kes-kustelun alkamista. Pöntynen viittaa Sitran laskelmiin sa-noessaan, että yritykset pa-nostavat osaamisen kehit-tämiseen valtavasti rahaa jo nyt. Toive on, että valtion tuki on tulevaisuudessa merkittä-vää ja joustavaa.
Pöntysen mukaan tarjotut kollektiiviratkaisut tai osallis-tumissetelit eivät vastaa yri-tysten tarpeisiin – kaikille yh-teinen malli ei toimi. Hän pe-räänkuuluttaa joustavia ja ket-teriä ratkaisuja.
”Enää ei voi tuudittautua siihen ajatukseen, että nuorena suoritetulla tutkinnolla pärjää loppuikänsä. Työikäisten on pystyttävä kasvattamaan osaamistaan.”
5S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T E Ideat Osaaminen
Idea
alueellisia ja toimialakohtaisia verkostoja samoin kuin yritysten ja koulutusta järjestävien tahojen kumppanuuksia kehitetään. Kumppanuuksien puolesta puhuu myös Lehikoinen.
”Start up maailman kumppanuudet ovat upea juttu. Siellä isommat ja vanhemmat yritykset auttavat nuoria ja kiinnostavia yrityksiä. Kumppanuusajattelu on tärkeää myös tässä uudistuksessa.”
Start up kulttuurista on paljon muutakin opittavaa, sanoo pääomasijoitusyhtiö Inventuren osakas Ekaterina Gianelli. Jatkuva oppiminen on jo nyt arkipäivää start upeissa. Vallitsevia normeja haastetaan ja uusia toimintatapoja kehitetään jatkuvasti.
Gianellin mukaan myös start up yrityksissä kärsitään osaaja ja osaamispulasta. Ammattitaitoisten työntekijöiden löytäminen on toisinaan mahdotonta, ja Gianelli pelkää tilanteen vain pahenevan lähivuosina. Hänen mukaansa osaamispulaa ei oteta Suomessa tarpeeksi vakavasti.
”Start up kulttuuri perustuu luovuudelle, avoimelle vuorovaikutukselle, joustavuudelle, yrittäjähenkisyydelle ja autonomisille toimintatavoille. Näitä taitoja on kehitettävä kiireellisesti, ja se on tehtävä koulutusjärjestelmän ja yritysmaailman yhteistyönä”, hän sanoo.
Aalto-yliopistossa tehdään jo nyt paljon yhteistyötä yritysten kanssa, ja tulevaisuudessa se lisääntyy entisestään, sanoo Aalto University Executive Educationin toimitusjohtaja Pekka Mattila.
”Yrityksissä on huomattu, että yliopistoissa tapahtuu relevantteja juttuja ja ymmärretään käytännön maailmaa. Yliopistoissa taas on huomattu, että me emme ole vaikuttavia, jos emme ole elävässä suhteessa elinkeinoelämään”, Mattila sanoo.
Jatkuva oppiminen on kirjattu Aaltoyliopiston ja sen omistaman Aalto EE:n strategiaan pari vuotta sitten. Nyt Aallossa pohditaan, miten tutkintoopiskelijoiden ja työelämässä jo olevien tai olleiden opintoja voisi integroida nykyistä paremmin. Mattilan mukaan on paljon asioita, jotka ovat relevantteja molemmille ryhmille, vaikka räätälöintiäkin vaaditaan. Opintoja mietitään yhä enemmän modulaarisesti.
Moduulit vilahtelevat myös kansliapäällikkö Lehikoisen puheessa. Hän kertoo, että uudistuksessa oppilaitoksia halutaan ohjata tarjoamaan moduulimaisia ratkaisuja, joita voi suorittaa oman tarpeen mukaan. Pekka Mattila sanoo, että suomalaisilla yliopistoilla on kuitenkin vielä paljon opittavaa.
”Yliopistoissa on tavattu lähteä siitä, mitä osaamista talosta löytyy. Opetuksen pitäisi olla opiskelijalähtöisempää. Kaiken tulisi lähteä siitä, että osaamistaan täydentävä pohtii, mitä hän haluaa oppia ja paljonko aikaa ja rahaa on käytettävissä.”
Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutki-muksen mukaan vuonna 2017 joka toinen työvoimaan kuuluva suomalainen ilmoitti osallistuneensa aikuiskoulutukseen. Suurin osa koulutuksesta oli sellaista, johon oli vastaajan oman arvion mukaan osallistuttu työhön tai ammattiin liittyvien syiden takia ja joka tapahtui työnantajan tuella.
Aikuiskoulutukseen osallistumisessa on tapahtunut hienoista laskua 2000luvulla. Vuonna 2000 siihen kertoi osallistuneen 54, vuosina 2006 ja 2012 52 prosenttia työvoimaan kuuluvasta väestöstä.
Osaamisen päivittämisessä ei sinänsä ole mitään uutta. Ihmisten osaamista on aina päivitetty tiettyjä tarkoituksia varten perustetuissa hankkeissa. Nyt tekeillä olevassa jatkuvan oppimisen uudistuksessa on kuitenkin tarkoitus tehdä suuri systeemitason muutos ja uuden oppimisesta jatkuvaa arkea, Anita Lehikoinen huomauttaa.
Yksi uudistuksen merkittävimmistä hankkeista on digitaalisen palvelujärjestelmän kehittäminen. Lehikoinen kutsuu järjestelmää digitaaliselle pohjalle rakennettavaksi palveluekosysteemiksi. Sen on tarkoitus auttaa osaamisen löytämisessä ja kartuttamisessa sekä yksilöitä että yrityksiä.
Runkona palveluekosysteemille toimivat jo olemassa olevat Opintopolku ja Työmarkkinatori. Opintopolku on digitaalinen palvelu, jonne on koottu kattavasti koulutuksen ja opetuksen järjestäjien palveluita ja jossa on mahdollista suunnitella opintoja. Työmarkkinatori taas on työnvälitysalusta, jolta voi etsiä sekä työpaikkaa että työntekijää.
Koulutus kasautuu Suomessa hyvin vahvasti, ja se on Anita Lehikoisen mukaan yksi uudistuksen suurimmista haasteista. Koulutuksessa aliedustettujen ryhmien kohdalla on tehtävä uudistuksessa erityisiä toimia, Lehikoinen sanoo.
Leena Pöntysessä suunnitelma herättää huolta siitä, panostetaanko uudistuksessa riittävästi korkeakoulutettuun väestöön.
”Jos kansainvälisessä kilpailussa halutaan pärjätä, on pidettävä erityisen hyvää huolta siitä, että myös korkeakoulutetut pystyvät kehittämään itseään”, hän muistuttaa.
Inventuren Ekaterina Gianelli on Pöntysen kanssa samoilla linjoilla. Hänen mielestään jatkuvan oppimisen uudistuksessa tulisi keskittyä sinne, missä suurin osa yrityksistä ja uusista työpaikoista syntyy.
Gianelli huomauttaa, ettei osaaja ja osaamispulaa voi kuitenkaan ratkaista yksin koulutuksella. Hänen mukaansa uudistuksessa tulisi huomioida, etteivät start up yritykset voi menestyä, jos ne eivät onnistu houkuttelemaan parhaita osaajia globaalisti.
”Yksin kotimaiseen osaamiseen ei voida nojata, jos halutaan olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Siksi Suomen tulee olla houkutteleva myös ulkomaisille asiantuntijoille.”
Gianelli toivookin, että uudistuksessa työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan ja tehdään houkuttelevammaksi.
Teknologiateollisuus ry:ssä osaaja ja osaamisvajetta on alettu ratkoa konkreettisin toimin. Käynnistymässä on osaamisdataprojekti, jonka tarkoitus on selvittää tekoälyn avulla, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.
Dataa kerätään muun muassa rekrytointiilmoituksista, toimialatiedoista ja tutkimusartikkeleista. Kun dataa ristiinluetaan koulutustietojen kanssa, voidaan koulutuksen tarve Pöntysen mukaan huomata jo varhaisessa vaiheessa.
”Tarkoituksemme on tuottaa entistä reaaliaikaisemmin tietoa toimialojen ja alueiden osaamistarpeiden muutoksista.”
Ennakointia kehitetään myös jatkuvan oppimisen uudistuksessa. Anita Lehikoisen mukaan ennakointitietoa tuotetaan valtavasti jo nyt, mutta sitä ei ole tähän mennessä analysoitu riittävän tarkasti. Sen vuoksi palveluissa ja järjestel
Myyjän työ murroksessa
Työelämän murros on muuttanut myös myyjän työ-tä. Digitalisaatio on nostanut osaamisvaatimuk-sia; kun asiakas menee esimerkiksi rautakauppaan, hän on yleensä jo perehtynyt aiheeseen ja tutkinut tuotteita verkossa.
”Pelkkä tuotetuntemus ei enää riitä. Myyjän täy-tyy ymmärtää asiakkaan haasteita laajemmin ja tarjota erilaisia ratkaisuja”, sanoo Keskon osaami-sen kehittämisestä vastaava Johanna Pessa.
Kesko vastaa kasvaneisiin osaamisvaatimuk-siin kouluttamalla K-ryhmän ruoka-, rauta-, kenkä- ja urheilukauppojen työntekijöitä valmennuspalve-lu K-Academyssa. Suosituimpia valmennuksia ovat muun muassa myynnin ja yritysmyynnin sekä tuo-teosaamisen ja johtamisen valmennukset. Viime ai-koina suosiotaan ovat kasvattaneet lisäksi mielen hyvinvointiin liittyvät valmennukset.
K-Academyssa on koulutettu myös yli 750 työpaik-kaohjaajaa. Koulutuksella pyritään vastaamaan jat-kuvan oppimisen vaateeseen.
”Ohjaajat ovat kauppojen työntekijöitä ja tunte-vat kauppansa henkilökunnan, joten heidän kaut-taan uudet käytänteet ja opit on helpompi viedä ar-keen”, Pessa kertoo.
Kesko sijoittui viime vuonna kaupan alalla kol-manneksi globaalissa Dow Jones Sustainability -in-deksin osaamisen kehittämisen osiossa. Indeksissä huomioidaan muun muassa vaikuttavuus sekä tun-ti- ja rahamäärä, mikä osaamisen kehittämiseen on käytetty yhtä työntekijää kohden. Tämän vuoden tuloksia odotellaan vielä.
”Olemme nostaneet sijoitustamme joka vuosi. Jotakin sitoutumisesta kertoo se, että viime vuonna konsernin johtoryhmä valmensi itse kaikki lähes 1 500 esihenkilöämme.”
”Yliopistoissa on tavattu lähteä siitä, mitä osaamista talosta löytyy.”
”Yksin kotimaiseen osaamiseen ei voida nojata, jos halutaan olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Suomen tulee olla houkutteleva myös ulkomaisille asiantuntijoille.”
missä ei ole voitu tehdä riittävän nopeita muutoksia.
Pöntynen sanoo, että ennakoinnin lisäksi tärkeää on myös mittarointi. Uuden osaamisen täytyy edistää liiketoimintaa ja synnyttää uudenlaisia innovaatioita eli tuottaa kasvua. Ja jotta uuden osaamisen tuottama kasvu voidaan todentaa, on luotava uudenlaisia mittareita.
On tärkeää pohtia, miten ihmisiä motivoidaan uuden oppimiseen, Anita Lehikoinen sanoo. Osaamisella on hänen mukaansa vahva yhteys työhyvinvointiin. Kun tämä yhteys ymmärretään, uuden oppiminen voidaan oppia näkemään voimavarana.
”Jos ihmisestä tuntuu, että työssä tulee jatkuvasti vaatimuksia, joihin oma osaaminen ei riitä, menettää hallinnan tunteen. Se heijastuu työssä jaksamiseen ja sitä kautta hyvinvointiin”, Lehikoinen sanoo.
Kukaan ei opi mitään pakotettuna, Pekka Mattila muistuttaa.
”Työnantaja ja julkinen valta voivat synnyttää kannustimia, mutta vastuu on lopulta ihmisellä. Uskon, että monella työikäisellä suomalaisella on halua ja kykyä ottaa vastuuta omasta osaamisesta.” ¬
6 S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Osaaminen
Finanssialalla työs-kentelee ihmisiä kymmenissä, jopa sadoissa eri tehtä-vissä. Tittelit vaihte-levat sijoitusneuvo-jasta ohjelmistorobo-tiikan kehittäjään. Tapasimme neljä alan osaajaa.
Kauppatieteen opiskelijat ovat pitäneet pankki ja rahoitusalaa suosituimpana toimialana vuodesta
toiseen, ja tradenomiopiskelijat rankkaavat sen kakkoseksi. Kaupallinen koulutus onkin finanssialalla tyypillinen, jopa niin tyypillinen, että alan muut taiturit jäävät helposti huomiotta, vaikka heidän joukkonsa kasvaa hyvää vauhtia.
Finanssiala ry:n kehitysjohtaja Katja Repo näkee pankki, rahoitus ja vakuutusalojen osaamistarpeissa kaksi selvää suuntausta.
”Finanssiala on edelläkävijä digitaalisissa palveluissa, ja ala on tarjonnut jo pitkään erittäin kiinnostavia tehtäviä muun muassa asiakaskäyttäytymisen, dataanalytiikan ja ohjelmistokehityksen osaajille. Samaan aikaan digikehitys muuttaa myös tuttuja työtehtäviä”, Repo sanoo.
Repo vakuuttaa, että finanssiala tarjoaa yhä vähemmän rutiininomaista excelöintiä ja lomakkeiden täyttämistä. Yhä useampi pääsee kehittymään syvä tai moniosaajaksi.
”Kun esimerkiksi vakuutusyhtiön korvauspalvelussa chatbotrobotti hoitaa perusasiat automaattisesti, asiantuntijat voivat keskittyä merkityksellisempiin tehtäviin, kuten ihmisten kohtaamiseen ja syvällistä asiantuntemusta vaativiin tapauksiin.”
Kehityksen suunta tuli selvästi ilmi, kun Finanssiala ry selvitti finanssityön tekijöiltä, mitä taitoja he tarvitsevat töissään. Kärkeen nousivat itsensä johtaminen, vuorovaikutus sekä digitalisaatio.
Revon mukaan finanssialan yrityksissä on totuttu tukemaan jatkuvaa oppimista, koska ala on muuttunut jatkuvasti jo vuosikymmeniä ja lisäksi alaa koskeva sääntely vaatii toimintatapojen päivitystä. Uusia taitoja kysyvät myös alat, joille finanssialan yritykset ovat laajentuneet viime vuosina, kuten terveys ja autonvuokrauspalvelut.
”Finanssialalla on oltava myös valppaana reagoimaan nopeasti, kun asiakkaiden tarpeet muuttuvat. Näin kävi esimerkiksi pandemian alussa, kun ihmiset tarvitsivat lyhennysvapaita lainoihinsa.”
Robottikuiskaaja, rahanpesuntorjuja ja vakuutusmyyjä
OngelmanratkaisijaJOHANNA MAKKONEN, 34, SENIOR ANALYYTIKKO, S-PANKKI
Ylpeästi nöyräOTSO Z. LAXENIUS, 37, KEHITYSPÄÄLLIKKÖ, NORDEA
”Opiskelin kaupallista alaa ammattikor keakoulussa. Kun tuli harjoittelun aika, tein sen Nordeassa, koska se maksoi har joittelijoille palkkaa – toisin kuin moni muu. Jatkoin kesätöissä, ja sillä tiellä olen yhä. Tehtävästä riippumatta minua motivoi erinomainen asiakaskokemus. Olen alalla, joka vaikuttaa aivan kaikkien elämään.
Olen ehtinyt työskennellä perinteisessä pankkikonttorissa, tuottaa etäpalveluita, tarjota sijoitusneuvontaa ja kehittää toimintaamme sosiaalisessa mediassa. Nyt kehitän digitaalisia palveluita.
Olen saanut oppia jatkuvasti uutta pank kiliiketoiminnasta, johtamisesta ja työtavoista sekä tekniikasta ja koodaamisestakin. Autan koodareita onnistumaan luomalla puitteet ja poistamalla heidän työtään haittaavia esteitä, kuten teknisiä rajoitteita. Ne haastavat tällaista myyntiä rakastavaa bisnesmiestä.
Minulle on tärkeää, että tuotan yritykselle lisäarvoa, mutta minulla on odotuksia myös yrityksen suhteen. Haluan työskennellä yrityksessä, jonka arvot voin allekirjoittaa ja jossa voin olla oma itseni. Haluan olla työssäni nöyrä, mutta ylpeästi.
Tulevaisuutta on yhä vaikeampi ennustaa, ja varaudun siihen olemalla kiinnostunut ympäristöstäni ja oppimalla uutta. Tällä hetkellä harjoittelen maksiminopeuden sijaan optimaalista vauhtia, johon tarvitaan suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Siihen kuuluu myös uusien taitojen oppimista ja lepoa. Ilman niitä matka loppuu lyhyeen, kuten lapsuuteni ainoassa hiihtokokeilussa kävi. Se kesti kymmenen metriä.”
”Päädyin alalle vakuutus ja finanssimatematii
kan opiskelijana, ja kiinnostuin pian pinnan alla olevista prosesseista. Nykyisessä tehtävässäni autan SPankkia hyötymään vastuullisesti datasta, jota meillä on käytettävissä. Keskityn erityisesti luottoriskeihin. Analysoin dataa, raportoin ja tuotan ennustemalleja. Lisäksi kehitän prosesseja, joilla voimme hyödyntää dataa yhä paremmin.
Dataa kerätään ja hyödynnetään koko ajan enemmän, ja toiminta on yhä reaaliaikaisempaa. Samalla finanssialan valvonta on kiristynyt ja uudet asetukset, kuten tietosuojaan liittyvä GDPR, rajoittavat tekemistä. Toi saalta rajoitukset auttavat meitä myös näyttä mään asiakkaillemme, että käsittelemme heidän tietojaan turvallisesti ja vastuul lisesti.
Alan kehittyessä hallittavat kokonaisuudet kasvavat koko ajan isommiksi, ja pääsen haastamaan itseäni todella paljon. Tuntuu, että opin joka päivä jotain uutta. Toimenkuvani on kuin sekoitus projektipäällikköä, analyytikkoa ja koodaria. Tämä sopii minulle hyvin, koska profiloin itseni aika lailla generalistiksi.
Palvelen yrityksen sisäisiä asiakkaita, ja työni saattaa olla pankin asiakkaalle hyvinkin näkymätöntä, mutta ratkaisevaa. Monet asiakasprosessit ovat ketteröityneet, koska datan avulla olemme pystyneet tunnistamaan hankalimmat paikat ja tuottamaan niihin helpotuksia.
Nautin haasteista ja uskon, että haastavaa työtä riittää tulevaisuudessakin. Mitä isompi ongelma, sen hienompi on tunne, kun saamme sen ratkaistua. Ratkaisut löytyvät yleensä yhdessä.”
KUVA SAMI PISKONEN
KUVA SAMI PISKONEN
7S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T E Ideat Osaaminen
Virtuaali-TET avaa nuorille näkymän finanssialalleDigitaalisten työka-lujen ja itsenäisten työtapojen ansios-ta finanssiala pys-tyi työllistämään viime kesänä lähes saman verran ke-sätyöntekijöitä kuin ennen pandemiaa. Nyt suunnitteilla on virtuaalinen työ-pöytä myös koulu-jen TET-harjoitteli-joille.
Työelämään tutus-tumista on rajoit-tanut finanssialal-la ennen kaikkea se, että työ vaatii vank-kaa asiantuntemus-ta ja ehdotonta luot-tamuksellisuutta. Virtuaalisessa har-joittelussa tehtäviä on helppo rajata ja muokata ensikerta-laisille sopiviksi.
Nordea on jo ehtinyt pilotoi-da TET-harjoittelun mallia Talous ja Nuo-ret TAT:n kanssa.
Idea
Finanssialan työtehtäviä ovat esimerkiksi työhyvinvointiasiantuntija, ohjelmistokehittäjä, viestintäasiantuntija, robottikuiskaaja, ekonomisti, vastuullisen sijoittamisen päällikkö, kestävyysanalyytikko, ohjelmistorobotiikan kehittäjä, salkunhoitaja, graafinen suunnittelija, palveluneuvoja, juristi, rahanpesun torjuja, vahinkotarkastaja, eri-koisajoneuvotarkastaja, käyttöliittymäsuunnittelija, maatila-asiantuntija, vakuutusmyyjä, riskienhallintapäällikkö, sijoitusneuvoja, veroasiantuntija sekä monet muut.
Kevyesti tviittaillenKATJA KURKINEN, 38, VAKUUTUSASIAMIES, YRITTÄJÄ/POHJOLA
Ihmisten kohtaajaARTO HARTIKAINEN, 52, ELÄKEPALVELUJOHTAJA, VARMA
Tausta
”Työskentelin Kelassa valtioopin opintojen ohella ja siirryin valmistumisen jälkeen suunnittelutehtäviin. Suunnittelutyö kiehtoi minua kovasti, koska halusin edistää asioita. Ymmärsin kuitenkin pian, että merkityksellisiä asioita ei ole olemassa ilman ihmisiä. Olin onnekas, kun minut valittiin silloin Varmassa osastopäälliköksi. Minulla oli uskallusta ja halua kohdata ihmisiä – ja on yhä.
Nyt tehtäväni on johtaa eläkepalveluissa upeaa porukkaa sparraamalla ja varmistamalla, että heillä on hyvät edellytykset työskentelyyn. Pyrin välttämään mikromanageerausta ja edistämään yhdessä ohjautumista.
Esimiestyö on muuttunut vuosien varrella paljon. On tullut odotuksia, jotka liittyvät muun muassa tehokkuuteen, työkykyyn, asiakastyytyväisyyteen, vastuullisuuteen ja monimuotoisuuteen. Nämä kaikki ovat ohjanneet minua kehittymään ja tukemaan myös muiden kehittymistä. Varmassa on onneksi aina edellytetty heittäytymistä ja uudistumista.
Tulevaisuuden suhteen olen luottavainen. Korona on haastanut kaiken totutun ja turvallisen, mutta se on myös näyttänyt meille toistemme arvon. Tarve yhteisöllisyyteen korostuu. Opittavaakin tulevaisuudessa riittää: asiakasymmärrystä, palvelumuotoilua sekä dataan ja digitalisaatioon liittyvää osaamista.
Ytimessä säilyy odotus vahvasta eläkevakuuttamisen hallinnasta. Tähän odotukseen meidän on vastattava yhdessä. Kukaan ei pysty toimimaan yksin."
”Olin valmistumassa restonomiksi ja töissä hotellin respassa, kun huomasin, että yövuoro kävi raskaaksi. Nyt olen myynyt Pohjolan vakuutuksia jo 13 vuoden ajan vakuutusasiamiehenä, siis yrittäjänä sataprosenttisesti provisiopalkkiolla.
Aloitin Pohjolan konttorilla Kittilässä, mutta pian ajelin jo asiakkaiden koteihin ja toimistoihin, jopa pari tuntia suuntaansa. Nyt asun Turussa ja tapaan asiakkaita pitkälti etänä, videopuheluiden avulla.
Uudet asiakkaat löydän kuten ennenkin, tai pikemminkin he löytävät minut. Kittilässä ihmiset ottivat minuun yhteyttä kaverin vinkistä. Nyt pienenä kylänä toimii Twitter, joka on minun lempiviihdettäni. Tviittaan aika paljon kaikenlaista elämästäni ja siinä paljastuu sitten työnikin.
Alussa kuvittelin, että vakuutuksia pitää myydä hirveän skarppina jakkupuvussa. Vakuutukset ovat kuitenkin monille aika tylsä ja vaikeakin asia, ja silloin on parempi, että myyjää on helppo lähestyä.
Rento ote vaatii paljon taustatietoa. Pohjola on tarjonnut alusta asti runsaasti koulutusta vakuuttamisesta, ja meil
lä asiamiehillä on myös oma myynnin tuki. Lisäksi olen täydentänyt restonomin tutkintoni ylemmäksi amktutkinnoksi digiajan palvelujohtamisen opinnoilla. Opinnot ovat auttaneet ymmärtämään erityisesti yritysasiakkaiden toimialoja ja niille ominaisia riskejä.
On selvää, että roolini muuttuu jatkuvasti. Tällä hetkellä ihmiset voivat jo ostaa vakuutuksia verkossa, mutta he hakevat silti neuvoa minulta. Minun on huolehdittava, että kehityn yhä paremmaksi ja olen avoin uusille asioille. Vastineeksi saan vapauksia. Teen työtä omalla tavallani ja omalla aikataulullani.” ¬
Lue lisää: www.finanssiala.fi
”Minulla on uskallus ja halu
kohdata ihmisiä.”
KUVA SAMI PISKONEN
KUVA ROBERT SEGER
8 S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Osaaminen
9S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T E Ideat Osaaminen
Tausta
Jos rakennusyhtiö NCC:n toimialajohtaja Kati Tauriainen tähyilisi kattojen yli, hän voisi jäljittää oman ura
polkunsa rakennuksesta rakennukseen. Konkreettinen kädenjälki on juuri se, mikä houkutteli hänet rakennusinsinööriksi.
”Teemme asioita, jotka näkyvät ja vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ihmisten elämässä. Olen yhä ylpeä sairaalasta, jota olin rakentamassa nuorena työmaainsinöörinä 31 vuotta sitten”, Tauriainen toteaa.
Sairaalarakentaminen on myös hyvä esimerkki vauhdista, jolla rakennusala on muuttunut ja muuttuu edelleen.
”Nykyään hoitoprosesseja kehitetään ja tutkimuslaitteita valitaan vielä samaan aikaan, kun me jo rakennamme rakennusta. Tämä vaatii yhteistyötä enemmän kuin koskaan.”
Kun Tauriainen aloitti työuransa, tilaaja ja rakentaja istuivat tiukasti eri puolilla pöytää ja pitivät korttinsa piilossa.
”Rakentaja sai pahvilaatikollisen piirustuksia, joiden mukaan sitten laskettiin tarjous ja rakennettiin talo”, Tauriainen nauraa.
Nyt käytössä on yhteistyöhön kannustavia urakkamalleja, joista allianssi on tuorein ja radikaalein. Siinä tilaa
ja valitsee suunnittelijat ja rakentajat tiimiinsä ja kertoo tavoitteet ja taloudelliset raamit.
”Toimijoiden rajapintoihin ei jää enää niin helposti aukkoja, jotka eivät ole kenenkään vastuulla. Epäilen, että moni sisäilmaongelmakin olisi jäänyt nykymalleilla syntymättä.”
Urakkamallista riippumatta rakennusyhtiöt osallistuvat yhä useammin suunnitteluun tai jopa vastaavat siitä kokonaan. Pelkästään Tauriaisen yksikössä, joka rakentaa toimitiloja Helsingin seudulla, on puoli tusinaa suunnittelun ohjaajaa eli design manageria. He ohjaavat hankekohtaisia tiimejä, jotka koostuvat muun muassa arkkitehdeistä, rakennesuunnittelijoista ja talotekniikan suunnittelijoista.
Kun Tauriainen aloitti suunnittelun ohjaajana vuonna 2003, hän oli yhtiössä ensimmäinen täysipäiväinen suunnittelunohjaaja. Edelläkävijöitä tarvitaan edelleen, etenkin talotekniikassa, jolla varmistetaan rakennuksen käyttömukavuus ja energiankäytön tehokkuus sekä minimoidaan ympäristövaikutukset.
”Rakennuksista on tullut yhä monimutkaisempia. Tarvitsemme hyvin erikoistunutta osaamista muun muassa ra
kennusautomaatiosta ja energiaratkaisuista. Toisaalta tarvitsemme myös moniosaamista ja kokonaisvaltaista ymmärrystä hankkeista. Omat osaamistarpeensa tuovat uudet digitaaliset työkalut.”
Tauriainen pitää selvänä, että kouluista ei tule valmiita osaajia, vaan osaamista on kehitettävä työssä ja työn ohessa työnantajan tuella.
Jatkuvasti oppiva työntekijä nostaa arvoaan työmarkkinoilla, ja sitä Tauriainen haluaakin. Hän toki toivoo, että oppimisen mahdollisuus kannustaisi ihmisiä myös pysymään NCC:llä. Tämä on erityisen tärkeää lähivuosina osaajapulan kasvaessa alalla.
”Isossa yrityksessä pystymme onneksi varmistamaan, että ihmiset saavat sopivasti haastavia tehtäviä, jotka he kokevat merkityksellisiksi ja kiinnostaviksi. Tärkeintä on, että osaa itse kertoa, mitä haluaa.”
Tauriainen itse on löytänyt uuden haasteen aikuiskasvatustieteen opinnoista.
”Toivon, että opiskelu antaa perspektiiviä henkilöstön osaamisen kehittämiseen.” ¬
Lue lisää: www.ncc.fi
Moni sisäilmaongelma olisi luultavasti jäänyt nykymalleilla syntymättä, epäilee NCC:n toimialajohtaja Kati Tauriainen.
Kati Tauriainen pitää selvänä, että kouluista ei tule valmiita osaajia, vaan osaamista on kehitettävä työssä ja työn ohessa työn- antajan tuella.
Viihtyisiä tiloja kohtaamiseen”Johtamani yksikkö rakentaa lä-hes kaikkea paitsi asuntoja: toi-mistoja, sairaaloita, kouluja ja joskus tehtaitakin. Etenkin kou-luissa ja toimistoissa viime vuo-det näkyvät avotilojen reip-paana kasvuna. Kun koronasta päästään, selviää, mistä ihmiset hakevat omaa rauhaa: etätöistä vai toimiston hiljaisista tiloista.
Nyt vaikuttaa siltä, että työ-pisteitä rakennetaan yhä vä-hemmän ja toimistoissa panos-tetaan pikemminkin viihtyisiin ti-loihin, joissa on helppo kohdata kollegat, mikä puolestaan hou-kuttelee toimistolle.”
KATI TAURIAINEN TOIMIALAJOHTAJA, NCC
Uudet urakkamallit kannustavat yhteistyöhön
NCC:n parhaillaan rakentamia toimitiloja:OOPS – toimistotiloja Leppävaa-rassaFredriksberg – luovat toimitilat VallilassaNext – arkkitehtoninen maa- merkki KeilaniemessäTHL – uudet oikeuslääketieteen ti lat Helsingin MannerheimintielläPakilanpuisto – uudet puu-raken teiset päiväkoti- ja koulu-rakennuk set HelsingissäJakomäen sydän – palvelu-raken nus HelsingissäRakokivi – monitoimitalo Nasto-lassa
KUVA SAMI PISKONEN
10 S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Osaaminen
Idea
Kahvikone käynnistyy asukkaiden herättyä. Valot ovat jo syttyneet ja kaihtimet auenneet heräilyn tah
dissa. Kotoa lähtiessä ei tarvitse tarkistaa, jäikö kahvinkeitin päälle tai ovatko avaimet mukana.
Teknologia helpottaa arkea pitkin päivää ilman että siihen pitää erikseen kiinnittää huomiota.
Skanskan ja ABB:n SmartLabissa testataan, millaiset asiat helpottavat ihmisten arkea tulevaisuudessa. Metropolia Ammattikorkeakoulun alueelle on rakennettu tätä varten tilat, joissa ideoita päästään joustavasti kokeilemaan.
Fyysisen tilan lisäksi SmartLab muodostaa teknisen alustan, johon kerätään antureiden, taloteknisten järjestelmien ja automaation välittämää dataa. Alustalle voidaan tulevaisuudessa koota asukkaiden älylaitteiden välittämää tietoa ja ohjata taloteknologiaa sen mukaan.
Kehityspäällikkö Tuomas Koivula Skanskalta ja tuotemarkkinointijoh
taja Jami Sorsa ABB:lta muotoilevat SmartLabin idean siten, että fyysinen rakennus kokoaa mukavuus, turvallisuus ja viihdetoiminnot samaan ekosysteemiin. Yhteisenä tavoitteena on tehdä asumisesta huoletonta, ekologista ja ekonomista.
Arjen helpottaminen on monelle tervetullutta. Myös ikääntyvät ihmiset voivat asua teknologian avulla yhä pidempään omissa kodeissaan.
Koivulan mielestä tärkeintä on, että kodin toimintoja ohjaavat asukkaan toiveet ja tarpeet – toisin sanoen kaikki se, mikä helpottaa juuri hänen elämäänsä.
”Koti oppii asukkaidensa rytmistä ja alkaa sykkiä sen mukaan.”
Jollekin tämä voi tarkoittaa, että kun maito on jääkaapissa loppumassa, tieto tästä siirtyy älypuhelimen kauppalappuun tai että maitoa toimitetaan seuraavassa ruokakaupan toimituksessa. Kenties suoraan jääkaappiin.
Sorsa pohtii, onko sana älykoti tässä yhteydessä oikea termi.
”Älykotia on pidetty insinöörien asuntona: mitä enemmän vipstaakeleita ja mitä vaikeampi käyttää, sen hienompi. Ehkä nyt kannattaisi puhua digitaalisesta kodista, jossa keskeisintä ovat asumisen mukavuus, turvallisuus ja energiansäästö.”
Vaikka digitaalisen kodin taustalla olisi iso määrä tekniikkaa ja dataa, niiden hyödyntämiseen ei tarvita paksuja manuaaleja tai lukuisia älypuhelimen sovelluksia.
Metropolian kampukselle on rakennettu pieni, noin 30 neliön kaksio, jossa tekniikkaa testataan. On itsestään selvää, että SmartLabissa kehitetään helppokäyttöisiä sovelluksia, joiden avulla tekniikka saadaan palvelemaan asukasta entistä paremmin.
Testikaksiossa voidaan tutkia, miten viihdeteknologia integroituu kotiautomaatioon. Voisiko esimerkiksi Spotify valita soittolistan sen mukaan, ketä mil loinkin on kotona? Entä miten koko koti saadaan yöpuulle yhdellä komennolla?
Koivula ja Sorsa toivovat testeihin ja yhteiselle alustalle mukaan yrityksiä, joiden tuotteilla tai palveluilla voisi auttaa ihmisten elämää.
Hittituotteet syntyvät usein arkisesta, harmittavasta tilanteesta. Avaimet ovat hukassa tai kotona on sattunut vesivahinko. Miten tällaisen hoitaa fiksusti tai voi ko konaan ennaltaehkäistä?
"Hienointa olisi, jos saisimme aikaan tuotteita, jotka voidaan kaupallistaa ja ottaa käyttöön laajasti", Sorsa sanoo. ¬
Lue lisää: www.skanska.fi
SmartLabissa kehitetään tulevaisuuden sovelluksia, joiden avulla asuminen on turvallista, ekologista ja taloudellista.
”Saan lisäoppia, jota ei koulussa opeteta”Metropolia Ammattikorkea-koululla on iso rooli Smart- Labin asumista palvelevan teknologian kehittämisessä ja testauksessa. Koelabora-toriota käytetään myös kou-lun innovaatioprojekteissa ja opinnäytetöissä.
Metropolian opiskeli-ja Tuomas Toivonen on mu-kana SmartLabissa kahden opiskelukaverinsa kanssa. Tiimi suunnittelee visuali-sointia taloautomaatiojärjes-telmien dataa varten.
”Tutkimme, missä muo-dossa kerättyä dataa kan-nattaisi esittää. Idea on, et-tä meidän luomaamme poh-jaa oli si mahdollista käyt-tää myö hemmin SmartLabin projek teissa.”
Toivonen on hyvillään siitä, että pääsi SmartLa-biin mukaan. Hän kokeilee erilaisia älykodin ratkaisu-ja myös omassa kodissaan. Esimerkkinä hän kertoo, et-tä valot syttyvät automaat-tisesti heti herätyskellon soidessa.
SmartLabissa on tarkoi-tus testata ideoita nopeas ti ja siirtää toimivat rat kaisut käytännön rakenta miseen.
”SmartLabissa olen saa-nut paljon uutta lisäoppia, jota ei koulussa opeteta.”
Älykoti helpottaa arkea monella tavalla
”Ikääntyvät ihmiset voivat asua teknologian avulla yhä pidempään omissa kodeissaan.”
JUKK A FORDELL
11S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T E Ideat Osaaminen
TaustaMetsä Boardin Kemin kartonki tehtaan varastossa painavat kartonkirullat saavat kyytiä, kun
Jari Heiskanen siirtää niitä trukilla lastauslaiturilla odottavan rekan uumeniin.
Heiskanen on työskennellyt nykyisissä tehtävissä kolme ja puoli vuotta, mutta metsäteollisuudessa hänellä on takanaan lähemmäs 30 vuoden työura.
”Aloitin 1990luvulla työt silloisen Oy Kyro Ab:n tehtaalla Hämeenkyrössä. Neljä vuotta sitten tapetin pohjapapereita valmistanut kone päätettiin sulkea, ja lyhyen työttömyysjakson jälkeen pääsin oppisopimuskoulutukseen Kemin tehtaalle.”
Heiskanen on hyvä esimerkki siitä, miten nopeassa muutoksessa olevassa metsäteollisuudessa yksittäinen työntekijä voi päivittää omaa osaamistaan ja pysyä mukana työelämän uusissa vaatimuksissa.
Heiskanen valmistui kaksivuotisen oppi sopi muskoulutuksen jälkeen prosessinhoita jaksi. Ammattitutkinto antaa valmiudet monenlaisiin työtehtäviin.
”Sellu ja kartonkitehtaalla voin periaatteessa työskennellä missä tuotantoprosessin vaiheessa tahansa.”
Opiskelu tapahtui työn ohessa palkallisessa työsuhteessa. Teoriaosuudet Heiskanen suoritti paikallisessa ammattioppilaitoksessa.
”Moni asia oli jo ennestään tuttua, mutta paljon oppi myös uutta. Esimerkiksi sellun valmistusta en tuntenut entuudestaan.”
Heiskanen pitää nykyisestä työstään, mutta on valmis kokeilemaan tehtaalla muitakin työtehtäviä. Tähän antaa mahdollisuuden sisäinen työkierto, johon aktiivisesti kannustetaan.
”Työhön tulee mukavasti vaihtelua, kun pääsee tekemään asioita monipuolisesti. Seuraavaksi pääsen luultavasti oppimaan tuotannon jälkikäsittelyn työtehtäviä.”
Osaamisen kehittäminen ja henkilöstön koulutus ovat avainasemassa metsäteollisuuden isossa muutoksessa, jossa perinteisten tuotteiden rinnalle kehitetään uusia biomassaan perustuvia innovatiivisia tuotteita.
”Osaamistarpeet lähtevät yritysten strategisista linjauksista”, Metsäteollisuus ry:n koulutuksen ja osaamisen päällikkö Reetta Pilhjerta sanoo.
Kehitys vie kohti biotuotetehtaita, joissa esimerkiksi sellun tuotannon sivuvirroista valmistetaan entistä pidemmälle jalostettuja tuotteita. Alalla kehitetään muun muassa fossiilisia raakaaineita korvaavia biopolttoaineita ja kemikaaleja.
”Metsäteollisuus lähenee entistä enemmän muita teollisuudenaloja, kuten
Oppisopimuskoulutus antoi uuden ammatin
Tarve osaajista kasvaa
Metsäteollisuus ry kartoitti kaksi vuotta sitten jäsenyri-tystensä osaamistarpeita ja kysyi samalla, millaisiin työ-tehtäviin on haastavaa löy-tää työntekijöitä.
• Työntekijöissä tarvetta on etenkin sähkö- ja automaatio-alan, prosessiteollisuuden ja puuteollisuuden ammattilaisista.
• Toimihenkilöpuolella taas tarvitaan erityisesti kone- ja sähkötekniikan insinöörejä sekä puunjalostustekniikan diplomi-insinöörejä.
• Tarve uusista osaajista kas-vaa tulevina vuosina, sillä metsäteollisuudesta eläköityy seuravan vuosikymmenen ai kana neljännes henkilös-töstä.
Metsäteollisuuden murros luo uusia tehtäviä ja urapolkuja. Jari Heiskanen sai uuden ammatin oppisopimuskoulutuksella.
kemian, energia ja lääketeollisuutta.”Näihin metsäteollisuuden uusiin
aluevaltauksiin tarvitaan kokonaan uudenlaista osaamista tutkimus ja tuotekehityspuolella.
”Toimialan uudistuminen luo uusia tehtäviä ja urapolkuja”, Pilhjerta toteaa.
Pilhjertan mukaan ammatillisen oppilaitoksen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston tutkinto on hyvä pohja, mutta lisäksi tarvitaan koko työuran kestävää oppimista.
”Suurin osa metsäteollisuuden koulutuksesta tapahtuu työssä oppimalla.”
Moni alan yritys soveltaa oppimiseen ja kehittymiseen 70–20–10mallia. Sen mukaan 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu työssä, 20 prosenttia opitaan saamalla palautetta ja jakamalla kokemuksia kollegoiden kanssa ja 10 prosenttia muodollisissa koulutuksissa.
Oppisopimus on käytössä kaikissa suurissa metsäteollisuuden yrityksissä. Lisäksi monessa paikassa noudatetaan mestarikisällimallia, jossa kokeneempi työntekijä siirtää vankkaa osaamistaan ja hiljaista tietoa nuoremmalle kollegalleen.
Lue lisää: www.metsateollisuus.fi
Jari Heiskanen on hyvä esimerkki siitä, miten nopeassa muutoksessa olevassa metsäteollisuudessa yksittäinen työntekijä voi päivittää omaa osaamistaan.
KUVA VESA RANTA
12 S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Osaaminen
Nykypäivän osaaminen ei välttämättä auta tulevaisuuden suurten haasteiden, kuten ilmaston
muutoksen, ratkaisemisessa. On kuitenkin vaikea eritellä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarkalleen tarvitaan, rakennusmateriaaleja valmistavan SaintGobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser on huomannut.
”Kyse on moniosaamisesta, poikkitieteellisyydestä, ennakkoluulottomuudesta ja yhteistyöstä yli rajojen. Osaamisen käsitettä täytyy ajatella kokonaan uudesta näkökulmasta”, Kaiser sanoo.
Hänen mielestään erityisen tärkeää on poisoppiminen. Maailma ei enää mene samalla tavalla eteenpäin kuin ennen, joten yrityksissä on opittava uudet toimintatavat. Ja oppilaitoksissa myös, Kaiser huo mauttaa, sillä sieltä tulevat tulevaisuuden osaajat.
Yksi tulevaisuuden osaajista on Sofia Overhill, joka opiskelee kansainvälistä liiketaloutta HaagaHelian ammattikorkeakoulussa.
Overhill tutustui Anne Kaiseriin viime kesänä. Hän halusi verkostoitua kestävän
”Oma osaaminen kehittyy, kun opiskelijat haastavat”
Saint-Gobainin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiserilta löytyy aikaa myös opiskelijoille.
Sofia Overhill kertoo saaneensa keskusteluista paljon enemmän irti kuin koulunpenkillä istuessa.
Kestävän kehityksen osaamista kehitetään tiiviisti oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä. Vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiserin apu on ollut merkityksellistä opiskelija Sofia Overhillille.
KUVA LI ISA TAK ALA
kehityksen parissa työskentelevien ihmisten kanssa, ja lähetti LinkedInissä viestin muun muassa Kaiserille. Overhill halusi tietää, miten kestävä kehitys huomioidaan suomalaisissa yrityksissä ja millaista osaamista työnantajat työntekijöiltä odottavat.
Ajatustenvaihto Kaiserin kanssa on ollut Overhillille tärkeää. Hän sanoo saaneensa keskusteluista paljon enemmän irti kuin koulunpenkillä istuessa. Myös Kaiser kokee yhteistyön hedelmällisenä.
Kuvateksti tälle ja vieresiselle kuvalle.
”Kyse on moni-osaamisesta, poikkitieteelli- syydestä, ennakko- luulottomuudesta ja yhteistyöstä yli rajojen.”
Vuoden 2020 kan-sallisen kilpailun voittajatyö "Green and vibrant Saint-Denis". Työn tekijä on Anniina Bitter Oulun yliopistolta.
KUVA ANNIINA BITTER
13S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T E Ideat Osaaminen
Kyberrikollinen iskee sähkö-postilla
Microsoft Office 365 on yksi suosituimpia pilvipohjaisia sähköpostipalveluita yrityk
sissä. Siksi se kiinnostaa myös rikollisia, jotka tähtäävät tietomurtoon. Kiinnostukseen on myös toinen syy: helppous.
”Office 365:n käyttäjä saa jatkuvasti ilmoituksia muun muassa jaetuista tiedostoista ja kalenterikutsuista. Kun sitten hyökkääjä lähettää tekaistun ilmoituksen, loppukäyttäjä harvemmin edes epäilee minkään olevan vialla”, sanoo FSecuren b2btuotehallintojohtaja Teemu Myllykangas.
Ilmoituksen linkki ohjaa monesti kirjautumaan uudelleen aidolta näyttävällä huijaussivustolla, ja näin tietojen kalastelija saa saaliikseen Office 365 tunnukset.
”Moni hyökkääjä onnistuu myös kiertämään kaksivaiheisen tunnistautumisen.”
Liikenne- ja viestintävirastoon kuuluva Kyberturvallisuuskeskus varoittaa kalasteluista, jotka ovat kasvattaneet Office 365 tietomurtojen määrää huolestuttavasti.
Office 365 tunnus avaa hyökkääjälle käyttäjän sähköpostikansiot ja pilveen säilötyt tiedostot. Arvokkain saalis on kuitenkin se, että hyökkääjä pystyy nyt lähettämään sähköposteja suoraan käyttäjän tililtä tämän kontakteille.
”Vastaanottajalla hälytyskellot eivät soi, jos esimerkiksi tekaistu lasku tai haitallinen liitetiedosto tulee tutulta henkilöltä tai yhteistyökumppanilta eikä ulkomaalaiselta prinssiltä”, Myllykangas sanoo.
Pelissä voi olla pian koko liikevaihto sekä maine.
Taitava hyökkääjä iskee tietojärjestelmän ylläpitäjään, jolloin hänelle aukeaa yhden tilin kautta yrityksen koko säh
köpostiympäristö. Myllykankaan mukaan itasiantuntijoita höynäytetään kiihtyvällä tahdilla.
”It-asiantuntijat saavat Office 365 ilmoituksia vielä enemmän kuin tavalliset käyttäjät. Kun kiireen keskellä järjestelmäilmoitus kertoo, että työntekijän sähköpostilaatikko on täynnä, moni itasiantuntija seuraa herkästi tuttuja toimintamalleja perehtymättä ilmoitukseen tarkemmin. Tällaisissa hyökkäyksissä käytetään lähes poikkeuksetta aitoja tai hyvin aidon oloisia sertifikaatteja ja järjestelmäilmoituksia.”
Myllykangas kannustaa itasiantuntijoita perehtymään säännöllisesti tuoreimpiin esimerkkeihin huijauksista ja jakamaan tietoa ja vinkkejä koko henkilöstölle.
”Ei pidä koskaan olettaa, että pilvipalvelun tarjoaja hoitaisi tietoturvan.”
Tekniseksi perustaksi Myllykangas suosittelee tietoturvaohjelmistoja, jotka suojaavat hyökkäyksiltä monella eri tasolla ja myös siinä vaiheessa, kun salasana on jo luiskahtanut vääriin käsiin. FSecuren oma ratkaisu, Cloud Protection, pureutuu suoraan Office 365 ympäristön tietoturvahaasteisiin. ¬
Lue lisää: www.f-secure.com/fi/business
”Ei pidä koskaan olettaa, että pilvipalvelun tarjoaja hoitaisi tietoturvan.”
Microsoft Office 365 on yhä suositumpi tieto-murtojen kohde. Taitavat rikolliset kalastelevat salasanoja yhä useammin myös yrityksen it-osastolta.
OU
TI K
AIN
IEM
I
MCSC-kilpailu haastaa rakennus-alan opiskelijatMulti-Comfort Student Contest on Saint-Gobai-nin kansainvälinen kilpailu arkkitehti- ja insinööriopis-kelijoille. Suomessa kilpai-lusta vastaa Saint-Gobai-nin kehityspäällikkö Jussi Jokinen.
Kilpailussa suunnitel-laan jotakin uutta konk-reettiseen kohteeseen. Suunnitelmissa on otetta-va huomioon toimiva alue-suunnitelma, hyvä arkki-tehtuuri sekä energiate-hokkuus, terveellisyys ja turvallisuus.
”Kerran tehtävänä oli suunnitella pilvenpiirtäjä Manhattanille, toisen kerran toimintoja ja rakennuksia Dubaissa olevalle uudelle alueelle”, Jokinen kertoo.
Kilpailuun osallistuu opiskelijoita 20–30 maas-ta. Kolme parasta palkitaan, mutta Jokinen näkee kilpai-lun hyödyt huomattavasti laajempina.
”Opiskelijat pääsevät perehtymään siihen, mi-ten kestävä kehitys tulee huomioida suunnittelus-sa. He saavat palautetta asiantuntijoilta sekä pääse-vät oppimaan uutta ja ver-kostoitumaan kansainväli-sesti.”
Idea”Nuoria ei kiinnosta ala, joka ei tee mitään yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi.”
”En ikinä sano ei, jos joku opiskelija pyytää minulta jotakin. Opin koko ajan itsekin ihan älyttömästi, kun joudun kyseenalaistamaan ajatteluani”, Kaiser sanoo.
Saint-Gobainissa uutta osaamista jaetaan yli maiden ja toimintojen. Yhtenä esimerkkinä Kaiser mainitsee konsernin ilmastonmuutoskoulutuksen, jota sorvataan parhaillaan suomeksi.
”Aiomme olla globaalisti hiilineutraali vuonna 2050, ja työ aloitetaan kouluttamalla ihmiset.”
SaintGobain jakaa osaamista myös oppilaitoksille. Yritys esimerkiksi sponsoroi Helsingin Arcadaammattikorkeakoululle työkalun, jolla voi laskea rakennuksen hiilijalanjäljen. Oulun yliopiston kanssa tehdään varsin tiivistä tutkimusyhteistyötä. Ammattikorkeakouluihin tehtiin kesän aikana valtakunnallista rakentamisen kiertotalouden koulutuspakettia, jonka toteuttamisessa SaintGobain ja Anne Kaiser auttoivat.
Kaiser myös luennoi korkeakouluissa. Hänestä rakennusalalla on tärkeää kertoa ääneen, että töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdään tosissaan.
”Nuoria ei kiinnosta ala, joka ei tee mitään yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Alalla täytyy olla imua.”
Ja sillä on, sanoo Sofia Overhill. Rakennettu ympäristö tuottaa 39 prosenttia kasvihuonepäästöistä globaalisti. Ala on siis iso osa ongelmaa, mutta myös suuri osa sen ratkaisua.
”Toivon, että saan tehdä opinnäytetyöni ja myöhemmin työskennellä rakennusalalla. Haluaisin innovoida tuotteita ja liikeketjuja entistä ympäristöystävällisemmiksi.” ¬
Lue lisää: www.saint-gobain.fi
Suunnitelmissa on otettava huomioon toimiva aluesuun-nitelma, hyvä ark-kitehtuuri sekä energiatehokkuus, terveellisyys ja tur-vallisuus.
KUVA ANNIINA BITTER
14 S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Osaaminen
Mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta innovaatio? Usein tyypillinen vastaus on tuoteke
hitys ja uusi teknologia, mutta kantaverkkoyhtiö Fingridissä asia nähdään paljon laajemmin.
Uusien asioiden rohkea kokeileminen ja siihen kannustava työkulttuuri ovat olen-nainen osa päivittäistä työtä, sanoo Fing-ridin henkilöstö- ja viestintäjohtaja Tiina Miettinen.
”Oleellista on, että tarjoamme monipuo-lisia mahdollisuuksia jatkuvaan työssä op-pimisen. Näin työntekijät voivat kehittyä urallaan asiantuntijoina ja esimiehet myös johtajina.”
Innovatiivisuus edellyttää Miettisen mielestä luottamukseen perustuvaa työkulttuuria, jossa jokainen uskaltaa kokeilla uusia asioita. Epäonnistumisetkin ovat sallittuja.
Fingridissä jokainen voi osallistua omien työtehtäviensä suunnitteluun. Tiimejä haastetaan kehittämään prosesseja laa-jemminkin.
Arkiseen innovointiin kannustavat myös ideahaasteet. Tuore esimerkki on henki-löstölle annettu haaste siitä, miten koro-na-aikana voidaan lisätä yhteisöllisyyttä, ja miten saadaan uudet työntekijät osaksi työyhteisöä.
Toki Fingridissä tehdään innovaatioita myös perinteisemmässä mielessä, kun uutta tekniikkaa ja digitaalisia työkaluja otetaan käyttöön. Ne auttavat tehostamaan liiketoimintaa ja parantamaan sähköjärjes-telmän hallintaa.
”Automaation lisääntyminen vähentää myös inhimillisiä virheitä. Lisäksi uudet asiat helpottavat yksittäisen työntekijän työtä, mikä puolestaan lisää työn mielekkyyttä.”
Miettinen muistuttaa, että Fingridin in-novatiivisesta otteesta hyötyvät asiakkaat ja koko yhteiskunta. Sähköjärjestelmän käyt-tövarmuus pysyy korkealla tasolla ja siihen voidaan liittää entistä enemmän päästöttö-mästi tuotettua energiaa.
Innostava työkulttuuri on tehnyt Fing-ridistä pidetyn työpaikan. Tänä vuonna yhtiö sijoittui seitsemänneksi Great Place to Workin Suomen parhaat työpaikat -lis-talla. ¬
Lue lisää: www.fingrid.fi
Miten syntyy innovaatiota, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa?
Tyylikäs sähköasema vangitsee katseet
Työmaakierros on-nistuu etänä, öljyn kaasupitoisuutta analysoidaan digi-taalisesti. Uusia in-novaatioita syntyy, kun yritys luottaa työntekijöihinsä.
Länsisalmen sähköasema Kehä III:n varrella Vantaalla herättää ohikul-kijoiden huomion tyylikkäällä ark-kitehtuurillaan. Sen maamerkki on 50-metrinen teräskaari, mutta myös valaistut lasiseinät ovat vaikuttava näky pimeällä.
Länsisalmen aseman merkitys pääkaupungin sähkönsaannille on merkittävä.
Näkyvän sijainnin vuoksi Fingrid halusi tehdä asemasta kaupunki-kuvaan hyvin sopivan kokonaisuu-den. Kauniin ulkomuodon takaa löy-tyy huipputekniikkaa, jonka ansios-ta normaalisti noin jalkapallokentän kokoisen alueen vaativa sähköase-ma on puristettu tenniskentän mit-toihin.
Fingrid rakentaa kantaverkon voi-majohtoja ja uudistaa säh-köasemia kymmenillä työmailla eri puolilla Suomea.
Rakennustöi-den valvon-nassa on otet-tu käyttöön urakoitsijan työmaapäälli-kön tai Fingridin valvojan suoja-kypärään kiinni-tettäviä kameroi-ta, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen videokuvan lähettämisen ja yhteydenpidon
Länsisalmen näyttävä sähköasema on täynnä huipputekniikkaa.
Reaaliaikainen valvonta ehkäisee laitevikojaFingridillä on eri puolilla maata yli sata sähköasemaa, joiden kuntoa ja toimintaa seurataan tarkasti häiriöttömän sähkön-jakelun varmistamiseksi.
Esimerkiksi muuntajissa kiertävän öljyn kaasupitoisuu-den seuranta auttaa havait-semaan vikoja jo varhaises-sa vaiheessa, mikä vähentää käyttökatkojen riskiä ja piden-tää laitteiden käyttöikää.
Perinteisesti öljynäyte otetaan paikan päällä ja vie-dään laboratorioon analysoi-tavaksi.
Uudessa digitaalisessa ratkaisussa muuntajiin asen-netaan öljyn analysaattorei-ta, jotka välittävät reaaliaikai-sesti tietoa verkkopohjaiseen sovellukseen.
Tietojen analysoinnis-sa hyödynnetään tietokan-taa, johon on tallennettu kat-tavasti aiempien analyysien tulokset.
langattomasti mobiiliyhteydellä. Etenkin korona-ajan mat-
kustusrajoitusten aika-na kamerayhteydes-
tä on ollut paljon apua, kun Fingri-din projektipääl-likkö ja asian-tuntijat ovat voineet osal-listua etänä työmaakierrok-
sille.
He ovat voi-neet valvoa työn
laatua ja selvittää ura-koitsijan kanssa teknisiä
poikkeamia ja niiden korjaamista.
Työmaakierros kypäräkameran avulla
S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T E Ideat Osaaminen 15
Suomen Lääketieteen Säätiö on viimeisen kymmenen vuoden aikana jakanut apurahoja yli 20 miljoonaa
euroa kaikille lääketieteen aloille. Apurahoja on annettu esimerkiksi sydän ja verisuonitautien, syöpien, keuhkosairauksien sekä lasten ja nuorisopsykiatrian tutki mukseen.
Lääketieteen Säätiön 60-vuotisen toi-minnan juhlavuotena säätiö on nettisivuil-laan esitellyt 60 hyvää syytä lääketieteen tut-kimukseen ja kehittämiseen. Linkki kaikkiin näkökulmiin löytyy tämän jutun lopusta, mutta nyt esittelemme kaksi niistä.
Mitä hyötyä on geenitiedosta? Suomalaisten perimä on niin ainutlaatuinen, että maailmanlaajuisissa geenitietokannoissa meidät on irrotettu kokonaan omaksi luokaksi. Tämä erikoisuus sekä hyvät terveysrekisterit ja näytekokoelmat ovat tarjonneet tutkijoille ison edun. Suomalaistutkijat ovat olleet jo vuosikymmeniä maailman kärjessä.
Geenitiedon merkityksestä puhutaan yhä enemmän. Näyttää siltä, että geenit
muovaavat koko elämäämme. Sairauksien lisäksi ne vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten herkästi lihomme, masennumme tai tulemme riippuvaiseksi alkoholista.
Geenitutkija, professori Aarno Palotien mukaan geenitieto on avannut kokonaan uuden ulottuvuuden tutkijoille.
”Voisi jopa sanoa, että geenitiedon myötä lääketieteen maailma on muuttunut kak-siulotteisesta kolmiulotteiseksi”, Palotie sanoo.
Ymmärrys biologisista mekanismeista on lisääntynyt pala palalta. Se on johtanut parempiin ennusteisiin ja hoitoihin. Monet harvinaisesta sairaudesta kärsivät ovat saaneet geenitiedon kautta diagnoosin.
Tieto on myös auttanut räätälöimään lää-kehoitoja useissa sairauksissa, kuten syö-vissä. Esimerkiksi jos rintasyövässä on her2-geenin monistuma, kasvainta vastaan on tarjolla täsmälääke.
Geneettisissä tietokannoissa maailman väestö on jaettu yhdeksään luokkaan:
afrikkalaiset, amishit, latinot, eurooppalaiset poissulkien suomalaiset, askenaasijuutalaiset, itäaasialaiset, suomalaiset, eteläaasialaiset ja muut.
Jääkauden jälkeen Suomeen saapui pieni määrä ihmisiä muutamana aaltona. Pienissä kylissä mentiin naimisiin naapurin tytön tai pojan kanssa, eikä uutta geneettistä ainesta tullut muualta. Kun perimässä tapahtui jokin harvinainen muutos, se pääsi siirtymään pitkään sukupolvelta toiselle.
”Tämä selittää suomalaisen tautipe-rimän: meillä esiintyy hyvin harvinaisia pe-rinnöllisiä sairauksia, joita ei ilmene juuri missään muualla maailmassa.”
Vaikka monet suomalaisen tautiperimän sairauksista ovat hyvin harvinaisia ja niitä sairastaa vain kourallinen ihmisiä, niiden tutkimisesta on ollut laajempaa hyötyä.
”Kun on saatu uutta tietoa harvinaisten sairauksien synnystä, on samalla opittu ym-märtämään tavallisten kansansairauksien geneettistä taustaa.” ¬
Lue lisää: www.laaketieteensaatio.fi
Maailma muuttuu, tutkimus kerrallaanIlman korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta ei ole laadukasta terveydenhoitoa.
Lasten synnynnäiset sydänviat
Lasten synnynnäisten sy-dänvikojen hoidossa on viime vuosikymmeninä tehty suu-ria harppauksia. Lääketieteen tohtori Emmi Helle tutkii sy-dämen vasemman ulosvir-tauskanavan ahtauma -tyyp-pisten sydämen rakenneviko-jen periytyvyyttä.
”Tämä on mielenkiintoi-nen tautiryhmä, jossa on mo-nimutkainen periytymismal-li. Voi olla, että vanhemmalla on täysin oireeton kaksipur-jeinen aorttaläppä, mutta hä-nen lapselleen tulee vaikeam-pi muoto, vajaakehittynyt va-sen kammio. Toisaalta lähes-kään kaikilla tämän tautiryh-män potilailla ei ole suvussa aiemmin esiintynyt sydämen rakennevikoja”, Helle kertoo.
Helteen tavoitteena on geenien ohella löytää myös muita syitä sydänvikojen ke-hittymiselle.
”Suurimmassa osassa ta-pauksista on todennäköises-ti kyse geneettisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteis-vaikutuksesta.”
Helteen mukaan Suomes-sa on erinomaiset olosuhteet tutkimukselle, sillä terveyden-huollon rekisterit ovat hyvät. Lisäksi ihmiset ovat huomat-tavan tutkimusmyönteisiä.
“Kun olen rekrytoinut poti-laita, lähes kaikki ovat halun-neet lähteä mukaan.”
Lue lisää: www.60hyvaasyyta.fi
Idea
Voit tukea suoma-laista lääketieteen tutkimusta ja tule- vaisuuden terveyttä. Yksityishenkilöiden ja yritysten tekemät lahjoitukset ovat Lääketieteen Sääti-ölle keskeinen va-rojen lähde. Tutustu lahjoituskohteisiin verkkosivuilla ja ohjaa tukesi sinulle tärkeään tutkimus-kohteeseen.
www.laaketieteensaatio.fi/ lahjoitukset
Minkä sairauden sinä haluaisit ratkaista?
JUK
KA
FO
RD
ELL
Luvut kertovat
geneettisestä tietokannasta
löytyvien ihmisten määrät.
Lähde: The Genome Aggregation
Database (gnomAD)
16 S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Osaaminen
”Arvaa, montako luonnonsuojelualuetta Helsingissä on? 61”, kertoo ympäristötarkastaja Sanna Elijoki
Helsingin kaupungilta.On tuskin liioittelua sanoa, että Hel
singin kaupungin karttapalvelu (kartta.hel.fi/) on ainutlaatuinen koko maailmassa.
Karttapalvelu kokoaa valtavan määrän dataa kaupunkilaisten ja ammattilaisten käyttöön. Karttojen lisäksi ilmakuvat sekä kaavoituksen ja muun suunnittelun aineistot ovat erityisen suosittuja.
Hienon kokonaisuuden muodostavat myös arvokkaat luontokohteet. Kartoista voi tarkistaa vaikkapa merenrantakasvien esiintyvyyttä tai liitooravan elinalueet.
”Helsingissä on todella monimuotoinen luonto, johon voi tutustua karttojen avulla”, Elijoki sanoo.
Rakennetun ympäristön suunnitteluun ja älykkäisiin ratkaisuihin erikoistunut Sitowise on ollut mukana kehittämässä karttapalvelua.
Yrityksen tehtävä on muuntaa eri lähteistä tuleva tieto yhteensopivaksi ja viedä tieto oikeaan paikkaan, jotta sitä voidaan hyödyntää. Oleellista on myös se,
Karttapalvelu auttaa niin retkeilijää kuin kaavoittajaakin Datan kerääminen on jo monelle rutiinia, mutta miten se muute-taan muotoon, jossa se hyödyttää mahdollisimman monia?
että tieto löytyy helposti. Siis aivan kuten Helsingin karttapalvelussa.
”Palvelun tieto on avoimesti kaikkien saatavilla. Se tarjoaa niin sanottua digitaalista kaksosta elinympäristöstämme”, kertoo johtaja Mikko Ristikangas Sitowiselta.
Elinympäristön digitaalisella kaksosella hän tarkoittaa sitä valtavaa datamäärää, johon sisältyvät muun muassa ihmiset ja heidän liikkumisensa, luonto, infrastruktuuri, metsät, maankäyttö, yksityiset ja julkiset palvelut sekä tulevaisuuden suunnitelmat.
Helsingin kaupunki on edelläkävijä datan avaamisessa julkiseen käyttöön. Datan jakamisen tuomat hyödyt tunnetaan onneksi laajemminkin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
”Isoilla organisaatioilla on enemmän sääntö kuin poikkeus tarjota vastaavanlaisia palveluja. Olemme olleet toteuttamassa sähköisiä palveluja noin sadalle kunnalle Hangosta Inariin.”
Data ja siitä tunnistettavien ilmiöiden ymmärtäminen esimerkiksi tekoälyä hyödyntämällä ovat yhä keskeisemmässä asemassa, kun yhteiskunnasta tehdään
entistä turvallisempaa ja toimivampaa.”Jokaisen rakentajan ja rakentamis
ta suunnittelevan on tiedettävä tarkasti, missä sähkö ja tietoliikenne maan alla kulkevat tai onko rakennettavan alueen lähistöllä arvokkaita luontokohteita.”
Viime vuosina kaupunkisuunnittelussa ovat yleistyneet 3dkaupunkimallit, joissa voidaan visioida tulevaa virtuaalitodellisuuden keinoin. Sen avulla on helppo selvittää, miten päätökset vaikuttavat elinympäristön toimivuuteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.
Helsingillä on myös oma ohjelmansa hiilineutraaliutta varten, eikä se ole yksin.
”Ilmastokysymykset on nostettu keskeisiksi asioiksi monissa kaupungeissa ja kunnissa”, Ristikangas sanoo.
Sitowise käyttää dataa myös ratkaisuissa, joissa tavoitellaan hiilineutraaliutta ja torjutaan ilmastonmuutosta. Esimerkiksi Tampereen Tammelassa tekoäly arvioi taloyhtiöiden energiansäästöä ja auttaa vähentämään päästöjä sekä asukkaiden lämmityskustannuksia. ¬
Lue lisää: www.sitowise.com
Koodia, jolla on merkitystä
Kun isoja tietomää-riä hyödynnetään rakennetussa ym-päristössä, tarvitaan hyvin monipuolista osaamista.
Sitowisen asian-tuntijoihin kuuluu tietoteknisten osaa-jien lisäksi muun muassa maantietei-lijöitä, kaavoittajia, rakennussuunnit-telijoita, liikkumisen asiantuntijoita, tie-toliikenneverkkojen ammattilaisia se-kä kuntaprosessien asiantuntijoita.
Ja tietenkin huip-pukoodareita. Jani Levosella on alalta yli kymmenen vuo-den kokemus, mut-ta vasta Sitowisel-la hän tuntee teke-vänsä työtä, jolla on merkitystä ja joka tuntuu itsestä hy-vältä.
Hän on sovel-luskehittäjä ja tekee myös projektipäälli-kön töitä.
”Meidän tehtä-vämme on muut-taa dataa sellaiseen muotoon, että sii-tä saadaan kaikki mahdollinen hyöty irti. Suomalaiset tai-tavat olla datan ke-räämisen edelläkävi-jöitä, mutta voisim-me hyödyntää ke-rättyä tietoa nykyis-tä enemmän.”
Hän toivoo, että koulunpenkiltä val-mistuvat koodarit vilkuilisivat työpaik-koja aloilta, joissa tehdään yhteiskun-nallisesti merkittäviä asioita.
”On hienoa seu-rata samaan aikaan ympäristön kehitty-mistä ja teknologiaa. Ohjelmistoala kehit-tyy jatkuvasti ja liit-tyy lähes kaikkeen, aina oppii uutta. Se on tavattoman moti-voivaa.”
Tausta
JUK
KA
FO
RD
ELL
top related